Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (12) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Heikki Laukkanen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/3679/ /2016/PPL Puhelinnumero Hankekoodi A71740 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Pohjois-Pohjanmaan liitto Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Jakeluosoite Sepänkatu 20 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi KEISANEN PÄIVI SUSANNA Yhteyshenkilön sähköpostiosoite paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Oulu BIC DABAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Erityisasiantuntija Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kuntayhtymä Tulostettu :12:11

2 3 Hankkeen perustiedot 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakuntien pohjalle muodostettaville itsehallinto-alueille Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Pohjois-Pohjanmaan liitto on valittu hankkeen päätoteuttajaksi maakunnan kuntajohtajien kokouksessa sekä SoTevalmistelun poliittisessa ohjausryhmässä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on toteuttanut työtä pohjustaneen Pohjois- Pohjanmaan SoTe-hankkeen. Ao. hankkeessa on luotu työtä tukevat rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osallistuu hankkeeseen osatoteuttajana. Sairaanhoitopiiri tuo osahankkeen kautta erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon erityisosaamisen kaikkiin hankkeen osakokonaisuuksiin, joissa em. palveluilla on joko suora tai välillinen yhteys palveluprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Sairaanhoitopii-rin osahanke sisältää lisäksi hankkeen johtamisen tuen sekä tässä hankkeessa tarvittavan alueellisen ja valtakunnallisen (vertailutieto) tiedon tuottamiseen ja tiedontuotannon kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Hankkeen julkinen nimi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer) Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 2 (12) Maamme hallitus on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden yhteensä 10 miljardin euron kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle sekä perustuslain 19 :n sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadulle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle. Linjauksilla on myös tarkoitus luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiskyvylle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (maakunnalle). Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Hallituksen esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja johdetaan yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavampia palveluja vähemmillä kustannuksilla. Nyt käsillä olevassa hankkeessa luodaan mallit ja toimintatavat, miten edellä mainitun esityksen mukaisessa sosiaalija terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut Pohjois- Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet, mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit (osaaminen) sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Hankkeessa tehdään merkittävää toimintaprosessien uudistustyötä, joka mahdollistaa asiakaskeskeisen palvelukokonaisuuden sekä monituottajuuden. Hankkeessa selvitetään tapoja toteuttaa asiakkaan valinnanvapautta. Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn rakentamista vahvistamalla julkisen sektorin eri osapuolien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Hanke vahvistaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ao. uudistamisessa ja edistää ao. organisaatioiden ja toimijoiden verkostoihin osallistumista. Tulostettu :12:11

3 3 (12) Yritysten ja kolmannen sektorin näkemykset otetaan huomioon palvelukokonaisuuksien valmisteluprosesseissa ko. tahojen kanssa käytävien neuvottelujen kautta. Yhteistyökumppanuus edistää uudistuksen onnistumista ja lisää sosiaali- ja terveysalan osaamisen, tiedon ja kyvykkyyksien rakentumista alueen ominaispiirteet huomioiden. Hanke parantaa merkittävällä tavalla maakunnan valmiuksia SoTe-alan kehitystyössä ja alan innovaatioiden kehittämisessä. Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hanke kehittää oleellisella tavalla alueen valmiuksia vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamiseen, huomioiden monituottajuuden ja asiakkaan valinnanvapauden. Hankkeessa selvitetään tapoja toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus. Hanke luo näin ollen valmiuksia myös uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Hanke toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyjä terveys- ja hyvinvointialan strategisia tavoitteita. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti hankkeessa kehitetään terveyspalveluja tuottavien tahojen yhteistyötä julkisten kustannusten vähentämiseksi sekä liiketoiminnan edistämiseksi. Hankkeessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen avaa mahdollisuuksia myös terveys- ja hyvinvointiteknologian soveltamiselle (erityisesti etäteknologian hyödyntäminen, omahoidon / omavastuun edellytysten parantaminen ja palvelujen vieminen potilaan kotiin), hanke parantaa näin ollen maakunnan valmiuksia teknologiseen muutokseen. Hanke tukee myös Pohjois-Pohjanmaan älykästä erikoistumista: terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoista. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Implementation of Social welfare and Health care reform in Northern Ostrobothnia as a part of autonomous region 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The Finnish Government's aim is that responsibility for the organisation of healthcare and social welfare services will be transferred from joint municipal authorities and local authorities to the autonomous regions on 1 January 2019 Responsibility for providing public healthcare and social services will be assigned to 18 autonomous regions. Healthcare and social services will be brought together at all levels to form customer-oriented entities, and basic public services will be strengthened. Cus-tomers will have more freedom of choice in the services. The objective is to reduce inequities in wellbeing and health between people, and to manage costs. The reform will help to bridge a large part of the sustainability gap in general government finances. The Government's aim is to save EUR 10 billion, of which approximately EUR 3 billion should be covered through the reforms in the branch of government of the Ministry of Social Affairs and Health. Besides structural reforms, the steering and operating models in healthcare and social welfare will be thoroughly modernised. The aim is to achieve better services that are not only more customer-oriented, effective and cost-efficient than before but also bet-ter coordinated. In this project we will create models and operative procedures for the implementation of service integration and seamless care chains in the Northern Ostrobothnia within the new service structure of social and healthcare services. Special features of the area, such as the population, population structure and its development, service structure (public and private), the region s economic and human resources as well as possibilities for technology utilization are taken into consideration. The project will generate a model and an implementation plan for the organisation and production of social and health services from onwards as required by the emerging legislation. Tulostettu :12:11

4 4 (12) This project will develop an ability to respond to reform the healthcare and social welfare services, taking into account the customer's freedom of choice. The project will examine ways to implement the customer's freedom of choice. The project will create, therefore, the capacity of the commercial exploitation of new solutions. The project will implement the province's health and well-being sector s strategic objectives. Development of the healthcare and social welfare services are one of the focus areas in the regional development plan. The project will support smart specialization in Northern Ostrobothnia as the health and welfare technology is one of Northern Ostrobothnia smart specialization focus areas. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hanke on suora käytännön seuraus Suomen hallituksen syksyllä 2015 tekemistä linjauksista, joiden mukaisesti maassamme luovutaan kuntien järjestämisvastuuseen perustuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja siirrytään maksimissaan 18 itsehallinnollisen alueen (maakunta) rakenteeseen. Pohjois-Pohjanmaalla tämä merkitsee järjestämisvastuun siirtymistä 30 kunnalta yhdelle maakunnan laajuiselle toimijalle (itsehallintoalue). Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa ei ole toteutettu hankkeita, jotka olisivat suoraan sisällöllisesti samoja nyt esillä olevan hankkeen kanssa. Asiaan liittyviä osa-alueita on kuitenkin käsitelty monilta osin aiemmissa mm. KASTEohjelman eri hankkeissa ja niiden tulokset otetaan huomioon soveltuvin osin tämän hankkeen toteutuksessa. Hanke on valmisteltu yhteistyössä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntien kanssa ja kunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen osallistumiseen. Käytännön valmistelu on tehty alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohtajien (tai vastaavat), Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden yhteisessä työryhmässä. Hanke toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyjä terveys- ja hyvinvointialan strategisia tavoitteita. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti hankkeessa kehitetään terveyspalveluja tuottavien tahojen yhteistyötä julkisten kustannusten vähentämiseksi sekä liiketoiminnan edistämiseksi. Hankkeessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen avaa mahdollisuuksia myös terveys- ja hyvinvointiteknologian soveltamiselle (erityisesti etäteknologian hyödyntäminen, omahoidon / omavastuun edellytysten parantaminen ja palvelujen vieminen potilaan kotiin), hanke parantaa näin ollen maakunnan valmiuksia teknologiseen muutokseen. Hanke tukee myös Pohjois-Pohjanmaan älykästä erikoistumista: terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoista. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tavoitteena on luoda mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja tehokkuutta kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja palvelurakennetta asiakastarpeiden ja asiakasprosessien integraation pohjalta. Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelujen toteuttaminen siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tulostettu :12:11

5 5 (12) Hankkeen tavoitteena on (osana maakuntaa) sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: 1) Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaalija terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. 2) Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana) 3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois- Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen 4) Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tar-peeseen) turvaten 5) Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja ter-veydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100). Eri palvelukokonaisuuksien osalta tarkat ja konkreettiset toiminnalliset, kustannus- ja tuottavuustavoitteet määritellään hanketyön edetessä. Hankkeessa tehdään laajassa asiantuntijaverkostossa merkittävää SoTe-toimintatapoihin liittyvää uudistustyötä. Hanke parantaa näin ollen kansallisesti merkittävää alueellista osaamista ja valmiuksia ao. innovoinnista ja kehitystyötä tulevien uusien ratkaisujen ja toimintaprosessien käyttöönottoon. Monituottajuuden ja asiakkaan valinnanvapauden huomiointi tuo hankkeeseen yksityissektorin näkökulman. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hanke varmistaa kokonaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation (järjestäminen ja tuottaminen) toiminnan aloittamisen vuoden 2019 alusta mahdollisimman tehokkaasti asiakaslähtöisyyden pohjalta. Se edellyttää toimintatapojen uudistamista alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Hankkeessa tehdään merkittävää toimintaprosessien uudistustyötä joka mahdollistaa asiakaskeskeisen palvelukokonaisuuden sekä monituottajuuden. Hankkeessa selvitetään tapoja toteuttaa asiakkaan valinnanvapautta. Lisäksi mm. palvelukokonaisuudet ja palveluprosessit määritellään kokonaisuudessaan uudelleen vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja alueellista kokonaisuutta (myös johtamisen huomioon ottaminen). 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat organisaatiot (julkiset ja yksityiset). Hankkeen kohderyhmä ovat myös Pohjois-Pohjanmaan asukkaat, eli palveluja tarvitsevat ja käyttävät ihmiset. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisesti kohderyhmänä ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ihmiset (myös yksityinen ja kolmas sektori sekä valtion viranomaiset ja muut julkiset ja yksityiset sidosryhmät; oppilaitokset, tutkimuslaitokset, aluehallintoviranomaiset jne). Tulostettu :12:11

6 6 (12) 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeessa määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen teemat ja palvelukokonaisuudet, joita ovat (tarkka määritys on osa hankkeen kehitystyötä): Teemoja mm: Lähipalvelut, päivystys, osaaminen ja työnjako, teknologia, tilat, kunta / sosiaali- ja terveyspalvelut rajapinta Palvelukokonaisuuksia ovat mm: Terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja nuorten palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut, erityispalvelut Teemoja ja palvelukokonaisuuksia käsitellään poikkileikkaavasti ja moniammatillisesti, jolloin yksi (kukin) teema tarkastellaan kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Palvelukokonaisuudet määritellään asiakaslähtöisen integraation ja maamme hallituksen tekemien linjausten näkökulmista painottaen seuraavia asioita: - asiakkaan valinnanvapauden huomioon ottaminen (ml. monituottajuus) - palvelujen järjestämisen ja tuottajan eriyttämiseen liittyvät asiat - tietojohtamisen kokonaisuus ja siihen liittyvät mittarit (toteutus suunnitellaan omana tätä hanketta tukevana hankkeena, aloitus mahd. loppuvuodesta 2016) - sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen - omahoito / oman vastuunoton lisääminen (huom. ed. kohta) - palveluverkko / palvelurakenne / prosessit (myös osaajien turvaamisen varmistami-nen) - palvelujen vaikuttavuuden määritys ja mittaus - palvelujen rajapinnat - benchmarking eri toimijoiden ja prosessien välillä (kansallinen ja kansainvälinen) Monituottajuus voi lisätä yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia palvelujen tuottajana. Yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuotanto huomioidaan teemoissa ja palvelukokonaisuuksissa. Hanke luo valmiuksia myös ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Keskeistä hankkeen toteutuksessa on palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakas-lähtöinen uudistaminen. Valmistelu- ja kehittämistyö organisoidaan edellä mainittujen keskeisten palvelukokonaisuuksien (7-9 kpl) ympärille. Valmistelutyössä hyödynnetään laajasti maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa olevaa osaamista. Palvelukokonaisuuksien integraatiohyötyjen toteutuminen varmistetaan moniammatillisella ja alueen eri osat huomioon ottavalla asiantuntijoiden työryhmätyöskentelyllä. En-sisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelujen toteuttaminen siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä useampi alueen asukas. Lasten ja perheiden palveluja uudistetaan suunnittelemalla palveluprosessit siten että se mahdollistaa painopisteen siirtämisen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kehitysvammaisten palveluja uudistetaan entistä enemmän itsenäistä asumista tukevaksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään siten, että sillä tuetaan avohoitolähtöistä toimintaa ja integroidaan perusja erikoistason palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden erityiskysymykset (hoitoketjut / prosessit, työnjako, ohjaus ym.) tarkastellaan tavoitteena palvelujen optimointi sekä palvelujen käyttäjien että palvelujen järjestämisestä vastuussa olevien kannalta. Tulostettu :12:11

7 7 (12) Lisäksi kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien välisiä yhteistyömuotoja erityisesti toimintojen ja palvelujen rajapinnat huomioon ottaen. Valmistelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään jo käynnissä olevat uudistus- ja kehittämistyöt; kerätty tietoaineisto, maakunnallinen Lapset Puheeksi -toiminta, suurten kaupunkien ja Jokilaaksojen alueilla tuotetut sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet ja selvitykset, kehitysvammahuollon maakunnallinen kehittämistyö sekä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteistyö jne. Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn rakentamista vahvistamalla julkisen sektorin eri osapuolien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Hanke vahvistaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ao. uudistamisessa ja edistää ao. organisaatioiden ja toimijoiden verkostoihin osallistumista. Yritysten ja kolmannen sektorin näkemykset otetaan huomioon palvelukokonaisuuksien valmisteluprosesseissa ko. tahojen kanssa käytävien neuvottelujen kautta. Yhteistyökumppanuus edistää uudistuksen onnistumista ja lisää sosiaali- ja terveysalan osaamisen, tiedon ja kyvykkyyksien rakentumista alueen ominaispiirteet huomioiden. Hanke parantaa merkittävällä tavalla maakunnan valmiuksia SoTe-alan kehitystyössä ja alan innovaatioiden kehittämisessä. Palvelukokonaisuuksien uudistaminen edellyttää tietojen ja toimintaprosessien yhdistämistä. Aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa sekä tiedonvälittäminen uudistustyön etenemisestä ovat keskeisiä osia hankkeen toiminnassa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Tässä hankkeessa luodaan mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset - ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeella luodaan pysyvät toimintamallit, joita aletaan käyttää vuoden 2019 alusta lukien (tai kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan). 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Tulostettu :12:11

8 8 (12) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,5 2 Kuntien rahoitus ,5 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuntien rahoituspäätökset ovat hakemuksen liitteenä. Pohjois-Pohjanmaan liitto hoitaa kuntarahoituksen laskutuksen, ao. rahoitus on merkitty kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan liiton hankeosioon. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat tehneet päätökset hankkeen omarahoitusosuuksista (liitteenä). 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Tämän hankkeen rinnalla on tavoitteena käynnistää myöhemmin erillinen hanke (EAKR-rahoitus tai muu) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä tarvittavan oikean, yhteismitallisen ja kattavan tietoaineiston tuottamiseksi ja nykyisissä rekisteri-tiedoissa olevien virheiden ja ongelmien korjaamiseksi. Hankkeen nimi on Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon, tietotuotannon ja tietojohtamisen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla, Tieto-PoPSTer. Tämä hankehakemus jätetään käsittelyyn alustavan suunnitelman mukaan syksyllä Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeella ei ole suoraan liittymäkohtia meneillään oleviin hankkeisiin. Toteutuksessa otetaan kuitenkin huomioon Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaan-hoitopiirien välillä käynnissä oleva yhteistyö (ei hankerahoitusta) ja erityisesti Lapin sairaanhoitopiirissä käynnissä oleva KURSUT-hanke (Lapin sairaanhoitopiirin rahoitta-ma) sekä aiemmin aihepiiriin liittyvät jo päättyneet hankkeet (mm. KASTE-ohjelma). Lähin liittymäpinta tällä hankkeella on Pohjois-Pohjanmaan liiton aiemmin rahoittamaan (jo päättynyt) Pohjois-Pohjanmaan sote hankkeeseen. 10 Maantieteellinen kohdealue Tulostettu :12:11

9 9 (12) ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Haapavesi-Siikalatvan, Koillismaan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan Kunnat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Ylivieska, Reisjärvi Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Pohjois-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, joka vastaa aluekehityksestä alueellaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto on kokenut hanketoimija ja on toteuttanut lukuisan määrän vaativia, koko maakunnan alueen kattavia kehityshankkeita niin aluekehityksen kuin alueidenkäytön osalta. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kokenut hanketoimija, sekä hankkeen substanssisisällön asiantuntijataho. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa alueellaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja ja huolehtii yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Sairaanhoitopiiri edistää väestön terveyttä yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski SoTe-uudistuksen eteneminen valtakunnallisella tasolla Alueen tahdonmuodostuksen taso jää liian heikoksi Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Ajantasaisen tilannekuvan ylläpito ja sekä alueen yhteisen tahtotilan muodostaminen Pyrkimys yhteisen tahtotilan muodostamiseksi 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämismallin valmistelusta vastaa siihen nimitetty poliittinen ohjausryhmä. Tämän hankkeen hallinnollisena ohjausryhmänä toimii poliittisten ryhmien puheenjohtajat: -Antti Ollikainen (kesk.) -Pekka Simonen (kok.) -Anne Huotari (vas.) -Anne Snellman (ps.) -Marja-Leena Kemppainen (kd.) -Risto Säkkinen (sdp.) - varmistuu -Outi Kuismin (vihr.) - varmistuu Tulostettu :12:11

10 10 (12) 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet tuella aikaansaadut t&k&i-työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön analyysissä tullaan Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý huomioimaan tasa-arvo sekä sukupuolinäkökulma. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Sukupuolinäkökulma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan teemojen ja palvelukokonaisuuksien kehitystyössä Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite. Tulostettu :12:11

11 11 (12) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Perustelu Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Monituottajuus voi lisätä yksityissektorin toimintamahdollisuuksia palvelujen tuottajana ja yritysten palveluntuotanto huomioidaan teemoissa ja palvelukokonaisuuksissa. Hanke Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä luo valmiuksia myös ratkaisujen kaupalliseen kehittäminen 8 hyödyntämiseen. Hankkeessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen avaa mahdollisuuksia myös terveys- ja hyvinvointiteknologian soveltamiselle (erityisesti etäteknologian hyödyntäminen, omahoidon / Aineettomien tuotteiden ja palvelujen omavastuun edellytysten parantaminen ja kehittäminen 4 palvelujen vieminen potilaan kotiin) Palveluprosessien suunnittelulla ohjataan Liikkuminen ja logistiikka 5 asiakasvirtoja. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisellä edistetään hyvinvointia toimivien Hyvinvoinnin edistäminen 8 palveluprosessien kautta. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan Tasa-arvon edistäminen 5 kehitystyössä. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 Yhdenvertaisuus huomioidaan kehitystyössä. Kulttuuriympäristö Ei vaikutuksia Ympäristöosaaminen Ei vaikutuksia PPSHP sitoutuminen ja omarahoitusosuus Pohjois-Pohjanmaan liiton omarahoitusosuus Kuntien rahoituspäätökset Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Tulostettu :12:11

12 12 (12) Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus RÄMET JUSSI HENRIK Suunnittelujohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella) Tulostettu :12:11

13 1 (7) Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake Hakijan (päätoteuttajan) nimi Pohjois-Pohjanmaan liitto Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Sepänkatu 20 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö KEISANEN PÄIVI SUSANNA Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Postitoimipaikka Oulu Yhteyshenkilön sähköpostiosoite 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hanke on suora käytännön seuraus Suomen hallituksen syksyllä 2015 tekemistä linjauksista, joiden mukaisesti maassamme luovutaan kuntien järjestämisvastuuseen perustuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja siirrytään maksimissaan 18 itsehallinnollisen alueen (maakunta) rakenteeseen. Pohjois-Pohjanmaalla tämä merkitsee järjestämisvastuun siirtymistä 30 kunnalta yhdelle maakunnan laajuiselle toimijalle (itsehallintoalue). Tässä hankkeessa luodaan mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset - ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan liitto on valittu hankkeen päätoteuttajaksi maakunnan kuntajohtajien kokouksessa sekä SoTe-valmistelun poliittisessa ohjausryhmässä. Pohjois- Pohjanmaan liitto on toteuttanut työtä pohjustaneen Pohjois-Pohjanmaan SoTe-hankkeen. Ao. hankkeessa on luotu työtä tukevat rakenteet. 2 Toteutus ja tulokset

14 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 2 (7) Teemoja joita kehitetään, ovat mm: Lähipalvelut, päivystys, osaaminen ja työnjako, teknologia, tilat, kunta / sosiaali- ja terveyspalvelut rajapinta. Kehitettäviä palvelukokonaisuuksia ovat mm: Terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja nuorten palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut, erityispalvelut jne. Teemoja ja palvelukokonaisuuksia käsitellään poikkileikkaavasti ja moniammatillisesti, jolloin yksi (kukin) teema tarkastellaan kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Palvelukokonaisuudet määritellään asiakaslähtöisen integraation ja maamme hallituksen tekemien linjausten näkökulmista painottaen seuraavia asioita: - asiakkaan valinnanvapauden huomioon ottaminen (ml. monituottajuus) - palvelujen järjestämisen ja tuottajan eriyttämiseen liittyvät asiat - tietojohtamisen kokonaisuus ja siihen liittyvät mittarit (toteutus suunnitellaan omana tätä hanketta tukevana hankkeenna, aloitus mahdollisesti loppuvuodesta 2016) - sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen - omahoito / oman vastuunoton lisääminen (huom. ed. kohta) - palveluverkko / palvelurakenne / prosessit (myös osaajien turvaamisen varmistami-nen) - palvelujen vaikuttavuuden määritys ja mittaus - palvelujen rajapinnat - benchmarking eri toimijoiden ja prosessien välillä (kansallinen ja kansainvälinen) Monituottajuus voi lisätä yksityissektorin toimintamahdollisuuksia palvelujen tuottajana ja yritysten palveluntuotanto huomioidaan teemoissa ja palvelukokonaisuuksissa. Hanke luo valmiuksia myös ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Keskeistä hankkeen toteutuksessa on palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakas-lähtöinen uudistaminen. Valmistelu- ja kehittämistyö organisoidaan edellä mainittujen keskeisten palvelukokonaisuuksien (7-9 kpl) ympärille. Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä useampi alueen asukas. Lasten ja perheiden palveluja uudistetaan suunnittelemalla palveluprosessit siten että se mahdollistaa painopisteen siirtämisen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kehitysvammaisten palveluja uudistetaan entistä enemmän itsenäistä asumista tukevaksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään siten, että sillä tuetaan avohoitolähtöistä toimintaa ja integroidaan perus- ja erikoistason palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden erityiskysymykset (hoitoketjut / prosessit, työnjako, ohjaus ym.) tarkastellaan tavoitteena palvelujen optimointi sekä palvelujen käyttäjien että palvelujen järjestämisestä vastuussa olevien kannalta. Lisäksi kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien välisiä yhteistyömuotoja erityisesti toimintojen ja palvelujen rajapinnat huomioon ottaen.

15 3 (7) De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Kokoaikainen Perusterveydenhuollon asiantuntija Osa-aikainen Talous- ja palveluprosessien sekä vaikuttavuuden arvioinnin asiantuntija Osa-aikainen Projektiassistentti Osa-aikainen Prosessiasiantuntijat Osa-aikainen Sosiaalihuollon asiantuntija Osa-aikainen Sosiaali- ja terveystoimen sekä hallinnon asiantuntija 1 Kokoaikainen Sosiaali- ja terveystoimen sekä hallinnon asiantuntija 2 Osa-aikainen Yhteensä

16 Kustannusten perustelut Hankkeen läpivienti vaatii moniammatillista ja vahvaa asiantuntemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden teemoista ja palvelukokonaisuuksista: palvelukokonaisuuksien integraatiohyötyjen toteuttaminen varmistetaan moniammatillisella ja alueen eri osat tuntevilla asiantuntijoilla. 4 (7) -Projektipäällikkö vastaa hankkeen hallinnon koordinoinnista, sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, sidosryhmäyhteistyön sujumisesta sekä toimii projektihallinnon keskeisten työryhmien sihteerinä ja valmistelijana -Perusterveydenhuollon asiantuntija toimii palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämisen asiantuntijana perusterveydenhuollon näkökulmasta -Sosiaalihuollon asiantuntija toimii palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämisen asiantuntijana sosiaalihuollon näkökulmasta -Sosiaali- ja terveystoimen sekä hallinnon asiantuntija 1: toimii palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämisen asiantuntijana erityisesti terveydenhuollon ja kuntoutuksen näkökulmasta -Sosiaali- ja terveystoimen sekä hallinnon asiantuntija 2: toimii palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämisen asiantuntijana erityisesti lasten ja perheiden palvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kehitysvammapalvelujen sekä myös hoito- ja hoivapalvelujen osalta sosiaalihuollon näkökulmasta -Talous- ja palveluprosessien sekä vaikuttavuuden arvioinnin asiantuntija toimii palvelurakenteen ja palveluprosessien kehittämisen asiantuntijana talous- ja palveluprosessien sekä vaikuttavuuden arvioinnin osalta -Prosessiasiantuntijat vastaavat valittavien palveluprosessien selvittämisestä ja kehittämisestä -Projektiassistentti hoitaa hankkeen maksatushakemusten valmistelun ja kuntarahoituksen laskutuksen Henkilöstö aloittaa työskentelyn Ostopalvelut Kustannus Kustannus- ja palveluanalyysien hankinta/tarvittavan tiedon tuottaminen, muut asiantuntijapalvelut, tiedottaminen ja viestintä (mm. hakuilmoitus, seminaarit) Yhteensä Kustannusten perustelut Hankitaan palvelukokonaisuuksien suunnittelussa tarvittavaa analyysi- ja asiantuntijaaineistoa, sekä tiedottamiseen ja viestintään liittyviä hankintoja (mm. ilmoitukset, seminaarit). Palvelurakenteiden ja hoitoketjujen saaminen yhteismitallisiksi ja vertailtaviksi edellyttää asiantuntija-avun ostamista toteuttajaorganisaatioiden ulkopuolelta. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä Kustannusten perustelut

17 5 (7) 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä Kustannusten perustelut 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä Kustannusten perustelut 6 Flat rate Kerroin % Yhteensä Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä Tulot Tulot 7 Yhteensä Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma

18 6 (7) Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0

19 7 (7) Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä

20 1 (7) Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake Hakijan (osatoteuttajan) nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite PL 50 Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö Pasi Parkkila Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Postitoimipaikka OYS Yhteyshenkilön sähköpostiosoite 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hanke on suora käytännön seuraus Suomen hallituksen syksyllä 2015 tekemistä linjauksista, joiden mukaisesti maassamme luovutaan kuntien järjestämisvastuuseen perustuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja siirrytään maksimissaan 18 itsehallinnollisen alueen (maakunta) rakenteeseen. Pohjois-Pohjanmaalla tämä merkitsee järjestämisvastuun siirtymistä 30 kunnalta yhdelle maakunnan laajuiselle toimijalle (itsehallintoalue). Tässä hankkeessa luodaan mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet; mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Toteuttajan rooli: Hankkeen johtaja/selvityshenkilö on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Tällä ratkaisulla varmistetaan sairaanhoitopiirin monipuolisen erikoissairaanhoidon asiantuntemuksen hyödyntäminen hankkeessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuo osahankkeen kautta erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon erityisosaamisen kaikkiin hankkeen osakokonaisuuksiin, joissa em. palveluilla on joko suora tai välillinen yhteys palveluprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Sairaanhoitopiirin osahanke sisältää lisäksi hankkeen johtamisen tuen sekä tässä hankkeessa tarvittavan alueellisen tiedon tuottamiseen ja tiedontuotannon kehittämiseen liittyviä tehtäviä. 2 Toteutus ja tulokset

21 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hankkeen selvitysmies toimii hankekokonaisuuden johtajana ja vastaa kokonaisuudesta. Lisäksi osahankkeessa tehdään tarvittavan alueellisen tiedon tuottamista ja tiedontuotannon kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Hankekokonaisuuden konkreettiset toimenpiteet: Teemoja joita kehitetään, ovat mm: Lähipalvelut, päivystys, osaaminen ja työnjako, teknologia, tilat, kunta / sosiaali- ja terveyspalvelut rajapinta. Kehitettäviä palvelukokonaisuuksia ovat mm: Terveyspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja nuorten palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut, erityispalvelut jne. Teemoja ja palvelukokonaisuuksia käsitellään poikkileikkaavasti ja moniammatillisesti, jolloin yksi (kukin) teema tarkastellaan kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Palvelukokonaisuudet määritellään asiakaslähtöisen integraation ja maamme hallituksen tekemien linjausten näkökulmista painottaen seuraavia asioita: - asiakkaan valinnanvapauden huomioon ottaminen (ml. monituottajuus) - palvelujen järjestämisen ja tuottajan eriyttämiseen liittyvät asiat - tietojohtamisen kokonaisuus ja siihen liittyvät mittarit (toteutus suunnitellaan omana tätä hanketta tukevana hankkeenna, aloitus mahdollisesti loppuvuodesta 2016) - sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen - omahoito / oman vastuunoton lisääminen (huom. ed. kohta) - palveluverkko / palvelurakenne / prosessit (myös osaajien turvaamisen varmistami-nen) - palvelujen vaikuttavuuden määritys ja mittaus - palvelujen rajapinnat - benchmarking eri toimijoiden ja prosessien välillä (kansallinen ja kansainvälinen) Monituottajuus voi lisätä yksityissektorin toimintamahdollisuuksia palvelujen tuottajana ja yritysten palveluntuotanto huomioidaan teemoissa ja palvelukokonaisuuksissa. Hanke luo valmiuksia myös ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Keskeistä hankkeen toteutuksessa on palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakaslähtöinen uudistaminen. Valmistelu- ja kehittämistyö organisoidaan edellä mainittujen keskeisten palvelukokonaisuuksien (7-9 kpl) ympärille. Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä useampi alueen asukas. Lasten ja perheiden palveluja uudistetaan suunnittelemalla palveluprosessit siten että se mahdollistaa painopisteen siirtämisen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kehitysvammaisten palveluja uudistetaan entistä enemmän itsenäistä asumista tukevaksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään siten, että sillä tuetaan avohoitolähtöistä toimintaa ja integroidaan perus- ja erikoistason palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden erityiskysymykset (hoitoketjut / prosessit, työnjako, ohjaus ym.) tarkastellaan tavoitteena palvelujen optimointi sekä palvelujen käyttäjien että palvelujen järjestämisestä vastuussa olevien kannalta. Lisäksi kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien välisiä yhteistyömuotoja erityisesti toimintojen ja palvelujen rajapinnat huomioon ottaen. 2 (7)

22 3 (7) De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Selvityshenkilö/hankkeen johtaja Osa-aikainen Tietotuotannon asiantuntija Osa-aikainen Yhteensä Kustannusten perustelut Selvityshenkilö toimii hankkeen johtajana ja vastaa hankekokonaisuudesta. Tietotuotannon asiantuntija tuottaa hankkeessa tarvittavaa alueellista ja valtakunnallista (vertailutieto) tietoa ja hoitaa tiedontuotannon kehittämiseen liittyviä tehtäviä Henkilöstö aloittaa Ostopalvelut Kustannus Erikoissairaanhoidon tarkastelu eri hoitoketjujen osalta Yhteensä

23 Kustannusten perustelut Erityisasiantuntemuksen hankintaa erikoissairaanhoidon osalta. Palvelurakenteiden ja hoitoketjujen saaminen yhteismitallisiksi ja vertailtaviksi edellyttää asiantuntija-avun ostamista toteuttajaorganisaatioiden ulkopuolelta. 4 (7) 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä Kustannusten perustelut 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä Kustannusten perustelut 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä Kustannusten perustelut 6 Flat rate Kerroin % Yhteensä Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä