UTSJOEN VANHAT KOULUT

Transkriptio

1 UTSJOEN VANHAT KOULUT Rakennushistoriallinen selvitys (vain teksti) Arkkitehtitoimisto Ajantaju ssä Arkkitehtitoimisto Ajantaju

2 Alkusanat Tämä Utsjoen vanhojen koulujen rakennushistoriallinen selvitystyö liittyy koulujen käyttötarkoituksen muutokseen, jota suunnittelee tiede- ja taidetalon esiselvityshanke. Kiinnostuin tehtävästä, jota minulle tarjottiin tehtäväksi elokuun alkupuolella kuluvaa vuotta. Projekti on käynnistynyt kuluvan vuoden keväällä ja päättyy lokakuun lopulla. Olen saanut arvokasta tietoa ja lähdeaineistoa Utsjoen kunnalta, kirjastosta ja koulun arkistosta otettuja piirustuskopioita käyttööni. Utsjoen käyntini aikana tapasin koulun entisen eläkkeellä olevan opettajan Terttu Guttormin sekä miehensä Hansin heidän kotonaan eräänä keskiviikkoaamuna. He kertoivat elävästi koulun ajoista 1950-luvulta lähtien. Tarinoiden lomassa koulut asettuivat mielenkiintoiseen viitekehykseen ja tarinat antoivat rakennuksille ja ympäristölle hengen. Tutkimukseni tueksi kävin läpi kansallisarkistossa piirustuksia mikrofilmeiltä ja museoviraston kuvakokoelmia, joista olisi voinut löytyä viitteitä rakennusten alkuperästä. Kysymykseen kuka suunnitteli Utsjoen koulut, en löytänyt vastausta ja legenda Engelin suunnitelmista jäi edelleen legendana elämään. Kysymys on monissa, myös minussa, herättänyt mielenkiintoa, koska Engelin ajan ja koulujen rakentamisen välillä on yli 80 vuotta. Suuri osa selvitystyötä oli tarkistaa rakennukset mittauksin ja piirtää niiden nykyinen asu sekä tarkastella niiden kuntoa silmämääräisesti. Rakenteita ei avattu tässä tarkastelussa ei myöskään suoritettu mittauksia virtauksista ei mahdollisista haitallisista pitoisuuksista huonetiloissa tai rakenteissa. Valokuvasin rakennuksia ja varsinkin niiden nykyistä kuntoa, valokuvat toimivat oivallisena apuna kirjata asioita ja pistää korjausasioita tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Matka Utsjoelle tarkkailu- ja mittauskäynnille oli minun ensimmäinen näille leveysasteille. Työ oli antoisaa ja Utsjoen panoraama painui lähtemättömästi mieliini syksyaamuisin usvan vähitellen häipyessä joesta. ssä Anita Yli-Suutala, arkkitehti Arkkitehtitoimisto Ajantaju 2 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

3 Sisältö Alkusanat 2 KOULUN ALKUVAIHEET 4 Taustaa 4 Kirkonkylään tulee kansakoulurakennus 5 Kiinteä koulurakennus, rakentaminen 6 Koulukiinteistön tontti rakennuksineen 7 Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) 7 Navetta ja ulkohuonerakennus 9 Sauna 10 Uusi asuntolarakennus 10 Vesiallas 10 Työmaaparakki, riemuliiteri 10 RAKENNUSTEN MERKITTÄVIMMÄT MUUTOSVAIHEET 11 Yleistä 11 Varhaisimmat muutokset 11 Vuoden muutos ja korjaustyöt 11 Sähköosuuskunta 14 Vuoden 1981 muutokset ja korjaukset 14 Vuoden 1991 ja myöhemmät toimenpiteet 15 YKSITYISKOHTAINEN INVENTOINTI 16 Mittaus-/nykytilapiirustukset 16 Valokuvadokumentointi 16 Nykytilojen kunto ja käyttökelpoisuus 17 Pohjoinen rakennus 17 Eteläinen rakennus 21 Tekniset järjestelmät ja erityisselvitykset 23 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 Säilyneet arvot 25 Tilojen käyttökelpoisuus vs. uusi käyttö 25 Kiireellisyys ja korjausten vaiheistus 26 Lähteet 27 Liitteet 3 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

4 KOULUN ALKUVAIHEET Taustaa Ensimmäiset yritykset kristinuskon tuloon Lappiin oli jo luvuilla, mutta vielä luvulla suurin osa Lappia oli pakanallista. Lapin papit, kuten Jacob Fellman (toimi Utsjoen kirkkoherrana ) piti lukutaidon opetusta tärkeänä hengellisen sanoman perille menossa. Vanhempien tehtävänä oli opettaa ja papisto valvoi. Aikojen kuluessa pidettiin opetuskielinä vuoroin tärkeänä suomen vuoroin saamenkieltä. Utsjoki kuului Härnosandin hiippakuntaan ( ) ja Norjan puolen vaikutteet ilmenivät myös Utsjoella. Vasta vuonna 1763 Utsjoki liitettiin Suomeen. Ensimmäisiä merkintöjä kouluhankkeista oli jo vuonna 1725, mutta Utsjoen ensimmäinen kiinteä koulu pedagogio aloitti toimintansa kevättalvella 1743 ja se toimi 8 vuoden ajan. Sen jälkeen kiertävien koulujen kansanopetuksesta huolehtivat katekeetat 1700-luvulta aina luvulle asti. 1 Keisarin antoi julistuksen 1858 kansanopetuksen järjestämisestä, opetusvelvoite annettiin lasten sisäluvusta kodeille, pyhä- ja kyläkouluille. 2 Kansakouluasia eteni ripeästi luvulla, vaikka pätevien opettajien saaminen Utsjoelle oli aluksi hankalaa eikä monet pitäneet opetusta tarpeellisenakaan kaikille. Ensimmäinen koulu aloitti toimintansa 1878 kirkonkylällä ja toimi vuoteen 1882, kolmen vuoden päästä siitä se siirrettiin oppilaiden vähyyden vuoksi Outakoskelle. Outakosken ensimmäinen koulurakennus valmistui 1886, mutta se korvattiin uudella suuremmalla jo 1889; 2-kerroksinen hirsitalo luokkineen ja oppilasasuntoloineen. Vuoden 1898 piirijako asetus vauhditti kansakoulujen perustamista; v jako kahteen piiriin, Outakoski ja kirkonkylä. Rakennus oli Outakoskella, mutta kirkonkylässä sen rakentamista ei pidetty kiireellisenä, sillä katekeettojen opetusta pidettiin riittävänä. Vaikka oppivelvollisuuslaki oli astunut voimaan 1921, sen täytäntöönpanolla ei pidetty kiirettä. Myös kansalaissota vaikeutti koulunpitoa, sen ylläpitoon ei saatu rahoitusta. Vuonna 1928 päätettiin kirkonkylälle rakentaa kiinteä koulurakennus ja julkistaa vakituisen opettajan virka avoimeksi. Aluksi koulu toimi syksystä 1929 supistettuna yksiopettajaisena alkeiskouluna, jossa oli alakansakoulu ja yläkansakoulu. Vuoden 1937 syksyllä koulu päätettiin muuttaa täydelliseksi kansakouluksi. Opetusvälineet olivat yksinkertaisia, ja niitä hankittiin rahoituksen salliessa vähitellen. Kielikylpyyn tulleet saamenkieliset oppilaat usein kohtasivat suomen kielen ensimmäistä kertaa koulussa. Lapset tulivat hyvin vaatimattomista oloista, osa heistä asui vielä 1930-luvulla kirkonkylälläkin maalattiaisissa kodissa. Erilaisen kielen ohella olojen erilaisuus kodin ja koulun välillä oli heille kulttuurishokki. Opetuskielenä käytettiin Utsjoen kirkolla sekä saamen että suomenkieltä 3. Kirjakielenä haluttiin pitää suomenkieltä, koska haluttiin sulautua valtaväestöön. Alkuopetuksessa käytettiin enempi saamea. Taustalla vaikutti monisatavuotinen saamelaisten verotus, jota myötä saamen väki siirtyi yhä pohjoisemmaksi. 4 Opetusvälineinä käytettiin paljon kuvatauluja, joiden avulla asioiden ymmärtäminen helpottui. 5 Opetusohjelmassa oli merkittävä paikallinen ilme, tehtiin mm. käsitöitä. Aluksi ne tehtiin mallipiirustusten mukaan, sitten paikallisten opettajien johdolla tehtiin lappilaisia työt. Tytöt ompelivat kodin ja Lapin vaatteita ja pojat tekivät käsitöinään tarvekaluja mm. kalastukseen ja poronhoitoon. Paikallisten käsitöiden merkitystä korostettiin ehkä enempi kuin muualla Suomessa. 6 1 Nikunlassi-Lippo Nillukka, Utsjoen kansakoululaitoksen synty ja kehittyminen vuosina ; Lapin korkeakoulu, Kasvatustieteen osasto, opinnäytetyö, 1985; Lapin Kansa, , Utsjoen ensimmäinen kiinteä koulu, pedegogio, toimi jo yli 250 vuotta sitten, Birit-Maria Ranta, (eläk. FM) 2 Nikunlassi-Lippo Nillukka, s.21 3 ibid, s ibid, ss. 124, Haastattelu: Terttu ja Hans Guttorm, Utsjoki Nikunlassi-Lippo Nillukka,, ss Arkkitehtitoimisto Ajantaju

5 Kirkonkylään tulee kansakoulurakennus Monien vaiheiden jälkeen keväällä 1928 voitiin määrätä lopullinen koulun paikka kirkonkylälle, vastavalitun johtokunta oli nimetty, kunnan ja rakentamisen asiantuntijoista valittu joukko piti tilaisuuden paikan määräämisestä. 7 Paikka määrättiin Adjarattu -nimiselle paikalle. 8 Perusteluina paikan valinnalle pidettiin maaston soveltuvuutta rakentamiseen ja vedensaannin helppoutta. Rakennusmateriaaliksi soveltuvat kivet olivat lähistöllä ja rakennuspuut voitiin uittaa jokea myöten rakennuspaikalle. Lisäksi alueella oli tasaista, jonne leikkikenttä voitiin helposti perustaa. Koulun rakennustyöt päätettiin aloittaa toukokuun puolivälissä Koulurakennus ulkohuoneineen valmistui jo syksyllä Koulun sekä kolmisen vuotta myöhemmin valmistuneen asuntolarakennuksen suunnittelijasta on olemassa kylälegenda, joka kertoo rakennusten suunnittelijaksi C. L. Engelin. Asian todenperäisyyteen ei kuitenkaan ole löytynyt dokumenttia kuten alkuperäisiä rakennusten piirustuksia. Kunnanarkisto on tuhoutunut 1950-luvun kunnantalon palon yhteydessä eikä kansallisarkiston kokoelmista, missä säilytetään aikaisempia rakennushallituksen (aikaisemmin indententinkonttorin) piirustuksia ole kyseisistä piirustuksia mitään mainintaa. 9 Myöskään Suomen rakennushistorian arkistosta ei Utsjoen kouluista Engelin suunnitelmakokoelmassa ole mainintaa. Asian tekee kyseenalaiseksi Engelin tuotanto indententinkonttorin (ik) arkkitehtina vuosina (ik:n toiminta julkisten rakennusten suunnittelijana tai valvojana koko Suomessa) verrattuna koulujen rakennusten ajoitukseen. Engelin pohjoisin rakennussuunnitelma on Utsjoen pappila ( ), joka edustaa Engelille tunnusperäistä puhdasta klassismia. Pappilan muotokielessä on kieltämättä yhteneviä piirteitä kirkonkylän koulujen nykyisen ulkoasun kanssa, kuten useissa ajan klassisistisissa rakennuksissa. Mutta usein lainattiin ajan henkeen sopivia koriste- ja julkisivuaiheita vanhemmista arvorakennuksista ja rakennustapa riippui kulloisenkin rakentajan osaamisesta. Aikaero Engelin tuotannon (kuoli 1840) ja Utsjoen koulun rakentamisen välillä on yli 80 vuotta, mikä on pitkä aika mietittäessä oletuksen tai päätelmän todenperäisyyttä. Arkistolähteet eivät antaneet suoraa vastausta kysymykseen: Kuka suunnitteli Utsjoen koulurakennukset? Arkistokäynnillä vertasin rakennushallituksen koulusuunnitelmia, mistä sisältönsä puolesta löytyi yhteneväisyyttä 1920-luvun koulurakentamiseen esimerkiksi Petsamon Salmijärven kansakoulun ja oppilas-asuntolan suunnitelmien kanssa. 10 Tilaratkaisun perusteella rakennukset ovat silmin nähden samanaikaisia. Julkisivujen osalta utsjokiset ovat mukailleet enempi vaakalaudoitettua 1-kerroksista Utsjoen pappilaa, kuin muita koulusuunnitelmia. Pelkästään ulkoverhouksen suuntaa vaihtamalla rakennuksen ilme muuttuu aika paljon. Tarkastelin myös rakennushallituksen 1900-luvun koulujen mallipiirustuksia, missä samoja piirteitä on havaittavissa, muuta täysin yhteneväisiä pohjaratkaisuja ei tällä kertaa löytynyt arkiston kokoelmasta. Utsjoen koulurakennukset ovat kuvastaneet kulloistakin aikaa ja niiden ilme on muuttunut aikaajoin merkittävämmin lähinnä ikkunoiden ja kuistien osalta. Alkuun rakennukset olivat hirsipintaisia ja ikkunoiden vuorilaudoitukset olivat ennen laudoitusta korostetun leveät. Valtio on tukenut merkittävästi rakennuksen rakentamista mutta myös myöhempiä korjauksia. 7 Paikanmääräämistilaisuudessa olivat mukana Olli Tapiola (johtokunnan esimies, metsätj), Daavid Lukkari (johtokunnanjäsen), Uula Laiti (kunnallislautakunnan edust), A. J. Huttunen (rkm), E. Manninen (rak.tmk, nimismies). Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei pyynnöstä huolimatta saapunut paikalle. (Utsjoen koul.ark Kirkonkylän kansakoulun pöytäkirja, pk Utsjoen kirkonkylän kansakoulun tarkemman paikanmääräämistilaisuudessa ) 8 Utsjoen koulun arkisto. Kirkonkylä kansakoulun pöytäkirja, pk Utsjoen kironkylän koulun tarkemman paikanmääräämistilaisuudessa toukokuussa Tämän rakennushistorian selvitystyön laatijan arkistokäynti Helsingissä Kansallisarkisto, Helsinki, sign. RakH II, Idd 47.1 ja Idd 47.2 Piirustusten allekirjoitus : Y. Sadeniemi, S. Savonius 5 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

6 Kiinteä koulurakennus, rakentaminen ASEMAPIIRROS 1.Koulurakennus, 2. entinen asuntolarakennus, niiden välissä myöhemmin rakennettu teräspilarinen katos, 3. asuntolarakennus 1957, 4. saunan perustus, 5. ulkohuonerakennus (paikka määritelty valokuvan perusteella), 6. riemuliiteri (sijoitus, koko suuntaa antavat) 7. vesiallas, johon yläpuolisesta lähteestä virtasi vesi 1950-l), 8. lämpökeskus/tekninen tila, 9. monitoimitalo, lähimmässä siivessä toimii saamelainen päiväkoti. Vesisaltaan kohdalla idässä Utsjokirannassa oli suvantopaikka veneelle, mihin koululle tulivat elintarvikkeet ennen teiden rakentamista. Tie ja pyörätie kulkevat koulun itäpuolella. 6 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

7 Koulukiinteistön tontti rakennuksineen Ks. asemapiirustus Koulun totilla oli enimmillään kuusi rakennusta. Koulu-asuntorakennus ja ulkohuonerakennus rakennettiin ensin. Pian tehtiin oppilaiden asuntola ja sauna ja viimeisenä uusi asuntolarakennus sekä parakki riemuliiteri. Nykyisin tontilla on kaksi käytöstä poistettua koulurakennusta sekä vaaranpuolella asuntolarakennus erikseen, joka toimii asuinvuokratalona. Vuokratalon kellarissa nykyisin on mm. kerhotiloja. Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) Koulurakennuksen hirret kaadettiin 1927 Inarijoen varresta Biergivaarasta ja ne uitettiin lauttoina Inari- ja Tenojokea pitkin Utsjoelle. Perustuksiin tarvittava kiviaines saatiin lähistöltä vaarasta. Koulu tehtiin aluksi 2-luokkaiseksi supistetuksi kouluksi, jossa oli kaksi luokkahuonetta, toinen alakoululle toinen yläkoululle. Opettajan palkkaamiseksi hänelle kuului lakisääteiseesti osoittaa asunto. Lisäksi hänen luontaisetuihinsa kuului navetta, kasvimaa ja vesineuvot sekä polttopuut. 11 Rakennuksessa oli alun perin myös kellari koulun ja opettajan tarpeita varten. Betonirakenteiset jyrkät portaat kulkivat pimeään kellarivarastoon. Rakennus oli alkujaan hirsipinnalla sekä ulkoa että sisältä, mistä johtui että luokat olivat melko vetoisia ja kylmiä. Rakennus oli punainen. Nurkat koteloitiin reilut 50cm leveillä pystylaudoituksella ja ikkunan vuorilaudat olivat myös useamman laudan levyiset. Alun perin pohjoisnurkan kuisti oli jykevä korostetun levein räystäslaudoin varustettu kuisti, josta pääsi sekä opettajan asuntoon että koulutiloihin. Laudat olivat valkoisiksi maalatut. Pohjoinen koulurakennus konsruoidussa, alkuperäisessaä asussaan. Piirros tehty muutosmerintöihin perutuen. Mm. kuvassa esiintyvät pyöreät uunit ovat olleen alun perin tiiliuunia, pyöreät pönttöuunit tehtiin aikaisempien kiviuunien tilalle palotarkstuksen määräyskestä. Keskellä olevan porrashuoneen portaat johtivat ullakolle sekä kellariin. Kellarin koko ei tarkasti ole tiedossa, mutta sinne johtivat betoniportaat ja siellä oli omat varastot asutnolan hoitajan sekä opettajan tarpeille. (Piirros: Arkkitehtitoimisto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) 11 Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella. Vesineuvoksi sanotaan käyttövettä, joka hänelle toimitettiin mm. oppilaiden toimiessa puuropalkalla vedenhankinnassa. Vesi kuljetettiin ylärinteen lähteestä talvisin kolalla, missä oli paikka puusaaville. Sillä pojat innostuivat joskus laskemaan myös mäkeä. Ajoneuvo törmäsi joskus rinteen puihin ja poikien vaatteet kastuivat läpimäriksi. (Terttu ja Hans Guttormin kertomana.) 7 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

8 Opettajan asunto oli 3-huoneen ja keittiön käsittävä huoneisto. Huoneisto sijoittui koulun yhteyteen pohjoiseen osoittavaan siipeen, jossa oli muuhun koulurakennukseen poikkeavasti harjakatto. Keittiön kalusteet teki Erkki Katekeetta. 12 Muut irtaimet kalusteet, astia- ja liinavaatekaappi, työpöytä, tilattiin Helsingistä Stockmannilta. Kalusteiden kuljetus ei ollut yksinkertaista tiettömien taipaleiden taakse. Kalusteet laivattiin Helsingistä Norjan Vesisaareen, josta siirrettiin edelleen hevosella ja lopuksi uitettiin veneellä perille Utsjoelle. Jo koulun rakennusvaiheessa varauduttiin toisen opettajan palkkaamiseen koululle. Myös hänelle oli osoitettava huoneisto, mutta vaatimattomampi kuin ensimmäiselle opettajalle. Ullakkokerroksen pohjoispäätyyn oli tarkoitus tehdä toisen opettajan huoneisto, mutta sitä ei koska rakennettu, koska uusi opettaja avioitui ensimmäisen opettajan kanssa. 13 Kuvaus Outakosken koulun rakennuspuuhista 1880-luvulta lainattu Terttu Guttormin tekstistä, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Kylän väki oli kevään tullen mukana rakennuspuuhissa. Miehet veistivät hirret ja nuorukaiset porasivat malkurilla reijät vaarnoille ja tilkitsivät hirrenraot. Tulisijojen ja savuhormien tiilet valmistettiin paikanpäällä. Lapset sekoittivat tiilisavea vorokilla ja opettajan rouva iski savea muotteihin. Paikalla poltetuista tiilistä muurattiin komeat uunit. Kirkonkylän koulun rakennusvaiheista ei ole tarkempaa kuvausta, mutta kun piirustukset oli hankittu ja rakennustarpeet rahdattu paikalle, koulun valmistuminen oli varsin nopeaa. Voidaan olettaa, että kyläläiset osallistuivat jossain määrin kirkonkylän koulun rakentamiseen. Jo vuosi rakennuspaikan merkitsemisestä rakennus oli valmis ja koulunkäynti voi alkaa syksyllä Koulun vihkiäisissä koulutarkastaja Antti Hämäläinen kertoi Utsjoen kirkonkylän koulun olevan Lapin kalleimpia koulutaloja. Se oli tullut maksamaan 1,25 milj. mk, josta valtion osuus oli huomattava, silti kuntalaisten maksettavaksi jäi vielä merkittävä osuus. 14 Eteläinen rakennus (oppilasasuntola) Kun koulun toiminta alkoi 1929 asuivat kauempaa tulleet oppilaat alkuun kylän taloissa. Oli kuitenkin pian saatava oppilasasuntola, oppilaita tuli pitkien matkojen takaa. Usein he viipyivät kirkonkylässä syksystä jouluun, uudesta vuodesta kesään, jouluna he pääsivät käymään kotona. Asuntola rakennus rakennettiin koulun eteläpuolelle hirrestä kuten koulurakennuskin. Asuntolan rakennustarpeista ei ole tarkempaa tietoa, niiden hankintapaikasta tai tavasta, mutta voidaan olettaa, että ne kaadettiin ja kuljetettiin paikalle koulurakennuksen rakennustarpeiden kanssa yhtäaikaa. Asuntolarakennukseen tehtiin makuusalit sekä tytöille että pojille. Yhteisen eteisaulan kohdalla oli sairashuone, asuntolan hoitajan huone sekä iso keittiö. Keittiössä oli iso leivinuuni ja muuripata. Koulun ruoka tehtiin keittiössä ja peseytymiseen tarvittiin vettä. Pihan puolella oli sisäänkäynti: tuulikaappi sekä ruokakomero. Asuntolan elämä oli vaiherikasta. Pojat keksivät tuon tuosta kepposia. Kerran ruokakomeron pullapitko oli herättänyt poikien mielenkiinnon ja he olivat päässeet lukolliseen komeroon avoimen ikkunan kautta. 15 Siistit uudet asuntolan salit olivat valoisia, toisenlaisia kuin mihin lapin lapset olivat tottuneet kotonaan. Kenkäheinien kuivatusta ei sopinut asuntolan hoitajan mielestä toteuttaa pitkin lattiaa. Heinät kuivattiin kattoon vinssillä nostettavassa telineessä, joka teetettiin asuntolaan. Uusia heiniä lisättiin tai vaihdettiin. Käytetyt heinät syötettiin lampaille. Asuntolan hoitajaksi palkattiin henkilö, joka 12 Terttu Guttormin kertamana Utsjoella Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu Guttorm, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Terttu Guttormin kertomana haastattelussa Utsjoella Arkkitehtitoimisto Ajantaju

9 valvoi myös lasten läksyjen tekoa, toisin kuin Outakoskella, missä opettajat toimivat myös asuntolan valvojina. Eteläinen rakennus, alkuperäisessä asussaan. Piirros on rekonsruoitu vanhojen muutospiirustusten mukaan, niissä puretuiksi merkittyjen rakennusosien mukaan. (Maaseudun keskusrakennustoimisto, Helsinki, 1956) Oviaukoitukset sairashuoneeseen sekö asuntolanhoitajan huoneeseen ei ole tiedossa. Samoin vanhasta kuistista ei ole mittatieoja, se on piirretty valokuvien mukaan suuntaaantavasti. (Piirros: Arkkitehtitoimsto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) Navetta ja ulkohuonerakennus Koulun pohjoispuolelle rakennettiin ulkohuonerakennus, jossa oli kahden lehmän navetta, liiteri sekä ulkohuoneet: omat erilliset puuceet opettajalle, asuntolan hoitajalle sekä tytöille ja pojille. Opettajan etuihin kuului navetta ja kasvimaa. Koulun askareisiin osallistuivat myös lapset, se kuului päiväohjelmaan. Kerran laulutunnilla poikien laulu ei luistanut, laulun sijaan heidät komennettiin ranteelle hellapuiden tekoon. 16 Liiterin puiden tekoon osallistuivat koulun pojat muutoinkin kouluelämän liittyvänä askareena ja liiteri tuli heille tutuksi. Alkuperäisestä ulkohuonerakennuksesta ei ole säilynyt piirustuksia, mutta kuvamateriaalia pihapiiristä on olemassa ja sen sijainti voidaan määritellä niiden perusteella. Rakennus oli navetan osalta hirsirakenteinen ja muu osa lautarakenteinen, pitkä ja pääty jokeen päin. Rakennus oli värjätty punamullalla punaiseksi. Vuorilaudat olivat maalattu valkoisiksi. Navetta muutettiin myöhemmin koulun keittiöksi, koska siinä oli iso muuripata. Rakennukseen sijoitettiin myös paloneuvot, paloöljytynnyrit. Tynnyreille tehtiin käytön helpottamiseksi telineet, mistä polttoaine voitiin lapota helposti lamppuihin. 17 Ulkohuonerakennus purettiin tarpeettomana ja huonon kuntonsa vuoksi 1980-luvun alussa. Koulun ja ulkohuonerakennuksen väliin jäi reilun kokoinen tasainen koulunpiha, leikkikenttä. 16 Hans Guttormin (oppilaana 1930-luvulla) kertomana erään laulutunnin tapahtumista, haastattelu Utsjoella Rante on liiterin vieressä oleva puiden sahaus- ja pilkkomispiha. 17 Terttu Guttormin kertomana hänen opettajantoimensa kokemuksista. Telineen idean ja täytäntöönpanon hoiti Terttu. 9 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

10 Sauna Koulurakennuksesta luoteeseen ylärinteessä metsikön reunassa oli saunarakennus, josta ei ole enää jäljellä kuin betoninen kivijalka ja maanvarainen betonilattia. Rakennuksessa oli isohko löylyhuone, johon sopi noin 10 oppilasta kerralla saunomaan. Käynti etelän puolelta tuulikaapin kautta pukuhuoneeseen, joka oli löylyhuoneen kokoinen. Sauna sijoittui harja rinteen suuntaisesti. Jostain syystä vedenpoisto oli tehty taustalle, vasten rinnettä. Siitä aiheutui jatkuvaa haittaa ja saunavedet jäätyessään paantoivat takaseinälle talvisin. 18 Saunassa sekä saunottiin että pestiin pyykit. Saunaan sijoitettiin myöhemmin aggregaatti, kun rakennuksiin vedettiin vesijohdot ja sauna jäi pois köytöstä 1950-luvun lopulla. 19 Uusi asuntolarakennus Ylärinteen puolelle koulurakennusten väliin tehtiin uusi 2-kerroksinen asuntolarakennus se valmistui vuonna Myöhemmin rakennukseen on tehty koko rakennuksen kokoinen kellaritila. (Tämä selvitystyö ei sisällä uuden asuntolarakennuksen tarkempaa tarkastelua.) Vesiallas Entisen asuntolan kohdilla ylärinteessä noin 100m päässä pihasta on lähde, jossa virtaa puhdasta vettä. Ennen vesi kuljetettiin kelkalla tai kolalla alas, mutta asiaa haluttiin helpottaa ja pihan reunalle tehtiin betonirakenteinen veden keruuallas. Altaan rakennusajankohta ei ole tiedossa, mutta se on ollut käytössä jonkin aikaa ennen vesijohtojen tuloa (vuonna 1957 uuden asuntola rakennuksen myötä). Allas oli kuitenkin avoin ja vesi roskautui helposti. Vesijohdon myötä se jäi pois käytöstä. Työmaaparakki, riemuliiteri Silloisen ulkohuonerakennuksen takana oli lisäksi rakennettu työmaaparakki uuden asuntolarakennuksen rakennusaikaista käyttöä varten. Siinä oli iso ruokasali ja keittiö sekä asunnot emännälle ja apulaiselle. Rakennustyön jälkeen se toimi ensin oppilaiden ruokalana. Myöhemmin urheiluseura Kuohu järjesti tiloissa tapahtumia, kuten kansainvälisiä hiihtoja, tansseja sekä elokuvaesityksiä. Elokuvia näytti kiertävä elokuvan esittäjä ja kyläläiset kokoontuivat niitä katsomaan. Uuden toimintansa myötä rakennusta alettiin kutsua riemuliiteriksi. Olihan siellä useat nuoret tutustuneet toisiinsa tansseissa ja aloittaneet yhteisen taipaleensa. Kuohun operaattorina toimi Villen Hansi (Hans Järvensivu), joka järjesti kansainväliset hiihdot kevättalvella, mm rovaniemeläinen Hannu Manninen löi itsensä läpi juuri Utsjoella Kuohun hiihdoissa. Silloin norjalaiset kilpakumppanit jäivät hiihtoajassa pari minuuttia jälkeen ja nuori täysin tuntematon suomalainen herätti ihmetystä ulkomaalaisissa. Kun uusi monitoimirakennus valmistui 1970-luvulla riemuliiterin toiminta hiipui. Hans Guttorm piti riemuliiteriä monen vuoden ajan veneverstaanaan ennen sen purkua. Rakennus purettiin 1980-luvun alussa, kun sen katto alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä sen korjaus ollut kannattavaa Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu ja Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu ja Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Arkkitehtitoimisto Ajantaju

11 RAKENNUSTEN MERKITTÄVIMMÄT MUUTOSVAIHEET Yleistä Kolmekymmenluvun pulavuosien jälkeen rakennuksia korjattiin. Alkujaan rakennukset olivat kylmiä. Ne olivat hirsipintaisia vuoraamattomia sekä ulkoa että sisältä. Huoneet lämmitettiin tiilistä muuratuilla uunilla, vesi kuljetettiin lähteestä ja valaistus hoidettiin polttoöljyllä ja myöhemmin kapriidi tai Tilley -lampuilla. Tiilirakenteiset uunit purettiin palotarkastajan kehotuksesta. Uudet peltikuoriuunit muurattiin tilalle. Kun uusi asuntolarakennus valmistui vuonna 1957 rakennuksiin vedettiin vesijohdot. Sähkövalo tuli kouluun, kun koululle hankittiin aggregaatti. Se sijoitettiin saunaan. Aggregaatti meni kuitenkin rikki melkein uutena ja uudet käämit piti tilata Englannista. Luokkiin asennettiin kattovalaisimet. Ullakkotilasta löytyi pari vanhaa 1950-luvun opaalilasista koulun kattovalaisinta, jotka ovat olleet luokissa. 21 Sota-aikana koulun toiminta vaikeutui ja sekoittui täysin. Talvisodan aikana koulut olivat täysin suljettuina. Ja vuonna 1941 jouduttiin asuntolarakennus luovuttamaan saksalaistan joukkojen majoituspaikaksi. Lapset sijoitettiin kylän taloihin. Opettajan navetta oli täynnä hevosia. Entisessä tyttöjen salissa oli radioasema ja koulun viereisessä vaarassa radiomastot. Syyskuun 5. päivänä 1944 kirkonkylän koululaiset oli lähetetty kotiin, päiväkirjassa luki: Tuli siirtomatka. Evakkoon siirryttiin Keski-Pohjanmaalle. 22 Utsjoen koulut säästyivät Lapin sodan tuhoilta. Saksalaisten perääntyessä heidän suunnitelmansa, polttaa myös Utsjoen talot, eivät onnistuneet. Joen jäät olivat liian heikkoja, että lentokone olisi päässyt laskeutumaan sen jäälle, joten tuhotyö jäi tekemättä aikaisen talven tulon vuoksi. 23 Varhaisimmat muutokset Rakennukset laudoitettiin ulkopuolelta vuonna 1938 ja maalattiin vaalealla öljymaalilla. Aikaisempi punamullattu ilme vaihtui melkein valkoiseen sävyyn, nurkat ja vuorilaudat olivat täysin valkoiset. Ikkunavuorilautojen kavennus on ilmeisesti tapahtunut tässä vaiheessa. Muuten ikkunat säilyttivät alkuperäisen ilmeensä. Vuoden muutos ja korjaustyöt Ensimmäinen varsinainen muutos tai korjaus rakennuksiin tehtiin vuonna 1957, jolloin myös uudempi oppilasasuntola valmistui. Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) Piirustusten mukaiset muutokset näkyvät lähinnä kuistien ja tilallisina muutoksina. Vanhaan koulurakennukseen tuli alakoulun luokka ja veisto- ja voimistelusali. Vanha pohjoisen puolen klassistinen kuisti purettiin ja korvattiin uudella pienemmällä rankorakenteisella kuistilla, josta päästiin vain opettajan asuntoon sekä kellariin ja ullakolle. Tässä vaiheessa pyöreät uunit näyttää piirustusten mukaan puretun 24, mikä on ristiriidassa Hans Guttromin kertomuksen mukaan. (Hänen mukaansa uudet pönttöuunit olisi muurattu 1950-luvun alussa vanhojen tiiliuunien tilalle palotarkastajan vaatimuksesta, niiden uusimisajankohta on mahdollisesti ollut 21 Sähkötyöselitys ja valaisinluettelo, vuodelta 1957 (entisen oppilasasuntolan ja koulun muutostöihin) allekirjoitus H.Heinonen: valaisinmalli Idman 135, 1602/100W. 22 Terttu Guttorm, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Muutospiirustus: Maaseudun keskurakennustoimisto, Arkkitehtitoimisto Ajantaju

12 hieman aikaisemmin.) Piirustusten mukaan opettajan WC-tila olisi sijoitettu eteiseen keskelle veistosalin viereistä seinää. Terttu Guttormin mukaan Wc:n sijoitus olisi ollut heidän aikanaan ja esityksestään pohjoisnurkassa, päätyhuoneen perällä. Voidaan todeta, että suunnitelmat eivät kaikilta osin ole toteutuneet tai niitä on sovellettu. Opettajan keittiössä näkyy suunnitelmassa säilytetyn puulieden, savuhormi uusittiin. Pohjoinen koulurakennus 1957 muutossuunnitelmien mukaan.(maaseudun keskusrakennustoimisto Oy, Helsinki, 1956) Uuunit on purettu ja kuitimuutokset tehty ja uusi oppilaiden sisäänkäynti etelän puolelle. tuulikaappi ja portaat. (Piirros: Arkkitehtitoimisto Ajantaju, Anita Yli-Suutala. 2007) Rakennustyöselityksen mukaan puhutaan lämpökeskukseen johtavasta putkitunnelista. Tässä vaiheessa selostuksen mukaan on asennettu rakennuksiin vesikiertoinen keskuslämmitys. Uusi rankorakenteinen kuisti tehtiin oppilaille etelän puolelle vastapäätä entisen asuntolan sisäänkäyntiä. Kuistien ja savupiippujen perustukset tehtiin säästöbetonista. Ulkoportaat valettiin teräsbetonista ja slammattiin. 25 Selostuksen mukaan tässä vaiheessa tarkastettiin sekä väli- että alapohjarakenteet, Lattiat avattiin ja lattialaudat koulun huoneissa käytettiin kunnostettuina uudelleen. Opettajan lattiat tehtiin uusista laudoista. Kellarissa seiniin lisättiin lastuvillalevyjä 26 lämpöeristeeksi, pinta slammattu sementtilastilla. Hirsiseinän rakoja tilkittiin tervatilkkeellä l. -riveellä sisäpuolelta. Myös rakenteista mahdollisesti lahonneet hirret korvattiin terveellä puulla ja oikaistiin läntinen seinä pullistuman vuoksi U-rautaisin tuin (teräsföljärit) Vanhat sisäseinät tilkittiin ja veistettiin suoriksi! Puretut savupiiput ja paloseinät korvattiin rankorakenteisella seinällä, äänieristeeksi asennettiinn vuorivillalevyt 10cm. Yläpohjat: rakennetta korotettiin ja täyte tarkistettiin, lisättiin ja tehtiin palopermanto hiekalla ja pinta laudoituksella koko ullakon osalta. Huonetilojen puolella vanhat paneelikatot jäivät paikoilleen, uusi pinta koolattiin huokoisella kuitulevyllä, Halltex-levyllä. 25 slammaus l.lieterappaus, sivellään juokseva, löysä laasti harjalla kiviaineiseen alustaan, betonin tai tiilen pintaan 26 lastuvilla l.. Tojalevy on tehty ohuesta, pitkästä puulastusta, liimattu sementtiliimalla 5 10cm paksuksi rakennuslevyksi, käytettiin lisäeristeenä tai akustisena materiaalina jälleenrakennuskaudella mm.kellaritiloissa 12 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

13 Vanhojen savuhormien tielle tehtiin ilmastointihormit kevyenä rakenteena. Selostuksessa on mainita asbestisementtilevy, mitkä tulee huomioida mahdollisissa myöhemmissä muutostöissä. Onko ne poistettu myöhemmissä muutostöissä, ei ole tietoa. Jos ne ovat paikoillaan, niiden purku ja poisto on aina erikoistyötä! Selostuksessa mainitaan, että opettajan asunnon savuhormi uusittiin muuratulla hormilla. Vesikaton kunto on tarkistettu ja paikattu. Vesikatolle tehtiin tässä vaiheessa paloluukut, käyntisillat ja uudet teräsrakenteiset talotikkaat. Luokkahuoneiden seinäpinnat levytettiin kovalevyillä alaosistaan, yläosat verhottiin Ensotapetilla, komerot pinkopahvitettiin. Asuinhuoneissa käytettiin Oulu-tapettia. Asuinhuoneiden ulkoseinien lämmöneristystä parannettiin lisäämällä huokoiset kuitulevyt. Rakennuksen kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusittiin ensimmäistä kertaa tässä vaiheessa. Valokuvien mukaan ikkunoiden ruutujaossa on noudatettu ajanhenkeä, ne uusittiin 6-ruutuisiksi ikkunoiksi. Ulkopuitteet ovat olleet kittilasitteisia ja sisäpuitteet listalasitteisia. Uusia kalusteita tehtiin puusepäntyönä, lähinnä opettaja asunnon keittiön vesijohtojen myötä kalusteita pesupöytineen uusittiin. Luokkahuoneisiin rakennettiin irralliset kateederit, opettajan korokkeet. Eteläinen rakennus, oppilasasuntolan muutos koulutiloiksi Entisestä oppilasasuntolasta purettiin vanha klassinen kuisti komeroineen ja korvattiin uudella rankorakenteisella pariovellisella kuistilla. Kuistin perustus ja ulkoportaat tehtiin betonirakenteisiksi. Lattiat ja välipohjarakenteet tarkistettiin koulurakennuksen tavoin. Purettujen savupiippujen kohdat palomuureineen paikattiin rankorakenteisina seininä. Kevyissä ilmanpoistohormeissa on käytetty asbestisementtilevyjä, jotka mahdollisesti ovat tälläkin hetkellä paikoillaan. Niihin tehtävissä muutoksissa tulee muistaa, että niiden purku on aina erikoistyötä, työ tehtävä alipaineistettuna, erityksessä muusta tilasta! Rakennuksissa tulee tehdä asbestikartoitus! Eteläinen rakennus, vuoden 1957 muutoksien jälkeen, kun oppilasasuntola muutettiin yläkoulun tiloksi. Asuntolanhoitajan ja sairashuoneen tilalle tuli kerhohuone ja keittiö muureineen ja luokat tulisijoineen purettiin. (Piirros: Arkkitehtitoimsto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) 13 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

14 Oppilasasuntolan makuusalit muutettiin kahdeksi yläkoulun luokkahuoneeksi. Vaaran puoleisen luokkahuoneen perälle tehtiin tyttöjen käsityövarasto ja keskiosan keittiötilasta osa laajennettiin oppilaseteiseen ja osasta tehtiin opetusvälinevarasto. Asuntolanhoitajan huone ja sairashuone yhdistettiin yhdeksi isoksi kerhohuoneeksi. Uusi tuulikaappi rakennettiin entistä pienemmäksi, koska ruokavarastoa ei enää tarvittu. Sähköosuuskunta Vuoden 1963 kuluessa perustettiin sähköosuuskunta, johon saatiin valtion avustus, mutta se edellytti omarahoitusosuutta. Kunta ei ollut halukas antamaan ko. rahoitusta, sanomalla ettei kunta liity koskaan Utsjoen sähköosuuskuntaan. Osuuskunnan oli otettava huomattava vekselilaina, sen aikaista rahaa mk. Seurauksen päätettiin, ettei kunnalle myös sähköä anneta. Tarkastaja Ahti Koivula puuttui kuitenkin kiistaan ja hän päätti että Partakkoon siirretään Utsjoen käyttämä aggregaatti ja koululle tuli sitä myötä sähköt. 27 Vuoden 1981 muutokset ja korjaukset Toinen merkittävämpi muutosvaihe ajoittui 1980-luvun alkupuolelle. Arkkitehtisuunnitelmat teki Arkkitehtitoimisto Jouni Koiso-Kanttila Oulusta. 28 Vanhaan pohjoiseen koulurakennukseen sijoitettiin yksi ala-asteen luokka sekä opettajan huone. Opettajan asuntotila otettiin koulukäyttöön, sinne sijoitettiin lepohuone, opetusväline- sekä materiaalihuone sekä opettajien sekä siivoojien sosiaalitilat. Ullakolle ja kellariin kulkeva porrashuone purettiin 1- kerroksen osalta ja siirrettiin keskemmälle tilajakoa yksivartiseksi portaaksi. Ullakolla on nähtävissä vanhan porrashuoneen ullakon puoleiset seinärakenteet. Ulkoarkkitehtuuriin puututtiin myös. Ikkunat vaihdettiin jo järjestyksessään kolmansiin ikkunoihin, joiden ilme noudattaa nykyiselläänkin alkuperäistä puitejakoa, kaksi samankokoista ruutua päällekkäin, kaksi tai kolme rinnakkain. Yksi ruutu on avattava kussakin ikkunaukossa. Pohjoisen rakennuksen opettajan huoneistoon menevä ulko-ovi ja kuisti purettiin. Oviaukko sekä viereinen entinen keittiön ikkuna laudoitettiin umpeen. Aukot ovat laudoituksen alla olemassa, siis julkisivun ilme on ennallistettavissa niiden osalta tarvittaessa. Mikä on kellarin kohtalo, siitä ei ole merkintää suunnitelmissa ja kulku sinne on tässä vaiheessa estetty. Myös ullakon pohjoispäädyn alun perin harjakatto muutettiin muun katon mukaiseksi aumakatoksi. Alkuperäinen kattorakenteen muutos on luettavissa ullakolta kattorakenteiden poikkeavuutena sekä pohjoisen siiven ullakon ikkuna-aukkoihin tehdyin pienennyksin. Pohjoispäädyn 1.kerroksen ikkunat on suurennettu aikaisemmista ja ovat nyt muiden ikkunoiden kanssa saman kokoisia. Ulkoseiniin laitettiin myös lisäeristystä ja uudet levypinnat. Nykyiset pintarakenteet ovat ainakin osittain tältä ajalta. Väliovet, seinälevytykset pariovet ovat tältä ajalta. Myös ulkoportaat levennettiin, tehtiin betonirakenteiset teräsputkikaiteiset portaat. Tilojen kiintokalusteet ja altaat ovat nykyisiä. Luokkatilojen hehkulamppuvalaistus on muutettiin loisteputkivalaisimiksi pesutiloja lukuun ottamatta kaikissa tiloissa jo vuoden 1970 sähkösuunnitelmien mukaan, tämän hetkiset suunnitelmat ovat kalustomuutoksia ja täydennyksiä. Etelän puoleisessa rakennukseen sijoitettiin kolme isompaa ja kaksi pienempää opetustilaa, ala-asteluokkia. (Yläasteen luokat oli siirretty uuteen monitoimikeskuksen yhteydessä oleviin uusiin tiloihin jo aikaisemmin 1970-luvulla.) Opetusvälinevarastoa pienennettiin ja aulaan rakennettiin kaksi WC-tilaa. Läntisestä luokkahuoneesta purettiin käsityövarasto pois. 27 Hans Guttormin haastattelu, ; Hän kuului sähköosuuskunnan johtokuntaan, joka oli päättämässä vekselistä. 28 Piirustukset on päivätty Arkkitehtitoimisto Ajantaju

15 Julkisivuissa on ikkuna-aukkoja laudoitettu umpeen. Tämän vaiheen muutospiirustusten mukaan toimenpide on ollut tätä korjausta aikaisemmin, koska niistä ei ole ko. muutosta osoittavaa merkintää piirustuksissa. Vuoden 1970 sähkösuunnitelmissa ko. ikkunoita ei enää esiinny. Vuoden 1956 muutospiirustuksissa ko. ikkunat esiintyvät pitkien sivujen kaikkien tukipiirujen välissä molemmissa reunoissa julkisivua, nyt enää lounaiskulmalla olevan tukipiirun välissä löytyy yksi ikkuna. Vuoden 1991 ja myöhemmät toimenpiteet Perusparannuksessa on piirustusten mukaan tehty ainakin pintamateriaalien uusimista mm. lattioissa, missä luokka- ja aulatiloissa on asennettu muoviset Finnflex- laatat (600x600), niitä pintoja on vielä em. tiloissa jäljellä. Kosteissa tiloissa on käytetty muovimattopinoja (Finnplano), hitsatuin saumoin. 29 Mahdollisesti samassa yhteydessä on myös ainakin seiniä maalattu, korjattu aulojen kattoja kipsilevyillä. Viimeisimpiä hätäkorjauksia on tehty viime vuonna etelänpuoleiseen rakennukseen, missä putkien jäätyminen ja halkeaminen aiheutti vesivahingon alapohjarakenteissa. Lattiat oli avattava rakennuksen keskiosasta. Täytteet vaihdettiin ja rakenteet kuivattiin sekä levytettiin ja pintaan liimattiin muovimatto. 29 Piirustukset: Suunnittelukeskus Oy, Rovaniemi, Matti Kallo, päiväys Arkkitehtitoimisto Ajantaju

16 YKSITYISKOHTAINEN INVENTOINTI Mittaus-/nykytilapiirustukset Tähän selvitystyöhön liittyen on paikanpäällä molemmat vanhat koulurakennukset mitattu ja piirretty. Piirustusten tarkkuuden tavoitteena on ollut ns. pääpiirustustaso. Mittauksissa on ollut apuna mm. aikaisempia tehtyjä 1. kerroksen pohjapiirustuksia. Ullakkotason mittaus on tehty nyt ilmeisesti nyt ensimmäistä kertaa. Leikkaus- ja julkisivupiirustukset myös mittasin ja piirsin. Piirustukset vastaavat tämän hetkistä tilannetta ja ovat käytettävissä digitaalisessa muodossa. ks. liitteenä olevat mittauspiirustukset Valokuvadokumentointi Rakennukset on kuvattu nykyisessä ulko- ja sisäasussaan. Työssä on käytetty valokuvausta apuvälineenä esittämään tarkemmin nykytilan kuntoa ja tehtyjä havaintoja. Sisävalokuvausta vaikeutti tilanne huoneissa, joissa oli koko lattiapinta-ala käytetty vanhojen kalusteiden säilytykseen. Koululuja on käytetty vanhan tavaran varastona niiden poistuttua varsinaisesta koulukäytöstä. ks. valokuvasivut ja nykytila-arvion valokuvat. 16 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

17 Nykytilojen kunto ja käyttökelpoisuus PIHA-ALUEEN KUNTO JA VARUSTEIDEN HUOLTOTARVE Koulun tontti on avoin hyvin tuulettuva, kolmelta sivulta suljettu piha. Sisäpihan pintarakenteina ovat luonnon nurmi, asfaltti ja keskipihalla betonilaatat. Pohjoispuolen portin ulkopuolella on sorapintainen piha. Pintojen kunto on suhteellisen hyvä. Asfaltoinnin korkeus on nostettu rakennuksiin nähden huolestuttavan korkealle ja sulavedet ovat jatkuva kosteusrasitus rinteen puoleiselle (länsipuoli) seinärakenteelle. Sadevesien poisjohtaminen rinteen puolelta on korjattu osittain tyydyttävästi eteläiselle rakennukselle, mutta pohjoisen rakennuksen vierusta päästää kosteuden rakennuksen alle. Pintamaat tulee viettää aina rakennukset poispäin ja maanpinta tulee olla aina selvästi puuosien alapintaa matalammalla. Sadevesien poisjohtaminen syöksyjen alta on puutteellinen tai loiskekourut ovat pois paikoiltaan. Tontin tien eli itäpuolella on pihaa rajaamassa suojaisa koivikko. Puiden kunto huomioiden ne tulee säilyttää entisellään. Pohjoispuolella aidan jatkeena on hieman pusikoitunutta pajukkoa, joka edellyttää harventamista. Tien puolella pihaa rajaa lautarakenteinen aita, kunto on kohtalainen ja huoltokäsittely on ajankohtainen lähivuosina. Pohjoisen rakennuksen päädyssä, saapumissuunnassa on teräsrakenteinen lukittava puoli. Puomi on ruosteinen ja edellyttää maalauskunnostusta, puomiin voi sulkea riippulukolla. Sitä ei ole käytetty viimeaikoina, monitoimitalon pohjoispäädyn päiväkoti ja huoltoliikenne käyttävät koulun pohjoista saapumisreittiä. Keskipihalla on teräspilarein kannatettu pihakatos, mikä yhdistää rakennukset mukavasti toisiinsa. Katoksen kunto on suhteellisen hyvä, mutta maalikunnostus on lähiaikoina syytä tehdä. Katoksen kohdilla pinnoitteena on reilun kokoiset betonilaatat, jotka ovat hyvin paikoillaan ja hyväkuntoisia. Laatoitettava, katettu piha-alue jakaa liikenteellisesti jalankulun tai oleskelun rauhallisemmaksi alueeksi irrallaan siitä rajoittavasta asfalttipinnasta. Katosalue on oivallinen näyttely- tai toiminta-alue ympärivuotiseen käyttöön. Koulurakennusten välissä katoksen kohdalla on leikkipihakalusteita. Kalusteiden kunto vaihtelee ja niiden alustarakenne, sorastus kaipaa kunnostusta samoin telineet ovat paikoin vinossa, tarvitaan perustusten kunnostus ja kalusteiden suoristus. Pihakalusteet ovat toimitoimirakennuksen päädyssä olevan saamelaisen alaluokkien vilkkaassa käytössä. Leikkivälineet siistittynä ryhmänä tuovat eloa ja perinteistä toimintaa piha-alueelle, riippumatta siitä minkälaista toimintaa vanhoihin koulurakennuksiin tullaan sijoittamaan tulevaisuudessa. Piha-alueet kaipaavat normaaleja kunnossapitotoimia ja siistimistä. pihamaan muotoilu niin, että sadevedet johdetaan poispäin rakennuksesta, pihavedet viemäröidään tai johdetaan muuten pois katosrakenteen kunnossapitotoimenpiteet, maalaus leikkivälineiden uudelleen ryhmittely, asennuksen tarkistus, kunnostus, sorastus ajopuomin/portin kunnostus, maalaus Pohjoinen rakennus ULKOPUOLISET RAKENTEET Sokkeli on betonivalettu umpisokkeli, joka on slammattu, ohutrapattu. Perustus on suhteellisen hyväkuntoinen, kaakkoisnurkassa ja eteläsivulla on pieniä paikallisia vaurioita. Pinnan ohutrappaus on paikoin hieman irti ja maali lohkeilee, edellyttää normaaleja pintojen kunnostusta Itäsivulla nurkassa on tiukasti kiinnipellitetty aukko sokkelissa, se purkamalla on mahdollista päästä rakennuksen alatilaan. Alapohjantuuletus on paikoin estynyt, koska viereinen maanpinnan taso on rakennuksen alalaudoituksen tasossa ja sokkelissa olemassa 17 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

18 olevat tuuletusaukot on tukittu. Pohjoisen siiven päädyssä on kaksi teräsritilällä varustettua tuuletusaukkoa: tukittu Styrox- levyllä. Alapohjan tuuletus on riittämätön, mikä on uhka alapohjarakenteen säilymiselle, kun länsi- ja eteläsivulla on jatkuva pihavesien virtaus alatilaan. sokkelipaikkaus, maali-/rappauskorjaus peltikaton tihkuvuotojen, pienien reikien paikkaus, kiinnikkeiden tarkistus, jalkarännien kunnostus, ruosteen poisto ja huoltomaalaus kauttaaltaan, sadevesirännien kunnostus ja huoltomaalaus sokkelin tuuletusluukkujen avaus ja tarvittaessa lisäys, alapohjan tuulettuminen varmistettava! Katto on maalattua ja paksua galvanoitua teräspeltiä, konesaumattu. Alkuperäinen peltokoko on kattolapetta lyhyempi, lappeella se on tehty 2-3 palasesta. Poikkeuksena pohjoisen siiven harjakatosta aumaksi muutettu katon osuus, jossa pelti on lappeenmittainen levy ja pinta on lievästi uurteinen. Lappeiden räystäillä on kateaineiset jalkarännit. Katteen kunto on silmämääräisesti kohtalaisen hyvä, mutta vanhojen savupiippujen lävistysten paikkauksien kohdilla ja yksittäisten saumojen kohdilla on ilmennyt tihkuvuotoa. Katolle ulottuvissa kevytrakenteisissa peltikuorisissa ilmanpoistohormeissa on mahdollisesti käytetty asbestisementtilevyjä! Ilmanvaihdon muutoksiin liittyen tulee ko. kattolävistyksiin muutoksia ja purkutyö on mahdollisesti asbestityötä! Talotikkaat ovat kunnoltaan käyttökelpoiset, tarvitsevat huoltokäsittelyn ja maalauksen. Katolla ei ole lapetikkaita eikä kattosiltoja. Jotta iv-läpiviennit voidaan huoltaa, tarvitaan uudet lapetikkaat ja kattosillat. Kattojen jalkarännit toimivat rakennuksen lumiesteinä, niiden kestävyys lumiesteenä tulee myös tarkistaa. katon vuotokohdat paikattava, kattopellin kiinnitys tarkistetaan/korjataan, maalaus jalkarännien kunnostus (myös riittävyys tarkistettava lumiesteiksi kulkualueille) sadevesijärjestelmän korjaus ja huoltomaalaus asbestikartoitus on teetettävä ennen toimenpiteitä! (mm. katolla olevat iv-hormit sisältämä asbesti! Julkisivujen paneelien kunto on hyvä ja ulkomaalit ovat pääosin kunnossa. Vuotaneiden tai rikkinäisten syöksytorvien kohdilla nurkkalaudoitus ja julkisivumaalit ovat kärsineet ja rapistuneet. Räystäät ovat alta koteloituja, leveällä (n.150mm) laudalla paitsi kattomuutoksen kohdalla aluslauta on kapeampaa (n.100mm) lautaa. Räystäiden maalien kunto on hyvä. julkisivujen paikkamaalaus vaurioituneissa maalipinnoissa (huom! puuosien oltava kuivat ennen huoltomaalausta!) Ikkunat (1. krs) ovat uudehkot hyväkuntoiset sisäänpäin avautuvat 3-kertaiset puuikkunat. Lasit ovat pääosin ehjät, vain länsipuolella lasissa on ilmakiväärin panoksen mentävä reikä! Yksi ullakon haukkaikkunan 30 lasi on rikki! Ulkopuolen listoissa on alkavaa huoltomaalauksen tarvetta. Maalipinnoissa on lievää maalin hilseilyä, puuosat ovat terveet. Helat ovat moitteettomat, luokkahuoneiden ikkunoissa on välitilassa säleverhot. Länsipuolen Wc-tilan ikkunan lasit ovat rypytettyä lasia, joten muutoksessa on huomioitava mahdollinen lasin vaihdon tarve, jos kyseinen tila muutetaan esim. toimistohuoneeksi. Vesipelleissä maali kuorii etenkin entisen opettajan asunnon puoleisilla ikkunoilla; pohjois- itäsuunnalla. Maalin alla galvanointi terve, ei näkyvää ruostetta. huoltomaalaus ulkopuolisissa osissa 30 Haukkaikkunaksi kutsuaan ullakkokerroksen räystään alla olevaa pientä ikkunaa. Haukkaikkuna on ollut yleinen useimmissa vanhemmissa 1½-keroksisissa rakennuksissa, missä ullakko on ns. avoin käyttöullakko, alkujaan usein kylmä tila 18 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

19 vesipellit kunnostus: huoltomaalaus rikkinäisten ikkunalasien korjaus Ulko-ovet ovat molemmin puolin paneloituja lasiovia. Ovien pinnoissa on pieniä kohuja, puuosat ovat terveet. Tiivisteet ovat suhteellisen hyvät. Ovet ovat varustettu Abloy-lukolla, toimivat moitteettomasti. huoltomaalaus puuosissa, käynnin tarkistus, lukituksen ajanmukaistaminen riippuu tilan käyttäjän tarpeista (nykyisen avain on metallinen ura-avain) Portaat ja kaiteet Rakennuksesta on yksi sisäänkäynti oppilaseteisestä etelän puolelle. Portaat ovat betonirakenteiset umpiportaat, niiden kunto on kohtalainen. Kaiteet ovat 50mm pyöröteräsputkea, kiinnitetty portaan valuun. Teräsosissa on ruostumia ja käsijohteina olleet lautaverhoukset ovat huonokuntoiset ja toinen lauta puuttuu kokonaan. Varauloskäynnin lisäys, huomioiden tuleva käyttäjä, tulee muutoskustannuksissa ottaa huomioon. Rakennus ei täytä esteettömyysvaatimuksia, toimintaa ajatellen invaluiskan tarvitsijoita ei tulee unohtaa. Myös invamitoitetut WC-tilat puuttuvat rakennuksista. kaiteiden kunnostus, ruosteiden hionta ja maalaus betonipinta voidaan kunnostaa pintarappauksella, puuhierretty pinta rakennuksen esteettömyys edellyttää toimenpiteitä RUNKORAKENETEET Kattorakenteet ullakon puolelta tarkasteltuina ovat moitteettomassa kunnossa. Ansasrakenteet pitävät laipiorakenteet taipumattomina, ei edellytä toimenpiteitä. Yläpohjarakenteen eristeiden kunto ja kuivuus on syytä tarkistaa ainakin tihkuvuotojen kohdilta. Rakennuksen hirsikehä on silminnähden suorassa. Mahdolliset hirsivauriot ovat mahdollisia länsipäädyn seinässä, jossa hulevedet ovat mahdollisesti pitäneet rakennetta kosteana (ylärinteen puolelta vedet valuvat kohti rakennusta). Alapohjarakenteiden kuntoa ei rakenteita avaamattomassa tarkastuksessa päässyt toteamaan. Eteläjulkisivulla on kameranmentävä aukko sokkelissa, mistä ainoastaan pääsi kurkistamaan alatilan tilannetta. Kuvassa näkyy repsottavia mineraalivillaeristeitä ja kuivaa maapohjaa rakennuksen eteläsivulla. Epävarmuuskohta on vanhan opettajan asunnon porrashuoneen kohdilla, missä on ollut maanalainen kellarivarasto. Porras on purettu tehdyissä muutoksissa. ullakon yläpohjarakenteen ja lattioiden kosteusmittaukset vesivaurioiden ilmentäjänä yläpohjaeristeiden kuivuus on tarkistettava, tarvittaessa korvattava kuivilla eristeillä, (sahanpurua) lattioiden avaus aiheellinen, kun muutetaan tilajärjestelyjä ja tehdään länsisiiven WC-tilojen sisäisiä tilajärjestelyjä. lattian avaus on myös tarpeen vanhan kellarin kohdalla. Huolestuttavinta on alueen alatilan huono tuuletus, jos ympäristön kosteusrasitus ei pääse niiltä osin kuivumaan. länsipäädyssä ja kellarin kohdilla seinien hirsi- ja lattian kannatinkorjaukset ovat mahdollisia SISÄPINNAT Katot on pinnoitettu 1957 korjauksissa huokoisilla kuitulevyruuduilla, alla koolaus ja vanha alkuperäinen laipion paneeli pitäisi olla jäljellä. Kuitulevyjä on kahden eri aikaisia: 40x40cm 19 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

20 ovat vanhempia sileäpintaisia, uudemmat ovat 30x30cm, martioitu/kuvioitu pinta. Käytävä osalla on pintaan laitettu myöhemmin ripustettuna akustiset uritetut kipsilevyt (ruutukoko 1,2mx0,6m) Käytävän laipiossa levyt ovat paikoin käyristyneet, joka kertoo ilmeisesti oireita yläpuolisesta vesikaton vuotokohdasta. Levyt tulee poistaa ja tarkistaa yläpuolen laipion sekä mahdollisesti ullakon täytteiden kunto (josta edellä maininta!) Muissa tiloissa kuitulevyruudut on maalattu ja kohtuullisen hyväkuntoisia, edellyttää vain maalikunnostusta. Yhdessä WC-tilassa on katossa vaurio, jossa ilmanpoistoputki on epämääräisesti pois paikoiltaan. käytävän laipion avaus ja levyjen käyristymisen ja vesiläiskien syyn selvittäminen, yläpohjatäytteiden vaihto kuiviin mahdollinen! Seinät ovat levytetty kauttaaltaan, alaosissa lastulevyä avosaumoilla,1,2m korkeuteen yläosat tasaisia kipsilevypinoja, rajakohdassa listojen välissä huokoisesta kuitulevyinen kiinnityspinta. Suihkuhuoneessa pohjoispääsyssä on levyyn liimatut seinämuovit lattiasta kattoon. Viereisessä WC-tilassa seinä ja kattopintojen maali kuorii voimakkaasti. Seinissä oleva lateksi maali on vedetty rissalla alkydimaalin päälle, joka ei pysy kylmissä olosuhteissa. (Rakennus on ollut lämmittämättömänä, kylmillään kaksi talvea.) Maalipinnat kuluneet ja paikoin epäsiistit ja kaipaavat vähintäänkin maalauskunnostusta. Lattiat ovat muovimatto tai laattapintaisia. Muovilaatat ovat paikoin irti alustastaan varsinkin isossa luokkahuoneessa. Irronneiden lattialaattojen kiinnitys laajemmassa peruskorjauksessa, tiloissa missä lattiarakenteet avataan, vanha käyttökelpoinen materiaali käytetään uudelleen ja pinnat uusitaan Sisäovet ovet ruskeaksi maalattuja sileitä laakaovia. Pohjoispäädyn pesutiloihin menevä väli ovi on huomattavan kapea. Länsisiiven huoneeseen, entiseen opettajan huoneeseen on myöhemmin asennettu valkoinen ovi, Abloy-lukko. Ryhmätyötilan oven lukko puuttuu, ovilevyn uusiminen tarpeen. Ruskeat ovet kaipaavat uutta pinnoitusta tai ovet korvataan uusilla ovilla, maalipinnat kuluneita. Kalusteet Luokkahuoneessa ja opettajanhuoneessa on uudehkot levyrakenteiset keittiökalusteet. Ryhmätyötilassa on kaksi kiinteää paikalleen rakennettua komeroa, lastulevyhyllyt notkuvat. Luokkahuoneissa on käsienpesualtaat. 20 Arkkitehtitoimisto Ajantaju