Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Leikkaussalien remontti jatkuu. Sairaala- Ensihoito. museo- päivä. uudistuu.

Transkriptio

1 epsari 1 / 2012 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 14 Leikkaussalien remontti jatkuu Laatupalkitut Sairaala- Ensihoito museo- päivä uudistuu

2 Kesä edessä, talvi takana Jäät sulavat ja pian vedet riemuitsevat vapaudesta. Jokunen viikko sitten siirryttiin taas kesäaikaan. Kesäaika on "aamuvirkkujen keksimä kiusa" meille aamu-unisille. Toki tähän on jo tottunut, onhan kesäaika ollut Suomessa käytössä yli 30 vuotta. Vielä enemmän vuosia on kulunut siitä, kun sairaalan toiminta alkoi Seinäjoella. Helmikuun Sairaalamuseopäivässä kuultiin paloja sairaalahistoriasta ja mielenkiintoista tarinaa piirin lasten elämästä. Otteita päivän annista on koottu tähän lehteen. Lisää historiaa kertoo laskentapäällikkö Eira Hautamäki, joka jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 46 työvuoden jälkeen. Hän tietää, että lukujen takana on aina ihminen. Valokuvauskerholaisille kiitos hienoista kansikuvista: "Jäät sulavat ja pian vedet riemuitsevat vapaudesta". Väännellään viisareita taas syksyllä. Toimitus epsari Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 1/2012 Huhtalantie 53, Seinäjoki, puh (06) , fax (06) Tiedottaja Anita Huhtamäki, puh (06) , fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Paino Multiprint Etu- ja takakannen kuvat: Leena Korpaeus, Tommi Hautaniemi, Sinikka Heikkilä 2

3 Sisältö n Leikkaussalien remontti jatkuu. s. 14 Uutispalat... s. 4 Videoneuvotteluista apua... s. 6 Neurologian yksikölle strategia... s. 7 Puolijoesta professori... s. 8 Hoitotekopalkinto... s. 9 Laatupalkitut... s. 10 Potilasturvallisuus... s. 12 Rakennuttajien tiimi... s. 13 Ensihoito uudistuu... s. 16 Radiologian avoimet ovet... s. 17 Sairaalamuseopäivä Seinäjoella... s vuotta talossa... s. 24 Henkilöstöjuhla s.22 3

4 n Uutispalat Malalai Rahim on Vuoden pakolaisnainen Suomen Pakolaisapu valitsi Seinäjoella gynekologiaan erikoistuvan afganistanilaissyntyisen lääkärin Malalai Rahimin Suomen vuoden 2012 pakolaisnaiseksi. Työtoverit muistivat merkittävän huomionosoituksen saanutta kollegaa pienimuotoisessa kahvitilaisuudessa omassa yksikössä. Valtakunnallinen mediakiinnostus yllätti vaatimattoman Malalain, mutta hän oli erityisen iloinen työtovereiden ja sairaanhoitopiirin hallituksen esittämistä onnitteluista ja muistamisesta. Sairaanhoitopiiri julkaisi rekryvideon Kuvassa henkilöstöjohtaja Tero Järvinen (vas.), turvallisuuspäällikkö Harri Iskala ja turvallisuuspalkinnon saaja, ylisolubiologi Antero Laasonen. Antero Laasoselle turvallisuuspalkinto Sairaanhoitopiiri on mukana Seinäjoen kaupunkiseudun Komia-yhteismarkkinoinnissa, jonka tuorein tuote on rekrytointikampanjan yhteydessä valmistettu video. Videolla esiintyy henkilöstöjohtaja Tero Järvinen. Katso video internet-sivulta > Meille töihin tai osoitteesta Sairaanhoitopiirin työturvallisuustoimikunta muisti tammikuun kokouksessa ylisolubiologi Antero Laasosta kunniakirjalla ja kukkasilla. Huomionosoitustaan toimikunta perusteli sillä, että Antero Laasonen on toiminut sairaanhoitopiirissä kemikaalivastaavana ja edistänyt aktiivisesti muidenkin turvallisuusasioiden kehittämistä sairaanhoitopiirissä. 4

5 Bioanalyytikkokoulutus alkoi Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi tammikuussa 2012 bioanalyytikkokoulutus yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Aloitteen koulutuksen toteuttamisesta on tehnyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin alueella on pulaa alan osaajista, ja rekrytointitarpeen on todettu tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Sairaanhoitopiiri on mukana myös koulutuksen toteutuksessa. Koulutukseen liittyviä käytännön harjoituksia tehdään Seinäjoen keskussairaalan laboratorioiden tiloissa. Laboratorioiden asiantuntijat ovat vahvasti edustettuina koulutuksen luento- ja laboraatio-opetuksessa. Koulutus on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja se kestää kolme ja puoli vuotta. Koulutus toteutetaan kokopäiväopiskeluna, ja koulutusryhmän koko on 15 opiskelijaa. Bioanalyytikkokoulutusta on suunniteltu yhteistyöryhmässä, jossa on ollut edustajia Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakouluista sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Vastuuopettaja rekrytoitiin yhteistyössä ja hän toimi ennen koulutuksen alkamista sairaanhoitopiirin kliinisen kemian laboratoriossa. Ryhmässä on todella motivoituneita opiskelijoita ja koulutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme päässeet jo harjoittelemaan näytteenottoakin ja se näyttää sujuvan hyvin, kertoo ryhmän vastuuopettaja Marika Toivonen. 5

6 n Ajankohtaista Nykyisin lähes kaikki erikoisalat käyttävät videoneuvottelua. Kansainvälinen PrimcarIT-hanke käynnistyi Seinäjoella PrimCarIT-hanke on kansainvälinen terveysteknologiahanke, jonka tavoitteena on perusterveydenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen harvaan asutuilla alueilla, joissa on usein ongelmana uhkaava lääkärikato. Ongelmaa pyritään ratkaisemaan mm. telekonsultaation ja telementoroinnin keinoin. Mukana seitsemän maata Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaa hanketta, jossa hyödynnetään mm. videoneuvottelutekniikkaa, joka on ollut meillä käytössä jo pitkään. Hankkeen kick off -käynnistystilaisuus oli Seinäjoella helmikuun alussa. Tilaisuuteen kokoontui nelisenkymmentä osallistujaa hankkeessa toimivista seitsemästä maasta ja 16 eri organisaatiosta. Suomesta hankkeessa ovat sairaanhoitopiirin (Leadpartner) lisäksi E-P:n liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (pilottialue). Helmikuun käynnistystilaisuudessa sovittiin hankkeen etenemisestä ja yhteisistä pelisäännöistä. Aloitustapaaminen oli hyödyllinen myös siitä näkökulmasta, että hanketoimijat tutustuivat toisiinsa ja sairaanhoitopiirillä ja muilla hankkeissa toimivilla suomalaisilla partnereilla oli mahdollisuus esitellä osaamistaan ja panostusta käynnistyvään hankkeeseen. Hanke on tällä hetkellä ainoa Interreg IVB-ohjelman rahoitusta saanut suomalaisjohtoinen hanke. Tätä 27 kuukautta kestävää kansainvälistä hanketta johtaa Sami Perälä. Koordinaattorina hankkeessa toimii Minna Kamula. Videoneuvotteluyhteyksiä hoitava Kaija Hauta-aho Eptekistä. Terveyskeskukset mukaan videoneuvotteluihin Videoneuvottelutoiminta Seinäjoen keskussairaalassa alkoi jo1990- luvun lopulla hanketoimintana. Pysyvänä toimintana se on nyt jatkunut yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä eniten videoneuvottelua käyttävät ihotautien ja naistentautien erikoisalat, työlääketiede ja radiologia. Säännöllisiä yhteyksiä on viikoittain Tampereen ja Oulun yliopistollisiin sairaaloihin, Iho- ja allergiasairaalaan, Työterveyslaitokselle sekä HUS:ssa Meilahteen. Tämän vuoden aikana myös terveyskeskukset ovat liittymässä mukaan sairaanhoitopiirin sisäiseen videoneuvottelutoimintaan. Ähtärin sairaala on ollut jo alusta asti aktiivisesti siinä mukana. Käyttötarkoituksia ovat pääasiassa yliopistosairaaloiden lähettämät erikoisalaa koskevat luennot ja koulutuspäivät. Niiden lisäksi videoneuvottelua käytetään mm. hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin, ERVA-alueen erilaisiin kokouksiin, ryhmä- ja yksilötyönohjaukseen, viittomakieliseen psykoterapiaan, konsultaatioon jne. Tähän saakka on pärjätty yksiköiden yhteisesti hankkimilla videoneuvottelulaitteilla, mutta laitekanta alkaa olla vanhentunutta. HD-laitteiden tultua markkinoille sekä hintatason tultua alaspäin, voivat yksiköt enenevässä määrin hankkia omia laitteita, toteaa videoneuvotteluyhteyksiä hoitava Kaija Hauta-aho Eptekistä. 6

7 Ajankohtaista n Miten kootaan yhteen noin sadan ihmisen näkemys? Neurologian yksikölle strategia Neurologian yksikön strategia on suunnitelma, joka määrittelee toimintayksikkömme tavoitteet pitkällä tähtäimellä vuoteen Helmikuussa 2010 pohdimme neurologian toimintayksikön johtoryhmässä strategiasuunnittelun aloittamista ja perustimme työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Työryhmä, jonka vetäjänä on toiminut toiminta-aluejohtaja Keijo Koivisto kokoontui kaikkiaan 13 kertaa ennen kuin strategia oli valmiina viime joulukuussa. Strategia on meille työkalu, jonka avulla huolehditaan, että kaikki toimenpiteet vievät toimintaamme haluttuun suuntaan eri toimintayksiköissä. Strategia auttaa keskittämään ja kehittämään resursseja juuri niihin asioihin ja toimintoihin, joilla pystymme tuottamaan hyvää palvelua neurologisille potilaille. Strategiatyöhön osallistuvat kaikki Strategiatyö lähti käyntiin osastotunnilla jokaisessa neurologian yksikössä. Osastotunneilla käytiin läpi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaa ja alkavaa strategiatyötä neurologian toimintayksikössä. Lähtökohtana oli se, että sekä henkilökunta että johto osallistuvat ja vaikuttavat toiminnansuunnitteluun ja sitoutuvat yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Henkilökunnan osaamista haluttiin hyödyntää strategiatyön tekemisessä heti alusta lähtien. Maaliskuussa 2010 toteutettiin henkilökunnalle kysely, jossa kartoitettiin toimintayksikön nykytilaa. Kyselyyn osallistui 52 työntekijää. Kyselyssä selvitettiin henkilökunnan ajatuksia liittyen perustehtäväämme: millaiset arvot ohjaavat työtämme ja millaisia haasteita henkilökunta näkee tulevaisuudessa. Missio, visio, arvot Yksikön yhteisen toiminnan suunnitteluiltapäivän päätteeksi kirjattiin toimintayksiköllemme missio: Moniammatillista erityisosaamista potilaan parhaaksi, visio Hyvästä parhaaksi; aktiivisin alussa, suunnitelmallisin seurannassa ja kannustavin kuntoutumisessa sekä arvot Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, keskinäinen arvostus ja kunnioitus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, sitoutuminen ja vastuullisuus. Henkilökunnalle toteutettiin kysely myös syyskuussa 2010, jolloin selvitettiin yksikön toimintaan liittyvät, nykytilaa koskevat vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Tähän kyselyyn osallistui 51 työntekijää. Kyselyn yhteenvedon perusteella pohdittiin syksyn strategiapäivillä ryhmätöinä strategisia päämääriä SWOT-analyysin osa-alueiden mukaan. Tässä esiin nousi mm. uhka osaavan henkilökunnan puutteesta sekä vahvuutena ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta sekä moniammatillinen osaaminen ja yhteistyö. Tulevaisuuden skenaariot Johtoryhmän laatima sidosryhmäanalyysi valmistui joulukuussa 2010, ja huhtikuussa 2011 työtä jatkettiin kutsuseminaarin merkeissä. Silloin pohdittiin terveydenhuollon tulevaisuuden skenaarioita sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen alustuksella. Seminaarissa määriteltiin skenaariomallin muuttujat sekä niihin tavoitteellinen tila, todennäköinen tila ja ei-toivottu tila. Keväällä 2011 perehdyttiin 1. toukokuuta voimaantulleeseen terveydenhuoltolakiin ja sen vaikutuksiin toimintayksikössä. Näiden vaiheiden kautta päästiin määrittelemään päämääriä ja strategioita syksyllä Tavoite oli kaiken aikaa ollut, että strategiatyö on valmis vuoden 2011 loppuun mennessä, ja julkistamistilaisuus pidettiinkin 21.joulukuuta pienessä auditoriossa. Strategiasta julkaistiin pieni taskukokoinen muistikirja, joka jaettiin kaikille työntekijöille neurologian toimintayksikössä. Strategiatyö on jatkuva prosessi Tehtyä strategiaa on jatkuvasti tarkistettava ja muutettava. On arvioitava, missä tilanteessa toimintayksikkö on suhteessa toiminta-alueeseen, sairaanhoitopiiriin, asiakkaisiin, potilaisiin ja yleensä tulevaisuuden näkymiin. Strategiatyötä hyödynnetään kaikissa yksiköissä mm. vuotuisissa toiminnan ja tulevaisuuden suunnitteluissa. Neurologian toimintayksikön strategia päivitetään säännöllisesti, ja seuraava päivitys tapahtuu sen jälkeen, kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia on päivitetty. Työryhmänä strategiatyössä lähes kahden vuoden ajan toimivat toiminta-aluejohtaja Keijo Koivisto (puheenjohtaja), osastonylilääkäri Maire Rantala, osastonhoitaja Marja-Leena Markus, osastonhoitaja Virpi Tuomi sekä osastonhoitaja Taina Olenius (sihteeri). Taina Olenius Osastonhoitaja, neurologian poliklinikka 7

8 n Palkittuja Hannu Puolijoelle professorin arvonimi Johtajaylilääkäri on uudistanut toimintaa useissa sairaanhoitopiireissä. J ohtajaylilääkäri, dosentti Hannu Puolijoelle myönnettiin joulukuussa 2011 professorin arvonimi. Arvonimen Tasavallan presidentin avoimen kirjeen luovutus tapahtui juhlasymposiumissa tammikuussa. Arvonimen hakijoina olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Tampereen Yliopisto, TaY Lääketieteen yksikkö, Hengitysliitto Heli ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys. Arvonimen myöntämisen perustana on Puolijoen työ sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä, asiantuntijuus sekä aktiivinen ja arvostettu tutkimustoiminta. Puolijoki on toiminut mm. erikoislääkärikoulutuksen uudistamisen toisena selvitysmiehenä ja tehnyt toiminnan kehittämisselvityksiä useissa sairaanhoitopiireissä. Omien erikoisalojensa eli sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäriyhdistyksissä Puolijoella on ollut luottamustehtäviä ja hän toimii myös Hengitysliitto Heli ry:n hallituksen puheenjohtajana sekä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokunnan jäsenenä. Juhlasymposiumiin oli kutsuttu luennoitsijaksi emeritusprofessori Amos Pasternack, jota arvostetaan erityisesti terveydenhuollon etiikan asiantuntijana. Lisäksi juhlassa kuultiin keuhkosairauksien kehityksestä ja tulevaisuuden haasteista ylilääkärien Erkki Aallon ja Hannu Kankaanrannan esittäminä. Esitysten aiheet ja kaikki esiintyjät edustivat Puolijoen arvostamia henkilöitä ja sitä lääketieteen alaa, johon Puolijoella on asiantuntemus yli 30-vuotisen kliinisen lääkärityön kautta. Juhlasymposiumiin oli kokoontunut satakunta Puolijoen kollegaa, luottamushenkilöä, sukulaista, ystävää ja työtoveria. Juhlan lopuksi esitetyissä vapaan sanan puheenvuoroissa kiiteltiin professori Puolijoen ansioita ja arvonimen oikeaan osuvuutta. 8

9 Palkittuja n Etelä-Pohjanmaan hoitotyön kehittämisseura ry valitsi vuoden 2011 hoitotekopalkinnon saajaksi tupakasta vieroitushoitajan Reetta-Maija Luhdan. Hoitotekopalkinnon avulla halutaan rohkaista alueen hoitotyöntekijöitä tupakasta vieroitustyöhön ja muistuttaa siitä, että tupakasta luopuminen on varma askel terveyden kohentumiseen niin terveellä kuin sairaallakin henkilöllä. Tupakointi on riippuvuussairaus Luhta toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikössä. Hän on valmistunut terveydenhoitajaksi vuonna 1984 ja toiminut 19 vuoden ajan Seinäjoen keskussairaalan henkilökunnan työterveyshoitajana. Vuonna 2004 hän siirtyi terveyden edistämisen yksikköön tupakasta vieroitushoitajaksi kehittämään tupakasta vieroituksen alueellista hoitomallia. Tupakointi on yksi vakavimmista riskitekijöistä sydänja verisuonisairauksiin, keuhkoahtaumatautiin ja syöpiin. Luhta on kouluttanut alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitajia ja lääkäreitä kysymään potilaan tupakointitottumuksista ja tukemaan heitä tupakoinnin lopettamisessa. Hän on auttanut henkilökuntaa ymmärtämään, että tupakointi ei ole vain tapa, vaan se on riippuvuussairaus, joka voi olla voimakkuudeltaan yhtä vaikea kuin kokaiini- tai heroiiniriippuvuus. Työpaikan savuttomuus tärkeää Yksilön tukeminen savuttomuuteen onnistuu parhaiten savuttoman työpaikan avulla. Savuttomassa työpaikassa tarjotaan aktiivisesti tukea ja usein myös nikotiinikorvaus- tai lääkehoitoa työnantajan kustantamana. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on toiminut esimerkkinä savuttomille työpaikoille. Se julistautui savuttomaksi vuonna 2002 ensimmäisenä julkisena työantajana Suomessa ja avasi vilkkaan keskustelun mediassa. Luhta tukee kuntia, terveyskeskuksia, oppilaitoksia ja työpaikkoja savuttoman työ- ja opiskeluympäristön luomisessa ja vieroitushoitopalvelujen kehittämisessä. Moni eteläpohjalainen kunta on julistautunut savuttomaksi, ja toimintaohjelmia lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi ollaan laatimassa. Asenteet muuttuvat Reetta-Maija Luhdan toimenkuva on ollut uraauurtava valtakunnallisestikin arvioiden. Etelä-Pohjanmaalla kehitettyjä hyviä toimintakäytäntöjä on mallinnettu muidenkin alueiden käyttöön. Luhta toimii aktiivisesti Suomen terveyttä edistävät sairaalat -yhdistyksessä, Savuton Suomi verkostossa sekä Filhan Tupakka ja Terveys -päivien suunnitteluryhmässä. Hän on mukana myös Euroopan Savuttomien sairaaloiden toiminnassa ja toiminut Viron savuttomien sairaaloiden kummina. Myönteisenä Luhta näkee yhteiskunnassa muuttuneet asenteet tupakoinnin rajoittamista kohtaan viimeisten vuosien aikana. Hänen työtään motivoi joka päivä tietoisuus siitä, että jos Etelä-Pohjanmaalla kukaan ei tupakoisi, vältyttäisiin vuosittain noin 200 ennenaikaiselta kuolemalta. Luhdalle vuoden 2011 hoitotekopalkinto 9

10 n Palkittuja Kauhajokihanke Kauhajoki-hanke perustettiin koordinoimaan Kauhajoen ampumistapahtuman jälkihoitoa. Tapahtuma kosketti laaja-alaisesti etenkin alueen kuntia ja sen nähtiin olevan pitkäkestoista, useita vuosia kestävää työtä. Hankkeen toiminnan tarkoituksena oli varmistaa, että henkilöt ja yhteisöt, joiden elämää ja toimintaa tapahtuma traumatisoi, saavat tarvittavan psykososiaalisen tuen ja tarkoituksenmukaisen hoidon. Tavoitteena on ollut psyykkisen tasapainon palauttaminen sekä työja toimintakyvyn säilyttäminen niin yksilö-, perhe- kuin yhteisötasolla. Hanke eteni hyvin laaditun suunnitelman mukaisesti vaiheittain ja kohderyhmät priorisoiden. Ensisijaisina avun ja tuen saajina olivat tapahtumaluokasta selviytyneet ja menehtyneiden omaiset. Hanke jaoteltiin ajallisesti ensi-, akuutti-, jälki- ja jatkohoitovaiheeseen. Hankesuunnitelman teossa käytettiin pohjana teoreettista tietoa ja aikaisempia kokemuksia vastaavista tilanteista. Kauhajokihanke voitti laatu palkintokilpailun Sairaanhoitopiirin laatupalkinnot jaettiin viime joulukuussa. Tilaisuudessa palkittiin kaikkiaan toistakymmentä hanketta. A-sarjan palkinnon sai Kauhajoki-hanke psykososiaalisen tuen organisoinnista ja toteutuksesta Kauhajoen koulusurmien jälkeen. B-sarjan palkinnon saivat osasto T2, tietohallinto, kliinisen kemian toimintayksikkö sekä yhteishankkeellaan LVIja konehuollon, ravitsemushuollon-, patologian-, kliinisen mikrobiologian-, kliinisen kemian ja sairaala-apteekin toimintayksiköt. Laatupalkintorahojen lisäksi jaettiin kannustuspalkinnot päivystyspoliklinikalle triage-toiminnan ja naistentautien poliklinikalle poliklinikkatoiminnan kehittämisestä sekä sairaanhoitopiirin erityistyöntekijäryhmälle dokumentoinnin kehittämisestä. Hankkeen tuloksia: Palvelujen ja tuen sekä avun tarjoaminen kaikille asianosaisille. Valmiussuunnitelmien ja suuronnettomuustilanteiden toimintamallien tarkentaminen. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ja verkottumisen kehittyminen. Mittava määrä julkaisuja. A-sarja 1. palkinto: Kauhajoki-hanke Kauhajoki-hankkeen loppuraportti, psykososiaalisen tuen organisointi ja toteutus Kauhajoen koulusurmien jälkeen. (2500 ) Hankejohtajana toimi ylihoitaja Sirkka Ala-aho. Muut sairaanhoitopiirin edustajat hankkeen johtoryhmässä olivat Seppo Palomäki, Tuija Turunen, Asta-Leena Hakala, Karita Tupeli ja sihteeri, projektikoordinaattori Marja Penttala. 10

11 B-sarja 1. palkinto: Osasto T2 Potilaslähtöisyyden kehittäminen osastolla T2 vuosina Hoitosuhdetyöskentely kuntouttavilla osastoilla. (2000 ) B-sarja 4. palkinto Lämpö- ja kylmälaitteiden lämpötilaseuranta. LVI ja konehuolto, ravitsemushuolto, patologia, kliininen kemia, mikrobiologia ja sairaalaapteekki (1000 ) B-sarja 2. palkinto: Tietohallinto Sähköisen potilastietojärjestelmän hankinta, kehittäminen ja käyttöönotto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina (2000 ) Kannustuspalkinto: Päivystyspoliklinikka Triage-toiminnan kehittäminen päivystyspoliklinikalla. (1000 ) B-sarja 3. palkinto: Kliininen kemia Näytteenkuljetuksen laatuprojekti. (1000 ) Kannustuspalkinto: Naistentautien poliklinikka Naistentautien poliklinikan toiminnan kehittäminen (500 ) Kannustuspalkinto: Sairaanhoitopiirin erityistyöntekijöiden ryhmä Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden dokumentoinnin kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. (500 ) 11

12 n Sairaalamuseopäivä Ajankohtaista Potilasturvallisuus alkaa asenteesta Maija Aho-Koivula valmistelee laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa uudessa laatupäällikön virassa. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu eivät ole hienoja lauseita, vaan osa jokapäiväistä työtä. Laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi tehtyjen selvitysten ja kehittämishankkeiden tulokset tulee viedä käytäntöön. Tästä lähtökohdasta Maija Aho-Koivula aloitti Seinäjoen sairaanhoitopiirin perustamassa uudessa laatupäällikön virassa vuodenvaihteessa. Laatutyö sinänsä ei ole meillä uutta: onhan meillä pitkään ollut vireillä eri tutkimus- ja kehittämishankkeita aiheeseen liittyen ja laatupäälliköitä, jotka ovat hoitaneet tehtävää oman toimensa ohessa. Mutta uusi laatupäällikön virka mahdollistaa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden systemaattisemman kehittämisen, Aho-Koivula selittää. Tämän kevään tärkein tavoite on laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen, jollainen on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan oltava jokaisessa terveydenhuollon organisaatiossa. Syksyllä tulee aika maastouttaa suunnitelma käytäntöön. Suunnitelma konkretisoi potilasturvallisuuden osaksi hoitotyön arkea. Se antaa meille rungon ja mittarit, jotta voimme arvioida potilasturvallisuutemme tasoa. Potilasturvallisuushan on pieniä käytännön tekoja, kuten sitä, että oikea potilas saa aina oikeat lääkkeet ja oikeanlaisen hoidon. Lopullinen tavoite on aina, että vaikutukset näkyvät potilaan terveydessä, Aho-Koivula korostaa. Riskien ennakointia joka päivä Potilasturvallisuus on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Aho- Koivulan mukaan hyvää tasoa. Esimerkiksi hoitotakuu on meillä hyvällä mallilla. Hoitoon päästään ajallaan. Se, että halutaan kehittää prosessia, ei tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Haluamme vain olla vielä parempia. Laatu ja turvallisuus paranevat oivalluksen kautta ja johdonmukaisella työllä pienin askelin. Erinomaisena potilasturvallisuuden kehittämisen keinona Aho-Koivula pitää myös läheltä piti -tilanteiden analysointia. Tavoite on, että koko henkilöstö analysoi omaa työtään joka päivä ja tekee ennakoivaa riskien hallintaa. Haitta- ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen on annettu nyt mahdollisuus henkilökunnan lisäksi potilaille sairaanhoitopiirin verkkosivujen kautta. Kehittämisen paikkoja Aho- Koivula on havainnut varsinkin yksikköjen välisissä rajapinnoissa. Siellä on kuiluja, jotka saisi poistettua sopimalla toimintatavoista paremmin. 12

13 Ajankohtaista n Uudessa rakennuttajapalveluyksikössä työskentelevät rakennustöiden valvoja Petri Iloviita ja vastuuyksikön johtaja Tapani Harju sekä toimistosihteerit Riitta Kemppainen ja Maria Hautamäki. Rakennuttajat saivat oman tiimin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistö- ja tilapalvelujen toimintayksikön alaisuudessa aloitti vuodenvaihteessa uusi neljän työntekijän tiimi: rakennuttajapalveluyksikkö. Yksikön tehtävänä on keskussairaalan kilpailutuksen kautta tapahtuvien korjaushankkeiden suunnitteluttaminen, kilpailuttaminen, rakennuttaminen ja operatiivinen toteutus sekä jossain määrin myös uudisrakentaminen. Omana suunnitteluna hoidetaan pienemmät korjaus- ja muutoshankkeet, joiden toteutuksen hoitaa kiinteistöhuolto. Peruskorjauksen tarve sairaalassa on tulevina vuosina niin suuri, että päätettiin perustaa erillinen rakennuttajayksikkö, joka toimii erillään huoltoyksiköstä, kertoo yksikön johtaja, rakennuttajainsinööri Tapani Harju. Korjausrakentamisen budjetti on vuosille noin 36 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 suurimmat hankkeet ovat keskussairaalan leikkaussaliuudistuksen kolmas vaihe, silmäkeskuksen rakentaminen ja apteekin puhdastilojen rakentaminen. Vuodenvaihteessa yksikkö otti käyttöön myös sähköisen projektipankin, joka on kaikkien rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvien osapuolten käytössä. Projektipankkiin tallennetaan kaikki tuotettu suunnitteluaineisto, josta urakoitsijat voivat omilla tunnuksillaan seurata piirustusliikennettä reaaliaikaisesti. Sähköisen projektipankin ansiosta meidän ei tarvitse lähettää enää yhtään paperikuvaa maailmalle, Harju kiittää. 13

14 n Ajankohtaista Uusissa valoissa näkee leikata Keskussairaalan leikkaussalien remontin seuraava vaihe käynnistyy heinäkuussa. Vuonna 2015 koko urakka on valmis. Lääkintävahtimestari Tommi Kivilahti valmisteli leikkaustasoon vetopöydän reisi- ja säärimurtumaleikkausta varten. 14

15 Ajankohtaista n Tekniikka ja valaistus vastaavat nyt tämän päivän vaatimuksia kiittävät anestesiahoitaja Anne-Mari Lehtonen ja ylilääkäri Matti Viitanen. Keskussairaalan leikkaussalien remontti on edennyt kolmanteen vaiheeseen, jossa uudistetaan leikkaussalit 1 4 ja niiden oheistilat sekä rakennetaan yksi uusi sektiosali. Kolmosvaiheessa käydään läpi kaikkiaan 49 tilaa ja noin tuhat neliötä. Suunnittelu on meneillään nyt ja rakentaminen käynnistyy heinäkuussa, sanoo rakennuttajainsinööri Tapani Harju. Kun remontin kolmas vaihe saadaan valmiiksi, alkaa vaihe neljä eli leikkausosasto 2:n peruskorjaus. Suunnittelu käynnistyy jo tämän vuoden aikana ja rakentaminen alkaa keväällä Nelosvaiheessa uudistetaan salit oheistiloineen eli kaikkiaan noin neliötä. Sen jälkeen tulee mahdollisesti vielä vaihe viisi, jossa uudistetaan heräämön tilat. Aivan kaikki on valmista vuonna 2015, Harju lupaa. Viisi valmista salia Tähän mennessä on valmistunut viisi leikkaussalia: pilotti vuonna 2010 ja neljä muuta salia oheistiloineen viime vuonna. Leikkaussalien lisäksi on käyty läpi ruokailutila, toimistotiloja ja huoltohuoneita: kaikkiaan 25 huonetta ja noin 800 neliötä luvun asussa olleiden leikkaussalien tekniikka ja valaistus vastaavat nyt tämän päivän vaatimuksia. Kaikki parani, varsinkin valot. Valotehoa on huomattavasti enemmän kuin ennen ja valaistus on säädettävissä. Kun ennen sali pimennettiin tähystysleikkauksissa, nyt käytetään taustavaloa, jonka väriä voidaan vaihtaa tilanteen mukaan. Tämä kaikki vaikuttaa turvallisuuteen, mutta myös jaksamiseen: että silmät eivät väsy, aloittaa parannuksien luettelon leikkaussalin toimintayksikköjohtaja Matti Viitanen. Lisäksi kaikki sähköt ja kaasut tulevat kattokeskuksesta niin, että letkut ja sähköjohdot eivät ole lattialla. Uusien salien viereen tehdyt lähivarastot nopeuttavat ja järkevöittävät salihenkilökunnan työtä, ja uusissa leikkaustasoissa on toimintoja niin, että painavankin potilaan saa kallistettua oikeaan asentoon. Se on olennaista varsinkin tähystysleikkauksissa. Uudet leikkaustasot kestävät myös huomattavasti raskaampia potilaita: ennen kiloraja oli 150 kiloa, nyt 350 kiloa. Meillähän leikataan viikoittain potilaita, jotka ylittävät 150 kilon rajan, Viitanen huomauttaa. Pärjätäänkö seuraavat 30 vuotta? Uudistetuissa saleissa leikataan jo prosenttia etukäteen suunnitelluista leikkauksista. Salit on suunniteltu niin, että kaikkien erikoisalojen leikkaukset onnistuvat jokaisessa salissa. Siinä on omat haasteensa, samoin kuin siinä, että pitäisi pystyä ennustamaan myös tulevaisuuden tarpeet: että näillä saleilla pärjättäisiin taas seuraavat 30 vuotta, Viitanen miettii. Leikkaussalien uudistus on ensimmäinen näin mittava hanke, joka on aloitettu talon omien suunnittelijoiden voimin. Toiminnallisessa suunnittelussa on pyritty kysymään kokemuksia koko henkilökunnalta. Lisäksi rakennuttajainsinööri Tapani Harju toteutti pilotin ja kakkosvaiheen arkkitehtisuunnitelmat alusta loppuun. Leikkaussalien suunnittelun onnistumiselle on tärkeää, että ennen varsinaisen arkkkitehtisuunnittelun aloitusta tehdään toiminnallinen suunnitelma, jossa suunnittelijat käyvät käyttäjien kanssa läpi koko toimintaprosessin. Leikkaussalien suunnittelu on sairaalasuunnittelussa ehkä vaativinta, kun leikkaussaleissa on niin paljon erilaista sairaalatekniikkaa, joka täytyy sovittaa yhteen varsinaisen arkkitehtisuunnittelun kanssa, Harju kuvaa. 15

16 n Ajankohtaista Ensihoidon uudistus tasapuolistaa hoitoon pääsyä Sairaankuljetus siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa. Samalla sairaankuljetus-termi poistuu käytöstä ja toiminta muuttuu ensihoidoksi. Palvelua suunnataan enemmän sinne, missä on suurimmat riskit, ja tähän perustuu jatkossa myös ensihoitoyksiköiden maakunnallinen sijoittelu. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä nimen vaihto, vaan laaja sisällöllinen uudistus. Tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen asukkaat saavat samantasoisen ensihoitopalvelun koko maakunnan alueella riskiluokkien mukaan. Uuteen ensihoitokeskukseen tulee noin 200 työntekijää ja yli 20 toimipaikkaa. Nykyinen sairaankuljetuksen henkilöstö siirtyy "vanhoina työntekijöinä" sairaanhoitopiirin palvelukseen. Lisäksi rekrytoidaan runsaasti uutta henkilöstöä. Kustannuksia kertyy, kun sairaanhoitopiiri joutuu lunastamaan toimivan sairaankuljetuskaluston ja palkkaamaan lisää henkilöstöä, mutta samalla hoidon laatu ja tasavertaisuus hoitoon pääsyssä paranevat: ambulanssi tulee paikalle entistä nopeammin. Terveydenhuoltolain velvoittamaa ensihoidon järjestämistä on valmisteltu Etelä-Pohjanmaalla huolellisesti ensihoidon vastuulääkäri Raimo Jokisalon johdolla. Sairaanhoitopiirin alueella on tehty riskialuekartoitus, jossa alue on jaettu neliökilometrin suuruisiin alueisiin ja viiteen riskiluokkaan. Palvelua suunnataan enemmän sinne, missä on suurimmat riskit, ja tähän perustuu jatkossa myös ensihoitoyksiköiden maakunnallinen sijoittelu. Ensihoitouudistus on aiheuttanut paljon keskustelua alueemme kunnissa. Palvelutasopäätöksen sisältöä selvitettäessä on käynyt kuitenkin selväksi, että valittu malli on alueellamme paras ratkaisu. Ensihoitopalvelun toteuttaminen sairaanhoitopiirin omana toimintana osoittautui selvityksessä kustannustehokkaimmaksi. Myös toiminnallisesti kokonaisuus on helpompi hallita. Ensihoidon ohjeistaminen ja johtaminen on tässä mallissa selkeätä, Jokisalo kommentoi. 16

17 Tapahtumia n Radiologian yksikössä kävi 200 vierasta Röntgenhoitaja Tanja Virtala esitteli angiografiahuoneessa raajojen valtimosuonikuvauksissa ja pallolaajennuksessa käytettävää välineistöä. Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikössä vietettiin avoimien ovien päivää 10. helmikuuta. Röntgenkuvausten aloittamisesta sairaalassa on tullut kuluneeksi ainakin 80 vuotta, sillä syksyllä 1931 siirrettiin lääninsairaala Vaasasta Seinäjoelle irtaimistoineen. Seuraavana vuonna sairaalassa tehtiin jo yli röntgenkuvausta. Henkilökunta pääsi helmikuussa tutustumaan radiologian tiloihin, joissa vastuulääkärit ja -hoitajat sekä laitetoimittajien edustajat vastasivat kysymyksiin sekä esittelivät kuvausmahdollisuuksia ja tutkimusvälineitä. Ylifyysikko Jyrki Ruohonen selvittää magneettikuvauksen perusperiaatteita ja kuvauksessa huomioitavia asioita. Kuvassa ollaan magneettikuvauksen valmistelu- ja ohjaustilassa. Itse magneettikuvauslaitteet sijaitsevat häiriösuojatuissa kuvaushuoneissa, joihin mennään vain magneettikuvaushoitajien valvonnassa. Osastonylilääkäri Pekka Lindén oli koonnut radiologian historiasta Seinäjoen keskussairaalassa kertovan diaesityksen, jota saattoi seurata kahvittelun lomassa. 17

18 n Sairaalamuseopäivä Piirin lapset elivät kuin pumpulissa Seinäjoella vietetyssä valtakunnallisessa sairaalamuseopäivässä kuultiin piirin lasten tarinoita ja Härmän parantolahistoriaa. Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys toimi järjestäjänä vuoden 2012 terveydenhuoltoalan museoiden vuosittaisessa kokoontumisessa. Tilaisuus pidettiin Seinäjoen keskussairaalassa ja Sairaalamuseolla helmikuun alussa. Osanottajia oli noin kahdeksankymmentä. Vaasan lasaretista Seinäjoen keskussairaalaan Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki totesi, että Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon historian voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 1768, jolloin Vaasan lasaretti aloitti toimintansa. Sen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi 250 vuotta. Merkkipaalua juhlistetaan silloin myös Seinäjoen sairaalamuseolla. Vuonna 1844 rakennettiin Vanhan Vaasan sairaala, joka toimi lääninsairaalana kunnes uusi lääninsairaala rakennettiin Seinäjoelle vuonna Ensimmäisen sairaalansa Seinäjoki sai kuitenkin jo vuonna 1923, kun tänne rakennettiin Piirimielisairaala. Kilpailu sairaalan sijaintipaikasta oli kova alueen 18

19 Sairaalamuseopäivä n Toivottavasti Törnävän sairaala-alueen miljöö ja rakennukset säilyvät ehjänä kokonaisuutena, mahdollisimman alkuperäisessä asussa ja toimivat monipuolisena kulttuurin ja taiteiden keskuksena, totesi maakuntamuseon johtaja Susanna Tyrväinen. kuntien kesken, mutta rautatie lopulta ratkaisi tämän kiistan Seinäjoen eduksi. Vuonna 1965 vastuu sairaalan toiminnasta siirrettiin lääniltä kunnille ja nimi muutettiin Seinäjoen keskussairaalaksi. Vuonna 1977 valmistui uusi keskussairaalarakennus nykyiselle paikalleen. Sairaalaa on laajennettu useaan otteeseen, uusin laajennus valmistuu syksyllä Tubihoitoina kalanmaksaöljy ja parantola Härmän Parantola aloitti toimintansa vuonna Myös tämän sairaalan sijaintipaikasta käytiin kovaa kilpailua kuntien kesken. Varsinkin Kuortane oli varteenotettava vaihtoehto parantolan sijoituspaikaksi. Tarinan mukaan kilpailun ratkaisi se, että Helsingin herrat kutsuttiin tutustumaan parantolan mahdolliseen rakennuspaikkaan tulva-aikaan, jolloin he erehtyivät luulemaan tulvia isoksi järveksi. Näkemästään vaikuttuneina he tekivät päätöksen parantolan rakentamisesta Härmään, kertoi Pihlajamäki. Todellisesta kansantaudista kertoo jo se, että vuonna 1963 Suomen tuberkuloosiparantoloissa oli yhteensä sairaansijaa, niistä Härmässä peräti luvuilla keskimääräinen hoitoaika parantolassa oli 250 päivää. Aluksi hoitona oli kalanmaksaöljy ja parantolahoito. Otsonipitoisen ilman ajateltiin olevan keukopotilaalle terveellistä. Vuodesta 1944 alkaen oli käytössä myös lääkkeitä. Aikoinaan lääkärikoulutuksessa professori opetti, että valittaapa potilas mitä vaivaa tahansa ja olkoot oireet minkälaisia vaan, niin jos hänen kotipaikkansa on Jalasjärvi, on aina syytä epäillä tuberkuloosia, muisteli tilaisuudessa tuberkuloosin hoidosta Etelä-Pohjanmaalla esityksen pitänyt Erkki Aalto. Työtä, toimintaa ja liikuntaa Törnävällä Vuonna 1960 sairaanhoitajaksi valmistuneen Leila Koskenrannan ensimmäinen työpaikka oli Törnävän sairaalan naisten suljettu osasto 2. Osastolla oli tuolloin 44 sairaansijaa, sängyt olivat vieri vieressä suurissa makuusaleissa, edes yöpöytiä ei sänkyjen väleihin mahtunut. Lääkkeitä oli 1960-luvulla vain vähän, sähköshokkihoitoa sen sijaan käytettiin hyvin paljon. Osastolla saattoi olla iso makuusali, jossa jokainen kymmenestä potilaasta sai sähköä. Syynä sähköhoidolle saattoivat olla esimerkiksi huonot yöunet tai levottomuus. Työ oli yksi tärkeimmistä terapiamuodoista. Yksi työtehtävistä oli lastata lämpökeskuksella turvevaunuja, sillä sairaalaa lämmitettiin turpeella. Eräänä jouluaattona ollessani miesten osasto 9:n osastonhoitajana, lähdin valkoisessa työasussani potilaiden kanssa turvevaunuja täyttämään. Paikalle sattui joulutervehdyskierrolla oleva delegaatio, johon kuului ylilääkäreitä ja ylihoitajia. 19

20 n Sairaalamuseopäivä Härmän parantolamuseosta tuotu lasivitriini on Sairaalamuseon ensimmäisessä kerroksessa. Siinä sitten käteltiin ja toivoteltiin hyvät joulut; juhla-asuinen delegaatio ja turvepölystä harmaat osastonhoitaja ja potilaat. Sen jälkeen hoitohenkilökunnan ei enää tarvinnut käydä juhlapyhisin turvevaunuja täyttelemässä, muisteli Koskenranta. Askartelun ja työterapian lisäksi alkoivat erilaiset luovat terapiat lisääntyä ja 1980-luvuilla. Vuonna 1976 alkoi musiikkiterapia ja samoihin aikoihin myös taideterapia. Harjoiteltiin näytelmiä, pidettiin tansseja Seuralassa ja toisinaan saatiin potilaista koottua orkesterikin. Piirin lapset pitävät edelleen yhtä Piirin lapsilla eli aikanaan piirisairaalassa asuneilla työntekijöiden lapsilla on oma yhdistys, joka toimii edelleen. Lapsena mielisairaalan alueella asunut Kaisu Rintala kertoo sairaala-alueen olleen kuin pieni kyläyhteisö. Lapsena sairaala-alueella kavereita riitti eikä tekemisestä ollut koskaan pulaa. Siellä elettiin kuin pumpulissa, oli yhteisöllisyyttä, turvallista yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Samalla opittiin ymmärtämään erilaisuutta. Rintalan vanhemmat olivat mielisairaanhoitajia. Perheen ensimmäinen asunto oli M1-rakennuksessa (nyk. TB-talo): kaksi vierekkäistä huonetta ja pesutila sekä keittiö käytävällä. Lapsuuden kesät alkoivat siitä, kun karjakko-martta ankat lammelle paimeteli. Jouluisin osastot koristeltiin hienoiksi ja sairaalan lapset pääsivät jouluaattoina tontuiksi joulupukin matkaan, kun tämä kävi osastoilla jakamassa lahjoja potilaille. Myös ovet työelämään aukesivat jo lapsena sairaalan alueella. Työtä tehtiin muun muassa puhelinkeskuksessa, päiväkodissa ja puutarhassa. Puutarhuri kiersi polkupyörällä valvomassa töiden sujumista alueella. Yleen- 20