Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella"

Transkriptio

1 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Seija Väre, YS-Konsultit Oy ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2002, JULKAISU 74

2 Julkaisun nimi: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella Tekijät: Seija Väre, YS-Konsultit Oy Julkaisun kartoissa käytetty Tielaitoksen tierekisterin tietoja ja Genimap Oy:n pohjakartta-aineistoa Genimap Oy, lupa L 4635/02. ISBN: ISSN: Porvoo 2002 Kannen kuva: Lapinjärvi, Käkikoski Seija Väre - 2 -

3 Sisällys 1. JOHDANTO EKOLOGISEN VERKOSTON MUODOSTUMISEN PERIAATTEET VERKOSTON TASOT Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto 3.2 Valtakunnallinen ekologinen verkosto 3.3 Maakunnallinen ekologinen verkosto 3.4 Paikallinen ekologinen verkosto 4. EKOLOGISEN VERKOSTON MERKITYS EKOLOGINEN VERKOSTO MAAKUNTAKAAVASSA Mitoitus 5.2 Toteuttaminen 6. JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET

4 1. JOHDANTO Ihmisen hyvinvointiin oleellisena osana liittyy luonnossa liikkuminen ja virkistäytyminen. Terve ja virikkeellinen luonnonympäristö muodostaa merkittävän arvostustekijän ympäristöissä niin kaupunki kuin haja-asutusalueilla. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon ekologisen toiminnan edistämiseksi ekologisen verkoston huomioon otto sekä toteuttaminen maankäytön ja tieverkon suunnittelussa on tärkeää. Valtioneuvoston päätös ( ) valtakunnallisesta alueiden käytöstä asettaa tavoitteeksi mm. luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja edistämisen osana alueidenkäytön suunnittelua. Huomio pitää kiinnittää erityisesti vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen yhtenäisenä. Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Ihmisen luoman infrastruktuurin lisäksi on olemassa luonnon toimintansa tasapainottamiseksi tarvitsema ekologinen verkosto, joka muodostuu luonnon ydinalueista ja näitä alueita yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ekologinen verkosto muodostuu päällekkäisistä tasoista. Valtakunnallinen ekologinen verkosto yhdistää eliömaantieteellisiä alueita toisiinsa ja varmistaa yhteydet Suomen niemeltä itään ja Skandinaviaan. Se muodostaa osan yleiseurooppalaisesta Pan European Ecological Network verkostosta. Maakuntatason ekologinen verkosto korostaa maakunnan omaleimaisuutta ja erityispiirteitä sekä turvaa ylimaakunnalliset yhteydet alueen ulkopuolelle. Paikallinen verkosto palvelee alueella elävän paikallisen eläimistön tarpeita. Se mahdollistaa eläinten elin- ja levittäytymismahdollisuudet ruohonjuuritasolla. Maakuntakaavan yhteydessä on mahdollista tarkastella ekologista verkostoa. Monin paikoin taajamarakenteen vuoksi kapeat viherreitit ovat jo kaventuneet. Maakuntakaava antaa yleispiirteiset suuntaviivat alueiden käytön suunnittelulle myös alemman asteisessa kaavoituksessa. Tietoja eläinten tarvitsemista tai käyttämistä reiteistä ja alueellisesta liikkumisesta on ollut aikaisemmin saatavilla vähän. Tässä selvityksessä on käytetty "Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne" -tutkimuksen (Väre 2000) taustaaineistona kerättyä tietoa eläinten liikkumisesta. Paikkatietojärjestelmän (ArcView 3.1) aineistona ovat olleet eläinten elinalueita ja kulkureittejä kuvaavat rasteriaineistot, hirvikantojen tiheyttä kuvaavat tiheysindeksit, nykyinen asutus ja yleiskaavojen osoittama tulevaisuuden rakentaminen, maakuntakaavojen luonnonsuojeluvaraukset sekä luonnonsuojeluverkoston NATURA -alueet. Lähtötietoina ovat olleet myös Itä-Uudenmaan liiton inventointitiedot ja digitaaliset kaava-aineistot

5 2. EKOLOGISEN VERKOSTON MUODOSTUMISEN PERIAATTEET Ekologinen verkosto koostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista käytävistä. Ekologinen verkosto edistää luonnon monimuotoisuutta, muodostaa eläinten merkittävän leviämis- ja levittäytymistien alueelta toiselle ja varmistaa elävän luonnon ekologisen toiminnan. Eri tasoisena se luo yhteydet sekä valtakunnallisella, maakunnallisella että paikallisella tasolla. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia, laajoja, eläimistölle tärkeitä, tavanomaisen maaja metsätalouden piirissä olevia metsäalueita. Uhanalaisten lajien elinalueiden tai suojelualueiden olemassaolo monipuolistaa ja lisää alueiden arvoa. Ne ovat eläimistölle levittäytymisen ja populaatiodynamiikan kannalta merkittäviä alueita. Niillä on runsas paikallinen eläimistö ja myös liikkuvat eläimet saattavat pysähtyä alueille. Luonnon ydinalueet ovat eläinten kannalta tärkeitä elinympäristöjä, ravintolähteitä tai levähdys- ja piilopaikkoja. Uhanalaisten lajien esiintymisalueet ja suojeluvaraukset erityislajistoineen kuuluvat myös luonnon ydinalueisiin, mutta alueet ovat tärkeitä myös tavanomaisen metsälajiston levittäytymisen ja liikkumisen kannalta. Alueella ei tule sallia pysyviä eläimistön liikkumista estäviä tai haittaavia esteitä. Ekologiset käytävät ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsä-peltoketjuja, jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa ja muodostavat leviämisteitä tai johtokäytäviä eläinten liikkuessa alueelta toiselle. Ne muodostavat eläimistölle välttämättömiä tai vuodenaikaan liittyvän liikkumistarpeen kanavoivia reittejä. Ne ovat metsäketjujen tai lehtipuukasvillisuuden muodostamia reittejä, jokilaaksoja tai peltoalueen lävitse kulkevia saarimaisia ketjuja. Käytävät ovat luonnon ydinalueita yhdistäviä ja niiden toiminnan kannalta tärkeitä alueita. Mitä leveämpi käytäväalue sitä parempi. Toimivan käytävän minimileveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastonmuotojen antama suojaisuus ja ihmistoimintojen läheisyys. Asutuksen aiheuttama vaikutus eläimiin on suurempi kuin teollisuusalueen vaikutus. Lyhyellä matkalla käytävä voi kaventua, mutta tällainen pullonkaula ei voi olla pitkä. Kaupunkialueilla virkistysalueet toimivat myös ekologisina käytävinä, jolloin käytön intensiteetti tulee ottaa huomioon käytävää mitoitettaessa. Ekologisen käytävän alueella on tarvetta määritellä tarkemmin yhteys eikä alueella kohdistuvilla toimenpiteillä saa vaikeuttaa niiden toimintaa. Yhteystarve on nykyisin toimiva ja maankäytössä avoinna pidettävä tai tiedossa oleva vanha tai avattava yhteys ekologisessa verkostossa. Toimivien yhteyksien aukipitäminen tulee turvata sekä kaavoituksessa että tienrakentamisessa. Kaavoituksessa toimintojen sijoittelulla ja kaavamääräyksillä varmistetaan ekologisen verkoston toiminta ja säilyminen. Tieverkon toimenpiteinä ovat eritasoon rakennettavat kulkuyhteydet: levennetyt alikulkukäytävät, vihersillat, pieneläinputket. 3. VERKOSTON TASOT 3.1 Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto Yleiseurooppalaisen ekologisen verkoston (Pan-European Ecological Network) tavoitteena on suojella riittävän suuria alueita eläinpopulaatioiden säilyttämiseksi sekä tarjota käytäviä lajien levittäytymis- ja muuttoteiksi. Olemassa olevien luontoarvojen suojeleminen ja vaaliminen kuuluu Euroopan Unionin yhteiseen vastuuseen. Yhtenevä kehys, - 5 -

6 ekologinen verkosto, varmistaa niiden alueiden säilymisen, jotka turvaavat maanosan ekologisen toiminnan. Ekologinen verkosto on suurimittakaavainen elämää ylläpitävä systeemi, joka turvaa elämänlaadun, ekologisen tasapainon, luonnon kiertokulut ja ekosysteemin tuottavuuden (The Pan-European 1998, European Union 1998, 2000). 3.2 Valtakunnallinen ekologinen verkosto Suomen valtakunnallisen ekologisen verkoston merkitys tulee nähdä koko maan ja myös koko Skandinavian havumetsävyöhykkeen mittasuhteita vasten. Suomi on laaja niemimaa, jonka eliömaantieteellisiä yhteyksiä lounaan ja etelän suuntaan rajoittavat Suomenlahti ja Pohjanlahti. Valtakunnallinen ekologinen verkosto ylläpitää eläimistön levittäytymisteitä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Siperian taigalta aina Ruotsin ja Norjan havumetsäalueille. Päätavoitteena on keskittyä turvaamaan suurten linjojen säilyminen, skandinaaviset, valtakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet sekä lajiston säilyminen ja lajien luontaisen levittäytymisen vaatimat yhteydet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella valtakunnallinen ekologinen verkosto on suuria alueita yhdistävä. Se yhdistää Varsinais-Suomen hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen eliölajistoineen muun Etelä-Suomen nemeroboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Laatokan alueen lehtokeskukseen lajistoineen. Elinolosuhteiltaan suotuisa rannikkoalue yhdistyy suojaisaan sisämaahan. Se ylläpitää elävän luonnon toimintaa verkostoiden valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita. NATURA- alueet sekä muuten ominaispiirteidensä vuoksi eliömaantieteelliset alueet esim. saaristo- ja rannikkoalueet, Hankoniemi, Pohjan ylänkö, Lohjanjärven lehtoalueet, Tammelan ylänkö, Nuuksio, Kytäjä, Sipoon korpi, Pernajan alue ja Salpausselkä yhdistyvät verkoston muodostaessa niiden yhteydet toisiinsa ja muuhun ympäröivään luontoon. Kuva 1. Valtakunnallinen ekologinen (sininen vaakaviivoitus) verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Siniset tähdet ovat rakennettuja alikulkuja eläimistön käyttöön - 6 -

7 Valtakunnallista ekologista verkostoa tarkastellaan suurimittakaavaisena. Se on aikanaan tuonut havumetsien lajit Suomeen idästä ja kaakosta, esim. hirvi, liito-orava, Skandinaviaan maayhteyden kautta. Se ylläpitää edelleen uusien lajien, esim. villisika, metsäkauris, levittäytymistä alueelle. Etelä-Suomen valtakunnalliseen verkoston laajaan kaareen kuuluu laajoja metsäketjuja ja maakuntien rauhallisia raja-alueita, laajoine metsä-, suo- ja järvialueineen. Pienempi kaari pääkaupunkiseudun ympärille muodostuu Nuuksion ja Kytäjän yhteyksistä pohjoiseen ja toisaalta itään Sipoon korpeen. Uudenmaan alueella luonnonoloiltaan ja eliölajeiltaan monipuolinen Länsi-Uusimaa yhdistyy verkoston kautta sisämaahan ja idän suuntaan. Ekologista verkostoa ja sen toimintaa tulee tarkastella pitkällä tähtäimellä. 3.3 Maakunnallinen ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan maakunnan ekologinen verkosto korostaa maakunnan elävän luonnon omaleimaisuutta ja maakunnan osien ekologista toimintaa. Se turvaa lajien hyvinvoinnin sekä ekologisesti että geneettisesti ja mahdollistaa joidenkin lajien välttämättömät vuotuiset vaellukset. Se turvaa myös eläinten vapaan levittäytymisen luonnonympäristön luoman potentiaalin mukaisesti. Maakunnallinen ekologinen verkosto yhdistää useamman kunnan alueita toisiinsa. Se on tärkeä eläimistön liikkumisen välittäjä rannikon ja sisämaan välillä. Itä-Uudellamaalla korostuu pohjoiseteläsuuntainen verkostoituminen. Erityisesti jokilaaksot ja niitä reunustavat metsäselänteet välittävät eläinten liikkumista rannikolta sisämaahan. Maakunnallinen ekologinen verkosto muodostuu merkittävistä elinalueista ja ekologisista käytävistä. Merkittävät elinalueet ovat laajahkoja rauhallisia maa- ja metsätalousalueilla, metsämantereilla, olevia monipuolisia elinympäristöjä, lähinnä laajoja metsäalueita, joilla ihmisen vaikutus on vähäinen. Natura-alueet avain biotooppeineen kuuluvat maakunnallisiin ydinalueisiin. Ekologinen verkosto luo suojelualueille suojaavan ja täydentävän puskurivyöhykkeen. Ekologiset käytävät muodostavat lajiston liikkumiselle ja levittäytymiselle toimivan kanavan (Tielaitos 1995, Väre 2000)

8 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan maakunnan alueella Kuva 2. Maakunnallinen ekologinen verkosto ja ylimaakunnalliset yhteydet ItäUudenmaan alueella. Violetti rasteri kuvaa luonnon ydinaluetta, violetti kapea nauha ekologista käytävää, joka yhdistää ydinalueita toisiinsa. Keltaiset nuolet kuvaavat viheryhteystarvetta. Kokonaan katkaistua ekologista verkostoa on vaikea tai lähes mahdoton rakentaa uudelleen. Jos verkosto ei toimi tai se on katkennut eläinten vaistoihin perustuva luontainen liikkuminen suuntautuu vuodesta toiseen, esteestä huolimatta, samaan suuntaan ja päämäärään mihin se on suuntautunut aikaisemminkin. Hirvillä laidunten vaihto kuuluu niiden elämisen edellytyksiin. Ekologinen verkosto muodostaa lajiston liikkumisen ja levittäytymisen mahdollistavia reittejä, joiden kautta liian tiheät eläinkannat voivat tasoittua ja levittäytyä ympäristöön. Sukupolven vaihdoskaan ei näytä muuttavan hirvien liikkumisen viettiä vaan edelleen uudetkin sukupolvet vaeltavat vanhoja reittejä päämäärätietoisesti riista-aidoista tai asutuksesta huolimatta. 3.4 Paikallinen ekologinen verkosto Paikallinen ekologinen verkosto ylläpitää luonnon tervettä toimintaa ja turvaa paikallisen eläimistön päivittäisen liikkumistarpeen sekä pienempien nisäkkäiden pesäjättöisten poikasten levittäytymisen ympäristöön. Se muodostaa eläinyksilöiden kannalta merkittävän verkoston tarjoten ruokailu, lisääntymis-, piiloutumis-, pako- ja levittäytymismahdollisuudet rakennetun alueen ja intensiivisesti hoidetun maatalousalueen poikki. Paikallinen ekologinen verkosto muodostuu tavanomaisen metsätalouden piirissä olevista tavallisista metsäalueista, jotka täyttävät eri eläinlajien elinvaatimukset. Paikallisen verkoston kautta metsäluonnon eläinpopulaatiot voivat levittäytyä luonnon tar-8-

9 joamien elinolosuhteiden mukaisesti tasaisesti tai optimaalisesti. Taajamien alueella oleva ekologinen verkosto muodostuu suurelta osalta virkistyskäytössä olevasta viheralueverkostosta, puistoista ja liikennealueiden reunoilla olevista suojaviheralueista. Suurten eläinten reiteiksi ne eivät kelpaa, mutta pienempi eläimistö käyttää viheralueverkostoa levittäytymistienään kaupunkialueella. Toisaalta ei ole tavoitteenakaan houkutella suuria eläimiä kaupunkeihin. Paikallinen ekologinen verkosto muodostaa verkoston, joka huolehtii ekosysteemin terveestä toiminnasta. Verkoston osilla voi olla erilaisia arvoja. Valtakunnallinen ja maakunnallinen verkosto ovat elävän luonnon kannalta tärkeitä tai korvaamattomia. Asutuksen luonnonalueita pilkkova vaikutus on aiheuttanut eristyneitä alueita Pääkaupunkiseudulla sekä noin 30 km pituisen tiiviin asutusvyöhykkeen radanvarteen, jonka läpi eläimet eivät enää kykene liikkumaan Sipoon korvesta lännen suuntaan Keski-Uudellemaalle tai Nuuksioon. Liikenneväylien ja erityisesti riista-aitojen eläinpopulaatioita pilkkova vaikutus on merkittävä. Ekologiseen verkostoon on syntynyt kohtia, joissa ekologisen käytävän avoinna pitäminen tai tarvittaessa avaaminen vaatii erityistoimenpiteitä sekä kaavoituksessa että tieverkolla. Paikallinen verkosto on sopeutuvampi ja yhteyden katketessa eläimet pystyvät löytämään korvaavan yhteyden lähialueelta. 4. EKOLOGISEN VERKOSTON MERKITYS Kun verkoston hierarkiassa mennään ylhäältä valtakunnallisesta verkostosta maakunnalliseen ja edelleen paikalliseen verkostoon suojelun tason intensiteetti kasvaa. Paikallisen verkoston kuvaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ovat tarkempia kuin maakunnallisen, jonka osana paikallinen verkosto toimii ja edelleen valtakunnallisen verkoston, jonka ylläpitäjinä alempi verkosto toimii. Toisaalta paikallinen verkosto on joustavampi ja vaihtoehtoisempi kuin tasossa ylempänä olevat osat. Indikaattorilajisto muuttuu moninaisemmaksi uhanalaisten lajien ja suurten nisäkäslajien lisäksi verkostoa määrittäviksi lajeiksi tulevat myös muut luonnon eläimet ja linnut. Valtakunnallisen verkoston indikaattorilajeina ovat eläinlajisto ja lajit, maakunnallisen verkoston lajiryhmät ja populaatiot sekä paikallisen verkoston indikaattorilajeina lajien yksittäiset yksilöt. Verkoston tasoilla on erilainen merkitys eläinyksilöiden elämänvaiheiden kannalta. Valtakunnallisella ja maakunnallisella verkostolla on yksittäisen yksilön elämässä suuri merkitys mahdollisesti vain kerran dispersaalivaelluksen eli levittäytymisliikkumisen aikana. Muutoin pääasiassa päivittäisiä tarpeita palvelee paikallinen verkosto ja vuodenaikaisvaelluksia maakunnallinen verkosto. Pieniä elinpiirejä käyttävä eläin käyttää pääasiassa paikallista verkostoa. Eri lajien ominaisuuksista ja elintavoista riippuu kuinka pitkiä matkoja ne kulkevat eri tilanteissa. Elinalueiden merkitys eliöstölle verkoston eri tasoilla muuttuu. Maakunnallisesti merkittävät luonnon ydinalueet ovat tärkeitä aina, vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan. Ne ovat merkittäviä sadoille yksilöille. Paikallisella verkostolla luonnon ydinalue saattaa muuttua hakkuiden takia tai korvautua seuraavaksi tärkeimmällä jäljelle jäävällä alueella. Verkosto on tärkeä useille tai kymmenille yksilöille. Verkoston dimensio muuttuu ja ihmisen läheisyys kasvaa tarkasteltaessa verkostoa valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle. Itä-Uudellamaallakin on asutuksen tiivistyminen rajoittanut eläinten elin- ja liikkumismahdollisuuksia. Erityisesti Porvoon ympäristössä ja Sipoon kasvualueella asutus tiivistyy ja kasvaa jatkuvasti. Sipoon korven yhteydet lännen suuntaan ovat selvästi katkeamassa. Verkostossa on selkeitä pohjois-eteläsuuntaisia ketjuja Sipoon korvesta Pornaisten kautta Pukkilaan, Porvoosta Askolan kautta Myrskylään, Pernajasta Myrskylään - 9 -

10 ja Lapinjärvelle ja rannikolta Ruotsinpyhtään kautta Elimäelle. Metsäketjut sijaitsevat usein kuntien raja-alueella ja ne noudattelevat viljeltyjen ja avoimia jokilaaksoja reunustavia metsäselänteitä. Näiden metsäketjujen merkitys korostuu erityisesti suurten eläinten osalta, jotka liikkuvat pitkiä matkoja ja tarvitsevat laajoja alueita elinalueikseen. Tiheästi rakennetulle pääkaupunkiseudulle ja radanvarteen on muodostunut laaja alue, joka jo käytännössä estää tai rajoittaa eläinten liikkumista ja aiheuttaa eläinpopulaatioiden jakautumisen osapopulaatioiksi. Ongelmapaikat näkyvät suurten eläinten joutumisena asutuksen sekaan sekä hirvieläinonnettomuuksina ja eläinten vaikeutuneena liikkumisena esim. riista-aitojen kohdalla. Kaavoitus lisää tulevaisuudessa entisestään rakentamisen eristävää vaikutusta taajamien läheisyydessä, ja nykyiset kapeat reitit ovat vaarassa katketa. Ekologisen verkoston merkitys korostuu alueellisella ja populaatiotasolla edistäen ja lisäten luonnon monimuotoisuutta. Lajit liikkuvat ja yksilötiheys asettuu luonnon kantokyvyn mukaan optimiksi. Uhanalaisten lajien avainbiotoopit ja suojelualueet toimivat uhanalaisten lajien suoja- ja lisääntymispaikkoina. Luonnon ydinalueet ovat usein laajempia kuin avainbiotoopit. Ekologinen verkosto luo suojavyöhykkeitä avainbiotooppien ympärille ja varmistaa ekologiset ja toiminnalliset yhteydet eri avainbiotooppien välille mahdollistaen lajien levittäytymisen uusille alueille sekä vahvistaen lajien geeniperimää. Samalla myös tavanomaisten lajien ja populaatioiden säilyminen ja hyvinvoinnin edellytykset vahvistuvat. Paikallisella tasolla hirvireitit ja talvilaidunalueet kuvaavat eläimistölle merkittäviä alueita. Kasvillisuus pystyy levittäytymään hitaasti vain siementensä, juurakoidensa ja kasvinosien välityksellä. Ekologinen verkosto edesauttaa myös kasvillisuuden levittäytymistä sekä kasvualustan muodossa että eläinten levittäessä kasvien siemeniä ekologisia käytäviä pitkin. Ekologinen verkosto antaa uutta merkityssisältöä myös tavanomaiselle metsälle. Metsän arvot liittyvät pääasiassa taloudellisiin ja virkistyskäyttöön ja luonnon toimintaan sekä biodiversiteettiin liittyvät arvot lisäävät metsän moniarvoisuutta. 5. EKOLOGINEN VERKOSTO MAAKUNTAKAAVASSA Ekologinen verkostolla on erilainen merkitys eri lajiryhmille, erityisen tärkeä se on lajeille joilla on hyvin tarkat ja vaateliaat elinympäristövaatimukset joiden liikennekuolleisuus vaikuttaa populaation kokoon jotka käyttävät samoja, määrättyjä reittejä vaeltaessaan joilla on suuren reviirin tai elintilan tarve joiden levittäytymistä tierakenne tai asutus vaikeuttaa Ekologisen verkoston mitoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen maankäyttö, ekologisen verkoston toteutumisen tavoitteet sekä maankäytön muodot. Haja-asutusalueilla ekologisen verkoston eri tasoilla ei ole suurta uhkaa. Maankäyttö on harvaa ja yhdyskuntarakenne on eläinten liikkumisen kannalta läpäisevää. Metsätalous muuttaa hakkuiden muodossa metsän rakennetta ja siirtää reittejä, mutta jo muutaman vuoden kuluttua alue palautuu kasvillisuuden elpyessä useille eläinlajeille käyttökelpoiseksi. Hajaasutusalueella luonnon ydinalueet ovat yleensä laajoja ja suhteellisen rauhallisia metsäalueita, joiden sisällä usein on myös suojelualueita. Luonnon ydinalueet muodostavat

11 suojelualueiden ympäristöön puskurivyöhykkeen, jotka suojaavat ja täydentävät uhanalaisten tai vaateliaiden lajien elinympäristöjä. Ekologinen käytävä toimii viitteellisenä yhteytenä luonnon ydinalueelta toiselle tai suojelualueelta toiselle. Siten myös uhanalaiset ja vaateliaat lajit hyötyvät ekologisen verkoston olemassaolosta. Taajamien alueella tilanne on toinen. Eläinten käytössä olevien alueiden koko on pienentynyt ja ihmisen läsnäolo on jatkuvaa. Useita suuria suojelualueita on jäänyt eristyksiin maankäytön sisään esim. Orrbyfjärden Sipoon korpi. Vuonna 2001 alkanut Ympäristöministeriön Eko-Infra hanke määrittää kaupunkialueiden ekologisen verkoston yleiskaavatasolla. Maakuntakaavan osalta osoitetaan tässä yhteydessä vain suuremmilta alueilta yhteydet pääkaupunkiseudun rakennetun alueen sisälle ja kaupunkien alueella verkoston täsmentäminen tehdään yleiskaavatyön yhteydessä. Ekologisen verkoston alueiden ja käytävien mitoittaminen on ongelmallista sillä jokaisella lajilla on erilaisia vaatimuksia elinalueidensa ja ekologisten käytävien suhteen. Tutkimuksessa indikaattorilajiksi valittu hirvi edustaa hyvin monenlaisien lajein elinvaatimuksia. Se on tavallinen, runsaslukuinen metsäluonnon laji ja tulee toimeen hyvin monipuolisissa ympäristöissä. Toisaalta se on myös liikkuva laji, joka tekee säännöllisiä, pitkiä vaelluksia valiten reittinsä optimaalisesti kuljettaviksi. Samoja reittejä ja metsäketjuja käyttävät myös muut eläimet. Eläimille kuten saukolla, joiden elinpiiri on sidottu veteen muodostavat vesistöt, järvi, jokilaaksot ja puroketjut tärkeän verkoston. Muidenkin eläinten elinolosuhdevaatimuksissa vesi on merkittävä tekijä. Eläinten reitit näyttävät myös usein ohjautuvan joen tai puron varteen tai sen poikki, sillä siellä on runsaasti monipuolista ravintoa ja peltoalueilla myös suojaa antavaa puustoa ja pensaistoa. Luonnon ydinalueen mitoittamiseen vaikuttaa sekä metsäalueen eläimistön rakenne, suojelualueiden olemassaolo ja ihmisen vaikutuksen voimakkuus. Tiedossa oleva monipuolisen eläimistön elinalueena, ruokailu- tai levähdysalueena toimiva alue on luonnon ydinalue. Rajaus tehdään riittävän laajana siten, että sen ympärille muodostuu tarpeeksi suuri suoja-alue. Koko voi vaihdella muutamasta neliökilometristä 50 km 2 :iin. Ekologisen käytävän mitoitus on vielä vaikeampaa sillä käytävä alueisiin kohdistuu kaupunkialueilla voimakas rakentamisen paine. Keskieurooppalaisissa tutkimuksissakaan käytävä-alueen kokoa ei ole yksiselitteisesti määritelty. Suomessa kookkaat hirvieläimet vielä lisäävät mitoitukseen oman ulottuvuutensa. Ekologisen käytävän mitoitus haja-asutusalueella voi olla väljempää. Sopivan käytävän leveys vaihtelee 1000 m ja 400 metrin välillä. Käytävä alue voi sisältää eri tyyppisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Pienialaiset uhanalaisten lajien elinympäristöt ja suojelualueet kuluvat myös käytävien piiriin Kaupunkialueilla ekologiset käytävät ovat jo kaventuneet huomattavasti. Niiden leveydeksi ei voida olettaa samaa kuin haja-asutusalueilla. Pääkaupunkiseudulla säilynyt ekologisiksi käytäviksi sopivia metsäketjuja tavoitteellisen suunnittelun avulla. Helsingin keskuspuisto on merkittävä ekologinen yhteys kaupunkialueen sydämeen saakka. Vantaanjoki varsi, Espoon Keskuspuiston yhteydet muodostavat toimivia kokonaisuuksia. Väljemmällä esikaupunkialueella käytävät ovat metrin levyisiä. Paikoin ne voivat kaventua tästäkin, mutta eivät pitkältä matkalta säilyttääkseen toimintaedellytyksensä

12 Tieverkolla konfliktit eläimistön kanssa aiheuttavat eläinonnettomuuksia ja näistä hirvieläinonnettomuudet ovat yleisimpiä. Uudenmaan tiepiirin alueella tapahtuu noin 350 hirvionnettomuutta ja 650 peuraonnettomuutta. Vaikka onnettomuudet eivät yleensä olekaan vakavia, useita ihmisiä vuodessa kuolee hirvionnettomuuksissa ja aineellisia vahinkoja syntyy runsaasti. Eläinonnettomuudet muodostavat noin % kaikista poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista. Ekologisen verkoston yhteystarpeet moottoriteillä ratkaistaan rakentamalla vihersilta tai alikulkutunneli. Toimivat vihersillat eurooppalaisten tutkimusten mukaan ovat kannen leveydeltään vähintään 50 m. Toiminnan kannalta optimaaliset ovat m levyisiä. Alikulkurakenteiden leveydestä voidaan suomalaisen seurannan antamien viitteiden mukaan antaa suositus, jonka mukaan alikulun vapaan tilan tulee olla vähintään 25 m mieluummin pidempi. Aitaamattomalla sekaliikennetiellä toimenpiteet kohdistetaan onnettomuuskertymäpaikkoihin, joissa näkyvyyttä parannetaan tiealueelta metsään ja eläimiä pyritään houkuttelemaan pois tiealueen läheisyydestä erityisesti alueilla, joilla tie halkaisee hirvien talvilaidunalueet. Hirvien keskittyminen talvilaidunalueille aiheuttaa toistuvaa liikkumista keväällä ja syksyllä. Ihmisen rakentama infrastruktuuri ja erityisesti aidattu moottoritie katkaisee sekä eläinten kulkureittejä että aiheuttaa muutoksia populaatioiden sijoittumisessa. Eläimistön huomioonottava suunnittelu ja yli- ja alikulkumahdollisuudet tieverkon suhteen tuottavat hyviä tuloksia. Pernajan alueella muutoksia hirvien tihentymissä ei ole nähtävissä, sillä aidatun moottoriliikennetien välille Koskenkylä Loviisa rakennetut alikulkurakenteet välittävät riittävästi suurten eläinten liikkumistarvetta (Väre 2002). Kuva 3. Hirvipopulaatiokeskittymä Pernajan alueella 1997 ja Taajama näkyy aniliinin väreinä, tiestö punaisena. Hirvitiheydet näkyvät mustina käyrinä 1997 ja vihreänä rasterivärinä

13 5.2 Toteuttaminen Maakuntakaavan ekologisen verkoston pohjana on valtakunnallinen ja yleiseurooppalainen ekologinen verkosto. Maakuntatason kaavoissa voidaan riittävän suuressa mittakaavassa, populaatiotasolla, tarkastella eläinten kulkureittejä ja mahdollisuutta vapaaseen siirtymiseen tärkeältä luontoalueelta toiselle. Ekologisen verkoston tulisi olla samanlainen lähtökohta suunnittelulle kuin ovat tärkeimmät pohjavesialueet, maisemarakenne, virkistysalueverkosto, matkailun vetovoimakohteet. Ekologisen verkoston tarkastelu tehdään läpi koko kaavoitusprosessin. Maankäytön suunnittelussa maakunta- ja yleiskaavatasolla sekä asemakaavasuunnittelussa otetaan huomioon ekologinen verkosto ja edistetään sekä luodaan sen toimintaedellytykset. Kaavoittaminen perustuu riittävän perusteellisiin luontoselvityksiin, joissa otetaan huomioon myös kaava-alueen ulkopuolella oleva elävä luonto ja sen toimintamahdollisuudet. Ekologinen verkosto otetaan yhdeksi kaavoituksen perustaksi. Maakuntakaavan ekologinen verkosto näkyy yleiskaavatasolle ja edelleen asemakaavoissa, joissa rakennusmassojen sijoittelulla voidaan vielä luoda toimivia ekologisia käytäviä palvelemaan sekä maakunnallista että paikallista tasoa. Maankäytön suunnittelussa kaavamääräysten perusteiden kehittäminen tältä osin on tarpeen Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät selvitykset eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden osalta ovat usein puutteellisia ja siten vaikutusten arviointi jää vajavaiseksi. Ekologisen verkoston määrittäminen ja olemassaolo ovat apuna ympäristövaikutusten arviointi prosessiin liittyvän seurannan järjestämisessä. Riittävien selvitysten avulla tiedetään alkutilanne, jolloin seurannan järjestäminen ja sen tuloksellisuus varmistuvat Eläimistön säilyttämisen motiivit ja tavoitteet tulee määrittää kaupunkien alueilla. Suurten eläinten tai suurpetojen oleskelu tiiviisti rakennetuilla alueella ei ole toivottavaa. Rakennetun alueen ohittaminen ekologisen verkoston kautta tarjoaa turvallisen vaihtoehdon eläinten etsiessä uusia elinalueita. Jos maakunnalliseen ekologisen verkostoon merkitylle luonnon ydinalueella kohdistuu erillisiä hankkeita, rakentamista tai kaavoitusta, tulee alueella tehdä tarkempi selvitys alueen luonnon arvoista ja ekologisista yhteyksistä. Jos kaavoitus tai suunnitteluhanke kohdistuu ekologisen käytävän alueelle, tulee kulkuyhteydet ja niiden turvaaminen ottaa huomioon kaavoitusta tai hanketta toteutettaessa. Ekologinen verkosto voidaan maakuntakaavassa merkitä voimaan tulleilla kaavamerkinnöillä (Maankäyttö..). Kaavamerkintöjen perusteluja voidaan tarkastella ekologisen verkoston merkityksen kannalta. 10. Viheryhteystarve (vihreä katkonuoli) Toimivan ekologisen käytävän tai sen osan avoinna pitämisen tarve. Vanhan ekologisen käytävän avaamisen tai palauttamisen tarve 15. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (vihreä piparkakkureuna tai katkoviiva merkintä, jossa lisämerkintä luo. )

14 Elävän luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen toiminnan kannalta tärkeä ekologinen verkosto tai sen osa. 77. Liikennetunneli (katkoviivalla osoitettu tietunneli) Eritasoinen yhteys tai yhteystarve ekologisessa verkostossa tieverkon suhteen. Tärkein kaavamerkintä on luo, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue. Tätä merkintää voidaan käyttää sellaisenaan osoittamaan ekologisen verkoston rajausta tai sitä voidaan taajama-alueella käyttää varsinaisen merkinnän alamerkintänä esim. V/luo, M, MU ja MY /luo, ma/luo, S/luo tai P/luo. Se antaa alueen varsinaiselle käytölle lisäarvoa ekologisen verkoston osana. Maakuntakaavassa merkitty ekologinen verkosto otetaan yleis- ja osayleiskaavoissa huomioon siten, että luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittävien alueiden osalta tehdään tarkemmat selvitykset elävän luonnon sisällöstä, arvoista ja eläinten kulkureiteistä. Uhanalaisen lajiston lisäksi kartoitetaan tiedot tavanomaisen lajiston levinneisyydestä. Kunnan tai kaupungin alueelta on tehty erilaisia selvityksiä luonnonoloista ja eläimistöstä. Ympäristökeskuksilla on kattava tieto uhanalaisista lajeista ja eräistä muistakin lajeista. Lisätietoja voidaan kerätä luonnonsuojelujärjestöiltä, riistanhoitojärjestöiltä sekä lintu- ja luontoharrastajilta. Edelleen asemakaavassa voidaan paikallisten ihmisten tietoja kerätä ja maastokäyntien avulla selvittää kaava-alueen ekologinen tilanne. Kaupunkialueella katu- ja tieverkolla todettu ekologisen verkoston yhteystarve toteutetaan eritasoisena liikenteen kanssa. Vihersiltarakenne edellyttää tien pituusleikkauksen painamista maan tason alapuolelle leikkaukseen, jolloin vihersilta voidaan rakentaa maan tasoon tiealueen ylitse. Rakenne voi olla siltamainen tai betonista rakennettu tietunneli. Molempien päällinen viherretään. Luonnollisen kallion hyväksikäyttö esim. Kehä II Hiidenkallion tunneli, on käyttökelpoinen ratkaisu. Alikulkurakenne voidaan tehdä muutoinkin rakennettavaan maankäyttöä tai ulkoilua palvelevaan alikulkuun. Vesistöalikulkuun rakennettu levitetty malli palvelee sekä vesieliöstön että myös maata pitkin kulkevien eläinten liikkumista. Avarampaan alikulkuun sillan alle mahtuu myös luonnontilaisia tulva aikaa lukuun ottamatta kuivina pysyviä kaistaleita ja reunuksia, josta eläimet pääsevät liikkumaan. Käyttötarkoitustaan vastaavia pieneläinputkia voidaan rakentaa tarpeellisiin kohtiin

15 6. JATKOTOIMENPITEET Maakunnan ekologisen verkoston tehtävä on ylläpitää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä edistää eläinten liikkumista luontoalueilta toisille ja varmistaa luonnon ekologinen toiminta. Ekologinen verkosto muodostuu eri eläinlajeille tärkeistä elinalueista, luonnon ydinalueista sekä näitä alueita yhdistävistä ja niiden toiminnan kannalta tärkeistä ekologisista käytävistä. Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto on Euroopan mannermaan alueella oleva yhteinen verkosto, jonka turvaa maanosan luonnon ekologisen toiminnan. Valtakunnallinen verkosto ylläpitää eliömaantieteellisiä yhteyksiä sekä havumetsäalueen sisällä että maakuntien välillä. Maakunnallinen ekologinen verkosto korostaa maakunnan elävän luonnon omaleimaisuutta ja maakunnan osien erilaista toimintaa sekä liittää luonnonsuojelualueet ekologisesti toisiinsa. Paikallinen ekologinen verkosto ylläpitää luonnon tervettä toimintaa ja turvaa yksittäisten yksilöiden ja yksilöryhmien elinmahdollisuudet. Maakunnallinen ekologinen verkosto on tärkeä luonnonsuojeluverkoston yhdistäjänä. Verkosto varmistaa suojelualueiden ekologisia yhteyksiä toisiinsa ja siten huolehtii näiden alueiden uhanalaisten ja tavanomaisenkin eliöstön monipuolisuudesta ja hyvinvoinnista. Verkosto ylläpitää maakuntien eliömaantieteellisiä yhteyksiä toisiinsa ja mahdollistaa eläinten optimaalisen levittäytymisen muuttuvan metsäluonnon mukaisesti. 1. Maakunnallinen ekologinen verkosto tulee ottaa huomioon yleiskaavoja ja asemakaavoja suunniteltaessa. 2. Suunnittelussa tulee huolehtia ekologisen verkoston jatkuvuudesta maakunnan ulkopuolelle eli huolehtia siitä, että ylimaakunnalliset yhteydet toimivat. 3. Ekologinen verkosto saa lisäarvoa muiden lajien esiintymistiedoista ja liikkumisesta (suurpedot ja muut riistalajit, RKTL, riistajärjestöt uhanalaiset lajit, Suomen ympäristökeskuksen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitys järjestelmä Lumonet). 4. Ekologisen verkoston toiminnan tavoitteet tulee määritellä erikseen hajaasutusalueille, taajama-alueille ja keskusta-alueille. Ekologinen verkosto tuo maankäyttöön moniarvoisempaa päätöksentekoa. Elävän luonnon huomioonottaminen tarjoaa korkealaatuista ympäristöä asuinalueiden lähelle, elämyksiä ulkoilijoille ja asukkaille

16 7. LÄHTEET Etelä-Suomen liikenneinfrastruktuuri ja liikenteen nykytilanne Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projekti. European Union Report concerning the Map on nature conservation sites designated in application of international instruments at Pan- European level. Commitee of Experts for the European Ecological Network. Itä-Uudenmaan liitto: - Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisen suunnat ja Maakuntakaava Julkaisu Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Luonnos. - Itä Uudenmaan seutukaavayhdistelmä Ympäristönhoitoinventointien yhteenveto kartat ja täydennykset sekä julkaisu. - Porvoonjokilaakson maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2001, julkaisu Kaarenkylä-Vanhamoisio maisemanhoitosuunnitelma, 2001 julkaisu Kerkkoo-Henttala maisemanhoitosuunnitelma 2001, julkaisu 71 - Nietoo-Vakkola-Askolan kirkonkylä-nalkkila maisemanhoitosuunnitelma 2001, 72. Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen. Lakikokoelma Edita. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Manneri, Anne Keski-Uudenmaan hirvireitit. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto. Soveltavan eläintieteen laitos. Pietilä, Helena 1999: Helsingin eläinatlas, Nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/99. The Pan-European Ecological Network. European Nature. Issue Tielaitos Uudenmaan yleisten teiden ympäristön tila: Luonto. Uudenmaan tiepiiri. Maakuntakaavaluonnos Uudenmaan liitto Valtioneuvoston päätös Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Väre Seija Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne. Liikenne ja viestintäministeriön Lyyli-raporttisarja n:o 25. Väre Seija Pernajan eläinalikulkujen käytön seuranta. Vuosien yhteenveto. E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä - Loviisa. Tiehallinnon selvityksiä 2/

Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella

Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Seija Väre, YS-Konsultit Oy ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2002, JULKAISU 74 Julkaisun nimi: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella Tekijät: Seija Väre,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Arvoisat vastaanottajat,

Arvoisat vastaanottajat, 1 Arvoisat vastaanottajat, Asia: Espoon ympäristöyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 27.4.2006 jättämä lausunto Kauklahden Näkinmetsän asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla

Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Uudenmaan liiton julkaisuja E 87-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Uudenmaan liiton julkaisuja E

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Hiljaiset alueet maakuntakaavoituksessa

Hiljaiset alueet maakuntakaavoituksessa Hiljaiset alueet maakuntakaavoituksessa Hiljan päivän seminaari 8.10.2015 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Alueidenkäytöllä ja sen suunnittelulla on merkitystä! Luodaan edellytyksiä, yhteen sovitetaan,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Asia Valittaja Prosessiosoite Valitus Helsingin hallinto-oikeuden Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaavaa koskevasta päätöksestä 16/0956/5 (16.11.2016) Diaarinumerot 01256/16/4102,

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lellavan teollisuusalue, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LELLAVAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 5015 JA 5016, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot