Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla"

Transkriptio

1 Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen loppuraportti ajalta Irmeli Ruokanen Hankkeen hallinnoijana ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Hankenumero: Hankeen rahoitus: Hanke toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena ja se toteutti toimintalinjaa 2 ja projektityyppinä: Kehittämisprojekti

2 Sisällys 1. Yhteenveto projektista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Riskipuukohteiden kartoitus Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja... toimijoiden välille Henkilökohtainen neuvonta Viestintä Hankkeen hallinnointi Projektissa kehitety uudet tuotteet Projektin yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Riskialueiden kartoitus Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen Verkoston kokoaminen,kehittäminen ja yhteistyö Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisääminen.. metsänomitajien neuvonnan avulla Media ja viestintämateriaali Projektin tuotteet Projektin innovatiivisuus Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Hyvät käytännöt Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen sekä niiden ohjeistus Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille Metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta Toiminnan jatkuvuus Toimintamallien käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi Projektin rahoitus Liitteet: 1. Kartta riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista Pohjois-Pohjanmaalla 2. Maakunnan keski- ja eteläosassa 3. Koillismaalla 4. Tiedote metsänomistajalle Sähköjohtojen tuulija lumituhoja.torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti 5. Kartta riskipuukohteista 6. Lista alueen metsäalan toimijoista 7. Johtojen vierimetsien hoito -esite 8. Tiedotustilaisuuden ohjelma 9. Tiedote lehdistölle 10. Juttu Maaseudun Tulevaisuudessa 11. Esite hankkeesta Nettisivut:

3 1. Yhteenveto projektista Projektin tavoitteena oli parantaa sähkönjakelun ja junaliikenteen toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen johdoille kaataman tai lumitaakan taivuttaman puuston (riskipuuston) aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä. Tämä tehtiin hyödyntäen laserkeilauksella hankittua aineistoa puustosta ja metsäkeskuksen metsävaratietoa sekä tiedottamalla ja toimijoiden verkostoitumisella. Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö. Projektiin osallistui kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto. Projektin tuloksena syntyi toimintamalli (ohje), jossa laserkeilausaineistosta ja muusta metsävaratiedosta tuotettiin vierimetsien puiden riskianalyysejä liian pitkistä puista karttagrafiikkana. Tieto vierimetsien riskipuista annettiin tiedostomuodossa verkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Tiedon perusteella ne voivat päättää esimerkiksi riskipuiden poistamisesta. Puunostajille riskipuutietoja ei voitu antaa henkilötietolain ja lain Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä perusteella. Projektissa muodostettiin metsäkeskuksen, sähköverkkoyhtiöiden, metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tiedonvälitysverkosto. Yhteensä 5369 metsänomistajaa, jotka omistavat vierimetsiä 2200 km:n matkalta sähköjohtoa/rautatietä sai kirjeen vierimetsien hoidosta. Kirje sisälsi tiedotteen vierimetsien hoidon merkityksestä, kartan vierimetsän riskipuista ja palstan hakkuusuosituksista, johtojen vierimetsien hoito -esitteen, alueen puunostajista yhteystiedot sekä kutsun tiedotus/neuvontatilaisuuteen. Tiedonvälitystä edisti merkittävästi hankkeessa pidetyt 11 tiedotustilaisuutta. Projektissa panostettiin metsänomistajien tiedotuksen lisäksi metsäammattilaisten, etenkin puunostajien tiedottamiseen vierimetsien hoidon edistämiseksi. Puunostajat ovat avainasemassa vierimetsien hakkuiden edistämisessä myös projektin päätyttyä. Paikallisia puunostajia oli tiedotustilaisuuksissa yhteensä noin kolmekymmentä eri henkilöä, mutta sähköpostiviestit, tiedotteet ja lehtiartikkelit tavoittivat maakunnan kaikki metsäammattilaiset monta kertaa vierimetsien hoidon tiimoilta projektin aikana. Sekä metsänomistajat että puunostajat kokivat hankkeen hyväksi ja vierimetsien hoitoon huomion kiinnittämisen tärkeäksi asiaksi. Projektissa tehtiin neljä tiedotetta laajalla jakelulla, joka kohdistui lehdistöön, asiakaslehtiin, Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisiin ja ohjausryhmään. Lisäksi lähetettiin parikymmentä yksilöityä tiedotetta/juttua yksittäisiä lehtiä varten. Metsäkeskuksen tiedossa on 25 julkaistua artikkelia valtakunnan, maakunnan, paikallis- ja asiakaslehdissä. Vuoden 2015 alussa ilmestyvät vielä maakunnan metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdissä ja metsäkeskuksen nettisivuilla jutut vierimetsien hoidosta. Hankkeessa valmistettiin olemassa olevan materiaalin lisäksi myös omaa tiedotus- ja koulutusmateriaalia. Vierimetsien hoidosta tehtiin esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä). Kaikki hankkeessa tehdyt tiedotteet, esitteet ja koulutusmateriaalit löytyvät netistä metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot-sivuilta. Lisäksi siellä on mm. sähköjohtojen vierimetsien hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. Jatkossa projektissa kehitetyllä toimintamallilla voidaan tehdä sähköjohtojen/junaraiteiden vierimetsien puustoista helposti ja nopeasti riskipuukarttoja, koska toimintamalli on kuvattu. Tavoitteena on jatkossa edistää vierimetsien hoitoa uusilla laserkeilausalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja myös muualla Suomessa. Projektissa toteutettu yhteistyöverkosto toimintatapa vierimetsien hoidon edistämiseksi oli onnistunut. Toimintatapa turvaa myös jatkuvuuden vierimetsien hoidon edistämiseen mm. puunostajien kautta. Metsänomistajat ja puunostajat kokivat vierimetsien hoidon tärkeäksi asiaksi ja aikoivat edistää sitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle 70 prosentin tuen. 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 2.1 Lähtökohta Lähtökohta projektille oli viime vuosien runsaat myrskyt ja lukuisat valtion hallinnon selvitykset, joissa todettiin tarve lisätä keinoja sähköturvallisuuden parantamiseksi. Projektissa analysoitiin pääosin keskijännitejohtojen ja radanvarsien vierimetsien puustojen tuhoriskejä sekä haettiin keinoja suunnata puustoa vahvistavia toimenpiteitä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Projektissa etsittiin ratkaisua riskikohteiden kartoitukseen ja luokitukseen laserkeilausaineistoa ja metsäalan paikkatietoa uudella tavalla hyödyntäen. Lisäksi projektilla haettiin lisää käyttöä laserkeilausaineiston ja metsäalan paikkatiedon hyödyntämiselle. 2.2 Tavoitteet Projektin tavoitteet olivat seuraavat: Parantaa alueen elinkeinoelämän toimintavarmuutta ennaltaehkäisemällä myrskyjen tai lumitaakan taivuttaman puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä sekä nopeuttamalla korjaustoimenpiteitä. Hyödyntää laserkeilausaineistoa ja metsävaratietoa mm. maapohjasta, harvennustarpeista ja puustosta. Edistää metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jolla tuotetaan riskianalyysejä sähkölinjojen ja radan vierimetsien puustoista. Laserkeilausaineistosta poimitaan ja analysoidaan linjojen vierimetsien tilannetieto karttagrafiikkana liian pitkistä puista. Tieto riskialueista on jaettavissa tiedostomuodossa verkkoyhtiöille ja puunkorjaajille. 3

4 Vierimetsien riskipuut osoittavat mahdolliset puuston poiston tarpeet myrsky- ja lumituhojen ehkäisemiseksi. Riskianalyysejä tehdään eri puolilla maakuntaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta hyödyt leviävät laajasti. Syntyy arviolta 500 km:n linjamatkalta valmista kartta-aineistoa, josta selviää linjojen riskikohteet. Projektin kuluessa kartta-aineistojen valmistamistavoite on nostettu moninkertaiseksi, yli 2000 kilometriin. Riskialueiden maanomistajille tiedotetaan riskipuista ja heitä opastetaan vahvistamaan metsiään hoitohakkuiden yhteydessä. Metsänomistajien tiedottaminen tehdään kirjeitse (maanomistajat saavat kartat riskikohteista ja ohjeet hakkuisiin), tiedotustilaisuuksilla ja lehtijutuilla. 2.3 Kohderyhmä Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Liikennevirasto, Fingrid OYJ, Loiste Sähköverkko Oy (entinen E.ON Kainuun Sähköverkko Oy), Iin Energia Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Elenia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Caruna (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) ja riskikohteiden metsänomistajat. Välilliset kohderyhmät ovat puuta korjaavat yritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja muut metsänomistajat sekä sähkön saannista ja liikennnöinnistä riippuvaiset yritykset, erityisesti suurten taajamien ulkopuolella. Välillisesti hankkeesta hyötyy myös koko yhteiskunta sähkönjakelun toimintavarmuuden ja junaturvallisuuden lisääntymisen kautta. 3. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutti Suomen metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö. Projektiin osallistuvia yrityksiä oli kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa sähköverkkoyhtiötä ja Liikennevirasto. Projektissa metsäkeskus toteutti seuraavat toimenpiteet: 3.1 Riskipuukohteiden kartoitus Projektissa kartoitettiin keski- ja suurjännite- sekä rautatielinjojen vierimetsien riskipuita, jotka mahdollisesti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilattu kaukokartoitusaineisto, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä muu puuston ja maaperän hila-aineisto. 3.2 Riskipuukohteiden luokitus ja karttojen tekeminen Projektissa tunnistettiin vierimetsien puiden riskialttius kaatua sähköjohtojen tai junaraiteiden päälle luokittelemalla vierimetsien puut pituusluokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten testauksia maastossa. Työn tuloksena syntyi kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittelemalla puut sen mukaan paljonko ne kaatuessaan yltäisivät linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin myös riskikohteiden maaperätieto (turvemaa), palstan hakkuusuositukset ja hakkuissa säästettävät metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. 3.3 Toimijaverkostojen luominen metsänomistajien ja toimijoiden välillä Projektissa kehitettiin verkostoja metsänomistajien ja toimijoiden välillä. Metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä vierimetsien hoitamiseksi edistettiin mm. metsänomistajien tiedottamisella, järjestämällä neuvontatilaisuuksia eri puolilla maakuntaa, antamalla muutamassa kunnassa henkilökohtaista neuvontaa sekä myös maastossa tapahtuvaa neuvontaa vierimetsien hoidosta. Metsänomistajille lähetettiin vierimetsien hoitoon innostavat kirjeet, jotka sisälsivät kartan riskipuista ja hakkuusuosituksista, vierimetsien hoito - esitteen, kutsun tiedotustilaisuuteen ja kyseisen kunnan metsätoimijoiden yhteystiedot hakkuiden toteutuksen helpottamiseksi. Kaikissa hankkeen 11 tiedotustilaisuudessa oli metsäkeskuksen edustajien lisäksi edustaja sähköverkkoyhtiöstä, metsänhoitoyhdistyksestä, Stora Ensosta ja/tai Metsä Groupista sekä metsäpalveluyritys Otsosta. 3.4 Henkilökohtainen neuvonta Hankkeessa lisättiin riskikohteiden ennakoivia hakkuita metsänomistajien henkilökohtaisen puhelin- ja maastoneuvonnan avulla Haukiputaalla, Yli-Iissä ja Taivalkoskella. Neuvonta kohdennettiin metsänkäyttöilmoituksien tarkastuksien ja riskipuiden perusteella. 3.5 Viestintä Hankkeessa viestittiin laajasti projektisuunnitelman mukaisesti. Viestintää varten metsäkeskus laati viestintä- ja koulutusmateriaalia sekä hyödynsi valmista metsänomistajille ja metsätoimijoille tarkoitettua viestintämateriaalia. Viestintä- ja koulutusmateriaali sekä tiedotteet on tallennettu nettiin sekä hankkeen sivuille, että osin metsäkeskuksen metsätuhot sivuille. Lisäksi materiaalit ovat metsäkeskuksen intranetissä. Hankkeessa on annettu haastatteluita, tehty tiedotteita sekä valmiita juttuja ja sähköpostiviestintää toimittajille. Tiedotusta on tehty maakunta- ja paikallislehtiin sekä valtakunnallisiin lehtiin että sähköverkkoyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin. Viestintää tehtiin lähes 5400 metsänomistajalle kirjeitse, kaikille maakunnan metsäammattilaisille, hakkuukoneiden kuljettajille, metsäkonekouluille, lehdistölle, sähköverkkoyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdille sekä metsäkeskuksen toimihenkilöille koko Suomeen sekä metsäkeskuksen nettisivuilla. Projektin lopussa tehtiin palautekysely ohjausryhmälle. 4

5 3.6 Hankkeen hallinnointi Hankkeen hallinnoinnin hoiti metsäkeskus. Siihen kuului ohjausryhmän kokoukset, sidosryhmätapaamiset, raporttien tekeminen ja hankkeen johtaminen. 3.7 Projektissa kehitetyt uudet tuotteet: Hankkeessa kehitettiin toimintamalli johtolinjojen vierimetsien riskikohteiden selvittämiseen ja riskipuukarttojen tuottamiseen metsäkeskuksen laserkeilaus- ja metsävara-aineiston sekä maastovarmistusten perusteella ArcMap ohjelmalla. Tähän toimintamalliin liittyen laserkeilausaineiston käsittelymenetelmää testattiin Pohjois-Pohjanmaalla todellisilla keilausaineistoilla. Toimintamallista on tehty oma raportti (Maaranto K. ja Saari E. 2014). Projektissa tuotettiin myös: - Toimintamalli vierimetsien hoidon tiedonvälitysverkoston muodostamisesta - Olemassa olevaa tiedotusmateriaalia täydentävää esite- ja esitysmateriaalia johtoalueiden vierimetsien hoidosta - Arvioitiin tuhojen ennaltaehkäisemiseksi annettavaa neuvontaa ja tiedotusta tuhoalttiiden reunametsien maanomistajien osalta. - Projektista ja uuden toimintamallin kustannustehokkuudesta tehtiin kysely projektin ohjausryhmälle hankkeen lopussa. 3.8 Projektin yhteistyö Metsäkeskus teki hankkeessa yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston kanssa etenkin tiedotustilaisuuksien järjestämisessä. Yhteistyötä tehtiin myös mm. tiedotuksessa ja projektin alussa riskipuuluokituksen tekemisessä. Lisäksi yhteistyössä mukana oli ennen kaikkea puutavaraa ostavat yritykset, joista merkittävimpänä Stora Enso, metsänhoitoyhdistykset ja Otso Metsäpalvelut. Tiedotustilaisuuksissa oli luennoimassa metsäkeskuksen lisäksi sähköverkkoyhtiön edustaja. Puunostajat Stora Enso ja/ tai Metsä Group, metsänhoitoydistys ja Osto Metsäpalvelut olivat innostamassa metsänomistajia hakkuisiin. Vierimetsien varsinainen hoitotyö ja hakkuut jäävät täysin puutavaranostajien ja hakkaajien sekä metsänomistajien tehtäväksi. Metsäkeskuksen rooli projektissa oli vierimetsien riskipuista tiedottaminen ja niistä hoitoesitysten antaminen sekä metsänomistajien innostaminen vierimetsien hakkuisiin. Myös puunostajien aktivointi vierimetsien hakkuiden lisäämiseen kuului projektiin. 4. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin julkisuus ja tiedottaminen sujui suunnitelman mukaan useita toisiaan tukevia tiedottamisen välineitä hyö- dyntäen. Tiedottamista tehtiin koko maakunnan alueella kirjeitse metsänomistajille, tiedotustilaisuuksilla, lehdistötiedottamisella, projektin www-sivujen välityksellä sekä metsäammattilaisten ja metsäkonekoulujen opettajien tiedottamisella sähköpostitse. Tiedottaminen painottui projektin toiselle vuodelle. Projektissa tehtyjä esitteitä vierimetsien hoidosta jaettiin metsänomistajien lisäksi metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten, puutavarayhtiöiden ja metsähallituksen metsäammattilaisille sekä hakkuukoneen kuljettajille ja sähköverkkoyhtiöille. Keskijänniteisten sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien metsänomistajille lähetettiin yhteensä 5369 henkilökohtaista kirjettä riskipuista ja niiden hoitamisesta (taulukko 1). Metsänomistajille lähetetty kirje sisälsi tietoa johtojen ja junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitoista, kartan mahdollisten riskipuiden sijainnista ja kaikista palstan hakkuumahdollisuuksista, vierimetsien hoito-esitteen, alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot sekä kutsun tiedotustilaisuuteen. Riskipuukarttoja parannettiin projektin Elenia Oy Fingrid Oy Caruna Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Iin Energia Oy Loiste Sähköverkko Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun seudun Sähkö Verkkopalvelut Liikennevirasto (rautatiet) Kunnat Siikajoki, Haapajärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Nivala, Pyhäjärvi, Raahe (Vihanti) Muhos, Tyrnävä, Liminka, Siikajoki, Oulu (Haukipudas), Ii Oulu (Ylikiiminki), Kuusamo, Taivalkoski Oulu (Haukipudas) Linjan pituus, km Verkkoyhtiö / Liikennevirasto Maanomistajia Riskikohdekarttoja ei tiedotteita ei tiedotteita Ii Pyhäntä, Siikalatva (Kestilä) Oulu (Oulu, Yli-Ii) Oulu, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki Oulu, Ii, Muhos, Liminka, Siikajoki YHTEENSÄ Taulukko 1. Metsänomistajien henkilökohtainen tiedottaminen kirjeitse hankkeessa. 5

6 puolivälissä lisäämällä niihin palstan kaikki hakkuumahdollisuudet ja metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. Aikaisemmissa kartoissa näkyi vain sähköjohdon/junaraiteen vierimetsäkuvion riskipuut ja hakkuusuositukset. Ilmoittamalla metsänomistajille kaikki palstan hakkuumahdollisuudet innostettiin metsänomistajia paremmin hakkuisiin. Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston linjojen vierimetsien riskipuista tiedotettiin. Poikkeuksena oli Fingridin johtojen puut, joista ei tiedotettu meneillään olevan vierimetsähoitoprojektin takia. Koillismaalla Carunan vierimetsistä tiedotettiin vain vähän Pohjois-Kuusamossa ja Taivalkoskella Carunan oman vierimetsäprojektin takia. Liitteinä 1-3 on kartat riskipuukartoitetuista keskijännitteisistä sähköjohdoista ja junaraiteista Pohjois-Pohjanmaalla liite 1, maakunnan keski- ja eteläosassa liite 2 ja Koillismaalla liite 3. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia johtojen vierimetsien hoidosta järjestettiin yhteensä 11 kappaletta: Yli-Iissä, Kempeleessä, Haukiputaalla, Iissä (kaksi tilaisuutta), Ylikiimingissä, Pyhännällä, Siikajoella, Vihannissa, Muhoksella ja Limingassa. Osallistujia (nimensä osallistujalistaan kirjoittaneita) tilaisuuksissa oli 229 henkilöä (taulukko 2). Pvm Paikkakunta Osallistujia Sähköverkkoyhtiö/ Liikennevirasto Yli-Ii 25 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Kempele 10 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Ylikiiminki 10 Caruna Oy Ii 23 Liikennevirasto, Iin Energia Oy Haukipudas 18 Haukiputaan Sähköosuuskunta Pyhäntä 20 Loiste Verkkoyhtiö Oy Siikajoki 11 Elenia Oy Muhos 14 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Liikennevirasto, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Vihanti 43 Elenia Oy Ii 28 Haukiputaan Sähköosuuskunta, Iin Energia Oy Liminka 27 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yhteensä 229 Taulukko 2. Hankkeessa pidetyt tiedotus/neuvontatilaisuudet ja nimensä osallistujalistaan kirjoittaneet. Kaikille Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille tiedotettiin hankkeesta sähköpostitse neljällä tiedotteella ja lisäksi he saivat oman alueensa tiedotustilaisuuksiin kutsut. Jokaisessa yhdessätoista tiedotustilaisuudessa oli mukana kyseisen alueen merkittävien metsätoimijoiden (metsänhoitoyhdistys, Stora Enso ja/tai Metsä Group, Otso Metsäpalvelut) metsäammattilaiset, jotka kertoivat oman organisaationsa tavan innostaa metsänomistajia vierimetsien hoitoon. Lehdistölle tiedotteita tehtiin neljä kappaletta (taulukko 3) ja sen lisäksi tehtiin parikymmentä juttupohjaa yksittäisten lehtien näkökohdat huomioiden toimittajien käyttöön. Metsäkeskuksen tiedossa olevia julkaistuja artikkelita oli 26 kappaletta (taulukko 4). Tiedottaminen hankkeessa oli aktiivista yhteydenottoa toimittajiin artikkelien aikaansaamiseksi lehdissä. Projekti sai näkyvyyttä paikallislehtien lisäksi maakuntalehti Kalevassa neljä kertaa ja valtakunnan lehdissä mm. Maaseudun tulevaisuudessa, Helsingin Sanomissa ja Metsään -lehdessä sekä metsäkeskuksen omilla nettisivuilla. Paikallislehdet tiedottivat ilmeisesti kaikissa lehdissä vierimetsien hoidosta. Rantapohja- ja Rantalakeus -lehdissä oli kaksi erityisen isoa juttua. Projektissa tehtiin jutut myös maakunnan kaikkiin metsänhoitoyhdistysten asiakaslehtiin; Metsänomistajat -lehtiin ja Leikko -lehteen, jotka julkaistaan alkuvuonna Hanke sai julkisuutta EU:n uuden rakennerahastokauden käynnistystilaisuudessa Kuopiossa , jossa projektipäällikkö oli esittelemässä hanketta osastolla teemana kohti älykkäitä innovaatioita. Projekti oli esillä myös Oulussa Koko Perheen metsäpäivässä Hankkeen nettisivuilla on kaikki hankkeen laajalevikkiset tiedotteet, esitteet ja koulutusmateriaalit. Nettisivut löytyvät osoitteesta Pvm Aihe Tuuli- ja lumituhoja sähkölinjoilla ja junaradoilla torjutaan EU-hankkeella Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin Sähköjohtojen vierimetsien hoidolla iso merkitys sähkönkululle Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierimetsien hakkuisiin Taulukko 3. Laajalla jakelulla lähteneet tiedotteet hankkeessa. 6

7 Pvm Media Netti Printti Helsingin Sanomat x 2013 nro 1 Metsään-lehti x x Kaleva x x 2013 nro 3 Asiakaslehti Valokaari x x 2013 nro 4 Asiakaslehti Sulake x x 2013 nro 2 Metsään-lehti x x Forum24 x x Maaseudun x Tulevaisuus Maaseudun x x Tulevaisuus Rantapohja x x Kaleva x x Metsälehti x Metsälehti x Rantalakeus x x Kaleva x x Rantapohja x x 2014 nro 2 Metsään-lehti x x Siikajokilaakso x Tervareitti x x Raahen Seutu x x Koillissanomat x x Kaleva x x Maaselkä x x Selänne x x Rantalakeus x x Maaseudun Tulevaisuus x Taulukko 4. Metsäkeskuksen tiedossa olevat julkaistut artikkelit vierimetsien hoidosta Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla -hankkeessa. 5. Ongelmat ja suositukset Projektin enimmäisenä vuonna 2013 työt jäivät jälkeen aikataulusta projektityöntekijöiden muiden töiden takia. Vuoden 2014 aikana projekti kuroi kiinni jälkeenjääneisyyden ja projektisuunnitelma mukaiset työt saatiin tehtyä lähes kokonaan. Vain metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta jäi hankkeessa reiluun puoleen suunnitellusta. Suosituksena jatkohakkeita varten on se, että osa-aikaisille hankeyöntekijöille pitää varata riittävästi aikaa toteuttaa hanketyöt muilta töiltä. 6. Projektin tulokset Metsäkeskus toteutti hankkeen lähes suunnitelman mukaisesti. Muutos suunnitelmaan verrattuna oli metsänomistajien henkilökohtaisen neuvonnan määrän jääminen alle suunnitellun. Neuvontaan olisi voinut käyttää lähes kaksi kuukautta pidemmän ajan suunnitelman mukaan. Suunnitelma ylitettiin kirjeitse tapahtuvan metsänomistajien riskipuutiedotuksen osalta yli viisinkertaisesti. Lisäksi vierimetsien riskipuuaineistoja valmistui yli nelinkertainen määrä suunnitelmaan verrattuna. Toimintamallit saatiin tuotettua. 6.1 Riskialueiden kartoitus Metsäkeskus kartoitti laserkeilatuilta alueilta sähkölinjojen ja rautateiden vierimetsien riskipuita, jotka mahdollisesti johdoille kaatuessaan tai taipuessaan voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai estää junaliikenteen. Riskipuita kartoitettiin yhteensä 2200 km:n matkalta (liitteet 1-3). Työ tehtiin pääasiassa keskijännitteisten johtojen vierimetsistä ja vain vähän suurjännitelinjojen vierimetsistä. Toimijoittain riskikartoitetut sähköjohtojen ja ratojen kilometrimäärät ja kunnat näkyvät taulukossa 1. Fingridin suurjännitelinjan vierimetsiä kartoitettiin 119 km. Rautateiden vierimetsiä kartoitettiin 122 km. Työ tehtiin yhdistämällä laserkeilattu kaukokartoitusaineisto, rata- ja sähköverkkoaineisto sekä puuston ja maaperän metsävaratieto. Riskipuita selvitettiin eri puolilla maakuntaa: Kuusamossa, Taivalkoskella, Ylikiimingissä, Yli-Iissä, Iissä, Haukiputaalla, Kiimingissä, Muhoksella, Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Siikajoella, Tyrnävällä, Vihannissa, Pyhännällä, Siikalatvalla, Haapavedellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Nivalassa ja Pyhäjärvellä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaalla laserkeilattujen alueiden keskijännitejohdot, joista metsävara-aineisto on valmistunut lokakuuhun 2014 mennessä, oli mukana riskipuuselvityksessä. Suurjännitejohtojen vierimetsistä riskipuuselvityksiä tehtiin Fingridin linjoista Tyrnänä-Muhos alueella ja Iissä. Rautatielinjojen riskipuita selvitettiin Oulu-Muhos, Haukipudas-Ii ja Liminka-Vihannin välillä. Rautatielinjaa jäi riskipuuselvittämättä Haapajärvellä oleva rataosuus. (Liite 2). 6.2 Riskipuiden luokitus ja karttojen tekeminen Sähköjohtojen ja junaraiteiden vierimetsien riskipuut luokiteltiin linjan yli menevän pituuden mukaan luokkiin. Lisäksi tehtiin puusto- ja maaperätunnusten tarkistuksia maastossa. Testattavien parametrien maastotarkastuksia tehtiin muutamalla ensimmäisellä luokittelualueella Yli-Iissä, Oulunsalossa ja Tyrnävällä. Maastokartoituksissa todettiin, että riskipuuanalyysi piti puuston pituuden osalta hyvin paikkansa. Riskikohteiden luokituksessa tehtiin yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden kanssa hankkeen alussa. Riskikohteiden kartoitus- ja luokitustyön tuloksena syntyivät kartat, joissa puiden riskialttius osoitettiin luokittelemalla puut, sen mukaan paljonko ne kaatuessaan menisivät 7

8 linjan yli. Karttoihin merkittiin näkyviin riskipuiden lisäksi myös turvemaa, palstan hakkuusuositukset ja hakkuissa säästettävät metsälain 10 :n tärkeät elinympäristöt. Karttoja ja toimintamallia kehiteltiin koko projektin ajan. Vuonna 2014 metsänomistajille lähetettäviin karttoihin lisättiin riskipuiden lisäksi ko. palstan kaikki hakkuusuositukset (ensiharvennus-, harvennus-, ylispuu- ja avohakkuut). E4-tien länsipuolella Iin Energian riskipuukartoissa ei näkynyt hakkuusuosituksia, koska ajantasaista metsävaratietoa ei ollut. Sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle tehtiin riskipuutiedot riskiluokittain ja hakkuusuositukset 50 metrin leveydeltä johtolinjan molemmin puolin. Tiedot luovutettiin muistitikulla sähköverkkoyhtiöille. Metsävaratietoja koskeva tietosuojalainsäädäntö Henkilötietolaki (523/1999) ja laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä (419/2011) estivät riskipuu- ja hakkuusuositustietojen antamisen puutavarayhtiöille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäpalveluyrityksille. 6.3 Verkoston kokoaminen, kehittäminen ja yhteistyö Projektissa edistettiin metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä monella toisiaan tukevalla tavalla. Keinoina olivat tiedottaminen kirjeitse ja tiedotustilaisuuksilla, henkilökohtaisella neuvonnalla, maastokäynneillä, metsäammattilaisten sitouttamisella ja neuvomisella, sähköpostiviesteillä, metsänomistajille toimitetuilla alueittaisilla puunostajien yhteystiedoilla sekä lehdistötiedotuksella Metsänomistajien tiedotus kirjeitse Metsäkeskus lähetti 5369 metsänomistajalle tiedotteen mahdollisista riskipuista ja niiden hakkuusuosituksista projektin aikana. Metsänomistajille lähetettyjen kirjeiden sisältö oli seuraava: tiedote johtoalueiden/junaratojen vierimetsien riskipuiden aiheuttamista haitoista ja vierimetsien hakkuiden hyödyistä (liite 4), kartta vierimetsien riskipuiden sijainnista ja palstan hakkuusuosituksista (liite 5), johtojen vierimetsien hoito -esitte (liite 7), alueen metsäalan toimijoiden yhteystiedot (liite 6) sekä tiedotustilaisuuden ohjelma (liite 8). Limingan ja Lumijoen metsänomistajien saama tiedote Sähköjohtojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti esitetään esimerkkinä liitteissä Tiedotustilaisuudet Hanke järjesti 11 tiedotus- ja keskustelutilaisuutta metsänomistajille ja metsätoimijoille. Tilaisuuksissa oli läsnä yhteensä 229 henkilöä (nimensä osallistujalistaan kirjoittaneita). Kaikissa tiedotustilaisuuksissa oli mukana metsäkeskuksen henkilöiden lisäksi sähköverkkoyhtiön edustaja ja vähintään kolme kyseisessä kunnassa toimivaa puunostajaa. Keskustelu oli vilkasta tiedotustilaisuuksissa. Metsänomistajat kysyivät neuvoa myös puhelimitse metsäkeskuksen projektipäälliköltä ja työntekijältä. Sähköverkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston henkilöitä oli mukana tiedotustilaisuuksissa kertomassa riskipuiden tykkylumen ja myrskyn aiheuttamista ongelmista sähköjohdoille ja junaraiteille, sähkömarkkinalaista yms. ja vastaamassa metsänomistajien kysymyksiin Puhelinneuvonta Metsänomistajien saamien kirjeiden perusteella kymmenet metsänomistajat soittivat projektipäällikölle tai projektityöntekijöille. Kysymykset koskivat riskipuiden poistoon liittyviä suosituksia ja mahdollisia velvoitteita sekä sähköverkkoyhtiöiden oikeuksia ja velvoitteita. Lisäksi keskusteltiin mm. vierimetsien hakkuiden työturvallisuudesta. Projektissa tehtiin myös aktiivista metsäkeskuslähtöistä puhelin- ja maastoneuvontaa vierimetsien hoidosta metsänomistajille noin 30 pv Oulun Haukiputaalla ja Yli-Iissä sekä Taivalkoskella. Tämä osoitti metsänomistajien suhtautuvan myönteisesti ja aktiivisesti vierimetsien hoitoon Muu yhteistyö projektissa Projektissa tehtiin yhteistyötä metsäkeskuksen, sähköverkkoyhtiöiden, metsätoimijoiden ja metsänomistajien kesken monella tavalla. Konkreettisinta yhteistyö oli metsäkeskuksen järjestämissä yhdessätoista tiedotustilaisuudessa. Metsäkeskus teki yhteistyötä verkkoyhtiöiden ja Liikenneviraston ohjausryhmän varsinaisten jäsenten tai muun yhtiön osoittaman edustajan kanssa. Lisäksi projektin aikana tehtiin yhteistyötä kaikkien alueen metsänhoitoyhdistyksien kanssa sekä sähköpostiviestein että puhelimitse teemana mm. hankkeen tavoitteet, tiedotustilaisuudet ja tiedottaminen metsänhoitoyhdistysten lehdissä. Hankkeessa olivat mukana Iin, Oulun Seudun, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken, Kuusamon, Kiimingin, Muhoksen, Siikalakeuden, Kärsämäki-Haapajärven, Pyhäjokilaakson ja Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistykset sekä Pohjois-Suomen metsänomistajien liito. Metsänhoitoyhdistysten ja Otso Metsäpalvelujen toimihenkilöitä oli mukana kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Puutavarayrityksistä mukana oli aina Stora Enson edustaja ja Metsä Group oli mukana muutamassa tilaisuudessa. Lisäksi joitakin muita metsäpalveluyrittäjiä osallistui tilaisuuksiin. Kaikki hankkeessa tavoitetut metsäalan toimihenkilöt ovat suhtautuneet myönteisesti projektipäällikön sähköpostiviesteihin ja keskusteluihin sähköjohtojen vierimetsien hoidosta. Metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljettajille metsäkeskus toimitti metsäalan toimijoiden välityksellä (metsänhoitoyhdistykset, Stora Enso, Metsä Group, Metsähallitus ja sahat) vierimetsien hoito -esitteet. Muutoin hakkuukoneiden kuljettajiin ei oltu projektissa yhteydessä. Tiedotustilaisuuksissa kaikki metsäalan toimijat innostivat puheenvuoroissaan metsänomistajia vierimetsien hoitoon ja kertoivat edistävänsä vierimetsien hoitoa omassa työssään. Metsänomistajilta tuli positiivista palautetta hankkeesta ja he kokivat riskipuiden poiston tärkeäksi asiaksi. Tämä tuli hyvin esiin metsänomistajien neuvontatilanteissa. Lukuisat metsänomistajat ilmoittivat hakkaavansa/hakkauttavansa vierimetsien riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydessä. Moni metsänomistaja oli positiivisesti yllättynyt myös saamastaan hakkuusuosituskartasta, koska he eivät olleet tienneet palstalla hakkuumahdollisuuksia edes olevan. Vain muutama metsänomistaja oli sitä mieltä, että sähköverkkoyhtiöiden pitää poistaa riskipuut. 8

9 6.4 Riskikohteiden ennakoivien hakkuiden lisääminen metsänomistajien neuvonnan avulla Metsäkeskus suuntasi metsänomistajien puhelin- ja maastoneuvontaa metsänkäyttölimoituksien tarkastuksien ja riskiluokituksen perusteella Haukiputaan, Yli-Iin ja Taivalkosken vierimetsiin. Neuvonnalla pyrittiin lisäämään vierimetsien ennakoivia hakkuita. Neuvonta kohdistui sellaisiin metsänomistajiin, joilla oli runsaasti riskipuita. Metsäkeskuksen hanketyöntekijät ottivat yhteyttä neuvonnan merkeissä puhelimitse Haukiputaalla ja Yli-Iissä yhteensä 25 ja Taivalkoskella 9 metsänomistajaan. Yli-Iissä oli tapaaminen yhteensä neljän ja Taivalkoskella viiden metsänomistajan kanssa. Neuvontaa maastossa annettiin yhteensä seitsemälle metsänomistajalle. Kaikkiin tavoiteltuihin metsänomistajiin ei saatu yhteyttä puhelimitse. Haukiputaalla ja Yli-Iissä metsäkeskus selvitti alle puoli vuotta vanhat riskipuupalstojen metsänkäyttöilmoitukset yhteensä 75 km:n matkalta. Käyttöilmoituksia oli noin 20 kpl. Puhelimitse otettiin yhteyttä 25 metsänomistajaan, joilta ei ollut käyttöilmoitusta, mutta joiden omistamissa vierimetsissä oli merkittävistä riskipuita. Heitä neuvottiin tekemään hakkuu. Kolme metsänomistajaa sai neuvontaa maastossa omalla riskipuukohteella. Metsänomistajat suhtautuivat myönteisesti neuvontaan ja aikoivat hakkauttaa tai hakata itse riskipuut pois. Osa vierimetsäkuvioiden leimikoista, joista oli jätetty metsänkäyttöilmoitus puolen vuoden aikana, oli jo hakattu, joten neuvonnan tarvetta ei ollut. Taivalkoskella selvitettiin samalla tavalla keskijännitteisen linjan vartta parikymmentä kilometriä. Taivalkoskella otettiin yhteys puhelimella yhteensä yhdeksään metsänomistajaan riskipuiden hakkuiden edistämiseksi, joista tapaaminen sovittiin viiden metsänomistajan kanssa. Maastossa riskipuiden hakkuuneuvontaa annettiin neljälle metsänomistajalle. Metsänomistajat suhtautuivat hyvin positiivisesti neuvontaan ja aikoivat hakata tai hakkauttaa riskipuut pois muiden hakkuiden yhteydessä. Metsäkeskuksessa on huomattu metsänkäyttöilmoituksien lisääntyminen johtojen vierimetsien metsikkökuvioilla vuoden 2014 lopussa huonosta puunmarkkinatilanteesta huolimatta. 6.5 Media ja viestintämateriaali Lehdistötiedottaminen ja toteutuneet lehtiartikkelit Metsäkeskus teki neljä tiedotetta laajaan jakeluun lehdistölle ja maakunnan metsäammattilaisille sähköpostitse (taulukko 3). Tämän lisäksi projektipäällikkö teki parikymmentä kohdennettua tiedotetta ja sähköpostiviestiä yksittäisille lehdille lehden omia tarpeita varten. Vierimetsien hoidosta tehtiin ainakin 26 lehtiartikkelia tai nettijuttua, jotka ovat tulleet metsäkeskuksen tietoon (taulukko 4). Artikkeleita on todellisuudessa enemmän, koska tiedotteiden läpimenon seurantaa ei pystytty tekemään. Projektista oli juttuja mm. maakuntalehti Kalevassa (4 juttua), Metsään.fi -lehdessä, Helsingin Sanomien verkkolehdessä, metsäkeskuksen nettiuutisissa ja hankkeen sivuilla sekä todennäköisesti lähes kaikissa Pohjois-Pohjanmaan paikallislehdissä. Erityisen näyttävästi projekti pääsi esille muutamassa paikallislehdessä kuten Rantapohjassa ja Rantalakeudessa, joissa oli kaksi isoa juttua vierimetsien hoidosta hankkeen aikana. Sähköverkkoyhtiöiden asiakaslehdistä ainakin Oulun Seudun Sähköverkkopalvelujen, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n ja Loiste Oy:n asiakaslehdissä oli artikkeli vierimetsien hoitohankkeesta. Liitteessä 9 esimerkkinä artikkeli Maaseudun Tulevaisuudessa Viestintämateriaali Viestintää varten metsäkeskus teki viestintämateriaalia ja hyödynsi valmista materiaalia. Projektissa tehtiin: hanke-esite, Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite ja koulutusmateriaalia (diaesityksiä) vierimetsien hoidosta. Lisäksi diaesitys tehtiin riskikarttojen tekemisestä, ilmaston muutoksesta sekä sen vaikutuksesta vierimetsiin ja johtojen riskialttiuteen tulevaisuudessa. Hankkeessa hyödynnettiin myös valmista Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n Johtoalueiden vierimetsien hoito -esitettä sekä muita sähköverkkoyhtiöiden tekemiä esityksiä tiedotustilaisuuksia varten. Metsäkeskuksen projektissa tekemät ja tiedotustilaisuuksissa käyttämät koulutusmateriaalit, sekä esimerkki sähköverkkoyhtiön (Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy) koulutusmateriaalista ovat hankkeen nettisivuilla. Hankkeen nettisivuille on tallennettu myös muita aiheeseen liittyviä esitteitä ja materiaaleja mm. työturvallisuudesta johtojen läheisyydessä työskenneltäessä ja toiminnasta myrskytuhometsissä. Metsäkeskuksen metsätuhot nettisivuille on myös tallennettu vierimetsien hoito -esite ja diaesitys. Hankkeen esite Metsäkeskus teki hankkeesta esitteen omana työnä. Esitettä jaettiin tilaisuuksissa (liite 11). Johtojen vierimetsien hoito -esite Metsäkeskus teki vierimetsien hoidosta esitteen. Vuonna 2013 ja 2014 alussa metsänomistajatiedottamisessa kirjeisiin laitettiin Energiateollisuudelta saatuja Johtojen vierimetsien hoito - esitteitä. Kun nämä esitteet loppuivat, hanke teki oman Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja painatti niitä yhteensä 4500 kappaletta tiedotustarpeisiin vierimetsien metsänomistajille, metsätoimijoille ja hakkuukoneen kuljettajille sekä metsäkonekouluille jaettavaksi. Hankkeen esite perustui em. Energiateollisuuden, MTK:n ja SLC:n esitteeseen, josta mm. kopioitiin piirretyt kuvat. Kuvien kopiointiin oli lupa Energiateollisuus ry:stä. Metsänomistajien tiedottamisesta jääneet esitteet jaettiin projektin lopussa Pohjois-Pohjanmaan metsäammattilaisille metsäkeskukseen, metsänhoitoyhdistyksiin, Stora Ensoon, Metsä Grouppiin, Metsähallitukselle ja sahoille sekä maakunnan metsäkoneen kuljettajille, sähköverkkoyhtiöille ja Liikennevirastolle. Loput esitteet jaettiin metsäkeskukseen ja metsänhoitoyhdistyksiin jaettavaksi metsänomistajille. 9

10 6.5.3 Koulutusmateriaalit Hankkeessa tehtiin koulutusmateriaalia tiedotustilaisuuksia varten ja myöhemmin käytettäväksi vierimetsien hoidon koulutuksessa. Diaesitys Johtoalueiden vierimetsien hoito esitettiin kaikissa tiedotustilaisuuksissa. Se on hankkeen sivuilla netissä. Sivuilla on myös muuta koulutusmateriaalia kuten esitys: Tuuli- ja lumituhojen ennakointi, jossa kerrotaan mm. ilmaston muutoksesta ja sen vaikutuksista vierimetsiin sekä riskikarttojen teosta. Metsänomistajatilaisuuksissa sähköverkkoyhtiöt ja Liikennevirasto esittivät mm. vierimetsien puiden ongelmat sähkönsiirrolle/raideliikenteelle ja sen, miksi vierimetsiä on syytä hoitaa. Tästä aiheesta nettisivuilla on esimerkkinä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n esitys. Lisäksi netissä on saman sähköverkkoyhtiön toinen diaesitys mm. sähköturvallisuudesta. Kaikki koulutusmateriaali on tuotu toimijoiden tietoon sähköpostitse tiedotteessa. Metsäkoneenkuljettajia kouluttavat ammattiopistot ovat olleet tyytyväisiä saamastaan koulutusmateriaalista. 6.6 Projektin tuotteet Projektissa tuotettiin projektisuunnitelman mukaiset tuotteet: - Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta - Riskipuukartat - Koulutusmateriaalia ja esitteitä - Toimintamalli tiedonvälitysverkostn muodostamisesta Toimintamalli riskipuukohteiden kartoittamisesta ja -karttojen tuottamisesta Projektin tärkein tuote oli metsäkeskuksen kehittämä toimintamalli: Toimintamalli tuuli- ja lumituhoriskipuiden kartoittamiseksi laserkeilausaineistoa ja muuta metsävara-aineistoa hyödyntämällä. Sähköjohtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuuanalyysin tekeminen ja tilakohtaisten riskikohdekarttojen tuottaminen ArcMap10.2-ohjelmalla (K. Maaranto ja E. Saari 2014). Kyseinen toimintamalli (ohje) on mm. metsäkeskuksen intranetissä. Riskipuukarttojen luotettavuutta on testattu maastossa ja ne on todettu luotettaviksi. Karttojen tuottamisen toimintamallia voidaan hyödyntää jatkossa tehtäessä maakunnassa uusista valmistuvista keilausalueista riskipuukarttoja. Lisäksi muualla Suomessa metsäkeskuksen palvelualueilla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön. Jatkossa kartat saadaan tehtyä nopeasti, koska toimintamalli ja testaus on tehty ja kokemus työstä on olemassa Riskipuukartat Projektissa tuotettiin riskipuukartat, joita tehtiin em. toimintamallia noudattamalla laserkeilausaineistosta ja metsävaratiedosta. Riskipuukartoista näkyy peruskarttapohjalla: - riskipuut jaettuna luokkiin sen mukaan paljonko ne kaatuessaan ylittäisivät sähköjohdon/junaradan - palstan kaikki hakkuusuositukset - turvemaat - metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt Riskipuukartasta on esimerkki liitteessä Koulutusmateriaalit ja esitteet Hankkeessa tehtiin Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite, joka on lyhyempi versio Energiateollisuus ry:n, MTK:n ja SLC:n vastaavasta esitteestä. Hankkeessa tehtiin koulutusmateriaalia, diaesitykset vierimetsien hoidosta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskikohdekarttojen tekemisestä. Koulutusmateriaalit ja esitteet löytyvät netistä metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot sivuilta. Esitteet ovat tulostettavissa Toimintamalli tiedonvälitysverkoston muodostamisesta Edellä kohdassa 6.3 kuvattiin yhteistyötä hankkeessa, joka muodosti tiedonvälitysverkoston metsäkeskuksen, verkkoyhtiöiden, Liikenneviraston, metsätoimijoiden, hakkuukoneen kuljettajien ja metsänomistajien kesken. Hankkeen tiedonvälitys lähti liikkeelle alueittain aina metsäkeskuslähtöisesti, kun metsäkeskus lähetti metsänomistajalle kirjeitse tiedotteen, kartan, vierimetsien hoito- esitteen ja toimijalistan sekä useimmiten myös kutsun tiedotustilaisuuteen. Tiedotuskirjeen saaminen oli todennäköisesti useimmissa tapauksissa merkittävin osa metsänomistajan saamaa tietoa. Vierimetsien hoidon viestiä metsänomistajalle vahvistettiin välittömästi toimittamalla kyseisen kunnan paikallislehteen tiedote/juttu, joka useimmiten johti lehtijartikkelin tekemiseen. Lisäksi viestiä vahvistivat mm. monien sähköverkkoyhtiöiden, useat Kalevan ja hankkeen lopussa Maaseudun Tulevaisuudessa olleet lehtiartikkelit. Monissa kunnissa tiedonvälitys vierimetsien hoidosta oli erinomaista, koska paikallislehdissä oli jopa kaksi juttua isojen kuvien kera. Henkilökohtainen metsänomistajan neuvonta on useimmiten tehokkainta ja sen takia metsäkeskus satsasi erityisesti metsäammattilaisten neuvontaan ja tiedotukseen sekä kutsui heitä tiedotustilaisuuksiin käyttämään kommenttipuheenvuoron. Metsäammattilaisia saatiin kaikkiin yhteentoista tiedotustilaisuuteen hyvin. Metsäammattilaisten rooli on tärkeä silloin, kun vierimetsien hakkuiden ja hoidon tarpeet esitellään metsänomistajille puukaupan tai metsänhoitosuunnitelman yhteydessä. Ennen tiedotustilaisuuksia projektipäällikkö soitti henkilökohtaisesti, lähetti sähköpostin sekä kertoi hankkeesta kommenttipuheenvuoron käyttäneille metsänhoitoyhdistyksen, Otso Metsäpalveluiden ja Stora Enson ja/tai Metsä Groupin metsäammattilaisille. Myös kaikille muille kyseisen alueen metsäammattilaisille lähetettiin kutsu tiedotustilaisuuteen, mallikartta riskipuista ja hakkuusuosituksista sekä vierimetsien hoito -esite. Tiedotustilaisuuksissa olleet puuta ostavat sidosryhmät kertoivat pitävänsä hanketta ja vierimetsien hoitoa hyvänä asiana. Sidosryhmät aikoivat jatkossa esittää metsänomistajille myös vierimetsien puiden ostoa silloin, kun leimikon koko on riittävän suuri eli puutavaran korjuu vierimetsästä on kannattavaa. Useat puunostajat sanoivat suoraan, että oli ihan hyvä herätellä heitäkin vierimetsien hakkuiden tekemisen edistämiseksi. Nimittäin vierimetsien hakkuiden edistäminen oli monelta metsäammattilaiselta päässyt jo 10

11 unohtumaan. Metsäammattilaiset sitouttamalla ja kouluttamalla vierimetsien hakkuiden edistämiselle saatiin jatkuvuutta. Tämän metsäkeskus koki hankkeessa hyvin tärkeäksi asiaksi. Hankkeessa tehdyn esitteen Johtoalueiden vierimetsien hoito jakaminen, paitsi 5400 metsänomistajalle myös metsäammattilaisille, hakkuukoneyrittäjille ja metsäkonekouluille oli osa tiedonvälitystä ja se edistää vierimetsien hoitoa myös hankkeen päättymisen jälkeenkin. Metsäkeskuksen kokemuksen perusteella metsänomistajat olivat yleensä ymmärtäneet saamansa kirjeen sisällön oikein eli sen, että riskipuiden poistaminen on vapaaehtoista ja se on parasta toteuttaa seuraavien hakkuiden yhteydessä. Tämän asian selventämiseksi hankkeen metsänomistajatiedottamisessa alettiin korostaa vapaaehtoisuutta vierimetsien puiden poistoon. Työturvallisuutta pyrittiin myös korostamaan. Hankkeessa tehtiin myös metsäkeskuslähtöistä aktiivista puhelinneuvontaa 34 metsänomistajalle ja maastossa käytiin kahdeksan metsänomistajan kanssa. Neuvonta osoitti, että hanke koettiin hyväksi ja suositus vierimetsien puiden hakkaamisesta otettiin tosissaan. Monet metsänomistajat olivat heti kirjeen saatuaan lähteneet hakkaamaan tai ainakin katsomaan sähköjohtojen riskipuita. He olivat todenneet riskipuukartan olevan ihan oikeassa. Metsänomistajat olivat lähes aina suhtautuneet vierimetsien puiden hakkuuesityksiin myönteisesti. He olivat valmiita hakkaamaan riskipuut pois viimeistään seuraavien tilalla tehtävien hakkuiden yhteydessä lähivuosina. Muutama metsänomistaja oli jo hakannut riskipuut itse pois ja joku aikoi mennä poistamaan vielä lisääkin metsäneuvojan kanssa katsomiaan riskipuita. Joillekin metsänomistajille oli tullut yllätyksenä se, että heillä on tilalla hakattavaa ja he olivat hyvin tyytyväisiä saamiinsa hakkuusuosituskarttoihin. Yli-Iin kohteilla oli tullut esiin joidenkin vähäisten riskipuiden poistotarpeiden osalta se, että metsänomistaja haluaisi sähköverkkoyhtiön poistavan vähäiset riskipuut, kun metsänomistajalla ei ole muita hakkuumahdollisuuksia. 7. Projektin innovatiivisuus Projektin merkittävin innovatiivinen asia oli tuottaa uusi toimintamalli sähköjohtojen ja rautateiden riskipuiden kartoitukseen, luokitukseen ja riskipuukarttojen tekemiseen laserkeilausaineistosta ja metsävaratiedosta ArcMap ohjelmalla. Tämän toimintatavan mallintaminen mahdollistaa sen hyödyntämisen muuallakin Suomessa metsäkeskuksen toimesta. Hankkeessa toteutettu toimintatapa yhteistyöverkostosta vierimetsien hoidon edistämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden (metsäkeskus, sähköverkkoyhtiöt, Liikennevirasto, metsäammattilaiset, hakkuukoneen kuljettajat ja metsänomistajat) kesken osoittautui toimivaksi. Hankkeessa saatiin myös tuntuma vierimetsien hoidosta monikanavaisen tiedottamisen hyvästä vaikuttavuudesta metsänomistajilta saadun palautteen perusteella. 8. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Projekti vahvisti elinkeinoelämän toimintavarmuutta ja kansalasiten turvallisuutta. Hanke edisti sääilmiöiden, kuten myrskyjen ja tykkylumen, vaikutusten hallintaa. Projekti edisti myös lukuisien ohjelmien ja selvityksien tavoitteita, koska projektissa edistettiin varautumista ilmaston muutoksen vaikutuksiin sähkönjakelun ja junaliikenteen varmistamiseksi. Hankkeen myönteisiä vaikutuksia kestävään kehitykseen oli mm. tietoisuuden lisääntyminen vierimetsien hoitotarpeista, sähkövarmuudesta ja junaturvallisuudesta. Myönteistä oli myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. 9. Hyvät käytännöt Projektissa kehitettiin monia hyviä käytäntöjä ja niitä levitettiin seuraavasti: 9.1 Laserkeilausaineistojen hyödyntäminen vierimetsien riskipuiden kartoituksessa ja riskikohdekarttojen tuottaminen ja sekä niiden ohjeistus Projektissa tehtiin toimintaohje laserkeilausaineistojen ja metsäkeskuksen metsävara-aineiston hyödyntämisestä riskipuiden kartoituksessa sekä riskipuu- ja hakkuusuosituskarttojen tekemisessä. Toimintaohje laitettiin metsäkeskuksen intranetiin kaikkien metsäkeskusten palvelualueiden käyttöön. Lisäksi ohje mainitaan hankkeen nettisivuilla mahdollisia kyselyitä varten. Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö tiedotti hankkeen lopussa muita metsäkeskuksen alueyksiköitä toimintaohjeen valmistumisesta ja sen hyödyntämismahdollisuudesta myös muualla Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla kyseistä ohjetta hyödynnetään, jos verkkoyhtiöt tai Liikennevirasto jatkossa haluavat riskipuutietoa uusilta keilatuilta alueilta. Tällä menetelmällä myös muut metsäkeskuksen palvelualueet voivat alkaa tekemään karttoja riskipuista ja hakkuusuosituksista. Intoa ja tarvetta metsänomistajien tiedottamiseen on jo herännyt muissa maakunnissa. Jatkossa riskipuukarttojen ja hakkuusuosituskarttojen tuottaminen on huomattavasti nopeampaa hankkeessa tehdyn ohjeen avulla. Uutta käytäntöä on myös se, että sähköverkkoyhtiöt saivat johtojen ja Liikennevirasto rautateiden vierimetsien riskipuutiedot muistitikulla. Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto voivat hyödyntää riskipuutietoa mm. suunnitellessaan vierimetsien riskipuiden poistoa. 11

12 9.2 Huomion kiinnittäminen vierimetsien hoitoon Projektin myötä vierimetsien hoidon merkitys ja tarve tuli laajasti maakunnan metsänomistajien, metsäammattilaisten ja suuren yleisön tietoisuuteen, koska viestiminen siitä oli laajaa, monikanavaista ja toistuvaa. Hankkeen tiedotteita vierimetsien hoidosta ja sen merkityksestä julkaistiin myös valtakunnalisissa lehdissä kuten Maaseudun Tulevaisuudessa ja Metsään -lehdessä sekä mm. metsäkeskuksen nettisivuilla, joten tietoisuus vierimetsien hoidon merkityksestä on lisääntynyt myös valtakunnallisesti. 9.3 Esite ja koulutusmateriaali kaikkien käyttöön Hankkeessa tehdyt esite ja koulutusmateriaali vierimetsien hoidosta laitettiin nettiin metsäkeskuksen hankkeen ja metsätuhot sivuille kaikkien käyttöön. Hankkeen sivuille kerättiin myös muuta vierimetsien hoitoon ja turvalliseen puiden korjuuseen liittyvää materiaalia. Tieto esitteen ja koulutusmateriaalin sijainnista on ilmoitettu mm. tiedotteessa maakunnan metsätoimijoille ja verkkoyhtiöille sekä metsäkeskuksen hankesuunnittelijoille. Myös projektin loppuraportti laitetaan hankkeen nettisivuille. Paperiset esitteet Johtojen vierimetsien hoidosta on jaettu maakunnan metsäammattilaisille ja hakkuukoneiden kuljettajille. 9.4 Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja puunostajille Hankkeessa pidetyt tiedotus/keskustelutilaisuudet olivat hyviä tiedonlähteitä niihin osallistuneille metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Tilaisuuksissa keskustelu oli vilkasta, metsänomistajat esittivät kysymyksiä verkkoyhtiöille ja metsäammattilaisille. Ainoa haitta oli se, että tilaisuuksiin ei useimmiten saatu kovin isoa osallistujajoukkoa. Näytti siltä, että syksyn pimeät illat, sai metsänomistajat parhaiten liikkeelle. Vierimetsien hakkuiden toteutuksen jatkuvuuden vuoksi hankkeessa nähtiin erityisen tärkeäksi kouluttaa ja sitouttaa puunostajat laajasti. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan tässä onnistuttiin, koska useat puunostajat totesivat olleen hyvä asia, että heitäkin on herätetty vierimetsien hakkuisiin. 9.5 Metsänomistajien henkiökohtainen neuvonta Henkilökohtaisella neuvonnalla saavutetaan paras vaikuttavuus vierimetsien hakkuisiin. Tässä projektissa henkilökohtaista neuvontaa kohdennettiin riskianalyysin ja metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Neuvonta tuntui vaikuttavan riskipuiden poistohalukkuuteen positiivisesti. Neuvonta paljasti myös sen, että hankkeessa tehty monitahoinen viestintä sekä kirjeitse, tidotustilaisuuksilla että lehtijutuilla oli tuottanut laajan ymmärryksen riskipuiden poiston merkityksestä ja halun poistaa riskipuut seuraavien hakkuiden yhteydessä. 10. Toiminnan jatkuvuus Vierimetsien hoidon ja hakkuiden edistäminen jatkuu monella tavalla hankkeen päättymisen jälkeen sekä metsänomistajien ja puunostajien toimesta että metsäkeskuksen todennäköisenä hanketyönä Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. Seuraavassa tarkemmin toiminnan jatkuvuudesta Toimintamallin käyttöönotto muualla Suomessa ja sen jatkaminen Pohjois-Pohjanmaalla Projektin tavoitetta metsänomistajien ja metsäammattilaisten tiedottamista keskijännitteisten johtojen ja rautateiden vierimetsien riskipuista voidaan aloittaa myös muualla Suomessa hyödyntäen riskipuiden luokituksesta ja riskikarttojen tekemisestä hankkeessa tehtyä toimintamallia. Myös Pohjois-Pohjanmaalla valmistuu uusia keilausalueita ja ajantasaista metsävaratietoa joka vuosi, mistä on mahdollista tiedottaa metsäomistajia Metsänomistajien neuvonta vierimetsien hoitoon jatkuu mm. puunostajien toimesta Pohjois-Pohjanmaalla metsäammattilaiset jatkavat vierimetsien hoidon neuvontaa metsänomistajille, sillä heidät on koulutettu siihen hankkeessa. Noin 30 metsäammattilaista osallistui tiedotustilaisuuksiin. Lisäksi kaikki maakunnan yli 200 metsäammattilaista ovat saaneet lukuisia tiedotteita sähköpostina vierimetsien hoidosta ja lehtijuttuja on ollut paljon Tiedottaminen jatkuu kevään 2015 aikana Metsänhoitoyhdistysten jäseniä opastetaan vierimetsien hoitoon heidän jäsenlehtiensä kautta hankkeessa tehdyillä jutuilla vuoden 2015 alussa ilmestyvissä lehdissä. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, joten tiedotus on laajaa ja se koskee myös niitä johtojen ja rautateiden vierimetsien omistajia, jotka eivät ole saaneet henkilökohtaista kirjettä aiheesta. Metsäkeskus tiedottaa vierimetsien hoidosta ja hankkeen tuloksista nettisivuillaan vuoden 2015 alussa Koulutusmateriaalit ja esitteet netissä kaikkien käytössä Vierimetsien hoidon koulutus- ja neuvontatarpeita varten hankkeessa tehdyt koulutusmateriaalit ja esitteet ovat metsä- 12

13 alan toimijoiden ja metsäkoneoppilaitoksien ym. käytössä netissä. Pohjois-Pohjanmaan metsätoimijat ovat saaneet tiedon vierimetsien hoidon materiaaleista tiedotteessa sähköpostitse. Vierimetsien hoidon esitteitä on jaettu maakunnan metsäalan toimijoille ja hakkuukoneiden kuljettajille sekä jaettavaksi myös metsänomistajille. Energiateollisuus ry laittaa projektissa tehdyn vierimetsien hoito -esitteen ja -diaesityksen tiedoksi kaikille sähköverkkoyhtiöille ja lisäksi nettisivuilleen tämän hankkeen esityksestä. Tapio Oy tekee esitteestä myös metsänhoitokortin, joka löytyy Metsälehden nettisivuilta Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen käännös ruotsiksi Energiateollisuus ry kääntää ruotsiksi projektissa tehdyn Johtojen vierimetsien hoito -esitteen ja -esityksen tämän projektin esityksestä vuoden 2015 alussa. Ruotsinkieliset versiot laitetaan myös metsäkeskuksen nettisivuille samoin kuin Energiateollisuuden sivuille. 11. Projektin rahoitus Projektissa käytetiin varoja yhteensä Rahoitus ylittyi 8946, minkä rahoitti metsäkeskus. Taulukossa 5 näkyy projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus rahoittajittain. Rahoitus projektin suunnitelman* mukaan Projektin toteutunut rahoitus Jäljellä EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70% ,00 66% 0 Kuntien rahoitus 0 0% 0 0% 0 Suomen metsäkeskus 8 770,00 6% ,34 11% -8946,34 Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto ,00 24% ,00 23% 0 Tulot 0 0% 0 0% 0 Rahoitus yhteensä ,00 100% ,34 100% -8946,34 * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma Taulukko 5. Projektin rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus. 13

14 Liite 1 Tuuli- ja lumituhohanke Riskipuukartoitetut linjat ¹ 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

15 Tuuli- ja lumituhohanke ¹ II Liite 2 Riskipuukartoitetut linjat TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI OULU HAILUOTO LUMIJOKI KEMPELE RAAHE SIIKAJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ MUHOS UTAJÄRVI PYHÄJOKI KALAJOKI MERIJÄRVI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI YLIVIESKA PYHÄNTÄ NIVALA KÄRSÄMÄKI SIEVI REISJÄRVI HAAPAJÄRVI PYHÄJÄRVI 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

16 Liite 3 Tuuli- ja lumituhohanke Riskipuukartoitetut linjat ¹ KUUSAMO TAIVALKOSKI 1: Verkkoyhtiöt ja Liikennevirasto Rautatiet Kartoitetut sähkölinjat Kartan tulostuspvm: Km Metsävaratieto julkaisuvalmiina Valmistumisvuosi

17 Liite 4 Arvoisa metsänomistaja Sähkölinjojen tuuli- ja lumituhoja torjumaan hakkuilla vapaaehtoisesti Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Keskeytyksistä noin puolet on puiden aiheuttamia. Ongelman aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumikuorman painamana tai kovassa tuulessa linjoille sekä täysikasvuiset myrskyllä linjoille kaatuvat puut. Keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä. Metsänomistajille tietoa sähköjohtojen vierimetsien hoitoon Sähköjohtojen tuuli- ja tykkylumituhojen vähentämiseksi on riskipuuston poistamis- tai harventamistarvetta osoitettu oheisella kartalla. Metsäkeskus on tehnyt kartat riskipuista metsänomistajille hyödyntäen laserkeilauksella hankittua aineistoa mm. puuston pituudesta ja metsäkeskuksen keräämästä metsävaratiedosta kuten hakkuusuosituksista ja maapohjasta. Kartoissa näkyy sähköjohtoja mahdollisesti uhkaavat riskipuut ja kaikki palstan hakkuusuositukset. Lisäksi karttoihin on merkitty metsäkeskuksen tiedossa olevat metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden käsittelylle on rajoituksia. Jos tilalla on luontokohteista tehty ympäristötukisopimus, se näkyy myös. Riskipuuselvitys on tehty Limingan ja Lumijoen kuntien alueilla Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy:n keskijännitejohtojen vierimetsien osalta 439 metsänomistajalle. Tämä metsänomistajille tiedottaminen on osa metsäkeskuksen Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi hanketta. Hanke toimii Pohjois- Pohjanmaalla maakunnan liiton rahoittamana EAKR-kehittämishankkeena. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä. Hankkeessa neuvotaan metsänomistajia sähköjohtojen vierimetsien hoidossa riskikohteilla, joissa puut voivat kaatua sähkölinjalle myrskyssä tai lumen painosta. Johtolinjojen vierimetsien hakkuissa on syytä olla erityisen varovainen työturvallisuuden takia. Hakkuiden työturvallisuuteen liittyviä ohjeita löytyy osoitteesta www. metsakeskus.fi. Tiedotteen tavoitteena on lisätä sähköjohtojen vierimetsien hakkuita, jotta sähkönsiirto paranisi. Hakkuisiin ei ole velvoitetta vaan ne ovat suosituksia. Lisäksi metsien oikea-aikainen hakkuu on sekä metsän että metsänomistajan etu. Hakkuita suunnitellessanne voitte hyödyntää oheista metsäalan toimijalistaa. Turvallisinta on hakkauttaa vierimetsien puut koneellisesti motolla. Kutsumme teidät vierimetsien hoidon tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Liminganlahden luontokeskukseen klo Liitteenä ohjelma ja opastus. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi mennessä sähköpostilla: tai puh

18 Tykkylumi aiheuttaa eniten sähkökatkoksia. Etenkin ohuet harventamattomat koivut ja männyt taipuvat herkästi lumen painosta johdoille. Vierimetsiä hoidat näin: Ensiharvennus tehdään ajallaan havupuita suosien. o Riukuuntunut puusto tulisi harventaa 8-10 metrin pituudessa Taimikonhoito tehdään ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Järeät puut eivät taivu helposti. Lehtipuut poistetaan taimikonhoidossa. Siemen- tai säästöpuita ei jätetä niin lähelle sähköjohtoja, että ne kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle. Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulee poistaa. Metsä tulisi uudistaa ajoissa, jotta puut eivät alkaisi lahoamaan ja kaatumaan linjoille. Metsänviljelyssä siemeniä ei kylvetä eikä taimia istuteta johtoalueelle (6-10 m leveä alue johdon alla). Johtoaluetta ei muokata eikä uudisteta. Eri-ikäisrakenteinen metsänhakkuu sopii usein vierimetsän hoitoon, jolloin hakataan pääasiassa isoja puita pois. Vierimetsän hoidossa suositaan kuusta, koska se ei taivu tykkylumen painosta. Lisätietoja: Irmeli Ruokanen Kyllikki Maaranto Projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Metsäneuvoja puh puh Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Liitteet Kartta sähköjohdon vierimetsän riskipuista ja hakkuusuosituksista niille, joilla on riskipuita Esite: Johtoalueiden vierimetsien hoito Limingan-Lumijoen metsäalan toimijoita taulukko Ohjelma tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta Limingan luontokeskuksessa

19 Tuuli- ja lumituhohanke Elenia Oy Kunta Kylä Talo Tila Tilan nimi Metsänomistajan nimi ja osoitetiedot Liite 5 ¹ 1: metriä Indeksikartta Selite Jakelulinjat Tilanraja Turvemaa Riskipuuston pituus 0-1 m linjan yli 2-5 m linjan yli 6-9 m linjan yli >10 m linjan yli Esitetyt hakkuut Hakkuutapa Ensiharvennus Harvennushakkuu Avohakkuu Tärkeät elinympäristöt Muu arvokas elinympäristö Kartan tulostuspvm:

20 Liite 6 POHJOIS- POHJANMAAN METSÄKESKUS METSÄALAN TOIMIJAT LIMINGASSA, LUMIJOELLA JA SIIKAJOELLA Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta ForestPlus Haapuu Oy Junnikkala Oy L&T Biowatti Oy Met-Rem Oy Metsä- Kyllönen Ky MetsäGroup Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Metsäpalvelu Salmela Siemenpuuntie OULU Yhteyshenkilö: Markku Kouva Sähköposti: Puhelin: Hiljalankatu HAAPAJÄRVI Yhteyshenkilö: Ari Poutiainen Sähköposti: Puhelin: PL 47, KALAJOKI Yhteyshenkilö: Kai Pelkonen Sähköposti: Puhelin: Yhteyshenkilö: Jari Grekula Sähköposti: Puhelin: Västinkuja KEMPELE Yhteyshenkilö: Ilkka Kesälä Sähköposti: Puhelin: Paakkilantie PIIPPOLA Puhelin: Hallituskatu 26 A OULU Yhteyshenkilö: Pauli Kokkonen Sähköposti: Puhelin: Liminka: Petri Pellikka Puhelin: Sähköposti: Kuormaajantie RUUKKI Yhteyshenkilö: Tarja Peltomaa Sähköposti: Puhelin: Kirkkotie Ii Yhteyshenkilö: Juhani Salmela Sähköposti: Puhelin: Metsäpalvelun tarjoaja ja metsäkiinteistöjen välitys Puunhankinta Puunhankinta Energiapuun ostaja Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut Puukauppa ja metsäpalvelut

21 Yritys/organisaatio Yhteystiedot Palvelutarjonta Mika Veikkolainen Tmi Juurussuontie 65 a OULU Yhteyshenkilö:Mika Veikkolainen Metsäkoneurakointi Sähköposti: Puhelin: Otso Metsäpalvelu Kauppakatu LIMINKA Yhteyshenkilö: Matti Kanniainen Puukauppa ja metsäpalvelut Sähköposti: Puhelin: Stora Enso Oyj Ruukinkuja RUUKKI Yhteyshenkilö: Olavi Kainulainen Sähköposti: Puhelin: Liminka: Matti-Pekka Kujala Puhelin: Sähköposti: Puukauppa ja metsäpalvelut Tornator Oy UPM Metsä Vapo Oy Kiilakiventie OULU Yhdyshenkilö: Heikki Aarnipuro Sähköposti: Puhelin: Krouvinte OULU Yhteyshenkilö: Jouko Härmä Sähköposti: Puhelin: Liminka: Jussi-Pekka Hoppa Puhelin: Sähköposti: Elektroniikkatie 10 M OULU Yhteyshenkilö: Mikko Korhonen Sähköposti: Puhelin: Metsäpalvelun tarjoaja Puukauppa ja metsäpalvelut Energiapuun ostaja

22 Liite 7 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Liminganlahden luontokeskuksen auditoriossa TUULI- JA LUMITUHOJEN TORJUNNASTA OHJELMA Kahvitarjoilu Avaus, Tuuli- ja lumituhojen torjunta - hankkeen esittely Projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sähkökatkoksien syyt ja torjuntamahdollisuudet, Toimitusjohtaja Timo Patana, Oulun seudun Sähkö verkkopalvelut Oy Riskipuuselvityksen tekeminen ja tulokset Metsäneuvoja Kyllikki Maaranto, Suomen metsäkeskus Metsänhoito- ja hakkuut sähköjohtojen vierimetsissä, mm. eri-ikäisrakenteinen metsätalous Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskus Metsäalan toimijoiden kommentteja ja keskustelua Alueasiantuntija Tarja Peltomaa, Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys Metsäpalveluesimies Tero Kekkonen, OTSO Metsäpalvelut Asiantuntija Reima Väätäjä, Stora Enso Oyj Metsäasiantuntija Pauli Kokkonen, Metsägroup Oy Metsänomistajat voivat tutustua veloituksetta luontokeskukseen uudistuneeseen hienoon näyttelyyn ennen klo Opastus kääntöpuolella.

23 Liite 8

24

25 Liite 9 Tiedote Metsäkeskus innostaa sähköjohtojen vierusmetsien hoitohakkuisiin Metsäkeskus on aloittanut Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi hankkeessa metsänomistajien neuvonnan tuulituhojen torjumisesta yhdessä sähköverkkoyhtiöiden ja liikenneviraston kanssa. Noin 1800 metsänomistajaa innostetaan hoitohakkaamaan sähköjohtojen vierimetsien riskipuustoa Pohjois-Pohjanmaalla. Ensimmäinen tiedotustilaisuus aiheesta järjestettiin Yli-Iissä Myös puunostajia muistutetaan vierusmetsien hoitotarpeista. Yli puolet sähköjohdoista sijaitsee metsissä, mistä johtuen johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman vuoksi kaatuville puille. Sähkönjakelun keskeytyksistä noin 90 prosenttia tapahtuu keskijänniteverkossa. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen päälle kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta. Tuuli- ja lumituhoja torjuvien hakkuiden neuvonta metsänomistajille aloitettu EU-rahoitteisessa kehittämishankkeessa on tehty metsänomistajille karttoja, joissa näkyvät riskipuut eli kovalla tuulella mahdollisesti sähköjohdon päälle kaatuvat puut. Näitä riskipuustoja suositellaan hoitohakattavan. Johtoalueiden vierimetsien hakkuiden edistämiseksi myös puunostajia on aktivoitu vierimetsien hoitohakkuisiin. Ongelman johdoille aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisältävät hoitamattomat metsät, jotka painuvat lumikuorman alla tai taipuvat kovassa tuulessa linjoille. Taimikonhoito tulisi tehdä ajoissa, jotta puut järeytyisivät. Myös täysikasvuiset myrskyllä linjoille kaatuvat puut ovat ongelmana kuten liian lähelle linjoja jätetyt siemen- tai säästöpuut. Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulisi myös poistaa. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden reunusmetsissä ajoissa. Ongelmana reunametsien käsittelyssä on lähinnä se, että maanomistajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti häiriötöntä sähkönjakelua uhkaavat puut. Metsänomistajan taloudellinen ja sähkönsaannin paremmin turvaava etu olisi kuitenkin hoitaa metsät ajoissa. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa vain yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaarantavia puita. Suomessa on kovat paineet lisätä merkittävästi keskijänniteilmajohtojen reunusmetsien hoitotoimenpiteitä, koska maakaapelointi on kallista. Sen maksaisivat sähkönkuluttajat siirtomaksuissa. Lisätietoja Irmeli Ruokanen projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla

Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla Tuuli- ja lumituhojen ennakointi metsäalueilla energiahuollon ja kulkuvarmuuden turvaamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen loppuraportti ajalta 1.1.2013 31.12.2014 Irmeli Ruokanen Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen

Lisätiedot

Toimiva metsä hankkeen vuosiraportti ajalta 1.1. 31.12.2010

Toimiva metsä hankkeen vuosiraportti ajalta 1.1. 31.12.2010 Dnro 4022 / 3560-2008 Toimiva metsä hankkeen vuosiraportti ajalta 1.1. 31.12.2010 1 Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, yhteistyökumppanina on Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet. Hailuodon riistanhoitoyhdistys Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.fi 0400-803858 Haukiputaan riistanhoitoyhdistys

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Varautuminen metsätuhoihin

Varautuminen metsätuhoihin Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi. 2.12.2014 Jyri Makkonen. Kohderyhmähaastattelut. Hankkeen toteuttajat

Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi. 2.12.2014 Jyri Makkonen. Kohderyhmähaastattelut. Hankkeen toteuttajat Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi Jyri Makkonen Viitekehys ja toteutetut haastattelut Kohderyhmähaastattelut Haastattelut Hankkeen johto MHY Henkilökohtaiset haastattelut

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 27.10.2009 Marjut Vierimaa Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 06.11.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue 12.11.2014 2 SMK Strategia Strateginen tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen.

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus

Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus Sähköjohtojen kunnossapito ja tuhopuiden raivaus 17.1.2013 Pekka Miettinen Ehtaa energiaa Savon Voima Oyj on energiapalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdolla

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila Metsäkeskus Pohjois-Karjala PUUENERGIANEUVONTA metsäkeskuksissa käytännön esimerkkejä Lämpöyrittäjyyden kehittyminen Lähde: TTS 2008 Pilkeyrittäminen verkossa

Lisätiedot

Caruna. Urakoitsijapäivät 2015

Caruna. Urakoitsijapäivät 2015 Caruna Urakoitsijapäivät 2015 1 2 Uusi yritys sadan vuoden kokemus Uusi yhtiö sadan vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 kylässä nimeltä Karuna. Suomi oli silloin pimeä maa, johon halusimme

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti

Lisätiedot

Metsään.fi. METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen

Metsään.fi. METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen Metsään.fi METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen 450 Toimijapalveluun kirjautuneiden käyttäjien määrän kehitys 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.12.2013 1.1.2014 1.2.2014 1.3.2014 27.3.2014

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12. Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot