VALKEAJÄRVEN JA ISO-AHVENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ILOMANTSIN KUNTA VALKEAJÄRVEN JA ISO-AHVENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus pp.kk.2016 xx Kunnanvaltuusto pp.kk.2016 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16081

2 Kaavaselostus 1 (2) Savolainen Lilian/Timo Leskinen Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Muut alueet ja kohteet Vesihuolto ja kunnallistekniikka Yleiset kaavamääräykset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan... 26

3 Kaavaselostus 2 (2) Savolainen Lilian/Timo Leskinen Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset Natura-alueeseen Ranta-asemakaavan toteutus Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Muinaismuistoinventointi 3. Linnustoselvitys 4. Mitoitusaluekartta ja mitoitustaulukko 5. Natura-tarvearvionti 6. Vastine luonnosvaiheen palautteeseen 7. Vastine ehdotusvaiheen palautteeseen 8. Pohjakartan hyväksymispäätös 9. Kaavakartta ja kaavamääräykset (2 kpl)

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (27) VALKEAJÄRVEN JA ISO-AHVENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Ilomantsin kunnan tiloja (osa), , (osa) ja (osa). Kaava-alue käsittää Valkeajärven, Valkealammen, Pyöreä-Kelsimän, Kaita-Kelsimän, Iso-Ahvenjärven, Ala- ja Ylä-Vepsän, Kaunisjärven, Saarijärven, Muje-Oulun, Hyökynlammen, Silmälammen, Hepolammit, Vetolammen, Louhilammen, Pyörälammen, Kukkuralammen sekä Kaivantolammen ranta-alueet tilojen 4:8, 10:5 ja 15:5 osalta. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-38, luonnonsuojelualueet ja maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja sekä maa- ja metsätalousalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen yleissijainti on esitetty kansikuvassa. Kaava-alue sijoittuu Ilomantsin kuntaan. Alueen sijainti ilmenee oheisesta kartasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (27) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajien aloitteesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Työneuvottelu pidettiin ELY:ssä Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä loppuvuodesta Luonnoksesta annettiin 5 lausuntoa ja jätettiin 6 kannanottoa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta annettiin 5 lausuntoa ja jätettiin 2 muistutusta. 2.2 Ranta-asemakaava Tilojen omistajat haluavat suunnitella tilojensa ranta-alueiden maankäyttöä rantaasemakaavalla. Ranta-asemakaavalla alueelle osoitetaan 89 rakennuspaikkaa sekä SL-alueelle 9 korvattavaa omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa. Suojelualueen rakennusoikeus on sijoitettu SL-alueelle korvattavana rakennusoikeutena silta osin kuin niitä ei ole voitu siirtää pois. Rakentaminen on keskitetty alueella olevan Natura- ja luontosuojelualueen ulkopuolella isompien järvien ranta-alueille. Rakennuspaikkoja sijoittaessa huomioidaan alueen luonnonolot sekä kulttuuri- ja maisema-arvot siten, että luonnonarvoiltaan ja maisemaltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Ranta-asemakaava-alueiden pinta-ala on n. 960 ha. Järvien ja lampien rantaviivaa on suunnittelualueella yhteensä n. 56 km. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Ilomantsin kunnassa. Alueet ovat pääosin rakentamattomia ja metsätalouskäytössä. Valkeajärven, Pyöreä-Kelsimän ym. järvien alue: Alue sijoittuu Ilomantsin kirkonkylältä katsoen pohjoiseen, Hatuntien länsipuolelle. UPM-Kymmene Oyj:n ja Tornator Oy:n omistamat alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Puustoltaan alue on vaihtelevaa. Alueella on melko kattava metsätieverkosto. Alue on hyvin harvaan asuttu, järvien rannoilla on kolme lomarakennuspaikkaa /kämppää.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (27) Iso Ahvenjärven alue: Alue sijoittuu Ilomantsin kirkonkylältä katsoen pohjoiseen, Naarvantien itäpuolelle. Suunnittelualueella ei ole asutusta, sillä järven länsiranta ei kuulu suunnittelualueeseen. Alue on metsätalouskäytössä Luonnonympäristö Luonto- ja maisemaselvitys sekä linnustoselvitys laadittiin palvelemaan rantaasemakaavan laatimista. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Selvityksen tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden luontotyyppien säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Kaavaselostukseen on otettu oleelliset kohdat selvityksestä. Maisema Ilomantsi kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Vaara-Karjalaan. Tämän maisemamaakunnan maisemille antavat leimansa vaarat, jotka samansuuntaisina, luoteesta kaakkoon kulkevina selänteinä nousevat jopa 200 m ympäristöään ylemmäksi, kuten kuuluisalla Kolin - Kiihtelysvaaran kvartsiittiselänteisellä vaarajaksolla. Samansuuntaiset vaarojen väliset laaksot ovat järvien peitossa tai soisia metsämaita. Karelidien vaara-alueen itäpuolella on kuitenkin paljon tasaisempaa ja siellä myös soiden määrä on huomattava. Suot ovat tavallisimmin aapasoita, mutta niissä on vielä keidassoidenkin piirteitä. Itäosien verraten tasaisia maastonmuotoja elävöittävät huomattavat harjumuodostumat ja kumpuilevat moreenikentät. Ilmasto on varsin mantereista: lämmin kesä muuttuu nopeasti hyvin kylmäksi talveksi. Selvitysalue on yleispiirteiltään pienipiirteisesti vaihtelevaa, kumpuilevaa metsämaisemaa, johon vaihtelua tuovat järvet ja lammet. Keskeinen osa alueesta on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi geologian ja maisemansuojelun alueeksi. Pyöreä- ja Kaita-Kelsimän on yleisilmeeltään varsin rauhallinen ja erämainen, ja lisäksi sokkeloinen järvi. Järven rannalla on kaksi rakennettua tonttia, toinen länsirannalla Ampulammen eteläpuolisen lahden pohjukassa ja toinen itäpuolella Pitkänniemen tyvellä Kaunislahden rannalla. Valkeajärven rantamilla on suoritettu paikoin laajoja hakkuita, varsinkin pohjoispuolella Kylmänpuronkankaalla ja eteläpuolella Pitkänniemen tyven eteläpuolisilla kankailla sekä Tammiselän itäpuolisella Tammikankaalla. Järven rantavyöhykkeellä vaihtelevat alueelle tyypilliseen tapaan mäntykankaat ja rämevoittoiset soistuneet alueet, joilla kasvaa niin ikään mäntyä. Pyörälammen ja Louhilammen välissä on kapea ja kaunis harju, jonka päällä kulkee vaelluspolku (Susitaival). Pohjavedet Kaava-alueelle sijoittuu osittain tai lähes kokonaan Isonpalonkankaan ( ), Vepsänpuron ( ), Muje-Oulun kankaan ( ) ja Pohjankankaan ( ) pohjavesialueet. Pohjavesialueet ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (27) Iso Ahvenjärven osa sijoittuu kokonaisuudessaan Pohjankankaan pohjavesialueelle. Muje-Oulun kankaan pohjavesialue on lähes kokonaisuudessaan kaava-alueella ja Vepsänpuron pohjavesialue pääosin, mutta Isonpalonkankaan pohjavesialueesta vain sen eteläosa. Pintavedet Alueen järvet ja lammet sijoittuvat pääosin Vuoksen Kelsimänjoen valuma-alueelle (04.923), mutta Iso Ahvenjärvi on Mekrijärven valuma-alueella (04.921). Suurimmat järvet ovat Valkeajärvi, Kelsimä-järvet (Kaita-Kelsimä ja Pyöreä-Kelsimä), Iso Ahvenjärvi, Ala-Vepsä, Kaunisjärvi, Muje-Oulu ja Saarijärvi. Kaava-alueelle sijoittuvat lisäksi seuraavat pienet lammet: Pyöreälampi, Ylimmäinen Pyöreälampi, Pieni Muje-Oulu, Hepolammit, Vetolampi ja Louhilampi. Taulukko 1. Selvitysalueen isommat järvet. Järvi Pinta-ala (km 2 ) Keskisyvyys (m) Kaita-Kelsimä ja Pyöreä-Kelsimä ( ) 2,526 - Valkeajärvi ( ) 1,545 4,0 Iso Ahvenjärvi ( ) 0,571 8,3 Ala-Vepsä ( ) 0,394 2,0 Muje-Oulu ( ) 0,307 4,8 Saarijärvi ( ) 0,179 2,4 Kaunisjärvi ( ) 0,166 3,7 Kasvillisuus Kaava-alue sijoittuu keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Kasvillisuus on karua. Alueen metsät ovat suurelta osin kuivia tai kuivahkoja mäntykankaita. Paikoin on todettavissa pohjoisboreaalista vaikutusta, alueella on mm. puolukka-mustikkatyypin (VMT) ja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kasvillisuutta. Lehtomaista ja tuoretta on kangasta niukasti. Lehtokasvillisuutta on erittäin vähän. Rehevämpi metsäkasvillisuus keskittyy purojen varsille. Suot ovat suurelta osin isovarpurämeitä ja vesistöjen rannoilla olevia saraluhtia. Alueella on myös rämeiden keskellä lyhytkorsirämeitä ja avoimia lyhtykorsinevoja. Muutamin paikoin on pienialaisesti kangas-, muurain- ja mustikkakorpea sekä ruoho- ja heinäkorpea. Nämä suot sijoittuvat purojen varsille. Ranta- ja vesikasvillisuus on niukkaa. Eläimistö Alueen linnusto on tyypillistä karun vesistön lajistoa. Kuikka kuuluu useimman lammen ja järven pesimälajistoon. Kuikan lisäksi järvien ja lampien yleislajistoon kuuluu telkkä. Louhilammen rantametsien varpuslinnuston yleislajit ovat metsäkirvinen, västäräkki, punarinta, kulorastas, pajulintu, kirjosieppo, talitiainen, peippo sekä vihervarpunen. Li-

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (27) säksi Louhilammen rantamilta havaittiin palokärki, pikkulepinkäinen ja leppälintu. Kaivantolammen linnusto on vaatimatonta. Pyörälammen pohjoisosassa todettiin kuikkapari, eteläosassa rantasipi ja itäpuolen rantametsässä leppälintu sekä Ylimmäisellä Pyörälammella telkkänaaras ja rantasipi. Rantametsissä pesivät mm. punarinta, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömötiainen, peippo, järripeippo, vihervarpunen sekä pajusirkku. Ala-Vepsän järvellä ja sen rantametsissä pesivät kuikka, valkoviklo, sinisorsaa, leppälintu metsäkirvinen, västäräkki, punarinta, laulu- ja räkättirastas, pajulintu, harmaasieppo, hömötiainen, peippo sekä vihervarpunen. Pyy pesii Ylä- ja Ala-Vepsän välisen puron varrella. Lisäksi laulujoutsen ruokailee mm. järven eteläosan lahdella. Valkeajärven ja sen rantavyöhykkeineen merkittävimmät lajit ovat teeri, metso, kuikka, valkoviklo, rantasipi, kalatiira, leppälintu, kivitasku ja sirittäjä. Uhanalainen kivitasku pesii Kaunis- ja Valkeajärven välisen hakkuun reunamilla ja silmälläpidettävä sirittäjä järven länsirannalla. Rantametsissä pesii myös käpytikka, leppälintu, metsäkirvinen, laulurastas, pajulintu, harmaasieppo, hömö- ja talitiainen sekä peippo. Saarijärven pohjoisrannalla viihtyy metso ja itse järvellä kuikka, kalalokki ja kalatiira. Käenpiialla on reviiri järven itäisemmässä saaressa. Kaunisjärvellä pesii tavi ja telkkä. Kaunisjärven rantametsiä luonnehtivat metsäkirvinen, västäräkki, pajulintu, harmaasieppo, töyhtötiainen, peippo sekä järripeippo. Kaunisjärven kaakkoispuolella sijaitsevat Muje-Oulu ja Pieni Muje-Oulu ovat linnustollisesti varsin karuja, Muje-Oululla pesii kuikka. Muut pesimälajit ovat kalalokki, käki, metsäkirvinen, punarinta, kulorastas, pajulintu, hömö- ja talitiainen peippo sekä järripeippo. Pyöreä-Kelsimän ja Kaita-Kelsimän lintulajisto on alueelle hyvin tyypillistä. Muun muassa kuikka ja kalasääksi kuuluvat Pyöreä-Kelsimän pesimälajistoon, mutta sääksen pesä ei sijoitu kaava-alueelle. Keltavästäräkki on tyypillinen laji Vajauksen rantasuolla. Muita pesimälajeja ovat sirittäjä, kalalokki, sinisorsa, taivaanvuohi, lehtokurppa ja metsäviklo. Lisäksi rantasipi pesii Kanninlahden ja Saunasuon välisellä ranta-alueella, Hyökänlamminkankaan rannalla. Kaita-Kelsimän osalla kaava-alueen merkittävät lajit ovat keltavästäräkki ja pohjansirkku. Pohjansirkkureviirit olivat järven eteläpäässä ja Leppäpuron varressa. Keltavästäräkki pesii Kivisuolla ja Saunasuolla. Kaava-alueen ulkopuolella Kaita-Kelsimän lajistoon kuuluvat myös teeri, valkoviklo, kalatiira ja sirittäjä. Iso Ahvenjärven rannat ovat karuja, jyrkkiä ja melko huonosti vesilinnustolle soveltuvia. Järvellä ja sen rantametsissä havaittiin kaikkiaan 22 lajia, joista merkittävimmät ovat isokoskelo, pyy, kuikka ja rantasipi. Näistä pyy, kuikka ja rantasipi havaittiin järven pohjoisosalla ja isokoskelonaaras eteläpäässä. Varpuslintulajisto on tavanomaista lajistoa. Luontodirektiivin liitteen IV lajit Maastotyössä ei havaittu luontodirektiivin liitteen IV lajeja, mutta alueella liikkuvat susi ja karhu. Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kaava-alueen eläimistöön kuuluu kaksi uhanalaista lajia ja seitsemän silmälläpidettävää lajia. Uhanalaisia ovat kivitasku ja pohjansirkku, jotka ovat vaarantuneita lajeja.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (27) Kivitasku on avomaiden lintu, joka on sopeutunut monenlaisiin kuiviin avoympäristöihin. Se pesii Valkeajärven etelärannalla Kaunis- ja Valkeajärven välisen taimikon reunamilla. Pohjansirkun tyypillisin pesimäympäristö on kosteat rämeet ja korvet. Lajin pesimäreviirit ovat Kaita-Kelsimän eteläosan rantasuolla ja Leppäpuron varressa lähellä rantaa. Silmälläpidettävät lajit ovat isokoskelo, kalasääski, teeri, metso, sirittäjä, rantasipi ja käenpiika. Merkittävin silmälläpidettävä laji on kalasääski, jolla on pesä kaava-alueen lähellä. Rantasipillä on useita pesimäalueita, joista pääosa sijoittuu Valkeajärven rannalle. Valkeajärven reviirit sijoittuvat seuraavasti: Tammiselän pohjoisranta, Kaunislahti, Humu- Pekan lahti ja Pitkäniemi (kolme reviiriä). Lisäksi Valkeajärven keskiosalla on kaksi reviiriä. Pyöreä-Kelsimällä on neljä reviiriä, ja ne ovat Kanninlahden ja Saunasuon välillä ja Hyökänlamminkankaan rannalla. Pyöreälammella ja Ylimmäisellä Pyöreälammella on lajilla yksi reviiri. Samoin yksi reviiri on Iso Ahvenjärven itärannalla. Sirittäjältä todettiin viisi reviiriä. Yksi reviiri on lähellä Kelsimänjoen luusuaa. Lisäksi laji tavattiin Kaunis- ja Valkeajärven välisen hakkuun reunamilta ja kolmelta kohtaa Valkeajärven länsirannalla. Teeri ja metso viihtyvät hyvin alueella. Metsosta tehtiin kaksi havaintoa ja teerestä kuusi. Teerin paikat sijoittuvat soiden laitamille, rantametsiin ja metson mäntykankaille. Käenpiika todettiin kahdesta paikkaa: Kauniinjärvensärkkä ja Saarijärvi. Isokoskelo viihtyy Valkeajärvellä ja Isolla Ahvenjärvellä. Lintudirektiivilajit ja Suomen kansainväliset erityisvastuulajit EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja pesii tai ruokailee 13 lajia. Sama lajimäärä on myös Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja. Nämä lajit on mainittu taulukossa 2.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (27) Taulukko 2. Suunnittelualueelta tavatut lintudirektiivin liitteen lajit ja Suomen kansainväliset erityisvastuulajit (Merkinnät: DIR = lintudirektiivin liitteen I laji ja EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji). Laji DIR EVA Laulujoutsen X X Tavi Telkkä Isokoskelo Pyy Teeri X X Metso X X Kuikka Kalasääski Kapustarinta Pikkukuovi Valkoviklo Liro X X Rantasipi Kalatiira X X Palokärki Pohjantikka X X Leppälintu Pikkusieppo Pikkulepinkäinen Yhteensä X X X X X X X X X X X X X X Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet 1.Valkeajärven harjualue (FI ) Pinta-ala: 518,8 ha Arvoluokka: Kansainvälisesti arvokas Valkeajärven harjualue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harju ja se liittyy luoteisosastaan suureen reunamuodostumaan. Alue on harjujensuojeluohjelman kohde (HSO070071). Natura-alueen suojelu toteutetaan maa-aines- ja rakennuslailla. Suojelu kohdistuu seuraaviin luontodirektiivin luontotyyppeihin: harjumetsät, puustoiset suot ja humuspitoiset lammet ja järvet. Alueen linnustoon kuuluvat mm. sirittäjä, kivitasku, pyy, kuikka, rantasipi, palokärki ja pikkulepinkäinen. 2. Ylä-Vepsän ja Ala-Vepsän välinen puro Pinta-ala: 0.5 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Puronvarressa on järviruokoluhtaa ja hieskoivuvaltaista keskiravinteista korpea. Puro on luonnontilainen. Puronvarressa on majavan syönnöksiä ja sen varressa pesii pyy.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (27) 3. Arhipanlahden puro Pinta-ala: 0.4 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Arhipanlahden pohjukkaan laskee pieni luonnontilainen puro, jonka varressa on vanhaa kuusivaltaista puustoa. Kohteella kasvillisuus on karun oloista heinä- ja ruohokorpea sekä mustikka- ja kangaskorpea. 4. Kylmäpuro Pinta-ala: 0.6 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Luonnontilainen puro, jonka varressa on hieman heinä- ja ruohokorpea sekä vähäisesti kangas-, metsäkorte-, muurain- ja mustikkakorpea. Rehevimmällä osalla kasvaa mm. vehkaa, korpikastikkaa, nurmilauhaa ja kurjenjalkaa. 5. Valkeajoki Pinta-ala: 1.7 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Valkeajoki kautta Valkeajärven vedet laskevat Pyöreä-Kelsimään. Uomaltaan luonnontilaisen joen varressa on hieman lehtokasvillisuutta. Joki menee suurelta osin luonnontilaisten soiden läpi. 6. Pyöreä-Kelsimän länsiranta Pinta-ala: 2.8 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Pensas- ja saraluhtainen ranta. Sen lajiston muodostavat mm. suoputki, jouhisara, siniheinä, luhtavilla, mesiangervo, luhtakuusio, luhtarölli, luhtakastikka, terttualpi, kiiltolehtipaju, raate ja vaivero. Luhtarannalla viihtyvät rantasipi, sinisorsa, taivaanvuohi, lehtokurppa ja metsäviklo.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (27) Kuva 2. Pyöreä-Kelsimän länsiranta. 7. Pyöreä-Kelsimän koillisranta Pinta-ala: 0.3 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Saraluhtainen ranta, jonka edustalla on harva ruovikko. 8. Hyökänlahden ranta Pinta-ala: 1.0 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Ranta-alue, missä on jouhisaraluhtaa, sararämettä ja lyhytkorsinevaa. Ranta-alueella pesii kuikka ja kohteen eteläosalla uhanalainen keltavästäräkki.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (27) Kuva 3. Hyökänlahden ranta. 9. Kaita-Kelsimän kaakkoisranta Pinta-ala: 1.3 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kohteella kasvillisuus on suurelta osin jouhisaraluhtaa. Sen kasvistoon kuuluvat mm. pullosara, suoputki, siniheinä, luhtarölli, isokarpalo, raate ja vaivero. Rannalla viihtyy mm. laulujoutsen ja pohjansirkku. 10. Ahvenjärven särkän puro Pinta-ala: 4.1 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Kohteeseen kuuluu Ahvenjärven särkän itäpuolella oleva uomaltaan luonnontilainen puro ja siihen liittyvä suo. Puron alajuoksulla puusto on etupäässä varttunutta kuusikkoa, muuten puronvarressa puusto on nuorta tai taimikkona. Alajuoksun suo on luonteeltaan heinäistä ja ruohoista korpea, jolla on lettomaisia piirteitä. Pienellä osalla kasvillisuus on mustikkakorpea. Sen lajistoon kuluvat mm. hieskoivu, harmaaleppä, kuusi, mänty, pihlaja, kataja, kiiltolehtipaju oravanmarja, nurmilauha, metsäimarre, rätvänä, korpikastikka, vaivero, mustikka ja siniheinä. Ennen alajuoksun suota puronvarressa on hieman kangaskorpea.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (27) Kuva 4. Ahvenjärvensärkän puro. Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet 1 Luoteinen Ala-Vepsä: Maisemasta erottuva niemi. 2 Valkeajärvi-Louhilampi: Edustava ja maisemasta erottuva harjumaisemakokonaisuus, johon liittyy pienvesiä. 3 Ala-Vepsä: Yhtenäinen saarten ja harjuniemen muodostama maisemakokonaisuus. 4 Pyörälammen itäranta: Jyrkkä jäkälävaltainen harjurinne. 5 Vepsänkankaan lahti: Harjuniemien muodostama lahtimaisema. 6 Länsi-Valkeajärven saari: Pieni männikkösaari. 7 Kylmälahden niemet ja Talassaari: Maisemasta erottuva harjuranta ja pieniä harjusaaria. 8 Saarijärvi: Harjuranta ja pieniä harjusaaria. 9 Kaunisjärvi: Maisemallisesti edustava harjulampi. 10 Muje-Oulun saaret: Pieniä saaria. 11 Itäinen Vetolampi: Maisemasta erottuvat harjuranta. 12 Pyöreä-Kelsimän pohjoisrannan niemi: Maisemasta erottuva niemi. 13 Pyöreä-Kelsimän luoteisrannan metsä: Maisemasta erottuva niemi. 14 Hyökänlahti: Suorantainen maisema. 15 Ison Ahvenjärven itäranta: jyrkkärinteinen, maisemasta edustavasti erottuva rinnemännikkö.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (27) Kuva 5. Valkeajärven - Louhilammen maisema-alue, Ampulampi. Kuva 6. Valkeajärven - Louhilammen maisema-alue, Ylimmäinen Pyöreälampi.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (27) Kuva 7. Pyörälammen jäkälävaltainen itäranta Kulttuuriympäristö Valkeajärven, Kelsimien ja Iso Ahvenjärven alueen muinaisjäännösinventointi on tehty vuonna Inventoinnin ovat tehneet Timo Jussila ja Timo Sepänmaa Mikroliitti Oy:stä. Inventointi on liitteenä. Valkeajärvi-Kelsimät alueelta löytyi yhdeksän esihistoriallista pyyntikulttuurin asuinpaikkaa sekä kaksi rakennuksen pohjaa kiukaineen (mahdollisia eräsijan saunoja/pirttejä), yksi korsun jäänne sekä yksi tunnistamaton kuoppa. Iso Ahvenjärveltä löytyi yksi esihistoriallinen asuinpaikka. Kaikkiaan inventoinnissa havaittiin 14 muinaisjäännöstä: Valkeajärvi 1 (historiallinen asuinpaikka, maarakenne) (1) Pitkäniemi 1 (esihistoriallinen asuinpaikka) (2) Pitkäniemi 2 (esihistoriallinen asuinpaikka, kiuas) (3) Kylmälahti 1 (esihistoriallinen asuinpaikka) (4) Kylmälahti 2 (historiallinen asuinpaikka, tupasija) (5) Kylmälahti 3 (historiallinen asuinpaikka, tupasija) (6) Salmiselkä (ajoittamaton, tunnistamaton kuoppa) (7) Tammiselkä N (esihistoriallinen asuinpaikka) (8) Tammisalmi (esihistoriallinen asuinpaikka) (9) Tammiselkä SE (esihistoriallinen asuinpaikka) (10)

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (27) Pyöreä-Kelsimä Koukkulahti (esihistoriallinen asuinpaikka) (11) Hyökänlamminkangas 1 (esihistoriallinen asuinpaikka) (12) Hyökänlamminkangas 2 (esihistoriallinen asuinpaikka, kiuas) (13) Isoahvenjärvi S (esihistoriallinen asuinpaikka) (14) Tutkimusalueelta löydettyjen muinaisjäännösten sijainnit on esitetty alla olevassa kartassa. Kuva 8. Muinaisjäännökset tutkimusalueella Rakennettu ympäristö Ympäristöhäiriöt Maanomistus Kaava-alueet ovat lähes kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Valkeajärven rannalla on yksi metsästysmaja ja yksi lomarakennuspaikka. Muje-Oulun rannalla on yksi lomarakennuspaikka. Alueeseen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelualueen omistavat UPM-Kymmene Oyj ja Tornator Oy sekä tilan rno11:4 osalta yksityinen henkilö.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (27) 3.2 Suunnittelutilanne Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Alueella ei ole yleiskaavoja tai ranta-asemakaavoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Maakuntakaavaa laaditaan vaihekaavana ja siitä on vahvistettu kaksi vaihetta. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihekaavan ja valtioneuvosto vahvisti sen Pohjois- Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavan 3. vaihekaava on Ympäristöministeriö vahvistanut Maakuntakaavan 4. vaihe ei koske Ilmantsin aluetta. Maakuntakaavan 1. vaihe sisältää seuraavat maankäyttöluokat: Aluerakenne Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen ja hallinnon alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Kulttuuriympäristöt Luonnonvarat Erityistoimintojen alueet Suojelualueet Rantojen käyttö Virkistys ja matkailu Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot: Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot Energiahuollon kannalta tärkeät alueet Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueella. Seuraavassa kuvassa on esitetty 1. vaihekaavan kaavamerkinnät. Niitä ovat suunnittelualueella: pohjavesialue pv

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (27) valtakunnallisesti merkittävä geologian ja maisemansuojelun alue MY-hs Natura-alue ulkoilureitti (Susitaival) ohjeellinen sähkölinja (400 kv) Kuva 9. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Suunnittelualueiden likimääräinen rajaus punaisella ympyrällä/ soikiolla. Maakuntakaavan 3. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot: kalliokiviainesten otto arvokkaat kalliot rakennusperintö tuulivoima polkupyöräreitit puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Maakuntakaavan 3. vaihekaavassa alueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Seuraavassa kuvassa on esitetty 3. vaihekaavan kaavakartan ote.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (27) Kuva 10. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihekaavasta (suunnittelualueet punaisella ympyrällä/soikiolla). Alueella ei ole yleiskaavoja tai ranta-asemakaavoja. Suunnittelua varten alueesta laaditaan luonto- ja maisemaselvitys ja muinaismuistoselvitys. Pohjakarttana käytetään maamittauslaitoksen maastokarttaa. Kartan on hyväksytty kaavanpohjakartaksi Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (27) Kunnan eri hallintokunnat Viranomaiset (Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY -keskukset, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto) Muut yhteisöt (alueen kylätoimikunta, osakaskunta) Vireille tulo Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnokset valmistuivat helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä loppuvuodesta Valmisteluaineistosta annettiin 5 lausuntoa ja jätettiin 6 kannanottoa. Vastine muistutuksiin on liitteenä. Alustavaa kaavaehdotusta esiteltiin osallisille Paikalla oli 19 kuulijaa. Käydyssä keskustelussa tuli esille erilaisia mielipiteitä. Osa osallisista vastusti koko kaavan laatimista ja vaativat, että alue pitää jättää rakentamattomaksi. Esitettiin vaatimus rakennusoikeuden pienentämisestä, jotta alueen käyttäminen virkistyskäyttöön ei vaarannu. Kaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin kaksi muistutusta. Vastine muistutuksiin on liitteenä. Muistutusten perusteella kaavaan on lisätty LV-alue Valkeajärvelle Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ja aloitusvaiheen työneuvottelu Tämän lisäksi on pidetty neuvotteluja ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Vastine viranomaislausuntoihin on liitteenä. Saatujen lausuntojen ja käytyjen neuvottelujen perusteella kaavaluonnosta on muutettu: - Kaava-aluetta on laajennettu mm. koskemaan Kaita-Kelsimän kokonaisuudessaan sekä muutamia muita pienempiä lampia. Kaava-aluetta on supistettu ja rakennuspaikkojen määrää hiukan pienenetty. - Suojelualueen rajauksia on muutettu Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa. Pohjois-Savon ELY-keskuksella ja Museovirastolla ei ollut huomautettavaa. Kunnanhallituksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausuntojen vastineet ovat liitteenä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa pidettiin neuvottelu ja Ilomantsin kunnan kanssa Lisäksi kaavaa esiteltiin valtuustoseminaarissa Saatujen lausuntojen ja käytyjen keskustelujen perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (27) - Muje-Oulun kaksi rakennuspaikkaa on siirretty pohjoisrannalta etelärannalle. - Kaksi korvattavaa rakennuspaikkaa on siirretty Ala-Vepsältä Iso Ahvenjärvelle ja Iso-Ahvenjärven rakennuspaikoille on merkitty rakennusalueen raja rantatörmän yläreunaan. - Iso Ahvenjärven rakennuspaikkoja on järjestelty uusien rakennuspaikkojen johdosta. - Pyöreä-Kelsimän Koukkulahdesta on siirretty kolme rakennuspaikkaa Ala-Vepsälle. - Valkeajärven Kaunisniemeen on osoitettu LV-alue metsäautotien päähän nykyisen käytön mukaisesti. - Muje-Oulun ranta-alueen rakennuspaikoille on annettu ruoppauskielto. - Kaavaselostusta ja Natura Vaikutusarviota on täydennetty. - Lisätty pohjakartan hyväksymismerkinnät. - Lisätty venevalkama-alueet (alueen osat) Valkeajärven Kaunislahteen ja Pyöreä- Kelsimän Koukkulahteen. 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu (korvattavat) lomarakennuspaikkaa. Alueella on rantaviivaa n. 56 km. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Täysin rakentamattomiksi lammiksi jäävät Louhilampi, Pyörälämpi, Kaivantolampi, Ampulampi, Kukkuralampi, Silmälampi, Hyökänlampi, Valkealampi, Kaunisjärvi ja Pieni Muje-Oulu. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. 5.2 Mitoitus Kaava-alueella on rantaviivaa 56,1 kilometriä ja mitoitusrantaviivaa (Etelä-Savon Seutukaavaliiton mallin) 31,5 km. Eri alueilla käytetyt mitoituskertoimet ilmenevät liitteestä. Mitoituskertoimet ovat vaihdelleet 4 2 rakennuspaikka/mitoitusrantaviivakilometri riippuen luonto- ja maisema-arvoista ja muista rakennettavuuteen liittyvistä seikoista. Laskennalliseksi rakennusoikeudeksi muodostuu 97 rakennuspaikkaa. Suunnittelualueen rantaviivasta on Natura-alueella tai osoitetuilla SL-alueilla yhteensä 24,6 km ja mitoitusrantaviivaa 11,9 km. Kaavassa on osoitettu 91 rakennuspaikkaa, joista yksi on yksityishenkilön omistuksessa oleva lomarakennuspaikka Muje-Oulun rannalle. Rakennuspaikka on muodostunut tilasta 1:32, joka on oma emätilansa, eikä siten vaikuta yhtiöiden tilan rakennusoikeuteen. Rantaviiva, rakennusoikeus ja rakennuspaikat jakaantuu yhtiöiden osalta seuraavasti: Rakennusoikeus Rakennuspaikat(* Rantaviiva km Tod. M kpl Osoitettu Korvattavat Kaava-alueella 56,1 31, josta Tornator 38,5 23, UPM 17,64 8,

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (27) (* Taulukossa ei ole mukana yksityishenkilön omistuksessa olevaa rakennuspaikkaa. Kaavan kokonaismitoitukseksi tulee, kun huomioidaan yksityisen maanomistajan alueen olemassa oleva rakennuspaikka, 3,11 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviiva kilometrille ja 1,75 todelliselle rantaviivakilometrille. Tornator Oyj maa-alueiden mitoitukseksi muodostuu 1,85 rakenuspaikkaa/todellinen ranta-km ja 3,07 rakennuspaikka/mkm. Upm-Kymmene Oyj:llä vastaavat luvut ovat 1,53 rakenuspaikkaa/todellinen ranta-km ja 3,20 rakennuspaikka/mkm. Toteutettavien (91 kpl) rakennuspaikkojen mukaiseksi mitoitukseksi muodostuu 2,9 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviiva kilometrille ja 1,62 todelliselle rantaviivakilometrille 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 5.4 Aluevaraukset RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m2. Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena ja rantavyöhykkeen kasvillisuus on säilytettävä luonnontilaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, ellei rakennusalaa ole toisin osoitettu, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Kaavassa on osoitettu 86 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat on osoitettu Ala-Vepsälle, Valkeajärvelle, Saarijärvelle, Tammiselälle, Pyöreä-Kelsimälle, Kaita-Kelsimälle, Hepolammille, Vetolammelle ja Iso Ahvenjärvelle. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat keskikoon ollessa n m 2. Iso Ahvenjärven rakennuspaikoille on annettu päärakennuksen rakennusalan raja rantatörmän yläreunaan, koska jyrkkä törmä estäisi joissakin tapauksissa järven näkymisen rakennuksenpaikalta. Rakennuspaikat on osoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Natura-alueella on olevat 2 rakennuspaikat Valkeajärvellä, Saarijärvelle 2, Tammiselälle 2 sekä Salmiselle 2 uutta rakennuspaikkaa Natura-alueelle.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (27) Valkeajärven on kaksi olevaa rakennuspaikkaa. RA-2 Loma-asuntojen korttelialue Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m2. Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Alue on säilytettävä siten, että sitä ei saa ruopata. Muje-Oulun kuusi uuttaa ja yksi olemassa oleva rakennuspaikka on osoitettu RA-2 merkinnällä. Rakennuspaikkojen ranta-aluetta ei saa ruopata, jotta pohjaruusukekasvillisuus ei häviä. Rakennuspaikoista viisi uutta on kokonaisuudessaan ja olemassa oleva ja yksi uusi osittain Natura-alueella. Muje-Oulun olemassa oleva yksityisen omistuksessa oleva rakennuspaikka on toteutunut ilman omaa rantaviivaa. Se on otettu mukaan kaavaan, koska Tornator Oyj on myynyt rakennuspaikkaa lisämaata. SL-1 Luonnonsuojelualue. Valtion toimesta toteutettava suojelualue. Luonnonsuojelualuetta on osoitettu kaavassa 308 ha. Alueen rajaus on osoitettu Pohjois-Karjalan ELY:n esityksen mukaisesti. Suojelualueelle on sijoitettu yhteensä 9 korvattavaa rakennuspaikkaa. Korvattavat rakennuspaikat ovat Natura-alueen ulkopuolella Valkeajärven, Ala-Vepsän ja Pyörälammen rannalla. Luonnonsuojelualuetta on yhteensä 307,6 ha. M-1 Maa- ja metsätalousalue Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Natura-alueen, ja rakennuspaikkojen ulkopuolisen alueet on osoitettu M-1 -alueiksi. Aluetta on yhtensä n. 431 ha. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Metsätalousalueet, jotka sijoittuvat Natura-alueelle on osoitettu MY-alueeksi. Aluetta on kaavassa yhteensä n. 146 ha. MY-alueelle on osoitettu yhteensä 13 rakennuspaikkaa. LV Venevalkama

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (27) Pitkänniemen pohjoisrannalle on osoitettu venevalkama olemassa olevan venevalkaman paikalle. Alueen pinta-ala on 0,2 ha. 5.5 Muut alueet ja kohteet SM-1/1 Kiinteä muinaisjäännösalue tai -kohde Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa selostuksen numerointiin. Alueelta löydetyt muinaisjäännökset on osoitettu alue ja kohdemerkinnällä riippuen kohteen laajuudesta. Kohteita on yhteensä 14 kpl. Kohteiden kuvaus löytyy kohdasta sekä liitteestä. pv Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Alueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaaratavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Pohjavesialueilla on kielletty sellaiset toimenpiteen, jotka vaarantavat pohjaveden laadun tai määrän. Pohjavesialueella WC-vesiä ei saa esim. imeyttää maaperään. nat Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Natura-2000 alue on rajattu Valtioneuvoston tekemään päätöksen mukaisesti. Naturaalueelle on osoitettu kaksi olevaa rakennuspaikkaa. Kaksi osoitettua rakennuspaikkaa sijoittuu osittain Natura-alueelle. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Osoitetut alueet ovat Ylä-Vepsän ja Ala-Vepsän välinen puro, Arhipanlahden puro, Kylmäpuro ja kaava-alueeseen kuuluvat Valkeajoen osat. sp Luonnontilassa säilytettävä alueen osa Korttelissa 14 Muje-Oulun rannalla sekä korttelissa 12 Saarijärven rannalla on osa kahdesta rakennuspaikasta osoitettu sp-alueeksi Natura-luontotyyppien säilyttämiseksi. z Johtoa varten varattu alueen osa Iso-Ahvenjärven alueella kulkeva 20 kv sähkölinja on osoitettu kaavassa. Ohjeellinen ulkoilureitti Susitaipalen ulkoilureitti on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. lv Venevalkamaksi varattu alueen osa

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (27) Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia rakenteita ja rakennuksia enintään 10 m². Kaita-Kielsimän eteläpäässä, Valkeajärven Kaunislahdessa sekä Pyöreä-Kelsimän Koukkulahdessa olevat kyläläisten käytössä olevat venevalkama-alueet on osoitettu lvalueiksi. vv Uimarannaksi varattu alueen osa. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia rakenteita ja rakennuksia enintään 10 m². Muje-Oululla kyläläisten ylläpitämä uimaranta-alue on osoitettu alueen osaksi. 5.6 Vesihuolto ja kunnallistekniikka Kaikki rakennuspaikat on pyritty osoittamaan mahdollisimman lähelle olevia metsäautoteitä, jotta vältytään tarpeettomalta tien rakentamiskustannuksilta. Kaikki korttelit lukuun ottamatta korttelia 23 ovat lähempänä kuin 300 m lähimmästä tiestä. Vesihuolto on tarkoitus järjestää kiinteistökohtaisena. Jätevesiasioissa tulee noudattaa kunnan ympäristösuojelumääräyksiä. Vessat on varustettava umpisäiliöllä. Suositeltavat ratkaisut ovat komposti- tai kuivakäymälät. Kaavamääräyksissä on viitattu kunnan ympäristösuojelumääräyksiin. Niissä talousvesien käsittelystä pohjavesialueella on määrätty: Pohjavesialueilla talousjätevesien imeyttäminen maahan tai johtaminen vesistöön käsittelemättömänä on kiellettyä. Jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen tiukemman vaatimustason täyttävällä menetelmällä esim. tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Käsitellyt jätevedet tulee pääsääntöisesti johtaa pohjavesialueen ulko-puolelle putkiviemärillä tai pintavesiin, kuten ojaan puroon tai muuhun pieneen vesiuomaan. Mikäli käsiteltyjä jätevesiä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista johtaa pintavesiin, sallii ympäristölautakunta niiden imeyttämisen maahan silloin, kun pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole ja asumistiheys on vähäinen. Mikäli pilaantumisvaara on olemassa, käsitellyt jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla jätevesikäyttöön tarkoitettu ja se tulee varustaa täyttymisen hälyttimellä. Maasuodattamossa (tiivispohjainen) tai pienpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien maahan imeyttämisen kriteerit ovat II-luokan pohjavesialueella lievemmät kuin I-luokan pohjavesialueella. Vesijohdottomien rantasaunojen sekä vesijohdottomien loma-asuntojen vähäisten jätevesien imeyttäminen maaperään esimerkiksi imeytys-kaivon kautta ilman muuta esikäsittelyä on pohjavesialueella sallittua. Kiinteistöjen olemassa olevat jätevesijärjestelmät tulee pyrkiä saattamaan määräysten vaatimustason mukaisiksi mennessä kuitenkin viimeistään mennessä.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (27) 5.7 Yleiset kaavamääräykset Kaavalla on annettu seuraavat yleismääräykset: Kaavan mukaisia ohjeellisia rakennuspaikkamääriä ei saa ylittää. Rakennuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin rakennuspaikat on lohkottu tai merkitty maastoon siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten on sijoittelultaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivun on oltava puuta. Vesikatteen, savupiippujen yms. on väritykseltään oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakenteiden (lattia) tulee olla vähintään 1 metri ylävesirajaa ylempänä. Mahdollinen pengerrystyö rakennusten perustusvaiheessa on tehtävä ympäristöä vahingoittamatta ja se on maisemoitava. Pengerrystyön jälkeen on rakennusten ja rannan väliin istutettava suojapuustoa. Jätevedet käsitellään jätevesiasetuksen ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Loma-asunnoissa suositellaan komposti- tai kuivakäymälää, joka on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. RA-1-alueen wc-jätevedet on ohjattava umpisäiliöön. Rakennuspaikkojen ajoyhteyksinä tulee ensisijaisesti käyttää olemassa olevia yksityisteitä ja niiden liittymiä. Muissa tapauksissa yksityistiejärjestelyt ja niiden edellyttämä liittymälupa tulee hakea Pohjois-Savon ELY-keskukselta ennen rakennusluvan myöntämistä. 5.8 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaava ei vaaranna alueella sijaitsevia pohjavesialueita tai näiden myöhempää mahdollista käyttöä. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin siten, että kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Alueelle ei ole osoitettu uusia ympärivuotisten asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, jonka avulla pystytään välttämään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden lähialueita muita alueita

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (27) suuremmille tuhoille. Ranta-asemakaavalla on osoitettu pelkästään lomarakennuspaikkoja, joten merkittävästi normaalia voimakkaammat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueella. Alueella ei ole sellaisia toimintoja jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle. Arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa luo-, ja SL-merkinnöillä. Näillä alueille mahdollisiin rakennuspaikkojen sijoitteluun sekä kaavamääräyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä kaava vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa. Muinaismuistokohteet on kaavassa osoitettu omalla merkinnällään. Osoitetut rakennuspaikat eivät vaaranna niiden olemassa oloa. Pienet virkistyskäytön kannalta merkitykselliset tai luonnonarvoiltaan arvokkaat järvet ja lammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualueelle jää yli puolet rannasta rakennuskäytön ulkopuolelle virkistyskäytön piiriin. Kaavamääräyksillä sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla on turvattu alueen pohja- ja pintavesien tilan säilyminen. Kaava ei vaikeuta mahdollista pohjavedenottoa alueelta. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse Vuoksen vesistön järviluontoon, maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä lukuun ottamatta kahta kämppä ja yhtä lomarakennuspaikkaa. Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Uudet rakennuspaikat on osoitettu olevien yksityisteiden tai metsäteiden vaikutuspiiriin, joten uusi liittymiä maanteille ei tarvitse osoittaa. Uusien rakennuspaikkojen vaikutuksesta alueille suuntautuu uutta asiointia. Rakennuspaikkakohtaiset liikennemäärät ovat vähäiset suhteessa oleviin liikennemääriin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu rakennusalueiden ja tarvittavien tiepohjien osalla, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Ranta-alueella sijaitsevat luontoinventoinnin yhteydessä havaitut arvokkaat luontokohteet sijaitsevat M-1 -alueilla. Näiden kohteiden alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Rakentaminen vaikuttaa etupäässä kuivahkojen kangasmetsien levinneisyyteen alueella. Tätä metsätyyppiä on laajasti kaava-alueella. Lisäksi menetetään hieman kuivaa kangasta. Hulevesivaikutukset ovat Valkeajärvelle, Isolle Ahvenjärvelle, Salmiselle, Tammiselälle, Saarijärvelle, Ala-Vepsä, Muje-Oulu, Kaita-Kelsimä ja Pyöreä-Kelsimä - järville vähäiset. Järvien valuma-alueet jäävät suurelta osin luonnontilaan ja rakennuspaikkojen osuus on vähäinen. Jätevesivaikutukset jäävät myös vähäisiksi.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (27) Linnustoon kohdistuva häirintävaikutus kasvaa nykyisestään, koska liikkuminen vesialueilla lisääntyy. Häirintä on suurinta heinäkuussa, jolloin linnut ovat jo pesineet. Häirintä ei todennäköisesti heikennä lintujen kantoja alueella. Uhanalaisten kivitaskun ja pohjansirkun reviiriympäristöt säilyvät. Myös silmälläpidettävien isokoskelon, kalasääskin, sirittäjän ja käenpiian nykyiset reviiri- ja pesimäpaikat säilyvät, koska suurin osa rannoista jää rakentamisen ulkopuolelle. Useimpien vesi- ja rantalinnun pesimäpaikat sijoittuvat perustettavalle luonnonsuojelualueelle ja MY sekä M-1 -alueille. Silmälläpidettävän rantasipin pesimä- ja reviiripaikat vähenevät kahdella. Tämä lisää kilpailua reviiripaikoista lajin sisällä ja voi vähentää hieman lajin kantaa pitkällä aikavälillä alueella. Teerelle ja metsolle jää laajasti metsää. Kalasääksen pesän ympärille jää noin metrin suojavyöhyke. Osa rakennuspaikoista jää niemen suojaan. Lajille ei välttämättä muodostu merkittävää pesintähäiriötä. Haittaa on tarkoitus pienentää rakentamalla varapesä Kelsimän rannalle Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Rakennuspaikat sijoittuvat siten, ettei maamerkkejä alueelle pääse syntymään. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. Rakennuspaikat ovat melko kookkaita ja vesien käsittely pystytään hoitamaan rakennuspaikkakohtaisesti. RA-1 -alueilla wc-jätevedet kerätään erillisiin säiliöihin. Kaava ei vaaranna tai huononna alueen pintavesien tilaa Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Suojelu- ja Natura-alueiden toteuttaminen on valtion vastuulla. Valtio joutuu korvaamaan yhtiöille menetetystä rakennusoikeudesta, puustosta sekä maapohjasta. Valtio ja yhtiöt sopivat keskenään korvauksesta ja toteutuksen aikataulusta. Maanomistajille tulee kustannuksia tiestön rakentamisesta rakennuspaikolle. Kustannuksissa on pyritty minimoimaan sillä, että uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien teiden läheisyyteen Sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueelle ei kohdistu virkistyspaineita metsästystä ja kalastusta lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella.