Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Leikkaussalien remontti jatkuu. Sairaala- Ensihoito. museo- päivä. uudistuu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Leikkaussalien remontti jatkuu. Sairaala- Ensihoito. museo- päivä. uudistuu."

Transkriptio

1 epsari 1 / 2012 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 14 Leikkaussalien remontti jatkuu Laatupalkitut Sairaala- Ensihoito museo- päivä uudistuu

2 Kesä edessä, talvi takana Jäät sulavat ja pian vedet riemuitsevat vapaudesta. Jokunen viikko sitten siirryttiin taas kesäaikaan. Kesäaika on "aamuvirkkujen keksimä kiusa" meille aamu-unisille. Toki tähän on jo tottunut, onhan kesäaika ollut Suomessa käytössä yli 30 vuotta. Vielä enemmän vuosia on kulunut siitä, kun sairaalan toiminta alkoi Seinäjoella. Helmikuun Sairaalamuseopäivässä kuultiin paloja sairaalahistoriasta ja mielenkiintoista tarinaa piirin lasten elämästä. Otteita päivän annista on koottu tähän lehteen. Lisää historiaa kertoo laskentapäällikkö Eira Hautamäki, joka jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 46 työvuoden jälkeen. Hän tietää, että lukujen takana on aina ihminen. Valokuvauskerholaisille kiitos hienoista kansikuvista: "Jäät sulavat ja pian vedet riemuitsevat vapaudesta". Väännellään viisareita taas syksyllä. Toimitus epsari Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti 1/2012 Huhtalantie 53, Seinäjoki, puh (06) , fax (06) Tiedottaja Anita Huhtamäki, puh (06) , fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Paino Multiprint Etu- ja takakannen kuvat: Leena Korpaeus, Tommi Hautaniemi, Sinikka Heikkilä 2

3 Sisältö n Leikkaussalien remontti jatkuu. s. 14 Uutispalat... s. 4 Videoneuvotteluista apua... s. 6 Neurologian yksikölle strategia... s. 7 Puolijoesta professori... s. 8 Hoitotekopalkinto... s. 9 Laatupalkitut... s. 10 Potilasturvallisuus... s. 12 Rakennuttajien tiimi... s. 13 Ensihoito uudistuu... s. 16 Radiologian avoimet ovet... s. 17 Sairaalamuseopäivä Seinäjoella... s vuotta talossa... s. 24 Henkilöstöjuhla s.22 3

4 n Uutispalat Malalai Rahim on Vuoden pakolaisnainen Suomen Pakolaisapu valitsi Seinäjoella gynekologiaan erikoistuvan afganistanilaissyntyisen lääkärin Malalai Rahimin Suomen vuoden 2012 pakolaisnaiseksi. Työtoverit muistivat merkittävän huomionosoituksen saanutta kollegaa pienimuotoisessa kahvitilaisuudessa omassa yksikössä. Valtakunnallinen mediakiinnostus yllätti vaatimattoman Malalain, mutta hän oli erityisen iloinen työtovereiden ja sairaanhoitopiirin hallituksen esittämistä onnitteluista ja muistamisesta. Sairaanhoitopiiri julkaisi rekryvideon Kuvassa henkilöstöjohtaja Tero Järvinen (vas.), turvallisuuspäällikkö Harri Iskala ja turvallisuuspalkinnon saaja, ylisolubiologi Antero Laasonen. Antero Laasoselle turvallisuuspalkinto Sairaanhoitopiiri on mukana Seinäjoen kaupunkiseudun Komia-yhteismarkkinoinnissa, jonka tuorein tuote on rekrytointikampanjan yhteydessä valmistettu video. Videolla esiintyy henkilöstöjohtaja Tero Järvinen. Katso video internet-sivulta > Meille töihin tai osoitteesta Sairaanhoitopiirin työturvallisuustoimikunta muisti tammikuun kokouksessa ylisolubiologi Antero Laasosta kunniakirjalla ja kukkasilla. Huomionosoitustaan toimikunta perusteli sillä, että Antero Laasonen on toiminut sairaanhoitopiirissä kemikaalivastaavana ja edistänyt aktiivisesti muidenkin turvallisuusasioiden kehittämistä sairaanhoitopiirissä. 4

5 Bioanalyytikkokoulutus alkoi Seinäjoella Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi tammikuussa 2012 bioanalyytikkokoulutus yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Aloitteen koulutuksen toteuttamisesta on tehnyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin alueella on pulaa alan osaajista, ja rekrytointitarpeen on todettu tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Sairaanhoitopiiri on mukana myös koulutuksen toteutuksessa. Koulutukseen liittyviä käytännön harjoituksia tehdään Seinäjoen keskussairaalan laboratorioiden tiloissa. Laboratorioiden asiantuntijat ovat vahvasti edustettuina koulutuksen luento- ja laboraatio-opetuksessa. Koulutus on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja se kestää kolme ja puoli vuotta. Koulutus toteutetaan kokopäiväopiskeluna, ja koulutusryhmän koko on 15 opiskelijaa. Bioanalyytikkokoulutusta on suunniteltu yhteistyöryhmässä, jossa on ollut edustajia Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakouluista sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Vastuuopettaja rekrytoitiin yhteistyössä ja hän toimi ennen koulutuksen alkamista sairaanhoitopiirin kliinisen kemian laboratoriossa. Ryhmässä on todella motivoituneita opiskelijoita ja koulutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme päässeet jo harjoittelemaan näytteenottoakin ja se näyttää sujuvan hyvin, kertoo ryhmän vastuuopettaja Marika Toivonen. 5

6 n Ajankohtaista Nykyisin lähes kaikki erikoisalat käyttävät videoneuvottelua. Kansainvälinen PrimcarIT-hanke käynnistyi Seinäjoella PrimCarIT-hanke on kansainvälinen terveysteknologiahanke, jonka tavoitteena on perusterveydenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen harvaan asutuilla alueilla, joissa on usein ongelmana uhkaava lääkärikato. Ongelmaa pyritään ratkaisemaan mm. telekonsultaation ja telementoroinnin keinoin. Mukana seitsemän maata Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaa hanketta, jossa hyödynnetään mm. videoneuvottelutekniikkaa, joka on ollut meillä käytössä jo pitkään. Hankkeen kick off -käynnistystilaisuus oli Seinäjoella helmikuun alussa. Tilaisuuteen kokoontui nelisenkymmentä osallistujaa hankkeessa toimivista seitsemästä maasta ja 16 eri organisaatiosta. Suomesta hankkeessa ovat sairaanhoitopiirin (Leadpartner) lisäksi E-P:n liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (pilottialue). Helmikuun käynnistystilaisuudessa sovittiin hankkeen etenemisestä ja yhteisistä pelisäännöistä. Aloitustapaaminen oli hyödyllinen myös siitä näkökulmasta, että hanketoimijat tutustuivat toisiinsa ja sairaanhoitopiirillä ja muilla hankkeissa toimivilla suomalaisilla partnereilla oli mahdollisuus esitellä osaamistaan ja panostusta käynnistyvään hankkeeseen. Hanke on tällä hetkellä ainoa Interreg IVB-ohjelman rahoitusta saanut suomalaisjohtoinen hanke. Tätä 27 kuukautta kestävää kansainvälistä hanketta johtaa Sami Perälä. Koordinaattorina hankkeessa toimii Minna Kamula. Videoneuvotteluyhteyksiä hoitava Kaija Hauta-aho Eptekistä. Terveyskeskukset mukaan videoneuvotteluihin Videoneuvottelutoiminta Seinäjoen keskussairaalassa alkoi jo1990- luvun lopulla hanketoimintana. Pysyvänä toimintana se on nyt jatkunut yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä eniten videoneuvottelua käyttävät ihotautien ja naistentautien erikoisalat, työlääketiede ja radiologia. Säännöllisiä yhteyksiä on viikoittain Tampereen ja Oulun yliopistollisiin sairaaloihin, Iho- ja allergiasairaalaan, Työterveyslaitokselle sekä HUS:ssa Meilahteen. Tämän vuoden aikana myös terveyskeskukset ovat liittymässä mukaan sairaanhoitopiirin sisäiseen videoneuvottelutoimintaan. Ähtärin sairaala on ollut jo alusta asti aktiivisesti siinä mukana. Käyttötarkoituksia ovat pääasiassa yliopistosairaaloiden lähettämät erikoisalaa koskevat luennot ja koulutuspäivät. Niiden lisäksi videoneuvottelua käytetään mm. hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin, ERVA-alueen erilaisiin kokouksiin, ryhmä- ja yksilötyönohjaukseen, viittomakieliseen psykoterapiaan, konsultaatioon jne. Tähän saakka on pärjätty yksiköiden yhteisesti hankkimilla videoneuvottelulaitteilla, mutta laitekanta alkaa olla vanhentunutta. HD-laitteiden tultua markkinoille sekä hintatason tultua alaspäin, voivat yksiköt enenevässä määrin hankkia omia laitteita, toteaa videoneuvotteluyhteyksiä hoitava Kaija Hauta-aho Eptekistä. 6

7 Ajankohtaista n Miten kootaan yhteen noin sadan ihmisen näkemys? Neurologian yksikölle strategia Neurologian yksikön strategia on suunnitelma, joka määrittelee toimintayksikkömme tavoitteet pitkällä tähtäimellä vuoteen Helmikuussa 2010 pohdimme neurologian toimintayksikön johtoryhmässä strategiasuunnittelun aloittamista ja perustimme työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Työryhmä, jonka vetäjänä on toiminut toiminta-aluejohtaja Keijo Koivisto kokoontui kaikkiaan 13 kertaa ennen kuin strategia oli valmiina viime joulukuussa. Strategia on meille työkalu, jonka avulla huolehditaan, että kaikki toimenpiteet vievät toimintaamme haluttuun suuntaan eri toimintayksiköissä. Strategia auttaa keskittämään ja kehittämään resursseja juuri niihin asioihin ja toimintoihin, joilla pystymme tuottamaan hyvää palvelua neurologisille potilaille. Strategiatyöhön osallistuvat kaikki Strategiatyö lähti käyntiin osastotunnilla jokaisessa neurologian yksikössä. Osastotunneilla käytiin läpi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaa ja alkavaa strategiatyötä neurologian toimintayksikössä. Lähtökohtana oli se, että sekä henkilökunta että johto osallistuvat ja vaikuttavat toiminnansuunnitteluun ja sitoutuvat yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Henkilökunnan osaamista haluttiin hyödyntää strategiatyön tekemisessä heti alusta lähtien. Maaliskuussa 2010 toteutettiin henkilökunnalle kysely, jossa kartoitettiin toimintayksikön nykytilaa. Kyselyyn osallistui 52 työntekijää. Kyselyssä selvitettiin henkilökunnan ajatuksia liittyen perustehtäväämme: millaiset arvot ohjaavat työtämme ja millaisia haasteita henkilökunta näkee tulevaisuudessa. Missio, visio, arvot Yksikön yhteisen toiminnan suunnitteluiltapäivän päätteeksi kirjattiin toimintayksiköllemme missio: Moniammatillista erityisosaamista potilaan parhaaksi, visio Hyvästä parhaaksi; aktiivisin alussa, suunnitelmallisin seurannassa ja kannustavin kuntoutumisessa sekä arvot Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, keskinäinen arvostus ja kunnioitus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, sitoutuminen ja vastuullisuus. Henkilökunnalle toteutettiin kysely myös syyskuussa 2010, jolloin selvitettiin yksikön toimintaan liittyvät, nykytilaa koskevat vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Tähän kyselyyn osallistui 51 työntekijää. Kyselyn yhteenvedon perusteella pohdittiin syksyn strategiapäivillä ryhmätöinä strategisia päämääriä SWOT-analyysin osa-alueiden mukaan. Tässä esiin nousi mm. uhka osaavan henkilökunnan puutteesta sekä vahvuutena ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta sekä moniammatillinen osaaminen ja yhteistyö. Tulevaisuuden skenaariot Johtoryhmän laatima sidosryhmäanalyysi valmistui joulukuussa 2010, ja huhtikuussa 2011 työtä jatkettiin kutsuseminaarin merkeissä. Silloin pohdittiin terveydenhuollon tulevaisuuden skenaarioita sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen alustuksella. Seminaarissa määriteltiin skenaariomallin muuttujat sekä niihin tavoitteellinen tila, todennäköinen tila ja ei-toivottu tila. Keväällä 2011 perehdyttiin 1. toukokuuta voimaantulleeseen terveydenhuoltolakiin ja sen vaikutuksiin toimintayksikössä. Näiden vaiheiden kautta päästiin määrittelemään päämääriä ja strategioita syksyllä Tavoite oli kaiken aikaa ollut, että strategiatyö on valmis vuoden 2011 loppuun mennessä, ja julkistamistilaisuus pidettiinkin 21.joulukuuta pienessä auditoriossa. Strategiasta julkaistiin pieni taskukokoinen muistikirja, joka jaettiin kaikille työntekijöille neurologian toimintayksikössä. Strategiatyö on jatkuva prosessi Tehtyä strategiaa on jatkuvasti tarkistettava ja muutettava. On arvioitava, missä tilanteessa toimintayksikkö on suhteessa toiminta-alueeseen, sairaanhoitopiiriin, asiakkaisiin, potilaisiin ja yleensä tulevaisuuden näkymiin. Strategiatyötä hyödynnetään kaikissa yksiköissä mm. vuotuisissa toiminnan ja tulevaisuuden suunnitteluissa. Neurologian toimintayksikön strategia päivitetään säännöllisesti, ja seuraava päivitys tapahtuu sen jälkeen, kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia on päivitetty. Työryhmänä strategiatyössä lähes kahden vuoden ajan toimivat toiminta-aluejohtaja Keijo Koivisto (puheenjohtaja), osastonylilääkäri Maire Rantala, osastonhoitaja Marja-Leena Markus, osastonhoitaja Virpi Tuomi sekä osastonhoitaja Taina Olenius (sihteeri). Taina Olenius Osastonhoitaja, neurologian poliklinikka 7

8 n Palkittuja Hannu Puolijoelle professorin arvonimi Johtajaylilääkäri on uudistanut toimintaa useissa sairaanhoitopiireissä. J ohtajaylilääkäri, dosentti Hannu Puolijoelle myönnettiin joulukuussa 2011 professorin arvonimi. Arvonimen Tasavallan presidentin avoimen kirjeen luovutus tapahtui juhlasymposiumissa tammikuussa. Arvonimen hakijoina olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Tampereen Yliopisto, TaY Lääketieteen yksikkö, Hengitysliitto Heli ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys. Arvonimen myöntämisen perustana on Puolijoen työ sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä, asiantuntijuus sekä aktiivinen ja arvostettu tutkimustoiminta. Puolijoki on toiminut mm. erikoislääkärikoulutuksen uudistamisen toisena selvitysmiehenä ja tehnyt toiminnan kehittämisselvityksiä useissa sairaanhoitopiireissä. Omien erikoisalojensa eli sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäriyhdistyksissä Puolijoella on ollut luottamustehtäviä ja hän toimii myös Hengitysliitto Heli ry:n hallituksen puheenjohtajana sekä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokunnan jäsenenä. Juhlasymposiumiin oli kutsuttu luennoitsijaksi emeritusprofessori Amos Pasternack, jota arvostetaan erityisesti terveydenhuollon etiikan asiantuntijana. Lisäksi juhlassa kuultiin keuhkosairauksien kehityksestä ja tulevaisuuden haasteista ylilääkärien Erkki Aallon ja Hannu Kankaanrannan esittäminä. Esitysten aiheet ja kaikki esiintyjät edustivat Puolijoen arvostamia henkilöitä ja sitä lääketieteen alaa, johon Puolijoella on asiantuntemus yli 30-vuotisen kliinisen lääkärityön kautta. Juhlasymposiumiin oli kokoontunut satakunta Puolijoen kollegaa, luottamushenkilöä, sukulaista, ystävää ja työtoveria. Juhlan lopuksi esitetyissä vapaan sanan puheenvuoroissa kiiteltiin professori Puolijoen ansioita ja arvonimen oikeaan osuvuutta. 8

9 Palkittuja n Etelä-Pohjanmaan hoitotyön kehittämisseura ry valitsi vuoden 2011 hoitotekopalkinnon saajaksi tupakasta vieroitushoitajan Reetta-Maija Luhdan. Hoitotekopalkinnon avulla halutaan rohkaista alueen hoitotyöntekijöitä tupakasta vieroitustyöhön ja muistuttaa siitä, että tupakasta luopuminen on varma askel terveyden kohentumiseen niin terveellä kuin sairaallakin henkilöllä. Tupakointi on riippuvuussairaus Luhta toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikössä. Hän on valmistunut terveydenhoitajaksi vuonna 1984 ja toiminut 19 vuoden ajan Seinäjoen keskussairaalan henkilökunnan työterveyshoitajana. Vuonna 2004 hän siirtyi terveyden edistämisen yksikköön tupakasta vieroitushoitajaksi kehittämään tupakasta vieroituksen alueellista hoitomallia. Tupakointi on yksi vakavimmista riskitekijöistä sydänja verisuonisairauksiin, keuhkoahtaumatautiin ja syöpiin. Luhta on kouluttanut alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitajia ja lääkäreitä kysymään potilaan tupakointitottumuksista ja tukemaan heitä tupakoinnin lopettamisessa. Hän on auttanut henkilökuntaa ymmärtämään, että tupakointi ei ole vain tapa, vaan se on riippuvuussairaus, joka voi olla voimakkuudeltaan yhtä vaikea kuin kokaiini- tai heroiiniriippuvuus. Työpaikan savuttomuus tärkeää Yksilön tukeminen savuttomuuteen onnistuu parhaiten savuttoman työpaikan avulla. Savuttomassa työpaikassa tarjotaan aktiivisesti tukea ja usein myös nikotiinikorvaus- tai lääkehoitoa työnantajan kustantamana. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on toiminut esimerkkinä savuttomille työpaikoille. Se julistautui savuttomaksi vuonna 2002 ensimmäisenä julkisena työantajana Suomessa ja avasi vilkkaan keskustelun mediassa. Luhta tukee kuntia, terveyskeskuksia, oppilaitoksia ja työpaikkoja savuttoman työ- ja opiskeluympäristön luomisessa ja vieroitushoitopalvelujen kehittämisessä. Moni eteläpohjalainen kunta on julistautunut savuttomaksi, ja toimintaohjelmia lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi ollaan laatimassa. Asenteet muuttuvat Reetta-Maija Luhdan toimenkuva on ollut uraauurtava valtakunnallisestikin arvioiden. Etelä-Pohjanmaalla kehitettyjä hyviä toimintakäytäntöjä on mallinnettu muidenkin alueiden käyttöön. Luhta toimii aktiivisesti Suomen terveyttä edistävät sairaalat -yhdistyksessä, Savuton Suomi verkostossa sekä Filhan Tupakka ja Terveys -päivien suunnitteluryhmässä. Hän on mukana myös Euroopan Savuttomien sairaaloiden toiminnassa ja toiminut Viron savuttomien sairaaloiden kummina. Myönteisenä Luhta näkee yhteiskunnassa muuttuneet asenteet tupakoinnin rajoittamista kohtaan viimeisten vuosien aikana. Hänen työtään motivoi joka päivä tietoisuus siitä, että jos Etelä-Pohjanmaalla kukaan ei tupakoisi, vältyttäisiin vuosittain noin 200 ennenaikaiselta kuolemalta. Luhdalle vuoden 2011 hoitotekopalkinto 9

10 n Palkittuja Kauhajokihanke Kauhajoki-hanke perustettiin koordinoimaan Kauhajoen ampumistapahtuman jälkihoitoa. Tapahtuma kosketti laaja-alaisesti etenkin alueen kuntia ja sen nähtiin olevan pitkäkestoista, useita vuosia kestävää työtä. Hankkeen toiminnan tarkoituksena oli varmistaa, että henkilöt ja yhteisöt, joiden elämää ja toimintaa tapahtuma traumatisoi, saavat tarvittavan psykososiaalisen tuen ja tarkoituksenmukaisen hoidon. Tavoitteena on ollut psyykkisen tasapainon palauttaminen sekä työja toimintakyvyn säilyttäminen niin yksilö-, perhe- kuin yhteisötasolla. Hanke eteni hyvin laaditun suunnitelman mukaisesti vaiheittain ja kohderyhmät priorisoiden. Ensisijaisina avun ja tuen saajina olivat tapahtumaluokasta selviytyneet ja menehtyneiden omaiset. Hanke jaoteltiin ajallisesti ensi-, akuutti-, jälki- ja jatkohoitovaiheeseen. Hankesuunnitelman teossa käytettiin pohjana teoreettista tietoa ja aikaisempia kokemuksia vastaavista tilanteista. Kauhajokihanke voitti laatu palkintokilpailun Sairaanhoitopiirin laatupalkinnot jaettiin viime joulukuussa. Tilaisuudessa palkittiin kaikkiaan toistakymmentä hanketta. A-sarjan palkinnon sai Kauhajoki-hanke psykososiaalisen tuen organisoinnista ja toteutuksesta Kauhajoen koulusurmien jälkeen. B-sarjan palkinnon saivat osasto T2, tietohallinto, kliinisen kemian toimintayksikkö sekä yhteishankkeellaan LVIja konehuollon, ravitsemushuollon-, patologian-, kliinisen mikrobiologian-, kliinisen kemian ja sairaala-apteekin toimintayksiköt. Laatupalkintorahojen lisäksi jaettiin kannustuspalkinnot päivystyspoliklinikalle triage-toiminnan ja naistentautien poliklinikalle poliklinikkatoiminnan kehittämisestä sekä sairaanhoitopiirin erityistyöntekijäryhmälle dokumentoinnin kehittämisestä. Hankkeen tuloksia: Palvelujen ja tuen sekä avun tarjoaminen kaikille asianosaisille. Valmiussuunnitelmien ja suuronnettomuustilanteiden toimintamallien tarkentaminen. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön ja verkottumisen kehittyminen. Mittava määrä julkaisuja. A-sarja 1. palkinto: Kauhajoki-hanke Kauhajoki-hankkeen loppuraportti, psykososiaalisen tuen organisointi ja toteutus Kauhajoen koulusurmien jälkeen. (2500 ) Hankejohtajana toimi ylihoitaja Sirkka Ala-aho. Muut sairaanhoitopiirin edustajat hankkeen johtoryhmässä olivat Seppo Palomäki, Tuija Turunen, Asta-Leena Hakala, Karita Tupeli ja sihteeri, projektikoordinaattori Marja Penttala. 10

11 B-sarja 1. palkinto: Osasto T2 Potilaslähtöisyyden kehittäminen osastolla T2 vuosina Hoitosuhdetyöskentely kuntouttavilla osastoilla. (2000 ) B-sarja 4. palkinto Lämpö- ja kylmälaitteiden lämpötilaseuranta. LVI ja konehuolto, ravitsemushuolto, patologia, kliininen kemia, mikrobiologia ja sairaalaapteekki (1000 ) B-sarja 2. palkinto: Tietohallinto Sähköisen potilastietojärjestelmän hankinta, kehittäminen ja käyttöönotto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina (2000 ) Kannustuspalkinto: Päivystyspoliklinikka Triage-toiminnan kehittäminen päivystyspoliklinikalla. (1000 ) B-sarja 3. palkinto: Kliininen kemia Näytteenkuljetuksen laatuprojekti. (1000 ) Kannustuspalkinto: Naistentautien poliklinikka Naistentautien poliklinikan toiminnan kehittäminen (500 ) Kannustuspalkinto: Sairaanhoitopiirin erityistyöntekijöiden ryhmä Kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden dokumentoinnin kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. (500 ) 11

12 n Sairaalamuseopäivä Ajankohtaista Potilasturvallisuus alkaa asenteesta Maija Aho-Koivula valmistelee laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa uudessa laatupäällikön virassa. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu eivät ole hienoja lauseita, vaan osa jokapäiväistä työtä. Laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseksi tehtyjen selvitysten ja kehittämishankkeiden tulokset tulee viedä käytäntöön. Tästä lähtökohdasta Maija Aho-Koivula aloitti Seinäjoen sairaanhoitopiirin perustamassa uudessa laatupäällikön virassa vuodenvaihteessa. Laatutyö sinänsä ei ole meillä uutta: onhan meillä pitkään ollut vireillä eri tutkimus- ja kehittämishankkeita aiheeseen liittyen ja laatupäälliköitä, jotka ovat hoitaneet tehtävää oman toimensa ohessa. Mutta uusi laatupäällikön virka mahdollistaa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden systemaattisemman kehittämisen, Aho-Koivula selittää. Tämän kevään tärkein tavoite on laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen, jollainen on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan oltava jokaisessa terveydenhuollon organisaatiossa. Syksyllä tulee aika maastouttaa suunnitelma käytäntöön. Suunnitelma konkretisoi potilasturvallisuuden osaksi hoitotyön arkea. Se antaa meille rungon ja mittarit, jotta voimme arvioida potilasturvallisuutemme tasoa. Potilasturvallisuushan on pieniä käytännön tekoja, kuten sitä, että oikea potilas saa aina oikeat lääkkeet ja oikeanlaisen hoidon. Lopullinen tavoite on aina, että vaikutukset näkyvät potilaan terveydessä, Aho-Koivula korostaa. Riskien ennakointia joka päivä Potilasturvallisuus on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Aho- Koivulan mukaan hyvää tasoa. Esimerkiksi hoitotakuu on meillä hyvällä mallilla. Hoitoon päästään ajallaan. Se, että halutaan kehittää prosessia, ei tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Haluamme vain olla vielä parempia. Laatu ja turvallisuus paranevat oivalluksen kautta ja johdonmukaisella työllä pienin askelin. Erinomaisena potilasturvallisuuden kehittämisen keinona Aho-Koivula pitää myös läheltä piti -tilanteiden analysointia. Tavoite on, että koko henkilöstö analysoi omaa työtään joka päivä ja tekee ennakoivaa riskien hallintaa. Haitta- ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen on annettu nyt mahdollisuus henkilökunnan lisäksi potilaille sairaanhoitopiirin verkkosivujen kautta. Kehittämisen paikkoja Aho- Koivula on havainnut varsinkin yksikköjen välisissä rajapinnoissa. Siellä on kuiluja, jotka saisi poistettua sopimalla toimintatavoista paremmin. 12

13 Ajankohtaista n Uudessa rakennuttajapalveluyksikössä työskentelevät rakennustöiden valvoja Petri Iloviita ja vastuuyksikön johtaja Tapani Harju sekä toimistosihteerit Riitta Kemppainen ja Maria Hautamäki. Rakennuttajat saivat oman tiimin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistö- ja tilapalvelujen toimintayksikön alaisuudessa aloitti vuodenvaihteessa uusi neljän työntekijän tiimi: rakennuttajapalveluyksikkö. Yksikön tehtävänä on keskussairaalan kilpailutuksen kautta tapahtuvien korjaushankkeiden suunnitteluttaminen, kilpailuttaminen, rakennuttaminen ja operatiivinen toteutus sekä jossain määrin myös uudisrakentaminen. Omana suunnitteluna hoidetaan pienemmät korjaus- ja muutoshankkeet, joiden toteutuksen hoitaa kiinteistöhuolto. Peruskorjauksen tarve sairaalassa on tulevina vuosina niin suuri, että päätettiin perustaa erillinen rakennuttajayksikkö, joka toimii erillään huoltoyksiköstä, kertoo yksikön johtaja, rakennuttajainsinööri Tapani Harju. Korjausrakentamisen budjetti on vuosille noin 36 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 suurimmat hankkeet ovat keskussairaalan leikkaussaliuudistuksen kolmas vaihe, silmäkeskuksen rakentaminen ja apteekin puhdastilojen rakentaminen. Vuodenvaihteessa yksikkö otti käyttöön myös sähköisen projektipankin, joka on kaikkien rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvien osapuolten käytössä. Projektipankkiin tallennetaan kaikki tuotettu suunnitteluaineisto, josta urakoitsijat voivat omilla tunnuksillaan seurata piirustusliikennettä reaaliaikaisesti. Sähköisen projektipankin ansiosta meidän ei tarvitse lähettää enää yhtään paperikuvaa maailmalle, Harju kiittää. 13

14 n Ajankohtaista Uusissa valoissa näkee leikata Keskussairaalan leikkaussalien remontin seuraava vaihe käynnistyy heinäkuussa. Vuonna 2015 koko urakka on valmis. Lääkintävahtimestari Tommi Kivilahti valmisteli leikkaustasoon vetopöydän reisi- ja säärimurtumaleikkausta varten. 14

15 Ajankohtaista n Tekniikka ja valaistus vastaavat nyt tämän päivän vaatimuksia kiittävät anestesiahoitaja Anne-Mari Lehtonen ja ylilääkäri Matti Viitanen. Keskussairaalan leikkaussalien remontti on edennyt kolmanteen vaiheeseen, jossa uudistetaan leikkaussalit 1 4 ja niiden oheistilat sekä rakennetaan yksi uusi sektiosali. Kolmosvaiheessa käydään läpi kaikkiaan 49 tilaa ja noin tuhat neliötä. Suunnittelu on meneillään nyt ja rakentaminen käynnistyy heinäkuussa, sanoo rakennuttajainsinööri Tapani Harju. Kun remontin kolmas vaihe saadaan valmiiksi, alkaa vaihe neljä eli leikkausosasto 2:n peruskorjaus. Suunnittelu käynnistyy jo tämän vuoden aikana ja rakentaminen alkaa keväällä Nelosvaiheessa uudistetaan salit oheistiloineen eli kaikkiaan noin neliötä. Sen jälkeen tulee mahdollisesti vielä vaihe viisi, jossa uudistetaan heräämön tilat. Aivan kaikki on valmista vuonna 2015, Harju lupaa. Viisi valmista salia Tähän mennessä on valmistunut viisi leikkaussalia: pilotti vuonna 2010 ja neljä muuta salia oheistiloineen viime vuonna. Leikkaussalien lisäksi on käyty läpi ruokailutila, toimistotiloja ja huoltohuoneita: kaikkiaan 25 huonetta ja noin 800 neliötä luvun asussa olleiden leikkaussalien tekniikka ja valaistus vastaavat nyt tämän päivän vaatimuksia. Kaikki parani, varsinkin valot. Valotehoa on huomattavasti enemmän kuin ennen ja valaistus on säädettävissä. Kun ennen sali pimennettiin tähystysleikkauksissa, nyt käytetään taustavaloa, jonka väriä voidaan vaihtaa tilanteen mukaan. Tämä kaikki vaikuttaa turvallisuuteen, mutta myös jaksamiseen: että silmät eivät väsy, aloittaa parannuksien luettelon leikkaussalin toimintayksikköjohtaja Matti Viitanen. Lisäksi kaikki sähköt ja kaasut tulevat kattokeskuksesta niin, että letkut ja sähköjohdot eivät ole lattialla. Uusien salien viereen tehdyt lähivarastot nopeuttavat ja järkevöittävät salihenkilökunnan työtä, ja uusissa leikkaustasoissa on toimintoja niin, että painavankin potilaan saa kallistettua oikeaan asentoon. Se on olennaista varsinkin tähystysleikkauksissa. Uudet leikkaustasot kestävät myös huomattavasti raskaampia potilaita: ennen kiloraja oli 150 kiloa, nyt 350 kiloa. Meillähän leikataan viikoittain potilaita, jotka ylittävät 150 kilon rajan, Viitanen huomauttaa. Pärjätäänkö seuraavat 30 vuotta? Uudistetuissa saleissa leikataan jo prosenttia etukäteen suunnitelluista leikkauksista. Salit on suunniteltu niin, että kaikkien erikoisalojen leikkaukset onnistuvat jokaisessa salissa. Siinä on omat haasteensa, samoin kuin siinä, että pitäisi pystyä ennustamaan myös tulevaisuuden tarpeet: että näillä saleilla pärjättäisiin taas seuraavat 30 vuotta, Viitanen miettii. Leikkaussalien uudistus on ensimmäinen näin mittava hanke, joka on aloitettu talon omien suunnittelijoiden voimin. Toiminnallisessa suunnittelussa on pyritty kysymään kokemuksia koko henkilökunnalta. Lisäksi rakennuttajainsinööri Tapani Harju toteutti pilotin ja kakkosvaiheen arkkitehtisuunnitelmat alusta loppuun. Leikkaussalien suunnittelun onnistumiselle on tärkeää, että ennen varsinaisen arkkkitehtisuunnittelun aloitusta tehdään toiminnallinen suunnitelma, jossa suunnittelijat käyvät käyttäjien kanssa läpi koko toimintaprosessin. Leikkaussalien suunnittelu on sairaalasuunnittelussa ehkä vaativinta, kun leikkaussaleissa on niin paljon erilaista sairaalatekniikkaa, joka täytyy sovittaa yhteen varsinaisen arkkitehtisuunnittelun kanssa, Harju kuvaa. 15

16 n Ajankohtaista Ensihoidon uudistus tasapuolistaa hoitoon pääsyä Sairaankuljetus siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden 2013 alussa. Samalla sairaankuljetus-termi poistuu käytöstä ja toiminta muuttuu ensihoidoksi. Palvelua suunnataan enemmän sinne, missä on suurimmat riskit, ja tähän perustuu jatkossa myös ensihoitoyksiköiden maakunnallinen sijoittelu. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä nimen vaihto, vaan laaja sisällöllinen uudistus. Tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen asukkaat saavat samantasoisen ensihoitopalvelun koko maakunnan alueella riskiluokkien mukaan. Uuteen ensihoitokeskukseen tulee noin 200 työntekijää ja yli 20 toimipaikkaa. Nykyinen sairaankuljetuksen henkilöstö siirtyy "vanhoina työntekijöinä" sairaanhoitopiirin palvelukseen. Lisäksi rekrytoidaan runsaasti uutta henkilöstöä. Kustannuksia kertyy, kun sairaanhoitopiiri joutuu lunastamaan toimivan sairaankuljetuskaluston ja palkkaamaan lisää henkilöstöä, mutta samalla hoidon laatu ja tasavertaisuus hoitoon pääsyssä paranevat: ambulanssi tulee paikalle entistä nopeammin. Terveydenhuoltolain velvoittamaa ensihoidon järjestämistä on valmisteltu Etelä-Pohjanmaalla huolellisesti ensihoidon vastuulääkäri Raimo Jokisalon johdolla. Sairaanhoitopiirin alueella on tehty riskialuekartoitus, jossa alue on jaettu neliökilometrin suuruisiin alueisiin ja viiteen riskiluokkaan. Palvelua suunnataan enemmän sinne, missä on suurimmat riskit, ja tähän perustuu jatkossa myös ensihoitoyksiköiden maakunnallinen sijoittelu. Ensihoitouudistus on aiheuttanut paljon keskustelua alueemme kunnissa. Palvelutasopäätöksen sisältöä selvitettäessä on käynyt kuitenkin selväksi, että valittu malli on alueellamme paras ratkaisu. Ensihoitopalvelun toteuttaminen sairaanhoitopiirin omana toimintana osoittautui selvityksessä kustannustehokkaimmaksi. Myös toiminnallisesti kokonaisuus on helpompi hallita. Ensihoidon ohjeistaminen ja johtaminen on tässä mallissa selkeätä, Jokisalo kommentoi. 16

17 Tapahtumia n Radiologian yksikössä kävi 200 vierasta Röntgenhoitaja Tanja Virtala esitteli angiografiahuoneessa raajojen valtimosuonikuvauksissa ja pallolaajennuksessa käytettävää välineistöä. Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikössä vietettiin avoimien ovien päivää 10. helmikuuta. Röntgenkuvausten aloittamisesta sairaalassa on tullut kuluneeksi ainakin 80 vuotta, sillä syksyllä 1931 siirrettiin lääninsairaala Vaasasta Seinäjoelle irtaimistoineen. Seuraavana vuonna sairaalassa tehtiin jo yli röntgenkuvausta. Henkilökunta pääsi helmikuussa tutustumaan radiologian tiloihin, joissa vastuulääkärit ja -hoitajat sekä laitetoimittajien edustajat vastasivat kysymyksiin sekä esittelivät kuvausmahdollisuuksia ja tutkimusvälineitä. Ylifyysikko Jyrki Ruohonen selvittää magneettikuvauksen perusperiaatteita ja kuvauksessa huomioitavia asioita. Kuvassa ollaan magneettikuvauksen valmistelu- ja ohjaustilassa. Itse magneettikuvauslaitteet sijaitsevat häiriösuojatuissa kuvaushuoneissa, joihin mennään vain magneettikuvaushoitajien valvonnassa. Osastonylilääkäri Pekka Lindén oli koonnut radiologian historiasta Seinäjoen keskussairaalassa kertovan diaesityksen, jota saattoi seurata kahvittelun lomassa. 17

18 n Sairaalamuseopäivä Piirin lapset elivät kuin pumpulissa Seinäjoella vietetyssä valtakunnallisessa sairaalamuseopäivässä kuultiin piirin lasten tarinoita ja Härmän parantolahistoriaa. Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys toimi järjestäjänä vuoden 2012 terveydenhuoltoalan museoiden vuosittaisessa kokoontumisessa. Tilaisuus pidettiin Seinäjoen keskussairaalassa ja Sairaalamuseolla helmikuun alussa. Osanottajia oli noin kahdeksankymmentä. Vaasan lasaretista Seinäjoen keskussairaalaan Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki totesi, että Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon historian voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 1768, jolloin Vaasan lasaretti aloitti toimintansa. Sen perustamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi 250 vuotta. Merkkipaalua juhlistetaan silloin myös Seinäjoen sairaalamuseolla. Vuonna 1844 rakennettiin Vanhan Vaasan sairaala, joka toimi lääninsairaalana kunnes uusi lääninsairaala rakennettiin Seinäjoelle vuonna Ensimmäisen sairaalansa Seinäjoki sai kuitenkin jo vuonna 1923, kun tänne rakennettiin Piirimielisairaala. Kilpailu sairaalan sijaintipaikasta oli kova alueen 18

19 Sairaalamuseopäivä n Toivottavasti Törnävän sairaala-alueen miljöö ja rakennukset säilyvät ehjänä kokonaisuutena, mahdollisimman alkuperäisessä asussa ja toimivat monipuolisena kulttuurin ja taiteiden keskuksena, totesi maakuntamuseon johtaja Susanna Tyrväinen. kuntien kesken, mutta rautatie lopulta ratkaisi tämän kiistan Seinäjoen eduksi. Vuonna 1965 vastuu sairaalan toiminnasta siirrettiin lääniltä kunnille ja nimi muutettiin Seinäjoen keskussairaalaksi. Vuonna 1977 valmistui uusi keskussairaalarakennus nykyiselle paikalleen. Sairaalaa on laajennettu useaan otteeseen, uusin laajennus valmistuu syksyllä Tubihoitoina kalanmaksaöljy ja parantola Härmän Parantola aloitti toimintansa vuonna Myös tämän sairaalan sijaintipaikasta käytiin kovaa kilpailua kuntien kesken. Varsinkin Kuortane oli varteenotettava vaihtoehto parantolan sijoituspaikaksi. Tarinan mukaan kilpailun ratkaisi se, että Helsingin herrat kutsuttiin tutustumaan parantolan mahdolliseen rakennuspaikkaan tulva-aikaan, jolloin he erehtyivät luulemaan tulvia isoksi järveksi. Näkemästään vaikuttuneina he tekivät päätöksen parantolan rakentamisesta Härmään, kertoi Pihlajamäki. Todellisesta kansantaudista kertoo jo se, että vuonna 1963 Suomen tuberkuloosiparantoloissa oli yhteensä sairaansijaa, niistä Härmässä peräti luvuilla keskimääräinen hoitoaika parantolassa oli 250 päivää. Aluksi hoitona oli kalanmaksaöljy ja parantolahoito. Otsonipitoisen ilman ajateltiin olevan keukopotilaalle terveellistä. Vuodesta 1944 alkaen oli käytössä myös lääkkeitä. Aikoinaan lääkärikoulutuksessa professori opetti, että valittaapa potilas mitä vaivaa tahansa ja olkoot oireet minkälaisia vaan, niin jos hänen kotipaikkansa on Jalasjärvi, on aina syytä epäillä tuberkuloosia, muisteli tilaisuudessa tuberkuloosin hoidosta Etelä-Pohjanmaalla esityksen pitänyt Erkki Aalto. Työtä, toimintaa ja liikuntaa Törnävällä Vuonna 1960 sairaanhoitajaksi valmistuneen Leila Koskenrannan ensimmäinen työpaikka oli Törnävän sairaalan naisten suljettu osasto 2. Osastolla oli tuolloin 44 sairaansijaa, sängyt olivat vieri vieressä suurissa makuusaleissa, edes yöpöytiä ei sänkyjen väleihin mahtunut. Lääkkeitä oli 1960-luvulla vain vähän, sähköshokkihoitoa sen sijaan käytettiin hyvin paljon. Osastolla saattoi olla iso makuusali, jossa jokainen kymmenestä potilaasta sai sähköä. Syynä sähköhoidolle saattoivat olla esimerkiksi huonot yöunet tai levottomuus. Työ oli yksi tärkeimmistä terapiamuodoista. Yksi työtehtävistä oli lastata lämpökeskuksella turvevaunuja, sillä sairaalaa lämmitettiin turpeella. Eräänä jouluaattona ollessani miesten osasto 9:n osastonhoitajana, lähdin valkoisessa työasussani potilaiden kanssa turvevaunuja täyttämään. Paikalle sattui joulutervehdyskierrolla oleva delegaatio, johon kuului ylilääkäreitä ja ylihoitajia. 19

20 n Sairaalamuseopäivä Härmän parantolamuseosta tuotu lasivitriini on Sairaalamuseon ensimmäisessä kerroksessa. Siinä sitten käteltiin ja toivoteltiin hyvät joulut; juhla-asuinen delegaatio ja turvepölystä harmaat osastonhoitaja ja potilaat. Sen jälkeen hoitohenkilökunnan ei enää tarvinnut käydä juhlapyhisin turvevaunuja täyttelemässä, muisteli Koskenranta. Askartelun ja työterapian lisäksi alkoivat erilaiset luovat terapiat lisääntyä ja 1980-luvuilla. Vuonna 1976 alkoi musiikkiterapia ja samoihin aikoihin myös taideterapia. Harjoiteltiin näytelmiä, pidettiin tansseja Seuralassa ja toisinaan saatiin potilaista koottua orkesterikin. Piirin lapset pitävät edelleen yhtä Piirin lapsilla eli aikanaan piirisairaalassa asuneilla työntekijöiden lapsilla on oma yhdistys, joka toimii edelleen. Lapsena mielisairaalan alueella asunut Kaisu Rintala kertoo sairaala-alueen olleen kuin pieni kyläyhteisö. Lapsena sairaala-alueella kavereita riitti eikä tekemisestä ollut koskaan pulaa. Siellä elettiin kuin pumpulissa, oli yhteisöllisyyttä, turvallista yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Samalla opittiin ymmärtämään erilaisuutta. Rintalan vanhemmat olivat mielisairaanhoitajia. Perheen ensimmäinen asunto oli M1-rakennuksessa (nyk. TB-talo): kaksi vierekkäistä huonetta ja pesutila sekä keittiö käytävällä. Lapsuuden kesät alkoivat siitä, kun karjakko-martta ankat lammelle paimeteli. Jouluisin osastot koristeltiin hienoiksi ja sairaalan lapset pääsivät jouluaattoina tontuiksi joulupukin matkaan, kun tämä kävi osastoilla jakamassa lahjoja potilaille. Myös ovet työelämään aukesivat jo lapsena sairaalan alueella. Työtä tehtiin muun muassa puhelinkeskuksessa, päiväkodissa ja puutarhassa. Puutarhuri kiersi polkupyörällä valvomassa töiden sujumista alueella. Yleen- 20

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat KESKI-PIRKANMAAN TE- TOIMISTO Asiakaspalvelu klo 9-15.45 poikkeuksena Ikaalisten yhteispalvelupiste, asiakaspalvelu klo 10-12 ja 13-15. HUOM! ks. lounastuntien sulkuajat toimipaikoittain! Virkailijoiden

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Seinäjoki 18.5.2016 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012

Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi. ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Voimaa verkostoista - tullaan tutuiksi ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari Ikäinstituutti/ Voimaa vanhuuteen -ohjelma 14.2.2012 Mukana verkostoitumassa 2011 joulukuussa ohjelmaan valittujen kuntien edustajat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Kelpoisuutena virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin vaaditaan: 1. sairaanhoitopiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista:

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kunnanhallitus 186 04.08.2014 Etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa 2288/44.441/2010 KHALL 186 Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kiinteistö:

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Etiikan tekemistä vanhustyössä

Etiikan tekemistä vanhustyössä Petri Raasakka Rauni Väänänen-Sainio Pentti Koistinen (toim.) Etiikan tekemistä vanhustyössä Eettisiä näkökulmia vanhustyön kehittämiseen Oulussa 4 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit Selvitys tapaturmaisesti vammautuneen nuoren nivelvaiheen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tulevaisuuden

Lisätiedot

9.6.2010 VAMN 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VAMN 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

9.6.2010 VAMN 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VAMN 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2010 9.6.2010 Asiat VAMN 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VAMN 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VAMN 10 LAUSUNNON ANTAMINEN KANGASALAN UUDEN LUKION RAKENNUSPIIRUSTUKSISTA 10 VAMN 11 VAMMAISPALVELULAIN

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot