tavataan museossa KANTA-ASIAKASLEHTI 2/2014

Transkriptio

1 tavataan museossa KANTA-ASIAKASLEHTI 2/2014

2 Kannen kuva Nabb + Teeri: Block painting (SOMMARSTUGA remix), 2009 / 2013 / Ruohomatto; murtovedelle, paahteelle ja muille kesämökin olosuhteille altistetut maalaukset (sekatekniikka mdf-levylle, metalliset valaisinrungot, silikoni). Kuva Nabb ja Teeri. Aboa Vetus & Ars Novan kanta-asiakaslehti Tavataan museossa julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tällä kertaa toimituskuntaan kuuluivat amanuenssi Ulla Clerc, tutkija Eeva Holkeri, museolehtori Janna Jokela, tiedottaja Selina Kiiskinen, amanuenssi Silja Lehtonen ja museoassistentti Niina Pahkamäki. Graafinen suunnittelu Jari Nieminen. Taitto Ulla Clerc. Kuvat, ellei toisin mainita, Aboa Vetus & Ars Nova. 2 tavataan museossa 2/2014

3 pääkirjoitus Aboa Vetus on tunnelmallinen paikka. Maan haju tai kappelissa nenään kulkeutuva kynttilän tuoksu kuljettavat keskiaikaan kuin huomaamatta. Itse tekemään kannustavat pisteet houkuttelevat aikuistakin kokeilemaan taitojaan ja Pikku-Matin tarina piirtää elävän kuvan keskiajasta lapselle ymmärrettävällä tavalla. Esineet ovat kiehtovia. Tekstit ovat kiinnostavia, mutta toisaalta hurjan pitkiä. On vaikea hahmottaa, millaisia rakennuksia rauniot ovat olleet. Keskiaikaista taloa kuvaavan pienoismallin edessä olevat kartat ovat aivan käsittämättömiä. Muun muassa tällaisia mielipiteitä Aboa Vetus herättää. Päällimmäisenä on myönteinen suhtautauminen historiaan, Aboa Vetuksen rauniotilaan ja museon näyttelyihin. Onneksi myös kehittämisen kohteita löytyy. Olemme viime vuosina tiedustelleet näkemyksiä, tietoa ja tunnelmia Aboa Vetuksesta monilta eri tahoilta: museovierailta, kanta-asiakkailta, ulkomaalaisilta kävijöiltä, museoalan kollegoilta tai omalta henkilökunnalta. Tapojakin on ollut useita: lomakkeet, henkilöhaastattelut, sähköpostikyselyt, nauhoitetut museokäynnit eli think aloud -haastattelut, vapaamuotoiset keskustelut ja spontaanisti annetut palautteet. Muutoksia perusnäyttelyyn on tehty ja tehdään jatkuvasti tätä palautetta kuunnellen. Tavallinen, hyväkäytöksinen ihminen ei tuo hevin esille kielteisiä näkemyksiään. Eikä näyttelytilassa koettua, vähän hahmotontakin epämukavuuden tunnetta ole aina helppo pukea sanoiksi. Kysyessäni haastattelussa tunnelmaa heti näyttelykierron alussa sijaitsevasta huonetilasta (joka on hyvin säilyneen holvikellarin vieressä), varsin verbaalinen ystäväni ei osannut sanoa juuri mitään. No, tämä on kellari oli kuvailevin lause, jonka sain irti. Vasta haastattelun jälkeen kahvikupin ääressä tunne muotoutui sanoiksi tila on hyvin betoninen ja aika ikävä. Juuri näin, ja olin tyytyväinen saadessasi kuulla sen jonkun toisenkin sanomana. Haastatteluiden ja kävijätutkimusten avulla pääsemme kiinni myös näihin epäpaikkoihin, joiden kehittäminen on ihana haaste. Kyseinen kellaritila tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille museoalueen kerroksellisuutta, joka ulottuu 1300-luvulta nykyhetkeen. Ulla Clerc, näyttelyamanuenssi Ps. Kerran kyselimme Aboa Vetuksen kiinnostavinta esinettä. Vitriinissä oleva veitsi on kiehtova, koska sillä saattaa hyvin kuvitella leikatun juustoa. Isää hellyttää lapsen kenkä, joka näyttää samanlaiselta kuin hänen viisivuotiaansa kerhotossu. Esineet kantavat aina henkilökohtaisia merkityksiä. Museo voi asettaa esineensä vitriineihin kiinnostavasti ja innostavasti, mutta vasta katsojan oma kokemus puhaltaa niihin hengen. 3

4 NÄYTTELY Nabb + Teeri: Tuntemattomien juhlien jäänteet Vuoden nuori taiteilija 2014 Ars Novan 1. kerros Vuoden nuori taiteilija 2014 on taiteilijapari Nabb + Teeri. Janne Nabb (s Kannuksessa) ja Maria Teeri (s Oulussa) ovat tehneet yhteisiä teoksia vuodesta Vuoden nuoren taiteilijan palkintonäyttely nähdään toistamiseen Turussa Aboa Vetus & Ars Novan ja Tampereen taidemuseon yhteistyön myötä. Tuntemattomien juhlien jäänteet -näyttelyssä on esillä Nabb + Teerin installaatioita, videoita ja animaatioita. Heidän työskentelylleen on tunnusomaista runsaus, joka on seurausta löydettyjen, saatujen, lainattujen ja kierrätettyjen materiaalien käytöstä. Viisi kysymystä Nabb + Teerille Millainen on ollut vuosi Vuoden nuorena taiteilijana? Vuosi on ollut intensiivinen, nimityksen lisäksi on tapahtunut paljon muutakin. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka paljon erilaiset mediat huomioivat nimityksen aikana, jolloin kulttuuri ja varsinkin kuvataide saavat todella vähän palstatilaa. Teoksenne pursuavat yksityiskohtia, mutta materiaalinne ovat melko arkisia. Miten käytöstä poistetut materiaalit ja esineet antavat teille kimmokkeen taideteoksen tekemiseen? Ylijäämä kiinnostaa meitä sekä materiaalisesti että käsitteellisesti. Sitä on useimmiten aina saatavilla, joten se on myös käytännöllinen lähtökohta paikkasidonnaiseen työskentelyyn. Säilyttämisen ja hylkäämisen raja on häilyvä ja usein mielivaltainen. Pyrimme käyttämään jo olemassa olevia lähiympäristön asioita, jotka voi käytön jälkeen myös palauttaa ja joita ei tarvitse teostamme varten kuljettaa pitkiä matkoja. Monet käyttämänne kierrätetyt materiaalit ja esineet herättävät katsojassa välittömiä tunteita ja muistojakin. Mikä merkitys niiden alkuperällä ja historialla on teille itsellenne? Se riippuu kokonaan teoksesta. Esimerkiksi Mäntän kuvataideviikoille 2012 toteutettu Paviljonki lainasi näyttelytilan varastoon unohtuneita teososia aikaisempien näyttelyiden taiteilijoilta. Siinä materiaalin historia oli teoksen ydinsisältö. Toisaalta löydetty valkokangas tai valopöytä voi teoksessa olla vain valkokangas tai va- 4 tavataan museossa 2/2014

5 lopöytä. Mutta emme ajattele, että mikään näyttelyssä esillä oleva, vaikkapa Samsungin televisio tai tammiset vitriinikehykset, olisivat neutraaleja. Nekin kantavat mukanaan oman aikansa, tuotantonsa ja merkitystensä painolastia. Yksi osa työskentelyänne on keräily, luokittelu ja luettelointi. Mihin te tällä pyritte? Kategoriat ja luettelot seuraavat keräilyä. Kun asioita on paljon, niille tekee mieli rakentaa muistamisen järjestelmiä. Luettelot ovat omalla tavallaan loputtoman runollisia. Emme kuitenkaan ole olleet tässä kovin systemaattisia, vaan luettelot ja kokoelmat ovat rakentuneet tilanteen vaatiessa, orgaanisestikin. Työskentelynne on prosessiluonteista. Mistä tiedätte, milloin jokin teos on valmistunut? Itse teokset eivät välttämättä edes valmistu. Ne vain esitetään näyttelyhetkellä valmiina ja niiden liike pysäytetään hetkeksi. Näyttelyn päätyttyä jatkamme niiden parissa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jotta teoksen voi tuoda näytille, sen täytyy kuitenkin olla sellaisessa pisteessä, että se pärjää itsekseen jonkin aikaa. Kuva Nabb ja Teeri. Teksti Silja Lehtonen 5

6 NÄYTTELY Made in Spain teoksia Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmasta Ars Novan 2. kerros Espanjalainen taide on ollut tärkeä osa taidekokoelmaa sen alkumetreiltä lähtien. Made in Spain esittelee nimensä mukaisesti osan kokoelman espanjalaisista taiteilijoista: Salvador Dalí, Guillem Nadal, Pablo Picasso, Antonio Saura, Antoni Tàpies ja Manolo Valdés. Teokset ajoittuvat 1960-luvusta tähän päivään. Näyttelyssä on esillä kokoelman kaikki Antoni Tàpiesin teokset, myös hiljan konservoitu ja uudelleen kehystetty Llull-sarja, johon kuuluu 21 grafiikanvedosta. Mukana olevat taiteilijat kuuluvat espanjalaisen taiteen kärkeen ja he ovat tunnettuja ja arvostettuja laajasti myös kotimaansa ulkopuolella. On kuitenkin hyvä muistaa, että Made in Spain nostaa espanjalaisesta taiteesta esiin vain pienen osan. Osassa teoksia on merkkejä niin kutsutusta perinteisestä espanjalaisuudesta, joka ilmenee muun muassa viittauksina härkätaisteluun tai espanjalaiseen kirjallisuuteen. Suurin osa teosten aiheista kumpuaa kuitenkin yleismaailmallisista teemoista ilman maantieteellisiä tai kulttuurisia rajoja. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma on vahvan länsimainen. Suurin osa kokoelman teoksista on kotimaisia tai eurooppalaisia. Taidekokoelman vanhimmat teokset ovat 1800-luvun loppupuolelta, mutta pääpaino on 1950-luvun puolivälin jälkeisellä ajalla ja nykypäivässä. Kokoelma käsittää yli 600 teosta ja sitä kartutetaan vuotuisesti uusilla hankinnoilla. Teksti Eeva Holkeri 6 tavataan museossa 2/2014

7 kertomuksia kokoelmasta Antoni Tàpiesille ( ) taide merkitsi erityisesti eri materiaalien ja esineiden olemuksen tutkimista. Materiaalimaalaus, missä siveltimenvedot ja ANTONI TÀPIES: runsaat öljy- tai akryyliväripinnat jäävät näkyviin, on SEINÄKIRJOITUKSIA Tápiesille tunnusomaista. Hänen töissään näkyy sekä kristillisen symboliikan että itämaisen filosofian vaikutteita. Tàpies näki graffitin nykyelämän tunnuskuvana ja art brut -suuntaukselle ominaisesti tiedostamattomasti tehtynä taiteena. Suurikokoisessa Seinäkirjoituksia-teoksessa (1985) on monia Tàpiesille tyypillisiä elementtejä: materiaalimaalauksen hyödyntäminen, graffitimaiset kuviot ja raapustukset teoksen pinnassa, kirjaimet, numerot sekä monitulkintainen ristimerkki. Tàpies suosi rosoisia ja karheita materiaaleja, joita hän on käyttänyt myös Seinäkirjoituksissa. Näissä materiaaleissa häntä viehätti erityisesti se, että ne vanhenevat ja muuttuvat ajan myötä. Antoni Tàpies on yksi arvostetuimmista espanjalaisista nykytaiteilijoista. Hän syntyi ja kasvoi Barcelonassa ja eli siellä läpi elämänsä. Tàpies puolusti kiivaasti omaa syntyperäänsä ja korosti usein äidinkielensä olevan katalaani, ei espanja. Seinäkirjoituksia on esillä Made in Spain -näyttelyssä Antoni Tàpies: Seinäkirjoituksia 1985, sekateknikka kankaalle 195 x 170 cm. Teksti Eeva Holkeri 7

8 JAANA KOKKO: MITÄ ON NÄHDÄ Takkahuone Takkahuoneessa nähdään kuva- ja mediataiteilija Jaana Kokolta uusi videokokonaisuus, joka on teossarjan Mitä on nähdä ensimmäinen osa. Näyttelyn perusta on dokumentaarinen ja se koostuu kolmesta videosta, jotka keskittyvät harjanpunojan, muusikon sekä siivoojan työn, olemisen ja haastatteluiden ympärille. Videoiden helsinkiläiset esiintyjät ovat käsityöläinen Seppo Toivanen, siivooja Yassah W. Mulbah sekä muusikko Joose Ojala. Kokko yhdistää usein työskentelyssään luovasti faktaa ja fiktiota. Hänen teostensa avainasemassa on usein todellinen ihminen. Olemassaolon kysymykset sekä fyysisesti aistittavan maailman suhde todellisuuteen ovat teemoja, jota ovat toistuneet taiteilijan aikaisemmassakin tuotannossa. Lisäksi Kokko on käsitellyt muun muassa valtaa ja vallankäyttöä, yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta, nykyihmisen suhdetta luontoon sekä erilaisia teoreettisia käsitteitä, kuten anarkismia. Jaana Kokko on kuva- ja mediataiteilija, joka tekee poliittisia ja yhteiskunnallisia avauksia osana taiteellista tohtorintutkintoaan Aalto-yliopistossa. Jaana Kokko: Stillkuva teoksesta Mitä on nähdä, Teksti Selina Kiiskinen 8 tavataan museossa 2/2014

9 KOULUMUISTOJA Omatila Alkusyksystä Omatila-galleria muuntautuu Kirjain kerrallaan -näyttelyyn liittyväksi teemahuoneeksi. Koulumuistojanäyttelyssä on tilaisuus palata omiin, vanhempien tai vaikkapa isovanhempien aikaisiin kouluvuosiin. Näyttelyssä selviää, millaisia mallikäsialoja ja -kirjaimia lukemaan ja kirjoittamaan opettelussa on käytetty eri vuosikymmeninä. Oman koulukäsialan sujuvuutta voi kokeilla liitutaululle tai pöydän ääressä paperille. Näyttelytilassa on selailtavana aapisia 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Seinällä olevalle taululle voi jakaa omia koulumuistojaan ja lukea muiden kävijöiden jättämiä tarinoita. Omatila-galleriaan on vapaa pääsy. Tämän päivän aakkoskuvia. / Keskiaikaiset koulupojat, piirros Riikka Soininen. Teksti Janna Jokela 9

10 kulissien TAKANA PALVELUVASTAAVA JANI LAINE Kesän jäljiltä museon väki vähenee kesäassistenttien siirtyessä takaisin opiskeluidensa pariin ja määräaikaisten työntekijöiden siirtyessä kohti uusia projekteja. Museolle on kuitenkin saatiin yksi uusi työntekijä syksystä alkaen. Kuka olet ja milloin aloitit työsi museolla? Olen Jani Laine ja aloitin museolla Mitä työhösi kuuluu? Olen työnimikkeeltäni palveluvastaava. Tehtävänäni on toimia lipunmyynnin työntekijöiden esimiehenä ja toimia yhteyshenkilönä heidän ja muiden museon toimistotyöntekijöiden ja johdon välillä. Vastaan myös asiakaspalvelun kehittämisestä, laskutuksesta ja olen itsekin töissä lipunmyynnissä. Missä oli töissä ennen kuin tulit museolle? Olin töissä laina- ja perintäalalla. Miksi tulit töihin juuri Aboa Vetus & Ars Novaan? Edellinen työ alkoi käydä pidemmän päälle henkisesti raskaaksi ja kaipasin vaihtelua ja työtä ihan toisenlaisella alalla. Mitä odotat tulevalta työltäsi? Suoraa asiakaskontaktia aikaisemman puhelimen välityksellä tapahtuvien kontaktien sijaan. Mitä teet vapaa-ajallasi? Käyn kuntosalilla, ajan moottoripyörälläni ja soitan kitaraa. Keitä perheeseesi kuuluu? Avopuoliso ja Brutus-koira Historia vai nykytaide? Historia, sillä nykytaidetta on hieman vaikeaa tulkita. Odotan kuitenkin innolla, että nykytaiteentuntemukseni tulee kasvamaan työn ohessa. Teksti Niina Pahkamäki 10 tavataan museossa 2/2014

11 JAA, TYKKÄÄ, KOMMENTOI, KERRO! Aboa Vetus & Ars Nova hyppäsi sosiaalisen median kyytiin vuonna 2011 ja nyt neljä vuotta myöhemmin, Facebook ja Twitter kulkevat museoarjessa mukana melkein päivittäin. On erityisen mukava päästä juttusille yleisön kanssa, kuulla kommentteja ja saada palautetta muilta sosiaalisen median käyttäjiltä. Facebookissa museon toiminnasta pääsee vaivattomasti kärryille lyhyiden kirjoituksien (tilapäivitysten) avulla ja Twitterin keskusteleva luonne antaa mahdollisuuden napakkaan viestittelyyn (twiitteihin). Twitterissä jaamme myös muun muassa museokentän laajempia kuulumisia, muiden museoiden twiittejä. Sekä Facebookissa että Twitterissä jaamme kuvia näyttelynäkymistä ja välillä myös otoksia kulissien takaa. Museon sosiaalisessa mediassa näkyy monen kädenjälki: Selina ja Eeva päivittävät Facebookia ja Twitter-tiimissä on mukana myös Johanna. Toki koko henkilökunnan panos ideoinnissa, valokuvaamisessa ja tsemppauksessa on ensisijaisen tärkeää. Perinteisemmät viestinnän muodot ovat kuitenkin kivijalkamme: museon verkkosivuilta löytyy viikoittain uutta sisältöä ja rakastamme kädessä hypisteltäviä asioita kantaasiakaslehti ja esitteet säilyvät jatkossakin paperisina. Seuraa meitä Facebookissa: ja Twitterissä: com/avanmuseo. Muistathan, että voit lukea päivityksiämme, vaikka et olisi rekisteröitynyt kyseisiin palveluihin! Ps. Kirjoita Facebook-seinällemme, tai lähetä vaikka sähköpostia osoitteeseen jos sinulla on toiveita sosiaalisen median sisältöihimme. Teksti Eeva Holkeri 11

12 KONTAKTI Kirjain kerrallaan -näyttelyn oheisohjelma Kirjain kerrallaan -näyttelyn tiimoilta tapahtuu pitkin syksyä. Erikoisopastuksia pidetään kerran kuussa ja marras joulukuussa järjestämme luentosarjan yhdessä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Katso koko ohjelma esitteestä. Huom! Luentosarjassa on kaksi virheellistä päivämäärää, oikeat ovat tiistai ja Jälkimmäisen luennon pitää TM, HuK Leena Enqvist aiheenaan Oppia ja hengenravintoa naisille: kirjat ja lukeminen birgittalaisluostareissa myöhäiskeskiajalla. Kansainvälinen seminaari ti Kansainvälinen seminaari käsittelee Kirjain kerrallaan -näyttelyyn liittyviä teemoja otsikolla History of Literacy in the Baltic Sphere. Puhujina FT Janne Harjula aiheenaan kirjallistumiseen liittyvät arkeologiset löydöt Turun seudulta, FM Panu Savolainen aiheenaan esineet ja niiden tekstuaalisuus sekä luennoitsijoita Ruotsista, Venäjältä, Puolasta ja Tanskasta. Seminaarimaksu 15. Seminaarin kieli on englanti. Lisätiedot fi/uutiset/kansainvalinen-seminaarihistory-of-literacy-in-the-baltic-sphere sekä Performanssiesitys Iconic #4 la klo Maksuton performanssi on osa New Performance Turku -festivaalia. Performanssi tapahtuu museon ylimmän kerroksen Biljardisalissa, jonne asiakkaat viedään museon aulasta. Esitys on jatkuva ja sitä voi seurata haluamansa ajan. Mac Ophélie (s. 1988) on Brysselissä asuva pariisilainen performanssitaiteilija. Hänen teoksensa yhdistävät keramiikkaa sekä esiintyjän kehoa. Iconic #4 on syntynyt viehätyksestä muodonmuutokseen. Mac Ophélie korostaa teoksessaan prosessia harjoitustilasta lämmittelyyn, pukuhuoneesta esitystilaan. Erilaisia objekteja hyödyntävä teos kyseenalaistaa esiintyjän omaa fyysistä liikekieltä, sukupuolta ja feminiinisyyttä. Erikoisopastus Made in Spain -näyttelyyn ke klo Opastuksella tutustutaan Made in Spain -näyttelyyn, jossa on esillä espanjalaistaiteilijoiden teoksia Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmasta. Oppaana toimii näyttelyn kuratoinut tutkija Eeva Holkeri. Kierros kestää noin tunnin. 12 tavataan museossa 2/2014

13 KONTAKTI Erikoiskierros Mitä on nähdä -näyttelyyn la klo Taiteilija Jaana Kokko on mukana yleisöopastuksella ja kertoo näyttelystään Mitä on nähdä Takkahuoneessa, museon toisessa kerroksessa. Takkahuoneessa nähdään Jaana Kokolta videokokonaisuus, joka on teossarjan Mitä on nähdä ensimmäinen osa. Se käsittelee näkemistä, katsomista ja työtä sekä näiden avulla hahmottuvaa maisemaa, eräänlaista työn horisonttia. Keskiajan luonto ke klo Keskiajan luonto tähyilee lähimetsien sijasta satojen vuosien takaiseen luontoon. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa muun muassa arkeologian ja biologian asiantuntijat. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen Keskiajan luonnon pohdittavaksi osoitteeseen aboavetusarsnova.fi tai saapua paikan päälle keskustelemaan. Tapahtuma radioidaan ja lähetetään suorana YLE Radio Suomen kanavalla. Keskiajan luontoon on vapaa pääsy. Museomyymälän joulunavaus la klo Museomyymälä Laurentiuksen joulukauden avajaisia vietetään perinteiseen tapaan lauantaina Tarjolla glögiä ja piparia klo Museon vuosikortilla saa koko päivän ajan museokaupan tuotteista 20% alennusta. Tervetuloa lahjaostoksille! Kontakti on Aboa Vetus & Ars Novan kulttuurin ja taiteen välinen ohjelma. Museo löytää yhä uusia tärkeitä ja kiehtovia kulttuuriperinnön piirteitä. Ne tuodaan yleisön ulottuville tapahtumissa kautta vuoden. Seuraa tapahtumia museon verkkosivuilla Museossa tapahtuu tai liity kanta-asiakkaiden sähköpostilistalle lähettämällä postia museolehtorille osoitteeseen 13

14 arkeologiset KAIVAUKSET KESÄLLÄ 2014 Kesäkoulun nuoria arkeologeja kaivauskohteena olevalla suurella kivitalolla. / Kesän kaivauksien aikana löytyi lähes kokonainen kissan luuranko kallo pilkistää jo. / Kissan kallo puhdistettuna. / Käsityöläisen merkki tiilessä. Samanlaisia avainta esittäviä kuvioita on löydetty myös Turun tuomiokirkon sekä Liedon ja Ruskon kirkkojen keskiaikaisista seinätiilistä. / Mitta-asteikko on arkeologin työväline. 14 tavataan museossa 2/2014

15 Aboa Vetus & Ars Nova Historian ja nykytaiteen museo Itäinen Rantakatu 4 6, Turku Museo on avoinna klo joka päivä 15

16 tulossa: radoslaw gryta Ars Nova Ars Novan vuoden päättää komeasti kuvanveistäjä Radoslaw Grytan (s. 1955, Krasnik, Puola) yksityisnäyttely. Grytan teokset ottavat Ars Novan näyttelytilat kokonaisvaltaisesti haltuunsa ja esittävät niiden mittasuhteet uudessa valossa. Gryta on tunnettu mestarillisena ja hyvin monipuolisena kuvanveiston materiaalien käsittelijänä ja hänen teoksensa ovat usein kooltaan monumentaalisia. Hän on käsityöläinen, jonka kädenjälki näkyy fyysisesti kaikissa teoksissa. Näyttelyssä nähdään useilla eri tekniikoilla ja materiaaleilla toteutettuja teoksia, joissa kuvanveiston ja installaation raja hämärtyy. Grytan teokset käsittelevät usein menneisyyttä ja historiaa joko henkilökohtaisten muistojen tasolla tai yleisemmin. Radoslaw Gryta muutti Suomeen vuonna Hän on toteuttanut useita julkisia veistoksia sekä Suomessa että Puolassa. Aboa Vetus & Ars Novassa nähtävä näyttely on Radoslaw Grytan ensimmäinen laaja yksityisnäyttely Turussa. Taiteilijan aikaisempia teoksia: vasemmalla Tampereen taidemuseo 2011 / keskellä ja oikealla Until the Death, Mäntän kuvataideviikot Kuvat Teksti Silja Lehtonen