Hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet betonirakentamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet betonirakentamisessa"

Transkriptio

1 Hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet betonirakentamisessa Prizztech Oy 23.marraskuuta 2012

2 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 2

3 Raportin tausta Raportin tarkoitus on tuottaa ymmärrettävää, objektiivista ja numeerista ympäristötietoa betonirakennuksia suunnitteleville, rakennuttaville ja urakoiville tahoille. Ympäristötehokkuutta mitataan tässä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä: rakennustöistä purkuun. Raportissa ei tehdä materiaalien keskinäisiä vertailuja. Raportti on laadittu Betoniteollisuus ry:n toimeksiannosta ja se tullaan julkaisemaan tilaajan toimesta. Esimerkkikohteen laskenta on tehty Prizztech Oy:n ja Rudus Oy:n sekä sen urakoivan MVR-yhtymän tuella performance 3

4 Lyhyesti raportin laatijasta: Bionova Consulting Tulosta mittaamalla, parantamalla ja hyödyntämällä ympäristötehokkuutta Teemme markkinalähtöistä ympäristö- ja energiatehokkuuden kehittämistyötä. Asiakkaitamme ovat muun muassa Helsingin kaupunki performance 4

5 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 5

6 Vaikutusten määräytyminen ja toteutuminen Rakentamisen ympäristövaikutukset määräytyvät pääasiassa hankesuunnitteluja varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Päästöt toteutuvat kuitenkin pääasiassa rakentamisen ja käytön aikana, jolloin niihin on vaikeaa ja kallista vaikuttaa. performance 6

7 Elinkaaripäästöjen optimointi - esimerkki Elinkaaripäästöjen optimointia havainnollistetaan esimerkillä. Tässä 5 % parannus käyttövaiheen energiassa riittää kumoamaan 38 % lisäpäästöt rakennusvaiheessa. Esimerkissä elinkaaritehokkuus saavutetaan käytön ajan energiatehokkuudella. Lähde: JOMAR 2007, tarkastelujakso 60 vuotta performance 7

8 Elinkaaripäästöjen jakauma ja laskenta Uuden asuinkerrostalon elinkaaren päästöt riippuvat kohteen energiatasosta ja lämmitysmuodosta. Tyypillisesti rakentamisen päästöt ovat alle viidesosa kaukolämmöllä ja uusiutuvalla lämmöllä alle kolmasosa sadan vuoden päästöistä. Hyvin energiapiheillä rakennuksilla rakentamisen osuus on merkittävä. Rakentaminen > 1 v. Käyttövaihe ~ 100 v. Purku Rakennustuotteet Rakennusprosessi Rakennuksen käyttövaihe Purku < 20 % CO2e > 80 % CO2e ~ 1 % CO2e performance 8

9 Ympäristövaikutusten hallinnan avaintekijät Rakennushankkeen eri päätöksillä vaikutetaan rakennuksen elinkaaripäästöihin. Energian optimoinnilla ei saavuteta suurtakaan hyötyä, jos rakennuksen tarve tai soveltuvuus käyttöön ei ole kunnossa. Tärkeintä on tehokas ja toimiva kokonaisuus, eivät yksittäiset osat. Eri päätösten merkittävyyttä on havainnollistettu alla. Hankevaihe Suunnittelu ja hankinta Rakentaminen Pitkäjänteinen rakennuksen tarve ja käyttökelpoisuus Rakennuksen energiatehokkuus ja -ratkaisut Rakennustyömaa Muuntojoustavuus Elinkaaren kestävät materiaalit Materiaalien päästöt ja säästöt Hyvin merkittävää Esimerkkinä asuinkerrostalo Vähemmän merkittävää performance 9

10 Aiemmat päätökset rajaavat mahdollisuuksia Rakennushankkeen vaiheet toteutetaan edeltävän vaiheen rajaamissa puitteissa. Kaava antaa puitteet, joista rakennuttaja täsmentää suuntaa tarpeidensa mukaan. Kaavan puitteet Toteuttamis- ja sijaintipäätökset Rakennus- ja energiasuunnittelu Energiatehokas ja kestävä käyttö Lopputulos Korkeapäästöinen Kaavan sallimat puitteet Raamit ja reunaehdot jatkolle Raamit ja reunaehdot jatkolle Lopputuloksen synty Vähäpäästöinen performance 10

11 Päästöt tulee huomioida jo hankevaiheessa Mitä aiemmin päästötehokkuus otetaan mukaan hankkeen tavoitteisiin, sitä edullisemmin ja tehokkaammin hyviin tuloksiin päästään. Vähäpäästöisyyttä ei voi lisätä rakennuksen ominaisuuksiin jälkikäteen, ainakaan järkevällä kustannuksella. Rakennuksen elinkaaren CO 2 -päästöjen määräytyminen Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöjä pyritään vähentämään myöhään Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöjä ei huomioida järjestelmällisesti Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöt otetaan mukaan jo suunnittelutavoitteisiin Rakentamisvaihe Betonirakenteiden CO 2 -päästöt Käyttövaihe 50+ vuotta CO 2 -päästöjä alentavat ominaisuudet performance 11

12 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 12

13 Betonirakenteen raaka-aineet ja CO2-päästöt Betonirakenteen valmistuksen päästöistä suurin osa syntyy sementtiklinkkeristä ja raudoituksesta. Betonin hiilijalanjälki riippuu lujuus- ja säilyvyysvaatimuksista, sidosaineista, valmistustavasta ja muista ominaisuuksista. Osuus massasta Teräs 1-3 % painosta Vesi ~7 % painosta Sementti & seosaineet % painosta, josta yleensä 85 % klinkkeriä Betonirakenne Tonni (1 000 kg) betonia Yksi kuutio painaa noin 2,4 tonnia Osuus päästöistä Sementtiklinkkeri % CO2e-päästöistä Kiviaines % painosta Tonnin CO2e-päästöt n kg CO2e Päästöt vaihtelevat lujuusluokittain Valmistaminen % CO2e-päästöistä Raudoitus % CO2e-päästöistä Kiviaines ~3 % performance 13

14 Kivirakenteet vähentävät käytönajan päästöjä Kivirakenteilla on useita fysikaalisia ominaisuuksia, joiden avulla voidaan vähentää rakennusten käyttövaiheen päästöjä ja näin elinkaaren kokonaispäästöjä. Keino Terminen massa Pitkät jännevälit Ohuet välipohjat Ilmanpitävyys Karbonatisaatio Kestävyys Toimintaperiaatteen kuvaus Toimii lämpövaraajana ja vähentää lämmitys- ja jäähdytystarvetta. Vähentää kantavien sisäseinien määrää ja helpottaa muuntelua. Pienentää ulkoseinän pinta-alaa alentamalla kerroskorkeutta. Kivirakenteilla ilmanpitävyys säilyy koko elinkaaren ajan. Betoni sitoo hiilidioksidia elinkaaren aikana rakenteisiinsa. Tarjoaa mahdollisuuden rakentaa pitkäikäisiä rakennuksia. performance 14

15 Termisen massan vaikutus energiatalouteen Kivirakenteet varastoivat lämpöä ja luovuttavat sitä käyttöön tarvittaessa. Merkittäviä lämmön lähteitä ovat kodin laitteet ja valaistus sekä asukkaiden ja auringon lämpökuormat. Lämpövarastoa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 1 % säästöä lämmitys- ja jäähdytysenergian osalta. Tarkemmin vertailua kevytrakenteisen talon energiankulutukseen on esitetty alla. Energialuokka Energiaratkaisu Lämmitys Jäähdytys Yht kwh / kwh / m2 a kwh / m2 a m2 a Normi 2008 Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,87-0,72-1,6 Normi 2008 Maalämpöpiiri lämp.+jäähd. -0,30-0,07-0,4 Passiivi Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,76-0,54-1,3 Passiivi Maalämpöpiiri lämp.+jäähd -0,26-0,05-0,3 Passiivi+yöviilennys Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,75-2,23-3,0 Passiivi+yöviilennys Maalämpöpiiri lämp.+jäähd -0,25-0,22-0,5 Lähde: Rakennuksen lämmöneristystaso ja terminen massa muuttuvassa ilmastossa, Aalto-yliopisto, Energiatekniikka. performance 15

16 Vaipan ilmanpitävyys ja sen kestävyys Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tekemässä tutkimuksessa mitattiin vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen ilmanpitävyyttä. Tutkimukseen valittiin eri rakennusmateriaaleja käyttäviä kohteita. Tutkittujen betonielementtitaloasuntojen ilmavuotoluvun keskiarvo oli 1,6 1/h ja puukerrostaloasuntojen 2,6 1/h. Lisäksi keskimäärin pienimmät tulokset (0,7 1/h) saatiin kerrostaloasunnoissa, joissa oli paikalla valettu välipohja. Talotyyppien sisällä oli kuitenkin hajontaa ja hyvään ilmanpitävyyteen päästiin kaikissa talotyypeissä. Rakennuksen ilmanvuotoluvun pienentyessä yhdellä säästyy noin 4 % lämmitysenergiaa. Toisin sanoen, jos tutkimustuloksia vastaava kehitys toteutuu myös muiden uusien rakennusten ilmanvuotoluvun osalta, on betonirakennuksilla ilmanpitävyydestä syntyvä merkittävä energiataloudellinen hyöty. Lähde: Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 140 performance 16

17 Betonirakenteisiin sitoutuva hiilidioksidi Betoni voi sitoa itseensä noin puolet sementtiklinkkerin valmistuksen CO2- päästöistä. Karbonatisaatio on haitallista ulkorakenteille, mutta sisärakenteissa jopa toivottavaa päästöjen vähentämiseksi. Reaktio tapahtuu sekä rakenteissa että betonimurskassa, joka hyödynnetään esim. infrarakentamisessa. Lähde: Carbon dioxide uptake during concrete life cycle - state of the art, Swedish Cement and Concrete Research Institute performance 17

18 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 18

19 Suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Rakennusmateriaalista riippumatta, rakennuttajalla ja suunnittelijalla on mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen päästötasoon mm. seuraavin keinoin. Tässä esityksessä keskitytään kuitenkin kivitalon suunnittelijan valintoihin. Keino Tarve ja käyttöikä Sijainti ja tarpeet Massoittelu ja energiahukka Energiatehokas suunnittelu Lämmitys- ja energiaratkaisut Energiatehokas ja kestävä käyttö Toimintaperiaatteen kuvaus Pitkäjänteinen tarve ja muunneltavuus varmistavat hyödyntämisen. Sijainti vaikuttaa mm. liikennemuodon valintaan. Rakennuksen massoittelu vaikuttaa huomattavasti ulkopinta-alaan ja tätä kautta vaipan kautta tapahtuviin lämpöhäviöihin. Rakennuksen energiatehokas suunnittelu hyödyntää aurinkoenergian ja minimoi lämpöhäviöt rakennuksessa. Energiaratkaisut ovat kaikkein merkittävin tekijä normaalin asuinkerrostalon elinkaaren CO2e-päästöjen kannalta. Myös rakennuksen asukkailla sekä teknisillä käyttäjillä, kuten isännöitsijällä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kulutukseen. performance 19

20 Massoittelu ja energiahukka Massoittelulla on merkittävä vaikutus rakennuksen ulkovaipan pinta-alaan ja sitä kautta lämmitysenergian tarpeeseen. Alla on esitetty valittujen rakennustyyppien seinien ja ylä- ja alapohjan kautta johtuva lämmitysenergia pinta-alaa kohti. Johtumisenergia on rivitaloissa kaksinkertainen suhteessa kerrostaloihin. performance 20

21 Kivitalon suunnittelijan valinnat Kivitalojen ympäristötehokkuuden kehittämisessä erityiskysymyksenä on betonin määrä, lujuustaso, seos- ja lisäaineiden hyödyntäminen sekä laadunarvosteluhetki. Esimerkiksi vihreän betonin hyödyntäminen on yhdistelmä näitä valintoja. Betonin laatuvalinnat voivat säästää kustannuksia tai alentaa päästöjä ja pitää kustannustason samana, jos muutokset eivät haittaa kohteen muuta työtä. Keino Lujuustason optimointi Seos- ja lisäaineiden käyttö Laadunarvosteluiän suunnittelu Massojen optimointi Toimintaperiaatteen kuvaus Alempien lujuusluokkien hyödyntäminen mahdolistaa sementin määrän vähentämisen betonissa, joka pudottaa CO2e-päästöjä. Hyödyntämällä seosaineita voidaan vähentää sementtiklinkkerin osuutta betonissa, jolloin päästään pienempiin päästöihin. Jos betonin laadunarvostelua voidaan siirtää myöhemmäksi, päästään vaadittuun lujuuteen myös pienemmillä sementtimäärillä. Materiaalin määrän optimointi mahdollistaa vähäpäästöisemmät rakenteet, jos määrän vähennys ei alenna rakennuksen käyttöikää. performance 21

22 Betonin lujuustason optimointi Tarpeettoman korkean lujuusluokan käyttäminen nostaa sementtimäärää. Toisaalta korkeampi lujuus voi mahdollistaa betonin määrän vähentämisen ja sitä kautta pienentää rakenteen ympäristökuormituksia. Alhainen lujuus ei siten aina takaa alhaisempia CO2-päästöjä ja optimointi tuleekin tehdä rakennekohtaisesti. Useinmissa rakenteissa kuitenkin lujuusluokkaa voidaan alentaa ja siten saavuttaa merkittäviä säästöjä CO2-päästöissä. Etenkin sisärakenteissa on mahdollisuuksia. Esimerkiksi väliseinien rakenteisiin voidaan hyvin käyttää C20- tai C30-betonia, rakennuksen korkeuden mukaan. Rasitusluokan heikentäminen rakennuksen käyttöiän kustannuksella johtaa huonoihin lopputuloksiin kaikilla mittareilla. Tavoitteen tulee olla kestävä rakennus. performance 22

23 Seos- ja lisäaineiden käyttö Vähentämällä sementin määrää betonikuutiossa vähenevät päästöt suoraviivaisesti. Laajasti käytettyjä seos- ja lisäaineita ovat lentotuhka, masuunikuona ja kalkkikivi. Tilaajan tärkein päätös on olla rajoittamatta seosaineiden käyttöä. Tilaaja voi vaikuttaa päästöihin myös positiivisella tavalla pyytämällä toimittajia etsimään hankkeeseen soveltuvia keinoja päästöjen alentamiseen. Oikean sementtilaadun ja sopivan reseptuurin valinta voi vähentää päästöjä nostamatta kustannuksia. Taulukko esittää yleisten sementtilaatujen tyypilliset seosaineiden ja klinkkerin suhteelliset osuudet. Finnsementti hyödyntää kalkkikiveä, masuunikuonaa ja silikaa. Tuotelaatu Yleissementti Plussementti Rapidsementti Seosaineiden osuus 6-20 % % 6-20 % performance 23

24 Pidemmän laadunarvosteluiän suunnittelu Betonituotteiden laadunarvostelu suunnitellaan perinteisesti kuukauden (28 päivän) ikäiselle koekappaleelle. Kappale kovettuu kuitenkin vielä tämän jälkeenkin. Mitä kylmemmät olosuhteet ovat, sitä hitaammin lujuus kehittyy. Jos laadunarvostelu voidaan siirtää kolmen kuukauden ikään (91 päivää), pienenee sementin määrä noin yhden lujuusluokan verran. Karkeasti kuutiota kohti käytetyissä sementtimäärissä voidaan säästää noin kg. Tämä vastaa noin 10 % päästövähenemää sementin osalta ilman laadun menetystä. performance 24

25 Suunnittelun ohjaus ja massojen optimointi Suunnittelun ohjaus ja massojen optimointi on monimuuttujainen optimointitehtävä. Nykyisin optimointiparametrit ovat raha ja aika. Kustannukset muodostuvat pääosin työstä ja toistettavuudesta, eivät materiaalista. Materiaalin määrää ei optimoida. Optimointitehtävään voidaan lisätä ulottuvuutena myös materiaalin määrän, tai hiilidioksidipäästöjen optimointi tasapainossa muiden tavoitteiden kanssa. Optimointi voi koskea esim. materiaalin määrää. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta suoraviivaisinta on optimoida rakennuksessa käytettävän klinkkerin määrää. Materiaalin määrän optimointi ei ole kuitenkaan aina täysin suoraviivaista, sillä ensimmäisen käyttäjän tarpeisiin tai ensimmäiseen käyttötarkoitukseen nähden ylimitoitettu massa tai kantavuus voi olla perusteltu muuntojoustavuuten kannalta. performance 25

26 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 26

27 Porin DiaVilla kohteen esittely Porin DiaVilla on Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön rakennuttama palveluasumis- ja toimistorakennus. Valmistumisajankohta on kesä Rakennushankkeelle ei asetettu alun pitäen ympäristötavoitteita, vaan kohde on rakenteellisesti hyvin tavanomainen kerrostalo. Kohteen energialuokka on B, ja se rakennetaan vuoden 2010 rakennusmääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti. performance 27

28 Kohde lähtötilassa: jos mitään ei tehdä toisin Alla on kohteen päästötaso eurooppalaisen EN standardin periaatteiden mukaisesti, jos mitään ympäristötehokkuutta parantavia toimia ei tehdä. Kohteen päästöt laskettuna 50 vuoden elinkaarelle ovat noin tonnia CO2e. Elinkaaren vaihe Huomioita Tonnia CO2e A1-A3 Materiaalit A4-A5 Rakentaminen - 60 B1 Käyttö Karbonatisaatio, ei kylmäaineita -40 B2 Ylläpito Arvio huolto-ohjelmasta 20 B3 Korjaus Ei huomioitu - B4 Osien vaihto 50 vuoden aikana 50 B5 Muuntaminen Ei huomioitu - B6 Käyttöenergia Energiatodistuksen mukaan B7 Käyttövesi Energiatodistuksen mukaan 90 C1-C4 Purku Arvioitu massojen perusteella 60 Elinkaari yhteensä D Lisätiedot -240 performance 28

29 Kohteeseen soveltuvat vähähiiliset valinnat Kohteessa käytetään valmisbetonina Rudus Oy:n toimittamaa vihreää betonia. Tätä ei ole huomioitu edellisessä laskelmassa. Koska raportin teemana ovat vähähiiliset valinnat, tutkitaan tässä mitä toimenpiteitä kohteelle voitaisiin tehdä, jotta sen päästötaso alentuisi merkittävästi. Tarkastelu kattaa elinkaarivaikutukset materiaaleista energiaan. Tässä raportissa tutkitaan, mitä toimenpiteitä kohteelle pitäisi tehdä, jotta - päästötaso saataisiin puolitettua nykytasosta, ja - päästötaso saataisin kolmasosaan nykytasosta. Tässä tarkastelussa pääpaino on ilmastovaikutuksilla, mutta vihreä betoni syrjäyttää myös uusioraaka-aineita, ja hyödyntää useita kymmeniä tonneja lentotuhkaa. Lentotuhka syntyy Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen sivutuotteena. performance 29

30 Valinnat vaiheelle 1: passiivitaso Tuloksesta nähdään, että käyttöenergian osuus päästöistä on noin 80 %. On siis luontevaa etsiä merkittäviä päästövähenemiä vähentämällä energian kysyntää. Vaiheen 1 toimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Vihreä betoni koko betonimassaan ja massan optimointi Rakennuksen parantaminen passiivienergitasolle Maalämpöpumppu (COP=3, ei maksimimitoitusta) Vaiheen 1 toimenpiteet yhteensä tn CO2e tn CO2e tn CO2e tn CO2e Näillä toimilla voidaan puolittaa kohteen päästöt. Toteuttamiselle on todennäköisesti löydettävissä perusteet käyttökustannusten alenemisen kautta. Mikään ratkaisuista ei ole luonteeltaan korkeariskinen. Uutta on vihreän betonin käyttö, jonka avulla saadaan rakentamisvaiheessa noin 20 % päästövähenemä. performance 30

31 Valinnat vaiheelle 2: lähes nollaenergiataso Vaiheessa 2 pitää päästä selvästi alempiin päästöihin. Rakennus on saatava lähes nollaenergiatasolle ja sen on tuotettava joko merkittävä osa omasta sähköstään, tai sitten kaikki lämpöenergiansa puupolttoaineilla. Tässä on valittu toimenpiteeksi aurinkosähkön tuottaminen puolelle tarvitusta kiinteistösähköstä. Vaiheen 2 toimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Rakennuksen parantaminen lähes nollaenergiatasolle Maalämpöpumpun käyttö vähenee hieman Aurinkosähkön merkittävä tuotanto kiinteistön käyttöön Vaiheen 2 toimenpiteet yhteensä -810 tn CO2e +90 tn CO2e -380 tn CO2e tn CO2e Vaiheella 2 on selvästi korkeammat riskit ja kustannukset. Etenkin aurinkosähkön tuotanto nostaa investointikustannusta huomattavasti. Mahdollisuudet vähentää esim. betonirakenteiden päästöjä edelleen olisivat tervetulleita. performance 31

32 Skenaarioiden lopputulos Kohde on mahdollista toteuttaa nykyteknologialla puolella tai kolmasosalla siitä päästötasosta, joka kohteella on, jos mitään erityistä toimenpidettä ei käynnistetä. Päästöt vähenevät tehokkaimmin ensiksi käyttöenergiasta, mutta rakentamisvaiheen päästöjen osuus kokonaisuudesta ja sen tehostamisen merkitys kasvavat Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen skenaariot RakMk 2010 nykytila Passiivi + maalämpö Lähes nolla + aurinko C Purku A Rakentaminen B Käyttö performance 32

33 Mitä tulokset tarkoittavat? Jos tulokset ilmoitetaan esimerkiksi tuttuina henkilöauton ajokilometreinä talon asukasta (50) ja vuotta (50) kohti, vastaavat perustason ratkaisun päästöt noin kahta kolmasosaa keskimääräisen suomalaisen vuosittaisesta autoilusta. Perustilanne RakMk miljoonaa ajokilometriä, tai km per asukas per vuosi Vaihe 1: passiivitaso 15 miljoonaa ajokilometriä, tai km per asukas per vuosi Vaihe 2: lähes nollaenergia 9 miljoonaa ajokilometriä, tai km per asukas per vuosi Keskimääräinen ajosuorite km / v. Laskettu keskimääräisellä henkilöautolla 180 g CO2e / km performance 33

34 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 34

35 Johtopäätökset Vähähiilinen rakennus on vähähiilinen koko elinkaarensa aikana, ei vain tietyssä vaiheessa elinkaartaan. Tehokkuuden mittariksi sopii elinkaaren hiilijalanjälki. Jos rakennuksen päästöjä halutaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti, tulee tämä ottaa tavoitteeksi jo suunnittelijoiden toimeksiantoa laadittaessa. Kivirakenteet ovat päästöintensiivisiä valmistusvaiheessa, mutta kivirakenteiden tekniset ominaisuudet vähentävät rakennuksen käytönajan päästöjä mm. termisen massan, ilmapitävyyden, kestävyyden ja karbonatisaation ansiosta. Rakennuttaja ja suunnittelija voivat vaikuttaa elinkaaren päästöihin valinnoillaan. Suuri osa valinnoista soveltuu kaikille rakennusmateriaaleille, mutta betonirakenteilla erityisesti betonin laatua koskevilla valinnoilla on vaikutusta. Päästöiltään tavanomaisesta kivitalosta voidaan tehdä erinomainen. Tämä vaatii tavoitteellista suunnittelutyötä sekä energia- että rakennesuunnittelun parissa. performance 35

36 Aihetta koskevat julkaisut Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelua ja toteutusta koskeva raportti julkaistaan Betoniteollisuus ry:n toimesta. Elinkaaren hiilijalanjälkilaskentaa koskeva raportti julkaistaan tammikuussa 2013 FIGBC:n toimesta. performance 36

37 NOPEAMPAA KASVUA YMPÄRISTÖTEHOKKUUDELLA Bionova Consulting parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä ympäristötehokkuuden avulla. Your partner for sustainable performance Panu Pasanen performance 37

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus

Lisätiedot

Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta

Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta Panu Pasanen, Bionova Consulting 25. tammikuuta 2013 Lyhyesti Bionova Consultingista Tulosta mittaamalla, parantamalla ja hyödyntämällä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEN KIVITALON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEN KIVITALON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Tietoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja ympäristötehokkuutta edistävistä valinnoista kivitalojen suunnittelijoille ja rakennuttajille Bionova Consulting - Your partner for sustainable performance

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot Toimitusjohtaja Jussi Mattila, Rakennusfoorum, Rakennustietosäätiö 5.6.2012 Betonirakentamisen 10 argumenttia 1. Luontaisesti paloturvallinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi 2015 Yli 100 jäsentä kiinteistö- ja rakennusalalta Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan Concrete in Future - Seminaari Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan MARITTA KOIVISTO / PÄÄTOIMITTAJA / ARKKITEHTI SAFA BETONI / RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Valinta on Sinun. samoin kotisi. Kestävä kokonaisuus. Säästä sekä ympäristöä että varojasi 4. Onko talosi energiatehokas? 6. Pitkä ilo, vähän vaivaa 8

Valinta on Sinun. samoin kotisi. Kestävä kokonaisuus. Säästä sekä ympäristöä että varojasi 4. Onko talosi energiatehokas? 6. Pitkä ilo, vähän vaivaa 8 Valinta on Sinun 1% samoin kotisi Runkomateriaalin vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin on noin 1 %. Kestävä kokonaisuus 3 Säästä sekä ympäristöä että varojasi 4 Onko talosi energiatehokas?

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

5/7/2015. Townhouse-tutkimus. Lohjan kaupunki 06.05.2015. Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö Arkkitehtuurin laitos. Mikä?

5/7/2015. Townhouse-tutkimus. Lohjan kaupunki 06.05.2015. Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö Arkkitehtuurin laitos. Mikä? Townhouse-tutkimus Lohjan kaupunki 06.05.2015 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö Arkkitehtuurin laitos Mikä? Miksi 1 Mikä on townhouse? Townhouse on molemmilta sivuiltaan naapuritaloihin kiinni

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Betoni on kestävän kehityksen materiaali. 30.12.2010 Betoniteollisuus ry

Betoni on kestävän kehityksen materiaali. 30.12.2010 Betoniteollisuus ry Betoni on kestävän kehityksen materiaali Betonin 10 vahvuutta Valmistettu yleisistä luonnon raaka- aineista Luja ja kestävä Pitkäikäinen, käyttöikä jopa yli 200 vuotta Paloturvallinen Kosteudenkestävä

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kivitaskukonsepti passiivitalot - nollaenergiatalot. Janne Vilve Suutarinen Yhtiöt

Kivitaskukonsepti passiivitalot - nollaenergiatalot. Janne Vilve Suutarinen Yhtiöt Kivitaskukonsepti passiivitalot - nollaenergiatalot Janne Vilve Suutarinen Yhtiöt Maailman tiivein talo Tiiveys on keino, ei itseisarvo Tavoite Kestävän n rakentamisen periaatteita toteuttava ratkaisu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI

CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO Yritys on peruste?u 1970 Joensuuhun ArkkitehFtoimisto Helasvuo & co. 1989 osakeyhföksi ja samalla nimi Arcadia Oy ArkkitehFtoimisto:ksi.

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki. 15.2.2012 Jukka Noponen

Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki. 15.2.2012 Jukka Noponen Rakennusmateriaalien resurssitehokkuus ja hiilijalanjälki Yksi maapallo ei riitä -1 mrd 12000 v -2 mrd 130 v -3 mrd 30 v -4 mrd 15 v -5 mrd 12 v Elämäntavoilla suurempi luonnonvarojen kulutusvaikutus kuin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle

Lisätiedot