Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla"

Transkriptio

1 Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen loppuraportti ajalta Irmeli Ruokanen Hankkeen hallinnoijana ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Hankenumero: Hankeen rahoitus: Hanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena ja se toteutti toimintalinjaa 2 ja projektityyppinä: Kehittämisprojekti

2 Sisällys 1. Yhteenveto projektista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Riskipuukohteiden kartoitus Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja... toimijoiden välille Henkilökohtainen neuvonta Viestintä Hankkeen hallinnointi Projektissa kehitety uudet tuotteet Projektin yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Riskialueiden kartoitus Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen Verkoston kokoaminen,kehittäminen ja yhteistyö Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisääminen.. metsänomitajien neuvonnan avulla Media ja viestintämateriaali Projektin tuotteet Projektin innovatiivisuus Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Hyvät käytännöt Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen sekä niiden ohjeistus Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille Metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta Toiminnan jatkuvuus Toimintamallien käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi Projektin rahoitus Liitteet: 1. Kartta riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista Pohjois-Pohjanmaalla 2. Maakunnan keski- ja eteläosassa 3. Koillismaalla 4. Tiedote metsänomistajalle Sähköjohtojen tuulija lumituhoja.torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti 5. Kartta riskipuukohteista 6. Lista alueen metsäalan toimijoista 7. Johtojen vierimetsien hoito -esite 8. Tiedotustilaisuuden ohjelma 9. Tiedote lehdistölle 10. Juttu Maaseudun Tulevaisuudessa 11. Esite hankkeesta Nettisivut:

3 1. Yhteenveto projektista Projektin tavoitteena oli parantaa sähkönjakelun ja junaliikenteen toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen johdoille kaataman tai lumitaakan taivuttaman puuston (riskipuuston) aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä. Tämä tehtiin hyödyntäen laserkeilauksella hankittua aineistoa puustosta ja metsäkeskuksen metsävaratietoa sekä tiedottamalla ja toimijoiden verkostoitumisella. Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö. Projektiin osallistui kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto. Projektin tuloksena syntyi toimintamalli (ohje), jossa laserkeilausaineistosta ja muusta metsävaratiedosta tuotettiin vierimetsien puiden riskianalyysejä liian pitkistä puista karttagrafiikkana. Tieto vierimetsien riskipuista annettiin tiedostomuodossa verkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Tiedon perusteella ne voivat päättää esimerkiksi riskipuiden poistamisesta. Puunostajille riskipuutietoja ei voitu antaa henkilötietolain ja lain Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä perusteella. Projektissa muodostettiin metsäkeskuksen, sähköverkkoyhtiöiden, metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tiedonvälitysverkosto. Yhteensä 5369 metsänomistajaa, jotka omistavat vierimetsiä 2200 km:n matkalta sähköjohtoa/rautatietä sai kirjeen vierimetsien hoidosta. Kirje sisälsi tiedotteen vierimetsien hoidon merkityksestä, kartan vierimetsän riskipuista ja palstan hakkuusuosituksista, johtojen vierimetsien hoito -esitteen, alueen puunostajista yhteystiedot sekä kutsun tiedotus/neuvontatilaisuuteen. Tiedonvälitystä edisti merkittävästi hankkeessa pidetyt 11 tiedotustilaisuutta. Projektissa panostettiin metsänomistajien tiedotuksen lisäksi metsäammattilaisten, etenkin puunostajien tiedottamiseen vierimetsien hoidon edistämiseksi. Puunostajat ovat avainasemassa vierimetsien hakkuiden edistämisessä myös projektin päätyttyä. Paikallisia puunostajia oli tiedotustilaisuuksissa yhteensä noin kolmekymmentä eri henkilöä, mutta sähköpostiviestit, tiedotteet ja lehtiartikkelit tavoittivat maakunnan kaikki metsäammattilaiset monta kertaa vierimetsien hoidon tiimoilta projektin aikana. Sekä metsänomistajat että puunostajat kokivat hankkeen hyväksi ja vierimetsien hoitoon huomion kiinnittämisen tärkeäksi asiaksi. Projektissa tehtiin neljä tiedotetta laajalla jakelulla, joka kohdistui lehdistöön, asiakaslehtiin, Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisiin ja ohjausryhmään. Lisäksi lähetettiin parikymmentä yksilöityä tiedotetta/juttua yksittäisiä lehtiä varten. Metsäkeskuksen tiedossa on 25 julkaistua artikkelia valtakunnan, maakunnan, paikallis- ja asiakaslehdissä. Vuoden 2015 alussa ilmestyvät vielä maakunnan metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdissä ja metsäkeskuksen nettisivuilla jutut vierimetsien hoidosta. Hankkeessa valmistettiin olemassa olevan materiaalin lisäksi myös omaa tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Vierimetsien hoidosta tehtiin esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä). Kaikki hankkeessa tehdyt tiedotteet, esitteet ja koulutusmateriaalit löytyvät netistä metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot-sivuilta. Lisäksi siellä on mm. sähköjohtojen vierimetsien hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. Jatkossa projektissa kehitetyllä toimintamallilla voidaan tehdä sähköjohtojen/junaraiteiden vierimetsien puustoista helposti ja nopeasti riskipuukarttoja, koska toimintamalli on kuvattu. Tavoitteena on jatkossa edistää vierimetsien hoitoa uusilla laserkeilausalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja myös muualla Suomessa. Projektissa toteutettu yhteistyöverkosto toimintatapa vierimetsien hoidon edistämiseksi oli onnistunut. Toimintatapa turvaa myös jatkuvuuden vierimetsien hoidon edistämiseen mm. puunostajien kautta. Metsänomistajat ja puunostajat kokivat vierimetsien hoidon tärkeäksi asiaksi ja aikoivat edistää sitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle 70 prosentin tuen. 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 2.1 Lähtökohta Lähtökohta projektille oli viime vuosien runsaat myrskyt ja lukuisat valtion hallinnon selvitykset, joissa todettiin tarve lisätä keinoja sähköturvallisuuden parantamiseksi. Projektissa analysoitiin pääosin keskijännitejohtojen ja radanvarsien vierimetsien puustojen tuhoriskejä sekä haettiin keinoja suunnata puustoa vahvistavia toimenpiteitä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Projektissa etsittiin ratkaisua riskikohteiden kartoitukseen ja luokitukseen laserkeilausaineistoa ja metsäalan paikkatietoa uudella tavalla hyödyntäen. Lisäksi projektilla haettiin lisää käyttöä laserkeilausaineiston ja metsäalan paikkatiedon hyödyntämiselle. 2.2 Tavoitteet Projektin tavoitteet olivat seuraavat: Parantaa alueen elinkeinoelämän toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen tai lumitaakan taivuttaman puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä sekä nopeuttamalla korjaustoimenpiteitä. Hyödyntää laserkeilausaineistoa ja metsävaratietoa mm. maapohjasta, harvennustarpeista ja puustosta. Edistää metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jolla tuotetaan riskianalyysejä sähkölinjojen ja radan vierimetsien puustoista. Laserkeilausaineistosta poimitaan ja analysoidaan linjojen vierimetsien tilannetieto karttagrafiikkana liian pitkistä puista. Tieto riskialueista on jaettavissa tiedostomuodossa verkkoyhtiöille ja puunkorjaajille. 3

4 Vierimetsien riskipuut osoittavat mahdolliset puuston poiston tarpeet myrsky- ja lumituhojen ehkäisemiseksi. Riskianalyysejä tehdään eri puolilla maakuntaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta hyödyt leviävät laajasti. Syntyy arviolta 500 km:n linjamatkalta valmista kartta-aineistoa, josta selviää linjojen riskikohteet. Projektin kuluessa kartta-aineistojen valmistamistavoite on nostettu moninkertaiseksi, yli 2000 kilometriin. Riskialueiden maanomistajille tiedotetaan riskipuista ja heitä opastetaan vahvistamaan metsiään hoitohakkuiden yhteydessä. Metsänomistajien tiedottaminen tehdään kirjeitse (maanomistajat saavat kartat riskikohteista ja ohjeet hakkuisiin), tiedotustilaisuuksilla ja lehtijutuilla. 2.3 Kohderyhmä Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Liikennevirasto, Fingrid OYJ, Loiste Sähköverkko Oy (entinen E.ON Kainuun Sähköverkko Oy), Iin Energia Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Elenia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Caruna (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) ja riskikohteiden metsänomistajat. Välilliset kohderyhmät ovat puuta korjaavat yritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja muut metsänomistajat sekä sähkön saannista ja liikennnöinnistä riippuvaiset yritykset, erityisesti suurten taajamien ulkopuolella. Välillisesti hankkeesta hyötyy myös koko yhteiskunta sähkönjakelun toimintavarmuuden ja junaturvallisuuden lisääntymisen kautta. 3. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö. Projektiin osallistuvia yrityksiä oli kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto. Projektissa metsäkeskus toteutti seuraavat toimenpiteet: 3.1 Riskipuukohteiden kartoitus Projektissa kartoitettiin keski- ja suurjännite- sekä rautatielinjojen vierimetsien riskipuita, jotka mahdollisesti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilattu kaukokartoitusaineisto, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä muu puuston ja maaperän hila-aineisto. 3.2 Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen Projektissa tunnistettiin vierimetsien puiden riskialttius kaatua sähköjohtojen tai junaraiteiden päälle luokittelemalla vierimetsien puut pituusluokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten testauksia maastossa. Työn tuloksena syntyi kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittelemalla puut sen mukaan paljonko ne kaatuessaan yltäisivät linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin myös riskikohteiden maaperätieto (turvemaa), palstan hakkuusuositukset ja hakkuissa säästettävät metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. 3.3 Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja toimijoiden välillä Projektissa kehitettiin verkostoja metsänomistajien ja toimijoiden välillä. Metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä vierimetsien hoitamiseksi edistettiin mm. metsänomistajien tiedottamisella, järjestämällä neuvontatilaisuuksia eri puolilla maakuntaa, antamalla muutamassa kunnassa henkilökohtaista neuvontaa sekä myös maastossa tapahtuvaa neuvontaa vierimetsien hoidosta. Metsänomistajille lähetettiin vierimetsien hoitoon innostavat kirjeet, jotka sisälsivät kartan riskipuista ja hakkuusuosituksista, vierimetsien hoito - esitteen, kutsun tiedotustilaisuuteen ja kyseisen kunnan metsätoimijoiden yhteystiedot hakkuiden toteutuksen helpottamiseksi. Kaikissa hankkeen 11 tiedotustilaisuudessa oli metsäkeskuksen edustajien lisäksi edustaja sähköverkkoyhtiöstä, metsänhoitoyhdistyksestä, Stora Ensosta ja/tai Metsä Groupista sekä metsäpalveluyritys Otsosta. 3.4 Henkilökohtainen neuvonta Hankkeessa lisättiin riskikohteiden ennakoivia hakkuita metsänomistajien henkilökohtaisen puhelin- ja maastoneuvonnan avulla Haukiputaalla, Yli-Iissä ja Taivalkoskella. Neuvonta kohdennettiin metsänkäyttöilmoituksien tarkastuksien ja riskipuiden perusteella. 3.5 Viestintä Hankkeessa viestittiin laajasti projektisuunnitelman mukaisesti. Viestintää varten metsäkeskus laati viestintä- ja koulutusmateriaalia sekä hyödynsi valmista metsänomistajille ja metsätoimijoille tarkoitettua viestintämateriaalia. Viestintä- ja koulutusmateriaali sekä tiedotteet on tallennettu nettiin sekä hankkeen sivuille, että osin metsäkeskuksen metsätuhot sivuille. Lisäksi materiaalit ovat metsäkeskuksen intranetissä. Hankkeessa on annettu haastatteluita, tehty tiedotteita sekä valmiita juttuja ja sähköpostiviestintää toimittajille. Tiedotusta on tehty maakunta- ja paikallislehtiin sekä valtakunnallisiin lehtiin että sähköverkkoyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin. Viestintää tehtiin lähes 5400 metsänomistajalle kirjeitse, kaikille maakunnan metsäammattilaisille, hakkuukoneiden kuljettajille, metsäkonekouluille, lehdistölle, sähköverkkoyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdille sekä metsäkeskuksen toimihenkilöille koko Suomeen sekä metsäkeskuksen nettisivuilla. Projektin lopussa tehtiin palautekysely ohjausryhmälle. 4

5 3.6 Hankkeen hallinnointi Hankkeen hallinnoinnin hoiti metsäkeskus. Siihen kuului ohjausryhmän kokoukset, sidosryhmätapaamiset, raporttien tekeminen ja hankkeen johtaminen. 3.7 Projektissa kehitetyt uudet tuotteet: Hankkeessa kehitettiin toimintamalli johtolinjojen vierimetsien riskikohteiden selvittämiseen ja riskipuukarttojen tuottamiseen metsäkeskuksen laserkeilaus- ja metsävara-aineiston sekä maastovarmistusten perusteella ArcMap ohjelmalla. Tähän toimintamalliin liittyen laserkeilausaineiston käsittelymenetelmää testattiin Pohjois-Pohjanmaalla todellisilla keilausaineistoilla. Toimintamallista on tehty oma raportti (Maaranto K. ja Saari E. 2014). Projektissa tuotettiin myös: - Toimintamalli vierimetsien hoidon tiedonvälitysverkoston muodostamisesta - Olemassa olevaa tiedotusmateriaalia täydentävää esite- ja esitysmateriaalia johtoalueiden vierimetsien hoidosta - Arvioitiin tuhojen ennaltaehkäisemiseksi annettavaa neuvontaa ja tiedotusta tuhoalttiiden reunametsien maanomistajien osalta. - Projektista ja uuden toimintamallin kustannustehokkuudesta tehtiin kysely projektin ohjausryhmälle hankkeen lopussa. 3.8 Projektin yhteistyö Metsäkeskus teki hankkeessa yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston kanssa etenkin tiedotustilaisuuksien järjestämisessä. Yhteistyötä tehtiin myös mm. tiedotuksessa ja projektin alussa riskipuuluokituksen tekemisessä. Lisäksi yhteistyössä mukana oli ennen kaikkea puutavaraa ostavat yritykset, joista merkittävimpänä Stora Enso, metsänhoitoyhdistykset ja Otso Metsäpalvelut. Tiedotustilaisuuksissa oli luennoimassa metsäkeskuksen lisäksi sähköverkkoyhtiön edustaja. Puunostajat Stora Enso ja/ tai Metsä Group, metsänhoitoydistys ja Osto Metsäpalvelut olivat innostamassa metsänomistajia hakkuisiin. Vierimetsien varsinainen hoitotyö ja hakkuut jäävät täysin puutavaranostajien ja hakkaajien sekä metsänomistajien tehtäväksi. Metsäkeskuksen rooli projektissa oli vierimetsien riskipuista tiedottaminen ja niistä hoitoesitysten antaminen sekä metsänomistajien innostaminen vierimetsien hakkuisiin. Myös puunostajien aktivointi vierimetsien hakkuiden lisäämiseen kuului projektiin. 4. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin julkisuus ja tiedottaminen sujui suunnitelman mukaan useita toisiaan tukevia tiedottamisen välineitä hyö- dyntäen. Tiedottamista tehtiin koko maakunnan alueella kirjeitse metsänomistajille, tiedotustilaisuuksilla, lehdistötiedottamisella, projektin www-sivujen välityksellä sekä metsäammattilaisten ja metsäkonekoulujen opettajien tiedottamisella sähköpostitse. Tiedottaminen painottui projektin toiselle vuodelle. Projektissa tehtyjä esitteitä vierimetsien hoidosta jaettiin metsänomistajien lisäksi metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten, puutavarayhtiöiden ja metsähallituksen metsäammattilaisille sekä hakkuukoneen kuljettajille ja sähköverkkoyhtiöille. Keskijänniteisten sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien metsänomistajille lähetettiin yhteensä 5369 henkilökohtaista kirjettä riskipuista ja niiden hoitamisesta (taulukko 1). Metsänomistajille lähetetty kirje sisälsi tietoa johtojen ja junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitoista, kartan mahdollisten riskipuiden sijainnista ja kaikista palstan hakkuumahdollisuuksista, vierimetsien hoito-esitteen, alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot sekä kutsun tiedotustilaisuuteen. Riskipuukarttoja parannettiin projektin Elenia Oy Fingrid Oy Caruna Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Iin Energia Oy Loiste Sähköverkko Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun seudun Sähkö Verkkopalvelut Liikennevirasto (rautatiet) Kunnat Siikajoki, Haapajärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Nivala, Pyhäjärvi, Raahe (Vihanti) Muhos, Tyrnävä, Liminka, Siikajoki, Oulu (Haukipudas), Ii Oulu (Ylikiiminki), Kuusamo, Taivalkoski Oulu (Haukipudas) Linjan pituus, km Verkkoyhtiö / Liikennevirasto Maanomistajia Riskikohdekarttoja ei tiedotteita ei tiedotteita Ii Pyhäntä, Siikalatva (Kestilä) Oulu (Oulu, Yli-Ii) Oulu, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki Oulu, Ii, Muhos, Liminka, Siikajoki YHTEENSÄ Taulukko 1. Metsänomistajien henkilökohtainen tiedottaminen kirjeitse hankkeessa. 5

6 puolivälissä lisäämällä niihin palstan kaikki hakkuumahdollisuudet ja metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. Aikaisemmissa kartoissa näkyi vain sähköjohdon/junaraiteen vierimetsäkuvion riskipuut ja hakkuusuositukset. Ilmoittamalla metsänomistajille kaikki palstan hakkuumahdollisuudet innostettiin metsänomistajia paremmin hakkuisiin. Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston linjojen vierimetsien riskipuista tiedotettiin. Poikkeuksena oli Fingridin johtojen puut, joista ei tiedotettu meneillään olevan vierimetsähoitoprojektin takia. Koillismaalla Carunan vierimetsistä tiedotettiin vain vähän Pohjois-Kuusamossa ja Taivalkoskella Carunan oman vierimetsäprojektin takia. Liitteinä 1-3 on kartat riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista ja junaraiteista Pohjois-Pohjanmaalla liite 1, maakunnan keski- ja eteläosassa liite 2 ja Koillismaalla liite 3. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia johtojen vierimetsien hoidosta järjestettiin yhteensä 11 kappaletta: Yli-Iissä, Kempeleessä, Haukiputaalla, Iissä (kaksi tilaisuutta), Ylikiimingissä, Pyhännällä, Siikajoella, Vihannissa, Muhoksella ja Limingassa. Osallistujia (nimensä osallistujalistaan kirjoittaneita) tilaisuuksissa oli 229 henkilöä (taulukko 2). Pvm Paikkakunta Osallistujia Sähköverkkoyhtiö/ Liikennevirasto Yli-Ii 25 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Kempele 10 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Ylikiiminki 10 Caruna Oy Ii 23 Liikennevirasto, Iin Energia Oy Haukipudas 18 Haukiputaan Sähköosuuskunta Pyhäntä 20 Loiste Verkkoyhtiö Oy Siikajoki 11 Elenia Oy Muhos 14 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Liikennevirasto, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Vihanti 43 Elenia Oy Ii 28 Haukiputaan Sähköosuuskunta, Iin Energia Oy Liminka 27 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yhteensä 229 Taulukko 2. Hankkeessa pidetyt tiedotus/neuvontatilaisuudet ja nimensä osallistujalistaan kirjoittaneet. Kaikille Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille tiedotettiin hankkeesta sähköpostitse neljällä tiedotteella ja lisäksi he saivat oman alueensa tiedotustilaisuuksiin kutsut. Jokaisessa yhdessätoista tiedotustilaisuudessa oli mukana kyseisen alueen merkittävien metsätoimijoiden (metsänhoitoyhdistys, Stora Enso ja/tai Metsä Group, Otso Metsäpalvelut) metsäammattilaiset, jotka kertoivat oman organisaationsa tavan innostaa metsänomistajia vierimetsien hoitoon. Lehdistölle tiedotteita tehtiin neljä kappaletta (taulukko 3) ja sen lisäksi tehtiin parikymmentä juttupohjaa yksittäisten lehtien näkökohdat huomioiden toimittajien käyttöön. Metsäkeskuksen tiedossa olevia julkaistuja artikkelita oli 26 kappaletta (taulukko 4). Tiedottaminen hankkeessa oli aktiivista yhteydenottoa toimittajiin artikkelien aikaansaamiseksi lehdissä. Projekti sai näkyvyyttä paikallislehtien lisäksi maakuntalehti Kalevassa neljä kertaa ja valtakunnan lehdissä mm. Maaseudun tulevaisuudessa, Helsingin Sanomissa ja Metsään -lehdessä sekä metsäkeskuksen omilla nettisivuilla. Paikallislehdet tiedottivat ilmeisesti kaikissa lehdissä vierimetsien hoidosta. Rantapohja- ja Rantalakeus -lehdissä oli kaksi erityisen isoa juttua. Projektissa tehtiin jutut myös maakunnan kaikkiin metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin; Metsänomistajat -lehtiin ja Leikko -lehteen, jotka julkaistaan alkuvuonna Hanke sai julkisuutta EU:n uuden rakennerahastokauden käynnistystilaisuudessa Kuopiossa , jossa projektipäällikkö oli esittelemässä hanketta osastolla teemana kohti älykkäitä innovaatioita. Projekti oli esillä myös Oulussa Koko Perheen metsäpäivässä Hankkeen nettisivuilla on kaikki hankkeen laajalevikkiset tiedotteet, esitteet ja koulutusmateriaalit. Nettisivut löytyvät osoitteesta Pvm Aihe Tuuli- ja lumituhoja sähkölinjoilla ja junaradoilla torjutaan EU-hankkeella Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin Sähköjohtojen vierimetsien hoidolla iso merkitys sähkönkululle Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierimetsien hakkuisiin Taulukko 3. Laajalla jakelulla lähteneet tiedotteet hankkeessa. 6

7 Pvm Media Netti Printti Helsingin Sanomat x 2013 nro 1 Metsään-lehti x x Kaleva x x 2013 nro 3 Asiakaslehti Valokaari x x 2013 nro 4 Asiakaslehti Sulake x x 2013 nro 2 Metsään-lehti x x Forum24 x x Maaseudun x Tulevaisuus Maaseudun x x Tulevaisuus Rantapohja x x Kaleva x x Metsälehti x Metsälehti x Rantalakeus x x Kaleva x x Rantapohja x x 2014 nro 2 Metsään-lehti x x Siikajokilaakso x Tervareitti x x Raahen Seutu x x Koillissanomat x x Kaleva x x Maaselkä x x Selänne x x Rantalakeus x x Maaseudun Tulevaisuus x Taulukko 4. Metsäkeskuksen tiedossa olevat julkaistut artikkelit vierimetsien hoidosta Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla -hankkeessa. 5. Ongelmat ja suositukset Projektin enimmäisenä vuonna 2013 työt jäivät jälkeen aikataulusta projektityöntekijöiden muiden töiden takia. Vuoden 2014 aikana projekti kuroi kiinni jälkeenjääneisyyden ja projektisuunnitelma mukaiset työt saatiin tehtyä lähes kokonaan. Vain metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta jäi hankkeessa reiluun puoleen suunnitellusta. Suosituksena jatkohakkeita varten on se, että osa-aikaisille hankeyöntekijöille pitää varata riittävästi aikaa toteuttaa hanketyöt muilta töiltä. 6. Projektin tulokset Metsäkeskus toteutti hankkeen lähes suunnitelman mukaisesti. Muutos suunnitelmaan verrattuna oli metsänomistajien henkilökohtaisen neuvonnan määrän jääminen alle suunnitellun. Neuvontaan olisi voinut käyttää lähes kaksi kuukautta pidemmän ajan suunnitelman mukaan. Suunnitelma ylitettiin kirjeitse tapahtuvan metsänomistajien riskipuutiedotuksen osalta yli viisinkertaisesti. Lisäksi vierimetsien riskipuuaineistoja valmistui yli nelinkertainen määrä suunnitelmaan verrattuna. Toimintamallit saatiin tuotettua. 6.1 Riskialueiden kartoitus Metsäkeskus kartoitti laserkeilatuilta alueilta sähkölinjojen ja rautateiden vierimetsien riskipuita, jotka mahdollisesti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Riskipuita kartoitettiin yhteensä 2200 km:n matkalta (liitteet 1-3). Työ tehtiin pääasiassa keskijännitteisten johtojen vierimetsistä ja vain vähän suurjännitelinjojen vierimetsistä. Toimijoittain riskikartoitetut sähköjohtojen ja ratojen kilometrimäärät ja kunnat näkyvät taulukossa 1. Fingridin suurjännitelinjan vierimetsiä kartoitettiin 119 km. Rautateiden vierimetsiä kartoitettiin 122 km. Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilattu kaukokartoitusaineisto, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä puuston ja maaperän metsävaratieto. Riskipuita selvitettiin eri puolilla maakuntaa: Kuusamossa, Taivalkoskella, Ylikiimingissä, Yli-Iissä, Iissä, Haukiputaalla, Kiimingissä, Muhoksella, Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Siikajoella, Tyrnävällä, Vihannissa, Pyhännällä, Siikalatvalla, Haapavedellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Nivalassa ja Pyhäjärvellä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaalla laserkeilattujen alueiden keskijännitejohdot, joista metsävara-aineisto on valmistunut lokakuuhun 2014 mennessä, oli mukana riskipuuselvityksessä. Suurjännitejohtojen vierimetsistä riskipuuselvityksiä tehtiin Fingridin linjoista Tyrnänä-Muhos alueella ja Iissä. Rautatielinjojen riskipuita selvitettiin Oulu-Muhos, Haukipudas-Ii ja Liminka-Vihannin välillä. Rautatielinjaa jäi riskipuuselvittämättä Haapajärvellä oleva rataosuus. (Liite 2). 6.2 Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen Sähköjohtojen ja junaraiteiden vierimetsien riskipuut luokiteltiin linjan yli menevän pituuden mukaan luokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten tarkistuksia maastossa. Testattavien parametrien maastotarkastuksia tehtiin muutamalla ensimmäisellä luokittelualueella Yli-Iissä, Oulunsalossa ja Tyrnävällä. Maastokartoituksissa todettiin, että riskipuuanalyysi piti puuston pituuden osalta hyvin paikkansa. Riskikohteiden luokituksessa tehtiin yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden kanssa hankkeen alussa. Riskikohteiden kartoitus- ja luokitustyön tuloksena syntyivät kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittelemalla puut, sen mukaan paljonko ne kaatuessaan menisivät 7

8 linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin riskipuiden lisäksi myös turvemaa, palstan hakkuusuositukset ja hakkuissa säästettävät metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. Karttoja ja toimintamallia kehiteltiin koko projektin ajan. Vuonna 2014 metsänomistajille lähetettäviin karttoihin lisättiin riskipuiden lisäksi ko. palstan kaikki hakkuusuositukset (ensiharvennus-, harvennus-, ylispuu- ja avohakkuut). E4-tien länsipuolella Iin Energian riskipuukartoissa ei näkynyt hakkuusuosituksia, koska ajantasaista metsävaratietoa ei ollut. Sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle tehtiin riskipuutiedot riskiluokittain ja hakkuusuositukset 50 metrin leveydeltä johtolinjan molemmin puolin. Tiedot luovutettiin muistitikulla sähköverkkoyhtiöille. Metsävaratietoja koskeva tietosuojalainsäädäntö Henkilötietolaki (523/1999) ja laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä (419/2011) estivät riskipuu- ja hakkuusuositustietojen antamisen puutavarayhtiöille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäpalveluyrityksille. 6.3 Verkoston kokoaminen, kehittäminen ja yhteistyö Projektissa edistettiin metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä monella toisiaan tukevalla tavalla. Keinoina olivat tiedottaminen kirjeitse ja tiedotustilaisuuksilla, henkilökohtaisella neuvonnalla, maastokäynneillä, metsäammattilaisten sitouttamisella ja neuvomisella, sähköpostiviesteillä, metsänomistajille toimitetuilla alueittaisilla puunostajien yhteystiedoilla sekä lehdistötiedotuksella Metsänomistajien tiedotus kirjeitse Metsäkeskus lähetti 5369 metsänomistajalle tiedotteen mahdollisista riskipuista ja niiden hakkuusuosituksista projektin aikana. Metsänomistajille lähetettyjen kirjeiden sisältö oli seuraava: tiedote johtoalueiden/junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitoista ja vierimetsien hakkuiden hyödyistä (liite 4), kartta vierimetsien riskipuiden sijainnista ja palstan hakkuusuosituksista (liite 5), johtojen vierimetsien hoito -esitte (liite 7), alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot (liite 6) sekä tiedotustilaisuuden ohjelma (liite 8). Limingan ja Lumijoen metsänomistajien saama tiedote Sähköjohtojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti esitetään esimerkkinä liitteissä Tiedotustilaisuudet Hanke järjesti 11 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta metsänomistajille ja metsätoimijoille. Tilaisuuksissa oli läsnä yhteensä 229 henkilöä (nimensä osallistujalistaan kirjoittaneita). Kaikissa tiedotustilaisuuksissa oli mukana metsäkeskuksen henkilöiden lisäksi sähköverkkoyhtiön edustaja ja vähintään kolme kyseisessä kunnassa toimivaa puunostajaa. Keskustelu oli vilkasta tiedotustilaisuuksissa. Metsänomistajat kysyivät neuvoa myös puhelimitse metsäkeskuksen projektipäälliköltä ja työntekijältä. Sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston henkilöitä oli mukana tiedotustilaisuuksissa kertomassa riskipuiden tykkylumen ja myrskyn aiheuttamista ongelmista sähköjohdoille ja junaraiteille, sähkömarkkinalaista yms. ja vastaamassa metsänomistajien kysymyksiin Puhelinneuvonta Metsänomistajien saamien kirjeiden perusteella kymmenet metsänomistajat soittivat projektipäällikölle tai projektityöntekijöille. Kysymykset koskivat riskipuiden poistoon liittyviä suosituksia ja mahdollisia velvoitteita sekä sähköverkkoyhtiöiden oikeuksia ja velvoitteita. Lisäksi keskusteltiin mm. vierimetsien hakkuiden työturvallisuudesta. Projektissa tehtiin myös aktiivista metsäkeskuslähtöistä puhelin- ja maastoneuvontaa vierimetsien hoidosta metsänomistajille noin 30 pv Oulun Haukiputaalla ja Yli-Iissä sekä Taivalkoskella. Tämä osoitti metsänomistajien suhtautuvan myönteisesti ja aktiivisesti vierimetsien hoitoon Muu yhteistyö projektissa Projektissa tehtiin yhteistyötä metsäkeskuksen, sähköverkkoyhtiöiden, metsätoimijoiden ja metsänomistajien kesken monella tavalla. Konkreettisinta yhteistyö oli metsäkeskuksen järjestämissä yhdessätoista tiedotustilaisuudessa. Metsäkeskus teki yhteistyötä verkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston ohjausryhmän varsinaisten jäsenten tai muun yhtiön osoittaman edustajan kanssa. Lisäksi projektin aikana tehtiin yhteistyötä kaikkien alueen metsänhoitoyhdistyksien kanssa sekä sähköpostiviestein että puhelimitse teemana mm. hankkeen tavoitteet, tiedotustilaisuudet ja tiedottaminen metsänhoitoyhdistysten lehdissä. Hankkeessa olivat mukana Iin, Oulun Seudun, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken, Kuusamon, Kiimingin, Muhoksen, Siikalakeuden, Kärsämäki-Haapajärven, Pyhäjokilaakson ja Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Suomen metsänomistajien liito. Metsänhoitoyhdistysten ja Otso Metsäpalvelujen toimihenkilöitä oli mukana kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Puutavarayrityksistä mukana oli aina Stora Enson edustaja ja Metsä Group oli mukana muutamassa tilaisuudessa. Lisäksi joitakin muita metsäpalveluyrittäjiä osallistui tilaisuuksiin. Kaikki hankkeessa tavoitetut metsäalan toimihenkilöt ovat suhtautuneet myönteisesti projektipäällikön sähköpostiviesteihin ja keskusteluihin sähköjohtojen vierimetsien hoidosta. Metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljettajille metsäkeskus toimitti metsäalan toimijoiden välityksellä (metsänhoitoyhdistykset, Stora Enso, Metsä Group, Metsähallitus ja sahat) vierimetsien hoito -esitteet. Muutoin hakkuukoneiden kuljettajiin ei oltu projektissa yhteydessä. Tiedotustilaisuuksissa kaikki metsäalan toimijat innostivat puheenvuoroissaan metsänomistajia vierimetsien hoitoon ja kertoivat edistävänsä vierimetsien hoitoa omassa työssään. Metsänomistajilta tuli positiivista palautetta hankkeesta ja he kokivat riskipuiden poiston tärkeäksi asiaksi. Tämä tuli hyvin esiin metsänomistajien neuvontatilanteissa. Lukuisat metsänomistajat ilmoittivat hakkaavansa/hakkauttavansa vierimetsien riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydessä. Moni metsänomistaja oli positiivisesti yllättynyt myös saamastaan hakkuusuosituskartasta, koska he eivät olleet tienneet palstalla hakkuumahdollisuuksia edes olevan. Vain muutama metsänomistaja oli sitä mieltä, että sähköverkkoyhtiöiden pitää poistaa riskipuut. 8

9 6.4 Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisääminen metsänomistajien neuvonnan avulla Metsäkeskus suuntasi metsänomistajien puhelin- ja maastoneuvontaa metsänkäyttölimoituksien tarkastuksien ja riskiluokituksen perusteella Haukiputaan, Yli-Iin ja Taivalkosken vierimetsiin. Neuvonnalla pyrittiin lisäämään vierimetsien ennakoivia hakkuita. Neuvonta kohdistui sellaisiin metsänomistajiin, joilla oli runsaasti riskipuita. Metsäkeskuksen hanketyöntekijät ottivat yhteyttä neuvonnan merkeissä puhelimitse Haukiputaalla ja Yli-Iissä yhteensä 25 ja Taivalkoskella 9 metsänomistajaan. Yli-Iissä oli tapaaminen yhteensä neljän ja Taivalkoskella viiden metsänomistajan kanssa. Neuvontaa maastossa annettiin yhteensä seitsemälle metsänomistajalle. Kaikkiin tavoiteltuihin metsänomistajiin ei saatu yhteyttä puhelimitse. Haukiputaalla ja Yli-Iissä metsäkeskus selvitti alle puoli vuotta vanhat riskipuupalstojen metsänkäyttöilmoitukset yhteensä 75 km:n matkalta. Käyttöilmoituksia oli noin 20 kpl. Puhelimitse otettiin yhteyttä 25 metsänomistajaan, joilta ei ollut käyttöilmoitusta, mutta joiden omistamissa vierimetsissä oli merkittävistä riskipuita. Heitä neuvottiin tekemään hakkuu. Kolme metsänomistajaa sai neuvontaa maastossa omalla riskipuukohteella. Metsänomistajat suhtautuivat myönteisesti neuvontaan ja aikoivat hakkauttaa tai hakata itse riskipuut pois. Osa vierimetsäkuvioiden leimikoista, joista oli jätetty metsänkäyttöilmoitus puolen vuoden aikana, oli jo hakattu, joten neuvonnan tarvetta ei ollut. Taivalkoskella selvitettiin samalla tavalla keskijännitteisen linjan vartta parikymmentä kilometriä. Taivalkoskella otettiin yhteys puhelimella yhteensä yhdeksään metsänomistajaan riskipuiden hakkuiden edistämiseksi, joista tapaaminen sovittiin viiden metsänomistajan kanssa. Maastossa riskipuiden hakkuuneuvontaa annettiin neljälle metsänomistajalle. Metsänomistajat suhtautuivat hyvin positiivisesti neuvontaan ja aikoivat hakata tai hakkauttaa riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydessä. Metsäkeskuksessa on huomattu metsänkäyttöilmoituksien lisääntyminen johtojen vierimetsien metsikkökuvioilla vuoden 2014 lopussa huonosta puunmarkkinatilanteesta huolimatta. 6.5 Media ja viestintämateriaali Lehdistötiedottaminen ja toteutuneet lehtiartikkelit Metsäkeskus teki neljä tiedotetta laajaan jakeluun lehdistölle ja maakunnan metsäammattilaisille sähköpostitse (taulukko 3). Tämän lisäksi projektipäällikkö teki parikymmentä kohdennettua tiedotetta ja sähköpostiviestiä yksittäisille lehdille lehden omia tarpeita varten. Vierimetsien hoidosta tehtiin ainakin 26 lehtiartikkelia tai nettijuttua, jotka ovat tulleet metsäkeskuksen tietoon (taulukko 4). Artikkeleita on todellisuudessa enemmän, koska tiedotteiden läpimenon seurantaa ei pystytty tekemään. Projektista oli juttuja mm. maakuntalehti Kalevassa (4 juttua), Metsään.fi -lehdessä, Helsingin Sanomien verkkolehdessä, metsäkeskuksen nettiuutisissa ja hankkeen sivuilla sekä todennäköisesti lähes kaikissa Pohjois-Pohjanmaan paikallislehdissä. Erityisen näyttävästi projekti pääsi esille muutamassa paikallislehdessä kuten Rantapohjassa ja Rantalakeudessa, joissa oli kaksi isoa juttua vierimetsien hoidosta hankkeen aikana. Sähköverkkoyhtiöiden asiakaslehdistä ainakin Oulun Seudun Sähköverkkopalvelujen, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n ja Loiste Oy:n asiakaslehdissä oli artikkeli vierimetsien hoitohankkeesta. Liitteessä 9 esimerkkinä artikkeli Maaseudun Tulevaisuudessa Viestintämateriaali Viestintää varten metsäkeskus teki viestintämateriaalia ja hyödynsi valmista materiaalia. Projektissa tehtiin: hanke-esite, Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä) vierimetsien hoidosta. Lisäksi diaesitys tehtiin riskikarttojen tekemisestä, ilmaston muutoksesta sekä sen vaikutuksesta vierimetsiin ja johtojen riskialttiuteen tulevaisuudessa. Hankkeessa hyödynnettiin myös valmista Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n Johtoalueiden vierimetsien hoito -esitettä sekä muita sähköverkkoyhtiöiden tekemiä esityksiä tiedotustilaisuuksia varten. Metsäkeskuksen projektissa tekemät ja tiedotustilaisuuksissa käyttämät koulutusmateriaalit, sekä esimerkki sähköverkkoyhtiön (Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy) koulutusmateriaalista ovat hankkeen nettisivuilla. Hankkeen nettisivuille on tallennettu myös muita aiheeseen liittyviä esitteitä ja materiaaleja mm. työturvallisuudesta johtojen läheisyydessä työskenneltäessä ja toiminnasta myrskytuhometsissä. Metsäkeskuksen metsätuhot nettisivuille on myös tallennettu vierimetsien hoito -esite ja diaesitys. Hankkeen esite Metsäkeskus teki hankkeesta esitteen omana työnä. Esitettä jaettiin tilaisuuksissa (liite 11). Johtojen vierimetsien hoito -esite Metsäkeskus teki vierimetsien hoidosta esitteen. Vuonna 2013 ja 2014 alussa metsänomistajatiedottamisessa kirjeisiin laitettiin Energiateollisuudelta saatuja Johtojen vierimetsien hoito - esitteitä. Kun nämä esitteet loppuivat, hanke teki oman Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja painatti niitä yhteensä 4500 kappaletta tiedotustarpeisiin vierimetsien metsänomistajille, metsätoimijoille ja hakkuukoneen kuljettajille sekä metsäkonekouluille jaettavaksi. Hankkeen esite perustui em. Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n esitteeseen, josta mm. kopioitiin piirretyt kuvat. Kuvien kopiointiin oli lupa Energiateollisuus ry:stä. Metsänomistajien tiedottamisesta jääneet esitteet jaettiin projektin lopussa Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille metsäkeskukseen, metsänhoitoyhdistyksiin, Stora Ensoon, Metsä Grouppiin, Metsähallitukselle ja sahoille sekä maakunnan metsäkoneen kuljettajille, sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Loput esitteet jaettiin metsäkeskukseen ja metsänhoitoyhdistyksiin jaettavaksi metsänomistajille. 9

10 6.5.3 Koulutusmateriaalit Hankkeessa tehtiin koulutusmateriaalia tiedotustilaisuuksia varten ja myöhemmin käytettäväksi vierimetsien hoidon koulutuksessa. Diaesitys Johtoalueiden vierimetsien hoito esitettiin kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Se on hankkeen sivuilla netissä. Sivuilla on myös muuta koulutusmateriaalia kuten esitys: Tuuli- ja lumituhojen ennakointi, jossa kerrotaan mm. ilmaston muutoksesta ja sen vaikutuksista vierimetsiin sekä riskikarttojen teosta. Metsänomistajatilaisuuksissa sähköverkkoyhtiöt ja Liikennevirasto esittivät mm. vierimetsien puiden ongelmat sähkönsiirrolle/raideliikenteelle ja sen, miksi vierimetsiä on syytä hoitaa. Tästä aiheesta nettisivuilla on esimerkkinä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n esitys. Lisäksi netissä on saman sähköverkkoyhtiön toinen diaesitys mm. sähköturvallisuudesta. Kaikki koulutusmateriaali on tuotu toimijoiden tietoon sähköpostitse tiedotteessa. Metsäkoneenkuljettajia kouluttavat ammattiopistot ovat olleet tyytyväisiä saamastaan koulutusmateriaalista. 6.6 Projektin tuotteet Projektissa tuotettiin projektisuunnitelman mukaiset tuotteet: - Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta - Riskipuukartat - Koulutusmateriaalia ja esitteitä - Toimintamalli tiedonvälitysverkostn muodostamisesta Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta Projektin tärkein tuote oli metsäkeskuksen kehittämä toimintamalli: Toimintamalli tuuli- ja lumituhoriskipuiden kartoittamiseksi laserkeilausaineistoa ja muuta metsävara-aineistoa hyödyntämällä. Sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuuanalyysin tekeminen ja tilakohtaisten riskikohdekarttojen tuottaminen ArcMap10.2-ohjelmalla (K. Maaranto ja E. Saari 2014). Kyseinen toimintamalli (ohje) on mm. metsäkeskuksen intranetissä. Riskipuukarttojen luotettavuutta on testattu maastossa ja ne on todettu luotettaviksi. Karttojen tuottamisen toimintamallia voidaan hyödyntää jatkossa tehtäessä maakunnassa uusista valmistuvista keilausalueista riskipuukarttoja. Lisäksi muualla Suomessa metsäkeskuksen palvelualueilla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön. Jatkossa kartat saadaan tehtyä nopeasti, koska toimintamalli ja testaus on tehty ja kokemus työstä on olemassa Riskipuukartat Projektissa tuotettiin riskipuukartat, joita tehtiin em. toimintamallia noudattamalla laserkeilausaineistosta ja metsävaratiedosta. Riskipuukartoista näkyy peruskarttapohjalla: - riskipuut jaettuna luokkiin sen mukaan paljonko ne kaatuessaan ylittäisivät sähköjohdon/junaradan - palstan kaikki hakkuusuositukset - turvemaat - metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt Riskipuukartasta on esimerkki liitteessä Koulutusmateriaalit ja esitteet Hankkeessa tehtiin Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite, joka on lyhyempi versio Energiateollisuus ry:n, MTK:n ja SLC:n vastaavasta esitteestä. Hankkeessa tehtiin koulutusmateriaalia, diaesitykset vierimetsien hoidosta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskikohdekarttojen tekemisestä. Koulutusmateriaalit ja esitteet löytyvät netistä metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot sivuilta. Esitteet ovat tulostettavissa Toimintamalli tiedonvälitysverkoston muodostamisesta Edellä kohdassa 6.3 kuvattiin yhteistyötä hankkeessa, joka muodosti tiedonvälitysverkoston metsäkeskuksen, verkkoyhtiöiden, Liikenneviraston, metsätoimijoiden, hakkuukoneen kuljettajien ja metsänomistajien kesken. Hankkeen tiedonvälitys lähti liikkeelle alueittain aina metsäkeskuslähtöisesti, kun metsäkeskus lähetti metsänomistajalle kirjeitse tiedotteen, kartan, vierimetsien hoito- esitteen ja toimijalistan sekä useimmiten myös kutsun tiedotustilaisuuteen. Tiedotuskirjeen saaminen oli todennäköisesti useimmissa tapauksissa merkittävin osa metsänomistajan saamaa tietoa. Vierimetsien hoidon viestiä metsänomistajalle vahvistettiin välittömästi toimittamalla kyseisen kunnan paikallislehteen tiedote/juttu, joka useimmiten johti lehtijartikkelin tekemiseen. Lisäksi viestiä vahvistivat mm. monien sähköverkkoyhtiöiden, useat Kalevan ja hankkeen lopussa Maaseudun Tulevaisuudessa olleet lehtiartikkelit. Monissa kunnissa tiedonvälitys vierimetsien hoidosta oli erinomaista, koska paikallislehdissä oli jopa kaksi juttua isojen kuvien kera. Henkilökohtainen metsänomistajan neuvonta on useimmiten tehokkainta ja sen takia metsäkeskus satsasi erityisesti metsäammattilaisten neuvontaan ja tiedotukseen sekä kutsui heitä tiedotustilaisuuksiin käyttämään kommenttipuheenvuoron. Metsäammattilaisia saatiin kaikkiin yhteentoista tiedotustilaisuuteen hyvin. Metsäammattilaisten rooli on tärkeä silloin, kun vierimetsien hakkuiden ja hoidon tarpeet esitellään metsänomistajille puukaupan tai metsänhoitosuunnitelman yhteydessä. Ennen tiedotustilaisuuksia projektipäällikkö soitti henkilökohtaisesti, lähetti sähköpostin sekä kertoi hankkeesta kommenttipuheenvuoron käyttäneille metsänhoitoyhdistyksen, Otso Metsäpalveluiden ja Stora Enson ja/tai Metsä Groupin metsäammattilaisille. Myös kaikille muille kyseisen alueen metsäammattilaisille lähetettiin kutsu tiedotustilaisuuteen, mallikartta riskipuista ja hakkuusuosituksista sekä vierimetsien hoito -esite. Tiedotustilaisuuksissa olleet puuta ostavat sidosryhmät kertoivat pitävänsä hanketta ja vierimetsien hoitoa hyvänä asiana. Sidosryhmät aikoivat jatkossa esittää metsänomistajille myös vierimetsien puiden ostoa silloin, kun leimikon koko on riittävän suuri eli puutavaran korjuu vierimetsästä on kannattavaa. Useat puunostajat sanoivat suoraan, että oli ihan hyvä herätellä heitäkin vierimetsien hakkuiden tekemisen edistämiseksi. Nimittäin vierimetsien hakkuiden edistäminen oli monelta metsäammattilaiselta päässyt jo 10

11 unohtumaan. Metsäammattilaiset sitouttamalla ja kouluttamalla vierimetsien hakkuiden edistämiselle saatiin jatkuvuutta. Tämän metsäkeskus koki hankkeessa hyvin tärkeäksi asiaksi. Hankkeessa tehdyn esitteen Johtoalueiden vierimetsien hoito jakaminen, paitsi 5400 metsänomistajalle myös metsäammattilaisille, hakkuukoneyrittäjille ja metsäkonekouluille oli osa tiedonvälitystä ja se edistää vierimetsien hoitoa myös hankkeen päättymisen jälkeenkin. Metsäkeskuksen kokemuksen perusteella metsänomistajat olivat yleensä ymmärtäneet saamansa kirjeen sisällön oikein eli sen, että riskipuiden poistaminen on vapaaehtoista ja se on parasta toteuttaa seuraavien hakkuiden yhteydessä. Tämän asian selventämiseksi hankkeen metsänomistajatiedottamisessa alettiin korostaa vapaaehtoisuutta vierimetsien puiden poistoon. Työturvallisuutta pyrittiin myös korostamaan. Hankkeessa tehtiin myös metsäkeskuslähtöistä aktiivista puhelinneuvontaa 34 metsänomistajalle ja maastossa käytiin kahdeksan metsänomistajan kanssa. Neuvonta osoitti, että hanke koettiin hyväksi ja suositus vierimetsien puiden hakkaamisesta otettiin tosissaan. Monet metsänomistajat olivat heti kirjeen saatuaan lähteneet hakkaamaan tai ainakin katsomaan sähköjohtojen riskipuita. He olivat todenneet riskipuukartan olevan ihan oikeassa. Metsänomistajat olivat lähes aina suhtautuneet vierimetsien puiden hakkuuesityksiin myönteisesti. He olivat valmiita hakkaamaan riskipuut pois viimeistään seuraavien tilalla tehtävien hakkuiden yhteydessä lähivuosina. Muutama metsänomistaja oli jo hakannut riskipuut itse pois ja joku aikoi mennä poistamaan vielä lisääkin metsäneuvojan kanssa katsomiaan riskipuita. Joillekin metsänomistajille oli tullut yllätyksenä se, että heillä on tilalla hakattavaa ja he olivat hyvin tyytyväisiä saamiinsa hakkuusuosituskarttoihin. Yli-Iin kohteilla oli tullut esiin joidenkin vähäisten riskipuiden poistotarpeiden osalta se, että metsänomistaja haluaisi sähköverkkoyhtiön poistavan vähäiset riskipuut, kun metsänomistajalla ei ole muita hakkuumahdollisuuksia. 7. Projektin innovatiivisuus Projektin merkittävin innovatiivinen asia oli tuottaa uusi toimintamalli sähköjohtojen ja rautateiden riskipuiden kartoitukseen, luokitukseen ja riskipuukarttojen tekemiseen laserkeilausaineistosta ja metsävaratiedosta ArcMap ohjelmalla. Tämän toimintatavan mallintaminen mahdollistaa sen hyödyntämisen muuallakin Suomessa metsäkeskuksen toimesta. Hankkeessa toteutettu toimintatapa yhteistyöverkostosta vierimetsien hoidon edistämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden (metsäkeskus, sähköverkkoyhtiöt, Liikennevirasto, metsäammattilaiset, hakkuukoneen kuljettajat ja metsänomistajat) kesken osoittautui toimivaksi. Hankkeessa saatiin myös tuntuma vierimetsien hoidosta monikanavaisen tiedottamisen hyvästä vaikuttavuudesta metsänomistajilta saadun palautteen perusteella. 8. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Projekti vahvisti elinkeinoelämän toimintavarmuutta ja kansalasiten turvallisuutta. Hanke edisti sääilmiöiden, kuten myrskyjen ja tykkylumen, vaikutusten hallintaa. Projekti edisti myös lukuisien ohjelmien ja selvityksien tavoitteita, koska projektissa edistettiin varautumista ilmaston muutoksen vaikutuksiin sähkönjakelun ja junaliikenteen varmistamiseksi. Hankkeen myönteisiä vaikutuksia kestävään kehitykseen oli mm. tietoisuuden lisääntyminen vierimetsien hoitotarpeista, sähkövarmuudesta ja junaturvallisuudesta. Myönteistä oli myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. 9. Hyvät käytännöt Projektissa kehitettiin monia hyviä käytäntöjä ja niitä levitettiin seuraavasti: 9.1 Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen ja sekä niiden ohjeistus Projektissa tehtiin toimintaohje laserkeilausaineistojen ja metsäkeskuksen metsävara-aineiston hyödyntämisestä riskipuiden kartoituksessa sekä riskipuu- ja hakkuusuosituskarttojen tekemisessä. Toimintaohje laitettiin metsäkeskuksen intranetiin kaikkien metsäkeskusten palvelualueiden käyttöön. Lisäksi ohje mainitaan hankkeen nettisivuilla mahdollisia kyselyitä varten. Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö tiedotti hankkeen lopussa muita metsäkeskuksen alueyksiköitä toimintaohjeen valmistumisesta ja sen hyödyntämismahdollisuudesta myös muualla Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla kyseistä ohjetta hyödynnetään, jos verkkoyhtiöt tai Liikennevirasto jatkossa haluavat riskipuutietoa uusilta keilatuilta alueilta. Tällä menetelmällä myös muut metsäkeskuksen palvelualueet voivat alkaa tekemään karttoja riskipuista ja hakkuusuosituksista. Intoa ja tarvetta metsänomistajien tiedottamiseen on jo herännyt muissa maakunnissa. Jatkossa riskipuukarttojen ja hakkuusuosituskarttojen tuottaminen on huomattavasti nopeampaa hankkeessa tehdyn ohjeen avulla. Uutta käytäntöä on myös se, että sähköverkkoyhtiöt saivat johtojen ja Liikennevirasto rautateiden vierimetsien riskipuutiedot muistitikulla. Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto voivat hyödyntää riskipuutietoa mm. suunnitellessaan vierimetsien riskipuiden poistoa. 11

12 9.2 Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon Projektin myötä vierimetsien hoidon merkitys ja tarve tuli laajasti maakunnan metsänomistajien, metsäammattilaisten ja suuren yleisön tietoisuuteen, koska viestiminen siitä oli laajaa, monikanavaista ja toistuvaa. Hankkeen tiedotteita vierimetsien hoidosta ja sen merkityksestä julkaistiin myös valtakunnalisissa lehdissä kuten Maaseudun Tulevaisuudessa ja Metsään -lehdessä sekä mm. metsäkeskuksen nettisivuilla, joten tietoisuus vierimetsien hoidon merkityksestä on lisääntynyt myös valtakunnallisesti. 9.3 Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön Hankkeessa tehdyt esite ja koulutusmateriaali vierimetsien hoidosta laitettiin nettiin metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot sivuille kaikkien käyttöön. Hankkeen sivuille kerättiin myös muuta vierimetsien hoitoon ja turvalliseen puiden korjuuseen liittyvää materiaalia. Tieto esitteen ja koulutusmateriaalin sijainnista on ilmoitettu mm. tiedotteessa maakunnan metsätoimijoille ja verkkoyhtiöille sekä metsäkeskuksen hankesuunnittelijoille. Myös projektin loppuraportti laitetaan hankkeen nettisivuille. Paperiset esitteet Johtojen vierimetsien hoidosta on jaettu maakunnan metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljettajille. 9.4 Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille Hankkeessa pidetyt tiedotus/keskustelutilaisuudet olivat hyviä tiedonlähteitä niihin osallistuneille metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Tilaisuuksissa keskustelu oli vilkasta, metsänomistajat esittivät kysymyksiä verkkoyhtiöille ja metsäammattilaisille. Ainoa haitta oli se, että tilaisuuksiin ei useimmiten saatu kovin isoa osallistujajoukkoa. Näytti siltä, että syksyn pimeät illat, sai metsänomistajat parhaiten liikkeelle. Vierimetsien hakkuiden toteutuksen jatkuvuuden vuoksi hankkeessa nähtiin erityisen tärkeäksi kouluttaa ja sitouttaa puunostajat laajasti. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan tässä onnistuttiin, koska useat puunostajat totesivat olleen hyvä asia, että heitäkin on herätetty vierimetsien hakkuisiin. 9.5 Metsänomistajien henkiökohtainen neuvonta Henkilökohtaisella neuvonnalla saavutetaan paras vaikuttavuus vierimetsien hakkuisiin. Tässä projektissa henkilökohtaista neuvontaa kohdennettiin riskianalyysin ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Neuvonta tuntui vaikuttavan riskipuiden poistohalukkuuteen positiivisesti. Neuvonta paljasti myös sen, että hankkeessa tehty monitahoinen viestintä sekä kirjeitse, tidotustilaisuuksilla että lehtijutuilla oli tuottanut laajan ymmärryksen riskipuiden poiston merkityksestä ja halun poistaa riskipuut seuraavien hakkuiden yhteydessä. 10. Toiminnan jatkuvuus Vierimetsien hoidon ja hakkuiden edistäminen jatkuu monella tavalla hankkeen päättymisen jälkeen sekä metsänomistajien ja puunostajien toimesta että metsäkeskuksen todennäköisenä hanketyönä Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. Seuraavassa tarkemmin toiminnan jatkuvuudesta Toimintamallin käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla Projektin tavoitetta metsänomistajien ja metsäammattilaisten tiedottamista keskijännitteisten johtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuista voidaan aloittaa myös muualla Suomessa hyödyntäen riskipuiden luokituksesta ja riskikarttojen tekemisestä hankkeessa tehtyä toimintamallia. Myös Pohjois-Pohjanmaalla valmistuu uusia keilausalueita ja ajantasaista metsävaratietoa joka vuosi, mistä on mahdollista tiedottaa metsäomistajia Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta Pohjois-Pohjanmaalla metsäammattilaiset jatkavat vierimetsien hoidon neuvontaa metsänomistajille, sillä heidät on koulutettu siihen hankkeessa. Noin 30 metsäammattilaista osallistui tiedotustilaisuuksiin. Lisäksi kaikki maakunnan yli 200 metsäammattilaista ovat saaneet lukuisia tiedotteita sähköpostina vierimetsien hoidosta ja lehtijuttuja on ollut paljon Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana Metsänhoitoyhdistysten jäseniä opastetaan vierimetsien hoitoon heidän jäsenlehtiensä kautta hankkeessa tehdyillä jutuilla vuoden 2015 alussa ilmestyvissä lehdissä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, joten tiedotus on laajaa ja se koskee myös niitä johtojen ja rautateiden vierimetsien omistajia, jotka eivät ole saaneet henkilökohtaista kirjettä aiheesta. Metsäkeskus tiedottaa vierimetsien hoidosta ja hankkeen tuloksista nettisivuillaan vuoden 2015 alussa Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä Vierimetsien hoidon koulutus- ja neuvontatarpeita varten hankkeessa tehdyt koulutusmateriaalit ja esitteet ovat metsä- 12

13 alan toimijoiden ja metsäkoneoppilaitoksien ym. käytössä netissä. Pohjois-Pohjanmaan metsätoimijat ovat saaneet tiedon vierimetsien hoidon materiaaleista tiedotteessa sähköpostitse. Vierimetsien hoidon esitteitä on jaettu maakunnan metsäalan toimijoille ja hakkuukoneiden kuljettajille sekä jaettavaksi myös metsänomistajille. Energiateollisuus ry laittaa projektissa tehdyn vierimetsien hoito -esitteen ja -diaesityksen tiedoksi kaikille sähköverkkoyhtiöille ja lisäksi nettisivuilleen tämän hankkeen esityksestä. Tapio Oy tekee esitteestä myös metsänhoitokortin, joka löytyy Metsälehden nettisivuilta Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi Energiateollisuus ry kääntää ruotsiksi projektissa tehdyn Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen tämän projektin esityksestä vuoden 2015 alussa. Ruotsinkieliset versiot laitetaan myös metsäkeskuksen nettisivuille samoin kuin Energiateollisuuden sivuille. 11. Projektin rahoitus Projektissa käytetiin varoja yhteensä Rahoitus ylittyi 8946, minkä rahoitti metsäkeskus. Taulukossa 5 näkyy projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus rahoittajittain. Rahoitus projektin suunnitelman* mukaan Projektin toteutunut rahoitus Jäljellä EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70% ,00 66% 0 Kuntien rahoitus 0 0% 0 0% 0 Suomen metsäkeskus 8 770,00 6% ,34 11% -8946,34 Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto ,00 24% ,00 23% 0 Tulot 0 0% 0 0% 0 Rahoitus yhteensä ,00 100% ,34 100% -8946,34 * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma Taulukko 5. Projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus. 13

14 Liite 1 Tuuli- ja lumituhohanke Riskipuukartoitetut linjat ¹ 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

15 Tuuli- ja lumituhohanke ¹ II Liite 2 Riskipuukartoitetut linjat TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI OULU HAILUOTO LUMIJOKI KEMPELE RAAHE SIIKAJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ MUHOS UTAJÄRVI PYHÄJOKI KALAJOKI MERIJÄRVI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI YLIVIESKA PYHÄNTÄ NIVALA KÄRSÄMÄKI SIEVI REISJÄRVI HAAPAJÄRVI PYHÄJÄRVI 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

16 Liite 3 Tuuli- ja lumituhohanke Riskipuukartoitetut linjat ¹ KUUSAMO TAIVALKOSKI 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

17 Liite 4 Arvoisa metsänomistaja Sähkölinjojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Keskeytyksistä noin puolet on puiden aiheuttamia. Ongelman aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumikuorman painamana tai kovassa tuulessa linjoille sekä täysikasvuiset myrskyllä linjoille kaatuvat puut. Keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä. Metsänomistajille tietoa sähköjohtojen vierimetsien hoitoon Sähköjohtojen tuuli- ja tykkylumituhojen vähentämiseksi on riskipuuston poistamis- tai harventamistarvetta osoitettu oheisella kartalla. Metsäkeskus on tehnyt kartat riskipuista metsänomistajille hyödyntäen laserkeilauksella hankittua aineistoa mm. puuston pituudesta ja metsäkeskuksen keräämästä metsävaratiedosta kuten hakkuusuosituksista ja maapohjasta. Kartoissa näkyy sähköjohtoja mahdollisesti uhkaavat riskipuut ja kaikki palstan hakkuusuositukset. Lisäksi karttoihin on merkitty metsäkeskuksen tiedossa olevat metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden käsittelylle on rajoituksia. Jos tilalla on luontokohteista tehty ympäristötukisopimus, se näkyy myös. Riskipuuselvitys on tehty Limingan ja Lumijoen kuntien alueilla Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy:n keskijännitejohtojen vierimetsien osalta 439 metsänomistajalle. Tämä metsänomistajille tiedottaminen on osa metsäkeskuksen Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi hanketta. Hanke toimii Pohjois- Pohjanmaalla maakunnan liiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä. Hankkeessa neuvotaan metsänomistajia sähköjohtojen vierimetsien hoidossa riskikohteilla, joissa puut voivat kaatua sähkölinjalle myrskyssä tai lumen painosta. Johtolinjojen vierimetsien hakkuissa on syytä olla erityisen varovainen työturvallisuuden takia. Hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita löytyy osoitteesta www. metsakeskus.fi. Tiedotteen tavoitteena on lisätä sähköjohtojen vierimetsien hakkuita, jotta sähkönsiirto paranisi. Hakkuisiin ei ole velvoitetta vaan ne ovat suosituksia. Lisäksi metsien oikea-aikainen hakkuu on sekä metsän että metsänomistajan etu. Hakkuita suunnitellessanne voitte hyödyntää oheista metsäalan toimijalistaa. Turvallisinta on hakkauttaa vierimetsien puut koneellisesti motolla. Kutsumme teidät vierimetsien hoidon tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Liminganlahden luontokeskukseen klo Liitteenä ohjelma ja opastus. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi mennessä sähköpostilla: tai puh

18 Tykkylumi aiheuttaa eniten sähkökatkoksia. Etenkin ohuet harventamattomat koivut ja männyt taipuvat herkästi lumen painosta johdoille. Vierimetsiä hoidat näin: Ensiharvennus tehdään ajallaan havupuita suosien. o Riukuuntunut puusto tulisi harventaa 8-10 metrin pituudessa Taimikonhoito tehdään ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Järeät puut eivät taivu helposti. Lehtipuut poistetaan taimikonhoidossa. Siemen- tai säästöpuita ei jätetä niin lähelle sähköjohtoja, että ne kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle. Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulee poistaa. Metsä tulisi uudistaa ajoissa, jotta puut eivät alkaisi lahoamaan ja kaatumaan linjoille. Metsänviljelyssä siemeniä ei kylvetä eikä taimia istuteta johtoalueelle (6-10 m leveä alue johdon alla). Johtoaluetta ei muokata eikä uudisteta. Eri-ikäisrakenteinen metsänhakkuu sopii usein vierimetsän hoitoon, jolloin hakataan pääasiassa isoja puita pois. Vierimetsän hoidossa suositaan kuusta, koska se ei taivu tykkylumen painosta. Lisätietoja: Irmeli Ruokanen Kyllikki Maaranto Projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Metsäneuvoja puh puh Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Liitteet Kartta sähköjohdon vierimetsän riskipuista ja hakkuusuosituksista niille, joilla on riskipuita Esite: Johtoalueiden vierimetsien hoito Limingan-Lumijoen metsäalan toimijoita taulukko Ohjelma tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta Limingan luontokeskuksessa

19 Tuuli- ja lumituhohanke Elenia Oy Kunta Kylä Talo Tila Tilan nimi Metsänomistajan nimi ja osoitetiedot Liite 5 ¹ 1: metriä Indeksikartta Selite Jakelulinjat Tilanraja Turvemaa Riskipuuston pituus 0-1 m linjan yli 2-5 m linjan yli 6-9 m linjan yli >10 m linjan yli Esitetyt hakkuut Hakkuutapa Ensiharvennus Harvennushakkuu Avohakkuu Tärkeät elinympäristöt Muu arvokas elinympäristö Kartan tulostuspvm:

20 Liite 6 POHJOIS- POHJANMAAN METSÄKESKUS METSÄALAN TOIMIJAT LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA SIIKAJOELLA Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta ForestPlus Haapuu Oy Junnikkala Oy L&T Biowatti Oy Met-Rem Oy Metsä- Kyllönen Ky MetsäGroup Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Metsäpalvelu Salmela Siemenpuuntie OULU Yhteyshenkilö: Markku Kouva Sähköposti: Puhelin: Hiljalankatu HAAPAJÄRVI Yhteyshenkilö: Ari Poutiainen Sähköposti: Puhelin: PL 47, KALAJOKI Yhteyshenkilö: Kai Pelkonen Sähköposti: Puhelin: Yhteyshenkilö: Jari Grekula Sähköposti: Puhelin: Västinkuja KEMPELE Yhteyshenkilö: Ilkka Kesälä Sähköposti: Puhelin: Paakkilantie PIIPPOLA Puhelin: Hallituskatu 26 A OULU Yhteyshenkilö: Pauli Kokkonen Sähköposti: Puhelin: Liminka: Petri Pellikka Puhelin: Sähköposti: Kuormaajantie RUUKKI Yhteyshenkilö: Tarja Peltomaa Sähköposti: Puhelin: Kirkkotie Ii Yhteyshenkilö: Juhani Salmela Sähköposti: Puhelin: Metsäpalvelun tarjoaja ja metsäkiinteistöjen välitys Puunhankinta Puunhankinta Energiapuun ostaja Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut

21 Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta Mika Veikkolainen Tmi Juurussuontie 65 a OULU Yhteyshenkilö:Mika Veikkolainen Metsäkoneurakointi Sähköposti: Puhelin: Otso Metsäpalvelu Kauppakatu LIMINKA Yhteyshenkilö: Matti Kanniainen Puukauppa ja metsäpalvelut Sähköposti: Puhelin: Stora Enso Oyj Ruukinkuja RUUKKI Yhteyshenkilö: Olavi Kainulainen Sähköposti: Puhelin: Liminka: Matti-Pekka Kujala Puhelin: Sähköposti: Puukauppa ja metsäpalvelut Tornator Oy UPM Metsä Vapo Oy Kiilakiventie OULU Yhdyshenkilö: Heikki Aarnipuro Sähköposti: Puhelin: Krouvinte OULU Yhteyshenkilö: Jouko Härmä Sähköposti: Puhelin: Liminka: Jussi-Pekka Hoppa Puhelin: Sähköposti: Elektroniikkatie 10 M OULU Yhteyshenkilö: Mikko Korhonen Sähköposti: Puhelin: Metsäpalvelun tarjoaja Puukauppa ja metsäpalvelut Energiapuun ostaja

22 Liite 7 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Liminganlahden luontokeskuksen auditoriossa TUULI- JA LUMITUHOJEN TORJUNNASTA OHJELMA Kahvitarjoilu Avaus, Tuuli- ja lumituhojen torjunta - hankkeen esittely Projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sähkökatkoksien syyt ja torjuntamahdollisuudet, Toimitusjohtaja Timo Patana, Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy Riskipuuselvityksen tekeminen ja tulokset Metsäneuvoja Kyllikki Maaranto, Suomen metsäkeskus Metsänhoito- ja hakkuut sähköjohtojen vierimetsissä, mm. eri-ikäisrakenteinen metsätalous Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus Metsäalan toimijoiden kommentteja ja keskustelua Alueasiantuntija Tarja Peltomaa, Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys Metsäpalveluesimies Tero Kekkonen, OTSO Metsäpalvelut Asiantuntija Reima Väätäjä, Stora Enso Oyj Metsäasiantuntija Pauli Kokkonen, Metsägroup Oy Metsänomistajat voivat tutustua veloituksetta luontokeskukseen uudistuneeseen hienoon näyttelyyn ennen klo Opastus kääntöpuolella.

23 Liite 8

24

25 Liite 9 Tiedote Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin Metsäkeskus on aloittanut Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi hankkeessa metsänomistajien neuvonnan tuulituhojen torjumisesta yhdessä sähköverkkoyhtiöiden ja liikenneviraston kanssa. Noin 1800 metsänomistajaa innostetaan hoitohakkaamaan sähköjohtojen vierimetsien riskipuustoa Pohjois-Pohjanmaalla. Ensimmäinen tiedotustilaisuus aiheesta järjestettiin Yli-Iissä Myös puunostajia muistutetaan vierusmetsien hoitotarpeista. Yli puolet sähköjohdoista sijaitsee metsissä, mistä johtuen johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman vuoksi kaatuville puille. Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen päälle kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta. Tuuli- ja lumituhoja torjuvien hakkuiden neuvonta metsänomistajille aloitettu EU-rahoitteisessa kehittämishankkeessa on tehty metsänomistajille karttoja, joissa näkyvät riskipuut eli kovalla tuulella mahdollisesti sähköjohdon päälle kaatuvat puut. Näitä riskipuustoja suositellaan hoitohakattavan. Johtoalueiden vierimetsien hakkuiden edistämiseksi myös puunostajia on aktivoitu vierimetsien hoitohakkuisiin. Ongelman johdoille aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisältävät hoitamattomat metsät, jotka painuvat lumikuorman alla tai taipuvat kovassa tuulessa linjoille. Taimikonhoito tulisi tehdä ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Myös täysikasvuiset myrskyllä linjoille kaatuvat puut ovat ongelmana kuten liian lähelle linjoja jätetyt siemen- tai säästöpuut. Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulisi myös poistaa. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden reunusmetsissä ajoissa. Ongelmana reunametsien käsittelyssä on lähinnä se, että maanomistajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti häiriötöntä sähkönjakelua uhkaavat puut. Metsänomistajan taloudellinen ja sähkönsaannin paremmin turvaava etu olisi kuitenkin hoitaa metsät ajoissa. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa vain yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaarantavia puita. Suomessa on kovat paineet lisätä merkittävästi keskijänniteilmajohtojen reunusmetsien hoitotoimenpiteitä, koska maakaapelointi on kallista. Sen maksaisivat sähkönkuluttajat siirtomaksuissa. Lisätietoja Irmeli Ruokanen projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen loppuraportti ajalta 1.1.2013 31.12.2014 Irmeli Ruokanen Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät metsävarojen hyödyntämisessä Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät 28.1.2016 -Metsävaratietojen tuottaminen -Metsävaratietojen hyödyntäminen -Mikä muuttuu 1.1.2016 alkaen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet. Hailuodon riistanhoitoyhdistys Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.fi 0400-803858 Haukiputaan riistanhoitoyhdistys

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa. Toimiva metsä hanke Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa. Toimiva metsä hanke Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Yhteismetsät Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaalla Nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa Toimiva metsä hanke Oulu 8.10.2013 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- j t l ja yhteismetsähanke Hankkeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

SPEK POHJOIS-SUOMEN / POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITON AJANKOHTAISTIEDOTE Moi! kiertue kävi Oulussa!

SPEK POHJOIS-SUOMEN / POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITON AJANKOHTAISTIEDOTE Moi! kiertue kävi Oulussa! Moi! SPEK POHJOIS-SUOMEN / Tässä on vuoden kolmas ajankohtaistiedote: - Palokuntien toiminta - Kampanjat - Taloyhtiöiden ja yritysten turvallisuuskoulutus - Pohjois-Suomen pelastusliitto - Toimintakalenteri

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa 14.6.2012 Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen Rehtorin päätös (16.4.2009) kehottaa tutkijoita

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Fingridin kasvustonkäsittely

Fingridin kasvustonkäsittely Verkkotoimikunta 3.5.2016 Mikko Jalonen Fingridin kasvustonkäsittely Tavoitteena pitää voimajohdot puuvarmoina 34 500 ha raivattavaa johtoaukeaa 16 900 ha käsiteltävää reunavyöhykettä 20 toimittajaa vuosittain

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA

LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA HENKILÖLIIKENNETOIMIJA Mukana Muhos (hakija) Kempele

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009.

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009. Yhtymähallitus 64 21.04.2010 Yhtymähallitus 110 28.06.2010 Puhelinkilpailutus/Puhelinvaihde YhtHall 64 21.4.2010 Valmistelijat kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo (puh. 040-7400 978) ja hankintapäällikkö

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus Yhteenveto Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot