UTSJOEN VANHAT KOULUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTSJOEN VANHAT KOULUT"

Transkriptio

1 UTSJOEN VANHAT KOULUT Rakennushistoriallinen selvitys (vain teksti) Arkkitehtitoimisto Ajantaju ssä Arkkitehtitoimisto Ajantaju

2 Alkusanat Tämä Utsjoen vanhojen koulujen rakennushistoriallinen selvitystyö liittyy koulujen käyttötarkoituksen muutokseen, jota suunnittelee tiede- ja taidetalon esiselvityshanke. Kiinnostuin tehtävästä, jota minulle tarjottiin tehtäväksi elokuun alkupuolella kuluvaa vuotta. Projekti on käynnistynyt kuluvan vuoden keväällä ja päättyy lokakuun lopulla. Olen saanut arvokasta tietoa ja lähdeaineistoa Utsjoen kunnalta, kirjastosta ja koulun arkistosta otettuja piirustuskopioita käyttööni. Utsjoen käyntini aikana tapasin koulun entisen eläkkeellä olevan opettajan Terttu Guttormin sekä miehensä Hansin heidän kotonaan eräänä keskiviikkoaamuna. He kertoivat elävästi koulun ajoista 1950-luvulta lähtien. Tarinoiden lomassa koulut asettuivat mielenkiintoiseen viitekehykseen ja tarinat antoivat rakennuksille ja ympäristölle hengen. Tutkimukseni tueksi kävin läpi kansallisarkistossa piirustuksia mikrofilmeiltä ja museoviraston kuvakokoelmia, joista olisi voinut löytyä viitteitä rakennusten alkuperästä. Kysymykseen kuka suunnitteli Utsjoen koulut, en löytänyt vastausta ja legenda Engelin suunnitelmista jäi edelleen legendana elämään. Kysymys on monissa, myös minussa, herättänyt mielenkiintoa, koska Engelin ajan ja koulujen rakentamisen välillä on yli 80 vuotta. Suuri osa selvitystyötä oli tarkistaa rakennukset mittauksin ja piirtää niiden nykyinen asu sekä tarkastella niiden kuntoa silmämääräisesti. Rakenteita ei avattu tässä tarkastelussa ei myöskään suoritettu mittauksia virtauksista ei mahdollisista haitallisista pitoisuuksista huonetiloissa tai rakenteissa. Valokuvasin rakennuksia ja varsinkin niiden nykyistä kuntoa, valokuvat toimivat oivallisena apuna kirjata asioita ja pistää korjausasioita tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Matka Utsjoelle tarkkailu- ja mittauskäynnille oli minun ensimmäinen näille leveysasteille. Työ oli antoisaa ja Utsjoen panoraama painui lähtemättömästi mieliini syksyaamuisin usvan vähitellen häipyessä joesta. ssä Anita Yli-Suutala, arkkitehti Arkkitehtitoimisto Ajantaju 2 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

3 Sisältö Alkusanat 2 KOULUN ALKUVAIHEET 4 Taustaa 4 Kirkonkylään tulee kansakoulurakennus 5 Kiinteä koulurakennus, rakentaminen 6 Koulukiinteistön tontti rakennuksineen 7 Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) 7 Navetta ja ulkohuonerakennus 9 Sauna 10 Uusi asuntolarakennus 10 Vesiallas 10 Työmaaparakki, riemuliiteri 10 RAKENNUSTEN MERKITTÄVIMMÄT MUUTOSVAIHEET 11 Yleistä 11 Varhaisimmat muutokset 11 Vuoden muutos ja korjaustyöt 11 Sähköosuuskunta 14 Vuoden 1981 muutokset ja korjaukset 14 Vuoden 1991 ja myöhemmät toimenpiteet 15 YKSITYISKOHTAINEN INVENTOINTI 16 Mittaus-/nykytilapiirustukset 16 Valokuvadokumentointi 16 Nykytilojen kunto ja käyttökelpoisuus 17 Pohjoinen rakennus 17 Eteläinen rakennus 21 Tekniset järjestelmät ja erityisselvitykset 23 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 Säilyneet arvot 25 Tilojen käyttökelpoisuus vs. uusi käyttö 25 Kiireellisyys ja korjausten vaiheistus 26 Lähteet 27 Liitteet 3 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

4 KOULUN ALKUVAIHEET Taustaa Ensimmäiset yritykset kristinuskon tuloon Lappiin oli jo luvuilla, mutta vielä luvulla suurin osa Lappia oli pakanallista. Lapin papit, kuten Jacob Fellman (toimi Utsjoen kirkkoherrana ) piti lukutaidon opetusta tärkeänä hengellisen sanoman perille menossa. Vanhempien tehtävänä oli opettaa ja papisto valvoi. Aikojen kuluessa pidettiin opetuskielinä vuoroin tärkeänä suomen vuoroin saamenkieltä. Utsjoki kuului Härnosandin hiippakuntaan ( ) ja Norjan puolen vaikutteet ilmenivät myös Utsjoella. Vasta vuonna 1763 Utsjoki liitettiin Suomeen. Ensimmäisiä merkintöjä kouluhankkeista oli jo vuonna 1725, mutta Utsjoen ensimmäinen kiinteä koulu pedagogio aloitti toimintansa kevättalvella 1743 ja se toimi 8 vuoden ajan. Sen jälkeen kiertävien koulujen kansanopetuksesta huolehtivat katekeetat 1700-luvulta aina luvulle asti. 1 Keisarin antoi julistuksen 1858 kansanopetuksen järjestämisestä, opetusvelvoite annettiin lasten sisäluvusta kodeille, pyhä- ja kyläkouluille. 2 Kansakouluasia eteni ripeästi luvulla, vaikka pätevien opettajien saaminen Utsjoelle oli aluksi hankalaa eikä monet pitäneet opetusta tarpeellisenakaan kaikille. Ensimmäinen koulu aloitti toimintansa 1878 kirkonkylällä ja toimi vuoteen 1882, kolmen vuoden päästä siitä se siirrettiin oppilaiden vähyyden vuoksi Outakoskelle. Outakosken ensimmäinen koulurakennus valmistui 1886, mutta se korvattiin uudella suuremmalla jo 1889; 2-kerroksinen hirsitalo luokkineen ja oppilasasuntoloineen. Vuoden 1898 piirijako asetus vauhditti kansakoulujen perustamista; v jako kahteen piiriin, Outakoski ja kirkonkylä. Rakennus oli Outakoskella, mutta kirkonkylässä sen rakentamista ei pidetty kiireellisenä, sillä katekeettojen opetusta pidettiin riittävänä. Vaikka oppivelvollisuuslaki oli astunut voimaan 1921, sen täytäntöönpanolla ei pidetty kiirettä. Myös kansalaissota vaikeutti koulunpitoa, sen ylläpitoon ei saatu rahoitusta. Vuonna 1928 päätettiin kirkonkylälle rakentaa kiinteä koulurakennus ja julkistaa vakituisen opettajan virka avoimeksi. Aluksi koulu toimi syksystä 1929 supistettuna yksiopettajaisena alkeiskouluna, jossa oli alakansakoulu ja yläkansakoulu. Vuoden 1937 syksyllä koulu päätettiin muuttaa täydelliseksi kansakouluksi. Opetusvälineet olivat yksinkertaisia, ja niitä hankittiin rahoituksen salliessa vähitellen. Kielikylpyyn tulleet saamenkieliset oppilaat usein kohtasivat suomen kielen ensimmäistä kertaa koulussa. Lapset tulivat hyvin vaatimattomista oloista, osa heistä asui vielä 1930-luvulla kirkonkylälläkin maalattiaisissa kodissa. Erilaisen kielen ohella olojen erilaisuus kodin ja koulun välillä oli heille kulttuurishokki. Opetuskielenä käytettiin Utsjoen kirkolla sekä saamen että suomenkieltä 3. Kirjakielenä haluttiin pitää suomenkieltä, koska haluttiin sulautua valtaväestöön. Alkuopetuksessa käytettiin enempi saamea. Taustalla vaikutti monisatavuotinen saamelaisten verotus, jota myötä saamen väki siirtyi yhä pohjoisemmaksi. 4 Opetusvälineinä käytettiin paljon kuvatauluja, joiden avulla asioiden ymmärtäminen helpottui. 5 Opetusohjelmassa oli merkittävä paikallinen ilme, tehtiin mm. käsitöitä. Aluksi ne tehtiin mallipiirustusten mukaan, sitten paikallisten opettajien johdolla tehtiin lappilaisia työt. Tytöt ompelivat kodin ja Lapin vaatteita ja pojat tekivät käsitöinään tarvekaluja mm. kalastukseen ja poronhoitoon. Paikallisten käsitöiden merkitystä korostettiin ehkä enempi kuin muualla Suomessa. 6 1 Nikunlassi-Lippo Nillukka, Utsjoen kansakoululaitoksen synty ja kehittyminen vuosina ; Lapin korkeakoulu, Kasvatustieteen osasto, opinnäytetyö, 1985; Lapin Kansa, , Utsjoen ensimmäinen kiinteä koulu, pedegogio, toimi jo yli 250 vuotta sitten, Birit-Maria Ranta, (eläk. FM) 2 Nikunlassi-Lippo Nillukka, s.21 3 ibid, s ibid, ss. 124, Haastattelu: Terttu ja Hans Guttorm, Utsjoki Nikunlassi-Lippo Nillukka,, ss Arkkitehtitoimisto Ajantaju

5 Kirkonkylään tulee kansakoulurakennus Monien vaiheiden jälkeen keväällä 1928 voitiin määrätä lopullinen koulun paikka kirkonkylälle, vastavalitun johtokunta oli nimetty, kunnan ja rakentamisen asiantuntijoista valittu joukko piti tilaisuuden paikan määräämisestä. 7 Paikka määrättiin Adjarattu -nimiselle paikalle. 8 Perusteluina paikan valinnalle pidettiin maaston soveltuvuutta rakentamiseen ja vedensaannin helppoutta. Rakennusmateriaaliksi soveltuvat kivet olivat lähistöllä ja rakennuspuut voitiin uittaa jokea myöten rakennuspaikalle. Lisäksi alueella oli tasaista, jonne leikkikenttä voitiin helposti perustaa. Koulun rakennustyöt päätettiin aloittaa toukokuun puolivälissä Koulurakennus ulkohuoneineen valmistui jo syksyllä Koulun sekä kolmisen vuotta myöhemmin valmistuneen asuntolarakennuksen suunnittelijasta on olemassa kylälegenda, joka kertoo rakennusten suunnittelijaksi C. L. Engelin. Asian todenperäisyyteen ei kuitenkaan ole löytynyt dokumenttia kuten alkuperäisiä rakennusten piirustuksia. Kunnanarkisto on tuhoutunut 1950-luvun kunnantalon palon yhteydessä eikä kansallisarkiston kokoelmista, missä säilytetään aikaisempia rakennushallituksen (aikaisemmin indententinkonttorin) piirustuksia ole kyseisistä piirustuksia mitään mainintaa. 9 Myöskään Suomen rakennushistorian arkistosta ei Utsjoen kouluista Engelin suunnitelmakokoelmassa ole mainintaa. Asian tekee kyseenalaiseksi Engelin tuotanto indententinkonttorin (ik) arkkitehtina vuosina (ik:n toiminta julkisten rakennusten suunnittelijana tai valvojana koko Suomessa) verrattuna koulujen rakennusten ajoitukseen. Engelin pohjoisin rakennussuunnitelma on Utsjoen pappila ( ), joka edustaa Engelille tunnusperäistä puhdasta klassismia. Pappilan muotokielessä on kieltämättä yhteneviä piirteitä kirkonkylän koulujen nykyisen ulkoasun kanssa, kuten useissa ajan klassisistisissa rakennuksissa. Mutta usein lainattiin ajan henkeen sopivia koriste- ja julkisivuaiheita vanhemmista arvorakennuksista ja rakennustapa riippui kulloisenkin rakentajan osaamisesta. Aikaero Engelin tuotannon (kuoli 1840) ja Utsjoen koulun rakentamisen välillä on yli 80 vuotta, mikä on pitkä aika mietittäessä oletuksen tai päätelmän todenperäisyyttä. Arkistolähteet eivät antaneet suoraa vastausta kysymykseen: Kuka suunnitteli Utsjoen koulurakennukset? Arkistokäynnillä vertasin rakennushallituksen koulusuunnitelmia, mistä sisältönsä puolesta löytyi yhteneväisyyttä 1920-luvun koulurakentamiseen esimerkiksi Petsamon Salmijärven kansakoulun ja oppilas-asuntolan suunnitelmien kanssa. 10 Tilaratkaisun perusteella rakennukset ovat silmin nähden samanaikaisia. Julkisivujen osalta utsjokiset ovat mukailleet enempi vaakalaudoitettua 1-kerroksista Utsjoen pappilaa, kuin muita koulusuunnitelmia. Pelkästään ulkoverhouksen suuntaa vaihtamalla rakennuksen ilme muuttuu aika paljon. Tarkastelin myös rakennushallituksen 1900-luvun koulujen mallipiirustuksia, missä samoja piirteitä on havaittavissa, muuta täysin yhteneväisiä pohjaratkaisuja ei tällä kertaa löytynyt arkiston kokoelmasta. Utsjoen koulurakennukset ovat kuvastaneet kulloistakin aikaa ja niiden ilme on muuttunut aikaajoin merkittävämmin lähinnä ikkunoiden ja kuistien osalta. Alkuun rakennukset olivat hirsipintaisia ja ikkunoiden vuorilaudoitukset olivat ennen laudoitusta korostetun leveät. Valtio on tukenut merkittävästi rakennuksen rakentamista mutta myös myöhempiä korjauksia. 7 Paikanmääräämistilaisuudessa olivat mukana Olli Tapiola (johtokunnan esimies, metsätj), Daavid Lukkari (johtokunnanjäsen), Uula Laiti (kunnallislautakunnan edust), A. J. Huttunen (rkm), E. Manninen (rak.tmk, nimismies). Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei pyynnöstä huolimatta saapunut paikalle. (Utsjoen koul.ark Kirkonkylän kansakoulun pöytäkirja, pk Utsjoen kirkonkylän kansakoulun tarkemman paikanmääräämistilaisuudessa ) 8 Utsjoen koulun arkisto. Kirkonkylä kansakoulun pöytäkirja, pk Utsjoen kironkylän koulun tarkemman paikanmääräämistilaisuudessa toukokuussa Tämän rakennushistorian selvitystyön laatijan arkistokäynti Helsingissä Kansallisarkisto, Helsinki, sign. RakH II, Idd 47.1 ja Idd 47.2 Piirustusten allekirjoitus : Y. Sadeniemi, S. Savonius 5 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

6 Kiinteä koulurakennus, rakentaminen ASEMAPIIRROS 1.Koulurakennus, 2. entinen asuntolarakennus, niiden välissä myöhemmin rakennettu teräspilarinen katos, 3. asuntolarakennus 1957, 4. saunan perustus, 5. ulkohuonerakennus (paikka määritelty valokuvan perusteella), 6. riemuliiteri (sijoitus, koko suuntaa antavat) 7. vesiallas, johon yläpuolisesta lähteestä virtasi vesi 1950-l), 8. lämpökeskus/tekninen tila, 9. monitoimitalo, lähimmässä siivessä toimii saamelainen päiväkoti. Vesisaltaan kohdalla idässä Utsjokirannassa oli suvantopaikka veneelle, mihin koululle tulivat elintarvikkeet ennen teiden rakentamista. Tie ja pyörätie kulkevat koulun itäpuolella. 6 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

7 Koulukiinteistön tontti rakennuksineen Ks. asemapiirustus Koulun totilla oli enimmillään kuusi rakennusta. Koulu-asuntorakennus ja ulkohuonerakennus rakennettiin ensin. Pian tehtiin oppilaiden asuntola ja sauna ja viimeisenä uusi asuntolarakennus sekä parakki riemuliiteri. Nykyisin tontilla on kaksi käytöstä poistettua koulurakennusta sekä vaaranpuolella asuntolarakennus erikseen, joka toimii asuinvuokratalona. Vuokratalon kellarissa nykyisin on mm. kerhotiloja. Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) Koulurakennuksen hirret kaadettiin 1927 Inarijoen varresta Biergivaarasta ja ne uitettiin lauttoina Inari- ja Tenojokea pitkin Utsjoelle. Perustuksiin tarvittava kiviaines saatiin lähistöltä vaarasta. Koulu tehtiin aluksi 2-luokkaiseksi supistetuksi kouluksi, jossa oli kaksi luokkahuonetta, toinen alakoululle toinen yläkoululle. Opettajan palkkaamiseksi hänelle kuului lakisääteiseesti osoittaa asunto. Lisäksi hänen luontaisetuihinsa kuului navetta, kasvimaa ja vesineuvot sekä polttopuut. 11 Rakennuksessa oli alun perin myös kellari koulun ja opettajan tarpeita varten. Betonirakenteiset jyrkät portaat kulkivat pimeään kellarivarastoon. Rakennus oli alkujaan hirsipinnalla sekä ulkoa että sisältä, mistä johtui että luokat olivat melko vetoisia ja kylmiä. Rakennus oli punainen. Nurkat koteloitiin reilut 50cm leveillä pystylaudoituksella ja ikkunan vuorilaudat olivat myös useamman laudan levyiset. Alun perin pohjoisnurkan kuisti oli jykevä korostetun levein räystäslaudoin varustettu kuisti, josta pääsi sekä opettajan asuntoon että koulutiloihin. Laudat olivat valkoisiksi maalatut. Pohjoinen koulurakennus konsruoidussa, alkuperäisessaä asussaan. Piirros tehty muutosmerintöihin perutuen. Mm. kuvassa esiintyvät pyöreät uunit ovat olleen alun perin tiiliuunia, pyöreät pönttöuunit tehtiin aikaisempien kiviuunien tilalle palotarkstuksen määräyskestä. Keskellä olevan porrashuoneen portaat johtivat ullakolle sekä kellariin. Kellarin koko ei tarkasti ole tiedossa, mutta sinne johtivat betoniportaat ja siellä oli omat varastot asutnolan hoitajan sekä opettajan tarpeille. (Piirros: Arkkitehtitoimisto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) 11 Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella. Vesineuvoksi sanotaan käyttövettä, joka hänelle toimitettiin mm. oppilaiden toimiessa puuropalkalla vedenhankinnassa. Vesi kuljetettiin ylärinteen lähteestä talvisin kolalla, missä oli paikka puusaaville. Sillä pojat innostuivat joskus laskemaan myös mäkeä. Ajoneuvo törmäsi joskus rinteen puihin ja poikien vaatteet kastuivat läpimäriksi. (Terttu ja Hans Guttormin kertomana.) 7 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

8 Opettajan asunto oli 3-huoneen ja keittiön käsittävä huoneisto. Huoneisto sijoittui koulun yhteyteen pohjoiseen osoittavaan siipeen, jossa oli muuhun koulurakennukseen poikkeavasti harjakatto. Keittiön kalusteet teki Erkki Katekeetta. 12 Muut irtaimet kalusteet, astia- ja liinavaatekaappi, työpöytä, tilattiin Helsingistä Stockmannilta. Kalusteiden kuljetus ei ollut yksinkertaista tiettömien taipaleiden taakse. Kalusteet laivattiin Helsingistä Norjan Vesisaareen, josta siirrettiin edelleen hevosella ja lopuksi uitettiin veneellä perille Utsjoelle. Jo koulun rakennusvaiheessa varauduttiin toisen opettajan palkkaamiseen koululle. Myös hänelle oli osoitettava huoneisto, mutta vaatimattomampi kuin ensimmäiselle opettajalle. Ullakkokerroksen pohjoispäätyyn oli tarkoitus tehdä toisen opettajan huoneisto, mutta sitä ei koska rakennettu, koska uusi opettaja avioitui ensimmäisen opettajan kanssa. 13 Kuvaus Outakosken koulun rakennuspuuhista 1880-luvulta lainattu Terttu Guttormin tekstistä, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Kylän väki oli kevään tullen mukana rakennuspuuhissa. Miehet veistivät hirret ja nuorukaiset porasivat malkurilla reijät vaarnoille ja tilkitsivät hirrenraot. Tulisijojen ja savuhormien tiilet valmistettiin paikanpäällä. Lapset sekoittivat tiilisavea vorokilla ja opettajan rouva iski savea muotteihin. Paikalla poltetuista tiilistä muurattiin komeat uunit. Kirkonkylän koulun rakennusvaiheista ei ole tarkempaa kuvausta, mutta kun piirustukset oli hankittu ja rakennustarpeet rahdattu paikalle, koulun valmistuminen oli varsin nopeaa. Voidaan olettaa, että kyläläiset osallistuivat jossain määrin kirkonkylän koulun rakentamiseen. Jo vuosi rakennuspaikan merkitsemisestä rakennus oli valmis ja koulunkäynti voi alkaa syksyllä Koulun vihkiäisissä koulutarkastaja Antti Hämäläinen kertoi Utsjoen kirkonkylän koulun olevan Lapin kalleimpia koulutaloja. Se oli tullut maksamaan 1,25 milj. mk, josta valtion osuus oli huomattava, silti kuntalaisten maksettavaksi jäi vielä merkittävä osuus. 14 Eteläinen rakennus (oppilasasuntola) Kun koulun toiminta alkoi 1929 asuivat kauempaa tulleet oppilaat alkuun kylän taloissa. Oli kuitenkin pian saatava oppilasasuntola, oppilaita tuli pitkien matkojen takaa. Usein he viipyivät kirkonkylässä syksystä jouluun, uudesta vuodesta kesään, jouluna he pääsivät käymään kotona. Asuntola rakennus rakennettiin koulun eteläpuolelle hirrestä kuten koulurakennuskin. Asuntolan rakennustarpeista ei ole tarkempaa tietoa, niiden hankintapaikasta tai tavasta, mutta voidaan olettaa, että ne kaadettiin ja kuljetettiin paikalle koulurakennuksen rakennustarpeiden kanssa yhtäaikaa. Asuntolarakennukseen tehtiin makuusalit sekä tytöille että pojille. Yhteisen eteisaulan kohdalla oli sairashuone, asuntolan hoitajan huone sekä iso keittiö. Keittiössä oli iso leivinuuni ja muuripata. Koulun ruoka tehtiin keittiössä ja peseytymiseen tarvittiin vettä. Pihan puolella oli sisäänkäynti: tuulikaappi sekä ruokakomero. Asuntolan elämä oli vaiherikasta. Pojat keksivät tuon tuosta kepposia. Kerran ruokakomeron pullapitko oli herättänyt poikien mielenkiinnon ja he olivat päässeet lukolliseen komeroon avoimen ikkunan kautta. 15 Siistit uudet asuntolan salit olivat valoisia, toisenlaisia kuin mihin lapin lapset olivat tottuneet kotonaan. Kenkäheinien kuivatusta ei sopinut asuntolan hoitajan mielestä toteuttaa pitkin lattiaa. Heinät kuivattiin kattoon vinssillä nostettavassa telineessä, joka teetettiin asuntolaan. Uusia heiniä lisättiin tai vaihdettiin. Käytetyt heinät syötettiin lampaille. Asuntolan hoitajaksi palkattiin henkilö, joka 12 Terttu Guttormin kertamana Utsjoella Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu Guttorm, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Terttu Guttormin kertomana haastattelussa Utsjoella Arkkitehtitoimisto Ajantaju

9 valvoi myös lasten läksyjen tekoa, toisin kuin Outakoskella, missä opettajat toimivat myös asuntolan valvojina. Eteläinen rakennus, alkuperäisessä asussaan. Piirros on rekonsruoitu vanhojen muutospiirustusten mukaan, niissä puretuiksi merkittyjen rakennusosien mukaan. (Maaseudun keskusrakennustoimisto, Helsinki, 1956) Oviaukoitukset sairashuoneeseen sekö asuntolanhoitajan huoneeseen ei ole tiedossa. Samoin vanhasta kuistista ei ole mittatieoja, se on piirretty valokuvien mukaan suuntaaantavasti. (Piirros: Arkkitehtitoimsto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) Navetta ja ulkohuonerakennus Koulun pohjoispuolelle rakennettiin ulkohuonerakennus, jossa oli kahden lehmän navetta, liiteri sekä ulkohuoneet: omat erilliset puuceet opettajalle, asuntolan hoitajalle sekä tytöille ja pojille. Opettajan etuihin kuului navetta ja kasvimaa. Koulun askareisiin osallistuivat myös lapset, se kuului päiväohjelmaan. Kerran laulutunnilla poikien laulu ei luistanut, laulun sijaan heidät komennettiin ranteelle hellapuiden tekoon. 16 Liiterin puiden tekoon osallistuivat koulun pojat muutoinkin kouluelämän liittyvänä askareena ja liiteri tuli heille tutuksi. Alkuperäisestä ulkohuonerakennuksesta ei ole säilynyt piirustuksia, mutta kuvamateriaalia pihapiiristä on olemassa ja sen sijainti voidaan määritellä niiden perusteella. Rakennus oli navetan osalta hirsirakenteinen ja muu osa lautarakenteinen, pitkä ja pääty jokeen päin. Rakennus oli värjätty punamullalla punaiseksi. Vuorilaudat olivat maalattu valkoisiksi. Navetta muutettiin myöhemmin koulun keittiöksi, koska siinä oli iso muuripata. Rakennukseen sijoitettiin myös paloneuvot, paloöljytynnyrit. Tynnyreille tehtiin käytön helpottamiseksi telineet, mistä polttoaine voitiin lapota helposti lamppuihin. 17 Ulkohuonerakennus purettiin tarpeettomana ja huonon kuntonsa vuoksi 1980-luvun alussa. Koulun ja ulkohuonerakennuksen väliin jäi reilun kokoinen tasainen koulunpiha, leikkikenttä. 16 Hans Guttormin (oppilaana 1930-luvulla) kertomana erään laulutunnin tapahtumista, haastattelu Utsjoella Rante on liiterin vieressä oleva puiden sahaus- ja pilkkomispiha. 17 Terttu Guttormin kertomana hänen opettajantoimensa kokemuksista. Telineen idean ja täytäntöönpanon hoiti Terttu. 9 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

10 Sauna Koulurakennuksesta luoteeseen ylärinteessä metsikön reunassa oli saunarakennus, josta ei ole enää jäljellä kuin betoninen kivijalka ja maanvarainen betonilattia. Rakennuksessa oli isohko löylyhuone, johon sopi noin 10 oppilasta kerralla saunomaan. Käynti etelän puolelta tuulikaapin kautta pukuhuoneeseen, joka oli löylyhuoneen kokoinen. Sauna sijoittui harja rinteen suuntaisesti. Jostain syystä vedenpoisto oli tehty taustalle, vasten rinnettä. Siitä aiheutui jatkuvaa haittaa ja saunavedet jäätyessään paantoivat takaseinälle talvisin. 18 Saunassa sekä saunottiin että pestiin pyykit. Saunaan sijoitettiin myöhemmin aggregaatti, kun rakennuksiin vedettiin vesijohdot ja sauna jäi pois köytöstä 1950-luvun lopulla. 19 Uusi asuntolarakennus Ylärinteen puolelle koulurakennusten väliin tehtiin uusi 2-kerroksinen asuntolarakennus se valmistui vuonna Myöhemmin rakennukseen on tehty koko rakennuksen kokoinen kellaritila. (Tämä selvitystyö ei sisällä uuden asuntolarakennuksen tarkempaa tarkastelua.) Vesiallas Entisen asuntolan kohdilla ylärinteessä noin 100m päässä pihasta on lähde, jossa virtaa puhdasta vettä. Ennen vesi kuljetettiin kelkalla tai kolalla alas, mutta asiaa haluttiin helpottaa ja pihan reunalle tehtiin betonirakenteinen veden keruuallas. Altaan rakennusajankohta ei ole tiedossa, mutta se on ollut käytössä jonkin aikaa ennen vesijohtojen tuloa (vuonna 1957 uuden asuntola rakennuksen myötä). Allas oli kuitenkin avoin ja vesi roskautui helposti. Vesijohdon myötä se jäi pois käytöstä. Työmaaparakki, riemuliiteri Silloisen ulkohuonerakennuksen takana oli lisäksi rakennettu työmaaparakki uuden asuntolarakennuksen rakennusaikaista käyttöä varten. Siinä oli iso ruokasali ja keittiö sekä asunnot emännälle ja apulaiselle. Rakennustyön jälkeen se toimi ensin oppilaiden ruokalana. Myöhemmin urheiluseura Kuohu järjesti tiloissa tapahtumia, kuten kansainvälisiä hiihtoja, tansseja sekä elokuvaesityksiä. Elokuvia näytti kiertävä elokuvan esittäjä ja kyläläiset kokoontuivat niitä katsomaan. Uuden toimintansa myötä rakennusta alettiin kutsua riemuliiteriksi. Olihan siellä useat nuoret tutustuneet toisiinsa tansseissa ja aloittaneet yhteisen taipaleensa. Kuohun operaattorina toimi Villen Hansi (Hans Järvensivu), joka järjesti kansainväliset hiihdot kevättalvella, mm rovaniemeläinen Hannu Manninen löi itsensä läpi juuri Utsjoella Kuohun hiihdoissa. Silloin norjalaiset kilpakumppanit jäivät hiihtoajassa pari minuuttia jälkeen ja nuori täysin tuntematon suomalainen herätti ihmetystä ulkomaalaisissa. Kun uusi monitoimirakennus valmistui 1970-luvulla riemuliiterin toiminta hiipui. Hans Guttorm piti riemuliiteriä monen vuoden ajan veneverstaanaan ennen sen purkua. Rakennus purettiin 1980-luvun alussa, kun sen katto alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä sen korjaus ollut kannattavaa Terttu Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu ja Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Terttu ja Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Arkkitehtitoimisto Ajantaju

11 RAKENNUSTEN MERKITTÄVIMMÄT MUUTOSVAIHEET Yleistä Kolmekymmenluvun pulavuosien jälkeen rakennuksia korjattiin. Alkujaan rakennukset olivat kylmiä. Ne olivat hirsipintaisia vuoraamattomia sekä ulkoa että sisältä. Huoneet lämmitettiin tiilistä muuratuilla uunilla, vesi kuljetettiin lähteestä ja valaistus hoidettiin polttoöljyllä ja myöhemmin kapriidi tai Tilley -lampuilla. Tiilirakenteiset uunit purettiin palotarkastajan kehotuksesta. Uudet peltikuoriuunit muurattiin tilalle. Kun uusi asuntolarakennus valmistui vuonna 1957 rakennuksiin vedettiin vesijohdot. Sähkövalo tuli kouluun, kun koululle hankittiin aggregaatti. Se sijoitettiin saunaan. Aggregaatti meni kuitenkin rikki melkein uutena ja uudet käämit piti tilata Englannista. Luokkiin asennettiin kattovalaisimet. Ullakkotilasta löytyi pari vanhaa 1950-luvun opaalilasista koulun kattovalaisinta, jotka ovat olleet luokissa. 21 Sota-aikana koulun toiminta vaikeutui ja sekoittui täysin. Talvisodan aikana koulut olivat täysin suljettuina. Ja vuonna 1941 jouduttiin asuntolarakennus luovuttamaan saksalaistan joukkojen majoituspaikaksi. Lapset sijoitettiin kylän taloihin. Opettajan navetta oli täynnä hevosia. Entisessä tyttöjen salissa oli radioasema ja koulun viereisessä vaarassa radiomastot. Syyskuun 5. päivänä 1944 kirkonkylän koululaiset oli lähetetty kotiin, päiväkirjassa luki: Tuli siirtomatka. Evakkoon siirryttiin Keski-Pohjanmaalle. 22 Utsjoen koulut säästyivät Lapin sodan tuhoilta. Saksalaisten perääntyessä heidän suunnitelmansa, polttaa myös Utsjoen talot, eivät onnistuneet. Joen jäät olivat liian heikkoja, että lentokone olisi päässyt laskeutumaan sen jäälle, joten tuhotyö jäi tekemättä aikaisen talven tulon vuoksi. 23 Varhaisimmat muutokset Rakennukset laudoitettiin ulkopuolelta vuonna 1938 ja maalattiin vaalealla öljymaalilla. Aikaisempi punamullattu ilme vaihtui melkein valkoiseen sävyyn, nurkat ja vuorilaudat olivat täysin valkoiset. Ikkunavuorilautojen kavennus on ilmeisesti tapahtunut tässä vaiheessa. Muuten ikkunat säilyttivät alkuperäisen ilmeensä. Vuoden muutos ja korjaustyöt Ensimmäinen varsinainen muutos tai korjaus rakennuksiin tehtiin vuonna 1957, jolloin myös uudempi oppilasasuntola valmistui. Pohjoinen rakennus (koulu- ja opettajan asuntorakennus) Piirustusten mukaiset muutokset näkyvät lähinnä kuistien ja tilallisina muutoksina. Vanhaan koulurakennukseen tuli alakoulun luokka ja veisto- ja voimistelusali. Vanha pohjoisen puolen klassistinen kuisti purettiin ja korvattiin uudella pienemmällä rankorakenteisella kuistilla, josta päästiin vain opettajan asuntoon sekä kellariin ja ullakolle. Tässä vaiheessa pyöreät uunit näyttää piirustusten mukaan puretun 24, mikä on ristiriidassa Hans Guttromin kertomuksen mukaan. (Hänen mukaansa uudet pönttöuunit olisi muurattu 1950-luvun alussa vanhojen tiiliuunien tilalle palotarkastajan vaatimuksesta, niiden uusimisajankohta on mahdollisesti ollut 21 Sähkötyöselitys ja valaisinluettelo, vuodelta 1957 (entisen oppilasasuntolan ja koulun muutostöihin) allekirjoitus H.Heinonen: valaisinmalli Idman 135, 1602/100W. 22 Terttu Guttorm, Poimintoja Utsjoen koululaitoksen historiikistä, esitelmä vuodelta Hans Guttormin haastattelu Utsjoella Muutospiirustus: Maaseudun keskurakennustoimisto, Arkkitehtitoimisto Ajantaju

12 hieman aikaisemmin.) Piirustusten mukaan opettajan WC-tila olisi sijoitettu eteiseen keskelle veistosalin viereistä seinää. Terttu Guttormin mukaan Wc:n sijoitus olisi ollut heidän aikanaan ja esityksestään pohjoisnurkassa, päätyhuoneen perällä. Voidaan todeta, että suunnitelmat eivät kaikilta osin ole toteutuneet tai niitä on sovellettu. Opettajan keittiössä näkyy suunnitelmassa säilytetyn puulieden, savuhormi uusittiin. Pohjoinen koulurakennus 1957 muutossuunnitelmien mukaan.(maaseudun keskusrakennustoimisto Oy, Helsinki, 1956) Uuunit on purettu ja kuitimuutokset tehty ja uusi oppilaiden sisäänkäynti etelän puolelle. tuulikaappi ja portaat. (Piirros: Arkkitehtitoimisto Ajantaju, Anita Yli-Suutala. 2007) Rakennustyöselityksen mukaan puhutaan lämpökeskukseen johtavasta putkitunnelista. Tässä vaiheessa selostuksen mukaan on asennettu rakennuksiin vesikiertoinen keskuslämmitys. Uusi rankorakenteinen kuisti tehtiin oppilaille etelän puolelle vastapäätä entisen asuntolan sisäänkäyntiä. Kuistien ja savupiippujen perustukset tehtiin säästöbetonista. Ulkoportaat valettiin teräsbetonista ja slammattiin. 25 Selostuksen mukaan tässä vaiheessa tarkastettiin sekä väli- että alapohjarakenteet, Lattiat avattiin ja lattialaudat koulun huoneissa käytettiin kunnostettuina uudelleen. Opettajan lattiat tehtiin uusista laudoista. Kellarissa seiniin lisättiin lastuvillalevyjä 26 lämpöeristeeksi, pinta slammattu sementtilastilla. Hirsiseinän rakoja tilkittiin tervatilkkeellä l. -riveellä sisäpuolelta. Myös rakenteista mahdollisesti lahonneet hirret korvattiin terveellä puulla ja oikaistiin läntinen seinä pullistuman vuoksi U-rautaisin tuin (teräsföljärit) Vanhat sisäseinät tilkittiin ja veistettiin suoriksi! Puretut savupiiput ja paloseinät korvattiin rankorakenteisella seinällä, äänieristeeksi asennettiinn vuorivillalevyt 10cm. Yläpohjat: rakennetta korotettiin ja täyte tarkistettiin, lisättiin ja tehtiin palopermanto hiekalla ja pinta laudoituksella koko ullakon osalta. Huonetilojen puolella vanhat paneelikatot jäivät paikoilleen, uusi pinta koolattiin huokoisella kuitulevyllä, Halltex-levyllä. 25 slammaus l.lieterappaus, sivellään juokseva, löysä laasti harjalla kiviaineiseen alustaan, betonin tai tiilen pintaan 26 lastuvilla l.. Tojalevy on tehty ohuesta, pitkästä puulastusta, liimattu sementtiliimalla 5 10cm paksuksi rakennuslevyksi, käytettiin lisäeristeenä tai akustisena materiaalina jälleenrakennuskaudella mm.kellaritiloissa 12 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

13 Vanhojen savuhormien tielle tehtiin ilmastointihormit kevyenä rakenteena. Selostuksessa on mainita asbestisementtilevy, mitkä tulee huomioida mahdollisissa myöhemmissä muutostöissä. Onko ne poistettu myöhemmissä muutostöissä, ei ole tietoa. Jos ne ovat paikoillaan, niiden purku ja poisto on aina erikoistyötä! Selostuksessa mainitaan, että opettajan asunnon savuhormi uusittiin muuratulla hormilla. Vesikaton kunto on tarkistettu ja paikattu. Vesikatolle tehtiin tässä vaiheessa paloluukut, käyntisillat ja uudet teräsrakenteiset talotikkaat. Luokkahuoneiden seinäpinnat levytettiin kovalevyillä alaosistaan, yläosat verhottiin Ensotapetilla, komerot pinkopahvitettiin. Asuinhuoneissa käytettiin Oulu-tapettia. Asuinhuoneiden ulkoseinien lämmöneristystä parannettiin lisäämällä huokoiset kuitulevyt. Rakennuksen kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusittiin ensimmäistä kertaa tässä vaiheessa. Valokuvien mukaan ikkunoiden ruutujaossa on noudatettu ajanhenkeä, ne uusittiin 6-ruutuisiksi ikkunoiksi. Ulkopuitteet ovat olleet kittilasitteisia ja sisäpuitteet listalasitteisia. Uusia kalusteita tehtiin puusepäntyönä, lähinnä opettaja asunnon keittiön vesijohtojen myötä kalusteita pesupöytineen uusittiin. Luokkahuoneisiin rakennettiin irralliset kateederit, opettajan korokkeet. Eteläinen rakennus, oppilasasuntolan muutos koulutiloiksi Entisestä oppilasasuntolasta purettiin vanha klassinen kuisti komeroineen ja korvattiin uudella rankorakenteisella pariovellisella kuistilla. Kuistin perustus ja ulkoportaat tehtiin betonirakenteisiksi. Lattiat ja välipohjarakenteet tarkistettiin koulurakennuksen tavoin. Purettujen savupiippujen kohdat palomuureineen paikattiin rankorakenteisina seininä. Kevyissä ilmanpoistohormeissa on käytetty asbestisementtilevyjä, jotka mahdollisesti ovat tälläkin hetkellä paikoillaan. Niihin tehtävissä muutoksissa tulee muistaa, että niiden purku on aina erikoistyötä, työ tehtävä alipaineistettuna, erityksessä muusta tilasta! Rakennuksissa tulee tehdä asbestikartoitus! Eteläinen rakennus, vuoden 1957 muutoksien jälkeen, kun oppilasasuntola muutettiin yläkoulun tiloksi. Asuntolanhoitajan ja sairashuoneen tilalle tuli kerhohuone ja keittiö muureineen ja luokat tulisijoineen purettiin. (Piirros: Arkkitehtitoimsto Ajantaju, Anita Yli-Suutala, 2007) 13 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

14 Oppilasasuntolan makuusalit muutettiin kahdeksi yläkoulun luokkahuoneeksi. Vaaran puoleisen luokkahuoneen perälle tehtiin tyttöjen käsityövarasto ja keskiosan keittiötilasta osa laajennettiin oppilaseteiseen ja osasta tehtiin opetusvälinevarasto. Asuntolanhoitajan huone ja sairashuone yhdistettiin yhdeksi isoksi kerhohuoneeksi. Uusi tuulikaappi rakennettiin entistä pienemmäksi, koska ruokavarastoa ei enää tarvittu. Sähköosuuskunta Vuoden 1963 kuluessa perustettiin sähköosuuskunta, johon saatiin valtion avustus, mutta se edellytti omarahoitusosuutta. Kunta ei ollut halukas antamaan ko. rahoitusta, sanomalla ettei kunta liity koskaan Utsjoen sähköosuuskuntaan. Osuuskunnan oli otettava huomattava vekselilaina, sen aikaista rahaa mk. Seurauksen päätettiin, ettei kunnalle myös sähköä anneta. Tarkastaja Ahti Koivula puuttui kuitenkin kiistaan ja hän päätti että Partakkoon siirretään Utsjoen käyttämä aggregaatti ja koululle tuli sitä myötä sähköt. 27 Vuoden 1981 muutokset ja korjaukset Toinen merkittävämpi muutosvaihe ajoittui 1980-luvun alkupuolelle. Arkkitehtisuunnitelmat teki Arkkitehtitoimisto Jouni Koiso-Kanttila Oulusta. 28 Vanhaan pohjoiseen koulurakennukseen sijoitettiin yksi ala-asteen luokka sekä opettajan huone. Opettajan asuntotila otettiin koulukäyttöön, sinne sijoitettiin lepohuone, opetusväline- sekä materiaalihuone sekä opettajien sekä siivoojien sosiaalitilat. Ullakolle ja kellariin kulkeva porrashuone purettiin 1- kerroksen osalta ja siirrettiin keskemmälle tilajakoa yksivartiseksi portaaksi. Ullakolla on nähtävissä vanhan porrashuoneen ullakon puoleiset seinärakenteet. Ulkoarkkitehtuuriin puututtiin myös. Ikkunat vaihdettiin jo järjestyksessään kolmansiin ikkunoihin, joiden ilme noudattaa nykyiselläänkin alkuperäistä puitejakoa, kaksi samankokoista ruutua päällekkäin, kaksi tai kolme rinnakkain. Yksi ruutu on avattava kussakin ikkunaukossa. Pohjoisen rakennuksen opettajan huoneistoon menevä ulko-ovi ja kuisti purettiin. Oviaukko sekä viereinen entinen keittiön ikkuna laudoitettiin umpeen. Aukot ovat laudoituksen alla olemassa, siis julkisivun ilme on ennallistettavissa niiden osalta tarvittaessa. Mikä on kellarin kohtalo, siitä ei ole merkintää suunnitelmissa ja kulku sinne on tässä vaiheessa estetty. Myös ullakon pohjoispäädyn alun perin harjakatto muutettiin muun katon mukaiseksi aumakatoksi. Alkuperäinen kattorakenteen muutos on luettavissa ullakolta kattorakenteiden poikkeavuutena sekä pohjoisen siiven ullakon ikkuna-aukkoihin tehdyin pienennyksin. Pohjoispäädyn 1.kerroksen ikkunat on suurennettu aikaisemmista ja ovat nyt muiden ikkunoiden kanssa saman kokoisia. Ulkoseiniin laitettiin myös lisäeristystä ja uudet levypinnat. Nykyiset pintarakenteet ovat ainakin osittain tältä ajalta. Väliovet, seinälevytykset pariovet ovat tältä ajalta. Myös ulkoportaat levennettiin, tehtiin betonirakenteiset teräsputkikaiteiset portaat. Tilojen kiintokalusteet ja altaat ovat nykyisiä. Luokkatilojen hehkulamppuvalaistus on muutettiin loisteputkivalaisimiksi pesutiloja lukuun ottamatta kaikissa tiloissa jo vuoden 1970 sähkösuunnitelmien mukaan, tämän hetkiset suunnitelmat ovat kalustomuutoksia ja täydennyksiä. Etelän puoleisessa rakennukseen sijoitettiin kolme isompaa ja kaksi pienempää opetustilaa, ala-asteluokkia. (Yläasteen luokat oli siirretty uuteen monitoimikeskuksen yhteydessä oleviin uusiin tiloihin jo aikaisemmin 1970-luvulla.) Opetusvälinevarastoa pienennettiin ja aulaan rakennettiin kaksi WC-tilaa. Läntisestä luokkahuoneesta purettiin käsityövarasto pois. 27 Hans Guttormin haastattelu, ; Hän kuului sähköosuuskunnan johtokuntaan, joka oli päättämässä vekselistä. 28 Piirustukset on päivätty Arkkitehtitoimisto Ajantaju

15 Julkisivuissa on ikkuna-aukkoja laudoitettu umpeen. Tämän vaiheen muutospiirustusten mukaan toimenpide on ollut tätä korjausta aikaisemmin, koska niistä ei ole ko. muutosta osoittavaa merkintää piirustuksissa. Vuoden 1970 sähkösuunnitelmissa ko. ikkunoita ei enää esiinny. Vuoden 1956 muutospiirustuksissa ko. ikkunat esiintyvät pitkien sivujen kaikkien tukipiirujen välissä molemmissa reunoissa julkisivua, nyt enää lounaiskulmalla olevan tukipiirun välissä löytyy yksi ikkuna. Vuoden 1991 ja myöhemmät toimenpiteet Perusparannuksessa on piirustusten mukaan tehty ainakin pintamateriaalien uusimista mm. lattioissa, missä luokka- ja aulatiloissa on asennettu muoviset Finnflex- laatat (600x600), niitä pintoja on vielä em. tiloissa jäljellä. Kosteissa tiloissa on käytetty muovimattopinoja (Finnplano), hitsatuin saumoin. 29 Mahdollisesti samassa yhteydessä on myös ainakin seiniä maalattu, korjattu aulojen kattoja kipsilevyillä. Viimeisimpiä hätäkorjauksia on tehty viime vuonna etelänpuoleiseen rakennukseen, missä putkien jäätyminen ja halkeaminen aiheutti vesivahingon alapohjarakenteissa. Lattiat oli avattava rakennuksen keskiosasta. Täytteet vaihdettiin ja rakenteet kuivattiin sekä levytettiin ja pintaan liimattiin muovimatto. 29 Piirustukset: Suunnittelukeskus Oy, Rovaniemi, Matti Kallo, päiväys Arkkitehtitoimisto Ajantaju

16 YKSITYISKOHTAINEN INVENTOINTI Mittaus-/nykytilapiirustukset Tähän selvitystyöhön liittyen on paikanpäällä molemmat vanhat koulurakennukset mitattu ja piirretty. Piirustusten tarkkuuden tavoitteena on ollut ns. pääpiirustustaso. Mittauksissa on ollut apuna mm. aikaisempia tehtyjä 1. kerroksen pohjapiirustuksia. Ullakkotason mittaus on tehty nyt ilmeisesti nyt ensimmäistä kertaa. Leikkaus- ja julkisivupiirustukset myös mittasin ja piirsin. Piirustukset vastaavat tämän hetkistä tilannetta ja ovat käytettävissä digitaalisessa muodossa. ks. liitteenä olevat mittauspiirustukset Valokuvadokumentointi Rakennukset on kuvattu nykyisessä ulko- ja sisäasussaan. Työssä on käytetty valokuvausta apuvälineenä esittämään tarkemmin nykytilan kuntoa ja tehtyjä havaintoja. Sisävalokuvausta vaikeutti tilanne huoneissa, joissa oli koko lattiapinta-ala käytetty vanhojen kalusteiden säilytykseen. Koululuja on käytetty vanhan tavaran varastona niiden poistuttua varsinaisesta koulukäytöstä. ks. valokuvasivut ja nykytila-arvion valokuvat. 16 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

17 Nykytilojen kunto ja käyttökelpoisuus PIHA-ALUEEN KUNTO JA VARUSTEIDEN HUOLTOTARVE Koulun tontti on avoin hyvin tuulettuva, kolmelta sivulta suljettu piha. Sisäpihan pintarakenteina ovat luonnon nurmi, asfaltti ja keskipihalla betonilaatat. Pohjoispuolen portin ulkopuolella on sorapintainen piha. Pintojen kunto on suhteellisen hyvä. Asfaltoinnin korkeus on nostettu rakennuksiin nähden huolestuttavan korkealle ja sulavedet ovat jatkuva kosteusrasitus rinteen puoleiselle (länsipuoli) seinärakenteelle. Sadevesien poisjohtaminen rinteen puolelta on korjattu osittain tyydyttävästi eteläiselle rakennukselle, mutta pohjoisen rakennuksen vierusta päästää kosteuden rakennuksen alle. Pintamaat tulee viettää aina rakennukset poispäin ja maanpinta tulee olla aina selvästi puuosien alapintaa matalammalla. Sadevesien poisjohtaminen syöksyjen alta on puutteellinen tai loiskekourut ovat pois paikoiltaan. Tontin tien eli itäpuolella on pihaa rajaamassa suojaisa koivikko. Puiden kunto huomioiden ne tulee säilyttää entisellään. Pohjoispuolella aidan jatkeena on hieman pusikoitunutta pajukkoa, joka edellyttää harventamista. Tien puolella pihaa rajaa lautarakenteinen aita, kunto on kohtalainen ja huoltokäsittely on ajankohtainen lähivuosina. Pohjoisen rakennuksen päädyssä, saapumissuunnassa on teräsrakenteinen lukittava puoli. Puomi on ruosteinen ja edellyttää maalauskunnostusta, puomiin voi sulkea riippulukolla. Sitä ei ole käytetty viimeaikoina, monitoimitalon pohjoispäädyn päiväkoti ja huoltoliikenne käyttävät koulun pohjoista saapumisreittiä. Keskipihalla on teräspilarein kannatettu pihakatos, mikä yhdistää rakennukset mukavasti toisiinsa. Katoksen kunto on suhteellisen hyvä, mutta maalikunnostus on lähiaikoina syytä tehdä. Katoksen kohdilla pinnoitteena on reilun kokoiset betonilaatat, jotka ovat hyvin paikoillaan ja hyväkuntoisia. Laatoitettava, katettu piha-alue jakaa liikenteellisesti jalankulun tai oleskelun rauhallisemmaksi alueeksi irrallaan siitä rajoittavasta asfalttipinnasta. Katosalue on oivallinen näyttely- tai toiminta-alue ympärivuotiseen käyttöön. Koulurakennusten välissä katoksen kohdalla on leikkipihakalusteita. Kalusteiden kunto vaihtelee ja niiden alustarakenne, sorastus kaipaa kunnostusta samoin telineet ovat paikoin vinossa, tarvitaan perustusten kunnostus ja kalusteiden suoristus. Pihakalusteet ovat toimitoimirakennuksen päädyssä olevan saamelaisen alaluokkien vilkkaassa käytössä. Leikkivälineet siistittynä ryhmänä tuovat eloa ja perinteistä toimintaa piha-alueelle, riippumatta siitä minkälaista toimintaa vanhoihin koulurakennuksiin tullaan sijoittamaan tulevaisuudessa. Piha-alueet kaipaavat normaaleja kunnossapitotoimia ja siistimistä. pihamaan muotoilu niin, että sadevedet johdetaan poispäin rakennuksesta, pihavedet viemäröidään tai johdetaan muuten pois katosrakenteen kunnossapitotoimenpiteet, maalaus leikkivälineiden uudelleen ryhmittely, asennuksen tarkistus, kunnostus, sorastus ajopuomin/portin kunnostus, maalaus Pohjoinen rakennus ULKOPUOLISET RAKENTEET Sokkeli on betonivalettu umpisokkeli, joka on slammattu, ohutrapattu. Perustus on suhteellisen hyväkuntoinen, kaakkoisnurkassa ja eteläsivulla on pieniä paikallisia vaurioita. Pinnan ohutrappaus on paikoin hieman irti ja maali lohkeilee, edellyttää normaaleja pintojen kunnostusta Itäsivulla nurkassa on tiukasti kiinnipellitetty aukko sokkelissa, se purkamalla on mahdollista päästä rakennuksen alatilaan. Alapohjantuuletus on paikoin estynyt, koska viereinen maanpinnan taso on rakennuksen alalaudoituksen tasossa ja sokkelissa olemassa 17 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

18 olevat tuuletusaukot on tukittu. Pohjoisen siiven päädyssä on kaksi teräsritilällä varustettua tuuletusaukkoa: tukittu Styrox- levyllä. Alapohjan tuuletus on riittämätön, mikä on uhka alapohjarakenteen säilymiselle, kun länsi- ja eteläsivulla on jatkuva pihavesien virtaus alatilaan. sokkelipaikkaus, maali-/rappauskorjaus peltikaton tihkuvuotojen, pienien reikien paikkaus, kiinnikkeiden tarkistus, jalkarännien kunnostus, ruosteen poisto ja huoltomaalaus kauttaaltaan, sadevesirännien kunnostus ja huoltomaalaus sokkelin tuuletusluukkujen avaus ja tarvittaessa lisäys, alapohjan tuulettuminen varmistettava! Katto on maalattua ja paksua galvanoitua teräspeltiä, konesaumattu. Alkuperäinen peltokoko on kattolapetta lyhyempi, lappeella se on tehty 2-3 palasesta. Poikkeuksena pohjoisen siiven harjakatosta aumaksi muutettu katon osuus, jossa pelti on lappeenmittainen levy ja pinta on lievästi uurteinen. Lappeiden räystäillä on kateaineiset jalkarännit. Katteen kunto on silmämääräisesti kohtalaisen hyvä, mutta vanhojen savupiippujen lävistysten paikkauksien kohdilla ja yksittäisten saumojen kohdilla on ilmennyt tihkuvuotoa. Katolle ulottuvissa kevytrakenteisissa peltikuorisissa ilmanpoistohormeissa on mahdollisesti käytetty asbestisementtilevyjä! Ilmanvaihdon muutoksiin liittyen tulee ko. kattolävistyksiin muutoksia ja purkutyö on mahdollisesti asbestityötä! Talotikkaat ovat kunnoltaan käyttökelpoiset, tarvitsevat huoltokäsittelyn ja maalauksen. Katolla ei ole lapetikkaita eikä kattosiltoja. Jotta iv-läpiviennit voidaan huoltaa, tarvitaan uudet lapetikkaat ja kattosillat. Kattojen jalkarännit toimivat rakennuksen lumiesteinä, niiden kestävyys lumiesteenä tulee myös tarkistaa. katon vuotokohdat paikattava, kattopellin kiinnitys tarkistetaan/korjataan, maalaus jalkarännien kunnostus (myös riittävyys tarkistettava lumiesteiksi kulkualueille) sadevesijärjestelmän korjaus ja huoltomaalaus asbestikartoitus on teetettävä ennen toimenpiteitä! (mm. katolla olevat iv-hormit sisältämä asbesti! Julkisivujen paneelien kunto on hyvä ja ulkomaalit ovat pääosin kunnossa. Vuotaneiden tai rikkinäisten syöksytorvien kohdilla nurkkalaudoitus ja julkisivumaalit ovat kärsineet ja rapistuneet. Räystäät ovat alta koteloituja, leveällä (n.150mm) laudalla paitsi kattomuutoksen kohdalla aluslauta on kapeampaa (n.100mm) lautaa. Räystäiden maalien kunto on hyvä. julkisivujen paikkamaalaus vaurioituneissa maalipinnoissa (huom! puuosien oltava kuivat ennen huoltomaalausta!) Ikkunat (1. krs) ovat uudehkot hyväkuntoiset sisäänpäin avautuvat 3-kertaiset puuikkunat. Lasit ovat pääosin ehjät, vain länsipuolella lasissa on ilmakiväärin panoksen mentävä reikä! Yksi ullakon haukkaikkunan 30 lasi on rikki! Ulkopuolen listoissa on alkavaa huoltomaalauksen tarvetta. Maalipinnoissa on lievää maalin hilseilyä, puuosat ovat terveet. Helat ovat moitteettomat, luokkahuoneiden ikkunoissa on välitilassa säleverhot. Länsipuolen Wc-tilan ikkunan lasit ovat rypytettyä lasia, joten muutoksessa on huomioitava mahdollinen lasin vaihdon tarve, jos kyseinen tila muutetaan esim. toimistohuoneeksi. Vesipelleissä maali kuorii etenkin entisen opettajan asunnon puoleisilla ikkunoilla; pohjois- itäsuunnalla. Maalin alla galvanointi terve, ei näkyvää ruostetta. huoltomaalaus ulkopuolisissa osissa 30 Haukkaikkunaksi kutsuaan ullakkokerroksen räystään alla olevaa pientä ikkunaa. Haukkaikkuna on ollut yleinen useimmissa vanhemmissa 1½-keroksisissa rakennuksissa, missä ullakko on ns. avoin käyttöullakko, alkujaan usein kylmä tila 18 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

19 vesipellit kunnostus: huoltomaalaus rikkinäisten ikkunalasien korjaus Ulko-ovet ovat molemmin puolin paneloituja lasiovia. Ovien pinnoissa on pieniä kohuja, puuosat ovat terveet. Tiivisteet ovat suhteellisen hyvät. Ovet ovat varustettu Abloy-lukolla, toimivat moitteettomasti. huoltomaalaus puuosissa, käynnin tarkistus, lukituksen ajanmukaistaminen riippuu tilan käyttäjän tarpeista (nykyisen avain on metallinen ura-avain) Portaat ja kaiteet Rakennuksesta on yksi sisäänkäynti oppilaseteisestä etelän puolelle. Portaat ovat betonirakenteiset umpiportaat, niiden kunto on kohtalainen. Kaiteet ovat 50mm pyöröteräsputkea, kiinnitetty portaan valuun. Teräsosissa on ruostumia ja käsijohteina olleet lautaverhoukset ovat huonokuntoiset ja toinen lauta puuttuu kokonaan. Varauloskäynnin lisäys, huomioiden tuleva käyttäjä, tulee muutoskustannuksissa ottaa huomioon. Rakennus ei täytä esteettömyysvaatimuksia, toimintaa ajatellen invaluiskan tarvitsijoita ei tulee unohtaa. Myös invamitoitetut WC-tilat puuttuvat rakennuksista. kaiteiden kunnostus, ruosteiden hionta ja maalaus betonipinta voidaan kunnostaa pintarappauksella, puuhierretty pinta rakennuksen esteettömyys edellyttää toimenpiteitä RUNKORAKENETEET Kattorakenteet ullakon puolelta tarkasteltuina ovat moitteettomassa kunnossa. Ansasrakenteet pitävät laipiorakenteet taipumattomina, ei edellytä toimenpiteitä. Yläpohjarakenteen eristeiden kunto ja kuivuus on syytä tarkistaa ainakin tihkuvuotojen kohdilta. Rakennuksen hirsikehä on silminnähden suorassa. Mahdolliset hirsivauriot ovat mahdollisia länsipäädyn seinässä, jossa hulevedet ovat mahdollisesti pitäneet rakennetta kosteana (ylärinteen puolelta vedet valuvat kohti rakennusta). Alapohjarakenteiden kuntoa ei rakenteita avaamattomassa tarkastuksessa päässyt toteamaan. Eteläjulkisivulla on kameranmentävä aukko sokkelissa, mistä ainoastaan pääsi kurkistamaan alatilan tilannetta. Kuvassa näkyy repsottavia mineraalivillaeristeitä ja kuivaa maapohjaa rakennuksen eteläsivulla. Epävarmuuskohta on vanhan opettajan asunnon porrashuoneen kohdilla, missä on ollut maanalainen kellarivarasto. Porras on purettu tehdyissä muutoksissa. ullakon yläpohjarakenteen ja lattioiden kosteusmittaukset vesivaurioiden ilmentäjänä yläpohjaeristeiden kuivuus on tarkistettava, tarvittaessa korvattava kuivilla eristeillä, (sahanpurua) lattioiden avaus aiheellinen, kun muutetaan tilajärjestelyjä ja tehdään länsisiiven WC-tilojen sisäisiä tilajärjestelyjä. lattian avaus on myös tarpeen vanhan kellarin kohdalla. Huolestuttavinta on alueen alatilan huono tuuletus, jos ympäristön kosteusrasitus ei pääse niiltä osin kuivumaan. länsipäädyssä ja kellarin kohdilla seinien hirsi- ja lattian kannatinkorjaukset ovat mahdollisia SISÄPINNAT Katot on pinnoitettu 1957 korjauksissa huokoisilla kuitulevyruuduilla, alla koolaus ja vanha alkuperäinen laipion paneeli pitäisi olla jäljellä. Kuitulevyjä on kahden eri aikaisia: 40x40cm 19 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

20 ovat vanhempia sileäpintaisia, uudemmat ovat 30x30cm, martioitu/kuvioitu pinta. Käytävä osalla on pintaan laitettu myöhemmin ripustettuna akustiset uritetut kipsilevyt (ruutukoko 1,2mx0,6m) Käytävän laipiossa levyt ovat paikoin käyristyneet, joka kertoo ilmeisesti oireita yläpuolisesta vesikaton vuotokohdasta. Levyt tulee poistaa ja tarkistaa yläpuolen laipion sekä mahdollisesti ullakon täytteiden kunto (josta edellä maininta!) Muissa tiloissa kuitulevyruudut on maalattu ja kohtuullisen hyväkuntoisia, edellyttää vain maalikunnostusta. Yhdessä WC-tilassa on katossa vaurio, jossa ilmanpoistoputki on epämääräisesti pois paikoiltaan. käytävän laipion avaus ja levyjen käyristymisen ja vesiläiskien syyn selvittäminen, yläpohjatäytteiden vaihto kuiviin mahdollinen! Seinät ovat levytetty kauttaaltaan, alaosissa lastulevyä avosaumoilla,1,2m korkeuteen yläosat tasaisia kipsilevypinoja, rajakohdassa listojen välissä huokoisesta kuitulevyinen kiinnityspinta. Suihkuhuoneessa pohjoispääsyssä on levyyn liimatut seinämuovit lattiasta kattoon. Viereisessä WC-tilassa seinä ja kattopintojen maali kuorii voimakkaasti. Seinissä oleva lateksi maali on vedetty rissalla alkydimaalin päälle, joka ei pysy kylmissä olosuhteissa. (Rakennus on ollut lämmittämättömänä, kylmillään kaksi talvea.) Maalipinnat kuluneet ja paikoin epäsiistit ja kaipaavat vähintäänkin maalauskunnostusta. Lattiat ovat muovimatto tai laattapintaisia. Muovilaatat ovat paikoin irti alustastaan varsinkin isossa luokkahuoneessa. Irronneiden lattialaattojen kiinnitys laajemmassa peruskorjauksessa, tiloissa missä lattiarakenteet avataan, vanha käyttökelpoinen materiaali käytetään uudelleen ja pinnat uusitaan Sisäovet ovet ruskeaksi maalattuja sileitä laakaovia. Pohjoispäädyn pesutiloihin menevä väli ovi on huomattavan kapea. Länsisiiven huoneeseen, entiseen opettajan huoneeseen on myöhemmin asennettu valkoinen ovi, Abloy-lukko. Ryhmätyötilan oven lukko puuttuu, ovilevyn uusiminen tarpeen. Ruskeat ovet kaipaavat uutta pinnoitusta tai ovet korvataan uusilla ovilla, maalipinnat kuluneita. Kalusteet Luokkahuoneessa ja opettajanhuoneessa on uudehkot levyrakenteiset keittiökalusteet. Ryhmätyötilassa on kaksi kiinteää paikalleen rakennettua komeroa, lastulevyhyllyt notkuvat. Luokkahuoneissa on käsienpesualtaat. 20 Arkkitehtitoimisto Ajantaju

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Vantaan kaupungintalo Vantaa Vantaan kaupungintalo Vantaa IKKUNOIDEN KUNNON YLEISSELVITYS 17.6.2011 Korjausrakentaminen ja 1 (9) 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Kohde Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut/

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 Kohde: Kämmekänkuja 7 60100 Seinäjoki Tilaus 24.9.2014: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Omakotitalon

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8 Kallionpääntie 11, 62190 Ruha Omakotitalon kuntokartoitus 5.8 ja 11.8.2016 KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 2/8 Tilaus 27.7.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Asunto Oy Vaasan Punostie 5

Asunto Oy Vaasan Punostie 5 Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI, työno: 16058

KARTOITUSRAPORTTI, työno: 16058 Sivu 1 / 13 Vastaanottaja: Lounaismaan OP Kiinteistökeskus Oy Reima Hakala Sibeliuksenkatu 3 30100 FORSSA KARTOITUSRAPORTTI, työno: 16058 As Oy Forssan Nikkilän-Hovi Tyhjä liiketila (entinen ravintola

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom 1510021096 7.10.2015 Loviisan kaupunki Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja:

TARJOUSPYYNTÖ. Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: 1 TARJOUSPYYNTÖ Asiakas: Osoite: Puhelinnumero: Rakentamiskunta: Rakennuksen käyttötarkoitus: Edustaja: kohteesta on luonnostelusopimus, joka LIITTEENÄ kohteesta ei ole tehty luonnostelusopimusta Todennäköinen

Lisätiedot

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE UUSI RIVITALO HUMPPILAAN RAKENTAA: AS OY HUMPPILAN LINKKITIE Linkkitie, 31640 Humppila ESITTELY JA MYYNTI: RS-PANKKI: Forssan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tero Rämö LKV, KiAT 050-364 5126 Hannu Pehkonen

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3. Kohde ja sen sijainti

HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3. Kohde ja sen sijainti HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3 Kohde ja sen sijainti Msk 2 Merisotilaankatu 2, 00160 Helsinki Katajanokka, kortteli 8015, tontti 2, tontin pinta-ala

Lisätiedot

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET

ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET LÄPSYÖSTIN ERÄKÄVIJÄT RY ERÄMÖKIN PURKU Hallitus 1/2 ERÄMÖKIN PURKU- JA SIIRTO-OHJEET Rakennukset 1. Tontti 2. Päärakennus 3. Liiteri Vuokrattu n. 0,5 ha:n määräala kiinteistöstä; Rajasuo Rno 1:14 Kangasniemen

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

TA.fi. TA-Asumisoikeus Oy ERVASTINTIE 2 02780 ESPOO

TA.fi. TA-Asumisoikeus Oy ERVASTINTIE 2 02780 ESPOO TA.fi TA-Asumisoikeus Oy ERVASTINTIE 2 02780 ESPOO ASEMAPIIRROS ERVASTINTIE 2 NÄKYMÄ VANTAANLAAKSONTIELLE KATUSIVU NÄKYMÄ SISÄPIHALLE HUONEISTOLUETTELO HUONEISTO TYYPPI PINTA-ALA m² A-TALO A1 4H+K+S 90,50

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT L E V O L A 1 JYLLIN LEIRIKESKUS / PÄÄRAKENNUS JA MAJOITUSTILAT PUKARANTIE 1123 38970 LAUHALA KUNTOTARKASTUS Tarkastusraportti 14.03.2016 L E V O L A 2 1. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastusraportti

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta.

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta. Kirstinkatu, Helsinki Tarjouspyyntö: Kerrostalon asunnon maalaus 4.6.2016 Liitteet: Pohjakuva Huoneselostus + värisävyt Valokuvat Työnkuvaus: Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Olohuone lattia laminaatti kattorasiat lampuille + led valaistus Makuuhuoneet + Vaatehuone lattia laminaatti kattorasia lampulle Kodinhoitohuone sisäkatto valkolakattu

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä!

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä! Sinun kosi, on juuri sinun perheellesi tehty! TARMO-RAKENNE OY Asuntorakentaja vuodesta 1975 ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. As Oy Oulun Kiulukangas Rivitaloyhtiö Kiulukangas, Oulu Kun

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot