Hiljaiset alueet maakuntakaavoituksessa

Transkriptio

1 Hiljaiset alueet maakuntakaavoituksessa Hiljan päivän seminaari Timo Turunen ympäristöministeriöstä

2 Alueidenkäytöllä ja sen suunnittelulla on merkitystä! Luodaan edellytyksiä, yhteen sovitetaan, tiedostetaan, tunnistetaan, vaikutetaan, osallistutaan, sitoudutaan, ohjataan.. Tavoitteena on MRL 1 :n mukaisesti järjestää alueidenkäyttö niin että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Hiljaisuuden säilyminen on suunnittelukysymys Taustalla mm. EU:n direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (2002), valtioneuvoston periaatepäätös luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (2003) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2008) mukaan alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet sekä edistettävä hiljaisten alueiden säilymistä. Alueiden maankäyttö vaikuttaa äänimaisemaan Muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet eivät säily hiljaisena, jos niihin ei kiinnitetä suunnitelmallisesti huomiota Maakuntakaava on keskeinen suunnitteluväline, jolla voidaan sovittaa yhteen erilaisia maankäyttötavoitteita ja tarpeita maakunnan tasolla ohjeeksi muulle alueidenkäytölle ja sen suunnittelulle Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Tietoisuus hiljaisuuden merkityksestä on Suomessa vasta heräämässä (Kainuun liitto) A)MILLAISENA NÄETTE HILJAISTEN ALUEIDEN MERKITYKSEN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISESSÄ? B)MILLAISENA NÄETTE HILJAISTEN ALUEIDEN MERKITYKSEN MUIDEN ELINKEINOJEN JA NIIDEN KEHITTÄMISEN SUHTEEN? + Hiljaisten alueiden merkitys luontomatkailun kehittämisessä nähtiin tärkeänä ja merkittävänä. Hiljaisuutta ei Kainuussa vielä ole osattu hyödyntää tai tuotteistaa. Jos alueilta ei kartoiteta, voidaan menettää alueiden aito hiljaisuus. Hiljaiset alueet voidaan kartoittaa ja harkitusti ja tarkoituksenmukaisesti huomioida kaavoituksen yhteydessä. Hiljaiset alueet tulisi sijoittaa siten, että ne osaltaan palvelevat matkailua, mutta ovat aidosti myös virkistyskäyttöön kohdennettuja alueita. - Monet vastaajat näkivät hiljaisten alueiden merkitsemisen hyödyttävän matkailuelinkeinoa, mutta mahdollisesti rajoittavan muiden elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Hiljaisten alueiden pelättiin rajoittavan tuulivoimatuotannon kehittämistä ja metsätalouden harjoittamista. Hiljaiset alueet tulisi suunnitella jo olemassa oleville suojelualueille, eikä maanomistajille tulisi aiheutua alueista ylimääräisiä kustannuksia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Hiljaisten alueiden merkitys voidaan nähdä laajemmassa strategisessa kehyksessä (Uudenmaan liitto) Hiljaiset alueet voivat osaltaan taata, että kasvavan ja kaupungistuvan Helsingin seudun asukkailla on tulevaisuudessakin mahdollisuus kokea luonnonrauha. Hiljaisiin alueisiin liittyy uudentyyppisiä matkailu- ja hyvinvointipalvelujen ja muun elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksia. Näillä on jo nyt jossakin määrin merkitystä, mutta suuremmassa mitassa nämä mahdollisuudet saattavat realisoitua vasta tulevina vuosikymmeninä. Hiljaiset alueet voivat välillisesti vahvistaa myös nykyisten maa- ja metsätalousalueiden asemaa. Toteutuminen riippuu suuresti kuntien ja seudun strategioista eli siitä, pyritäänkö hiljaisuutta määrätietoisesti hyödyntämään alueen imagotekijänä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Tilannekartoitusta Satakunnan liitto on toiminut tienraivaajana laatiessaan vuonna 2003 selvityksen hiljaisista alueista Esi- tai taustaselvityksiä on tehty ainakin 11 maakunnassa (Suomessa 18 maakuntaa) Hiljaisia alueita on merkitty maakuntakaavaan vain Satakunnassa ja Pohjois-Savossa Muissakin selvitykset toimivat maakuntakaavojen tausta-aineistona ohjaamassa alueidenkäyttöratkaisuja (enemmän tai vähemmän) Monet kaupungit ja kunnat (ainakin jo 18 kpl) ovat kartoittaneet hiljaisia alueita (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kotka, Lahti, Laukaa, Naantali, Oulu, Porvoo, Riihimäki, Tampere, Turku, Vantaa, Varkaus, Virrat ja Ylöjärvi. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6

7 Mitä ja miten selvitetään Hiljaiset alueet jaettu usein luonnonrauha-alueisiin sekä maaseutumaisiin ja kaupunkimaisiin. Erityisesti selvitetään luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljai set luontoalueet. Useimmissa käytetty paikkatietopohjaista pois-sulkevaa menetelmää, jossa pääasialliset ja merkittävät melulähteet on kartoitettu ja niille on muodostettu puskurivyöhykkeet. Jatkuvan ja pitkäkestoisen melun aiheuttajat ovat pääosin liikenne, teollisuus, asutus sekä maa-ai nestenotto ja turvetuotanto. Puskurivyöhykkeiden leveydet olivat seuraa vat (esimerkkejä): valtatiet 4 km, yhdystiet 2 km, rautatiet 3 km, tuulivoimapuistorajaukset ja puolustus voimien alueet 4 km, moottori kelkkareitit 1 km, turvetuotantoalueet 2 km, voimalinjat 500 m, maa-ainesten ottoalueet 2,5 km, taajamat ja kylät 4 km sekä ampumaradat 4 km. Melulähteiden ja niiden puskurivyöhykkeiden ul kopuolelle jäivät ns. potentiaaliset hiljaiset alu eet, joille tehtiin maastokäyntejä ja melumittauk sia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Löytyykö hiljaisia alueita? Pohjois-Pohjanmaa: Potentiaalisia alueita on varsin runsaasti ja niitä on koko maakunnan alueella rannikkoseutua lukuun ottamatta. Merkille pantavaa on, että maaseutumaisia hiljaisia alueita ja luonnonrauha-alueita sijoittuu myös maakuntakeskus Oulun tuntumaan Keski-Suomi: Selvityksen perusteella Keski-Suomessa on 36 maakunnallisesti merkittävää luonnon hiljaista aluetta, joiden yhteispinta-ala on ha (7,9 % Keski-Suomen pintaalasta). Merkittävimmät ja suurimmat alueet ovat Päijänne, Selän tauksen alue. Uudenmaan hiljaisia alueita leimaa pienipiirteisyys ja mosaiikkimaisuus. Vaikkapa Pohjois- Suomeen verrattuna tämä merkitsee sitä, että hiljaiset alueet ovat melko pienialaisia ja että eri maisema- ja maankäyttömuodot jakavat niitä keskenään hyvinkin erilaisiin osiin. Samalla alueella voi siten olla melko tiheääkin loma-asutusta, aktiivista maa- ja metsätaloustoimintaa näihin liittyvine äänineen ja vaikkapa luonnonsuojelualueita. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

9 Käsittely maakuntakaavassa Maakuntakaavassa osoitettavat hiljaiset alueet valikoituvat potentiaalisista alueista. Koska hiljaisten alueiden tavoitteena on tukea maakunnan luonto- ja virkistysmatkailua, pyritään valitsemaan ne alueet, jotka sijaitsevat lähellä merkittäviä matkailupalveluiden alueita. Muita valintaan puoltavasti vaikuttavia kriteerejä ovat olemassa olevat retkeilyreitistöt ja kiinnostavat luontokohteet (SL-, S- ja MY-alueet). Hiljaisia alueita ei kuitenkaan merkitä maakuntakaavaan, sillä kunnat pelkäävät kaavamerkinnän heikentävän luonnonvarojen tai tuulivoiman hyödyntämismahdollisuuksia, ja hiljaisuuden täsmällinen määrittäminen on osoittautunut vaikeaksi. melualueselvitys toimii suunnittelun apuvälineenä maakuntakaavatyössä. Tavoitteena on pyrkiä sijoittamaan melua tuottavia toimintoja mahdollisuuksien mukaan nykyisille melualueille. otettiin huomioon virkistysalueiden merkittävyyden arvioinnissa lisätekijänä Tuulivoimavaihemaakuntakaavatyön yhteydessä on tutkittu ekologisten verkostojen ja hiljaisten alueiden sijoittumista Varsinais-Suomen alueella ja ne ovat olleet osana ohjaamassa tuulivoimamaakuntakaavan ratkaisuja. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

10 Lähde: Satakuntaliitto/Anne Savola Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

11 Lähde: Satakuntaliitto/Anne Savola Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

12 Lopuksi - Tarvitaan sytykkeitä (EU, periaatepäätös..vat..) - Tarvitaan edelläkävijoitä&tienraivaajia (Satakuntaliitto) - Tärkeintä kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa asian merkitys. - Mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen - sekä uhat ja niiden lieventäminen - Hiljaisilla alueilla laajempi strateginen merkitys! - Olosuhteet ja haasteet erilaiset eri puolilla maata -.ja vaikuttaa siihen suunnittelulla, alueidenkäytöllä on merkitystä! Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12