LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

Transkriptio

1 LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

2 VARJO- eron jälkeisen vainon ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen Palvelujen kehittäminen Vaikuttamistyö Tutkimusyhteistyö Ennaltaehkäisy Turvallisuuden ja toimintakyvyn ylläpito Kuntoutus Uhrit Tekijät Lapset Läheiset www. varjohanke.fi

3 Meillä ei oo koskaan hälyt päällä silloin kun me ei olla itse kotona.

4 VAINOLAKI RL 25 7A Toistuvaa, pitkäkestoista ja oikeudetonta uhrin piinaamista: jatkuvilla yhteydenotoilla uhkailulla seuraamisella tarkkailemalla Tekojen konaisuus on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vaino on virallisen syytteen alainen rikos, josta maksimirangaistus on 2-vuotta vankeutta 10/27/2016 4

5 Arvioitava tekokokonaisuus X Matti J Nissinen

6 Lukuja Naisista vainoa on kokenut 13-24%:ia ja miehistä 4-7 %:ia. EU- tutkimus (EU:n perusoikeusviraston FRA) 2014: Suomessa 24% yli 15-vuotiaista naisista kokenut vainoa Ex-kumppaninsa vainoamista 75-95% naisia, puhtaasti digitaalisessa vainossa naiset ja miehet vainoavat yhtä usein. Ex-puolison surmaamiseen syyllistyneistä miehistä 76 % oli vainonnut uhria ennen surmatekoa. (Frye ym. 2006, Johnson ym. 2000, Kumpuniemi 2012, Piispa ym & 2008; EU:n laaja uhritutkimus 2014) 10/27/2016 6

7 Vaino erojen jatkumolla Valtaosaan eroista ei liity fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. (avioeroja vuosittain ) Osa väkivaltaisista parisuhteistakin päätyy sopueroon. Osaan eroista liittyy jonkinlaista häirintää, mikä pitkittyessään täyttää vainon kriteerit. Arviolta noin 5% eroista vaatii yhteiskunnan puuttumista. 10/27/2016 7

8 Vainoaminen on toistuvaa, ei toivottua, häiritsevää seuraamista tai yhteydenottoja, jotka aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Vainoamisteot voivat olla hienovaraisia ja vaikeasti tunnistettavia, äärimmillään vaino kärjistyy henkirikoksiksi. Vaino voi kohdistua myös vainotun lapsiin / läheisiin/ auttajiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä. Vainoaminen on rikos alk.

9 Parisuhdevainoajat yleisin vainoajaryhmä. **** - Vainoajista entiset puolisot ovat kaikkein väkivaltaisimpia. Läheinen suhde antaa mahdollisuuden erityiseen haavoittamiseen; tiedetään heikot kohdat elinpiiri, salasanat, läheiset *** Vaino ja kontrolli alkanut usein jo liiton aikana. Arviolta noin puolet väkivaltaisista miehistä jatkaa vainoa eron jälkeen. *** Motiivina mm. kosto. ***

10 Kahden viikon raja Jos haitallinen häirintä jatkuu yli kaksi viikkoa, käytös luokitellaan vainoksi ja tilastollisesti se tulee kestämään kaksi (viisi) vuotta. (Dr. Frank Farnham, National Stalking Clinic, London, 2013) Kahden viikon jälkeen vainoaminen muuttuu usein tunkeilevammaksi, uhkaavammaksi ja uhrissa enemmän psykososiaalisia vaikutuksia herättäväksi. (Hallituksen esitys eduskunnalle tulevista vainoon liittyvien lakien muutoksista, 2013) 10/27/

11 Minna KumpuniemenTUTKIMUKSEN TAUSTAT Gradu, Itä-Suomen yliopisto, psykologia (2012) Aineisto koostui 48 parisuhdevainoajan mielentilatutkimuslausunnosta Verrokkina toimivat aineiston loput 312 parisuhdeväkivallantekijää, jotka eivät olleet vainonneet kumppaniaan. Minna Kumpuniemi 2013

12 Suhteen aikana alkoi jo jonkinlainen häirintä; hajotti uhrin omaisuutta, kuten viilteli autonrenkaita, ettei uhri pääsisi lähtemään. PARISUHDEVÄKIVALTATAUSTA Parisuhdeväkivallan muodot Henkistä väkivaltaa 100 %:ssa (69,2 %) *** Fyysistä väkivaltaa 83,7 %:ssa (67,6 %) * Seksuaalista väkivaltaa 20 %:ssa (11 %) Minna Kumpuniemi 2013

13 Väkivallan luonne*** Minna Kumpuniemi 2013

14 Uhkasi jahtaavansa entistä puolisoaan hamaan hautaan asti ja menevänsä jopa lain ohi. Pohti, miksi hänen ex oli niin katkera eikä halunnut pitää yhteyttä. Kertoi, että hän jatkaisi edelleen lähestymiskieltojen rikkomisia koska haluan tavata lapsiani. Oliko parisuhdeväkivaltaan puututtu? Minna Kumpuniemi 2013

15 Olisi halunnut keskustella ja hieman pelotella, mutta uhri lähti karkuun. Käyttikö uhri väkivaltaa? ** Vainoamisen uhreista vain 7,3 % Muista parisuhdeväkivallan uhreista 25,7 % Oliko perhe eristäytynyt? ** Vainoajien perheistä 13 % Ei-vainoajien perheistä 1,6 % Minna Kumpuniemi 2013

16 Avoeron jälkeen ennen syytteenalaista tekoa tutkittava siirtyi asumaan ex-avopuolison pihalle omaan autoonsa, jossa hän nukkui 3 kk parkkipaikalla seuraten koko ajan uhrin toimia. Ex-kumppani pelkäsi häntä, tutkittava oli mustasukkainen. Tutkittava istui autossa juoden alkoholia säännöllisesti ja nukkui vain pari tuntia yössä. Uhrin asuessa sukulaisensa luona, tutkittava seurasi heidän liikkeitään ja piti taloa silmällä yöllä ja illalla. Vähän ennen syytteenalaista tekoa tutkittava meni töihin, mutta kävi silti joka yö ex-avopuolison asunnon pihalla katsomassa tilanteen. - Kumpuniemi 2013-

17 AJATUKSIA RIKOSOIKEUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Aikaisempi tuomio kotirauhan häiritsemisestä ja laittomista uhkauksista sekä puhelinhäiriöistä ei ole tilannetta muuttanut miksikään. Tutkittava on pitänyt kiinni siitä, että ero olisi mennyt hänen mielensä mukaisesti. Kiusantekoaan ja häirintäänsä hän on päättänyt jatkaa. Pari viikkoa ennen surmaa, uhri ilmoitti hakevansa lähestymiskieltoa. Tutkittava oli sanonut uhrille, että mitään lähestymiskieltoa ei tarvittaisi ja että heidän suhde jatkuisi. Poliisiaseman päivystäjä kertoi, että murhapäivänä henkilö oli soittanut ja kertonut pelkäävänsä entistä seurustelukumppaniaan ja pyytänyt vartiointia. Minna Kumpuniemi 2013

18 Vainon motiivit Tehdä sovinto Saada rakkautta Hallita toista Kostaa Purkaa kaunaa Haluta seksiä Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

19 Vainoajatyypit (Mullen 1999) Hylätty kumppani Rakkauden etsijä Kyvytön kosija Kaunainen kostaja Seksin saalistaja HSäävälä Varjo-seminaari

20 Hylätty kumppani n.½ tapauksista (Dovelius 2006) Vaarallisin ryhmä Eskalaatioriski pitkäkestoinen Motiivit Sovinto Kosto Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

21 Rakkauden etsijä Uhri: Tuttava, tuntematon tai julkkis Motiivit Saada rakkautta Erotomaaninen psykoosi Yksipuolinen rakkaus ei yleensä vaarallinen Harvoin väkivaltaa Kiusankappale Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

22 Kyvytön kosija Uhri: Tuttava tai tuntematon Ei kykene ilmaisemaan itseään Sos taidot huonot Motiivit Saada seksiä Uhkailualtis, harvoin väkivaltainen Vaihtaa herkästi kohdetta HSäävälä

23 Kaunainen kostaja Uhri: esim. viranomainen Motiivit Purkaa kaunaa (ja hallita) Häirintä ja uhkailu Harvoin väkivaltaa Psykoottisen riski suurempi Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

24 Seksin saalistaja Motiivi Halu alistavaan seksiin Uhri ei tiedä vainosta Korkea väkivaltariski Harvinainen Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

25 Tunnistamisen haasteita uhka saatetaan sekoittaa rakkaudentunnustuksiin rakkaudentunnustuksia ja ihailun osoituksia ei mielletä häirinnäksi, vaikka ne olisivat ei-toivottuja ja niiden todellinen merkitys on toinen. ei välttämättä ole sisältynyt suoraa fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. selitetään erokriisinä, huoltajuusriitana ja/tai mustasukkaisuutena 10/27/

26 Digitaalinen häirintä / seuranta Ahdistelua verkossa Nettihäirintä Nettikiusaaminen Vihapuhe Verkkovaino Seurantaa teknisillä laitteilla Kuuntelulaitteet Kamerat GPS paikannus Matkapuhelimen paikannustoiminnot Puhelimeen asenettavat seurantasovellukset Koirapannat, ym Ulla Valtonen & Riitta Hannus

27 NÄYTÖNKERUU USEIMMITEN UHRIN VASTUULLA O Systemaattinen tallennus turvallisesti loki neistoloki.pdf O TEKIJÄN TIETOISEKSI SAATTAMINEN O Osalla vainoajista tietoisuus rangaistavuudesta toimii estäjänä 10/27/

28 Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Yhteinen lapsi voi tekijän mielestä oikeuttaa kohtuuttomat yhteydenotot ja kontrollin.

29 Se tulee yksinkertaisesti elämän sisälle ja sotkee koko paletin. ei ole elämän aluetta, mikä olisi sinun, vaan sinulta viedään kaikki on sitten kyse henkilökohtaisesta haaveista, parisuhdeasioista, lapsista tai työelämästä tai seksuaalisuudesta tai omasta terveydestä. Se tulee kaikkeen. (Nikupeteri ja Laitinen 2013) 10/27/

30 Vainon aiheuttaman vaaran arviointi (Mullen 2006, McEwan ym. 2012) Tekijä-uhrisuhteen tyyppi Vainoajan motiivi Vainon luonne Vainoajan elämäntilanne Uhrin haavoittuvuus Hannu Säävälä HSäävälä Varjo-seminaari

31 Lopuksi Vaino on rikos, johon tulee puuttua. Riskiarviointi osana jokaisen työtä (jatkuvaa). Uhrin ja lasten turvallisuus määrittää kaikkea työtä. Arvioidaan tekijää/ uhrin toimintakykyä. Ei tekijän ja uhrin yhteistapaamisia. Huomioidaan läheiset, auttajat. Turvalaitteilla iso merkitys; kodin ja liikkumisen turvaaminen. Yhteisön tuomat riskit Tekijä tarvitsee myös tukea. Yhteistyön avulla osaaminen kasvaa, kuormitus pienenee. Asiakkaalla usein pitkä tuen tarve. Vaino voi näyttää rauhoittuneen, mutta alkaakin uudelleen. Auttajat eivät voi perhostella. MARAK. Peruslomake, vainolomake Lisätietoja : Rikosilmoitus Riskiarviointi Turvaaminen Riittävän pitkä tuki

32 Seminaari Säätytalolla Helsingissä Teemana lapset vainossa Nicky Stanley, University of Central Lansachire Helena Ewalds THL Merja Laitinen & Anna Nikupeteri Kirsti Kurki-Suonio & Jaana Kinnunen Satukirjan julkaisu & esitys 10/27/