MEDIANOMI 99n TYÖELÄMÄKOKEMUKSIA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIANOMI 99n TYÖELÄMÄKOKEMUKSIA:"

Transkriptio

1 MEDIANOMI 99n TYÖELÄMÄKOKEMUKSIA: - Miten Diakonia-ammattikorkeakoulun monimediatoimittajakoulutus vastaa työelämän käytäntöjä? Liisa Nenonen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK) Monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehto

2 2 TIIVISTELMÄ Nenonen, Liisa. Medianomi 99n työelämäkokemuksia: Miten Diakoniaammattikorkeakoulun monimediatoimittajakoulutus vastaa työelämän käytäntöjä? Turku 2003, 48 sivua, 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK), Monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehto Tässä työssä tutkin, miten Diakonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisten medianomiopiskelijoiden kokemusten mukaan monimediatoimittajakoulutus on vastannut työelämän käytäntöjä. Toivon tämän tutkielman tuottavan muutos- ja parannusehdotuksia, joita koulutussuunnitelmaa laadittaessa voitaisiin hyödyntää. Tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on itseanalyysi tuoteosasta, Taiteiden yö dokumentista. Varsinainen tutkielma koostuu sähköpostikyselystä vuonna 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa monimediatoimittajakoulutuksen aloittaneille opiskelijoille. Kyselyyn vastanneiden moniosaajien mielestä suurin puute koulutuksessa oli journalismin teorian ja yleissivistävien opintojen puute. Koulutus vastaisi paremmin työelämän käytäntöjä moniosaajien mielestä, mikäli teorian ja yleissivistyksen osuutta opetuksessa painotettaisiin enemmän. Lisäksi koulun käsitys moniosaajuuden toimenkuvasta ja siihen liittyvistä käytännön työtehtävistä poikkeaa työpaikkojen käsityksestä. Erilaisten käsitysten takia osa koulun työtehtävistä ei ole vastannut moniosaajien mielestä työelämän tehtäviä. Osa on kokenut työpaikoilla myös arvostuksen puutetta. Moniosaaja käsitetään usein henkilöksi, jolla ei ole tarpeeksi hyvää yleissivistystä ja erikoisosaamista. Kritiikistä huolimatta kaikki kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä koulutukseen kokonaisuudessa ja kokivat, että Diak on antanut heille hyvän pohjan työskennellä moniosaajina. Moniosaaminen tekee monimediatoimittajista erikoisammattilaisia, ja moniosaamisen taidolla he tulevaisuudessa kilpailevat urallaan - ei ainoastaan yleissivistyksellä tai teknisellä erikoisosaamisella. Diakin koulutus oli kyselyn perusteella onnistunut tässä tarkoituksessa. Avainsanat: moniosaajakoulutus, monimediatoimittajakoulutus Säilytyspaikka: Turun Diakin kirjasto

3 3 ABSTRACT Nenonen, Liisa. Working Experiences of Media Artists ( Media 99 ): How the Education of Multiskilled Journalists in The Diaconia Polytechnic Meets the Demands of Working Environments, Turku 2003, 48 Pages, 2 appendices Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist The aim of this study is to find out how the education of multiskilled journalists in Diaconia Polytechic has succeeded when compared to the practice, i.e. to the needs and demands of today's working environments. The arguments are based on the opinions of the first multiskilled journalists who have studied in and graduated from Diaconia Polytechnic. The aim is to collect some useful advice for suggesting improvements on the degree programme. The work consists of two parts. The first work is an analysis of a documentary for TV made by the author. The main study is based on qualitative results from data collected in a questionnaire among the students who started their studies in Diaconia Polytechnic in the beginning of Most of the students who answered the questionnaire were of the opinion that the education should include more theoretical studies in journalism as well as in academic knowledge. The education would better correspond to the practice if more emphasis were put on theoretical studies in journalism and academic knowledge. The results also show that the idea of job description of multiskilled journalists as described by the Diaconia Polytechnic differs from that in editorial offices. For this reason some of the students find that a part of their studies does not match with the practice in working life. Some of the students also feel that the employers do not respect them. Compared to the university graduates, multiskilled journalists are considered less educated. Apart from criticism, all of those who returned the questionnaire were satisfied with the education and found that it gave them a solid basis for their professional future as multiskilled journalists. Multiskilled professionalism makes the multiskilled journalists special workers to employers and through providing those skills they compete in building a career rather than by possessing excess academic knowledge or technical skills. The study shows that the education of Diak has succeeded in that respect. Keywords: multiskilled journalists, education of multiskilled journalists Place of storage: The library of Turku Diaconia Polytechnic

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VIESTINNÄN KOULUTUS DIAKISSA Monimediatoimittajan murros Opetussuunnitelman rakenne Diakissa Diak suhteessa muihin viestinnän koulutusohjelmiin TUOTEOSAN TEKOPROSESSI JA ONGELMAT Ongelmien kautta aiheeseen Vastoinkäymiset Moniosaaja valintojen edessä Prosessin herättämiä kysymyksiä TUTKIELMAN TOTEUTUS Tutkielman lähtökohta Tutkimusmenetelmät ja luotettavuus Tutkielmaan liittyviä ongelmia MONIOSAAJAN OPIT TYÖELÄMÄN VAATIMUSTEN EDESSÄ Työpaikkojen käytännöt ja vaatimukset Diakin tavoitteiden toteutuminen Puutteita Onnistumisia Moniosaajuus identiteettikriisissä Yhteenveto ongelmista...30

5 5 6. POHDINTOJA Moniosaajan neliapila Teorian ja käytännön ongelma Identiteettikriisistä selkeään minäkuvaan YHTEENVETO...36 LÄHTEET...37 LIITTEET: Liite 1: Kyselylomake Liite 2: Tulosten listaus

6 6 1. JOHDANTO Diakonia-ammattikorkeakoulu on toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan selvityksen mukaan tällä hetkellä viestinnän ja media-alan ammattikorkeakouluista ainoa, jolla on selkeästi toimittajapainotteinen moniosaajien koulutusohjelma ( Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta 2002, elektroninen dokumentti ). Monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehdon tavoite on kouluttaa sähköisen viestinnän moniosaajia, jotka hallitsevat sekä viestinnän teorian että uusinta tekniikkaa eri viestintävälineissä. Syksyllä 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak muuttui väliaikaisesta ammattikorkeakoulusta vakituiseksi ammattikorkeakouluksi, minkä vaatimuksena opintosuunnitelma laadittiin tarkaksi tutkintorakenteeksi noudattaen ammattikorkeakoulujen yleisiä sääntöjä ja periaatteita ( Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 1999 ). Vuonna 1999 opintonsa aloittaneet medianomiopiskelijat ovat ensimmäiset Diakonia-ammattikorkeakoulusta monimediatoimittajiksi valmistuneet opiskelijat. Käytän lyhennettä Diak tässä työssä myös silloin, kun tarkoitan ainoastaan Diakonia-ammattikorkeakoulun monimediatoimittajakoulutusta. Moniosaajuus on nykyään useissa uutistoimituksissa yhä tavallisemmaksi muuttuva käsite ja ammattikuva. Yleisradiossa moniosaajista käytetään esimerkiksi jo mediatoimittajan ammattinimikettä. Digitalisoitumisen myötä aineistojen käsittely toimituksissa helpottuu, mutta toimittajien työnkuva monipuolistuu entisestään. Yhä useammissa työpaikoissa toimittajilta vaaditaan nykyään journalistisen sisällön ja laadun lisäksi myös teknistä osaamista sekä eri välineiden ja työtehtävien hallintaa. Yhä useammin toimittajan täytyy hallita myös koko työprosessi, mihin sisältyy toimittamisen lisäksi kuvaaminen ja leikkaus ( Helminen, Immonen, Järvenpää, Rahko & Suolanen 2002, 63 ). Tähän tarkoitukseen Diak kouluttaa moniosaavia medianomeja. Moniosaajuuden käsite ja ammattikuva ovat vasta murtautumassa työelämään ja hakemassa paikkaansa työyhteisöissä. Työelämässä moniosaajuutta testataan parhaillaan, eikä pysyvyydestä ole takeita, kun alan muutosvauhti on digitalisoitumisen takia arvaamaton ja nopea. ( Helminen, ym. 2002, 94. ) -

7 7 Diak on vaikean tehtävän edessä laatiessaan opetussuunnitelmaa ja uutta tutkintorakennetta, joka vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän käytäntöjä. Suunnitelmaa vaikeuttavat opiskelijoiden eri tasot teknisessä osaamisessa ja yleissivistyksessä. Suurin kysymys lienee se, miten kouluttaa päteviä, moniosaavia toimittajia neljässä vuodessa niin, että kaikilla olisi tarpeeksi teoreettista ja teknistä pätevyyttä. Tässä työssä tutkin, miten ensimmäisten Diakin medianomiopiskelijoiden kokemusten mukaan koulutus on vastannut työelämän käytäntöjä. Oletan, että suuri osa opiskelijoista on kohdannut ongelmia ja jotain puutteita taidoissaan ja koulutuksessaan jo loppuharjoittelun aikana. Pyrin löytämään vastauksia, joilla on todellista palautteellista arvoa. Toivon tämän tutkielman myös antavan parannusehdotuksia tutkintosuunnitelmaan, mistä voisi olla suunnitelman laatijoille hyötyä. Tutkielman tekeminen on tärkeä ennen kaikkea siksi, että Diakin koulutusohjelma vakituisen ammattikorkeakoulun osana on niin tuore, ettei sen koulutusohjelman laatua ja tavoitteiden onnistumista ole ehditty vielä tutkia tällaisessa mittakaavassa. Työelämän muuttuneet vaatimukset ovat olleet koulutusohjelman suunnittelemisessa lähtökohtana ja nyt voidaan tutkia tavoitteiden onnistumista. Tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on itseanalyysi omasta tuoteosasta, Taiteiden yö dokumentista. Omat ongelmani ja oivallukseni moniosaajuudesta dokumentin toteutuksessa toimivat lähtökohtina ja kysymysten asetteluna varsinaiselle tutkimukselle. Varsinainen tutkielma koostuu sähköpostikyselystä, joka on osoitettu vuonna 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa opintonsa aloittaneille medianomeille ja myös niille, joilla opinnot ovat vielä kesken. Kaikki opiskelijat ovat mukana tutkielmassa, koska myös ei-valmistuneille opiskelijoille on saattanut kertyä tähän mennessä jo paljon työkokemusta ja tutkielman kannalta arvokasta tietoa. En haastatellut tutkimukseen opettajia tai opetussuunnitelman kehittäjiä, koska mielestäni heidän näkemyksensä on nähtävissä opintosuunnitelmissa.

8 8 2. VIESTINNÄN KOULUTUS DIAKISSA 2.1. Monimediatoimittajan murros Diakin Turun yksikön viestinnän koulutusohjelmassa koulutetaan medianomeja. Opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa ja suuntautumisvaihtoehtoja medianomiopinnoissa on kaksi: viestintäkasvattajan suuntautumisvaihtoehto ja monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehto. Monimediatoimittajaksi kouluttaminen on ollut koulutusohjelmassa mukana alusta alkaen eli vuodesta 1997, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat viestinnän opintonsa Turun kristillisen opiston tiloissa. Diakilla oli aluksi väliaikaisen ammattikorkeakoulun lupa. Uuden koulutusohjelman koeaika onnistui hyvin ja valtioneuvosto myönsi Diakille vakinaisen toimiluvan alkaen. ( Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintakertomus 1999, 1. ) Koulutusohjelman uutuuden ja vakinaiseksi ammattikorkeakouluksi muuttumisen takia opetussuunnitelman ja suuntautumisvaihtoehtojen muokkausprosessi on ollut koko ajan käynnissä. Tapa, millä monimediatoimittajia koulutetaan, on kokenut muutoksia vuosi vuodelta pyrittäessä tehokkaampaan koulutustapaan opetussuunnitelman samalla muuttuessa tiuhaan tahtiin. Lähtökohta monimediatoimittajan koulutuksessa on ollut koko ajan sama. Syyt, miksi monimediatoimittajia koulutetaan, ovat työelämän käytäntöjen muuttuneet vaatimukset toimittajien ja työntekijöiden osaamisesta. Muuttuneiden vaatimusten perusteena on digitaalisuuden tulo toimituksiin, mikä asettaa sisällöntuottajalle uusia haasteita toimia yksipuolistuvaa ja ohenevaa tuotantoa vastaan. ( Opinto-opas , 146. ) Moniosaajuus voidaan mieltää kehityssuuntana, joka on syntynyt yhteiskunnassa vallalla olevasta tehokkuuden ja alhaisten kustannusten vaatimuksesta. Tämä tehokkuuden vaatimus on korostunut media-alalla digitaalisten muutosten takia. ( Ruohonen 2002, 9. )

9 9 Työelämän vaatimuksista ja ammattikuvan yleistymisestä huolimatta monimediatoimittajan käsite on vielä uusi ja sisällöltään epäselvä sekä työelämässä että kouluissa. Monimediatoimittajalla vaikuttaa olevan useita eri kutsumanimiä tilanteesta ja paikasta riippuen. Välillä myös Diakissa puhutaan monimediatoimittajuuden sijaan moniosaajista tai monitaitajista. Moniosaajista puhuminen on ehkä yleisempää Diakin koulutuksessa. Yleisradiossa useampaa eri välinettä hallitsevaa ja eri työtehtäviä suorittavaa työntekijää kutsutaan nimikkeellä mediatoimittaja ( Ruhkala 2002, 9 ). Journalistiliitto taas käyttää ennemmin sanaa monitekeminen. ( Noppari & Valaskivi 2001, elektroninen dokumentti, Ruhkala 2002, 9. ) Mediatoimittaja lienee työelämässä parempi titteli kuin esimerkiksi moniosaaja, koska se on tarkemmin määritelty. Moniosaajalla voi viitata periaatteessa mihin ammattialaan tahansa tai toimituksissa pelkästään tekniseen tuotantopuoleen. Mutta miksi sitten ei yleisesti puhuta monimediatoimittajista kuten Diakin opintosuunnitelmassa? Yhteistä linjaa nimitysasiassa ei ole Suomessa löydetty. Toki kaikkien uusien käsitteiden vakiinnuttaminen kieleen vie oman aikansa. Ennen kuin käsite voidaan yleisesti vakiinnuttaa ihmisten mieliin, on työnkuva vakiinnutettava ja selkiinnytettävä. Diakin opintosuunnitelmassa on monimediatoimittajan käsite vuosi vuodelta muotoutunut selkeämmäksi. Lukuvuosien opetussuunnitelmassa puhutaan sähköisen viestinnän monitaitajuudesta, kun taas lukuvuoden suunnitelmassa se on korvattu monimediatoimittajan opinnoilla. Nykyään monimediaopinnot muodostavat virallisen suuntautumisvaihtoehdon. Uusin opintosuunnitelma ( Opintoopas , 97 ) määrittelee monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehdon näin: Monimediatoimittaja tuottaa journalistisia tuotteita eri välineille: radioja televisio-ohjelmia, sisältöjä verkkoon. Haasteena on toimia yksipuolistuvaa ja ohenevaa tuotantoa vastaan niin ohjelmatyyppien kuin sisällönkin osalta - - Hän hallitsee tuotantovälineet. Hän yhdistää ajattelussaan ja toiminnassaan tekniikan ja sisällön, teorian ja käytännön. Hänellä on analyyttinen ja kriittinen näkökulma mediamaailmaan. Tämä määritelmä tarkoittaa lähinnä sitä, että monimediatoimittaja kykenee työskentelemään niin radiossa kuin televisiossakin sekä laatimaan journalistista sisältöä verkkoon ( internet ). Digitaalisten tiedostomuotojen takia yhdestä materiaalista on

10 10 helppo versioida tuote eri medioihin. Digitaalisten tuotantovälineiden takia kehitys on menossa työmarkkinoilla suuntaan, missä yksi ihminen muokkaa samasta materiaalista jutun useaan mediaan. Tähän muokkaustehtävään monimediatoimittajien pätevyys painottuu. Siksi heidät koulutetaan hallitsemaan eri välineiden kerrontatavat sekä niiden tekniset perusedellytykset. ( Opinto-opas , 94. ) Mikäli monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehdon kuvaus pitäisi jotenkin tiivistää muutamaan sanaan, voitaisiin mielestäni kompromissina puhua sähköisen viestinnän moniosaajista. Sähköinen viestintä viittaa mielestäni kaikkiin sähköisiin ja digitaalisiin viestimiin sekä niiden hallintaan. Moniosaaja -sana puolestaan viittaa useamman asian ja alueen osaamiseen ja hallintaan, kuten muodon ja tekniikan hallintaan. Taitaja/taitaminen viittaa mielestäni liikaa taiteisiin tai kädentaitoihin. Termit monimediatoimittaja ja mediatoimittaja ovat mielestäni sopivat vastineet. Sana monimediatoimittaja on pitkä jokapäiväisessä käytössä, joten mediatoimittaja syntyy siitä helposti. Toimittaja on mielestäni kuitenkin se nimityksen peruselementti, joka yleisesti liitetään tiedottamiseen, viestintään ja journalismiin. Sama koskee tutkintonimikettämme medianomi, myös se liitetään mediaan ja viestintään. Tässä työssä käytän termejä monimediatoimittaja ja moniosaaja. Pääasiassa käytän sanaa monimediatoimittaja vain, kun puhun koulutuksesta tai opintosuunnitelmasta. Kun puhun asiasta laajemmin, käytän sanaa moniosaaja, koska se on yleinen Diakin keskuudessa. Nimitän tässä tutkielmassa kyselyyn vastanneita oppilaita moniosaajiksi, koska kaikki vastanneet eivät ole valmistuneita medianomeja ja monimediatoimittajia Opetussuunnitelman rakenne Diakissa Medianomin ammattitutkinto on 160 opintoviikkoa ( ov ). Suuntautumisvaihtoehdosta huolimatta tietyt opinnot ovat opiskelijalle samat: perusopinnot 15 ov, yhteiset ammattiopinnot 120 ov, vapaasti valittavat opinnot 10 ov ja opinnäytetyö 15 ov. Vaihtoehtoisia ammattiopintoja on mahdollista suoritta 45 opintoviikkoon asti. ( Opinto-opas , 97. )

11 11 Yhteisiin ammattiopintoihin kuuluu viestinnän ja journalismin perusopintoja sekä tietyt määrät opintoja radiosta, televisiosta ja multimediasta. Näistä taidoista viestintäkasvattajan suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat laajentavat opintojaan kasvatustieteisiin. Monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehdossa jatketaan sähköisen viestinnän opiskelua yksittäisistä viestimistä laajempaan konseptiin ja syvennetään jo olemassa olevia teoreettisia ja teknisiä taitoja ( Opinto-opas , 97 ). Esimerkkejä monimediatoimittajaopintojen erilaisista kurssivaihtoehdoista: Mediakäsikirjoittaminen 2 ov, dokumenttikäsikirjoittaminen 2 ov, äänisuunnittelu 2 ov, monimediatuotanto 3 ov, monikameratuotanto 3 ov, mediakulttuuri 1, 2 ja 3 2 ov, tutkiva journalismi 2 ov, journalismin tutkimus 2 ov ja journalistinen kirjoittaminen 2 ov. Monimediatuotannon kurssi on ehkä lähinnä monimediatoimittajuutta työelämän käytännöissä. Kurssilla on tuotettu projektityönä noin tunnin mittaisia ohjelmakokonaisuuksia YLEn TEEMA-kanavalle. Tuotantoa on yleensä toteutettu aluksi pienissä ryhmissä aiheittain ja yhdistelty sitten kokonaiseksi ohjelmaksi. Työtehtävät ovat ennalta tarkkaan jaettu, mikä tarkoittaa sitä, että jotkut oppilaista tuottavat sisältöä, jotkut kuvaavat, jotkut leikkaavat ja valitut oppilaat käsikirjoittavat ja koostavat ohjelman. Multimediaa ja sisällöntuotantoa verkkoon opiskelevat oppilaat tuottavat ohjelmasta sisältöä verkkoon web-sivujen muodossa. Eli kaikkiaan opiskelijat tuottavat monimediallista sisältöä televisioon ja verkkoon ja pääsevät harjoittelemaan sekä teknisiä että journalistisia taitojaan. Prosessin kuluessa oppilaat näkevät, mitä monimediallinen sisällöntuotanto käytännössä saattaa parhaimmillaan olla.

12 Diak suhteessa muihin viestinnän koulutusohjelmiin Työmarkkinoiden muuttuva tilanne on ilmeisesti vaikuttanut viestinnän alan koulutukseen laajemminkin. Perinteisesti on katsottu, että toimittajia koulutetaan ainoastaan yliopistossa, mutta käsitys on muutoksen edessä. Nimittäin viime vuosina on perinteisten koulutusohjelmien rinnalle tullut useita uusia viestinnän alan koulutusohjelmia. Yliopistoihin perustettiin 1990-luvun lopulla useita uusia ja erilaisia maisteriohjelmia viestinnän alalle. Mainittakoon näistä esimerkkinä Jyväskylän yliopiston puheviestintä ja Tampereen yliopiston uusmedia. Samalla jotkut ammattikorkeakoulut ovat alkaneet sisällyttää media-alan opintoihinsa myös journalismia ja joukkoviestintää. Tämä hämärtää jaottelua siitä, mistä valmistuu toimittajia ja mistä tuotannon teknisiä osaajia. Diakin viestinnän koulutusohjelma on tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakouluohjelma, jossa koulutetaan molempia näistä eli moniosaajia. ( Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta 2002, 36, elektroninen dokumentti. ) Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta sai alkuvuodesta 2002 valmiiksi selvityksen journalismin ja joukkoviestinnän koulutusväylistä Suomessa. Tässä selvityksessä pisteytettiin kaikki yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen viestintä- ja media-alan koulutukset oppiaineiden mukaan. Mitä suurempi pistemäärä, sitä toimittajapainotteisempi on koulutus. Yliopistoista suurimman pistemäärän ( 6 ) saivat Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos, Jyväskylän yliopiston journalistiikan laitos ja Helsingin yliopiston SSKH ( Svenska social- och kommunalhögskolan ). Ammattikorkeakouluista parhaiten viidellä pisteellä asettuivat Arcada ( Nylands Svenska yrkeshögskola ), Diak ja Helsingin ammattikorkeakoulun STADIA. Ammattikorkeakoulujen opetus on yleensä käytännönläheisempää kuin yliopistoopetus. Joten kun tarkastellaan sitä, millainen koulutus on lähimpänä moniosaajan koulutusta, voisi sanoa, että ammattilaisia tähän tarkoitukseen valmistuu Arcadasta, Diakista ja STADIAsta. ( Toimittajakoulutuksen neuvottelukunta 2002, 14, elektroninen dokumentti. )

13 13 Arcada-ammattikorkeakoulussa on ruotsinkielinen medianomin koulutusohjelma, joka keskittyy sähköisten viestinnän sisällöntuotantoon. Diakin koulutus on vastaava suomen kielellä, mutta antaa myös tekniset perusvalmiudet, mitkä Arcadassa sisältyvät eri koulutukseen. STADIAn viestinnän suuntautumisvaihtoehdoista lähimpänä toimittajan koulutusta on radio- ja televisioilmaisun koulutusohjelma. Se eroaa Diakista taas verkko-opintojen osalta, mitkä STADIAn koulutusohjelmasta on jätetty pois. Verkkoopintoja ja sen teknisiä perustaitoja pidetään monimediatoimittamisessa olennaisena, joten selvityksen perusteella voisi sanoa, että Diak on lähimpänä monimediatoimittajan koulutusta ja tällä hetkellä ainoa opetusohjelma, joka on luokiteltavissa toimittajapainotteiseksi moniosaajakoulutukseksi.

14 14 3. TUOTEOSAN TEKOPROSESSI JA ONGELMAT 3.1. Ongelmien kautta aiheeseen Alun perin tarkoituksenani oli tehdä dokumentinomainen kooste jostakin tapahtumasta paikalliselle Turun Sanomien omistuksessa olevalle Turku TV:lle, missä suoritin loppuharjoittelun. Taiteiden yö osoittautui lopulta sopivaksi tapahtumaksi ajankohdaltaan ja luonteeltaan. Tapahtuman yöaikaan sijoittumisen takia oli kuitenkin miltei mahdotonta saada ammattikuvaajaa käyttöön, joten sovimme ohjelmapäällikön kanssa, että kuvaisin koosteen itse toimittajille tarkoitetulla pikkukameralla. Mini DV on pienikokoinen, kevyt ja digitaalinen TV-laatuun kelpaava kamera. Olin sitä ennen käyttänyt samanlaista kameraa koulussa ja harjoittelussa, joten koin taitojeni riittävän tehtävään. Tehdessäni dokumenttikoostetta Turun Taiteiden yöstä Turku TV:lle en vielä ollut tarkentanut ja rajannut koko lopputyön aihetta. Toteutuksen aikana kohdanneet ongelmat ja heränneet kysymykset moniosaajuudesta selkeyttivät lopulta koko aiheen. Neljän vuoden monimediatoimittajan opintoni olivat nyt jo takana, kuten kolme kuukautta pitkä loppuharjoittelukin. Minun olisi tässä vaiheessa pitänyt olla pätevä moniosaaja ja työni jälki siksi laadukasta. En arvannut työkäytännön kuitenkaan osoittautuvan niin vaikeaksi kuin dokumenttia tehdessäni, ja siksi rupesin pohtimaan enemmän ja enemmän sitä, olenko pätevä moniosaaja. Mielestäni olin kuitenkin omaksunut hyvin tekniikan opetuksen koulussa eivätkä muutkaan opit aivan olleet unohtuneet. Heräsi kysymys, kuinka hyvin opetus sitten vastaa työelämän todellisia työtilanteita. Tuoteosa, Taiteiden yö dokumentti, toimii kokemusperäisenä tutkimusaineistona lopputyön tutkimukselle. Tuoteosan tekoprosessista muodostuikin konkreettinen pätevyystesti koulutetulle monimediatoimittajalle. Testin tuloksena huomasin, että työni laatu kärsii joutuessani keskittymään sekä toimittamiseen että kuvaamiseen samaan aikaan. Sain kuitenkin aikaiseksi kohtalaista laatua monipuolisen koulutukseni ja työkokemukseni ansiosta.

15 Vastoinkäymiset Halusin ottaa haasteen vastaan itse toimitetusta ja kuvatusta dokumentista, koska ajattelin, että voisin käyttää tuotosta tulevaisuudessa hyvänä työnäytteenä osaamisestani. Huomasin kuitenkin jo kalustoa tehtävään valikoidessani, että käytännön toteutus aivan yksin on paljon vaikeampaa kuin olin kuvitellut. Paineita asetti vielä se, että nyt ei ollut kyseessä enää koulun harjoitustyö vaan työ, jonka oli määrä tulla ulos televisiosta määrättyyn aikaan. Laadulle ratkaiseva valinta oli ilman kamerajalustaa kuvaaminen. Jalustan käyttöä puolsivat seikat haastattelujen helpommasta toteutuksesta ja vakaasta kuvasta. Päätin kuitenkin olla ottamatta jalustaa, koska yksin sitä saattaisi olla raskas kantaa pitkin kaupunkia tapahtumasta toiseen suuren ihmisjoukon keskellä. Toinen syy jalustan pois jättämiselle oli tapahtumien nopea aikataulu ja vauhdikkuus. Tiesin, että jalusta saattaa viedä liikaa aikaa tilanteissa, missä pitää reagoida nopeasti. Iso jalusta herättää ohikulkijoissa huomiota ja saattaa siten karkottaa mahdollisia kuvauskohteita. Jalustan pois jättäminen aiheutti enemmän ongelmia kuvaustilanteissa kuin osasin kuvitella. Jalustan puuttumisen takia sekä jutun kuvallinen laatu että sisältö mielestäni kärsivät huomattavasti. Oli miltei mahdotonta pitää kameraa vakaana paikallaan ja hyvin rajattuna haastateltavaan sekä samalla pitää mikrofonia sivussa, jotta haastateltava ei katsoisi suoraan kameraan. Tiesin siis koulutukseni perusteella millainen on hyvä kuvallinen laatu ja ilmaisu, mutta en kyennyt sitä tavoitteideni mukaisesti toteuttamaan. Mikäli en olisi opiskellut kuvaamista ja audiovisuaalista kulttuuria koulussa, en olisi selvinnyt tehtävästä luultavasti ollenkaan ja kuvausjälki ei ainakaan olisi ollut esityskelpoista. Teknisten vaikeuksien keskellä oli vielä haasteena hyvä keskittyminen sisällön kannalta olennaisiin kysymyksiin ja vastauksiin. Haastattelu oli helpompaa ilman haastattelumikrofonia käyttäen ainoastaan kameran mikrofonia, mutta tällöin ääni oli huonolaatuinen arvaamattoman taustamelun takia. Kaikissa teknisissä valinnoissa oli oma riskinsä. Tarkkaavaisuuteni haastattelujen suhteen heikkeni joka kerta, kun kamera vilkutti tyhjenevää kasettia, loppuvaa nauhaa tai kun käteni alkoivat väsyä kameran ja

16 16 mikrofonin kannatteluun. Tiesin kyllä, että haastattelut eivät olleet riittävän hyviä sisällöltään, mutta en siinä tilanteessa kyennyt parempaan Moniosaaja valintojen edessä Jouduin dokumenttia tehdessäni selkeiden valintojen eteen sisällön ja muodon suhteen. Pyrkimys hyvään kuvaan vei huomiopistettä journalistisesti hyvästä sisällöstä. Konkreettisena vastakkaisesimerkkinä toimii tilanne, jossa haastattelukuva on huonosti rajattu ja miltei käyttökelvoton, koska keskityn liikaa haastateltavan puheeseen ja kysymyksiin. Kun taas haastattelukuvan oli mielestäni hyvä, oli haastateltavan puhe käyttökelvotonta joko aiheen takia tai äänen huonon laadun takia. Tajusin puutteellisen suoritukseni kokonaisuutena vasta materiaalia läpi katsellessani ja sopivia kohtia nauhalta valikoidessani. Olin sitä mieltä, että olisin varmasti kuvannut paremmin, mikäli olisin saanut keskittyä täysin tekniikkaan ja kuvalliseen ilmaisuun miettimättä kysymyksiä. Olin myös pettynyt omaan haastattelutaitooni ja kysymyksiini, mitkä olivat mielestäni laadullisesti keskinkertaisia. Tulin siihen tulokseen, että keskityin liikaa kameran hallintaan tilanteen kokonaishallinnan sijasta enkä kuunnellut haastateltavien vastauksia tarpeeksi hyvin itse tilanteessa. Omasta mielestäni sekä journalistisen sisällön laatu että kuvan laatu heikkenivät, koska yritin tehdä molempia samaan aikaan tiukassa aikataulussa. Suurimmaksi syyksi ongelmaan koin sen, että koulussa olin opiskellut paljon tekniikkaa ja journalismia lähinnä erikseen, mutta en tarpeeksi niiden hallintaa yhdessä. Eli käytännön harjoittelua olisi saanut olla koulutuksessa vieläkin enemmän. Koulutukseni pätevöittää minut nimenomaan hakeutumaan työhön, jossa kuvaan ja haastattelen samaan aikaan, ei niinkään sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin pelkästään kuvaaja. Tilanteita ja haastatteluja ei voinut ottaa uusiksi, joten leikkausvaiheessa oli keksittävä keinoja paikata laadullisesti heikompia kohtia. Tein kuvakäsikirjoituksen ja sisällöllisen käsikirjoituksen aluksi erikseen saadakseni molempiin järkevän draaman kaaren. Tässä koin suurta apua kouluni käsikirjoittamisen luennoista. Oivalsin käsikirjoituksen olevan

17 17 miltei välttämätön työkalu työelämässä. Myös Aristoteleen oppi draaman kaaresta televisiodokumentissa oli suureksi hyödyksi. Yhdistäessäni käsikirjoituksia jouduin hieman poikkeamaan käsikirjoituksesta, koska huonoa sisältöä oli paikattava hyvällä kuvalla ja päinvastoin. Kuvista olisin muuten voinut käyttää ainoastaan onnistuneet, mutta haastateltavan kasvot oli joka tapauksessa näytettävä. Lopputulos syntyi kompromisseista. Prosessi oli äärimmäisen opettava kokemus ja hyvä esimerkkitapaus. Mieltäni askarrutti eniten ajatus siitä, että joku katsoja kotonaan odottaa näkevänsä kattavan, laadukkaan ja totuudenmukaisen sekä viihdyttävän koosteen tapahtumasta ja minun olisi pitänyt pystyä täyttämään nämä odotukset. Koulutukseni ja omat taitoni riittivät kuitenkin mielestäni tehtävään, koska kyse oli subjektiivisesta dokumentista, ei erittäin tärkeästä ja objektiivisuutta vaativasta uutisoinnista. Toivoin ainoastaan, että olisin jo opiskelun aiemmassa vaiheessa oivaltanut harjoitella tällaisia tilanteita enemmän tai ymmärtänyt ehdottaa sitä opettajille. Ei siis riitä se, että ainoastaan luetaan tietty määrä journalismia, joukkoviestintää sekä audiovisuaalista kulttuuria yleisesti sekä opetellaan tekniikkaa eri välineissä, vaan täytyy opetella niiden yhteishallintaa sekä käsitetasolla että käytännössä Prosessin herättämiä kysymyksiä Sen lisäksi, että viisastuin tulevaisuuden työtehtäviä ja seuraavaa kertaa varten, sain hyödyllistä käytännön kokemusta. Mielestäni koulutukseni on tarjonnut hyvin paljon käytännön kokemusmahdollisuuksia, mutta aina ongelmatilanteissa niitä toivoisi olleen enemmän. Luennot ovat kuitenkin takana ja on aika kiteyttää oppi ja osaaminen tähän työhön. Tämän jälkeen käytännön kokemus ja taitojen kehitys on oman aktiivisuuden ja oivaltamisen varassa. Kuten edellä on mainittu, näistä tuoteosan tekoprosessin synnyttämistä oivalluksista ja kysymyksistä sain lähtökohta-aineistoa laajemmalle tutkimukselle. Lähtiessäni

18 18 tekemään kyselyä valmistuneille opiskelijoille oletin, että he ovat kokeneet vastaavanlaisia ongelmia koulutuksensa pätevyydestä ainakin aluksi, mutta ovat kehittyneet työssään ja mahdollisesti jatkokouluttaneet itseään. Luulen, että moniosaajan jokapäiväinen työ opettaa sisällön ja tekniikan yhteishallintaa siinä määrin, että työn laatu paranee koko ajan. Työssä pystyy varmasti myös kehittymään, vaikka pohjakoulutus ei olisikaan kaikilta osin riittävä. Uskon myös, että kokeneillakin toimittajilla tulee päivittäin tilanteita, joissa laatu edelleen kärsii. Ennen kaikkea journalisti on laadullisesti vastuussa yleisölle eikä ainoastaan itselleen tai kanavalleen ja siksi moniosaajan täytyy olla valmis myös kouluttautumaan koko ajan lisää siinä tahdissa kun median käsitteet ja käytännöt muuttuvat. Moniosaajuus on niin uusi asia, että se ansaitsee osakseen kritiikkiä kaikkien muiden uusien ilmiöiden lailla. Kattavaa tutkimusta parhaasta koulutustavasta ja sen merkityksestä on varmasti aikaista vielä tehdä, mutta eri opetusten hyviä ja huonoja puolia sekä koulutustarvetta osaa varmasti punnita itse työtä tehnyt henkilö tällä hetkellä parhaiten. Tällä hetkellä sisällön moniosaajia kouluttaa varsinaisesti Diak ja olennaista on tutkia tässä vaiheessa, miten edeltäjäni ja valmistuneet opiskelijat ovat kokeneet vastaavat ongelmatilanteet.

19 19 4. TUTKIELMAN TOTEUTUS 4.1. Tutkielman lähtökohta Jos Diak on toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan selvityksen mukaan viestinnän koulutusohjelmista lähimpänä moniosaajan koulutusta, täytyy opintosuunnitelman olla suhteessa kaikkein monipuolisin tai koulutuksen pisin. Koulutus kestää kuitenkin ammattikorkeakouluille yleisen neljä vuotta, missä ajassa tulisi opetella monimediatoimittajan taidot. Tällaisessa vauhdissa ei ehdi opiskella erikoistavia ja syventäviä opintoja ja silloin vaarana on erikoisosaamisen puute. Moniosaaminen ja erikoisosaaminen voidaan kärjistettynä ajatella toistensa vastakohtina. Koulutuksen hyvä puoli on se, että osaa kaikkea, mutta negatiivisesti ajateltuna: osaa kaikkea vähän, mutta ei mitään oikein hyvin. Onko Diakin opiskelijoilla omasta mielestään tarvittavat perustaidot työskennellä moniosaajana? Osaavatko he kaikkea vähän, mutta ei mitään oikein hyvin vai osaavatko he tarpeen mukaan kaikkea tarvittavasti? Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, miten Diakin viestinnän koulutusohjelman monimediatoimittajakoulutus vastaa työelämän käytäntöjä. Tavoite pääpiirteissään on kerätä palautetta opetuksen onnistumisesta ja koota tietoja, joista saattaisi olla hyötyä opintosuunnitelman laatijoille. Tutkielma on toteutettu ainoastaan monimediatoimittajakoulutuksen käyneiden keskuudessa; ts. on pyritty löytämään heidän kannaltaan vastaukset kysymyksiin: Millainen on valmistuneiden ja lähes valmistuneiden medianomien käsitys omasta monimediatoimittajan koulutuksesta verrattuna työelämän asettamiin vaatimuksiin? Mitä ongelmia/puutteita he kokivat opetussuunnitelmassa olevan? Media99:t, eli tammikuussa 1999 opintonsa Diakin viestinnän linjalla aloittaneet opiskelijat, on ensimmäinen vakinaisesta ammattikorkeakoulusta valmistunut/valmistuva vuosikurssi. Kohdistan tutkielman tähän vuosikurssiin, koska he ensimmäisinä ovat aloittaneet uudessa koulutusohjelmassa ja suuntautumisvaihdossa, ennen kuin opetus on ajan myötä hioutunut. Media99:n sijoittuminen työelämään ja työssä osaaminen on jo eräänlaisena todistuksena koulutuksen onnistumisesta.

20 20 Tällaiselle tutkielmalle on tarvetta, koska Diak on lähtenyt kehittelemään koulutusta ja monimediatoimittajan suuntautumisvaihtoehtoa juuri työyhteisöjen tarpeita vastaavaksi kuten edellä on kerrottu. Diak on luonut aivan uuden ja erilaisen koulutusohjelman miltei tyhjälle pohjalle, ja sen takia seurantaa ja tutkimusta koulutuksen onnistumisesta on hyödyllistä tehdä koko ajan. Tutkielma toteutettiin sähköpostikyselynä, mikä lähettiin jokaiselle media99:n opiskelijalle valmistumisesta riippumatta. Myös tutkintoa vaille valmistuneet oppilaat olivat olennaisia tutkielman kannalta, koska oletin heillä olevan jo paljon työkokemusta. Sähköpostin valinta kanavana johtuu siitä, että Diak halusi lain mukaisesti suojata opiskelijoidensa henkilötiedot eli osoitteet ja puhelinnumerot. Oletettavasti tutkimuskohteena olevat henkilöt ovat paremmin tavoitettavissa sähköpostilla muutenkin, kuin perinteisellä postilla, koska he ovat saattaneet muuttaa eri puolille Suomea erilaisissa työ- ja opiskelutehtävissä tai jopa ulkomaille. Suurin osa työskentelee varmasti paljon tietokoneella tai sen läheisyydessä, joten sähköposti on tässäkin suhteessa helpompi tapa vastata verrattuna käsin kirjoittamiseen. Sain koulumme viestinnän yliopettajalta aluksi 13 oppilaan sähköpostiosoitteet. Kahden valmistuneen oppilaan osoitteista ei opettajalla ollut tietoa., ja yksi osoite oli tiedoissa väärin. Lähetin aluksi kyselyn näille 13 oppilaalle saatekirjeineen Neljän päivän kuluttua lähetin kohderyhmälle muistutuksen ja kyselyn uudelleen. Aluksi annoin vastausaikaa vain viikon, mutta koska vastauksia palautui hitaaseen tahtiin, joustin palautuksissa loppuun saakka. Aikataulussa oli joustettava myös siksi, koska kaikki eivät saaneet kyselyä samaan aikaan. Puuttuvat osoitteet sain selville hieman myöhemmin kysymällä muilta oppilailta ja virheellisen osoitteen sain korjattua puhelintiedustelun avulla. Tämän jälkeen lähetin kyselyn näille jäljellä oleville moniosaajille. Lähetin kyselyn kaikkiaan 15 henkilölle, joista 9 palautti kyselyn. Vastauksiin en laske yhtä sähköpostia, missä kohderyhmän henkilö vastasi vain sähköpostiini muutamalla sanalla ja pahoitteli, ettei hänellä ollut kommentoitavaa aiheeseen. Tulosten laskemista vaikeutti osaltaan myös se, etteivät kaikki kyselyn palauttaneet vastanneet kaikkiin kyselyssä olleisiin kysymyksiin.

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 ry Toni Kangas 16. elokuu 2015 Opintomestari 2015 Julkinen OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY SISÄLLYS Kaavioista... 1 Taustatiedot... 1 Uusi kandidaattiohjelma... 2 Vanha

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani This tool was created by Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille Osa II 8 askelta urapolullani Yhteystiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email: Tuutorini / Ohjaajani: Osoite: Puhelin: Matkapuh: Email:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot