Tuulivoimayhdistys. vuotta. Projektit Ajos ja Mustasaari. Pientuulivoimalla. sähköä St1:n jakeluasemalle. Sähkömarkkinalain.

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen 4/08 Tuulivoimayhdistys 20 vuotta Projektit Ajos ja Mustasaari Pientuulivoimalla sähköä St1:n jakeluasemalle Sähkömarkkinalain tulkinta

2 pääkirjoitus Jari Ihonen Puheenjohtaja Lakia lukemaan Käytännön tasolla vaihtelu kuntien ja ympäristökeskusten viranomaisten vaatimuksissa on ollut suurta. Yhdenmukaiset käytännöt ja ohjeistus olisivat jo pelkästään eri osapuolten oikeusturvan kannalta toivottavia. Tuulivoiman rakentamisen päästessä viimein kunnon vauhtiin tulevat verkkoon liittymisen ja projektien rakentamiseen liittyvät lakikysymykset yhä ajankohtaisemmiksi, kaiken kokoisissa projekteissa. Tässä numerossa on ensimmäinen Lakikulma palsta, jossa on tarkoitus käsitellä tuulivoimaa käsitteleviä lakeja ja asetuksia, mieluiten esiin tulleiden käytännön tapausten kautta. Tiedottamista ennakkotapauksista ja eri päätöksistä on tarkoitus myös toteuttaa yhdistyksen www-sivuilla. Laeilla ja asetuksilla määrätään periaatteessa se millaiset selvitykset ja luvat kukin tuulivoimaprojekti tarvitsee. Käytännön tasolla vaihtelu kuntien ja ympäristökeskusten viranomaisten vaatimuksissa on ollut suurta. Yhdenmukaiset käytännöt ja ohjeistus olisivat jo pelkästään eri osapuolten oikeusturvan kannalta toivottavia. Epäselvät käytännöt ovat jo nyt hidastaneet melko ristiriidattomien hankkeiden etenemistä. Vielä suurempi on kuitenkin vahinko mikäli käytäntöjen epäselvyys johtaa ympäristöllisesti tuhoisien hankkeiden toteuttamiseen. Lähes jokaisesta maasta, jossa tuulivoimaa on enemmän rakennettu, löytyy jokunen ympäristöllisesti epäonnistunut projekti, joita tuulivoiman vastustajat käyttävät häikäilemättömästi myös vastuullisesti suunniteltuja projekteja vastaan. Seuraava laki jota useimmat odottavat on syöttötariffilaki. Tuulivoimayhdistys sai pysyvän asiantuntijapaikan työryhmässä, jonka tehtävänä on ehdotuksen tekeminen uusiutuvaa energiaa koskevan syöttötariffin rakenteesta ja suuruudesta. Työryhmän toiminnan tuloksia tuulivoimaa koskien odotetaan huhtikuussa. Kulutusjoustoa kannustamaan ja samalla myös syöttötariffilakia tukemaan on tarkoitus muuttaa asetuksia sähkömarkkinoista ja sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Parhaillaan muutokset ovat lausuntokierroksella. Kun muutoksia asetuksiin tehdään niin usein pieniltäkin tuntuvat yksityiskohdat vaikuttavat lopputulokseen ratkaisevasti. Näin on erityisesti mikäli jakeluverkon haltijalle jätetään tulkinnanvapauksia toiminnan ja hinnoittelun suhteen. Tuulivoimayhdistys tekee parhaansa lausuntoja antaessaan, jotta säädökset saadaan selkeiksi, syrjimättömiksi ja kustannustehokkuuteen kannustaviksi. Seuraava laki jota useimmat odottavat on syöttötariffilaki. Tuulivoimayhdistys sai pysyvän asiantuntijapaikan työryhmässä, jonka tehtävänä on ehdotuksen tekeminen uusiutuvaa energiaa koskevan syöttötariffin rakenteesta ja suuruudesta. 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Jari Ihonen Toimituskunta: Jari Ihonen Merja Paakkari Folke Malmgren Anna Koskinen Hannele Holttinen Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Taitto ja painopaikka: M-Print, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 42 euroa Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 10 euroa Henkilöjäsenet 35 euroa Pienyritykset 200 euroa Suuryritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Tapiolan keskustorni Tapiontori ESPOO S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea Sisällys 3/08 2 Lakia lukemaan Jari Ihonen 4 Uusi vuosi ja uudet tuulet Anna Koskinen 5 Meri tuo oman mausteensa Ajoksen tuulipuiston rakentamiseen Eero Koskinen 6 IEA Tuulivoiman vuosiraportti 2007 on ilmestynyt Hannele Holttinen 7 Mustasaaren tuulivoimahankkeen YVA:n käynnistyminen Tomi Mäkipelto 8 St1 avasi Suomen ensimmäisen tuuliaurinkosähköä käyttävän jakeluaseman Vallilaan Antti Kettunen 9 Tilastot Hannele Holttinen 10 Tuulivoima 2008 seminaari Jyväskylässä Folke Malmgren 13 Vind 2008 Malmössä Bettina Lemström TEM 15 Energiamessut 08 messut Tampereella Anna Koskinen 16 Merja Paakkarille opinnäytetyön palkkio Folke Malmgren 17 Tuulivoimayhdistyksen 20-vuotisjuhlat Anna Koskinen 18 Sähkömarkkinalain tulkinnasta Jari Ihonen 19 Yrityshakemisto 3

4 kolumni Anna Koskinen Toiminnanjohtaja STY Uusi vuosi ja uudet tuulet... Vuoden lähentyessä loppuaan on hyvä katsoa hieman taakse päin. Kulunut vuosi on ollut yhdistyksessä vauhdikas ja olemme saaneet paljon aikaan. Vuoden alussa aloitimme nettisivujen uudistuksella ja uudet sivut saimme käyttöömme vuosikokouksen kynnyksellä huhtikuussa. Lehden uudistaminen oli myös listalla ja sen kimppuun pääsimme syksyn alussa. Kädessäsi on nyt toinen uudistettu lehti, toivottavasti uudistuksemme on mielestäsi onnistunut uutta logoamme myöten! Syksyllä tapahtui paljon seminaarien ja messujen saralla. Jyväskylän Tuulivoimaseminaari 2008 oli yleisömenestys ja mahduimme nipin napin hotellista varattuun kokoustilaamme. Välissä julkaisimme yhdessä Motivan, Energiateollisuuden sekä Energiateollisuuden kanssa Kauppalehden välissä tuulivoimaliitteen, jota työstimme syksyn ajan. Tapahtumien osalta huipentuma oli Tampereen kolmipäiväiset Energiamessut, jonne osallistuimme yhdessä Vindkraftföreningenin kanssa. Messuosastollamme kävi kova kuhina ja tuulivoimasta kiinnostuneita ihmisiä riitti sekä kiertelemässä että jäsenyritystemme esityksiä kuuntelemassa. Messujen yhteydessä juhlimme lisäksi yhdistyksen kaksikymmenvuotista taivalta ja juhlat olivat erittäin onnistuneet! Lue messuista ja juhlista kuulumisia lisää sivuilta 15 ja 17. Yhdistyksessä ollaan menty vauhdilla eteenpäin ja tarkoitus on jatkaa samalla tiellä. Nyt yhdistystä luotsaamaan on palkattu puolipäiväinen toiminnanjohtaja kehittämään yhdistyksen toimintaa entistä enemmän jäseniään palvelevaksi. Uusi toiminnanjohtaja pääsee vauhtiin ensi vuoden alkupuolella, jolloin itse paneudun kokoaikaisesti päätyöhöni, tuulivoiman parissa tietenkin! Kulunut vuosi on ollut yhdistyksen parissa mielettömän upea ja haikein mielin tulen jättämään nämä tehtävät. Ennen sitä haluaisin kuitenkin kiittää kaikkia teitä tästä mahtavasta vuodesta sekä erittäin mukavasta, antoisasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä! Toivon mukaan uusi vuosi tulee olemaan yhdistykselle entistä parempi, loistokkaampi ja ennen kaikkea vieläkin myötätuulisempi! " Yhdistyksessä ollaan menty vauhdilla eteenpäin ja tarkoitus on jatkaa samalla tiellä. Nyt yhdistystä luotsaamaan on palkattu puolipäiväinen toiminnanjohtaja kehittämään yhdistyksen toimintaa entistä enemmän jäseniään palvelevaksi" 4

5 projekti Eero Koskinen Meri tuo oman mausteensa Ajoksen tuulipuiston rakentamiseen Kemin Ajoksen syväsataman edustalle on pystytetty Suomen suurin tuulipuisto. Tuulipuisto koostuu yhteensä neljästätoista voimalasta, joista iäkkäämmät kolme 300 kw voimalaa ovat Kemin Energian, yksi 3 MW yksikkö Haminan Energian ja uusimmat kymmenen, pääosin keinosaarille rakennetut, PVO-Innopower Oy:n 3 MW yksikköä. PVO-Innopower Oy:n yksiköt ovat suomalaisen Winwind Oy:n kolmen megawatin voimaloita. Niissä on 88 metriä korkea terästorni ja 100 metriä halkaisijaltaan oleva roottori. Suurin teho saadaan noin 11, 8 metriä sekunnissa tuulen nopeudella. 5

6 Voimaloista kahdeksan on pystytetty merelle noin 3-8 metrin syvyiseen veteen rakennettujen keinosaarien päälle. Tuulipuisto rakennettiin kahdessa vaiheessa vuoden 2006 syksystä alkaen. Ensimmäiset viisi yksikköä pysytettiin syyskesällä 2007 ja otettiin kaupallisä Ajos II-projektin viiden voimalan käyttöönotto on edennyt lähes suunnitelmien mukaisesti varsin voimakkaiden tuulien saattelemana. Ensimmäiset voimalat ovat yhdistetty valtakunnan verkkoon loka- ja marraskuun vaihteessa. Tavoitteena on saada kaikki voimalat kaupalliseen käyttöön lähtien. Voimalat on yhdistetty 20 kilovoltin syöttökaapelien kautta tuulipuiston läheisyyteen rakennettuun 110/20 kilovoltin sähköasemaan, jonka kautta tuotettu sähkö johdetaan noin 11 kilometriä pitkän 110 kilovoltin liityntälinjan kautta suoraan valtakunnan verkkoon. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi investointitukea tuulipuiston rakentamiselle noin 28 %. seen käyttöön lähtien. Toisen vaiheen pystytykseen päästiin aikataulun mukaisesti elokuun alussa Suotuisten tuuliolosuhteiden johdosta toisen vaiheen viiden voimalan pysytys eteni tarkalleen aikataulun mukaisesti, siten että viimeinen voimala oli pystys- tutkimus Hannele Holttinen VTT IEA Tuulivoiman vuosiraportti 2007 on ilmestynyt Raportti ja yksittäisten maiden luvut ovat internetissä saatavilla: (yht. 278 s+ liitteet). Raportti sisältää 20 maan luvut tuulivoiman kehityksestä ja tilanteesta kansallisella tasolla sekä yhteenvedot IEA:n kansainvälisistä tutkimusyhteistyöhankkeista. Raportin yhteenvetoosuuteen on kerätty sekä vuoden 2007 että aiempien 10 vuoden tietoja maaraporteista. IEA Wind osallistujamaissa Euroopasta, Pohjoi-Amerikasta, Aasiasta ja Tyyneltä mereltä on 80% maailman tuulivoimakapasiteetista. Yli kymmenessä maassa asennettiin yli 100 MW uutta tuulivoimakapasiteettia vuonna Eniten uutta kapasiteettia rakennettiin USAssa (5329 MW), Espanjassa (3522 MW) ja Saksassa (1667 MW). Kanada, Italia, Portugali ja Iso-Britannia lisäsivät yli 300 MW. Euroopassa uusi tuulivoimakapasiteetti oli 40 % ja USAssa kolmannes kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna Tuulivoimakapasiteetti kasvoi 26 % vuonna Myös merituulivoiman kapasiteetti kasvoi 26% ja paljon hankkeita on suunnitteilla. Sähkön tuotanto tuulivoimalla lisääntyi 31 % IEA maissa, yhteensä 155 TWh:iin (1,6 % raportoivien maiden sähkönkulutuksesta). IEA Wind Energy Annual Report 2007, (2008) Implementing Agreement for Co-operation in the Research, Development, and Deployment of Wind Energy Systems, PWT Communications: Boulder, CO, 286 pages, ISBN , [ 6

7 projekti Tomi Mäkipelto Mustasaaren tuulivoimahankkeen YVA:n käynnistyminen Tomi Mäkipellolla, EPV Tuulivoima Oy:n toimitusjohtajalla, on kiireiset päivät. Hänen johtamansa yhtiö suunnittelee paraikaa tuulivoimaloiden rakentamista eri puolille Pohjanmaata. Voimaloiden rakentamista suunnitellaan tässä vaiheessa Ilmajoelle, Isoonkyröön, Teuvalle, Kristiinankaupunkiin, Maalahteen sekä Raippaluotoon. Tämä on osa Suomen energiastrategiaa, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä rakennetaan jopa 700 tuulivoimalaa eri puolelle Suomea. Pisimmälle EPV Tuulivoima on päässyt suunnitelmissaan Raippaluodossa, jossa ympäristökeskus käy paraikaa läpi kommentteja liittyen ympäristövaikutukseen. EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista moneen pohjalaiskuntaan. Yksi näistä on Mustasaari, joka sijaitsee Vaasan ympärillä. Paikaksi on suunniteltu Raippaluodon saaren länsiosaa ja sen sisämaata. Suunnitteilla oleva puisto olisi valmistuessaan 45 tuulivoimalaa käsittävä kokonaisuus, eli noin MW riippuen valitusta tuulivoimalaitoksen koosta. Samaan hankkeeseen kuuluu myös liitäntäjohdot alueelliseen sähköverkkoon. Hankkeesta vastaava EPV Tuulivoima Oy on osa EPV -konsernia. Yritys keskittyy puhtaasti maatuulivoiman kehittämiseen, rakentamiseen ja tuulienergian tuottamiseen. Tällä hetkellä yhtiö suunnittelee tuulivoimahankkeita erityisesti Pohjanmaan alueelle, mutta sen toiminta-alue on koko Suomi. EPV Tuulivoima Oy:n tarkoitus on kartoittaa tuulivoimalle soveltuvia alueita ja myöhemmin rakentaa alueelle useita tuulivoimapuistoja teknistaloudellisten reunaehtojen täytyttyä. Raippaluodon hanke käynnistettiin jo vuonna 2005 alustavalla suunnittelulla. Silloin tarkoituksena oli toteuttaa hanke merelle Raippaluodon länsipuolelle. Maakuntakaavaprosessissa tuulivoimaaluevaraus kuitenkin siirrettiin Raippaluodon saaren länsiosaan. - Jos, ja kun, tuulivoimaloita rakennetaan niin raippaluotolaisille syntyy monia työpaikkoja ja mikä tärkeintä, heidän sähkönsaantivarmuutensa paranee huomattavasti. Samalla myös kunta saa verotuloja toteaa Mäkipelto. EPV Tuulivoima Oy tiedottaa aktiivisesti tuulivoimasta ja sen hyödyistä pohjanmaalla. Ensi viikolla yhtiö järjestää kaksi tuulivoimailtamaa, jotka ovat suunnattuja vaasalaisopiskelijoille. - Niiden tarkoitus on luoda kiinnostusta tuulivoimaa kohtaan, koska moni nykyopiskelija saattaa löytää tulevan työpaikan tuulivoimaklusterista. - Yhtiö on myös julkistanut uudet internetsivut osoitteessa Niissä tulee olemaan yhä enemmän faktaa ja tietoja suunnitelmista, jotta jokainen, joka on kiinnostunut aiheesta löytää tietoa, kiteyttää Tomi Mäkipelto. Tuulivoimapuiston sijoittuminen kartalla Toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. 7

8 pientuulivoima Antti Kettunen St1 avasi Suomen ensimmäisen tuuliaurinkosähköä käyttävän jakeluaseman Vallilaan Energiayhtiö St1 on avannut Helsingin Vallilaan Suomen ensimmäisen jakeluaseman, joka tuottaa käyttöenergiaansa päästöttömästi omilla pientuulivoimaloillaan ja aurinkopaneeleillaan. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä asema edustaa hajautettua energiantuotantoa ja täysin uudenlaista ajattelua huoltoasema-alalla. Jatkossa St1 tulee uudistamaan soveltuvat jakeluasemansa tähän uuteen konseptiin eri puolilla Suomea. Oy:n toimitusjohtaja Kim Wiio. Pientuulivoimalat suomalaisten ulottuvilla Halusimme myös tuoda tuulimyllyn kaupunkikuvaan, jotta ihmiset voivat nähdä, miltä nykyaikainen pientuulivoimala näyttää. Tänä päivänä kaikkien suomalaisten on helppoa siirtyä käyttämään tuuli- ja aurinkoenergiaa aina omakotitalosta maanviljelyyn ja jopa teollisuuteen. Nämä ovat todellisia käytännön ympäristötekoja ja tällaisten energiaratkaisujen avulla jokainen voi omalta osaltaan tukea ympäristöystävällistä sähkön ja lämmön tuotantoa ja edistää uusiutuvan energian käyttöä, Wiio jatkaa. Tuuliaurinkosähköä hyödyntävä jakeluasema on konkreettinen sovellus fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja toteuttaa osaltaan hyvin St1:n visiota olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. St1:n suunnitelmissa on lähivuosina avata kymmeniä vastaavanlaisia jakeluasemia tuulivoiman kannalta sopiville paikoille eri puolille Suomea. Vallilan St1-aseman katolle asennetut 2 kpl 2 kw:n pientuulivoimalaa ja aurinkopaneelit (3 kw) tuottavat sähköä aseman tarpeisiin, mikä riittää kattamaan vähintään aseman valaistuksen. Tarvittavan lisäsähkön tuottaa teollisella tuulivoimalla Lumituuli Oy, jossa St1 on osakkaana. Koko polttonestetoimiala jakeluasemineen on murroksessa sen on konkreettisesti ja nopeasti vastattava ympäristön haasteisiin. Pientuulivoimalat ja aurinkopaneelit jakeluaseman energiantuottajina ovat ensimmäinen konkreettinen askel tässä kehityksessä. Uskomme, että meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen pienillä käytännön teoillaan. Haastammekin autoilijat tankkaamaan uuden ajan jakeluasemalla ja osallistumaan näin yhteisiin ympäristötalkoisiin, sanoo St1 8

9 tilastot Hannele Holttinen VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh) sekä asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät). Vuoden 2008 osalta lokakuun lopun tilanne. Suomi lokakuu 2008: 128 MW, 113 tuulivoimalaitosta Utsjoki Ivalo Tuulipuisto > 5 MW Tuulipuisto MW Yksittäinen laitos MW Yksittäinen laitos < 1 MW Rovaniemi Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu kapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. 18 MW Kemi 7 MW Kuivaniemi 10.3 MW Oulunsalo 11.5 MW Raahe Kajaani Vaasa Kuopio Jyväskylä 14.3 MW Meri-Pori Pori Tampere Lahti Turku 13.8 MW Lemland 6 MW Dragsfjärd Helsinki 8 MW Hanko 9

10 ajankohtaista Folke Malmgren Tuulivoima 2008 seminaari Jyväskylässä Vauhti kiihtyy, osaamista kaivataan Teknologiateollisuuden, energiateollisuuden ja STY:n yhteisesti järjestämä seminaaripäivä Jyväskylässä keräsi 80 päisen joukon kuuntelemaan tilannekatsauksia ja keskustelemaan tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista. Avauspuheenvuorossaan STY:n puheenjohtaja Jari Ihonen mainitsi käynnissä olevista sekä maalle että merelle suunnitelluista mahtavan tuntuisista projekteista. Tuulivoimatoiminta on vihdoin alettu ottamaan vakasti poliittisella tasolla Suomessakin ja aloitteet siirtyvät yksittäisten kuntien ja yksityishenkilöiden ryhmiltä energia-alan yrityksille. Fortumin ja PVO:n lisäksi mainittiin Oulun energia, Helsingin energia, EPV, Metsähallitus, The Switch, Winwind, Moventas, ST1, ABB, wpd Finland, vain muutamia mainitakseen. Suunnittelupöydillä on yhteensä yli MW tehon edestä projekteja. Jussi Matilainen kertoi Fingridin varautuneen investoimaan 1,6 mrd euroa verkkonsa vahvistamiseen, turvatakseen myös yli 20-kertaiseksi kasvavan tuulivoimatehon käsittelyn. Teknologiateollisuuden viennille ennustetaan kasvua ja kotimarkkinat saanevat vauhtia. Uusia työpaikkoja syntyy sadoittain ja asiantuntijoita kaivataan lisää. Esteitä ja haasteita on tosin muitakin, koulutus on hajanaista, hintakehitys vaikeasti ennustettavissa, uusien suurten 5 6 MW voimaloiden luotettavuus ja käyttöikä samoin. Korkeajännitemuuntajista ja merikaapeliyhteyksien rakentamisesta on toistaiseksi vasta vähäinen kokemus. Lupaprosessi on edelleen monimutkainen hidastaen projekteja. Ilmasto- ja energiastrategia, heti käyntiin Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti juuri samana päivänä julkaistun strategian pääpiirteet. Johtotähtinä ovat energiakulutuksen supistaminen, omavaraisuuden turvaaminen ja uusiutuvien voimakas lisäys. Lähtökohtina ovat EU-direktiivit, ilmasto ja elämän laatu ja kantavina motiiveina ovat uusiutuvien puhtaus ja työllistävä vaikutus. Tuulivoimalle kaavaillaan MW lisäys vuoteen Miten kaikki ohjataan, mitkä kepit ja porkkanat otetaan avuksi ovat vielä pohtimisen aiheina ja selvinnee ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Todennäköinen suuntaus on syöttötariffijärjestelmä tuulivoimalle ja biokaasulle vuoden 2010 alusta alkaen. Ministeri kehoitti kuitenkin projektin kehittäjiä käynnistämään hankkeitaan mahdollisimman pian, nyt korotetun investointituen turvin, eikä jäämään odottamaan uuden järjestelmän yksityiskohtia. Ylimenovaiheille ollaan myös luomassa taloutta turvaavia menetelmiä. Investointituki jäänee käytettäväksi lisätukena demoasennuksiin ja/ tai kalliimpiin meripuistoprojekteihin. Myös sisämaata kartoitetaan Tuuliatlaksen päivittämisestä kertoi Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkö Bengt Tammelin. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa projektia, Motiva koordinoi ja Ilmatieteen laitos toteuttaa. Suomen vaihteleva maasto, meri joka on osan vuodesta jäässä, lämpötilan ja tuulen voimakkuuden vaihtelut eri vuoden aikoina aiheuttavat projektin kehittäjille riskejä sekä piileviä haasteita. Uudet atk-pohjaiset analyysimenetelmät ja mastottomat mittausvälineet antavat tuulisuustietoja satojen metrien korkeudelta, aikaisempien kymmenien metrien sijaan. Lisäksi sisämaa ja jopa metsäisetkin alueet tulevat tarkastelun kohteiksi. Kartoitustyön valmistuttua vuoden 2009 loppuun mennessä avautuu suunnittelijalle mahdollisuus zoomata kiinnostavat alueet internetin kautta ja tehdä saamiensa arvoilla alustavia laskelmia ja paikkavalintoja. Lupa-asiat edelleen monivaiheisia Ympäristökeskuksen, SYKE:n Jorma Jantunen kertoi lupatarvekriteereistä, ympäristö vaikutus arviointimenetelmistä ja miten tuulivoimalan suunnittelu- ja lupamenettelyjä voidaan sujuvoittaa. Alueen soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi ratkaistan lähtökohtaisesti kaavalla (maakunta-, yleis- tai asemakaava). Ilman yksityiskohtaista kaavaa olevalla rantaalueella tarvitaan aina myös poikkeamispäätös suunnittelutarpeesta. Kun alue on maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-alueeksi, voidaan tuulivoimalat lähtökohtaisesti toteuttaa luparatkaisuilla ilman yksityiskohtaista kaavaa. Kemi Ajos vaihe I valmis, II vaihe rakenteilla Ensimmäiset 5 tuulivoimalaa, yhteensä 15 MW, pyörittävät sähköä verkkoon ja toisen vaiheen samainen määrä on 10

11 Kartoituksen yhteydessä selvitetään miten tuulisuus muuttuu korkeammalle mentäessä. Kemi-Ajos 30 MW tuulipuisto on rakennettu osin kiinteälle maalle aallonmurtajalle ja keinosaarille Koko maa jakautuu ruutuihin, osin tiheämpään hilaverkkoon Pääomakulut ovat kannattavuuden suurin muuttuja johon laitteiden hinnalla jarakentamis-kustannuksilla on ratkaiseva merkitys Projektinkehittäjä voi hakea alustavat tiedot kiinnostavista kohteista verkosta ja jatkaa tarkemmalla esisuunnittelulla ja analyysillä siitä Keinosaarten rakentaminen tehtiin avoimen veden aikaan, toisin kuin Luumituulen karikon luominen jäitä pitkin kymmenen vuotta aikaisemmin SYKE:n esittämä tilannekuva YVA-menettelyn etenemisestä. 11

12 tarkoitus saada pystytetyksi ennen vuoden loppua. Eero Koskinen kuvaili työvaiheiden kulkua ja matkalla eteen tulleita haasteita, joita olivat mm keinoluotojen rakentaminen, maamassojen sekä nostolaitteiden että voimalaosien kuljetus vaiheittain proomuilla, joille väyläsyvyys ei aina sallinnut vapaata kulkua. Nostotyöaikataulujen viime hetken muutoksista sääolosuhteiden vaihtuessa aiheutti monivaiheista logistiikkasuunnittelua. Koko 30 MW projektin kustannukset nousevat 50 miljoonan euron tasolle. Teknologiateollisuus näkee mahdollisuuksia Teknologiateollisuuden tuulivoimatoimialaryhmän muodostaa parinkymmenen yhtiön klusteri ja sen puheenjohtajana toimii Rautaruukin Ari Färm. Yhteinen liikevaihto ylittää puoli miljardia euroa. Tavoitteena on lisätä tuulienergian tuotantoa Suomessa ja sitä kautta edistää kotimaisen tuulivoimateollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Vientimenestys edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä. Onnistuneilla demonstraatioasennuksilla ja suuremmilla volyymeillä voidaan merkittävästi kiihdyttää tuulivoiman suotuisaa kustannuskehitystä. Moventas rakentaa lisää kapasiteettia Päivän esitelmien jälkeen tarjoutui mahdollisuus vierailla Moventaksen uudella tehtaalla Ikolassa. Vierailua isännöi Jyrki Virtanen. Komeat olivat runsaan 100 miljoonan investoinnin vaatineen laitoksen kahde hehtaarin tilat. Lisää rakennuksia nousee vielä viereen ja toiminnan alkaessa täydellä teholla 2010 alussa sen arvioidaan työllistävän noin 200 uutta henkilöä. Vuosittainen tuotanto tulee käsittämään noin 1000 kappaletta megawattiluokan vaihdelaatikkoa. Winterwind Norrköping, Ruotsi Kutsu ylimääräiseen vuosikokoukseen Ylimääräinen vuosikokous järjestetään tammikuun 13. päivänä. Asialistalla vuoden 2009 jäsenmaksujen vahvistaminen. Paikkana Tapiolan keskustorni, Tapiontori 1 (4krs), Espoo, tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä toiminnanjohtajalle. European Wind Energy Conference & Exhibition Marseille, Ranska Tiedotteet jäsenille Jäsenyys 2009 Yhdistys kasvaa entisestään ja nyt kannattaa olla toiminnassa mukana! Varmista etusi liittymällä jäseneksi heti vuoden alusta! Jäsenetuihin kuuluu vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehtemme ja lisäksi saat joka vuosi julkaistavan tuulivoimakalenterin. Muista jäseneduista ilmoitamme aina tapauskohtaisesti nettisivuillamme. Liittymään pääset kätevimmin nettisivujemme kautta osoitteessa ja seuraamalla sivun ohjeita. Vuoden 2009 jäsenmaksut ovat nähtävissä netissä Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Mainostaminen jäsenlehdessä 2009 Jäsenlehtemme on uudistunut täysin kuluneena vuonna. Kiinnostuneita mainostajia on koko ajan enemmän! Nyt on aika neuvotella ensi vuoden mainokset lehteemme sopimushinnoin! Varmista yrityksesi näkyvyys alan ammattilaisten keskuudessa ja varaa ensi vuoden mainospaikkasi pikimmiten, sillä tilaa on vain rajoitettu määrä! Lisätietoja: / toiminnanjohtaja Tapahtuma kalenteri China International Wind Energy Exhibition & Symposium CWEE Shanghai, Kiina Hannover Fair Wind Hannover, Saksa 12

13 ajankohtaista Bettina Lemström TEM Vind 2008 Malmössä Ruotsin suurin tuulivoimatapahtuma, Vind 2008, pidettiin lokakuuta Malmössä. Yli 800 osanottajaa ja 70 näytteilleasettajaa kokoontuivat kuuntelemaan esitelmiä ja keskusteluja kahden päivän aikana. Kolmantena päivänä tarjoutui mahdollisuus käydä tutustumassa Lillgrundetin tuulipuistoon sekä Enerconin tornitehtaaseen. Kongressin teemana oli Tuulivoima pohjoismaisesta näkökulmasta. Pohjoismainen ministerineuvosto osallistui tällä kertaa järjestelyihin ja piti muutaman oman esityksen. Konferenssin massiivisuus ja alan tapahtumien runsaus Ruotsissa vaikutti suuresti meihin suomalaisiin osanottajiin. Niin yrityskohtainen kuin koulutus- ja viranomaistahonkin satsaus oli todella voimakasta. Mielenkiintoinen aloite on neljän tuulivoimakäsittelijän nimeäminen, joilla kullakin on oma maantieteellinen alue hoidettavanaan; pohjoinen, keskimmäinen, lounainen ja kaakkoinen Ruotsi. Käsittelijät liikkuvat alueillaan informoimassa ja keskustelemassa tuulivoimatoimijoiden ja viranomaisten kanssa. He raportoivat suoraan hallitukselle ongelmista sekä antavat ehdotuksia toimenpiteistä ja parannuksista. Käsittelijät valvovat että alueelliset viranomaiset toimivat yhtenäisellä tavalla ja samoilla periaatteilla paikkakunnasta riippumatta. Useampi esitys koski tukijärjestelmiä ja luvitusprosesseja. Esittelijöiden joukosta löytyi myös Suomen ympäristöministeriön Antti Irjala, joka kertoi maamme lupamenetelmistä. Ruotsissa todettu epäkohta on sertifikaattijärjestelmästä johtuva preferointi rakentaa maalle pikemmin kuin merelle, ja se hidastaa merituulivoimarakentamisen kehitystä. Monesta offshore rakentamista edistävästä vaihtoehdosta keskusteltiin, esimerkiksi isommasta määrästä sertifikaatteja MWh kohti, kilpailuttaminen ja syöttötariffit. Yhteiseurooppalaista tai ainakin yhteispohjoismaista tukijärjestelmää kuulutettiin esityksissä. Moni esitelmöitsijä mainitsi Kriegers flak -merituulipuistoprojektin ja sen aiheuttaman yhteistyötarpeen Saksan, Tanskan ja Ruotsin välillä. Sven-Erik Thor esitteli Vattenfallin tuulivoima-aloitteet. Vattenfall on konkreettisesti aloittanut tuulivoimamarkkinoiden edistämisen ja tuulivoimakustannusten leikkaamisen. Vattenfallin mukaan ala on turhan toimittajaohjattu, voimalat kalliita samoin kuin niiden käyttö- ja huoltokustannukset. Vattenfall on käynnistänyt edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada useampi valmistaja alalle ja kehittää tekniikka. Vattenfall satsaa milj. SEK vuosittain yhteen tai useampaan projektiin ja hän kehottikin kaikkia hyviä ideoita hautovia olemaan häneen yhteydessä. Yksi esitys koski tuulivoiman metsään rakentamista. Puhujat totesivat että sisämaa on nyt projektikehittämisen valokeilassa eikä ainoastaan avonaiset alueet, vaan myös metsäympäristö, jota Ruotsissa riittää. Mielipiteet vaihtelivat tuulivoimaloiden kannattavuudesta metsäoloissa. Metsien kukkulat ovat oikein hyviä alueita ja vielä parempi on, jos huipulla on puuton tasanne. Metsänreunat ja vaihtelevat metsä ovat sen sijaan tuotannon kannalta heikompia. Yksityishenkilöitä kiinnostavia konsepteja tuli esiin Vind 2008 esitelmissä. E.ON:in Vindpool liikemallissa maanomistaja osallistuu määräosuudella hänen mailleen kohdistuvaan tuulivoimainvestointiin. Maanomistaja saa tuotosta satsaukseensa verrannollisen osan, mutta tulee osaomistajaksi Vindpoolin kaikkiin voimaloihin ja minimoi tällä tavalla riskinsä. Energiayhtiö O2 myy puolestaan osuuksia talousyhdistykseen, jonka jäsenet yhteisesti omistavat tuulivoimaloita. Talousyhdistys ei ainoastaan käytä voimaloita vaan rakentaa lisäksi jatkuvasti uusia. E.ON:in Håkan Buskhe piti ajatuksia herättävän esityksen Ruotsin tuulivoimapanostuksen kehityksen historiasta. Hän vertaili päivän tilannetta, jossa kaikki Ruotsin poliitikot ovat yhtä mieltä siitä että Ruotsin tulee rakentaa tulivoimaa, 25 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen jolloin Ruotsi, päinvastoin kuin Tanska, valitsi megawattiluokan laitoksiin panostamisen. Tiedämme kaikki miten asiassa kävi kun kotimarkkinoita ei ollut. Buskhe toivoo että Ruotsi käyttää tämän toisen tilaisuuden kehittää kestävää teollisuutta nyt, kun kysyntää on. Hänen arvionsa mukaan voidaan 13

14 luoda lukuisia uusia työmahdollisuuksia, ehkä noin kymmenen työvuotta megawattia kohti. Moni yritys kasvaa nopeasti ja rekrytoi vilkkaasti. Ala kärsii osaajien puutteesta vaikka moni korkeakoulu ja yliopisto on luonut erityiset tuulivoimakurssit. Vind 2008 näyttelyn yhteydessä nähtiin moni aktiivinen koulutusohjelman edustaja markkinoimassa toimintaansa. Yhteenvetona voidaan todeta että ruotsalainen tuulivoima on vahvassa myötätuulessa. Tuulivoimakäsittelijäjärjestelmä ja uudet tuulivoiman koulutusohjelmat edustavat toimintoja, joista Suomessa voitaisiin pikaisesti ottaa mallia. Samoin kuin kotimarkkinoiden ratkaisevasta merkityksestä teollisuudelle. Tilannetietoja meneillään olevista projekteista Ruotsissa löytyvät sivuilta: hae: nya kartor kohdalta. 13 projektia rakenteilla, tuotantoennusteet yht 1,4 TWh/a. 17 muuta projektia luvat saaneita, tuotantoennusteet yht 9 TWh/a. Lupia on anomassa lisäksi 33 projektia, edustaen yhteensä 6,3 TWh/a Kriegers flak matalikko sijaitsee kolmen valtakunnan yhtymäpisteessä. Siitä luoteeseen mentäessä, lähempänä Malmötä, sijaitsee Lillgrundetin matalikko, jossa 48 voimalaa jo pyörittää sähköä Ruotsille. Vattenfall toteaa että EUssa ei ihan saavuteta vuodelle 2010 asetettua tavoitetta mikä motivoi voimakkaita ponnistuksia jatkossa Tiheä tasainen metsä antaa paremman tuoton kuin harva, jonka aiheuttama turbulenssi yltää korkeammalle HVDC, eli korkeajännite tasavirtakaapeliratkaisuille ennustetaan suurta menekkiä Pohjanmerelle mentäesä. Pohjanmeren matalikot edustavat valtavaa potentiaalia. Pienempi sininen ruutu kuvaa aluetta joka riittäisi koko Euroopan sähkön generoimiseen. Isompi vihreä ruutu vastaa maailman tarvetta. Monta erilaista uutta tekniikkaa edustavia konsepteja oli esillä; kelluvia, pystyakselisia sekä aalto- ja tuulivoimayhdistelmiä. 14

15 ajankohtaista Anna Koskinen Toiminnanjohtaja STY Tällä kertaa ei uusiutuvien tarvinnut ujostella, oma osa oli näyttelyhallissa näkyvästi esillä. Energiamessut 08 messut Tampereella Vuoden tapahtumien huipentumana vietettiin Energiamessuja Tampereella Paikalla oli messuhallin täydeltä energia-alan yrityksiä laidasta laitaan. Uusiutuvilla energiamuodoilla oli tänä vuonna oma kulmauksensa, jossa Tuulivoimayhdistys edusti samalla osastolla Vindkraftföreningenin kanssa. Osastolla kävi kova kuhina koko kolmipäiväisten messujen ajan ja tuulivoimasta kiinnostuineita kävijöitä riitti niin osastolla kuin jäsenyritystemme esityksiä kuuntelemassa. Ensimmäisenä päivänä toimintaansa esitteli osastomme luentotilassa St1, joka kertoi mm. uudesta huoltoasemastaan Helsigin Vallilassa, joka toimii lähes kokonaan paikalla tuotetulla tuuliaurinkosähköllä. Päivän toisena esityksenä kuultiin Pem-Energyn visioita pientuulivoiman saralta ja vinkkejä siitä, miten tavallinen kuluttaja voi hyödyntää tuulivoimaa oman talonsa sähköistyksessä ja lämmityksessä. Keskiviikkona, messujen vilkkaimpana päivänä, toimintaansa esitteli jäsenyrityksistämme Empower, joka on erikoistunut tuulivoimaprojektien urakointiin ja konsultointiin. Toisena jäsenyrityksenä esittelyssä oli wpd Finland, joka toimii tuulivoima-alalla projektinkehittäjänä. Messujen viimeisenä päivänä esittelyvuorossa oli vielä Hafmex Wind, joka kertoi toteuttamastaan kolmen tuulivoimalan projektista ja sen vaiheista Högsårassa. Jokaisena päivänä kuultiin lisäksi yhdistyksen hallituksen Tietoiskut keräsivät välillä väkeä tungokseen saakka, niinkuin tässä Esa Holttisen esityksen aikana. Tuulivoimayhdistysten osaston nurkkaa koristeli kuvat Hilskansaaren ja Båtskärin tuulivoimaloista. 15

16 jäsenten esitykset yhdistyksen toiminnasta ja tuulivoimasta yleensä. PVO tuki esityksensä klusteribanderollillaan Kiinnostuneita kuulijoita riitti esitysten aikana ja kysymyksiä esitettiin runsaasti. Osastolla kyseltiin eniten pientuulivoimalan hankinnasta omakotitalon tai kesämökin yhteyteen ja siihen liittyvistä seikoista. Messut onnistuivat kaiken kaikkiaan hienosti ja niin tuulivoimaesitteet kuin uusi jäsenlehtemmekin teki osastolla kauppaansa. Kuvat Folke Malmgren ajankohtaista Folke Malmgren Merja Paakkarille opinnäytetyön palkkio Energiafoorumi ry ja Suomen Energiaekonomistit ry ovat palkinneet vuoden 2007 parhaan opinnäytetyön energiatekniikan sekä energiatalouden aloilta. Palkinnot luovutettiin Tampereella Energiafoorumin järjestämäsä Energiapäivässä Energiatekniikan palkinto myönnettiin tuulivoimayhdistyksen hallituksen jäsenelle, Merja Paakkarille Teknillisen korkeakoulun Konetekniikan osastolta. Merja Paakkarin työn aiheena oli Tuulivoimainvestoinnin tärkeimpien tuotantokustannuksiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelu ja optimointi. Työn valvojana toimi profesori Pekka Pirilä. Merja kunniakirjansa kanssa Hafmex Wind:in osastolla Tampereen energiamessuilla. Merja Paakkari loi diplomityössään vertailevan laskentamallin apuvälineeksi tuulivoimahankkeiden esiselvitysvaiheeseen. Mallin toimivuutta tarkasteltiin kolmen esimerkkitapauksen avulla, joita olivat rannalle, pengertielle ja merelle rakennettavat tuulipuistot, ja laskettiin kannattavuuskriteerit kullekin tapaukselle erikokoisille tuulipuistoille. Paakkarin laatiman laskentamallin arvo on eri tekijöiden vaikutusten vertailussa, jolloin voidaan löytää kriittiset tekijät ja keskittyä jatkotarkasteluissa olennaiseen. Työsä on perehdytty laajalti kirjallisuuteen, selvitetty tavoitteiden kannalta olennaiset kustannuksiin vaikuttabat tekijät ja laadittu laskentaml- li, jossa nämä tekijät voidaan yhdistää helppokäytteisellä tavalla. Palkintoraadissa toimi vuorineuvos Jaakko Ihamuotila puheenjohtajana sekä jäseninä professorit Allan Johansson ja Jarmo Partanen. 16

17 Juhlan alkusanat lausui hallituksen puheenjohtaja Jari Ihonen, taustalla Pirkanmaan tervehdyksen tuonut kansanedustaja Arto Satonen. ajankohtaista Anna Koskinen Toiminnanjohtaja STY Tuulivoimayhdistyksen 20-vuotisjuhlat Energiamessujen yhteydessä Tampereella juhlittiin Tuulivoimayhdistyksen 20 vuotista taivalta. Paikalle oli saapunut noin nelisenkymmentä yhdistyksemme jäsentä. Alkusanat lausui hallituksemme puheenjohtaja Jari Ihonen, jonka jälkeen avauspuheenvuoron piti kansanedustaja Arto Satonen. Hän välitti Pirkanmaan terveiset yhdistyksellemme ja painotti puheessaan mm. Pirkanmaan korkeakoulutuksen kehittämisen tärkeyttä, jotta Pirkanmaalla voitaisiin paremmin vastata tulevaisuuden vaatimuksiin myös tuulivoima-alaa silmällä pitäen. Avauspuheenvuorojen jälkeen päästiin nauttimaan Ravintola Virtapankin herkullisista ruuista. Yhdistyksen taivalta muistettiin usealla puheella. Ensimmäisenä yhdistykselle onnittelunsa esitti Vindkraftföreningenin puolesta Folke Malmgren joka puheessaan muisteli tuulivoiman kehitystä Suomessa ja sitä ilmensi myös lahjaksi saatu taulu, jossa on kuvattu yksittäisen tuulivoimalan kehitys nykypäivään saakka. Puheen piti myös Esa Peltola, joka lukeutuu yhdeksi Tuulivoimayhdistyksen perustajajäseneksi. Hän valotti vieraille hieman yhdistyksen alkutaivalta kaikkine kommelluksineen. Yhdistyksen yhteistyökumppaneita oli myös paikalla ja heistä Motivan edustaja Iiris Lappalainen esitti yhdistykselle onnentoivotukset 20 vuotisen taipaleen johdosta ja toivoi hedelmällisen yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Winwindin edustaja muisti myös yhdistystä hienolla viirillä. Juhlat onnistuivat kaikenkaikkiaan loistavasti ja jatkuivat hyväntuulisina pikkutunneille saakka. Kuvat Folke Malmgren Juhlapuheissa muisteltiin Tuulivoimayhdistyksen alkutaivalta Vindkraftföreningenin onnittelut välitti Folke Malmgren hienon lahjataulun kera Jäsenistöä ravintola Virtapankissa. 17

18 Lakikulma Jari Ihonen Puheenjohtaja Sähkömarkkinalain tulkinnasta Sähkömarkkinalaki www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/ uudistui viime vuonna, mistä on jäsenlehdessämme uutisoitu jo pariin otteeseen. Pientuottajan kannalta laissa oleva kohta: 1) pienimuotoisen sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun ei saa sisällyttää sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia on hyvä lukea huolella, koska se sisältää ehkä pienen yllätyksen. Nimittäin jakelumuuntaja, joka usein joudutaan vaihtamaan suurempaan, on osa sähköverkkoa lain määritelmän mukaan: 1) sähköverkolla toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun; Tuulivoimayhdistyksen jäsenistön keskuudessa on jo ilmennyt tapaus, jossa verkkoyhtiölle asia ei ollut selvillä, vaan verkkoyhtiö sisällytti ensimmäiseen liittymistarjoukseensa jakelumuuntajan vaihdon kustannuksen. Myös 20/110 kv sähköasema on osa jakeluverkkoa. Siten, jos usean enintään 2 MVA:n tuu- livoimalan liittyminen sähköverkkoon aiheuttaa sähköaseman vahvistamistarpeen, niin tätä kustannusta ei ilmeisesti saa veloittaa pientuottajalta. Isompien tuottajien kohdalla on hyvä huomioida että liittymisjohdon (alle 110 kv) rakentamisen saa tuottaja toteuttaa ja liittymisjohdon saa rakentaa myös muuhun kuin vastuualueen verkonhaltijan sähköverkkoon. Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos: 2) kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon; yrityshakemisto KOMPONENTIT Amroy Europe Oy PL 144, Lahti p f Tuulivoimaloiden lapoja. The Switch Äyritie 8C, Vantaa p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONSULTOINTI, SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Eagle Windpower Oy Vapaudenkatu 4, LAHTI p Pientuulivoimalat. GreenStream Network Oy Jussi Nykänen Erottajankatu 1, Helsinki p jussi.nykanen@greenstream.net Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Insinööritsto Erkki Haapanen Oy Raininkaistentie 27, Halli p. (03) erkki.haapanen@ky.inet.fi Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit Ramboll Finland Oy Matti Kautto Terveystie 2, Hollola p ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus, lupaprosessit, perustusten suunnittelu Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis Oy Hannu Mars p. (06) , f. (06) hannu.mars@thermopolis.fi Windcraft Aki Suokas Neopoli, Niemenkatu 73, Lahti p. (03) , f. (03) suokas@iki.fi Roottoriasiantuntemusta Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren Kaartintorpantie 6B, Helsinki p.+f. (09) , gsm folke.malmgren@katto. kaapeli.fi Projektineuvonta 18

19 WPD Finland Oy Esa Holttinen Tapiolan keskustorni, 0211 Espoo p , f. (09) Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULIVOIMALOIDEN MAAHANTUOJAT JA VALMISTAJAT Hafmex Windforce Oy Merja Paakkari PL35, ESPOO p , f Tuulivoimalat 2MW Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi Niemenharjuntie 85, Pihtipudas p , fax gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Tuulivoimala.com Finland Oy Olarinluoma 15, Espoo p , (09) f. (09) Pientuulivoimalat 200W-20kW Winwind Oy Tutkijantie 2 D, Oulu p , fax info@winwind.fi Tuulivoimalat 1 ja 3MW REPS Oy Ab Bockholm, Houtskari p Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 230 Vac / 400 Vac, 30 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto Maatuuli Kalle Ahtee Seilmäentie 71, Vammala p maatuuli@koperi.net Käytettyjen tuulivoimaloiden markkinointi.100 kw-1 MW TUTKIMUS VTT Esa Peltola PL1000, VTT p esa.peltola@vtt.fi Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset HUOLTO - JA kunnossa- PITOPALVELUT KÄYTTÖKOKEMUKSET Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki PL 9, Pori p. (02) timo.maki@pori.fi Meri-Pori 8 x 1 MW Bonus Meri-Pori 2 MW Bonus Empower Oy Olli Malkamäki gsm PL11,85101 Kalajoki Empowerin huolto: Matti Saarenpää Myllykatu 3, Raahe gsm Tuulivoimalaitosten käyttö- ja kunnossapito Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen Asematie 13, Ii p. (08) kw Nordtank Kansallistuuli Oy Markku Paju Aurakatu 14 B 11, Turku p. (02) , gsm f. (02) markku.paju@kansallis.fi Tuulivoiman tuotanto omaan käyttöön, 1 MW Winwind Kemin Energia Oy Kalkkinokantie 5, Kemi p. (016) , f. (016) Kemi Ajos 3x300kW Nordtank Kokkolan energialaitos PL 165, Kokkola p. (06) , f. (06) Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri PL 232, Kotka p. (05) kalle.patomeri@kotka.fi Kotka 2 x 1 MW Bonus Kuivaturve Oy Sakari Herva Ratatie2, Kuivaniemi p. (08) Kuivaniemi 500kW Nordtank Lumituuli Oy Sampsa Hario Vironkatu 5, Helsinki p sampsa.hario@lumituuli.fi energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Lumijoki offshore 660 kw Vestas Propel Voima Oy Janne Vettervik PL 11, LAITILA gsm janne.vettervik@satavakka.fi Tuulivoiman tuotanto ja hankinta Uusikaupunki 2 x 1,3 MW Nordex PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi PL 40, Töölönkatu 4, Helsinki p. (09) , gsm f. (09) lauri.luopajarvi@pvo.fi Oulu 1 x 1 MW Winwind Oulu 1 x 3 MW Winwind Oulunsalo 3 x 1 MW Winwind Kokkola 2 x 1 MW Winwind Kristiinankaupunki 3 x 1 MW Winwind Oulunsalo 1.3 MW Nordex Tunturituuli Oy Seppo Partonen PL 100, Fortum p gsm seppo.partonen@fortum.com Lammasoaivi 2 x 450 kw Bonus Lammasoaivi 1 x 600 kw Bonus Olos 5 x 600 kw Bonus TUULISÄHKÖN TUOTANTO MYYNTI JA MARKKINOINTI Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen Maistraatinportti 4 A Helsinki Puh Energiayhtiö, sähkönmyynti 19

20 SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Tapiolan keskustorni Tapiontori ESPOO Puh S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi