Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella"

Transkriptio

1 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Seija Väre, YS-Konsultit Oy ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2002, JULKAISU 74

2 Julkaisun nimi: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella Tekijät: Seija Väre, YS-Konsultit Oy Julkaisun kartoissa käytetty Tielaitoksen tierekisterin tietoja ja Genimap Oy:n pohjakartta-aineistoa Genimap Oy, lupa L 4635/02. ISBN: ISSN: Porvoo 2002 Kannen kuva: Lapinjärvi, Käkikoski Seija Väre - 2 -

3 Sisällys 1. JOHDANTO EKOLOGISEN VERKOSTON MUODOSTUMISEN PERIAATTEET VERKOSTON TASOT Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto 3.2 Valtakunnallinen ekologinen verkosto 3.3 Maakunnallinen ekologinen verkosto 3.4 Paikallinen ekologinen verkosto 4. EKOLOGISEN VERKOSTON MERKITYS EKOLOGINEN VERKOSTO MAAKUNTAKAAVASSA Mitoitus 5.2 Toteuttaminen 6. JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET

4 1. JOHDANTO Ihmisen hyvinvointiin oleellisena osana liittyy luonnossa liikkuminen ja virkistäytyminen. Terve ja virikkeellinen luonnonympäristö muodostaa merkittävän arvostustekijän ympäristöissä niin kaupunki kuin haja-asutusalueilla. Luonnon monimuotoisuuden ja luonnon ekologisen toiminnan edistämiseksi ekologisen verkoston huomioon otto sekä toteuttaminen maankäytön ja tieverkon suunnittelussa on tärkeää. Valtioneuvoston päätös ( ) valtakunnallisesta alueiden käytöstä asettaa tavoitteeksi mm. luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja edistämisen osana alueidenkäytön suunnittelua. Huomio pitää kiinnittää erityisesti vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen yhtenäisenä. Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Ihmisen luoman infrastruktuurin lisäksi on olemassa luonnon toimintansa tasapainottamiseksi tarvitsema ekologinen verkosto, joka muodostuu luonnon ydinalueista ja näitä alueita yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ekologinen verkosto muodostuu päällekkäisistä tasoista. Valtakunnallinen ekologinen verkosto yhdistää eliömaantieteellisiä alueita toisiinsa ja varmistaa yhteydet Suomen niemeltä itään ja Skandinaviaan. Se muodostaa osan yleiseurooppalaisesta Pan European Ecological Network verkostosta. Maakuntatason ekologinen verkosto korostaa maakunnan omaleimaisuutta ja erityispiirteitä sekä turvaa ylimaakunnalliset yhteydet alueen ulkopuolelle. Paikallinen verkosto palvelee alueella elävän paikallisen eläimistön tarpeita. Se mahdollistaa eläinten elin- ja levittäytymismahdollisuudet ruohonjuuritasolla. Maakuntakaavan yhteydessä on mahdollista tarkastella ekologista verkostoa. Monin paikoin taajamarakenteen vuoksi kapeat viherreitit ovat jo kaventuneet. Maakuntakaava antaa yleispiirteiset suuntaviivat alueiden käytön suunnittelulle myös alemman asteisessa kaavoituksessa. Tietoja eläinten tarvitsemista tai käyttämistä reiteistä ja alueellisesta liikkumisesta on ollut aikaisemmin saatavilla vähän. Tässä selvityksessä on käytetty "Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne" -tutkimuksen (Väre 2000) taustaaineistona kerättyä tietoa eläinten liikkumisesta. Paikkatietojärjestelmän (ArcView 3.1) aineistona ovat olleet eläinten elinalueita ja kulkureittejä kuvaavat rasteriaineistot, hirvikantojen tiheyttä kuvaavat tiheysindeksit, nykyinen asutus ja yleiskaavojen osoittama tulevaisuuden rakentaminen, maakuntakaavojen luonnonsuojeluvaraukset sekä luonnonsuojeluverkoston NATURA -alueet. Lähtötietoina ovat olleet myös Itä-Uudenmaan liiton inventointitiedot ja digitaaliset kaava-aineistot

5 2. EKOLOGISEN VERKOSTON MUODOSTUMISEN PERIAATTEET Ekologinen verkosto koostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista käytävistä. Ekologinen verkosto edistää luonnon monimuotoisuutta, muodostaa eläinten merkittävän leviämis- ja levittäytymistien alueelta toiselle ja varmistaa elävän luonnon ekologisen toiminnan. Eri tasoisena se luo yhteydet sekä valtakunnallisella, maakunnallisella että paikallisella tasolla. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia, laajoja, eläimistölle tärkeitä, tavanomaisen maaja metsätalouden piirissä olevia metsäalueita. Uhanalaisten lajien elinalueiden tai suojelualueiden olemassaolo monipuolistaa ja lisää alueiden arvoa. Ne ovat eläimistölle levittäytymisen ja populaatiodynamiikan kannalta merkittäviä alueita. Niillä on runsas paikallinen eläimistö ja myös liikkuvat eläimet saattavat pysähtyä alueille. Luonnon ydinalueet ovat eläinten kannalta tärkeitä elinympäristöjä, ravintolähteitä tai levähdys- ja piilopaikkoja. Uhanalaisten lajien esiintymisalueet ja suojeluvaraukset erityislajistoineen kuuluvat myös luonnon ydinalueisiin, mutta alueet ovat tärkeitä myös tavanomaisen metsälajiston levittäytymisen ja liikkumisen kannalta. Alueella ei tule sallia pysyviä eläimistön liikkumista estäviä tai haittaavia esteitä. Ekologiset käytävät ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsä-peltoketjuja, jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa ja muodostavat leviämisteitä tai johtokäytäviä eläinten liikkuessa alueelta toiselle. Ne muodostavat eläimistölle välttämättömiä tai vuodenaikaan liittyvän liikkumistarpeen kanavoivia reittejä. Ne ovat metsäketjujen tai lehtipuukasvillisuuden muodostamia reittejä, jokilaaksoja tai peltoalueen lävitse kulkevia saarimaisia ketjuja. Käytävät ovat luonnon ydinalueita yhdistäviä ja niiden toiminnan kannalta tärkeitä alueita. Mitä leveämpi käytäväalue sitä parempi. Toimivan käytävän minimileveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastonmuotojen antama suojaisuus ja ihmistoimintojen läheisyys. Asutuksen aiheuttama vaikutus eläimiin on suurempi kuin teollisuusalueen vaikutus. Lyhyellä matkalla käytävä voi kaventua, mutta tällainen pullonkaula ei voi olla pitkä. Kaupunkialueilla virkistysalueet toimivat myös ekologisina käytävinä, jolloin käytön intensiteetti tulee ottaa huomioon käytävää mitoitettaessa. Ekologisen käytävän alueella on tarvetta määritellä tarkemmin yhteys eikä alueella kohdistuvilla toimenpiteillä saa vaikeuttaa niiden toimintaa. Yhteystarve on nykyisin toimiva ja maankäytössä avoinna pidettävä tai tiedossa oleva vanha tai avattava yhteys ekologisessa verkostossa. Toimivien yhteyksien aukipitäminen tulee turvata sekä kaavoituksessa että tienrakentamisessa. Kaavoituksessa toimintojen sijoittelulla ja kaavamääräyksillä varmistetaan ekologisen verkoston toiminta ja säilyminen. Tieverkon toimenpiteinä ovat eritasoon rakennettavat kulkuyhteydet: levennetyt alikulkukäytävät, vihersillat, pieneläinputket. 3. VERKOSTON TASOT 3.1 Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto Yleiseurooppalaisen ekologisen verkoston (Pan-European Ecological Network) tavoitteena on suojella riittävän suuria alueita eläinpopulaatioiden säilyttämiseksi sekä tarjota käytäviä lajien levittäytymis- ja muuttoteiksi. Olemassa olevien luontoarvojen suojeleminen ja vaaliminen kuuluu Euroopan Unionin yhteiseen vastuuseen. Yhtenevä kehys, - 5 -

6 ekologinen verkosto, varmistaa niiden alueiden säilymisen, jotka turvaavat maanosan ekologisen toiminnan. Ekologinen verkosto on suurimittakaavainen elämää ylläpitävä systeemi, joka turvaa elämänlaadun, ekologisen tasapainon, luonnon kiertokulut ja ekosysteemin tuottavuuden (The Pan-European 1998, European Union 1998, 2000). 3.2 Valtakunnallinen ekologinen verkosto Suomen valtakunnallisen ekologisen verkoston merkitys tulee nähdä koko maan ja myös koko Skandinavian havumetsävyöhykkeen mittasuhteita vasten. Suomi on laaja niemimaa, jonka eliömaantieteellisiä yhteyksiä lounaan ja etelän suuntaan rajoittavat Suomenlahti ja Pohjanlahti. Valtakunnallinen ekologinen verkosto ylläpitää eläimistön levittäytymisteitä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Siperian taigalta aina Ruotsin ja Norjan havumetsäalueille. Päätavoitteena on keskittyä turvaamaan suurten linjojen säilyminen, skandinaaviset, valtakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet sekä lajiston säilyminen ja lajien luontaisen levittäytymisen vaatimat yhteydet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella valtakunnallinen ekologinen verkosto on suuria alueita yhdistävä. Se yhdistää Varsinais-Suomen hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen eliölajistoineen muun Etelä-Suomen nemeroboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Laatokan alueen lehtokeskukseen lajistoineen. Elinolosuhteiltaan suotuisa rannikkoalue yhdistyy suojaisaan sisämaahan. Se ylläpitää elävän luonnon toimintaa verkostoiden valtakunnallisesti merkittäviä luontoalueita. NATURA- alueet sekä muuten ominaispiirteidensä vuoksi eliömaantieteelliset alueet esim. saaristo- ja rannikkoalueet, Hankoniemi, Pohjan ylänkö, Lohjanjärven lehtoalueet, Tammelan ylänkö, Nuuksio, Kytäjä, Sipoon korpi, Pernajan alue ja Salpausselkä yhdistyvät verkoston muodostaessa niiden yhteydet toisiinsa ja muuhun ympäröivään luontoon. Kuva 1. Valtakunnallinen ekologinen (sininen vaakaviivoitus) verkosto Itä-Uudenmaan alueella. Siniset tähdet ovat rakennettuja alikulkuja eläimistön käyttöön - 6 -

7 Valtakunnallista ekologista verkostoa tarkastellaan suurimittakaavaisena. Se on aikanaan tuonut havumetsien lajit Suomeen idästä ja kaakosta, esim. hirvi, liito-orava, Skandinaviaan maayhteyden kautta. Se ylläpitää edelleen uusien lajien, esim. villisika, metsäkauris, levittäytymistä alueelle. Etelä-Suomen valtakunnalliseen verkoston laajaan kaareen kuuluu laajoja metsäketjuja ja maakuntien rauhallisia raja-alueita, laajoine metsä-, suo- ja järvialueineen. Pienempi kaari pääkaupunkiseudun ympärille muodostuu Nuuksion ja Kytäjän yhteyksistä pohjoiseen ja toisaalta itään Sipoon korpeen. Uudenmaan alueella luonnonoloiltaan ja eliölajeiltaan monipuolinen Länsi-Uusimaa yhdistyy verkoston kautta sisämaahan ja idän suuntaan. Ekologista verkostoa ja sen toimintaa tulee tarkastella pitkällä tähtäimellä. 3.3 Maakunnallinen ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan maakunnan ekologinen verkosto korostaa maakunnan elävän luonnon omaleimaisuutta ja maakunnan osien ekologista toimintaa. Se turvaa lajien hyvinvoinnin sekä ekologisesti että geneettisesti ja mahdollistaa joidenkin lajien välttämättömät vuotuiset vaellukset. Se turvaa myös eläinten vapaan levittäytymisen luonnonympäristön luoman potentiaalin mukaisesti. Maakunnallinen ekologinen verkosto yhdistää useamman kunnan alueita toisiinsa. Se on tärkeä eläimistön liikkumisen välittäjä rannikon ja sisämaan välillä. Itä-Uudellamaalla korostuu pohjoiseteläsuuntainen verkostoituminen. Erityisesti jokilaaksot ja niitä reunustavat metsäselänteet välittävät eläinten liikkumista rannikolta sisämaahan. Maakunnallinen ekologinen verkosto muodostuu merkittävistä elinalueista ja ekologisista käytävistä. Merkittävät elinalueet ovat laajahkoja rauhallisia maa- ja metsätalousalueilla, metsämantereilla, olevia monipuolisia elinympäristöjä, lähinnä laajoja metsäalueita, joilla ihmisen vaikutus on vähäinen. Natura-alueet avain biotooppeineen kuuluvat maakunnallisiin ydinalueisiin. Ekologinen verkosto luo suojelualueille suojaavan ja täydentävän puskurivyöhykkeen. Ekologiset käytävät muodostavat lajiston liikkumiselle ja levittäytymiselle toimivan kanavan (Tielaitos 1995, Väre 2000)

8 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan maakunnan alueella Kuva 2. Maakunnallinen ekologinen verkosto ja ylimaakunnalliset yhteydet ItäUudenmaan alueella. Violetti rasteri kuvaa luonnon ydinaluetta, violetti kapea nauha ekologista käytävää, joka yhdistää ydinalueita toisiinsa. Keltaiset nuolet kuvaavat viheryhteystarvetta. Kokonaan katkaistua ekologista verkostoa on vaikea tai lähes mahdoton rakentaa uudelleen. Jos verkosto ei toimi tai se on katkennut eläinten vaistoihin perustuva luontainen liikkuminen suuntautuu vuodesta toiseen, esteestä huolimatta, samaan suuntaan ja päämäärään mihin se on suuntautunut aikaisemminkin. Hirvillä laidunten vaihto kuuluu niiden elämisen edellytyksiin. Ekologinen verkosto muodostaa lajiston liikkumisen ja levittäytymisen mahdollistavia reittejä, joiden kautta liian tiheät eläinkannat voivat tasoittua ja levittäytyä ympäristöön. Sukupolven vaihdoskaan ei näytä muuttavan hirvien liikkumisen viettiä vaan edelleen uudetkin sukupolvet vaeltavat vanhoja reittejä päämäärätietoisesti riista-aidoista tai asutuksesta huolimatta. 3.4 Paikallinen ekologinen verkosto Paikallinen ekologinen verkosto ylläpitää luonnon tervettä toimintaa ja turvaa paikallisen eläimistön päivittäisen liikkumistarpeen sekä pienempien nisäkkäiden pesäjättöisten poikasten levittäytymisen ympäristöön. Se muodostaa eläinyksilöiden kannalta merkittävän verkoston tarjoten ruokailu, lisääntymis-, piiloutumis-, pako- ja levittäytymismahdollisuudet rakennetun alueen ja intensiivisesti hoidetun maatalousalueen poikki. Paikallinen ekologinen verkosto muodostuu tavanomaisen metsätalouden piirissä olevista tavallisista metsäalueista, jotka täyttävät eri eläinlajien elinvaatimukset. Paikallisen verkoston kautta metsäluonnon eläinpopulaatiot voivat levittäytyä luonnon tar-8-

9 joamien elinolosuhteiden mukaisesti tasaisesti tai optimaalisesti. Taajamien alueella oleva ekologinen verkosto muodostuu suurelta osalta virkistyskäytössä olevasta viheralueverkostosta, puistoista ja liikennealueiden reunoilla olevista suojaviheralueista. Suurten eläinten reiteiksi ne eivät kelpaa, mutta pienempi eläimistö käyttää viheralueverkostoa levittäytymistienään kaupunkialueella. Toisaalta ei ole tavoitteenakaan houkutella suuria eläimiä kaupunkeihin. Paikallinen ekologinen verkosto muodostaa verkoston, joka huolehtii ekosysteemin terveestä toiminnasta. Verkoston osilla voi olla erilaisia arvoja. Valtakunnallinen ja maakunnallinen verkosto ovat elävän luonnon kannalta tärkeitä tai korvaamattomia. Asutuksen luonnonalueita pilkkova vaikutus on aiheuttanut eristyneitä alueita Pääkaupunkiseudulla sekä noin 30 km pituisen tiiviin asutusvyöhykkeen radanvarteen, jonka läpi eläimet eivät enää kykene liikkumaan Sipoon korvesta lännen suuntaan Keski-Uudellemaalle tai Nuuksioon. Liikenneväylien ja erityisesti riista-aitojen eläinpopulaatioita pilkkova vaikutus on merkittävä. Ekologiseen verkostoon on syntynyt kohtia, joissa ekologisen käytävän avoinna pitäminen tai tarvittaessa avaaminen vaatii erityistoimenpiteitä sekä kaavoituksessa että tieverkolla. Paikallinen verkosto on sopeutuvampi ja yhteyden katketessa eläimet pystyvät löytämään korvaavan yhteyden lähialueelta. 4. EKOLOGISEN VERKOSTON MERKITYS Kun verkoston hierarkiassa mennään ylhäältä valtakunnallisesta verkostosta maakunnalliseen ja edelleen paikalliseen verkostoon suojelun tason intensiteetti kasvaa. Paikallisen verkoston kuvaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ovat tarkempia kuin maakunnallisen, jonka osana paikallinen verkosto toimii ja edelleen valtakunnallisen verkoston, jonka ylläpitäjinä alempi verkosto toimii. Toisaalta paikallinen verkosto on joustavampi ja vaihtoehtoisempi kuin tasossa ylempänä olevat osat. Indikaattorilajisto muuttuu moninaisemmaksi uhanalaisten lajien ja suurten nisäkäslajien lisäksi verkostoa määrittäviksi lajeiksi tulevat myös muut luonnon eläimet ja linnut. Valtakunnallisen verkoston indikaattorilajeina ovat eläinlajisto ja lajit, maakunnallisen verkoston lajiryhmät ja populaatiot sekä paikallisen verkoston indikaattorilajeina lajien yksittäiset yksilöt. Verkoston tasoilla on erilainen merkitys eläinyksilöiden elämänvaiheiden kannalta. Valtakunnallisella ja maakunnallisella verkostolla on yksittäisen yksilön elämässä suuri merkitys mahdollisesti vain kerran dispersaalivaelluksen eli levittäytymisliikkumisen aikana. Muutoin pääasiassa päivittäisiä tarpeita palvelee paikallinen verkosto ja vuodenaikaisvaelluksia maakunnallinen verkosto. Pieniä elinpiirejä käyttävä eläin käyttää pääasiassa paikallista verkostoa. Eri lajien ominaisuuksista ja elintavoista riippuu kuinka pitkiä matkoja ne kulkevat eri tilanteissa. Elinalueiden merkitys eliöstölle verkoston eri tasoilla muuttuu. Maakunnallisesti merkittävät luonnon ydinalueet ovat tärkeitä aina, vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan. Ne ovat merkittäviä sadoille yksilöille. Paikallisella verkostolla luonnon ydinalue saattaa muuttua hakkuiden takia tai korvautua seuraavaksi tärkeimmällä jäljelle jäävällä alueella. Verkosto on tärkeä useille tai kymmenille yksilöille. Verkoston dimensio muuttuu ja ihmisen läheisyys kasvaa tarkasteltaessa verkostoa valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle. Itä-Uudellamaallakin on asutuksen tiivistyminen rajoittanut eläinten elin- ja liikkumismahdollisuuksia. Erityisesti Porvoon ympäristössä ja Sipoon kasvualueella asutus tiivistyy ja kasvaa jatkuvasti. Sipoon korven yhteydet lännen suuntaan ovat selvästi katkeamassa. Verkostossa on selkeitä pohjois-eteläsuuntaisia ketjuja Sipoon korvesta Pornaisten kautta Pukkilaan, Porvoosta Askolan kautta Myrskylään, Pernajasta Myrskylään - 9 -

10 ja Lapinjärvelle ja rannikolta Ruotsinpyhtään kautta Elimäelle. Metsäketjut sijaitsevat usein kuntien raja-alueella ja ne noudattelevat viljeltyjen ja avoimia jokilaaksoja reunustavia metsäselänteitä. Näiden metsäketjujen merkitys korostuu erityisesti suurten eläinten osalta, jotka liikkuvat pitkiä matkoja ja tarvitsevat laajoja alueita elinalueikseen. Tiheästi rakennetulle pääkaupunkiseudulle ja radanvarteen on muodostunut laaja alue, joka jo käytännössä estää tai rajoittaa eläinten liikkumista ja aiheuttaa eläinpopulaatioiden jakautumisen osapopulaatioiksi. Ongelmapaikat näkyvät suurten eläinten joutumisena asutuksen sekaan sekä hirvieläinonnettomuuksina ja eläinten vaikeutuneena liikkumisena esim. riista-aitojen kohdalla. Kaavoitus lisää tulevaisuudessa entisestään rakentamisen eristävää vaikutusta taajamien läheisyydessä, ja nykyiset kapeat reitit ovat vaarassa katketa. Ekologisen verkoston merkitys korostuu alueellisella ja populaatiotasolla edistäen ja lisäten luonnon monimuotoisuutta. Lajit liikkuvat ja yksilötiheys asettuu luonnon kantokyvyn mukaan optimiksi. Uhanalaisten lajien avainbiotoopit ja suojelualueet toimivat uhanalaisten lajien suoja- ja lisääntymispaikkoina. Luonnon ydinalueet ovat usein laajempia kuin avainbiotoopit. Ekologinen verkosto luo suojavyöhykkeitä avainbiotooppien ympärille ja varmistaa ekologiset ja toiminnalliset yhteydet eri avainbiotooppien välille mahdollistaen lajien levittäytymisen uusille alueille sekä vahvistaen lajien geeniperimää. Samalla myös tavanomaisten lajien ja populaatioiden säilyminen ja hyvinvoinnin edellytykset vahvistuvat. Paikallisella tasolla hirvireitit ja talvilaidunalueet kuvaavat eläimistölle merkittäviä alueita. Kasvillisuus pystyy levittäytymään hitaasti vain siementensä, juurakoidensa ja kasvinosien välityksellä. Ekologinen verkosto edesauttaa myös kasvillisuuden levittäytymistä sekä kasvualustan muodossa että eläinten levittäessä kasvien siemeniä ekologisia käytäviä pitkin. Ekologinen verkosto antaa uutta merkityssisältöä myös tavanomaiselle metsälle. Metsän arvot liittyvät pääasiassa taloudellisiin ja virkistyskäyttöön ja luonnon toimintaan sekä biodiversiteettiin liittyvät arvot lisäävät metsän moniarvoisuutta. 5. EKOLOGINEN VERKOSTO MAAKUNTAKAAVASSA Ekologinen verkostolla on erilainen merkitys eri lajiryhmille, erityisen tärkeä se on lajeille joilla on hyvin tarkat ja vaateliaat elinympäristövaatimukset joiden liikennekuolleisuus vaikuttaa populaation kokoon jotka käyttävät samoja, määrättyjä reittejä vaeltaessaan joilla on suuren reviirin tai elintilan tarve joiden levittäytymistä tierakenne tai asutus vaikeuttaa Ekologisen verkoston mitoittamisessa tulee ottaa huomioon alueen maankäyttö, ekologisen verkoston toteutumisen tavoitteet sekä maankäytön muodot. Haja-asutusalueilla ekologisen verkoston eri tasoilla ei ole suurta uhkaa. Maankäyttö on harvaa ja yhdyskuntarakenne on eläinten liikkumisen kannalta läpäisevää. Metsätalous muuttaa hakkuiden muodossa metsän rakennetta ja siirtää reittejä, mutta jo muutaman vuoden kuluttua alue palautuu kasvillisuuden elpyessä useille eläinlajeille käyttökelpoiseksi. Hajaasutusalueella luonnon ydinalueet ovat yleensä laajoja ja suhteellisen rauhallisia metsäalueita, joiden sisällä usein on myös suojelualueita. Luonnon ydinalueet muodostavat

11 suojelualueiden ympäristöön puskurivyöhykkeen, jotka suojaavat ja täydentävät uhanalaisten tai vaateliaiden lajien elinympäristöjä. Ekologinen käytävä toimii viitteellisenä yhteytenä luonnon ydinalueelta toiselle tai suojelualueelta toiselle. Siten myös uhanalaiset ja vaateliaat lajit hyötyvät ekologisen verkoston olemassaolosta. Taajamien alueella tilanne on toinen. Eläinten käytössä olevien alueiden koko on pienentynyt ja ihmisen läsnäolo on jatkuvaa. Useita suuria suojelualueita on jäänyt eristyksiin maankäytön sisään esim. Orrbyfjärden Sipoon korpi. Vuonna 2001 alkanut Ympäristöministeriön Eko-Infra hanke määrittää kaupunkialueiden ekologisen verkoston yleiskaavatasolla. Maakuntakaavan osalta osoitetaan tässä yhteydessä vain suuremmilta alueilta yhteydet pääkaupunkiseudun rakennetun alueen sisälle ja kaupunkien alueella verkoston täsmentäminen tehdään yleiskaavatyön yhteydessä. Ekologisen verkoston alueiden ja käytävien mitoittaminen on ongelmallista sillä jokaisella lajilla on erilaisia vaatimuksia elinalueidensa ja ekologisten käytävien suhteen. Tutkimuksessa indikaattorilajiksi valittu hirvi edustaa hyvin monenlaisien lajein elinvaatimuksia. Se on tavallinen, runsaslukuinen metsäluonnon laji ja tulee toimeen hyvin monipuolisissa ympäristöissä. Toisaalta se on myös liikkuva laji, joka tekee säännöllisiä, pitkiä vaelluksia valiten reittinsä optimaalisesti kuljettaviksi. Samoja reittejä ja metsäketjuja käyttävät myös muut eläimet. Eläimille kuten saukolla, joiden elinpiiri on sidottu veteen muodostavat vesistöt, järvi, jokilaaksot ja puroketjut tärkeän verkoston. Muidenkin eläinten elinolosuhdevaatimuksissa vesi on merkittävä tekijä. Eläinten reitit näyttävät myös usein ohjautuvan joen tai puron varteen tai sen poikki, sillä siellä on runsaasti monipuolista ravintoa ja peltoalueilla myös suojaa antavaa puustoa ja pensaistoa. Luonnon ydinalueen mitoittamiseen vaikuttaa sekä metsäalueen eläimistön rakenne, suojelualueiden olemassaolo ja ihmisen vaikutuksen voimakkuus. Tiedossa oleva monipuolisen eläimistön elinalueena, ruokailu- tai levähdysalueena toimiva alue on luonnon ydinalue. Rajaus tehdään riittävän laajana siten, että sen ympärille muodostuu tarpeeksi suuri suoja-alue. Koko voi vaihdella muutamasta neliökilometristä 50 km 2 :iin. Ekologisen käytävän mitoitus on vielä vaikeampaa sillä käytävä alueisiin kohdistuu kaupunkialueilla voimakas rakentamisen paine. Keskieurooppalaisissa tutkimuksissakaan käytävä-alueen kokoa ei ole yksiselitteisesti määritelty. Suomessa kookkaat hirvieläimet vielä lisäävät mitoitukseen oman ulottuvuutensa. Ekologisen käytävän mitoitus haja-asutusalueella voi olla väljempää. Sopivan käytävän leveys vaihtelee 1000 m ja 400 metrin välillä. Käytävä alue voi sisältää eri tyyppisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Pienialaiset uhanalaisten lajien elinympäristöt ja suojelualueet kuluvat myös käytävien piiriin Kaupunkialueilla ekologiset käytävät ovat jo kaventuneet huomattavasti. Niiden leveydeksi ei voida olettaa samaa kuin haja-asutusalueilla. Pääkaupunkiseudulla säilynyt ekologisiksi käytäviksi sopivia metsäketjuja tavoitteellisen suunnittelun avulla. Helsingin keskuspuisto on merkittävä ekologinen yhteys kaupunkialueen sydämeen saakka. Vantaanjoki varsi, Espoon Keskuspuiston yhteydet muodostavat toimivia kokonaisuuksia. Väljemmällä esikaupunkialueella käytävät ovat metrin levyisiä. Paikoin ne voivat kaventua tästäkin, mutta eivät pitkältä matkalta säilyttääkseen toimintaedellytyksensä

12 Tieverkolla konfliktit eläimistön kanssa aiheuttavat eläinonnettomuuksia ja näistä hirvieläinonnettomuudet ovat yleisimpiä. Uudenmaan tiepiirin alueella tapahtuu noin 350 hirvionnettomuutta ja 650 peuraonnettomuutta. Vaikka onnettomuudet eivät yleensä olekaan vakavia, useita ihmisiä vuodessa kuolee hirvionnettomuuksissa ja aineellisia vahinkoja syntyy runsaasti. Eläinonnettomuudet muodostavat noin % kaikista poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista. Ekologisen verkoston yhteystarpeet moottoriteillä ratkaistaan rakentamalla vihersilta tai alikulkutunneli. Toimivat vihersillat eurooppalaisten tutkimusten mukaan ovat kannen leveydeltään vähintään 50 m. Toiminnan kannalta optimaaliset ovat m levyisiä. Alikulkurakenteiden leveydestä voidaan suomalaisen seurannan antamien viitteiden mukaan antaa suositus, jonka mukaan alikulun vapaan tilan tulee olla vähintään 25 m mieluummin pidempi. Aitaamattomalla sekaliikennetiellä toimenpiteet kohdistetaan onnettomuuskertymäpaikkoihin, joissa näkyvyyttä parannetaan tiealueelta metsään ja eläimiä pyritään houkuttelemaan pois tiealueen läheisyydestä erityisesti alueilla, joilla tie halkaisee hirvien talvilaidunalueet. Hirvien keskittyminen talvilaidunalueille aiheuttaa toistuvaa liikkumista keväällä ja syksyllä. Ihmisen rakentama infrastruktuuri ja erityisesti aidattu moottoritie katkaisee sekä eläinten kulkureittejä että aiheuttaa muutoksia populaatioiden sijoittumisessa. Eläimistön huomioonottava suunnittelu ja yli- ja alikulkumahdollisuudet tieverkon suhteen tuottavat hyviä tuloksia. Pernajan alueella muutoksia hirvien tihentymissä ei ole nähtävissä, sillä aidatun moottoriliikennetien välille Koskenkylä Loviisa rakennetut alikulkurakenteet välittävät riittävästi suurten eläinten liikkumistarvetta (Väre 2002). Kuva 3. Hirvipopulaatiokeskittymä Pernajan alueella 1997 ja Taajama näkyy aniliinin väreinä, tiestö punaisena. Hirvitiheydet näkyvät mustina käyrinä 1997 ja vihreänä rasterivärinä

13 5.2 Toteuttaminen Maakuntakaavan ekologisen verkoston pohjana on valtakunnallinen ja yleiseurooppalainen ekologinen verkosto. Maakuntatason kaavoissa voidaan riittävän suuressa mittakaavassa, populaatiotasolla, tarkastella eläinten kulkureittejä ja mahdollisuutta vapaaseen siirtymiseen tärkeältä luontoalueelta toiselle. Ekologisen verkoston tulisi olla samanlainen lähtökohta suunnittelulle kuin ovat tärkeimmät pohjavesialueet, maisemarakenne, virkistysalueverkosto, matkailun vetovoimakohteet. Ekologisen verkoston tarkastelu tehdään läpi koko kaavoitusprosessin. Maankäytön suunnittelussa maakunta- ja yleiskaavatasolla sekä asemakaavasuunnittelussa otetaan huomioon ekologinen verkosto ja edistetään sekä luodaan sen toimintaedellytykset. Kaavoittaminen perustuu riittävän perusteellisiin luontoselvityksiin, joissa otetaan huomioon myös kaava-alueen ulkopuolella oleva elävä luonto ja sen toimintamahdollisuudet. Ekologinen verkosto otetaan yhdeksi kaavoituksen perustaksi. Maakuntakaavan ekologinen verkosto näkyy yleiskaavatasolle ja edelleen asemakaavoissa, joissa rakennusmassojen sijoittelulla voidaan vielä luoda toimivia ekologisia käytäviä palvelemaan sekä maakunnallista että paikallista tasoa. Maankäytön suunnittelussa kaavamääräysten perusteiden kehittäminen tältä osin on tarpeen Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät selvitykset eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden osalta ovat usein puutteellisia ja siten vaikutusten arviointi jää vajavaiseksi. Ekologisen verkoston määrittäminen ja olemassaolo ovat apuna ympäristövaikutusten arviointi prosessiin liittyvän seurannan järjestämisessä. Riittävien selvitysten avulla tiedetään alkutilanne, jolloin seurannan järjestäminen ja sen tuloksellisuus varmistuvat Eläimistön säilyttämisen motiivit ja tavoitteet tulee määrittää kaupunkien alueilla. Suurten eläinten tai suurpetojen oleskelu tiiviisti rakennetuilla alueella ei ole toivottavaa. Rakennetun alueen ohittaminen ekologisen verkoston kautta tarjoaa turvallisen vaihtoehdon eläinten etsiessä uusia elinalueita. Jos maakunnalliseen ekologisen verkostoon merkitylle luonnon ydinalueella kohdistuu erillisiä hankkeita, rakentamista tai kaavoitusta, tulee alueella tehdä tarkempi selvitys alueen luonnon arvoista ja ekologisista yhteyksistä. Jos kaavoitus tai suunnitteluhanke kohdistuu ekologisen käytävän alueelle, tulee kulkuyhteydet ja niiden turvaaminen ottaa huomioon kaavoitusta tai hanketta toteutettaessa. Ekologinen verkosto voidaan maakuntakaavassa merkitä voimaan tulleilla kaavamerkinnöillä (Maankäyttö..). Kaavamerkintöjen perusteluja voidaan tarkastella ekologisen verkoston merkityksen kannalta. 10. Viheryhteystarve (vihreä katkonuoli) Toimivan ekologisen käytävän tai sen osan avoinna pitämisen tarve. Vanhan ekologisen käytävän avaamisen tai palauttamisen tarve 15. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (vihreä piparkakkureuna tai katkoviiva merkintä, jossa lisämerkintä luo. )

14 Elävän luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen toiminnan kannalta tärkeä ekologinen verkosto tai sen osa. 77. Liikennetunneli (katkoviivalla osoitettu tietunneli) Eritasoinen yhteys tai yhteystarve ekologisessa verkostossa tieverkon suhteen. Tärkein kaavamerkintä on luo, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue. Tätä merkintää voidaan käyttää sellaisenaan osoittamaan ekologisen verkoston rajausta tai sitä voidaan taajama-alueella käyttää varsinaisen merkinnän alamerkintänä esim. V/luo, M, MU ja MY /luo, ma/luo, S/luo tai P/luo. Se antaa alueen varsinaiselle käytölle lisäarvoa ekologisen verkoston osana. Maakuntakaavassa merkitty ekologinen verkosto otetaan yleis- ja osayleiskaavoissa huomioon siten, että luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittävien alueiden osalta tehdään tarkemmat selvitykset elävän luonnon sisällöstä, arvoista ja eläinten kulkureiteistä. Uhanalaisen lajiston lisäksi kartoitetaan tiedot tavanomaisen lajiston levinneisyydestä. Kunnan tai kaupungin alueelta on tehty erilaisia selvityksiä luonnonoloista ja eläimistöstä. Ympäristökeskuksilla on kattava tieto uhanalaisista lajeista ja eräistä muistakin lajeista. Lisätietoja voidaan kerätä luonnonsuojelujärjestöiltä, riistanhoitojärjestöiltä sekä lintu- ja luontoharrastajilta. Edelleen asemakaavassa voidaan paikallisten ihmisten tietoja kerätä ja maastokäyntien avulla selvittää kaava-alueen ekologinen tilanne. Kaupunkialueella katu- ja tieverkolla todettu ekologisen verkoston yhteystarve toteutetaan eritasoisena liikenteen kanssa. Vihersiltarakenne edellyttää tien pituusleikkauksen painamista maan tason alapuolelle leikkaukseen, jolloin vihersilta voidaan rakentaa maan tasoon tiealueen ylitse. Rakenne voi olla siltamainen tai betonista rakennettu tietunneli. Molempien päällinen viherretään. Luonnollisen kallion hyväksikäyttö esim. Kehä II Hiidenkallion tunneli, on käyttökelpoinen ratkaisu. Alikulkurakenne voidaan tehdä muutoinkin rakennettavaan maankäyttöä tai ulkoilua palvelevaan alikulkuun. Vesistöalikulkuun rakennettu levitetty malli palvelee sekä vesieliöstön että myös maata pitkin kulkevien eläinten liikkumista. Avarampaan alikulkuun sillan alle mahtuu myös luonnontilaisia tulva aikaa lukuun ottamatta kuivina pysyviä kaistaleita ja reunuksia, josta eläimet pääsevät liikkumaan. Käyttötarkoitustaan vastaavia pieneläinputkia voidaan rakentaa tarpeellisiin kohtiin

15 6. JATKOTOIMENPITEET Maakunnan ekologisen verkoston tehtävä on ylläpitää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä edistää eläinten liikkumista luontoalueilta toisille ja varmistaa luonnon ekologinen toiminta. Ekologinen verkosto muodostuu eri eläinlajeille tärkeistä elinalueista, luonnon ydinalueista sekä näitä alueita yhdistävistä ja niiden toiminnan kannalta tärkeistä ekologisista käytävistä. Yleiseurooppalainen ekologinen verkosto on Euroopan mannermaan alueella oleva yhteinen verkosto, jonka turvaa maanosan luonnon ekologisen toiminnan. Valtakunnallinen verkosto ylläpitää eliömaantieteellisiä yhteyksiä sekä havumetsäalueen sisällä että maakuntien välillä. Maakunnallinen ekologinen verkosto korostaa maakunnan elävän luonnon omaleimaisuutta ja maakunnan osien erilaista toimintaa sekä liittää luonnonsuojelualueet ekologisesti toisiinsa. Paikallinen ekologinen verkosto ylläpitää luonnon tervettä toimintaa ja turvaa yksittäisten yksilöiden ja yksilöryhmien elinmahdollisuudet. Maakunnallinen ekologinen verkosto on tärkeä luonnonsuojeluverkoston yhdistäjänä. Verkosto varmistaa suojelualueiden ekologisia yhteyksiä toisiinsa ja siten huolehtii näiden alueiden uhanalaisten ja tavanomaisenkin eliöstön monipuolisuudesta ja hyvinvoinnista. Verkosto ylläpitää maakuntien eliömaantieteellisiä yhteyksiä toisiinsa ja mahdollistaa eläinten optimaalisen levittäytymisen muuttuvan metsäluonnon mukaisesti. 1. Maakunnallinen ekologinen verkosto tulee ottaa huomioon yleiskaavoja ja asemakaavoja suunniteltaessa. 2. Suunnittelussa tulee huolehtia ekologisen verkoston jatkuvuudesta maakunnan ulkopuolelle eli huolehtia siitä, että ylimaakunnalliset yhteydet toimivat. 3. Ekologinen verkosto saa lisäarvoa muiden lajien esiintymistiedoista ja liikkumisesta (suurpedot ja muut riistalajit, RKTL, riistajärjestöt uhanalaiset lajit, Suomen ympäristökeskuksen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitys järjestelmä Lumonet). 4. Ekologisen verkoston toiminnan tavoitteet tulee määritellä erikseen hajaasutusalueille, taajama-alueille ja keskusta-alueille. Ekologinen verkosto tuo maankäyttöön moniarvoisempaa päätöksentekoa. Elävän luonnon huomioonottaminen tarjoaa korkealaatuista ympäristöä asuinalueiden lähelle, elämyksiä ulkoilijoille ja asukkaille

16 7. LÄHTEET Etelä-Suomen liikenneinfrastruktuuri ja liikenteen nykytilanne Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projekti. European Union Report concerning the Map on nature conservation sites designated in application of international instruments at Pan- European level. Commitee of Experts for the European Ecological Network. Itä-Uudenmaan liitto: - Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisen suunnat ja Maakuntakaava Julkaisu Itä-Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet Luonnos. - Itä Uudenmaan seutukaavayhdistelmä Ympäristönhoitoinventointien yhteenveto kartat ja täydennykset sekä julkaisu. - Porvoonjokilaakson maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2001, julkaisu Kaarenkylä-Vanhamoisio maisemanhoitosuunnitelma, 2001 julkaisu Kerkkoo-Henttala maisemanhoitosuunnitelma 2001, julkaisu 71 - Nietoo-Vakkola-Askolan kirkonkylä-nalkkila maisemanhoitosuunnitelma 2001, 72. Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen. Lakikokoelma Edita. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Manneri, Anne Keski-Uudenmaan hirvireitit. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto. Soveltavan eläintieteen laitos. Pietilä, Helena 1999: Helsingin eläinatlas, Nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/99. The Pan-European Ecological Network. European Nature. Issue Tielaitos Uudenmaan yleisten teiden ympäristön tila: Luonto. Uudenmaan tiepiiri. Maakuntakaavaluonnos Uudenmaan liitto Valtioneuvoston päätös Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Väre Seija Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne. Liikenne ja viestintäministeriön Lyyli-raporttisarja n:o 25. Väre Seija Pernajan eläinalikulkujen käytön seuranta. Vuosien yhteenveto. E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä - Loviisa. Tiehallinnon selvityksiä 2/

Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella

Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan liiton alueella Seija Väre, YS-Konsultit Oy ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2002, JULKAISU 74 Julkaisun nimi: Ekologinen verkosto Itä- Uudenmaan liiton alueella Tekijät: Seija Väre,

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus FT Vesa Yli-Pelkonen ja prof. Jari Niemelä Bio- ja

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys

Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys Päijät-Hämeen liiton julkaisu A205 * 2013 Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys Päijät-Hämeen liitto 20.1.2013 2 (20) Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys Päijät-Hämeen liiton julkaisuja A205*2013,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Arvoisat vastaanottajat,

Arvoisat vastaanottajat, 1 Arvoisat vastaanottajat, Asia: Espoon ympäristöyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 27.4.2006 jättämä lausunto Kauklahden Näkinmetsän asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

Muistutus Sipoon yleiskaavaehdotuksesta 2025

Muistutus Sipoon yleiskaavaehdotuksesta 2025 Sipoon kunta Kunnanhallitus Pl 7 04131 Sipoo Muistutus Sipoon yleiskaavaehdotuksesta 2025 Allekirjoittaja kiittää lausuntopyynnöstä. Sipoon yleiskaavaehdotus on tarkentunut luonnosvaiheesta. Kaavaehdotuksessa

Lisätiedot

Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla

Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Uudenmaan liiton julkaisuja E 87-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Uudenmaan liiton julkaisuja E

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET KLAUKKALAN ALUEELLA

EKOLOGISET YHTEYDET KLAUKKALAN ALUEELLA EKOLOGISET YHTEYDET KLAUKKALAN ALUEELLA Esa Lammi & Pekka Routasuo 29.10.2014 1 JOHDANTO 2 MENETELMÄT Ekologiset käytävät eli ekologiset yhteydet ovat eläinten säännöllisesti käyttämiä kulkureittejä, joiden

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä

Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä Ekologiset yhteydet kaavaselvityksissä FT, MBA Heli Jutila Ekologiset yhteydet 6 9.3.2011 Tieteiden talo, Helsinki Versio, josta kuvia poistettu Käsitteitä Ekologinen käytävä eli ekokäytävä: kapea elinympäristökaistale,

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 2 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Kotkankatu 9 00510 Helsinki helsy@sll.fi www.sll.fi/helsy Uudenmaanliitto maakuntakaava@uudenmaanliitto.fi Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Hirvieläimet ja liikenneturvallisuus Uudenmaan tiepiirissä 2007

Hirvieläimet ja liikenneturvallisuus Uudenmaan tiepiirissä 2007 Hirvieläimet ja liikenneturvallisuus Uudenmaan tiepiirissä 2007 Hirvieläimet ja liikenneturvallisuus Uudenmaan tiepiirissä 2007 Tiehallinto Helsinki 2008 Kansikuva: Hirvivaroitusmerkki Pohjakartat: Genimap

Lisätiedot

Asia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 24.4.2012 Drno 58/2011)

Asia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 24.4.2012 Drno 58/2011) Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Aili Jukarainen Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi BirdLife Suomi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavamuutos laaditaan Kitulanniemeen, noin 2,5

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Suunnittelualue Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis

Lisätiedot

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. 1 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS ASIA Kunnallisvalitus Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.3.2013 49 koskien Blominmäen osayleiskaavan hyväksymistä, alue 620 000 VALITTAJA PROSESSIOSOITE Espoon ympäristöyhdistys

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot