VAIHTOEHTO PUIJON KEHITTÄMISEKSI

Transkriptio

1 VAIHTOEHTO PUIJON KEHITTÄMISEKSI TOIMINTAA, VIRKISTYSTÄ, URHEILUA JA MATKAILUA LUONTOA KUNNIOITTAEN Tämä esitys koskee Puijon virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa sekä täytäntöönpanosuunnitelmaa. Allekirjoittaneiden yhdistysten mielestä Puijoa tulee kehittää monipuolisesti ja luovasti niin luonnonsuojelun, virkistyskäytön, matkailun kuin urheilunkin suhteen. Kehityksen tavoitteena tulee olla Puijon mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kuntalaisille alueen luontoarvoja ja historiaa kunnioittaen. Peruuttamattomia, luontoarvoja tuhoavia ratkaisuja ei tule tehdä, vaan Puijoa on kehitettävä ensisijaisesti tulevien päättäjien eli nuorten ja lasten tarpeiden mukaisesti. Puijolla on paikallisen arvonsa lisäksi huomattava maakunnallinen ja valtakunnallinen arvo. Ehdotamme, että Puijon kehittämisen painopisteeksi otetaan luontomatkailu sekä koko perheen ilmaiset tai edulliset luontoliikuntamuodot. Puijon laelle perustetaan luontokoulu ja opastuskeskus. Puijon saavutettavuutta parannetaan kehittämällä joukkoliikennettä Urheilulaaksoon sekä rakentamalla funikulaari eli noin 300 metrin mittainen vaijerikäyttöinen rautatieyhteys Urheilulaaksosta Puijon laelle. Ehdotukset Puijon monipuoliseksi kehittämiseksi: 1. Lähtökohtana Puijon luontoarvot 2 2. Maisemat ja näköalat esiin 2 3. Puijon saavutettavuuden parantaminen Huippukokemus: funikulaarilla laelle Puijon reittien kohentaminen 3 4. Luontomatkailun ja -liikunnan keskus luonnon ja nuorten ehdoilla Puijo kaikille, etenkin nuorille Luokkaretkelle Koiramäen taloon Kuntourheilukeskus ja tekojäärata Urheilulaaksoon Puijon laen monet mahdollisuudet 4 Vaihtoehtoa kannattavat yhdistykset ja Pro Puijo liikkeen tukijoita 6 1

2 1. Lähtökohtana Puijon luontoarvot Puijon metsät muodostavat poikkeuksellisen yhtenäisen ja monimuotoisen metsäalueen koko eteläisessä Suomessa. Pohjois-Savossa on enää vähän vanhoja metsiä jäljellä, joten koko Puijon selänne on luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas kokonaisuus, jonka rikkaus ja monimuotoisuus kulminoituvat alueen vanhoihin metsiin ja erilaisiin lehtoihin. Luonnonmetsissä liikkumisella on kiistattomia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, mikä tukee Puijon metsien säilyttämistä mahdollisimman koskemattomina. Hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävät, sairastumista ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet ovat kaupungille kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Kaupunkilaiset itse arvostavat Puijolla kävijätutkimuksen mukaan eniten luonnon monimuotoisuutta ja kaunista maisemaa virkistyskäyttömahdollisuuksien ohella. Useimmat matkailijatkin hakevat luonnon rauhaa ja näköalaa, joita Puijon vanhat metsät tarjoavat. Puijon luontoliikunnan ja -matkailun perusta, ainutlaatuisen lajirikkaat metsät, on mahdollista tuotteistaa esimerkiksi METSO-ohjelman avulla. Kuopion kaupunki on saanut euron määrärahan kaupungin metsien METSO-arvojen selvittämistä varten, ja kaupunginjohtaja Paronen on esittänyt, että kartoitus tulee aloittaa Puijolta. Vanhojen virkistysmetsien vapaaehtoisesta suojelusta on mahdollista saada korvaus, eivätkä suojelumääräykset estä ulkoilureittien turvallisuuden takaamista tai luontoliikunnan kehittämistä. 2. Maisemat ja näköalat esiin Puijo on valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu v valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaalueeksi. Sen kuvauksessa mainitaan, että Puijo on ollut 1830-luvun "löytymisestä" lähtien yksi Suomen tunnetuimmista näköalapaikoista. Puijon torni on jo kauan ollut maisemien ihailun keskiössä. Ehdotamme, että myös mäkihyppytornit avataan näköala- ja seikkailukäyttöön kaupunkilaisille ja matkailijoille. Pieni, puinen näköalatorni rakennetaan esimerkiksi Puijon nenään ja Julkulanmäen rinteelle. Täältä avautuu näköala Laivon suunnan saaristoon. Paikka on puolivälissä Puijon tornin ja Puijonsarven välisellä reitillä ja toimii "välimatkan krouvina" patikoitsijoille ja hiihtäjille. Palveluiksi rakennetaan opastuspiste, nuotiopaikka ja kompostikäymälä. Kokonaisuuden tulee olla hallittu ja rauhallinen: palvelurakennusten tulee olla keskenään samantyylisiä, ja niiden suunnitteleminen toteutetaan esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoiden kilpailulla. Uusia maisema-avauksia tehdään harkitusti metsän tuntua kunnioittaen. Vanhoihin metsiin ei tehdä luonnottoman näköisiä ja myrskytuhoille altistavia aukkoja, vaan maisema-avaukset keskitetään nuoriin metsiin. 2

3 3. Puijon saavutettavuuden parantaminen 3.1. Huippukokemus: funikulaarilla laelle Kulkuyhteyksien kehittämisen keskipisteenä on Puijon Urheilulaakso, joka on sekä Puijon laen että kaupunkikeskustan palveluihin nähden erinomainen. Eri puolille kaupunkia lisätään opasteita Puijon Urheilulaaksoon niin kävelijöille, pyöräilijöille kuin bussilla kulkijoillekin. Näyttävä Puijon portti ohjaa tulijat Urheilulaaksoon ja edelleen alueen eri osiin kävijän kiinnostuksen mukaan. Urheilulaakson bussiyhteyksiä parannetaan selvittämällä pysäkin paras mahdollinen sijainti. Liikennöinti Urheilulaaksosta Puijon laelle (n. 300 metrin matka entisen pienen hyppyrimäen kohdalla) toteutetaan funikulaarilla eli automaattisella vaijerijunaradalla. Se ei vaadi vakituista kuljettajaa, joten se on edullinen ratkaisu bussiyhteyteen verrattuna. Funikulaarilla matkustaminen on elämyksellistä, mikä houkuttelee lisää kävijöitä Puijon laelle. Pysäköintitilan laajentamista suunnitellaan ensisijaisesti Urheilulaaksoon, jossa on tilaa niin pysäköinnille kuin muillekin uusille toimintamahdollisuuksille luontoarvoja vaarantamatta. Lisäksi kehitetään Ala-Antikkalan ja Puijonsarven pysäköintialueita Puijon reittien kohentaminen Puijon alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä kehitetään luontoarvot huomioiden ja herkkiä maastokohteita varjellen. Reittien käyttömahdollisuuksia lisätään eri ulkoilijaryhmille kaikkina vuodenaikoina: perustetaan esimerkiksi talvikävelypolku ja liikuntarajoitteisille soveltuva lyhyt reitti. Selvitetään myös tarve ja mahdollisuudet tarjota yrittäjävetoisesti Puijon alueen sisäisiä kuljetuksia esimerkiksi koiravaljakoiden tai hevosten avulla. Puijon reittejä parannetaan kohentamalla reittiopasteita ja rakentamalla lisää kuntoharjoittelupisteitä sekä levähdys- ja nuotiopaikkoja. Huonokuntoiset rakenteet korjataan välittömästi. 4. Luontomatkailun ja -liikunnan keskus luonnon ja nuorten ehdoilla 4.1. Puijo kaikille, etenkin nuorille Tämän päivän koululaiset ovat kymmenen vuoden päästä päättämässä Puijoa koskevista asioista. Kaupungin tulee tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua mäen monimuotoiseen luontoon ja erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin Luokkaretkelle Koiramäen taloon Puijon laelle perustetaan opastus- ja luontokeskus, joka palvelee sekä koululaisia että 3

4 matkailijoita. Hyvin suunniteltu luontokeskus on vetovoimainen matkailuvaltti. Esimerkiksi Kolin Luontokeskus Ukossa käy vuosittain keskimäärin vierailijaa ja trendi on ollut jatkuvasti kasvava. Puijon luontokeskukseen sopii luonto-opastuksen ohella myös kuntoliikuntateema. Luontokeskukseen tarvitaan vähintään osa-aikainen ohjaaja ja vapaaehtoisia tai ammattimaisesti toimivia oppaita. Puijo on ympärivuotinen lähiluonto-opetuskohde eri ikäisille kuopiolaisille koululaisille ja muualta tuleville leirikoululaisille. Luontoympäristö sopii erinomaisesti tutkivaan oppimiseen ja oivaltamiseen. Ryhmille valmistetaan opetussuunnitelman mukaisia paketteja, joiden teemat vaihtelevat luonnontuntemuksesta maaseudun perinnetöihin ja kotieläinten hoitoon. Leirikoululaiset yöpyvät ja ruokailevat Puijon Majalla sekä hyödyntävät kaupungin muita palveluita, kuten museoita ja sisäliikuntapaikkoja. Kesäaikaan luontokeskuksessa tarjotaan suurelle yleisölle esimerkiksi luonnontuntemus- ja luontovalokuvauskursseja sekä ostopalveluina toteutettavia retkiä ja kursseja (esimerkiksi erätaitoretki, golfin perusteiden kokeileminen tai alamäkipyöräilykurssi). Konttilan tila on olennainen osa luontokeskusta ja -koulua. Konttilasta kehitetään savolainen versio Koiramäen talosta, joka edustaa perinteistä pohjoissavolaista pientilaa maanviljelyksineen ja kotieläimineen. Tilalla on myös mahdollisuus esitellä monipuolisesti perinteistä maaseutukulttuuria ja kädentaitoja. Perinnemaisemaa hoidetaan niin, että uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien elinolosuhteet paranevat tai vähintään säilyvät Kuntourheilukeskus ja tekojäärata Urheilulaaksoon Urheilulaakson kehittäminen on kestävä ratkaisu niin matkailun, urheilun kuin luontoarvojenkin kannalta. Urheilulaaksoon perustetaan kuntourheilukeskus, josta löytyy erilaisia toimintoja ja palveluita alkaen suihkutiloista ja vaatteiden säilytyslokeroista. Keskuksesta voi vuokrata tai lainata pienehköjä urheiluvälineitä, kuten kävelysauvoja, askelpainoja ja sykemittareita. Tilasta löytyy myös tukikohta yrittäjille kuten kunto- ja luonto-oppaille ja vaikkapa mäkihyppykoulun tai jousiammuntakurssin pitäjälle. Pesäpallostadionille tai jollekin muulle urheilulaakson kentistä tehdään talvikaudeksi tekojääkenttä, jossa on luistelualue ja rata pitkän matkan luistelijoita varten. Ulkoista tiedotusta tehostetaan ottamalla aktiivisesti yhteyttä luonto- ja urheilujärjestöihin asiakasvirtaa tuovien tapahtumien järjestämiseksi Puijolla Puijon laen monet mahdollisuudet Puijolta kipinä suuremmille golfkentille Nykyinen harjoitteluun soveltuva golfkenttä pidetään ennallaan ja siellä opastetaan Puijolla käyviä koululais- ja matkailijaryhmiä lajin pariin. Golfkentän laajentamista ei toteuteta, sillä se vaikeuttaisi 4

5 Puijon laen kehittämistä luontoliikunnan ja -opetuksen painopistealueena ja uhkaisi alueen luontoarvoja. Maastopyöräily - kun reidet huutavat armoa... Maastopyöräilylle osoitetaan opastuksin omat reitit niin, että kaikkien Puijolla liikkuvien turvallisuus paranee ja maaston kuluminen vältetään. Sulan maan ajaksi Antikkalan rinteeseen tehdään pyöräilijöille vaativa maastorata ja dirtti eli hyppyrirata. Lapsille tehdään ikäryhmälle sopiva omalla merkinnällä varustettu reitti. Frisbeegolf ja geokätköily: suosiota kasvattavat lajit Frisbeegolf ja geokätköily ovat koko perheelle sopivia liikuntamuotoja, jotka eivät vaadi mittavia rakennusprojekteja. Bussilla lautailemaan tai laskettelemaan Antikkalan laskettelurinne suunnataan erityisesti lumilautailuun ja newschool-lasketteluun. Rinteeseen tehdään monipuolinen lumilautastreet (reililinjoja, bokseja, tekniikkaratoja ym.), josta löytyy haastetta kaikentasoisille laskijoille. Rinteen profiilia parannetaan tarvittaessa pienimuotoisella maisemoitavalla maansiirrolla tai lähtölavojen rakentamisella. Tämän tyyppinen Helsingin Kivikkoon vuonna 2011 perustettu Lumiparkki on lyhyessä ajassa osoittautunut vetonaulaksi. Toistaiseksi vastaavanlaisia lumiparkkeja on vielä vähän, joten tämä on Kuopion mahdollisuus olla edelläkävijä. Laskettelurinteen molemmin puolin olevat jyhkeät kuusikot antavat mäelle oman tunnelmansa ja niihin kohdistetaan paikoin hyvin suunniteltu valaistus. Turvallisuutta parannetaan tarpeen vaatiessa muoviverkoilla metsän reunassa. Antikkalan rinnepalvelut hoidetaan yrittäjävetoisesti. Antikkalan ala-asemalle perustetaan rinnekahvila ja kioski, jotka palvelevat myös lähialueen asukkaita. Laskettelurinteen laajentaminen ympäröiviin metsiin uhkaisi alueen luontoarvoja. Sen sijaan Puijon toisella puolella oleva, seurakäyttöön varattu vanha rinne kunnostetaan ja se avataan kaikkien laskettelijoiden käyttöön. Puijon perinteisiin kuuluva kelkkailu elvytetään uudelleen koko perheen lajina. Puijolle tehdään turvallinen pitkä kelkkarata Antikkalaan Sveitsin Alppien laskettelukeskusten tyyliin. 5

6 Kuopiossa, 10. joulukuuta 2012 Vaihtoehtoa kannattavat yhdistykset: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Pohjois-Savon perinnepoliittinen yhdistys Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys Kuopion kuvataiteilijat, Ars Libera Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed Mannerheimin lastensuojeluliitto, P-Savon piiri Pro Puijo liikkeen tukijoita: Martti Ahtisaari, presidentti ja rauhannobelisti, Kuopion ja Itä-Suomen yliopiston kunniatohtori Eeva Ahtisaari, FM, Joensuun yliopiston kunniatohtori Atso Almila, kapellimestari, säveltäjä Satu Hassi, europarlamentaarikko, kirjailija Osmo Hänninen, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Aija Jaatinen, museokeskuksen päällikkö, Kuopion taidemuseon johtaja Jussi Kauhanen, LKT, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Minna Kettunen, tietokirjailija, Väärnin pappilan emäntä Sirpa Kähkönen, kirjailija, kääntäjä Lauri Kärenlampi, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Reijo Kärkkäinen, kuvataiteilija Jussi Lehtonen, näyttelijä Anto Leikola, emeritusprofessori, tietokirjailija, eläintieteilijä Marjatta Leikola Hannu Miettinen, LKT, dosentti Karri Miettinen, rap-artisti Paleface Jukka Pelkonen, Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja, professori Sinikka Pelkonen, ELT, Elintarviketurvallisuusviraston Kuopion yksikön professori Pauno Pohjolainen, taidemaalari, kuvanveistäjä Jarkka Rissanen, muusikko, Väärnin pappila Juhani Ruotsalainen, sienitutkija, Itä-Suomen yliopiston kunniatohtori Pertti Salolainen, kansanedustaja, luonnonsuojelija Jouni Tossavainen, runoilija, kirjailija Jouko Tuomisto, Itä-Suomen yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen emeritusprofessori Liisa Tyrväinen, Metsäntutkimuslaitoksen luontomatkailun professori Riikka Viinikanoja, kuvataitelija Atte von Wright, Itä-Suomen yliopiston professori 6