Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-19:15

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:15 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus) Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto) Erkki Björk (Vihreä liitto) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Ritva Hakulinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen, varajäsen Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto), varajäsen Sanna Husso (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Markku Huttunen (Suomen Kristillisdemokraatit) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Riitta Kauppinen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), klo Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Heidi Komulainen (Vasemmistoliitto) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus), klo Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Erkki Kukkonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jaakko Leskinen (Suomen Keskusta), varajäsen Marko Luostarinen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Matti Niiranen (Suomen Keskusta) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Matti Vanhanen (Perussuomalaiset), varajäsen Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Sirpa Alho-Törrönen Marja Berg Nelli Berg-Väänänen Pirjo Hentelä-Aho Antti Kivelä Allu Koskinen Pauli Ruotsalainen Veikko Tiihonen Taisto Toppinen Muut saapuvilla olleet Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Pirkko-Liisa Piironen Marja-Leena Hublin Marko Luostarinen Ritva Hakulinen Jaakko Leskinen Erkki Kukkonen Matti Vanhanen Upi Heinonen Riitta Kauppinen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Pekka Vähäkangas Raija Korhonen Heikki Vienola palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja viestintäpäällikkö kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Asiat 1-12 Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Irja Sokka Isto Huttunen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 1-6 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään seuraava valitusosoitus :ien 7 ja 8 osalta liite K ja seuraava valitusosoitus :n 9-10 osalta liite L

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 4 4 Valtuustoaloite / laitosruuan tähteiden hyötykäyttö ihmisille * Keskeneräiset valtuustoaloitteet vuodelta Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien palvelurakenteiden integrointia ja yhteistoiminnan organisointia koskevan aiesopimuksen purkaminen Karttulan vesiosuuskunnan lainantakaus Kuopion kaupungin ja Nilsiän kaupungin kuntaliitoksen kirjanpidollinen käsittely ja avaava taseen periaatteet Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Siikalahden liikennealueet ja korttelin 8-66 osa Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Hiltulanlahti sekä katu-, virkistys-, liikenne-, maa- ja metsätalous-, erityissekä vesialueita (Hiltulanlahden 1. asemakaava) Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Lähidemokratiaan Kuopiomalli Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kirveslahden uimarannan läheisyydessä olevan lenkkipolun valaiseminen Muutoksenhaku 7-8 Liite K / / Kuntalain mukainen valitusosoitus Liite L kaupunginvaltuusto / Valitusosoitus kaava-asiat 38 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 2 2 Pöytäkirjantarkastajat Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Irja Sokka ja Isto Huttunen. Merkitään, että Riitta Korhonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 3 3 Asianro 7978/ /2013 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kaupunginhallitus : Perusturva- ja terveyslautakunta : Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma perustuu terveydenhuoltolakiin /1326 ja Valtioneuvoston asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta /337. Terveydenhuoltolain 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelma on kuntien sopimus palveluiden järjestämisestä sairaanhoitopiirin alueella. Valtioneuvoston asetuksessa säädetään järjestämissopimuksesta, jossa on kyse velvoittavasta sopimuksesta erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä koko erva-alueella. Sopimus on laadittu aiemmin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin asettama ohjausryhmä on laatinut terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelma on laadittu ja lähetetty kuntien hyväksymiskäsittelyyn marraskuussa Kuntien hyväksymiskäsittelyn jälkeen suunnitelma vahvistetaan sairaanhoitopiirin hyväksymiskäsittelyssä. Suunnitelmaan ei ole mahdollista tehdä sisällöllisiä muutoksia sen jälkeen kun hyväksymiskäsittelyn prosessi on alkanut. Käsittelyssä voidaan liittää erilaisia lausumia suunnitelman saatteeksi. Nämä lausumat eivät jää osaksi varsinaista suunnitelmaa, mutta ohjaavat suunnitelman myöhempien vuosien jatkotyöstämistä ja päivittämistä. ehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman ja esittää suunnitelman edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. ehdotus Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. ehdottaa kv:lle perusturva- ja terveyslautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 3 Liitteet /2013 Saate terveydenhuollon järjestämissuunnitelma /2013 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Marraskuu /2013 Liite 2 PSSHPn kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluselvityksen tuloksia ja pohdintaa /2013 Liite 3 Perusterveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella /2013 Liite 4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois- Savon kunnissa v Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 4 4 Asianro 7908/ /2013 Valtuustoaloite / laitosruuan tähteiden hyötykäyttö ihmisille Kaupunginhallitus : Valtuustoaloite Kaija Räsänen ja 18 muuta valtuutettua: Laitosruokailussa tähteeksi jäänyt ruoka menee biojäteastiaan. Voisiko hävikkiruokaa saada ihmisten käyttöön? Jyväskylän kaupunki toteutti äskettäin kokeilun, jossa Vaajakummun koulussa myytiin eurolla jätteisiin menevää ruokaa lähinaapureille. Kokeilusta tuli pysyvä käytäntö. Hintaa on korotettu 1,5 euroon. Asiasta kertoi Kuopion Kaupunkilehti Jyväskylässä ruokapalvelut olivat yhteistyössä koulun rehtorin kanssa toteuttamassa asiaa. Kaupunkilehden mukaan Servican toimialajohtaja kokeilisi Jyväskylän mallia myös Kuopiossa. Ruuan myynnin lisäksi toisena vaihtoehtona olisi lahjoittaa ruokaa vapaaehtoistyöhön tai vähävaraisten auttamiseen. Me Kuopion kaupunginvaltuutetut esitämme, että laitosruuan hyötykäytössä ihmisille kokeiltaisiin Jyväskylän mallia ja että selvitettäisiin se, miten laitosten hävikkiruoka saataisiin pysyvästi ihmisten hyötykäyttöön Kuopiossa. Servica, Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän vastaus aloitteeseen Valtuustoaloitteessa etsitään toimintamallia ja toimenpiteitä, miten tähteeksi jäänyttä ruokaa voitaisiin hyödyntää ihmisten ruuaksi. Osa aloitteessa mainitusta hyödyntämisestä toteutuu jo nykyisin, sillä kouluilla tähteeksi jäänyttä ruokaa voidaan myydä ruokailuajan päätyttyä henkilökunnalle. Ruokatuotannon tukena käytetään tuotannonohjausjärjestelmää, joka optimoi valmistettavat määrät ja valmistus pyritään jaksottamaan siten, että tähderuokaa ei jäisi. Luontevin tapa on tehdä yhteistyötä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualueen kanssa kun lähdetään miettimään tähderuuan tarjoamista esimerkiksi koulun ympäristössä asuville ihmisille. Servica tarvitsee sopivan yhteistyökumppanin eli koulun, jossa asiaan suhtaudutaan myönteisesti. Rehtorilta tarvitaan lupa ruokasalin käyttöön ja ulkopuolisten henkilöiden asioimiseen koulun tiloissa. Servica ei voi ilman kasvun ja oppimisen palvelualueen sekä ko. koulujen tukea käynnistää toimintamallia, jossa koulun ulkopuoliset henkilöt vierailevat koulun tiloissa.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 4 Ehdotetut toimenpiteet Aloitteessa mainittuja toimenpiteitä on käsitelty seuraavissa suunnitelmissa tai niiden suhteen on meneillään seuraavia selvityksiä: Servica ruokapalvelut on omalta osaltaan selvittänyt, missä toimintayksikössä tähderuuan tarjoamista pientä maksua vastaan voitaisiin lähteä kokeilemaan. Nämä yksiköt sijaitsevat lähellä asutuskeskittymiä ja ovat siten alueella asuvien helposti tavoitettavissa. Parhaiten tämä ruuan myynti hyötykäyttöön - toimintamalli toimii alueella, jonka koulun lähiympäristössä on asutusta ja potentiaalisia asiakkaita tähderuuan ostamiseen (esimerkiksi vanhuksia tai lapsiperheitä). Olemme lähestyneet muutamien koulujen rehtoreita ja tiedustelleet koulun mahdollisuutta lähteä mukaan kokeiluun, jossa mahdollisesti tähteeksi jäänyttä ruokaa myydään koulun ruokailuajan päättymisen jälkeen. Yhteistyökumppanin löydyttyä asian valmistelua ja suunnittelua voidaan jatkaa koulun rehtorin kanssa. Jatkamme tarkemmin kokeilun toteutuksen suunnittelua Kalevalan koulun rehtorin ja keittiön henkilökunnan kanssa. Samalla päätämme kokeilun tarkemmasta ajankohdasta. Ruokailuaika koulun ulkopuolisille henkilöille pitää rajata siten, että se ei haittaa koulun omaa ruokailua tai välipalan tarjoamista. Tähderuuan myymisestä tiedotetaan alueen asukkaita asukasyhdistyksen ja seurakunnan kautta sekä alueen julkisiin tiloihin (kirjasto, kaupat) jaettavalla tiedotteella. Koulujen loma-aikoina ei tähdemyyntiä toteuteta. Käytännössä voi olla myös päiviä, jolloin kouluilta ei jää ruokaa myytäväksi tai sitä ei riitä kaikille halukkaille ostajille. Tällöin asiasta tiedotetaan ruokasalin ovella, sillä ruokaa ei valmisteta tietoisesti liikaa tähdemyyntiä varten. Tähderuokaa myydään kokeilun aikana 1,50 hintaan, joka kattaa ylimääräisen ruokailijan aiheuttamat kustannukset, eli käytännössä näkkileivän, ruokajuoman ja levitteen hinnan. Kokeilun tarkoituksena on vähentää hukkaan heitettävän ruoan määrää ja biojätettä. Kokeilua tullaan seuraamaan ja sen toteutumista arvioimaan. Kokeilun on tarkoitus kestää vähintään 2 viikkoa, jotta ruokailusta saadaan riittävästi tietoa sen mahdollista laajentamista varten. Tähderuuan myynnin jatkamista tai laajentamista useampiin toimipisteisiin harkitaan kokeilusta saatujen tulosten perusteella. Haluamme saada kokemuksia pidemmältä ajalta ennen kuin lopullisia päätöksiä pysyvästä jatkosta tai käytännön laajentamisesta muihin pisteisiin tehdään. Myös tähderuuan lahjoittamista vapaaehtoistyöhön tai vähävaraisten auttamiseen voidaan lähteä suunnittelemaan tähderuuan myynnistä saatujen palautteiden perusteella. Tähderuuan lahjoittamiseen tarvitaan sopiva yhteistyötaho, joka hoitaa tähderuuan jakelun eteenpäin. Valmistelija Servica ruokapalvelut, kehittämispäällikkö Tuire Puranen puh tuire.puranen(at)servica.fi

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 4 ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 5 5 Asianro 9393/ /2013 Keskeneräiset valtuustoaloitteet vuodelta 2013 Kaupunginhallitus : Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kaupunginkanslia n työjärjestyksen 2 luvun 5 :n 3 momentin mukaan Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vuonna 2013 jätettiin 13 valtuustoaloitetta, joista vuoden loppuun mennessä oli käsittelemättä viisi aloitetta. Seuraavat aloitteet ovat valmisteltavina. 1. Kaija Räsäsen ja 18 muun valtuutetun valtuustoaloite Laitosruuan tähteiden hyötykäyttö ihmisille on valmisteltavana Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servicalla. Asianro 7908/ Erkki Virtasen ja Heidi Komulaisen sekä 9 muun valtuutetun valtuustoaloite Hankesuunnitelma Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä on valmisteltavana perusturvan palvelualueella. Asianro 8095/ Heidi Komulaisen ja 2 muun valtuutetun valtuustoaloite Sidonnaisuudet, veropako ja sen määrä Kuopiossa? on valmisteltavana kaupunginkansliassa. Asianro 8096/ Pirjo Eskelisen ja 10 muun valtuutetun valtuustoaloite Kuopion kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi on valmisteltavana terveydenhuollon palvelualueella. Asianro 8097/ Leila Savolaisen ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloite Liikenteen uudelleenjärjestelyistä Haapaniemenkadulla tavaratalo Sokoksen ja torin välisellä alueella on valmisteltavana kaupunkiympäristön palvelualueella. Asianro 9193/2013. Viiteaineistona jaetaan tiedoksi kuntalaisten tekemät aloitteet vuonna 2013.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 5 Valmistelija Heikki Vienola puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että se merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Merkitään, että Kaija Räsäsen aloite laitosruuan tähteiden hyötykäytöstä ihmisille on käsiteltävänä valtuuston kokouksessa Viiteaineisto /2013 Kuntalaisen aloitteet 2013 ehdotus Kaupunginhallitus Kv. merkitsee asian tiedoksi. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 6 6 Asianro 1676/ /2012 Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien palvelurakenteiden integrointia ja yhteistoiminnan organisointia koskevan aiesopimuksen purkaminen Kaupunginhallitus : Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Kumppanuusselvityksen taustaa Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat keskustelleet yhteisen toimintarakenteen mahdollisuuksista jo usean vuoden ajan. Vuonna 2008 valmisteltiin esitys pitkäjänteisen yhteistyön käynnistämiseksi ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi. Neuvottelujen pohjalta alkukesästä 2008 hyväksyttiin esitys strategisesta kumppanuusmallista. Keväällä 2009 hyväksyttiin esitys, jonka mukaan tehtävien jatkotoimenpiteiden linjauksien tulee perustua ajantasaiseen ja arvioituun tietoon. Kumppanuusmallin edistämiseksi nähtiin tarpeellisena tehdä palvelurakenteet kattavasti arvioiva tarkastelu, jossa selvitettäisiin yhteisten palvelurakenteiden luomisen vaikutus kummankin osapuolen tulevaisuuden kilpailukykyyn, talouteen ja palvelutarjontaan huomioiden Kuopion kaupungin palvelualueuudistustyö. Kumppanuusmallin jatkotoimien selvittämiseksi teetätettiin konsulttiselvitys palvelujärjestelmien integroitumisesta ja sen mahdollisesta tarkemmasta aikataulutuksesta tehtävittäin, millä tavalla palvelujärjestelmien yhdenmukaistaminen olisi perusteltua toteuttaa. Selvityksen tavoitteena oli, että Kuopion ja Suonenjoen yhteistoiminta-alueella kunnalliset toiminnat tulevat kuntien tahtojen mukaisesti toteutettua edullisesti, tehokkaasti ja asiakasnäkökulma huomioiden. Keskeisenä tavoitteena oli muun muassa, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien organisointi toteutetaan aukottomasti Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien yhteistoimintana. Konsulttiselvitysten valmistuttua valmisteltiin kaupunginhallitusten nimeämässä ohjausryhmässä asian etenemistä linjaava aiesopimus. Liitteenä oleva palvelurakenteiden integrointia ja yhteistoiminnan organisointia koskeva aiesopimus hyväksyttiin Kuopion ja Suonenjoen kaupunginvaltuustoissa Aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen on selvitetty laajapohjaista palvelujen yhteistuottamisen mahdollisuuksia. Selvitystyö on kattanut kaikki toimialat. Tehdyt selvitykset sekä käydyt keskustelut osoittivat perustellusti kaupunkien kumppanuuden tiivistämisen. Kaupunkien tavoitteena oli yhdistää terveydenhuollon ja perusturvan palvelut vuoden 2013 alusta alkaen yhteistoimintaalueeksi, jonka isäntäkuntana olisi toiminut Kuopion kaupunki. Muiden kuntapalvelujen osalta suunniteltiin palvelujen yhteensovittamista vuoden 2015 alusta lukien. Kaupungit katsoivat, että kuntaliitostarkastelu on tulevaisuudessa mahdollinen ja selvityksen tekemiseen vaikuttavat sekä sisäiset että ul-

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 6 koiset tekijät. Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusprosessiin liittyviä päätöksiä niin jatkovalmistelun kuin myös aikataulujen suhteen tehtiin vuosina Edellä kuvattu palvelujen yhteistoiminta ja kumppanuus on perustunut Paras-lainsäädännön mukaiseen kokonaisuuteen. Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) tuli voimaan ja oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kuntarakennelaki (478/2013) Kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan Lain keskeisin sisällöllinen muutos kuntajakolakiin (1698/2009) on lakiin lisätty uusi, määräaikainen 1a luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina Lain säännökset ohjaavat kuntarakenneuudistusta prosessina. Määräaikaisesti on säädetty kunnan velvollisuudesta osallistua kuntaliitosselvitykseen, selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen tekemisen aikataulusta. Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliittoselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvityksistä päätetään kuntien valtuustoissa. Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusprosessin tavoittelema palvelurakenteiden integrointi on pitkittynyt niin, että toimintaa ohjaava lainsäädäntö on ennättänyt muuttua. Kuntarakennelain velvoittaman selvitysalueen muodostamiseen liittyvissä tunnustelukeskusteluissa kaupunkien poliittinen- ja virkamiesjohto ovat todenneet sopimuksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen viivästymisten ja ulkoisen toimintaympäristön muutosten johdosta perustelluksi purkaa vuonna 2009 hyväksytty aiesopimus. Asia tulee viedä valtuustojen päätettäväksi ennen kuntarakennelain mukaisten selvitysten käynnistymistä. Neuvotteluja voidaan jatkaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Esitys Esitän kh:lle ja edelleen kv:lle, että Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien palvelurakenteiden integrointia ja yhteistoiminnan organisointia koskeva aiesopimus puretaan edellä mainituin perusteluin. Valmistelija Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kehittämisjohtajan ehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 6 Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Liitteet /2012 Aiesopimus ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että Kuopion ja Suonenjoen kaupunkien palvelurakenteiden integrointia ja yhteistoiminnan organisointia koskeva aiesopimus puretaan edellä mainituin perusteluin. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 7 7 Asianro 80/ /2014 Karttulan vesiosuuskunnan lainantakaus Kaupunginhallitus : Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Karttulan Vesiosuuskunta anoo Kuopion kaupungilta omavelkaista takausta euron pankkilainalleen. Vesiosuuskunta tarvitsee pankkilainaa rahoittaakseen vuonna toteutettavaa vesihuoltohanketta Kuttakoskella ja mahdollisesti seuraavana Rääpys - Rytkyn alueella toteutettavaa vesi- ja viemärijohtojenrakennushanketta. Kaupunkirakennelautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että kaupunki antaa Karttulan vesiosuuskunnalle omavelkaisen takauksen euron pankkilainalle. Karttulan Vesiosuuskunnan vesihuoltohankkeet, joihin rahoittamiseen tarvitaan lainaa. Karttulan Vesiosuuskunnan toiminta-alue kattaa entisen Karttulan kunnan alueella ne haja-asutusalueet, joilla yhteisvedenhankinnan on katsottu olevan tarkoituksenmukaista. Osuuskunta toteuttaa viemäröintiä niille aluille, joille se on tarkoituksenmukaista. Osuuskunnan viemäröinnintoiminta-alue on laajenemassa tänä vuonna rakennettavien hankkeiden myötä myös Kuttakosken alueelle ja myöhemmin mahdollisesti Rääpys - Rytkyn alueelle. Karttulan Vesiosuuskunnan toiminta-alueen muutos on vireillä. Karttulan Vesiosuuskunnan hallitus on kokouksessaan päättänyt ottaa lainaa euroa kilpailutuksen perusteella. Lainan käyttötarkoitus on vesi- ja viemäriverkostojen rakennushankkeiden rahoitus rakennusaikana ja myöhemmin pitkäaikaisena osakkaiden lainaosuusrahoituksena. Meneillään on Kuttakosken rakennushanke, jonka kustannusarvio on 1,3 milj. euroa, seuraavana rakennettavana alueena on todennäköisesti Rääpys - Rytkyn alue. Rakennushankkeiden rahoitus muodostuu osittain ELY-keskuksen ja kaupungin myöntämistä avustuksista, jotka maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Alv-palautukset saadaan myös jälkikäteen osuuskunnalle takaisin, palautuksilla rahoitetaan osaltaan rakentamista. Osakkaiden liittymismaksujen omarahoitusosuudet ovat yksi osa rakentamisen rahoitusta, ja niiden laskutus ajoittuu vasta siihen, kun verkosto on käyttökunnossa itse kullakin alueella. Karttulan Vesiosuuskunta pyytää Kuopion kaupunkia myöntämään omavelkaisen takauksen euron lainalle, jonka takaisinmaksuaika on 10 vuotta. Lainan myöntäjän ja muut tarkat tiedot ilmoitetaan niiden seikkojen selvittyä.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 7 Vaikutusten arviointi Ilmastovaikutuksiltaan hanke on positiivinen, sillä viemäröinnin myötä olevien sakokaivojen tyhjennyksistä aiheutuvat liikennesuoritteet poistuvat. Yritysvaikutuksiltaan vesihuoltohanke on neutraali. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupunki päättää antaa omavelkaisen takauksen Karttulan Vesiosuuskunnan enintään euron suuruiselle pankkilainalle vesihuoltohankkeiden rakentamiseen. Laina-aika on 10 vuotta, eli vuoden 2024 loppuun saakka. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta. ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. ehdottaa kv:lle kaupunkirakennelautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Liitteet 7 80/2014 Karttulan Vesiosuuskunnan lainantakaushakemus Asiakirjoissa Ote Karttulan Vesiosuuskunnan hallituksen pöytäkirjasta Valmistelija Päivi Rissanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että Kuopion kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Karttulan Vesiosuuskunnan enintään euron suuruiselle pankkilainalle vesihuoltohankkeiden rakentamiseen. Laina-aika on 10 vuotta, eli vuoden 2024 loppuun saakka. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 7 Merkittiin, että valtuutettu Markku Kiljander poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana ja että hänen tilalleen kokoukseen ei saapunut varavaltuutettua. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 8 8 Asianro 57/ /2012 Kuopion kaupungin ja Nilsiän kaupungin kuntaliitoksen kirjanpidollinen käsittely ja avaava taseen periaatteet Kaupunginhallitus : Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupunki ja Nilsiän kaupunki yhdistyivät Kuntaliitoksen yhteydessä Nilsiän kaupungin taseen omaisuudesta osa tulee siirtää Kuopion kaupungin liikelaitosten ja taseyksiköiden omaisuudeksi omaisuuden käyttötarkoituksen mukaisesti. Liikelaitosten ja taseyksiköiden omaisuuserät eriytetään avaavassa taseessa Tältä osin avaavan taseen periaatteet tulee käsitellä valtuustossa. Kuopion kaupungin ja Nilsiän kaupungin kuntaliitoksessa kirjanpidollisessa käsittelyssä noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman lausunnon 81 / 2007 ohjetta. Molempien kuntien tilinpäätökset ennen kuntaliitosta laaditaan tilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten ja sovellusohjeiden mukaisesti ilman kuntaliitosta ennakoivia kirjauksia. Nilsiän kaupungin tase yhdistellään konsernitilinpäätöksen tapaan rivi riviltä Kuopion kaupungin taseeseen olennaiset keskinäiset saamiset ja velat eliminoiden. Olennaisuuden rajana eliminoinnissa käytetään euroa. Yhdistely tehdään kirjanpitoarvoissa. Nilsiän kaupungin taseeseen ei sisälly arvonkorotuksia. Kuopion kaupungin ja Nilsiän kaupungin poistosuunnitelmat eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Poistosuunnitelman tarkistamiseen ei ole siten tarvetta. Nilsiän kaupungin taseessa olevan omaisuuden tulonodotukset ja käyttöön liittyvät odotukset eivät muutu kuntien yhdistyessä. Nilsiän kaupunki ei ole muodostanut investointivarauksia eikä taseessa ole poistoeroja. Nilsiän kaupungin taseessa olevien lahjoitusrahastojen pääomat ja erilliskatteet siirretään kirjanpitoarvossaan avaavaan taseeseen. Nilsiän kaupungin taseessa oleva pakollinen kaatopaikan jälkihoitovaraus siirretään kirjanpitoarvossaan avaavaan taseeseen. Nilsiän kaupungin oman pääoman erät yhdistellään kirjanpitoarvoissaan Kuopion kaupungin vastaaviin eriin. Kaikki Nilsiän kaupungin pysyvien vastaavien erät yhdistellään teknisesti ensin ydinkaupungin taseeseen, josta liikelaitosten ja taseyksiköiden taseisiin kuuluvat tase-erät ja niitä vastaava peruspääomaosuus siirretään niiden avaaviin taseisiin.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 8 Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen edellisen vuoden vertailutiedoksi laaditaan avaava konsernitase vuodelle 2013 kirjanpitolautakunnan kuntajaosto lausunnon 90/ 2009 mukaisesti. Konsernin tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta ei edellytetä vertailutietoa. Vaikutusten arviointi Asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle avaavan taseen muodostamisen periaatteet hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy avaavan taseen muodostamisen periaatteet. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 9 9 Asianro 1621/ /2012 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Siikalahden liikennealueet ja korttelin 8-66 osa Kaupunginhallitus : Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Kaavatyössä kaavoitetaan pääosin asemakaavoittamattomat liikenneväylä- ja muut alueet olevan käytön mukaisiksi sekä mahdollistetaan uuden toimistorakennuksen rakentaminen korttelin 8-66 länsiosaan. Lisäksi kaavaan liittyy kiinteistöteknisiä toimenpiteitä. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvät sitovat tonttijaot nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Niiralan, Haapaniemen, Särkiniemen, Leväsen, Kolmisopen ja Savilahden kaupunginosien välisellä alueella Särkilahden ja Siikalahden tuntumassa, noin 2 3 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta lounaaseen. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Asemakaavoittamattomien liikennealueiden asemakaavoitus on tullut esille kaupungin ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen välissä neuvotteluissa. Tontin osalta aloitteen asemakaavan muutostyöhön on tehnyt alueen omistaja. Kaavatyö sisältyy vuosien 2012 ja 2013 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoitusohjelmiin. Kaavoituksen käynnistämissopimus on allekirjoitettu Kaavoitustilanne Nykyinen tilanne Suunnittelualueella olevat liikenneväyläalueet ovat lähes kokonaan asemakaavoittamattomia. Niiralan omakotialueen länsipuoleinen alue on osin asemakaavoittamatonta ja osin kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Volttikadun ja Kolmisopentien välisellä alueella katualue sijoittuu maisematyölupaan perustuen asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL). Kortteli 8-66 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T¹), korttelin länsiosassa on maisematyöluvalla toteutettu katualueen osa. Suunnittelualueella on pääosin olevia liikenneväyliä eli osuudet raideliikenteen pääradasta (Savon rata) Haapaniemelle johtavine teollisuusraiteineen ja moottoritiestä ramppeineen, katumaisina toimivat osuudet Leväsentiestä, Tasavallankadusta ja Volttikatu Kolmisopentiestä sekä kevyen liikenteen yhteydet.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 9 Moottoritien ja Niiralan omakotialueen välinen alue on suurimmalta osaltaan luonnontilaista lehto- ja kangasmetsää, jossa on laadittujen selvitysten mukaan liito-oravahavaintoja. Maankäytöllisesti alueen moottoritien puoleisella osuudella on Haapaniemelle johtava teollisuusraide ja kevyen liikenteen pääyhteysväylä. Korttelin 8-66 länsiosaan on toteutettu katualue, Teollisuuskadun liittymä Tasavallankatuun. Tontilla 66-6 on teollisuuden tuotantorakennus. Lisäksi korttelin 8-66 pohjoisreunalla on pysäköintikäytössä oleva alue, joka on vuokrattu tontin 66-8 käyttöön. Maanomistus Rautatien, moottoritien ja Leväsentien alueet ovat lähes kokonaan valtion omistuksessa. Kuopion kaupunki omistaa pieniä osia moottoritien ja Leväsentien alueesta, moottoritien ja Niiralan omakotialueen välisen osuuden sekä Tasavallankadun alueet. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus Suunnittelualueella olevat liikenneväylien alueet kaavoitetaan kyseisiin liikennemuototarkoituksiin. Liikenneväyläalueiden (moottoritie-, rautatie- ja katualueet) väliset rajat muodostetaan tilantarpeiden mukaisesti ja liikenneväyläalueisiin liitetään tarvittavat maankäytölliset merkinnät (alitus- ja ylitysvaraukset, liittymäkiellot). Kaavassa ei merkitä liikennealueille erityisiä meluestemerkintöjä, vaan meluselvitysten ja tarvittavien meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelu kytketään velvoittavasti tie- ja katusuunnitelmien laadinnan yhteyteen. Asemakaavoittamaton ja jo asemakaavaan sisältyvä osuus Niiralan omakotialueen ja moottoritien välisestä alueesta kaavoitetaan pääosin virkistysalueeksi tarpeellisine lisämääräyksineen (liito-orava- ja kevyen liikenteen väylämerkinnät). Tontti ja siihen liitettävä lisämaa-alue kaavoitetaan siten, että kaavassa sitovalla tonttijaolla muodostettavalle uudelle tontille 66-9 on mahdollista rakentaa nykyaikainen toimistorakennus; tontin rakennusoikeus vastaa alueen tehokkuuslukua e=1.0. Pysäköintikäytössä oleva alue korttelin 8-66 pohjoisosalla kaavoitetaan pysäköintikäyttöön (LPA) ja siitä muodostetaan sitovalla tonttijaolla tontti Lisäksi korttelin 8-66 alueelle toteutettu katuosuus kaavoitetaan katualueeksi. Käsittelyvaiheet Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä Aineistosta ei jätetty mielipiteitä. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin Kaavoituksen käynnistämissopimus on laadittu Valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä Valmisteluaineistosta ei jätetty mielipiteitä. Valmisteluvaiheen lausuntokokous on pidetty Ehdotusaineisto on laadittu yhteistyössä eri liikenneväyläasiantuntijoiden kanssa ja siinä on huomioitu lausuntokokouksessa saadut kannanotot.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 9 Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus ja sitovat tonttijaot asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Kaavamuutoksen hakijan kanssa laaditaan sopimus MRL 12 a luvun mukaisesti yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta. Vaikutusten arviointi Kaavahankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat neutraaleja, koska kaavatyö on pääosin olevan tilanteen toteava. Yritysvaikutuksiltaan kaava on muutoin neutraali, mutta korttelin 8-66 osan liikerakentamisen myötä kaavalla on positiivisia yritysvaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäväksi asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvat, Kuopion kaupungin 8. kaupunginosan (Haapaniemi) korttelin 66 tonttien 9 ja 10 tonttijaot. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle, Liikennevirastolle sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelle ja ympäristövastuualueelle. ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyvaiheet Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen Muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Samalla nähtävänä oli asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvat, Kuopion kaupungin 8. kaupunginosan (Haapaniemi) korttelin 66 tonttien 9 ja 10 tonttijaot. Aineisto on lähetetty tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelle sekä Liikennevirastolle.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 9 Lausunnot ja muistutukset Liikennevirasto (Seppo Mikkonen /suullinen lausunto) ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Ehdotuksesta ei saatu muita lausuntoja eikä siitä jätetty muistutuksia. Vaikutusten arviointi Kaavahankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat neutraaleja, koska kaavatyö on pääosin olevan tilanteen toteava. Yritysvaikutuksiltaan kaava on muutoin neutraali, mutta korttelin 8-66 osan liikerakentamisen myötä kaavalla on positiivisia yritysvaikutuksia. Esitys Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Kaavamuutoksen hakijan (8-66-6) kanssa laaditaan sopimus MRL 12 a luvun mukaisesti yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta. ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvät sitovat tonttijaot hyväksyttäväksi. Asia viedään kv:n käsiteltäväksi sen jälkeen kun asiaan liittyvä sopimus on allekirjoitettu. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet /2012 selostus ilman liitteitä /2012 selostuksen liitteet /2012 tonttijako ja tonttijaon muutos Valmistelija Anne Turkia puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Merkitään, että tonttia koskeva maankäyttösopimus on allekirjoitettu

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 9 ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) Asianro 1331/ /2012 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Hiltulanlahti sekä katu-, virkistys-, liikenne-, maa- ja metsätalous-, erityis- sekä vesialueita (Hiltulanlahden 1. asemakaava) Kaupunginhallitus : Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella Hiltulanlahteen kaavoitetaan uusi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin tukeutuva asuntoalue. Samalla oleva loma- ja ympärivuotinen asutus liitetään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta, joka käsittää 186 omakotitonttia, joista kolme on erillispientalojen ja pienteollisuusrakennusten tonttia sekä 10 rivitalotonttia. Alue on kooltaan n. 92 hehtaaria ja alueelle tulee noin asukasta. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahdessa noin km Kuopion torilta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Ala-Matkusjärveen, idässä Koiraveden Hiltulanlahteen, etelässä Puutossalmentiehen sekä lännessä vt 5 moottoritiehen. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Kaavatyö sisältyi vuoden 2012 kaavoituskatsaukseen ja asemakaavoitusohjelmaan. Valmisteluvaiheessa saadun, kiinteistön omistajien, mielipiteen mukaisesti suunnittelualueen rajausta on ehdotusvaiheessa supistettu. Näin ollen Herukanrannan ja Tanhutien kiinteistöt, jotka valmisteluvaiheessa sisällytettiin suunnittelualueeseen, vuoden 2012 kaavoituskatsauksesta poiketen, jäävät Hiltulanlahden ensimmäisen kaava-alueen ulkopuolelle. Valmisteluvaiheessa alueen rajausta on myös supistettu siten, että suunnittelualueen ulkopuolelle jää kiinteistö ja sekä osat kiinteistöistä ja Kaavoitustilanne Kuopion seudun maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Ala-Matkusjärven etelärantaa myöten on esitetty viheryhteystarve Vanuvuoren suuntaan. Alueen poikki pohjoisesta etelään on osoitettu sähkönsiirtolinja. Vanhan 5-tien itäpuolella on linjaus kevyen liikenteen seuturaitille. Hiltulanlahden voimaan tulleessa osayleiskaavassa alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta sekä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta tai palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueella on puistoa ja lähivirkistysaluetta sekä suojaviheralueita, joille on osoitettu meluntorjuntatarve.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 10 Lähivirkistysalueilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ja ranta-alueella on maisemallisesti arvokkaita peltoalueita. Hiltulanlahden rannalla on uimaranta ja venevalkama. Ranta-alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Vanula ja Hiltulanlahden koulu sekä Sormulan tilan pihapiiri pyritään säilyttämään. Suunnittelualueella, Vitostien pohjoisosassa, on voimaan tullut asemakaava, jossa alue on katualuetta. Nykyinen tilanne Laajuudeltaan n. 92 hehtaarin kokoinen suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ala-Matkusjärveen, idässä Hiltulanlahteen, etelässä Puutossalmentiehen sekä lännessä vt 5 moottoritiehen. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolelle jää Hiltulanlahden nykyistä kyläaluetta, jonne asemakaavoitus etenee Hiltulanlahden 1. asemakaava-alueen jälkeen. Hiltulanlahden peltomaisema kumpareineen on merkittävä paikallinen kulttuurimaisema ja suunnittelualue onkin aiemmin ollut pääasiassa maanviljelysaluetta. Alueen halki kulkee alueellisena pääväylänä, Vitostie, jolta on yhteydet Moottoritielle, Puutossalmentielle ja alueen yksityisteille. Suunnittelualueelle on rakennettu vesiosuuskunnan viemäri ja vesijohto, jonka kautta syötetään vettä myös Puutossalmen ja Etelä-Kuopion vesiosuuskunnille sekä Kuopion Veden toiminta-alueelle Kurkimäen taajamaan. Alueen läpi kulkee Vitostien suuntaisesti 110 kv:n voimalinja. Suunnittelualueella on ympärivuotista asutusta ja joitakin yritystiloja. Vuonna 2012 suunnittelualueella oli noin 120 vakituista asukasta. Nykyisen kyläkeskuksen palvelukeskittymän muodostavat koulu, kaksi yksityistä päiväkotia, baari ja Vanulan seurantalo. Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Kuopion kaupungin omistuksessa. Yksityisessä omistuksessa on 55 alueen tiloista. Vesialueen omistaja on Hiltulanlahden osakaskunta. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostetaan Hiltulanlahteen uusi pientalovaltainen asuntoalue, joka tukeutuu Pyörön, keskustan, Matkuksen ja tulevaisuudessa enemmän myös oman alueen palveluihin. Hiltulanlahden 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen perusrakenne noudattaa ja tarkentaa Hiltulanlahden osayleiskaavan periaatteita. Suunnittelualue on pääasiassa erillispientalojen korttelialuetta (AO), erillispientalojen sekä pienteollisuusrakennusten korttelialue (AOT-1) ja asuinrakennusten korttelialuetta (A). Olemassa olevat omakotitalot ja loma-asunnot (43 kpl) on kaavoitettu pääosin erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueella on 186 omakotitonttia. Uusia omakotitontteja alueella on 143, joista 17 on yksityisessä ja 126 kaupungin omistuksessa. Rivitalotontteja on 10, joista kolme on yksityisessä ja seitsemän kaupungin omistuksessa. Asukkaita alueella tulee olemaan noin

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 10 Nykyisen koulun ympäristö on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALY). Merkintä mahdollistaa olevan ja suunnitellun päiväkodin lisäksi myös muiden julkisten palvelujen ja toimisto- ja liiketilojen sekä jopa asumisen sijoittamisen. Vastaava kaavamerkintä on osoitettu nykyisen Takkabaarin tontille, mikä mahdollistaa kaupallisten palveluiden säilymisen ja myös tontin kehittämisen. Uuden koulun ympäristö on myös kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALY). Kortteliin on laadittu ohjeellinen tonttijako ja rakennusoikeus on osoitettu yhdellä luvulla, jotta tonttikokoa ja rakennusoikeuden jakautumista voidaan tarvittaessa muuttaa. Merkintä mahdollistaa alueen monipuolisen käytön sekä suuremmankin koulun sijoittamisen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Koulutoimintaan läheisesti liittyvät liikuntapalvelut sijoittuvat koulun tontille kaavoitettuun lähiliikuntapaikkaan (llp). Suunnitelmassa on koululiikuntaa ja lähiliikuntapaikkaa palvelevat kentästöt soveltuvilta osin yhdistetty, joten yksinomaan koulun käyttöön tarkoitettua tontin pinta-alaa on voitu kentästön verran pienentää. Kaavan puisto- (VP), virkistys- (VL) ja suojaviheralueille (EV) sijoittuvat tämän kaava-alueen hiihtoladut ja ulkoilureitit. Suunnittelualueen eteläosaan on varattu alue hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn (VP-1). Suunnittelualueen pohjoisosassa nykyisen koulun ranta-alueella on varaus uimapaikalle (vv- 2). Uimapaikan pohjoispuolella on aluetta palveleva venesatama (LV). Käsittelyvaiheet Kaavatyö on sisältynyt vuoden 2012 kaavoituskatsaukseen ja asemakaavoitusohjelmaan. Asemakaavatyö on käynnistynyt elokuussa Alueen rajausta on laajennettu vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa esitetystä kiinteistön omistajien hakemuksesta siten, että valmisteluvaiheessa siihen ovat sisältyneet Herukanrannan ja Tanhutien varrella olevat kiinteistöt. Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Vireilletuloaineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä Vireilletulosta on tiedotettu suunnittelualueen kiinteistöjä myös kirjeellä. Nähtävänäoloaikana ei ollut jätetty mielipiteitä. Valmisteluvaiheessa alueen rajausta on supistettu siten, että suunnittelualueen ulkopuolelle jää kiinteistö ja sekä osat kiinteistöistä ja Asemakaavan valmisteluaineisto annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi , ja valmisteluaineisto on ollut nähtävänä Alustavaa valmisteluaineistoa on esitelty asukastilaisuuksissa ja Aineiston nähtävänäolosta on lähetetty tiedote suunnittelualueen kiinteistöille ja aineistoa on esitelty asukastilaisuudessa Valmisteluaineistosta on järjestetty info- ja keskustelutilaisuus lausunnonantajille Valmisteluaineistosta on saatu kolme lausuntoa ja neljä mielipidettä.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (39) 10 Valmisteluvaiheessa saadun, kiinteistön omistajien, mielipiteen mukaisesti suunnittelualueen rajausta on ehdotusvaiheessa supistettu siten, että Herukanrannan ja Tanhutien kiinteistöt, jotka valmisteluvaiheessa sisällytettiin suunnittelualueeseen, jäävät Hiltulanlahden ensimmäisen kaavaalueen ulkopuolelle. Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt kannanotot (ks. kaavaselostuksen liite 19) on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavatyössä. Ehdotusaineisto on laadittu saatujen kannanottojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus ja sitova tonttijako asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Joidenkin suunnittelualueen maanomistajien kanssa laaditaan sopimus MRL 12 a luvun mukaisesti yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta. Vaikutusten arviointi Hanke ei hajauta yhdyskuntarakennetta vaan tiivistää entisestään nauhamaista kaupunkirakennetta, tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin, mahdollistaa osaltaan vesihuollon ja liikenneverkkojen kehittämisen, niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin, olosuhteiden ja houkuttelevuuden osalta. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Hiltulanlahteen sijoittuvat julkisten palvelujen, liike- ja toimistorakennusten korttelit mahdollistavat nykyisten palvelujen säilymisen ja palvelutarjonnan lisääntymisen sekä luovat uusia työpaikkoja. Rivitalokorttelit lisäävät keskustan tehokkuutta ja koko alueen asukasmäärää luoden paremman lähtökohdan palveluiden, joukkoliikenteen ja kaukolämmön järjestämiselle. Suunnittelualueen asukasmäärän lisääntyminen, väestörakenteen ja asuntokannan monipuolistuminen lisäävät palvelujen kysyntää. Hankeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäväksi asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 36. kaupunginosan (Hiltulanlahti) Kuopion kaupungin 36. kaupunginosan (Hiltulanlahti) korttelin 13 tontit 1 10, korttelin 14 tontit 1 5, korttelin 15 tontit 1 12, korttelin 16 tontti 1, korttelin 17 tontti 1, korttelin 18 tontit 1 3, korttelin 19 tontti 1, korttelin 20 tontit 1 3 ja 6, korttelin 21 tontit 1 2, korttelin 22 tontit 1 3, korttelin 23 tontit 1 7, korttelin 24 tontit 1 10, korttelin 25 tontit 1 23, korttelin 26 tontti 1, korttelin 27 tontit 1 8, korttelin 28 tontit 1 9, korttelin 29 tontit 1 11, korttelin 30 tontit 1 11, korttelin 31 tontit 1 5, korttelin 32 tontit 1 6, korttelin 33 tontit 1 4, korttelin 34 tontit 1 19, korttelin 35 tontit 1 4, korttelin 36 tontit 1 2, korttelin 37 tontit 1 7, korttelin 38 tontit 1 13, korttelin 39 tontit 1 6, korttelin 40 tontit 1 3, korttelin 41 tontti 1, korttelin 42 tontit 1 3 sekä korttelin 43 tontti 1. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaa-