TUULEN. Nro 1/ vuosikerta RUOTSIN TUULISUUSKARTOITUS VALMISTUMASSA SÄHKÖMARKKINALAKI UUDISTUNUT VUODEN 2006 TUULIVOIMATILASTOT MAAILMALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUULEN. Nro 1/2007 18. vuosikerta RUOTSIN TUULISUUSKARTOITUS VALMISTUMASSA SÄHKÖMARKKINALAKI UUDISTUNUT VUODEN 2006 TUULIVOIMATILASTOT MAAILMALTA"

Transkriptio

1 TUULEN Nro 1/ vuosikerta SILMÄ RUOTSIN TUULISUUSKARTOITUS VALMISTUMASSA SÄHKÖMARKKINALAKI UUDISTUNUT VUODEN 2006 TUULIVOIMATILASTOT MAAILMALTA

2 PÄÄKIRJOITUS Erkki Haapanen Toiminnanjohtaja Tuulivoimaa Suomessa Tuulivoiman käyttöön otto tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi myös Suomessa. Tästä on selviä merkkejä ilmassa. Merkittävänä parannuksena on nähtävä juuri päätetty sähkömarkkinalain muutos, joka helpottaa erityisesti pieniä hankkeita keventämällä verkkoon pääsyn kustannuksia. Ihmisen vaikutuksesta ilmakehän lämpenemiseen on jo syvä yksimielisyys. Torjuntakeinoista keskeisimpänä on energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Tuulivoima on tässä mielessä puhdas ja selkeä vaihtoehto; kaikki tuotettu energia on täysin vapaata hiilidioksidipäästöistä. Tuulivoiman lisäämisen esteinä Suomessa ovat olleet ennen kaikkea epämääräinen tukipolitiikka, joka ei ole innostanut yrityksiä kehittämään tuulivoimaa. Nekin yritykset, jotka ovat aikanaan päättäneet tulla merkittäviksi toimijoiksi, ovat kaikessa hiljaisuudessa luopuneet alasta, koska ovat kokeneet toimintapuitteet epätaloudellisiksi ja heikosti ennustettaviksi. Energiaa käyttävät yritykset ovat oivaltaneet tuulivoiman merkityksen puhtaana energialähteenä ja tällä hetkellä on lukuisia merkittäviä suunnitelmia tuulivoimatuotannon lisäämiseksi. Osaa näistä hankkeista ajaa yleinen energian saatavuuden väheneminen, joka aiheuttaa teollisessa tuotannossa energian puutteesta johtuvien katkosten uhkia. Monilla on mielessä oman energiantuotannon antama edullinen sähkö, jolle ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä veroja. On myös niitä, jotka haluavat ottaa vastuuta tulevista sukupolvista luomalla heille puhtaamman tulevaisuuden. Jorma Ollila on avannut silmänsä ja todennut tuulivoiman kaikkea muuta kuin näpertelyksi ja on uskaltanut antaa lehdistölle tuulivoimaa koskevan positiivisen haastattelun. Jokohan tämä avaisi myös meidän päättäjät näkemään, että tuulivoimasta olisi Suomessakin hyötyä. Monet poliitikot ovatkin jo antaneet positiivisia lausuntoja siitä, miten tilanteen tulisi olla, mutta vasta teot puhuvat. Mitä pitäisi tehdä? 1. Tuuliatlas uudistettava 2. Tuulivoiman hinnoittelu on saatava johdonmukaiseksi ja tehokkaaksi. On päästävä irti valtion budjetista riippuvaisesta tukipolitiikasta. Tuulivoima on investointi tulevaisuuteen eikä kruununvaivainen. 3. Tuulivoimalle asetettava velvoittavat tavoitteet: v mennessä 500 MW (vuonna 2003 asetettu tavoite) v mennessä 1000 MW. 4. Kotimaiselle tuulivoima-alan teollisuudelle on saatava kunnon kotimarkkinat, jotta ala voisi antaa näyttöjä osaamisestaan. 5. Alan tieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava. Tuulivoima-alan voimakas kasvu mahdollistaa kymmenien tuhansien työpaikkojen syntymisen myös Suomeen. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna Puheenjohtaja: FK Bengt Tammelin, Ilmatieteen laitos Puh: (09) Erkki Kunnari Winwind Oy KTT TkL Yrjö Rinta-Jouppi YRJtechnology Oy BSc Merja Paakkari Tj. Juhani Jokinen Hafmex Windforce Oy TkT Jari Ihonen Prof. Timo Vekara Vaasan Yliopisto DI Folke Malmgren Vindkraftföreningen r.f. Tj. Lauri Luopajärvi PVO-Innopower Oy Tj. Risto Kantola Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Toiminnanjohtaja: DI Erkki Haapanen puh. (040) s-posti: TUULENSILMÄ 1/2007

3 TUULENSILMÄ ISSN Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Bengt Tammelin Toimituskunta: Bengt Tammelin Timo Laakso Merja Paakkari Folke Malmgren Erkki Haapanen Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Merja Paakkari Painopaikka: M-Print, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 42 euroa Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Raininkaistentie HALLI S-posti: Internet: EWEA: Yhdistyksen jäsenmaksut: Henkilöjäsenet 35 euroa Opiskelijat 10 euroa Yritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Pienyritykset 200 euroa Pankkitili: Sampo Pankki /2007 Pääkirjoitus 2 Erkki Haapanen Sähkömarkkinalakimuutos helpottaa 4 tuulivoima hankkeita Hannele Holttinen Tuulivoimaloiden simulointimalleista 5 sähköverkkotarkasteluissa Sanna Uski, Bettina Lemström Jälleen uusi maalmanennätys tuulivoimaraknetamisessa 7 WWEA Maailman tuulienergiakapasiteetti Tuulivoiman tuotantotilastot 9 Euroopan tuulivoimatilastot Ruotsissa tehty kattava tuulikartoitus 13 Merja Paakkari Tuulivoima ja ilmastostrategia 14 Erkki Haapanen, Folke Malmgren Energiatoimistot energiaomavaraisuuden 15 puolestapuhujia Hannu Mars Tuulivoimaseminaari ja 17 itserakentajatapaaminen Lapualla Tapahtumakalenteri 17 Yrityshakemisto 18 Kansikuva: Ruotsin tuulivoimakartoitus - vuotuinen keskituulennopeus 71 metrin korkeudella MIUU-mallilla laskettuna 1km rasterilla, Uppsalan yliopisto. TUULENSILMÄ 1/2007 3

4 SÄHKÖMARKKINALAKI Sähkömarkkinalaki muutos helpottaa tuulivoimahankkeita Hannele Holttinen, TkT, erikoistutkija, VTT STY oli kuultavana eduskunnan talousvaliokunnan käsitellessä sähkömarkkinalain muutosta KTM:ön valmistelema lakiehdotus mahdollistaa jakeluverkkojen siirtomaksujen rajoittamisen tuotannolta sekä verkkoonliittämiskustannusten pienenemisen 20 kv verkoissa. Tämä on tuulivoiman kannalta erittäin hyvä asia, auttaa jakelu- ja alueverkkoihin liittyvien hankkeiden kannattavuutta, pienentää epävarmuutta ja yhtenäistää eri alueiden käytännöt. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkömarkkinalakia, tarkoituksena on helpottaa pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyä sähkönjakeluverkoissa. Tavoitteena on voimassa olevaa sähköverkkojen sääntelyä kehittämällä edistää yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi sähkön tuotannon verkkopalvelumaksuja koskeva erityissäännös, jonka mukaan jakeluverkonhaltija ei saisi sisällyttää pienimuotoisen sähköntuotannon liittymismaksuun sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi ehdotetaan, että jakeluverkossa sähköntuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulisi kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkönkulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Näin mahdollistettaisiin yhtenäisten puitteiden säätäminen sähköntuotannon siirtomaksuille sähkönjakeluverkoissa. Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Laki on tarkoitus vahvistaa vielä ennen eduskuntavaaleja. 4 Siirtomaksut Lakiehdotuksessa todetaan sangen yleisesti että jakeluverkossa sähkön tuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Tarkoituksena on kuitenkin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lainvalmistelun yhteydessä on valmisteltu mallia, jonka mukaan jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saisi ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Tämä lakiehdotus helpottaa joillakin alueilla selvästi tuulivoimahankkeita. Eri alueiden hankkeet ovat tämän jälkeen tasapuolisessa asemassa eikä enää synny eroa suoraan kantaverkkoon liittyvälle tuotannolle. Siirtomaksuista sekä pientuottajapuoli että sähköyhtiöt olivat kuultaessa samaa mieltä eikä talousvaliokunnalle esitetty poikkeavia ehdotuksia. Liittymismaksut Lakiehdotuksessa sanotaan että pienimuotoisen sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun ei saa sisällyttää sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Pienimuotoisella sähköntuotannolla tarkoitetaan tässä sähköntuotantolaitosta tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka liittyy nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin sähköverkkoon. Tämä osuus herätti laajaa keskustelua talousvaliokunnassa kuultavina olevien taholta. Tuulivoima on oikeastaan ainoa pientuotanto joka käytännössä voi aiheuttaa suuria verkonvahvistamistarpeita. Sähköyhtiöt toivat esille huolenaiheenaan, että joidenkin pienempien jakeluverkkoyhtiön alueiden siirtomaksut kuluttajille voivat nousta huomattavasti, mikäli alueelle tulee yksikin suurempi tuulivoimaprojekti. On kuitenkin mahdollista että energiamarkkinaviraston tai ministeriön kautta annetaan tarkempia säännöksiä jotka poistavat ääritapausten ongelmat. STYn edustajana toin esille että siirtoverkkoon on edelleen järkevä liittyä suuremmilla hankkeilla, joten lailla ei ole vääristävää vaikutusta. Lisäksi ainakaan lyhyellä tähtäimellä ei ole näköpiirissä ongelmia tuotannon kasautumisesta harvojen jakeluverkkoyhtiöiden alueelle. Verkonhaltijalla on edelleen oikeus periä kohtuullinen korvaus verkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kohtuullisilla liittämisehdoilla, ja liittää vain hankkeita jotka täyttävät verkonhaltijan asettamat kohtuulliset tekniset vaatimukset. TUULENSILMÄ 1/2007

5 SÄHKÖVERKOISTA Sähköyhtiöiden ja tuulivoimatuottajien vastakkainasettelu Lain avulla voidaan helpottaa tuulivoimahankkeiden verkkoonliittymistä. Kuitenkin olisi hyvä että verkkoyhtiöillä olisi myös porkkana tuulivoimahankkeiden liittämiseksi verkkoon. STYn edustajana toin esille että tämä voisi tulla kantaverkkotariffien kautta tai siten että verkon vahvistamiskustannukset voisi ainakin joissakin tapauksissa kattaa valtion varoilla, jotta kuluttajat eivät joudu tuulivoimahankkeiden vuoksi eriarvoiseen asemaan. Jakeluverkkoyhtiöt saisivat myös hyötyä paikallisesta tuotannosta, jos Fingridin tariffit muutettaisiin takaisin paikallista tuotantoa suosiviksi: suurempi paino tariffissa kantaverkosta otolle jolloin paikallinen tuotanto vähentäisi maksuja Fingrid muutti tariffiaan juuri päinvastaiseen suuntaan vuonna Käytännössä paikallisen tuotannon arvo verkonhaltijalle laski 1 1,5 e/mwh tariffimuutoksen johdosta. Osa tästä edusta voitaisiin velvoittaa antamaan edelleen paikalliselle tuotannolle. Lisäksi tarvitaan malliesimerkkejä siitä miten eri tuulivoimateknologioita käsitellään arvioitaessa miten paljon verkkoon mahtuu ilman verkon vahvistamista tuulivoimalat voivat tuottaa jännitteensäätöä ja helpottaa näin verkon toimintaa. Verkkomaksut vain osa tarvittavista toimista Lopuksi näytin kuvana mitkä ovat edellytykset Suomen tuulivoimapotentiaalin käyttöönotolle tämä lakiehdotus on tärkeä verkkoonliittämispuolelle mutta vielä tärkeämpää on saada tuotantotukipohjainen järjestelmä sekä tuuliatlas. Turpeen syöttötariffien myötä on onneksi keskustelu herännyt syöttötariffeista myös uusiutuvien tuottamalle sähkölle. Laki on hyväksytty eduskunnassa artikkelin kirjoittamisen jälkeen. Tuulivoimaloiden simulointimalleista sähköverkkotarkasteluissa Sanna Uski, Bettina Lemström, VTT Taustaa Maailmalla on viimevuosien aikana kehitetty paljon tuulivoimaloiden simulointimalleja erilaisille simulointiohjelmistoille. Mallit vaihtelevat niiden tarkoitusperien mukaan. Jotkut mallit ovat hyvinkin yksityiskohtaisia esim. generaattorin ja taajuusmuuttajien osalta samalla jättäen huomiotta mekaaniset ja aerodynaamiset ominaisuudet. Joissakin toisissa malleissa taas on mallinnettu voimala kattavammin, kuitenkin tehden yksinkertaistuksia yksittäisten komponenttien tarkkuudessa. Yksi oleellisimmista ja ajankohtaisimmista tarpeista on mallintaa voimaloiden käyttäytymistä sähköverkossa tapahtuvien vikatilanteiden aikana ja jälkeen. Aiemmin tuulivoimamäärä oli suuruudeltaan jokseenkin merkityksetön sähköjärjestelmän kannalta. Nykyään sähköjärjestelmissä olevat ja niihin liitettävät tuulivoimamäärät kasvavat ja niiden osuus järjestelmän tuotantokapasiteetista on yhä suurempi. Myös tuulipuistot ovat yhä suurempia, mikä merkitsee yhä suurempaa verkkoon liittynyttä tuotantokeskittymää. Moni sähköjärjestelmäoperaattori onkin tiukentanut tuulivoimaloille asetettuja vaatimuksia enemmän muita sähköntuotantomuotoja vastaavaksi. Sähköjärjestelmäoperaattorit ovat alkaneet vaatia malleja käyttöönsä verkkoon liitettävistä voimaloista ja puistoista, jotta voivat simuloinnin avulla tarkastella miten tuulivoima vaikuttaa sähköjärjestelmään. Voimalatyypit Tuulivoimalakonsepteja on käytössä useampia. Vanhin kolmesta suurimmasta tai yleisemmästä voimalakonseptista on vakionopeuksiset voimalat, joiden toiminta on periaatteeltaan yksinkertaisin. Vakionopeuksisia voimaloita on maailmassa jonkin verran, mutta viimevuosina uudet pysytetyt voimalat ovat olleet pääasiassa muuttuvanopeuksisia voimaloita, joita on kahta päätyyppiä. Ns. kaksoissyötetyllä epätahtigeneraattorilla varustetut voimalat ovat olleet suosituin voimalatyyppi aivan viimevuosina, ja kokonaan taajuusmuuttajan kautta verkkoon liittynyt tahtigeneraattorilla varustettu voimala on kasvattamassa suosiotaan. Mallinnus Simulointimallit edellä mainituille voimalatyypeille ovat toisistaan ainakin osittain erilaiset. Kaikkia varten kuitenkin tarvitaan hyvät lähtötiedot mallinnettavista voimaloista. Vakionopeuksiselle voimalalle simulointimallin kokoaminen on kaikkein yksinkertaisinta. Mallia varten tarvitaan mm. oikosulkugeneraattorin sähköiset parametrit. Vakionopeuksinen voimala on varustettu vaihteistolla joka mahdollistaa generaattorin suuremman pyörimisnopeuden voimalan turbiiniin verrattuna. Vaihteisto jakaa voimalan pyörivät massat näennäisesti kahteen osaan, jotka muodostavat värähtelevän systeemin mikäli massajärjestelmää häiritään, mikä tapahtuu esim. kun verkossa esiintyy vika. Mallinnusta varten tarvitaan täten myös näiden kahden massan hitausvakiot sekä jousivakio joka kuvaa massojen yhteenliittymän jäykkyyttä. Sen merkitys esitetäänkö voimala vain yhdellä vai kahdella massalla on suuri (ks. kuva 2). Vakionopeuksiset voimalat saadaan mallinnettua niinkin yksinkertaisella TUULENSILMÄ 1/2007 5

6 SÄHKÖVERKOISTA mallilla kuin yllä on kuvattu, mutta parametrien varsinkin edellä mainittujen mekaanisten parametrien määrittäminen ei välttämättä ole helppoa. Mikäli jokin parametri on mallissa väärän suuruinen, ei mallin toiminta häiriötilanteessa vastaa todellisen voimalan toimintaa vastaavassa tilanteessa. Kuvan 1 esimerkkitapauksessa on esitetty simulointien avulla virheen vaikutus generaattorin verkkoon syöttämään yhden vaiheen virtaan, kun voimalamallissa kaikki muu pysyy samana, mutta generaattorin roottoriresistanssin arvoa muutetaan. Mallien validointi Mallien oikeellisuuden varmistamista varten tehdyille malleille suoritetaan validointi. Tämä tarkoittaa sitä, että mallin simulointituloksia verrataan todellisen voimalan (verkkoon liityntäpisteestä) mitattuihin suureisiin jotka on mitattu todellisen tai keinotekoisesti aikaan saadun verkkovian aikana. Validointiin soveltuvaa mittausdataa ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla. VTT on tehnyt häiriömittauksia Oloksen vakionopeuksisesta tuulipuistosta ja yhdestä puiston voimalasta. Mittausten avulla on voitu validoida voimalamalli joka vastaa kyseessä olevan puiston voimalaa. Eri voimalavalmistajien ja eri kokoluokkaa olevien voimaloiden validointi tulisi suorittaa erikseen, mikäli mallilla aiotaan simuloida juuri tietyn voimalan käyttäytymistä. Vaikka mallinnusperiaatteet (kaksi massaa, viidennen kertaluvun generaattorimalli jne) todennäköisesti ovatkin oikein, voi parametrien määrityksessä olla epävarmuustekijöitä kun kaikkia niitä ei välttämättä saa suoraan valmistajalta. Validoitua voimalamallia voidaan kuitenkin käyttää myös yleispätevänä voimalatyyppiänsä edustavana mallina simuloinneissa. Muuttuvanopeuksisten voimaloiden mallinnus on vakionopeuksisten voimaloiden mallintamista selvästi vaativampi tehtävä, sillä muuttuvanopeuksinen voimala on monimutkaisempi systeemi sisältäen tehoelektroniikan komponentteja ja niiden säädön. Muutuvanopeuksiset voimalat ovat säädettäviä, jolloin säätöpiirit lisäävät mallin laajuutta ja parametrejakin on paljon enemmän. Säätöalgoritmit, tai ainakin säätöparametrit, ovat lisäksi valmistajien teollisuussalaisuuksia, joten niitä on ulkopuolisen vaikea määrittää. Malleja voidaan ja käytännöllisyyden vuoksi tuleekin yksinkertaistaa. Se, minkä verran yksinkertaistetaan, riippuu mm. käytettävästä simulointiohjelmistosta, sekä mallin käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi sähköverkkosimuloinneissa taajuusmuuttajia ei tehoelektroniikan komponenttien osalta usein mallinnetakaan. Taajuusmuuttajalla varustettujen voimaloiden taajuusmuuttajien generaattorin puoleisesta toiminnasta ei välttämättä ole mittauksia. Malleja tehdessä ja validoidessa täten ei myöskään voida olla aivan varmoja että malli toimii täsmälleen samalla tavalla kun varsinainen voimala. Oleellista kuitenkin on että verkon näkemien ilmiöiden osalta malli toimii oikein. Taajuusmuuttajalla varustettujen voimaloiden verkkotarkasteluihin tarkoitetut mallit saattavat usein olla black-box-tyyppisiä. Varsinkin muuttuvanopeuksisten voimalamallien validoinnissa olisi hyvä suorittaa validoinnit useassa eri voimalan toimintapisteessä; pienellä teholla, suurella teholla, mahdollisella low voltage ride-through-ominaisuudella. Tekemistä riittää Mittausdataa on rajoitetusti ja harvoilla tahoilla saatavilla, mikä vaikeuttaa mallien validointia. VTT on ollut mukana IEA:n yhteistyö-työryhmässä [http://www.energy.sintef.no/wind/ main.htm], jossa osallistujat ovat luovuttaneet toistensa käyttöön mittausdataa voimala- ja puistomallien validointia varten. VTT on myös osallistunut pohjoismaiseen projektiin, jossa on kehitetty ja tutkittu dynaamisia tuulivoimala- ja puistomalleja sähköverkkotarkasteluja varten. Mm. näiden projektien ja yhteistyön ohessa on selvinnyt että vaikka malleista, mallinnuksesta ja mallien validoinnista on alalla paljon puhetta, mallinnuksen ja varsinkin validoinnin kanssa ei olla välttämättä aivan niin pitkällä kun luulisi muuttuvanopeuksisten voimaloiden osalta. Mallit ovat harvoin julkisia, eri tahot mallintavat omillaan ja mallien validointi on vaikeaa ilman mittausdataa ja riittäviä voimalan perustietoja. Mikäli voimalavalmistajilla on malleja omista voimaloistaan, ne ovat hyvin varjeltuja, mikä on ymmärrettävää kilpailullisista näkökohdista katsottuna. Kuva 1. Generaattorin parametrin (roottoriresistanssi) virheellisyyden vaikutus vaihevirtaan verkkovian aikana ja jälkeen. Muuttuvanopeuksiset voimalat 6 Kuva 2. 1-massa ja 2-massa mallien vaikutus voimalan tuottamaan tehoon verkkovian aikana ja sen jälkeen. TUULENSILMÄ 1/2007

7 TILASTOT Jälleen uusi maailmanennätys tuulivoimarakentamisessa vuonna 2006 WWEAn ennusten vuodelle 2010 on nyt 160 GW tuulivoimaa. WWEA, Suomentanut Merja Paakkari Tuulivoima jatkoi maailmanlaajuista kasvuaan vuonna Viime vuonna lisäystä tuli yhteensä MW, joten asennettu kapasiteetti oli vuoden lopussa MW. Kasvuprosentti nousi 25%:iin, kun vuonna 2005 kasvu oli 24%. Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetaan reilu prosentti maailman sähköntarpeesta. Kiihtyvän kasvun perusteella WWEA on kasvattanut ennustettaan vuodelle 2010, jolloin kapasiteettia oletetaan olevan MW. Viisi maata asensi yli 1000 MW uutta tuulivoimaa: USA (2454 MW), Saksa (2194 MW), Intia (1840 MW9 ja Espanja (1587 MW) varmistivat markkinaosuutensa. Lisäksi Kiina (1145MW) liittyi viiden johtavan markkina-alueen joukkoon ja on nyt viidentenä myös asennetun kapasiteetin perusteella. Markkinat kasvoivatkin Kiinassa peräti 91%. Kuva1. Vuosina rakennettu maailmanaajuinen lisäkapasiteetti Seuraavat maat asensivat yli 500 MW uutta kapasiteettia ja osoittivat suuria kasvulukuja: Ranska (8810 MW, kasvu 107 %), Kanada (768 MW, 112%), Portugali (628 MW, 61%) sekä Iso-Britannia (610 MW, 45%). Dynaamisin markkina-alue vuonna 2006 oli Brasilia, joka otti vihdoin kauan odotetun askeleen tuulivoimarakentamisessa ja lisäsi kapasiteettiaan 208 MW:lla seitsenkertaiseksi aiempaan nähden. Kuva 2. Maailmanlaajuinen tuulienergiakapasiteetti vuosina sekä ennuste vuoteen 2010 asti. Lähteinä: WWEA:n tutkimukset ja jäsenkysely. TUULENSILMÄ 1/2007 7

8 MAAILMAN TILASTOT Maailman tuulienergiakapasiteetti TUULENSILMÄ 1/2007

9 TUOTANTOTILASTOT Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituotannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuoden lopussa. Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti. Sääasemien tuulimittauksista 1500 kw:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta (IL Energia, Ilmatieteen laitos). TUULENSILMÄ 1/2007 9

10 TUOTANTOTILASTOT IV Vuosineljännes vuonna 2006 Toimittanut: Hannele Holttinen, VTT 10 TUULENSILMÄ 1/2007

11 TUOTANTOTILASTOT CF Kapasiteettikerroin, tuotanto jaettuna nimellisteholla ja ajanjakson tuntimäärällä (kwh/kw, h) Häiriöaika Aika, jolloin laitos ei ole ollut normaalitoiminnassa huollon, vikautumisen tai häiriön takia. 12 kk Liukuva 12 kk tuotanto (MWh) arviosta Tuotanto suhteessa arvioituun keskimääräiseen vuosituotantoon (%) Teho Nimellisteho (kw) Roottori Roottorin halkaisija D (m) Korkeus Napakorkeus (m) Aloitus Tuotannon aloittamisajankohta (kuukausi/vuosi) Arvio Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto (MWh/vuosi) kwh/m 2 Tuotanto jaettuna roottorin pyyhkäisypinta-alalla h Huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kwh/kw) TUULENSILMÄ 1/

12 EUROOPAN TILASTOT 12 TUULENSILMÄ 1/2007

13 TUULIKARTOITUS Ruotsissa tehty kattava tuulikartoitus BSc Merja Paakkari Ruotsin energiaviranomaisten toimeksiannosta tehtiin kartoitus Ruotsin tuulipotentiaalista. Hans Bergström Uppsalan yliopistosta kartoitti hankkeen puitteissa keskinopeudet kolmelle eri korkeudelle 49, 71 ja 103 metriä. Projektin perusteella voidaan tarkemmin arvioida Ruotsin tuulienergiapotentiaalia. Tulokset toimivat lääninhallitusten ja kuntien apuna kaavoitettaessa alueita tuulivoimaa varten, mutta myös projektisuunnittelijat sekä energiayhtiöt hyötyvät tuloksista etsiessään sopivia paikkoja tuulivoimahankkeilleen. Rahoitus teollisuudelta ja energiaviranomaisilta Kartoituksen verifiointia varten tehtiin mittauksia yli 40:llä paikalla ympäri Ruotsia. Näistä suurin osa tehtiin yhteistyössä käynnissä olleiden tuulivoimahankkeiden kanssa, jolloin myös kulut puolitettiin. Siten vain pieni osa mittauksista jäi yksinään kartoitusprojektin maksettavaksi. Lisäksi hyödynnettiin aiempia mittaustuloksia aina 80-luvulta lähtien. Kustannukset jakaantuivat siten että itse mallinnusosio rahoitettiin kokonaisuudessaan energiaviranomaisten kautta kattaen yhteensä noin 3,6 MSEK:in kulut. Energiaviranomaiset rahoittivat lisäksi mittauksia 2,87 MSEK:llä. Teollisuuden osuus mittauskuluissa oli tähän verrattuna moninkertainen. Tuulikartoitus mesoskaalamallilla Itse kartoitus tehtiin MIUU -mesoskaalamallin avulla. Malli on kehitetty Uppsalan yliopistossa, meteorologian laitoksella (MIUU = MeteorologI Uppsala Universitet) ja sillä laskettiin Ruotsin tuulipotentiaali 1km rasterilla. Malli kehitettiin kompleksin maaperän mallintamiseen, sillä aiemmat mallit eivät olleet tarpeeksi tarkkoja. Lisäksi havainnot osoittivat, että jopa merellä kompleksisuus ja epähomogeenisuus olivat odotettua suurempia Itämeren alueella, jolloin kehittyneemmälle mallinnukselle oli selkeä tarve. Korkeamman tason mesoskaalamallin ajo vaatii runsaasti tietokoneaikaa, jolloin tärkeää on että tarvittavien ajojen määrää voidaan vähentää Kuva 1. Uppsalan yliopsiton sivuilta saatavien karttojen jakaantuminen Ruotsin alueella. Kuva 2. Esimerkki tuulisuuskartasta 71 metrin korkeudelle Gotlannin ympäristöstä. TUULENSILMÄ 1/

14 ILMASTOSTRATEGIA mahdollisimman paljon. Uppsalan yliopistossa kehitetyn metodin avulla kyettiin pienentämään ajojen määrää käytettäessä MIUU-mallia keskituulennopeuksien laskemiseen. Metodin hyödyntämiseksi tarvittiin tietoja geostrofisesta tuulesta (voimakkuus ja suunta), meri- ja maalämpötiloista, topografiasta, pinnan rosoisuudesta sekä maankäytöstä. Rajakerroksessa tehtyjä tuulimittauksia ei kartoituksessa tarvittu muuhun kuin mallin tulosten verifiointiin. Vertailu osoitti yleisesti hyvää yhdenpitävyyttä mallin antamien tulosten sekä mittausten välillä. Kartat saatavilla internetissä Tuulisuuskartat on ladattavissa internetistä Uppsalan yliopiston sivuilla, Ruotsi on jaettu 27 osaan, joille kaikille on saatavilla tuulisuuskartat kolmella eri korkeudelle: 41m, 71m ja 103m. Korkeus mitataan rosoisuuden nollakohdasta, mikä vastaa yleensä noin kolmeaneljäsosaa kasvillisuuden korkeudesta. Siten esimerkiksi 20 metrin korkuisen metsän rosoisuuden nollakohta on 15 metriä, mikä tulee lisätä mallin antamaan korkeuteen, jotta saadaan todellinen korkeus maanpinnasta. Kartoituksen loppuversiossa tullaan laskemaan vielä erikseen tuulen energiasisältö MIUU-mallilla tehtyjen ajojen avulla. Lähteet Hans Bergström, Uppsalan yliopisto Vindkartering över Sverige version 2007; à Meteorologi à vindenergi Energimyndigheten, Ruotsi, 14 Tuulivoima ja ilmastostrategia Folke Malmgren, Erkki Haapanen, STY Eduskunta on hallituksen esityksestä päivittänyt vuonna 2003 tehtyä ilmasto- ja energiastrategiaa. Päivitysprosessin aikana kuultiin useita asiantuntijoita mm. yhdistyksemme edustajia. Huolimatta useista varoituksista ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn aikana, tuulivoiman merkitystä kestävän kehityksen osatekijänä ei ole huomioitu tarpeeksi. EU:n sähkökulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla 3.3 %, mikä vastaa koko Suomen sähkön kulutusta ja Saksa, joka pinta-alaltaan on vain hieman Suomea isompi, tuottaa yksin puolet koko Euroopan tuulivoimasta. Maassamme tuulisähkön osuus on vain 0,2 % kulutuksesta eli olemme Euroopan listan häntäpäässä. Nuorena sähköntuotantomuotona tuulivoima kaipaa edelleen yhteiskunnan tukea ollakseen taloudellinen investointikohde. Meillä tuki muodostuu investointituesta sekä tuotantoperusteisesta verotuesta. Menetelmä on toimiva, jos se hoidetaan todellisuuden vaatimin ehdoin. EUkomissio on teettänyt eri tukimuotojen tehokkuudesta selvityksen ja siinä on todettu, että maassamme käytetty tukitapa on ollut heikoin suhteessa käytettyyn rahaan. Tehokkaimmaksi on osoittautunut valtiovaltamme paljon parjaama syöttötarifi. Ilmasto- ja energiastrategian uudistuksen yhteydessä investointituen myöntämisen perusteet muuttuivat siten, että vain uutta teknologiaa edustavat hankkeet olisivat tuen arvoisia. Vähitellen tapahtuvaa tuulipuiston tai tuulivoimaloiden lukumäärän kasvattamista ei enää lueta tuen piiriin. Investoijan kannalta myös ns. uutta teknologiaa sisältävien hankkeiden kehittelyssä on suuri riski, koska jokaista tukianomusta käsitellään yksittäisenä tapauksena eikä hakemusta jätettäessä ole tietoa edes siitä, onko rahaa edes jaossa, koska valtion budjetissa varatut varat on osoitettu yhteisesti kaikille uusiutuville energiahankkeille ja saattaa olla, että projektisuunnitelmien valmistuessa rahat on jo käytetty ja mahdollisesti seuraavienkin vuosien rahoille on jo käyttäjät varattuna. Kun tuista päättäviltä KTM:n virkamiehiltä kysyttiin, voisivatko he antaa ennakkopäätöksen alkuvaiheessa olevalle hankesuunnitelmalle, sitä he eivät halunneet tehdä vedoten resurssien puutteeseen. Investoijan olisi ensin tehtävä tarkat suunnitelmat, joihin saatetaan tarvita vuoden kestäviä tuulimittauksia tai vähintään tuulisuuslaskelmia, hankittava laitostoimittajilta tarjoukset, sovittava maan vuokrauksesta tai ostosta, anottava rakennuslupa ja teetettävä mahdolliset ympäristövaikutusarviot, ennen kuin hän saa tukianomuksesta lopullisen päätöksen, joka voi olla hylkäävä tai liian alhainen, jotta toiminta olisi kannattavaa. Investointitukimomentti on valtion budjetissa mitoitettu n.10 MW:n vuosittaisen rakentamisen mukaan, mikä vastaa 3 5 voimalaa. Aiemmin asetettua tavoitetta 500 MW vuoteen 2010 mennessä, ei ole muutettu, mutta tällä tavalla etenemällä se saavutettaisiin vasta vuonna Tuulivoimahankkeiden pankkirahoituksen yhtenä ongelmana on veronpalautuksena saatava tuulivoimatuki, joka perustuu rajoitetun ajan TUULENSILMÄ 1/2007

15 ILMASTOSTRATEGIA kerrallaan voimassa olevaan verolakiin. Koska ei ole mitään takeita tuen jatkuvuudesta, niin pankit eivät yleensä hyväksy näin epämääräisellä perustalla olevaa tulonlähdettä pitkäaikaisen lainahakemuksen rahoituslähteeksi. Suomen tuuliresurssit sallisivat toki % kulutusosuuden kattamisen tuulella. Hiileen perustuvan sähköntuotannon korvaajana, se vastaisi yhtä suurta CO 2 säästöä kuin ilmastosopimuksen Suomen ensimmäisen kauden leikkaustavoite. Suomessa on asiantuntemusta ja mittava tuulivoima-alan komponentteja valmistava teollisuus luvun alussa sen viennin arvo nousi nopeasti yli 200 miljoonaan euroon mutta kasvu on hidastunut kotimarkkinoiden puutteen vuoksi vaikka maailmalla tuulivoiman kasvu on jatkunut entiseen tahtiin. Maailmanmarkkinat ovat nyt 18 Mrd ja vuosittainen kasvu jatkuu edelleen % vuosivauhtia. Tuulivoima-alan teollisuuden laatimaa tiekarttaa ja sen tavoittelemaa, kotimaassa annettavaan näyttöön tähtäävää suunnitelmaa on ilmeisesti vähätelty valtiovallan taholta. Suomi tarvitsee esittely- ja kehityshankkeita kotimarkkinoilla. Meillä on toimivia ratkaisuja mutta niiden näyttömahdollisuudet puuttuvat. Ala työllistää tänään muutamia tuhansia henkilöitä mutta määrä voisi kasvaa kymmenkertaiseksi, jos asiat hoidetaan tehokkaasti. Suomi ja Malta taitavat olla ainoat EU-maat, jotka ovat jättäneet ainakin toistaiseksi huomioimatta sähköenergian ns. syöttötariffien tai sertifikaattikaupan antamia mahdollisuuksia. Näiden pohjalta tuulivoimahankkeiden investointisuunnitelmien tulolaskelmia olisi mahdollista tehdä vuotta etukäteen niin tarkasti kuin se teknisesti on mahdollista. Tämä vähentäisi yrittäjien tarvetta nostaa hankkeiden kustannusarvioita tuottoriskien kattamiseksi, koska tällöin tukipolitiikka ja tukien määrät olisivat pitkävaikutteisia ja ennakoitavissa. Viitteitä valtiovallan tämän suuntaisista suunnitelmista on jo saatu. Toivotaan niille menestystä ja nopeaa käyttöön ottoa. Energiatoimistot energiaomavaraisuuden puolestapuhujia Hannu Mars, Thermopolis Oy Etelä-Pohjanmaalle perustettiin energiatoimisto toukokuun alussa. Lapualla sijaitseva toimisto, Thermopolis oy, on maan kahdeksas. Sen tavoitteena on muun muassa lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta ja bioenergian käyttöastetta. Alan toimijoiden verkostoitumisen tukeminen on myös yksi tavoitteista. Thermopolis Oy:n toiminta-ajatuksena on voittoa tuottamattomana ja yleishyödyllisenä yhtiönä pyrkiä lisäämään tietoa ympäristöystävällisistä energiaratkaisuista ja parantaa julkisen sektorin sekä alueen yritysten energiatehokkuutta sekä lisätä myös kotitalouksien energiatehokkuutta. - Etelä-Pohjanmaalla on jo entuudestaan hyvin vahvaa energia-alan yritystoimintaa. Meillä on alueella energiayhtiöitä, laitevalmistajia ja esimerkiksi maalämpötekniikka on alueella hyvin tunnettua. Lapualla toimii myös tuulivoimaloihin komponentteja valmistava yritys. Yhteistyö alan yritysten kanssa on ollut läheistä, kertoo Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mars. jätehuoltoyhtiö Etappi Oy rakentaa jäteasemalleen Ilmajoelle biokaasulaitosta. Kansainvälisyys antaa väriä Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto kuuluu osana EU:n noin 400 energiatoimiston verkostoon. Thermopolis oy on pitkän hakuprosessin tulos. Lapuan kaupunki oli hakemassa alueellista energiatoimistoa yhteistyössä alueen yritysten ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. Samalla hakukierroksella syntyivät myös toukokuun alussa Thermopolis Oy:n kanssa ns. sisartoimistot Espanjaan, Bulgariaan ja Puolaan. Energiatoimistojen tavoitteena on olla alueensa energiaosaaja, joka tarjoaa seudun yrityksille ja yhteisöille ja kotitalouksille asiantuntijapalveluita, tietoa, taitoa ja työkaluja energian käytön ja tuotannon tehostamiseen sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksien vähentämiseen. Energiatoimistojen valtakunnallisena yhteistyökumppanina ja tukipisteenä toimii valtion omistama Motiva Oy, joka tuottaa asiantuntija- ja projektipalveluja uusiutuvan energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. Lähitulevaisuuden suuria rakennushankkeita energia-alalla on esimerkiksi Lapualle nouseva CHP-voimalaitos, jonka on tarkoitus valmistua Toiminnan kohderyhminä ovat siis vuoden 2007 lopussa. Se käyttää niin yksityishenkilöt, julkinen ja puoliksi metsä- ja peltobioenergiaa yksityinen palvelusektori, energiaalan ja puoliksi turvetta. Myös muut yritykset kuin PK-teollisuuskin. alueen kotimaista energiaa käyttävät Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston voimalaitokset suunnittelevat yhdistettyä tavoitteena on myös käynnistää alu- sähkön- ja lämmöntuotantoa. eellisia, kansallisia ja myös kansain- Energiaa pyritään Etelä-Pohjanmaalla välisiä energiahankkeita. Kansainvä- tuottamaan tulevaisuudessa listymistä helpottavat eurooppalaiset monella tavalla, esimerkiksi alueen sisartoimistot. TUULENSILMÄ 1/

16 ENERGIATOIMISTO Kommenttipuheenvuoro: Yhdessä hyvää tulee. Erkki Haapanen, STY:n toiminnanjohtaja Kuva. Hannu Mars ja laajat bioenergiavarannot Energiaomavaraisuus tavoitteena 16 - Kotimainen bioenergia tarjoaa yritystoiminnalle hyvin monenlaisia mahdollisuuksia, ja pyrimme tukemaan eteläpohjalaisten alan yritysten toimintaa ja uusien perustamista, Hannu Mars kertoo. On myös tärkeää tukea näiden yritysten yhteistoimintaa ja verkostoitumista, koska yksin eivät yritykset kilpailussa menesty ja pysty kehittymään. Energiatoimiston roolina on muun muassa energialähteiden ja toimituspaikkojen kartoittaminen ja logistiikan kehittäminen. Tuuli- ja aurinkovoimaa ylenkatsotaan Suomessa. Vaikka elämmekin pimeässä ja kylmässä Pohjolassa, silti niiden avulla voidaan tuottaa lähes ilmaista energiaa. Koska perustamiskustannukset ovat korkeat ja tukipolitiikka ei niitä suosi, ne ovat jääneet kokolailla hyödyntämättä. - Bioenergiaan liittyvät sekä energiaraaka-aineen tuottaminen, korjaaminen, logistiikka sekä jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon. Näiden lisäksi työllistävä vaikutus tuotekehityksen ja laitevalmistuksen kautta on myös suuri. Esimerkiksi lämpöpumpputeknologian edut ovat kiistattomat. Meillä on alan pioneereja, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä tuotekehittelyä ja alkavat vasta nyt energianhinnan noustessa ja ilmastonmuutoksen tietoisuuden lisääntyessä viimein saada arvostusta työlleen, Mars toteaa. Toimitusjohtaja Hannu Mars kiittää yritysten aktiivisuutta energiatoimiston perustamisessa ja alan kehittämisessä. Ilman alueen yrityksiä energiatoimisto olisi jäänyt syntymättä. Ennakkoluulottomasti ja pitkällä tähtäimellä mukaan lähteneet yritykset panostavat tulevaisuuteen ja uskovat asiaansa. Eteläpohjanmaalainen yrittäjähenki aistii ajan tuulet ja haluaa pysyä kehityksessä mukana, toteaa Mars. Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto järjestää yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa Tuulivoimaseminaarin Lapualla Seminaarissa paneudutaan tuulivoiman peruskysymyksiin lähinnä maatalous-, omakotitalo- ja loma-asutuksen mittakaavassa. Energiatoimistot ovat tärkeitä tuulivoimayhdistyksen yhteistyökumppaneita edistettäessä uusiutuvien energioiden käyttöönottoon liittyvää osaamista. Energiatoimistojen asiantuntemus on oman maakuntansa elinkeinoelämän, kunnallisten päättäjien ja asukkaiden käytettävissä. Samalla ne tarjoavat selkeän kanavan energia-alaan liittyvän tiedon hankkimiseen ja levittämiseen. Tuulivoimayhdistys on pitkään saanut nauttia tästä yhteistyöstä ja on erittäin iloinen, että Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto on heti alusta pitäen ollut aktiivinen yhteistyön rakentaja. STY:n vuosikokous Torstaina , klo Ilmatieteen laitos, Dynamicum, Erik Palménin aukio 1, Kumpula Tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet: Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi STY:n toiminnanjohtaja Erkki Haapanen pitää alustuksen: Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa, jonka jälkeen keskustelua aiheen tiimoilta. Tervetuloa! TUULENSILMÄ 1/2007

17 TAPAHTUMAT Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n itserakentajatapaaminen ja yleisölle avoin Tuulivoima-seminaari Lapualla Yhdistyksen tapahtumaviikonloppu aloitetaan yleisölle ja yhdistyksen jäsenille tarkoitetulla Tuulivoima-seminaarilla Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajokisalissa. Kulttuurikeskus Vanha Paukku sijaitsee kaupungin keskustassa, n.1 km päässä hotellista ja 0,5 km rautatieasemalta. Seminaariin on vapaa pääsy, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Seminaarin jälkeen STY:n jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet siirtyvät Hotelli Lapuahoviin, jossa yhdistyksen itserakentajatapahtuma järjestetään. Ilmoittautumiset itserakentajatapahtumaan etukäteen osoitteeseen: Lauantai Paikkana Vanha Paukku, Alajoki-Sali Seminaarin tarkoitus on tuoda yleisön ja median tietoisuuteen tuulivoiman merkitys Suomessa ja muualla. Tarkoituksena on myös kertoa tuulivoiman potentiaalista ja tulevaisuuden näkymistä sekä liiketoiminnan- että energiatuotannon kannalta keskittyen pienimuotoiseen hajautettuun energiantuotantoon. Seminaari on avoin yleisölle ja yhdistyksen jäsenille. Käytännön järjestelyistä vastaa Etelä- Pohjanmaan energiatoimisto. Ilmoittautumiset ja kyselyt itserakentajaseminaariin liittyen osoitteeseen tai puhelimitse numeroihin tai (06) Tuulivoimaseminaarin ohjelma: 13:00 Seminaarin avaus, Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto. 13:10 Tuulivoimamarkkinat Suomessa ja muualla, ABB, Markkinointipäällikkö Ralf Granholm 13:30 Keskustelu 13:40 Tuulivoiman potentiaali maatiloilla Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, Ari Lampinen, Biokaasuyhdistys 14:00 Keskustelu 14:10 Tuulivoima ja lupa-asiat, L-S ympäristökeskus, Matti Rantala 14:20 Keskustelu 14:30 Rannikon ja sisämaan tuuliolot, STY, Erkki Haapanen 14:50 Keskustelu 15:00 Tauko 15:30 Sähköverkkoon liittyvän tuotannon siirtomaksujen hinnoittelu, STY, Jari Ihonen 15:50 Keskustelu 16:00 Pienimuotoinen sähköntuotanto tuulivoimalla, REPS Oy, Jonas Stjenberg 16:30 Lämmitänkö tuulivoimalla, Finnwind Oy, Ismo Kantonen 17:00 Seminaarin päätössanat, Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto TAPAHTUMA- KALENTERI 2007 Maaliskuu STYn tserakentaja tapaaminen ja yleisölle avoin tuulivoimaseminaari, Lapua Toukokuu EWEC 2007 EuroopanTuulienergiakonferenssi ja messut Fiera Milano Congressi, Milan, Italy Syyskuu HUSUMwind-messut Tuulivoima-alan messut Husum, Saksa European Offshore Wind Conference & Exhibition Saksa EWEC 2008 EuroopanTuulienergiakonferenssi Brysseli, Belgia Tuulivoimaseminaari 2007 pidetään Loviisassa perjantaina Seminaarin järjestävät Energiateollisuus ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Teknologiateollisuus ry. Merkitse jo kalenteriisi! TUULENSILMÄ 1/

18 YRITYSHAKEMISTO 18 AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT Metso Automation Kari Heikkilä PL 237, Tampere p , f Automaatio-, informaatio- ja kunnovalvontajärjestelmät. Automaatti- ja säätöventtiilit. Prosessimittaukset ja analysaattorit KOMPONENTIT ABB Motors Oy PL 633, Vaasa p , f Generaattorit Moventas Oy P.O. Box 158, Martinkatu FIN Jyväskylä FINLAND P. +358(0) F (0) Tuulivoimalan vaihteet Ruukki Metals Antti Tornberg PL 93, Raahe p , gsm Terästuotteet Rotatek Finland Oy Äyritie 12B, Vantaa p f Erikoismoottorit KONSULTOINTI, SUUNNIT- TELU JA RAKENTAMINEN Cosphi One Oy Ltd Roggo Dominique Maasillantie Karjaa p Design tools for power electronics Electrowatt-Ekono Oy Esa Holttinen PL 93, Espoo P Tuulianalyysit, kannattavuusselvitykset, ympäristöselvitykset, esi- ja toteutussuunnittelu GreenStream Network Oy Jussi Nykänen Erottajankatu Helsinki GSM Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Insinööritsto Erkki Haapanen Oy Raininkaistentie 27, Halli p f suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi Kiviveistämöntie 49, Pori p , f Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. Kariniemi Transport Pentti Kariniemi Timontie Huittinen p , gsm Tuulivoimaloiden vaatimat erikoiskuljetukset ja nostotyöt. Kemijoki Oy PL 8131 Valtakatu 9-11, Rovaniemi p , f Tuulivoimalaitosten kunnossapito Mikron Ky Anders Åsten PL 137, Kirkkoummi p , f Tuulivoima-alan konsultointi Ramboll Finland Oy Matti Kautto Terveystie 2, Hollola p Kaavoitus, ympäristöselvitykset, YVA, luvat, melu- ja maisemaselvitykset, kuvasovitteet, virtuaalimallit, esiselvitykset, rakennettavuus ja perustusten suunnittelu. Suomen Tuulienergia - FWT Oy Tommi Rautio Saanatunturintie 1, Helsinki p , Toteutussuunnittelu, projektinhoito ja tuulimittaukset ympäri maan Kotitarvevoimalat 200W - 10 kw invertterikäyttöön 230 VAC Tuulivoimalat uudet ja käytetyt 225 kw MW Windcraft Aki Suokas Neopoli, Niemenkatu 73, Lahti p , gsm f Roottoriasiantuntemusta Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren Kaartintorpantie 6B, Helsinki p.+f , gsm kaapeli.fi Projektineuvonta TUULIVOIMALOIDEN MAA- HANTUOJAT JA VALMISTA- JAT Hafmex Windforce Oy Juhani Jokinen Hannuksentie 1, ESPOO p , f Tuulivoimalat 2MW Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi Niemenharjuntie 85, Pihtipudas p , fax gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Synoptia Oy Tapiontori ESPOO +358(0) Tuulivoimalat, Siemens - Bonus Winwind Oy Elektroniikkatie 2B FIN Oulu p , fax Tuulivoimalat 1 ja 3MW REPS Oy Ab Bockholm Houtskari TUULENSILMÄ 1/2007

19 YRITYSHAKEMISTO p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 230 Vac / 400 Vac, 30 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto TUTKIMUS Ilmatieteen laitos, IL Energia Bengt Tammelin PL 503, Helsinki p Tuulienergiatutkimus, kansalliset ja kansainväliset projektit, tuulimittaukset, tuulisuusanalyysit, energiantuotto- ja lyhytaikaiset tuotantoennusteet VTT Prosessit Esa Peltola PL1000, VTT p Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset HUOLTO - JA KUNNOSSAP- ITOPALVELUT KÄYTTÖKOKEMUKSET Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki PL 9, Pori p Meri-Pori 8 x 1 MW Bonus Meri-Pori 2 MW Bonus Empower Oy Reima Ahola esimies gsm Kalliontie 18, Nivala Empowerin huoltomies Matti Saarenpää Pattijärventie 1, Pattijoki gsm Tuulivoimalaitosten kunnossapito Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen Asematie 13, Ii p kw Nordtank Kansallisasunnot-yhtiöt Markku Paju Aurakatu 14 B 11, Turku p , gsm f Tuulivoiman tuotanto omaan käyttöön, 1 MW Winwind Kemin Energia Oy Kalkkinokantie 5, Kemi p , f Kemi Ajos 3x300kW Nordtank Kokkolan energialaitos PL 165, Kokkola p , f Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri PL 232, Kotka p Kotka 2 x 1 MW Bonus Kuivaturve Oy Sakari Herva PL 1, Kuivaniemi p Kuivaniemi 500kW Nordtank Lumituuli Oy Aarne Koutaniemi Vironkatu 5, Helsinki gsm , f energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Lumijoki offshore 660 kw Vestas Oulun Seudun Sähkö Risto Kantola Voimatie 2, Kempele p Oulunsalo 1.3 MW Nordex Pori Energia Tero Isoviita PL 9, Pori p Pori 300 kw Nordtank Propel Voima Oy Janne Virtanen PL 11, LAITILA p , gsm Tuulivoiman tuotanto ja hankinta Uusikaupunki 2 x 1300 MW Nordex PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi PL 40, Töölönkatu 4, Helsinki p , gsm f Oulu 1 x 1 MW Winwind Oulu 1 x 3 MW Winwind Oulunsalo 3 x 1 MW Winwind Kokkola 2 x 1 MW Winwind Kristiinankaupunki 3 x 1 MW Winwind Tunturituuli Oy Seppo Partonen PL 100, Fortum p gsm Lammasoaivi 2 x 450 kw Bonus Lammasoaivi 1 x 600 kw Bonus Olos 5 x 600 kw Bonus Vapon Tuulivoima Oy Mauno Oksanen PL 22, Jyväskylä p , gsm , f Kuivaniemi 6 x 750 kw NEG Micon Kuivaniemi 2MW Vestas Vattenfall Eerik Mälkki Maistraatinportti 4A, Helsinki p f Siikajoki 2 x 300 kw Nordtank Kalajoki 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 500 kw Nordtank Siikajoki 2 x 600 kw Nordtank TUULISÄHKÖN TUOTANTO MYYNTI JA MARKKINOINTI Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen Maistraatinportti 4 A Helsinki Puh Energiayhtiö, sähkönmyynti TUULENSILMÄ 1/

20 M-Suomen Posti Oyj SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS r.y. Suomen tuulivoimayhdistys STY r.y. perustettiin Sen tavoitteena on toimia aktiivisesti tuulivoiman taloudellisen hyödyntämisen puolesta Suomessa. Eräs tärkeimmistä toimintamuodoista on julkisen hallinnon, energia-alan yritysten sekä tuulivoiman rakentajien ja harrastajien informoiminen tuulienergian ja siihen liittyvien toiminta-alueiden kehityksestä. Yhdistyksen lehti Tuulensilmä ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä eri kohderyhmille. Yhdistys järjestää mm. seminaareja ja symposiumeja, asiantuntijatapaamisia ja vierailuja alan tutkimus- ja tuotantolaitoksiin. Lisäksi yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä pidetään alaan liittyviä asiantuntijaesitelmiä. Jäsenmaksut: Yksityishenkilöt 35 euroa/vuosi Yritykset ja yhteisöt 1000 euroa/vuosi Yhteisöt 1200 euroa/vuosi Opiskelijat 10 euroa/vuosi Pienyritykset 2 00 euroa/vuosi (alle 10 henkeä) Postisiirtotili: Sampo Pankki Maksaessasi kirjoita pankkisiirtolomakkeeseen kohtaan tiedonantoja nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä lähetä jäsenkaavake ja kuittikopio osoitteeseen Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Rainikaistentie 27, HALLI. JÄSENKAAVAKE Nimi: Ammatti: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Fax: Suomen Tuulivoimayhdistys r.y. Rainikaistentie 27 Olen itserakentaja HALLI Yritysjäsenet Yritys: Yrityksen toimiala:

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Täydennetty lausunto Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Täydennetty lausunto Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 30.6.2015 POPELY/1/07.04/2014 Tuulikolmio Oy Heikki Kauppinen Lars Sonckin kaari 14 02600 Espoo Täydennetty lausunto Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ELY-keskus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA ry Rakentajanaukio 4 A, 02150 Esp0o JÄSENTIEDOTE Puh. 09-451 2264, http://rmseura.tkk.fi 6.11.2006 RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä EXKURSIO

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot