PARIVARTIO. No: 1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta Siniset elämysten puhaltajat

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta Johnny Holmén Siniset elämysten puhaltajat s. 10 Markku Laine johtaa MPK:ta valoisaan tulevaisuuteen s. 3 Sotilaan taitoradalla naiset oppivat toimimaan paineen alla s. 12 Komentaja Sami Iso-Laurin odotukset korkealla s. 4 Kun Mannerheimlinja murtui s. 14 Viljo Karhu on poissa s. 9 Juhani Jokinen suunnistaa ympäri maailmaa s. 18

2 2 PARIVARTIO 2014 Alokasaika takana Vuosi päätoimittajana on takanapäin. Voidaan siis sanoa, että päätoimittajan alokasaika on suoritettu. Tässä kohtaa lienee hyvä katsahtaa muutamia vuoden 2013 pääkirjoituksia. Vuoden ensimmäisessä numerossa toin esille puolustusvoimien järjestämien kertausharjoituksien ja vapaaehtoisten harjoitusten vähäisen määrän. Painotin vastuuta ylläpitää sotilastaitoja ja kuntoa. Hyvät mahdollisuudet tähän antaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen monipuolinen kurssitarjonta. Edelleen on mahdollisuus tilata juuri sellaisia kursseja ja koulutuksia, joita yhdistykset ja yksittäiset jäsenet tarvitsevat suorituskykymme säilyttämiseen puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Piirien yhteinen koulutustoimikunta on vuoden mittaan tehnyt hyvää työtä ja yhteistoiminta Varsinais-Suomen koulutusja tukiyksikön kanssa on päässyt hyvään vauhtiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna 2015 koulutetaan reserviläistä kertausharjoituksissa. Nähtäväksi jää, kuinka pieni siivu kohdentuu Varsinais- Suomen reserviläisille. Kesäkuun lehdessä pohdiskelin nuorten miesten ja naisten rekrytointia maanpuolustustoimintaan ja siihen liittyvää viestintää. Edelleenkin voi todeta, että yhdistysten Internet-sivustot eivät ole ajan tasalla, tai ne eivät ole kiinnostavia, lisäksi informatiivisuus puuttuu. Facebook ei ole saavuttanut toivottua näkyvyyttä piirin eikä yhdistyksien tiedottamisessa. Nuorten toimikunta on tämän vuoden alusta aloittanut työn asian kehittämiseksi. Suunnitelmissa on muun muassa Facebook-alustan luominen yhdistyksien käyttöön. Lokakuun lehdessä oli suunnitteluseminaarin ohjeita. Seminaari pidettiin marraskuun toisena päivänä. Mukana oli runsas parikymmentä eri yhdistyksien jäsentä. Rakentavien keskustelujen tuloksena sovittiin suuntaviivat tulevaisuuden kehitystyöhön. Piirien yhteinen työvaliokunta on jatkanut asioiden kehittelyä. Toimikunnille on saatu toimintaohjeet. Hallintomallin uudistaminen on myös saatu käyntiin. Hallinnon muutoksien vaatimat sääntö- yms. korjaamiset on tarkoitus saada tehtyä tämän vuoden aikana, jolloin voimme käynnistää vuoden 2015 toimet mahdollisimman kevyellä ja toimivalla hallinnolla. Vuosisuunnittelun aikataulu jalkautetaan tämän vuoden aikana. Näin mahdollistetaan mm. se, että olemme samassa suunnittelurytmissä kuin puolustusvoimat ja maanpuolustuskoulutusyhdistys. Myös piirien esittely dvd:n suunnittelu ja toteuttaminen ovat käynnissä. Reserviläispiirin puheenjohtajan vetämä työryhmä on työskennellyt alkuvuoden. Työskentelyssä tärkeä rooli on nuorten toimikunnalla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, esittely dvd:n ensiilta on tämän vuoden syksyllä. Niin ikään lokakuun lehdessä käsittelin yleistä asevelvollisuutta. Edelleen on totta se, ettei asiasta ole julkisuudessa riittävästi oikeaa tietoa, vaan oletuksia tai virheellisesti kokonaisuudesta irrotettuja tiedonmurusia. Viime vuoden syyskuussa käynnistetty kansalaisaloite Ohi On kampanja -sivustolla esitetään asevelvollisuuden lakkauttamista Suomessa. Silloin kuukauden ajan käynnissä olleeseen aloitteeseen oli tullut noin 4800 kannattavaa ilmoitusta. Nyt puolen vuoden jälkeen kannatusilmoituksia on 6814 kappaletta. Keräys on käynnissä vielä viikon ajan. Jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, tarvitaan kannatusilmoituksia kappaletta. Joten aika ja matka taitaa loppua. Lopuksi takaisin nykyhetkeen ja sen tuomiin haasteisiin. Talvi ei ole ollut tänä vuonna kovinkaan suosiollinen talven kilpailuja ajatellen. Vain yhdet piirien mestaruuskilpailut on saatu pidettyä ja nekin suoritettiin juosten. Kaikki muut tapahtumat on jouduttu siirtämään eteenpäin. Ja näyttä siltä, ettei säätila jatkossakaan näytä muuttuvan yhtään talvisemmaksi. Tämä on erityisen harmittavaa, koska olimme saaneet järjestettäväksi piirin alueelle kahdet Reserviläisurheiluliiton mestaruuskilpailut; Loimaalla järjestettävä pistooliampumahiihtokilpailu ja Alastarolla pidettävä talvikilpailu. Toivottavasti talvi kuitenkin vielä tulee ennen kuin aloitamme kevään ja kesän kilpailukaudet. Toivotan toimeliasta ja tuloksellista alkanutta vuotta kaikille! Erkki Lehmus, päätoimittaja Vapaaehtoisuutta odotetaan Ensi vuoden alusta lähtien puolustusvoimat on uudessa asennossa ja sodan ajan joukkojen vahvuus pienenee noin kolmanneksella. Tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on noin reserviläistä ilman sodan ajan sijoitusta, ensi vuonna vielä enemmän. Uudessa asennossa olevan reserviläisarmeijan varusmiespalveluksen jälkeinen koulutus tulee perustumaan kertausharjoituksille, jotka tullevat palautumaan ensi vuonna puolustusvoimien säästökuuria edeltävälle tasolle, sekä yhä enemmän vapaaehtoiselle kouluttautumiselle. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Hyppönen esitteli helmikuun alussa MPKL:n turvallisuuspoliittisessa seminaarissa ajatuksia reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi vuodesta 2015 eteenpäin. Suunnitelmissa on vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen kohdentaminen erityisesti paikallisjoukoille. Tämä tarkoittanee siis MPK:lta tietylle joukolle tilattavia vapaaehtoisia kertausharjoituksia ja MPK:n kursseja. Tarkoituksena on myös laajentaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä esimerkiksi puolustusvoimien oppimisympäristön, PVMOODLE:n avulla. Kertausharjoitusmäärien niin sanotulle normaalille tasolle palautumisesta huolimatta KH-päiviä ei riittäne paikallisjoukoille kuin rippeitä, jos niitäkään. Jos haluttaisiin, että kaikille SA-joukkoihin kuuluville tulisi kertausharjoituskäsky edes kerran viidessä vuodessa, kertausharjoitusmäärien tulisi olla ainakin kaksinkertaiset suunniteltuun tasoon verrattuna. Valitettavasti me aktiiviset reserviläiset voimme vain uneksia tällaisista kertausharjoitusmääristä. Vapaaehtoisten kertausharjoitusten ja MPK-kurssien osallistumisprosentit ovat aivan toista luokkaa kuin kovien kertausharjoitusten, jopa vain noin prosenttia kutsutuista. Tällaisilla osallistumisprosenteilla on vaikea ylläpitää joukon suorituskykyä, parantamisesta puhumattakaan. Vapaaehtoisen kouluttautumisen merkityksen kasvaessa niiden henkilöiden löytäminen, jotka oikeasti ovat valmiita käyttämään omaa aikaansa itsensä ja joukkonsa koulutukseen ja kehittämiseen, sekä erityisesti näiden henkilöiden sijoittaminen sodan ajan joukkoihin tulee olemaan uuden reservin koulutuksen perusajatuksen onnistumisen kulmakivi. Suuressa sijoittamattomassa reservissä on varmasti henkilöitä, jotka tulisivat koulutukseen, jos vain saisivat henkilökohtaisen kutsun. Tämä joukko pitäisi jotenkin tunnistaa ja sijoittaa niiden nykyisten joukkojen 80 prosentin tilalle, jotka eivät tällä hetkellä näytä olevan valmiita vapaaehtoiseen kouluttautumiseen. Etelä-Suomen sotilasläänin toteuttama pilottihanke alueen reserviläisille suunnatusta kyselystä on yksi hyvä askel tällä tiellä. Toivottavasti se tulisi käyttöön koko Suomessa mahdollisimman nopeasti ja mieluiten siten, että kysely lähetettäisiin kaikille reserviläisille tai ainakin siten, että sitä markkinoitaisiin laajemmalti. Pilottihankkeen kyselyhän on vain löydettävissä Etelä-Suomen sotilasläänin nettisivuilla. Mitä tuleva SA-joukkojen pienentäminen tarkoittaa tavallisen, varsinaissuomalaisen reserviläisen kannalta? Muutos ei koskettane lainkaan operatiivisiin joukkoihin sijoitettuja alle 30-vuotiaita reserviläisiä, mutta uskon, että hyvin monen yli 30-vuotiaan alueellisiin tai paikallisjoukkoihin sijoitetun reserviläisen SA-sijoitus on liipaisimella. Jos olet yli 30-vuotias, SA-sijoitus on sinulle jostain syystä tärkeää, tunnet olevasi sijoituskelpoinen ja olet valmis myös vapaaehtoiseen koulutukseen tulevaisuudessa, kannattaa olla yhteydessä aluetoimistoon tänä vuonna, ettei käy niin, että kenttäkelpoisen ja maanpuolustustahtoa uhkuvan reserviläisen sijoitus lakaistaan tulevassa SA-joukkojen remontissa maton alle. Anssi Heikkilä Varsinais- Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Hengenravintoa Kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta Viime aikoina yleisessä keskustelussa on usein ollut esillä koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen. Kiusaamisella on monet kasvot. Koulussa oppilaat voivat kiusata toisiaan tai he kiusaavat opettajaa tai opettajan väitetään kiusaavan oppilaita. Työpaikoilla työntekijät saattavat kiusata toisiaan tai he kiusaavat esimiestä tai esimies kiusaa alaisiaan. Työelämässä tapaukset joissa kiusaaja on esimies ja kiusattu alainen ovat saanet viime aikoina varsin paljon julkisuutta. Armeijassakaan ei ilmiö ole vieras: kun aikoinaan suoritin asevelvollisuutta, vanhemmat ja korkeammassa asemassa olevat kiusasivat (=simputtivat) nuorempia ja alemmassa asemassa olevia. Kiusaaminen on aina ongelmallista. Sekä kiusaaja että kiusattu ovat itsensä kanssa vaikeuksissa. Kiusaaja on vaikeuksissa omien aggressioittensa kanssa, kiusattu ei ole onnistunut kehittämään itselleen toimivia puolustusmekanismeja. Molemmat ovat omalla tavallaan heikkoja. Tämä pätee mielestäni niin koulussa kuin työpaikoillakin, kaikkialla. Organisaatio, jossa kiusaamista esiintyy voi huonosti. Sanotaan, että kiusaamiseen pitää puuttua, ja sen suhteen on oltava nollatoleranssi. Molemmat osapuolet tarvitsevat apua. Kiusaaja ei osaa olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa aikuisella tasolla, hän alistaa, mitätöi ja loukkaa toisia, hänen sosiaalinen kompetenssinsa on heikko. Kiusattu puolestaan ei osaa puolustaa itseään. Hän tarvitsee tuekseen toisen, joka on vahva. Mielestäni meidän tulisi aina kiiruhtaa ensimmäiseksi heikomman tueksi. Mieleen tulee raamatun kertomus laupiaasta samarialaisesta. Tarinan kiusaajat olivat ne, jotka ryöstivät ja pahoinpitelivät erään miehen puolikuoliaaksi. Kiusatun/ryöstetyn ohitse kulkee pappi ja sitten leeviläinen, mutta kumpikaan ei pysähdy auttamaan. Sitten tulee samarialainen, jota sen ajan juutalaiset kiusasivat ja halveksivat. Tämä samarialainen sen sijaan pysähtyy ja auttaa. Toisaalta tässä tulee myös ilmi se, että läheskään kaikki kiusatut ja halveksitut eivät ole heikkoja. Laupias samarialainen oli vahvempi kuin ohitse kulkeneet arvostetut henkilöt pappi ja leeviläinen. (Lk 10;30 ). Mikä olisi hyvä strategia siinä tapauksessa, että joutuisin kiusaamisen kohteeksi? Olen monta kertaa miettinyt sitä Raamatun kohtaa, jossa Jeesus kehotti meitä rakastamaan vihollisiamme. (Mt 5:44). Vihollisen rakastaminen voi mielestäni tarkoittaa sitä, että hillitsen itseni enkä lähde kostamaan. Vihamiehen rakastamisella voidaan tarkoittaa myös sitä, että ymmärrän häntä. Vaikka minun käsitykseni ja arvoni olisivat aivan erilaiset kuin vihamiehelläni, minä kestän häntä ihan hyvin siinä tapauksessa, että pystyn ymmärtämään häntä. Tämä sisältää mahdollisuuden, että vihaamisen ja kiusaamisen kierre katkeaa ja aggressio sulaa pois. Roomalaiskirjeessä meitä neuvotaan: Olkoon rakkautenne vilpitöntä (vilpittömyys parhaimmillaan tarkoittaa, että suhtaudun toiseen ihmiseen niin että ajattelen myös hänen parastaan enkä vain omaa etuani). Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä (tämän kehotuksen voi tulkita; pyrkikää pois itsekeskeisyydestä ja tavoitelkaa yhteistä hyvää). Älkää pitäkö itseänne muita parempana (älkää ajatelko, että minä olen oikeassa ja toiset ovat väärässä). Asettukaa vähäosaisten rinnalle (on hyvä mennä sen kaikista heikoimman avuksi). Älkää ottako oikeutta käsiinne (minusta tässä keskeistä on,että emme ryhdy tuomitsemaan, tuomiovalta kuuluu Jumalalle ja oikeuslaitokselle). Älä anna pahan voittaa itseäsi vaan voita sinä paha hyvällä. Mielestäni nämä ovat hyviä neuvoja ihmisten väliselle vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Raamattu on hyvä konsultti. Pertti Järvinen Päätoimittaja Erkki Lehmus Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Toimitusneuvosto Marko Mikkonen Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2014 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 PARIVARTIO MPK:n uuden piiripäällikkö Markku Laineen joukot ovat valmiiksi hyvässä iskussa Valoisaan ja turvalliseen tulevaisuuteen Erkki Lehmus Tuula Rahkonen Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin ja Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön päällikön tehtävässä aloitti vuoden alussa Markku Laine. Laineen edelliset tehtävät ovat valmentaneet häntä hyvin uuteen monipuoliseen tehtäväkenttään. Viimeiset neljä vuotta Laine on toiminut Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön koulutuspäällikkönä, vastuualueenaan sotilaskoulutus. Tätä ennen takana ovat monipuoliset tehtävät puolustusvoimissa, mistä hän jäi reserviin Porin prikaatin huoltopäällikön tehtävästä. Laineen sotilasarvo on everstiluutnantti. Päällikön tehtävät oli helppo aloittaa. Piiri sekä koulutus- ja tukiyksikkö ovat hyvässä iskussa. Koulutus, talous, organisaatiot ja yhteistyökumppanien tuki ovat kunnossa. Erityisesti pääyhteistyökumppanin puolustusvoimien kanssa asiat sujuvat moitteettomasti. Tekijöissä paistaa tahto tehdä asioita maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden eteen sekä kaikki tekevät asioita hyvässä hengessä ja yhteistuumin, kertoo Laine. Lähitulevaisuuden Laine näkee erittäin valoisana. Henkilöstö ja toimijat ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita. Tunnusluvut ovat korkealla ja sovitulla tasolla. Muutamia muutoksia on kuitenkin näköpiirissä. Puolustusvoimien muutokset tulevat vaikuttamaan vuoden 2015 alusta toimintaa. Varsinais- Suomen aluetoimisto muuttuu Lounais-Suomen aluetoimistoksi, mikä on osa Porin prikaatia. Aluetoimiston aluevastuu on jatkossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Tämä varmasti mahdollistaa entistä paremman ja tiiviimmän yhteistyön piirin koulutus- ja tukiyksiköiden välillä. Tavoitteena tulee olemaan mm. osaamisen kehittäminen, tarkoituksenmukaisemmat koulutus- ja harjoituskokonaisuudet sekä tehokkaampi resurssien hyödyntäminen. Yhteistoiminta reserviläisyhdistysten, kiltojen ja piirin välisessä työssä tulee tehostumaan. Nämä asiat parantavat maanpuolustustahtoa ja halua osallistua yhdessä maanpuolustuksen tukemiseen. Parannettavaa tulee olemaan seutukuntien, paikallispäälliköiden ja alueellisten yhteistyötahojen toiminnassa. Erityisesti varautumisen ja turvallisuuden sektorilla näiden asioiden kehittäminen on tarpeellista, Laine toteaa. Erkki Lehmus Markku Laineen mielestä parannettavaa on etenkin seutukuntien, paikallispäälliköiden ja alueellisten yhteistyötahojen toiminnassa. Markku Laine Syntymäaika: Sotilasarvo: Everstiluutnantti Työkokemus 01/2014 -> MPK, Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri, Turku Piiripäällikkö 9/ /2013 MPK, Varsinais- Suomen KOTU- yksikkö, Turku Koulutuspäällikkö 7/ /2008 Porin prikaati, Säkylä Osastopäällikkö (huoltopäällikkö) 1/ /2003 Vammalan asevarikko, Vammala Varikon päällikkö 9/ /2002 Turun ja Porin sotilasläänin esikunta, Turku Osastopäällikkö (huoltopäällikkö) 7/1998-8/2000 Läntisen maanpuolustusalueen esikunta, Hämeenlinna Osastoesiupseeri 1/1993-6/1998 Turun ja Porin sotilasläänin esikunta, Turku Osastoupseerin ja osastoesiupseerin tehtävät 1/ /1992 Lounais-Suomen sotilasläänin esikunta, Turku Toimistopäällikkö 8/1988-5/ Erillinen autokomppania, Turku Yksikön päällikkö 5/1986-9/1987 Porin prikaati, Säkylä Yksikön päällikkö 9/1981-8/1985 Porin prikaati, Säkylä Opetusupseerin tehtävät Koulutus 5/1975 Ylioppilastutkinto Nummen Yhteiskoulu Kouluttajia tarvitaan yhä Kaiken kaikkiaan toiminnan pääsuuntaviivoja ei ole tarpeellista muuttaa tai korjata. Puolustusvoimissa tapahtuvat muutokset rakenteissa saattaa tuoda haasteita, erityisesti rahoituksen osalta. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rahoitus voi tuoda erityisiä haasteita, varsinkin jos jatkossa rahoituskehykset tulevat pienenemään. Laine kuitenkin uskoo, että maamme päättäjät tekevät oikeansuuntaisia päätöksiä kokonaisturvallisuuden tason säilyttämiseksi vähintään nykyisellä tasolla. Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettavien reserviläisten määrä pienenee vuoden 2015 alusta merkittävästi. Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikölle tulee kuitenkin kouluttamistehtäviä riittävästi. Sotilaskoulutusosaston kouluttajien työtaakka ei varmaankaan tule vähenemään. Olisi erityisen tärkeää saada joukkoon uusia kouluttajia. Tässä kohtaa voitaisiinkin heittää nykyisille kouluttajille haaste: jokainen hankkikoon yhden uuden kyvykkään ja halukkaan kouluttajan sotilaskoulutusosastoon. Osallistumalla yksittäisten taistelijoiden tai joukkojen kouluttamiseen, voidaan kokeneiden reserviläisten taito, halu ja kyky siirtää nuoremmille. Hyvien kokemusten jakaminen kaveripiirissä on luonnollisesti myös tärkeä rekrytoinnin keino. Osin näitä kouluttajia voidaan tietysti käyttää myös varautumisen ja turvallisuuden sektorin koulutustapahtumissa. Sodan ajan joukkojen reserviläisten määrän laskeminen voi aiheuttaa myös positiivisen haasteen. Ilman sodan ajan sijoitusta jäävät reserviläiset voivat haluta kuitenkin ylläpitää sotilastaitojaan ja -kykyjään. Tämä voitaisiin toteuttaa puolustusvoimien antamalla tuella sotilaallisia valmiuksia parantavilla kursseilla. Viestintää on kehitettävä Koulutus- ja tukiyksiköllä on varastoituna harjoituksissa tarvittavaa kalustoa ja materiaalia Raasin alueen varastoissa. Olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saada varastoiduksi muutamia nimikkeitä lisää esim. kypärät, huoltoja tukiryhmän perävaunu sekä lähiradiot. Näin vähennettäisiin materiaalin jatkuvaa siirtämistä harjoituksiin ja takaisin puolustusvoimien varastoihin, toteaa Laine. Piirin sekä koulutus- ja tukiyksiköiden toiminnan jatkuvuus vaatii myös viestinnän kehittymistä. Olemassa olevien piiritason tiedottajan ja tiedotuskanavien, internet, facebook, kuukausitiedotteet jne., vaativat rinnalleen seutukuntien vastaavat toimet ja henkilöt. Tässä on jo otettu ensimmäiset askeleet. Laine toivoo yhteistoiminnan reserviläisjärjestöjen, maanpuolustuskiltojen ja -yhdistysten välillä kulkevan yhä enemmän yhdessä tekemisen suuntaan. Voimavarojen ja taitojen yhdistäminen tuo aivan varmasti paremman tuloksen kuin se, että kaikki tekevät asiat yksinään. Laine toivottaa kaikille toimijoille ja lukijoille antoisaa vuotta Lopuksi päällikön motto: Jos ei tehdä kunnolla, ei tehdä ollenkaan! 8/1981 Upseerin tutkinto, maavoimat, jalkaväki, kurssi 65 5/1986 Kapteenikurssi, maavoimat, jalkaväki 12/1990 Huoltoupseerikurssi, kuljetuslinja, nro 46 10/1991 Huollon esiupseerikurssi, nro 29 Harrastukset Kesäisin erävaellus ja melonta. Talvisin hiihto kuuluu lähes päivittäisiin toimintoihin. Valokuvaus on ollut rakas harrastus nuoruudesta saakka.

4 4 PARIVARTIO 2014 Pinssillä asevelvollisuuden puolesta Reserviläisliitto on käynnistänyt kampanjan yleisen asevelvollisuuden puolesta. Kampanjassa armeijan käyneitä suomalaisia kannustetaan ilmaisemaan tukensa asevelvollisuudelle käyttämällä Velvollisuus suoritettu -pinssejä. Varusmieskokardia mukaileva pinssi kertoo myös varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta. Reserviläisliiton jäsenet voivat ostaa pinssinsä jäsenmaksunsa suorittamisen yhteydessä maksamalla vähintään kymmenen euroa ylimääräistä. Muut voivat hankkia rintamerkkinsä liiton nettikaupasta 12 euron hinnalla. Kampanja on osaltaan Reserviläisliiton vastaus Ohi on -kansalaisaloitteelle. Liiton tavoitteena on myydä enemmän Velvollisuus suoritettu -pinssejä kuin kansalaisaloitteella on allekirjoittajia. Myynnistä kertyvillä varoilla rahoitetaan Reserviläisliiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi. Kristian Isberg miinalaivueen komentajaksi Komentaja Kristian Isberg on määrätty 4. Miinalaivueen komentajaksi Saaristomeren meripuolustusalueelle 1. maaliskuuta 2014 alkaen. Hän palvelee tällä hetkellä sektorijohtajana materiaaliosastolla Merivoimien esikunnassa. Laivueeseen on sijoitettu uudet Katanpää-luokan miinanetsintäalukset, joiden hankinnassa Isberg oli projektipäällikkönä. Naton sotalaivat taas Turkuun Merivoimat johtaa monikansallisen Northern Coasts -harjoituksen (NOCO) Harjoitus järjestetään toistamiseen Suomessa; edellisen kerran se pidettiin Suomessa syyskuussa Yleisölle harjoitus näkyy elokuun viimeisenä viikonloppuna Turussa etenkin Forum Marinumin läheisyydessä, kun kymmenet koti- ja ulkomaiset sota-alukset purjehtivat Aurajokeen ennen siirtymistä harjoitusalueille. Kuten edelliselläkin kerralla, harjoitustilanteena on kuvitteellinen kriisinhallintaoperaatio, jossa toimitaan merellä ja rannikolla. Merellisiä operaatioita tuetaan ilma- ja erikoisjoukkooperaatioilla. Harjoitustapahtumat ulottuvat laajasti Suomen lähivesille Pohjois-Itämerellä. Harjoitukseen osallistuu noin 50 alusta, ilma-aluksia ja noin henkilöä. Komentaja Sami Iso-Lauri otti aluetoimiston johtoonsa Odotukset korkealla Erkki Lehmus Tuula Rahkonen Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikön tehtävässä aloitti vuoden alussa komentaja Sami Iso-Lauri. Hänen odotuksensa uudesta tehtävästä ovat erittäin korkealla. Iso-Laurin edelliset tehtävät ovat valmentaneet häntä aluetoimiston päällikön monipuoliseen tehtäväkenttään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on ollut operatiivisen alan suunnittelutehtävissä Pääesikunnassa sekä toiminut joukkoyksikön komentajana saaden monipuolista kokemusta varusmiesten ja reserviläisten kouluttamisesta sekä yhteistoiminnan järjestämisestä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Viimeisessä tehtävässä ennen aluetoimiston päällikkyyttä hän osallistui Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektin käynnistämiseen sekä puolustusvoimauudistuksen suunnitteluun Pääesikunnan henkilöstöosastolla. Samalla hän pääsi seuraamaan läheltä reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön puolustusvoimallista kehittämistä. Aluetoimiston päällikön tehtävää Iso-Lauri pitää erittäin tärkeänä ja haasteellisena. Tehtävä sisältää muun muassa lakiin perustuvien asevelvollisuusasioiden hoitamisen kutsuntojen järjestämisestä reserviläisten asevelvollisuusasioihin, yhteistoimintaa eri viranomaistahojen kanssa, maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja kehittämistä. Arvostan haasteellista tehtävää ja palaan mielellään Turkuun synnyinseuduilleni, hän toteaa. Resursseja hyödynnettävä tehokkaammin Aluetoimiston henkilöstö on osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Vuoden 2015 alusta Varsinais-Suomen aluetoimiston rungolle muodostetaan Lounais-Suomen aluetoimisto. Lounais-Suomen aluetoimisto on osa Porin prikaatia. Alueellisesti uusi aluetoimisto käsittää Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat sekä asevelvollisuusasioissa myös Ahvenanmaan maakunnan. Henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Toimintatapoja on kehitettävä ja tehtävien prioriteetit joudutaan tarkoin punnitsemaan tavoitteiden ja hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Aluetoimisto jää toimimaan nykyisiin tiloihinsa. Käytössä oleviin tiloihin tehdään pieniä tarkistuksia, mutta asiakaspalvelun toimipiste säilyy nykyisissä tiloissa. Taloudelliset resurssit mahdollistavat tällä hetkellä asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen. Ensi vuoden toiminnan ja resurssien suunnittelu on jo käynnistynyt Porin prikaatin kanssa. Vuonna 2015 kertausharjoitusten määrä on tarkoitus puolustusvoimallisella tasolla palauttaa vuoden 2012 tasolle. Tämän hetken suunnitteluvaiheessa aluetoimistolle kohdennettavien kertausharjoitettavien henkilömäärä kaksinkertaistuu vuodesta 2014, mutta määrän haluttaisiin olevan merkittävästi suurempi. Toiminta-alueen kasvaminen aiheuttanee joitain tarkistuksia myös vapaaehtoisen maanpuolustuskentän taholla. Lounais-Suomen maanpuo- Komentaja Sami Iso-Lauri palasi mielellään synnyinseuduilleen Turkuun. lustuspiirin Satakunnan ja Varsinais- Suomen koulutus- ja tukiyksiköiden yhteistoimintaa tullaan merkittävästi lisäämään ja keskittämään. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen, tarkoituksenmukaisemmat koulutus- ja harjoituskokonaisuudet sekä tehokkaampi resurssien hyödyntäminen. Myös reserviläisyhdistysten, kiltojen ja aluetoimiston välisessä yhteistyössä on tehostettava toimintoja, jotka parantavat maanpuolustustahtoa ja halua osallistua maanpuolustuksen tukemiseen. Yhdessä tekemisessä on voimaa Aluetoimiston päällikön päällimmäisenä huolena ovat edelleen vähäiset kertausharjoitukset ja tämän vaikuttavuus reserviin. Aluetoimiston päällikön terveisinä edellä mainittu korostaa entisestään vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän merkitystä. Toinen tärkeä asia päällikön mielestä on pyrkimys koulutuksen tavoitteellisuuteen. Jokainen harjoitus tulee perustua tarpeeseen, harjoituksilla on oltava selkeät opetustavoitteet, harjoitusten tehokkuus ja laatu on varmistettava arviointijärjestelmällä ja palautteen merkitystä tulee korostaa niin kouluttajien kuin koulutettavienkin osalta. Harjoitusten suunnittelu ja valmistelu korostuu, kouluttajakoulutuksella varmistetaan laadukkaat koulutustapahtumat ja saatujen palautteiden perusteella kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Käsitykseni mukaan olemme Varsinais-Suomessa erittäin pitkällä tässä kokonaisuudessa, Iso- Lauri korostaa. Kolmantena seikkana aluetoimiston päällikkö kannustaa reserviläisiä hankkiutumaan kouluttajatehtäviin esimerkiksi maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksiköiden kouluttajaosastoihin. Näihin tehtäviin on selkeä tarve - erityisesti nuorien kouluttajien toivottaisiin osallistuvan enemmän. Joukkomäärän pienentyessä kouluttajaosastot antavat mielekkään mahdollisuuden jatkaa keskeisen tärkeää maanpuolustustyötä ja reserviläisen sotilasuraa erityisesti tilanteissa, joissa oma sijoitus sodan ajan joukossa purkautuu. Osallistumalla yksittäisten taistelijoiden tai joukkojen kouluttamiseen, voidaan kokeneiden reserviläisten taito, halu ja kyky siirtää nuoremmille. Hyvien kokemusten jakaminen kaveripiirissä on luonnollisesti myös tärkeä rekrytoinnin keino. Iso-Lauri painottaa yhdessä tekemistä ja toimintaan sitoutumista. Yhdessä tekemisessä on voimaa hän jatkaa. Hän haluaa kiittää kaikkia Varsinaissuomalaisia reserviläisiä hyvin tehdystä työstä ja korkeasta maanpuolustustahdosta. Tämä jatkukoon. Päällikkö on työssä mukana. Varusmiespalvelus; Porin Prikaati vänrikki Va-vänrikki; Porin Prikaati 1988 Puolustusvoimat Sami Iso-Lauri Kadettikoulu (kurssi 75) luutnantti 1991 Opetusupseeri, linnakkeen varapäällikkö ja päällikkö; Hangon Rannikkopatteristo (Russarö) yliluutnantti 1992, kapteeni 1996, kapteeniluutnantti 1998 Oppilasupseeri; Maanpuolustuskorkeakoulu Esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerikurssi (merisotalinja) komentajakapteeni 2000 Osastoesiupseeri; Suomenlahden Meripuolustusalue Merivoimien Esikunta Pääesikunta Operatiivinen osasto ja suunnitteluosasto komentaja 2009 Pataljoonan komentaja; Suomenlahden Meripuolustusalue, Porkkalan Rannikkopataljoona Osastoesiupseeri; Pääesikunta henkilöstöosasto Aluetoimiston päällikkö; Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta, Varsinais-Suomen aluetoimisto 2014-

5 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Valmiina puolustusvoimauudistukseen Vuosi 2014 on nykymuotoisen julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen seitsemäs toimintavuosi. Kuluvan vuoden koulutus tullaan toteuttamaan Lounais-Suomen maanpuolustuspiirissä vanhaan tuttuun tapaan, jossa Satakunnan aluetoimisto tilaa sotilaallisia kursseja Satakunnan koulutus- ja tukiyksiköltä. Vastaavasti Varsinais-Suomen aluetoimisto tilaa sotilaallisia kursseja Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksiköltä. Tämän vuoden sotilaallisten kurssien lukumäärä noudattelee edellisten vuosien tasoa. Useana edellisenä vuotena näitä sotilaallisia kursseja on järjestetty Satakunnassa keskimäärin 15 ja Varsinais-Suomessa 20 kurssia. Ensi vuonna puolustusvoimat on uudessa asennossa organisaatiouudistuksen tullessa voimaan vuoden 2015 alussa. Tällä hetkellä puolustusvoimien aluetoimistot ovat sotilasläänien johdossa. Uudistuksessa sotilasläänit ja osa aluetoimistoja lakkautetaan. Jatkossa aluetoimistot kuuluvat joukko-osastojen alaisuuteen. Porin prikaati saa johdettavakseen kaksi aluetoimistoa, Lounais-Suomen aluetoimiston Turussa ja Pohjanmaan aluetoimiston Vaasassa. Superviikonloppuihin panostettava Vuoden 2015 koulutustapahtumien suunnittelu on jo käynnistynyt. Olemme pitäneet ensimmäisen suunnittelukokouksen tulevan Lounais-Suomen aluetoimiston henkilöstön kanssa, jossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulutus- ja tukiyksiköt saivat ensimmäiset perusteet suunnittelutyölle. Suunnitelmissa on, että koulutus- ja tukiyksiköiden kouluttajia, joilla on puolustusvoimien myöntämä oikeus toimia kouluttajana, tullaan käyttämään paikallispataljoonan joukkojen kouluttamisessa. Ensi vuonna puolustusvoimien tilaamilla kursseilla painopisteenä on joukkojen perustaminen ja kohteensuojaus. Sotilaallisten kurssien päätapahtuma niin Satakunnan kuin Varsinais-Suomenkin osalta on syyskuussa järjestettävä perustamis- ja kohteensuojausharjoitus. Tämä vuoden pääharjoitus pitää sisällään useita kursseja, jotka jakautuvat maanpuolustuspiirin kummallekin koulutus- ja tukiyksikölle. Ennen pääharjoitusta tullaan koulutus- ja tukiyksiköiden kouluttajille järjestämään kaksi kouluttajakoulutuskurssia, ensimmäinen kesäkuussa ja toinen elokuussa. Puolustusvoimien tukemat sotilaallisia valmiuksia palvelevat kurssit tullaan keskittämään korkeintaan kolmeen vuosittaiseen harjoitukseen, jotka sijoittuvat talvi-, kevät- ja syyskaudelle. Nämä harjoitukset tulevat sisältämään useita kursseja, jakautuen myös maanpuolustuspiirin kummallekin koulutus- ja tukiyksikölle. Kurssien keskittäminen superviikonloppuihin on kannatettava asia, sillä tämä mahdollistaa järkevän keskitetyn resurssien käytön. Järjestelmä antaa myös erinomaisen mahdollisuuden reserviläisille kehittyä johtamaan suurta harjoitusta. Toivottavasti kurssien keskittäminen myös mahdollistaa kaikkein aktiivisimmille kouluttajillemme edes muutaman vapaan viikonlopun vuodessa. Nyt kaikkien MPK:n koulutusohjelman jatkotason suorittaneiden ja reservin koulutuksesta kiinnostuneiden henkilöiden kannattaa harkita osallistuvansa Kajaanissa järjestettävälle MPK:n valtakunnalliselle harjoituksenjohtajan kurssille nro 4. Euroopan turvallisin alue Tässä vaiheessa on hyvä tuoda esille myös Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin päätapahtuma vuonna 2015, joka on kesäkuussa Turussa pidettävä Kesäyön marssi. Kehittäessämme ja suunnitellessamme reservin koulutusta emme tietenkään unohda kaikille kansalaisille suunnattua varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Vuoden 2015 varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen kurssien suunnittelu toteutetaan totuttuun tapaan yhteistyökumppaneittemme ja jäsenjärjestöjemme kanssa kevään kuluessa toukokuuhun mennessä. Tavoitteena on lisätä naisille suunnattua koulutustarjontaa kysynnän perusteella. Nuorten koulutus on tarkoitus toteuttaa nuorten koulutuksen kehittämissuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne nuoret, jotka valmistautuvat suorittamaan lähiaikoina varusmiespalveluksensa. Koulutuksemme kehittämisellä haemme entistä vahvempia tukipilareita maanpuolustuspiirimme visiolle. Visiomme on edelleen: Lounais-Suomi Euroopan turvallisin alue Markku Laine piiripäällikkö Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02) aatsto@lindell.inet.fi SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA LAAKKONEN RAISIO puh LAAKKONEN TURKU Helsinginkatu 22 puh LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Kun tarvitset monipuolista palvelua! Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh , turku@multiprint.fi

6 6 PARIVARTIO 2014 Jaarle Wilska materiaalilaitoksen johtoon Merivoimien materiaalilaitoksen johto vaihtui. Kommodori Heikki Rauhala jää reserviin maaliskuun alusta ja hänen seuraajakseen on nimitetty insinöörikommodori Jaarle Wilska. Hän on aiemmin toiminut laitoksen teknillisenä päällikkönä. Myös esikuntapäällikkö vaihtui vuoden vaihteessa, kun komentaja Pentti Niskasen jäi reserviin. Uutena esikuntapäällikkönä aloitti komentaja Jussi Koskinen merivoimien esikunnasta. Merivoimien materiaalilaitoksen esikunta sijaitsee Turun Artukaisissa ja sen yksiköt Pansiossa, Kemiönsaaressa ja Upinniemessä. Pirjo Rajakangas MNL:n piirin johtoon Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n Varsinais-Suomen piirin uutena puheenjohtajana vuoden 2014 alusta aloitti Pirjo Rajakangas. Hän on toiminut piirin varapuheenjohtajana viisi vuotta ja Salon Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n puheenjohtajana Piirin puheenjohtajuuden jättänyt Tarja Sulo toimi tehtävässä Hän aloitti piirihallituksen jäsenenä vuonna 1997 ja jättää nyt tehtävän pitkän aktiivisen toiminnan jälkeen. Sulo jatkaa edelleen Uudenkaupungin Maanpuolustusnaiset ry:n hallituksessa. Liittojen yhtenäinen jäsenrekisteri avautui Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Maanpuolustuskiltojen liiton yhteinen jäsenrekisteri on avattu yhdistysten ja kerhojen puheenjohtajille. Yhdistysten puheenjohtajat ovat saaneet sähköpostilla ohjeen salasanan noutamiseen. Käyttäjätunnuksena on oma sähköpostiosoite. Tunnukset ovat henkilökohtaisia ja oikeuttavat vain oman yhdistyksen jäsentietojen käyttöön. Piirien puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille tunnukset toimitetaan myöhemmin. Uusi rekisteri toimii osoitteessa Yhdistys tai piiri voi halutessaan antaa käyttöoikeuksia myös muille luottamushenkilöilleen. Näitä koskevat pyynnöt tulee toimittaa suoraan jäsenrekisteriin osoitteella Pyynnön tulee tulla sellaiselta henkilöltä, jonka luottamushenkilöasemasta on asianomaisen yhdistyksen tai piirin osalta merkintä jäsenrekisterissä, esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Tunnusten saaminen kestää muutaman päivän. Turun Reserviupseerien jäsenkyselyn tulokset eivät yllättäneet RUL:n puheenjohtajaa Maanpuolustusaate suurin motiivi Teemu P. Peltola Turun Reserviupseerit ry. on jäsenmäärällä mitattuna Suomen kolmen suurimman reserviupseeriyhdistyksen joukossa. Jäseniä on tällä hetkellä karvan verran alle 900. Se ei silti tarkoita, että aktiivijäseniä olisi kolmirivissä pilvin pimein. Pikemminkin päinvastoin. Suuri kaupunki tarjoaa aktiiviselle ihmiselle rajattomasti eri tapoja viettää yhä rajallisemmaksi käyvää vapaa-aikaa. Reserviläistoiminta on yksi harrastus muiden joukossa. Yhdistyksen hallitus sai karun herätyksen tilanteen jo keväällä 2011, kun Reserviupseeriliitto järjesti 80-vuotisen toimintansa kunniaksi johtamispäivän ympäri maata. Yhdistyksille tarjottiin valmiit toimintapäivän materiaalit rastikortteineen. Järjestelypuolen laskettiin vaativan noin parinkymmenen henkilön työpanoksen, mikä työllistäisi pitkälti yhdistyksen hallituksen. Suunnittelu polkaistiin hyvissä ajoin käyntiin ja jäsenistölle lähetettiin sähköpostitse useita tiedotteita tapahtumasta. Viimeisenkin määräpäivän umpeuduttua yhdistyksen hallitus joutui toteamaan, että johtamispäivää ei voida Turussa järjestää. Noin 900 reservinupseerin joukosta mukaan ilmoittautui yksi osallistuja. Tapaus ei jäänyt ainoaksi laatuaan. Jopa yhdistyksen perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat jouduttiin kerran perumaan liian vähäisen osallistujamäärän takia. Hallituksessa alettiin viime vuoden keväällä toden teolla miettiä, onko yhdistyksen järjestämä toiminta ylipäätään sellaista, mitä jäsenistö haluaa. Ja miksi yhdistykseen ylipäätään kuulutaan. Hallitus päätti teettää jäsenkyselyn, ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa. Google Driven maksuttomilla ja helppokäyttöisillä työkaluilla rakennettuun nettikyselyyn vastasi lopulta peräti 183 jäsentä, eli noin viidennes jäsenistöstä. Aktiiveja vain 15 prosenttia Ensimmäiseksi haluttiin selvittää, miksi yhdistykseen ylipäätään kuulutaan. Kolmesta vaihtoehdosta piti valita yksi. 83 prosenttia vastaajista ilmoitti tärkeimmäksi jäsenyytensä syyksi maanpuolustusaatteen tukemisen ja RUL:n jäsenyyden. 13 prosenttia piti yhdistyksen järjestämää mielekästä toimintaa tärkeimpänä syynä maksaa jäsenmaksu. Vain neljälle prosentille oli tärkeintä Reserviläisen ja Parivartion kolahtaminen postiluukuista. Tulokset antoivat selkeän vastauksen siihen, miksi emme ole saaneet jäsenistöä osallistumaan tätä paremmin erilaisiin uusiinkin tapahtumiin, kiteyttää Turun Reserviupseerien puheenjohtaja, yliluutnantti Juha-Pekka Voipio. Hän korostaa olevansa tyytyväinen kyselyn korkeahkoon vastausprosenttiin. Uskon, että tulokset antavat melko realistisen kuvan jäsenistömme mielipiteistä ja toiveista toiminnan kehittämisen osalta, hän sanoo. Peräti 83 prosenttia vastaajista piti maanpuolustusaatetta suurimpana syynä kuulua Turun Reserviupseereihin. 10 % 8 % Esitelmät, vierailut ja juhlat haukkasivat yhdessä yli puolet mielekkäimmän toiminnan piirakasta. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, kapteeni Mikko Halkilahti pitää kyselyn tuloksia omaa vuosien aikana muotoutunutta käsitystään vastaavina. Noin 15 prosenttia liiton jäsenkunnasta osallistuu aktiivisesti toimintaan ja toiset 15 prosenttia vain silloin tällöin. Loput 70 prosenttia maksavat jäsenmaksunsa vuosittain ja haluavat tukea toimintaa vain aatteellisella tasolla, Halkilahti toteaa. Hän korostaa, että kaikki jäsenet ovat liitolle yhtä tärkeitä ja kaikkia tarvitaan reserviupseeriaatteen ylläpitämisessä. Sääntöjenkin mukaan RUL toimii reserviupseereiden aatteellisena sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä, puheenjohtaja muistuttaa. Maastossa hikoilu kiinnostaa harvaa Kyselyllä haluttiin myös selvittää, millaista toimintaa jäsenistö haluaa. Toiminta oli jaettu kahdeksaan osaalueeseen, josta vastaaja sai valita kolme mieluisinta. Enemmistön piirakasta haukkasivat kolme toistaan lähellä olevaa, fyysisesti kevyempää toimintamuotoa: maanpuolustukselliset esitelmät (19 %), vierailut (24 %) ja juhlat (10 %). Rata-ammunta (12 %) ja SRA (10 %) lohkaisivat piirakasta reilun viidesosan. Maastoliikunta, kuten Miksi kuulut Turun Reserviupseereihin? 13 % 4 % 83 % Mikä on mielekkäintä toimintaa (valitse kolme)? 12 % 5 % 12 % 19 % 24 % 10 % yhdistysten ja liittojen järjestämät kilpailut, kiinnostavat vain kymmentä prosenttia jäsenistöstä. Yhdistyksen hallituksen on herkällä korvalla kuunneltava jäsenistön toiveita ja lähdettävä kehittämään toimintaa siitä, mikä on jäsenistölle mieluisinta. Vain siten tarjonta kohtaa kysynnän, Voipio summaa. Jäsenkyselyn seurauksena jatkamme isänmaallisten juhlien järjestämistä sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä vierailuja. Lisäksi lähdemme kehittämään esitelmätilaisuuksien konseptointia. Nuorten osalta pyrimme yhä aktiivisemmin tarjoamaan mahdollisuuksia verkostoitua samanhenkisten toimijoiden ja vanhojen RUK-kavereiden kanssa. Liiton puheenjohtaja Halkilahti näkee, että toiminnan jakautuminen suhteellisen tasaisesti eri siivuihin kertoo siitä, että yhdistysten toiminnan tulee olla mahdollisimman monipuolista. Tulee kuitenkin muistaa, että aktiivisten jäsenten osuus on viitisentoista prosenttia. Siten isoissakin yhdistyksissä osallistujamäärä eri aktiviteetteihin on varsin rajallinen, pienistä yhdistyksistä puhumattakaan, Halkilahti muistuttaa. Ammunnan kokonaissiivu on kyselyssä 22 prosenttia. Tästä johtuen se kuuluu ehdottomasti toimintaan, jota jäsenkunta haluaa eniten, hän näkee. Ei eväitä sotilaalliseen koulutukseen Kyselyssä oli mahdollisuus antaa hallitukselle vapaamuotoista palautetta. Sitä tulikin runsaasti ja laidasta laitaan. Moni vastaajista ihmetteli, miksi yhdistys ei järjestä jäsenistölleen sotilaallista johtamiskoulutusta maasto-olosuhteissa. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vakiintunut rooli reserviläisjärjestöjen yhteisenä koulutusorganisaationa on osalle jäsenistöstä yhä täysin tuntematon asia. Yksittäisillä yhdistyksillä ei ole edes mahdollisuutta järjestää sotilaallista koulutusta, ellei sillä ole tarvittavaa osaamista ja etenkin materiaalia omasta takaa. MPK on jäsenjärjestöjensä koulutusorganisaatio ja noin kolmasosa kouluttajista tulee RUL:sta. Vaikka sotilaallinen koulutustoiminta toteutetaan nykyisin MPK:ssa, se ei ole pois RUL:n toiminnasta. Jäsenkuntamme on aktiivisesti mukana MPK:n toiminnassa ja toivottavasti alueellisella tasolla myös päätöksenteossa. Tätä ainakin meidän tulee vaatia, Halkilahti sanoo. Verkostojen rakentaminen on ehdottomasti sitä, mikä meidän pitää ottaa paremmin hyötykäyttöön. Jäsenkuntamme koostuu monenlaisista eri alojen ammattilaisista. Jäsenistölle tarjottava verkostopohja antaisi varmasti lisäarvoa jäsenyydelle, hän muistuttaa.

7 PARIVARTIO Ajankohtaista aluetoimistosta Suunnittelusta toteutukseen Vastaanotin Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikön tehtävät vuoden vaihteessa edeltäjältäni, everstiluutnantti Jukka Nikkarilta. Parivartion päätoimittaja Erkki Lehmus haastatteli minua myös tähän samaan lehteen, mutta rohkenen siitä huolimatta kirjoittaa tässä ensimmäisiä tuntojani. Luottamukseni puolustusvoimien henkilöstösuunnitteluprosessiin sekä kehityskeskustelujen vaikuttavuuteen vahvistui tämän tehtävään määräyksen myötä. Taisi olla jo vuonna 2008, jolloin kysyin Maavoimien Esikunnan henkilöstöosastolta ohjausta miten toimia päästäkseen aluetoimiston päälliköksi. Vastaus oli selkeä; tuo tahtosi esiin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimiehesi kanssa. Näin toimin johdonmukaisesti ja noin viiden vuoden prosessin jälkeen tehtävän avautuminen ja irrotettavuuteni osuivat kohdilleen - järjestelmä toimii. Hienon tehtävän lisäksi avautui upea tilaisuus palata takaisin Turkuun noin 22 Suomenlahden puolella vietetyn palvelusvuoden jälkeen. Aloitin palvelukseni vuonna 1986 Porin Prikaatissa ja puolustusvoimauudistuksen myötä ympyrä sulkeutuu ensi vuoden vaihteessa, jolloin Varsinais- Suomen aluetoimisto siirtyy Lounais-Suomen aluetoimistona Porin Prikaatin hallinnolliseen alaisuuteen. Ennen tehtävien vaihtoa pääsin perehtymään aluetoimiston tehtäviin, henkilöstöön sekä Turun kutsuntoihin Jukka Nikkarin ohjauksessa. Ensimmäisestä perehtymiskäynnistä mieleen jäi aluetoimiston henkilöstön vahva ammattitaito sekä sitoutuneisuus. Mielikuva on vahvistunut ensimmäisen kuukauden aikana - tällä henkilöstöllä tehtävät hoidetaan erittäin mallikkaasti. Reservin yhteishenki on koettava itse Joulukuussa pääsin tapaamaan myös yksikköjemme avainreserviläisiä, MPK:n Lounais- Suomen uuden piiripäällikön sekä Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön uuden koulutuspäällikön vuoden 2015 koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnittelutilaisuudessa. Täytyy myöntää, että luottamukseni ja arvostukseni täällä Varsinais-Suomessa tehtyyn reservin koulutukseen sekä maanpuolustustahtoon kasvoivat merkittävästi. Reservin keskeisiä perusarvoja kuten ammattitaito, sitoutuneisuus sekä yhteishenki ei voida kirjoituksilla taikka keskusteluilla välittää - ne tulee itse kokea. Tunnen suurta ylpeyttä päästessäni mukaan tähän joukkoon, joskin samalla ymmärrän sitä valtavaa ja pitkäjänteistä työtä, jota on tehty yhdessä reserviläisten kanssa tähän päästäkseen. Paikan lunastaminen tällaiseen yhteisöön ei ole itsestään selvyys - sitoudun osaltani tekemään parhaani, jotta edellytykset nousujohteiseen reservin koulutukseen ja maanpuolustushengen ylläpitämiseen säilyvät. Kirjoitushetkellä takanani on ensimmäinen kuukausi aluetoimistossa. Työpöydällä ovat olleet perehtymisen lisäksi mm tavoitteiden tarkentamista, puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon suunnittelua, alueellinen maanpuolustuskurssi yhdessä aluehallintoviraston kanssa, operatiivista suunnittelua sekä yhteistoimintaosapuoliin ja sidosryhmiin tutustumista. Tehtävää on riittävästi ja olen varma, että vauhti tulee kiihtymään eteenpäin mentäessä - olemmehan siirtyneet toimintavuoden osalta suunnittelusta toteutukseen ja vuoden 2015 toiminnan sekä resurssien suunnittelu on käynnissä. Loppuvuoden osalta voin todeta, että aluetoimiston moniulotteisen tehtäväkentän rutiinien lisäksi tulevan vuodenvaihteen muutokset haastavat meitä positiivisesti. Menestyminen edellyttää aluetoimiston palkatun henkilöstön, reserviläisten, yhteistoimintaosapuolien ja sidosryhmien sekä muiden viranomaisten kanssa yhdessä tekemistä ja samaan hiileen puhaltamista - tähän meillä on Varsinais-Suomessa kaikki edellytykset! Palaan seuraavissa lehdissä puolustusvoimauudistuksen suunnittelutilanteeseen aluetoimiston osalta. Lopuksi haluan antaa kiitokset tervetulleeksi kokemastani vastaanotosta ja perehdyttämisestäni. Samalla lähetän terveisiä meiltä reserviin vuoden vaihteessa siirtyneille everstiluutnantti Jukka Nikkarille sekä komentajakapteeni Hannu Heinoselle - kiitokset hyvin tehdystä työstä Varsinais-Suomen aluetoimistossa ja kiireisiä päiviä reserviin! Sami Iso-Lauri komentaja Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö Puolustusvoimat Hae hohtoa päivääsi! Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla! KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) kolmen ruokalajin illallisen Castellossa hinta 32 / hlö Tutustumismatka Utin Jääkärirykmenttiin Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit järjestävät tutustumisretken Utin Jääkärirykmenttiin Kouvolan Uttiin perjantaina Matkaan lähdetään Heikkilän kasarmilta noin kello seitsemän. Matka taittuu linja-autolla reittiä Turku - Salo Lohja Hyvinkää Lahti Kouvola. Matkalta on mahdollisuus päästä kyytiin erikseen sopimalla. Perillä ohjelma on joukko-osaston esittely, kalustoesittely, sotilaslounas ja toimintanäytös. Toimintanäytös kestää noin tunnin ja antaa kattavan kuvan Utin Jääkärirykmentin tehtävistä ja koulutuksesta. Paluumatkalle lähdetään noin kello 15 ja takaisin Turussa ollaan kello 19 aikaan. Matkan hinta on 20 e Ilmoittautumiset viimeistään 7.4. kuluessa toiminnanjohtajalle (vsres@co.inet.fi tai ). Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi 2/2014 ilmestyy: Teemme sen mahdolliseksi VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) Nordea Pankki Suomi Oyj VIRTASEN maalitehdas KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) iltapala Castellossa hinta 22,50 KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) sauna ja poreallas kevyt ruokailu ravintolassa hinta alk. 33 / hlö Hotelli Aquarius Kullervontie 11, UUSIKAUPUNKI P. (02) myynti@hotelliaquarius.fi ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi

8 8 PARIVARTIO 2014 Kentän kuulumisia Vapaussodan muistoa kunnioitettiin Turussa Jouko Fossi Eri maanpuolustusjärjestöt järjestivät perinteiseen tapaan tammisunnuntain juhlatilaisuuksiaan. Kaikki eivät varmaan enää nykyään tiedä, minkä vuoksi sellaista vietetään. Tammikuun 28. päivän vastaisena yönähän aloitettiin venäläisten sotajoukkojen aseista riisuminen Etelä-Pohjanmaalla ylipäällikkö Mannerheimin käskystä, vaikka presidentti Svinhufvud oli yrittänyt estää sen käynnissä olevien neuvottelujen vuoksi. Lapuan ja Laihian miehiä ei kuitenkaan voitu enää pidätellä. Näin saatiin aloite käsiin. Mitä enemmän olen lapualaista suku- ja kylähistoriaa tutkinut sitä selvemmin on tullut esiin, että Lapuan suojeluskuntalaisissa oli silloin melkoinen määrä sukulaisiani. Ei kuitenkaan aivan lähisukulaisia. Mutta löytäessäni isä-matti Laurilan - Lapuan lumiauran -kanssa yhteiset esivanhemmat, voin todeta, että sukumme vaikutti ratkaisevasti tapahtumien kulkuun keväällä On toki muissakin suvuissa samanlaisia vaikuttajia. Tammikuun 25. päivää 1918 pidetään myös Suomen armeijan syntymäpäivänä. Marsalkka Mannerheimin kuolinpäivä on Hämärästi sen vielä muistan vanhempien reaktioista. Olin viisivuotias tuolloin. Tammisunnuntain eli tammikuun viimeisen sunnuntain tienoilla on siis monta Suomen itsenäisyyden alun merkkitapahtumaa. Jouko Fossi Laivaston soittokunta tahditti tammisunnuntain juhlaa. Laulusta vastasi mieskuoro Laulun ystävät. Seppeleiden laskua ja puheita Olin itse Raision sotaveteraanien nais- ja tukijaostojen järjestämässä kahvitilaisuudessa kirkonmenojen jälkeen seurakuntatalossa puhumassa aiheesta Turun komppania Satakunnan rintaman taisteluissa keväällä Dosentti, VTT Mikko Uola puhui täydelle Hamburger Börsin Jugend-salin yleisölle kerraten lähes koko itsenäisyytemme ajan sotahistorian. Tästä on toisaalla kerrottu Parivartiolehdessämme. Eri maanpuolustusjärjestöt laskivat seppeleet vapaussotamme muistomerkeille. Iltajuhlassa Turun Suomalaisella Pohjalla laivaston soittokunnan esittämien alkutahtien jälkeen Turun Reserviupseerien puheenjohtaja ylil Juha-Pekka Voipio kertasi tammikuun 27. päivän 1918 illan tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla ja toi julki ilonsa kuinka hän nuoremman sukupolven edustajana on päässyt mukaan juhlistamaan tätä historiallista päivää. Älköön vapaa Suomi koskaan unohtako itsenäisyytensä juuria, hän painotti. Mannerheimia ei uskallettu arvostella Turun reserviupseerien puheenjohtaja, yliluutnantti Juha- Pekka Voipio (oik.) keskusteli ajankohtaisista maanpuolustuksellisista kysymyksistä RUL:n puheenjohtajan, kapteeni Mikko Halkilahden kanssa. Jouko Fossi Yleisesikuntaeverstiluutnantti Tuomo Hirvonen piti vaikuttavan juhlapuheen marsalkka Mannerheimista arvostellen jyrkästi Mannerheimin mustamaalausta harrastavia tahoja, mm. homopuheita, Murha- Kustaa-nimittelyä, musta Mannerheim -elokuvaa, Juhani Suomen Viimeistä korttia, jossa hän määrittelee Mannerheimin sotilastaidot ja -kyvyt melko kevyiksi. Ei Mannerheim ollut ainoa, joka pelkäsi Neuvostoliittoa. Jo heinäkuussa 1935 hän välitti puolustusneuvostolle tilannekuvan Suomen mahdollisuuksista puolustautua ja ennusti Euroopan ajautuvan uuteen sotaan. Hänen arvionsa oli, että Suomi kestäisi viikon. Häntä ärsytti myös heimoaate. Mannerheim ei läpäissyt Sotakorkeakoulun pääsykokeita, ei osannut käyttää Päämajan asiantuntemusta (talvisodassa Päämaja antoi käskyjä suoraan pataljoonalle!) eikä järjestänyt Päämajassa isomman porukan sotaneuvotteluja. Mannerheimin puutteet tunnettiin, mutta julkisesti häntä ei uskallettu arvostella. Ministeri Väinö Tanner suositteli Mannerheimin sulkemista mielisairaalaan! Tanner ei saanut häntä puhumaan radiossa sodan raskaista rauhanehdoista, vaan Tannerin oli itse pidettävä puhe. Kuitenkin Mannerheim oli ainoa, johon kansa vielä luotti, totesi Tuomo Hirvonen. Juhlavierailla oli myös mahdollisuus vapaaseen sanaan. Tilaisuutta käyttivät hyväkseen ltn Jali Raita, kommodori Timo Hirvonen, Tuomiokirkon 1. kappalainen, ltn Jani Kairavuo sekä RUL:n uusi puheenjohtaja kapteeni Mikko Halkilahti, joka kiitti puheenvuoron käyttäneitä ja Turun Reserviupseereita juhlien järjestelyistä. Miksi tammisunnuntaita vietetään? Tuula Rahkonen Tammisunnuntaina 26. tammikuuta juhlittiin näyttävästi vapaussodan muistoa Turussa. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Tuomiokirkossa sekä seppeleenlaskulla vapaussodan muistopatsaalle Vapaussoturien sankarihaudalla Unikankareella Tuomiokirkon vieressä. Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistys ry järjesti päiväjuhlan Hotelli Hamburger Börsissä ja Turun Reserviupseerit ry iltajuhlan Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Iltajuhlan tunnelmista on juttua muualla lehdessä. Börsin Jugend-sali oli jälleen ääriään myöten täynnä juhlaväkeä, kun vapaussodan vaalijat ja isänmaan ystävät kokoontuivat jälleen yhteen. Ohjelmassa oli puheiden lisäksi musiikkiesityksiä. Puhallinmusiikkia esitti Laivaston soittokunta ja kuorolaulua Laulavat mestarit. Tervetuliaispuheessaan Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen puheenjohtaja majuri (res.) Timo Mäki totesi, että nykyään varsin yleisesti ajatellaan, että Suomi oli tammikuussa 1918 Leninin itsenäiseksi tunnustama maa, jossa syttyi sisällissota punaisten ja valkoisten välillä ja kummankin osapuolen tarkoitus oli voiton jälkeen säilyttää maan itsenäisyys. Miten oikea tällainen näkemys on, taitaa olla enemmän tunteen kuin järjen asia. Vapaus ja demokratia ovat paljon käytettyjä sanoja, joiden sisältö saattaa tilanteesta riippuen vaihdella. Mäen mielestä vapaussota kuvaa kevään 1918 tapahtumia osuvasti, koska ilman sitä venäläiset olisivat pysyneet Suomessa itsenäisyysjulistuksestamme huolimatta. Puolustusvoimien syntymäpäivä Juhlapuheessaan dosentti Mikko Uola totesi, että kansallisen historiamme vaalimisen kannalta on suurenmoinen asia, että me suomalaiset muistelemme vuoden 1918 tammisunnuntaita vielä 96 vuotta tuolloisten tapahtumien jälkeen. Perinteitä vaalimalla voimme osaltamme pitää huolta siitä, että etteivät tärkeät asiat poistu kansakuntamme muistista. Tammisunnuntai kuuluu tällaisten tärkeit- Tuula Rahkonen Dosentti Mikko Uolan esitelmää olivat myös kuuntelemassa Pentti Seppälä (vas.), kommodori Timo Hirvonen ja aluetoimiston tuore päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri. ten asioiden joukkoon. Tammikuussa 96 vuotta sitten alkaneet tapahtumat ratkaisivat hyvin pitkälti sen, millaisessa maassa sen jälkeiset sukupolvet ovat saaneet elää. Vuoden 1918 tammisunnuntaita voidaan pitää vapaussotamme alkamispäivänä ja maassa puhjenneen kapinan alkamishetkenä. Juhlapuheessa Uola kertoi Suomen itsenäistymisen vaiheista ja kohtalon hetkistä. Lisäksi hän totesi tammisunnuntain olleen kehityksen kulminaatio, kun miehityssotaväen aseista riisumien alkoi samanaikaisesti kotimaisen kapinan kanssa. Suomen armeija oli saanut alkunsa, kun yhteiskunnan suojelemiseksi perustetut suojeluskunnat oli julistettu hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta. Eilen oli Suomen puolustusvoimien syntymäpäivä, mitä tuskin monikaan havahtui huomaamaan, Uola toteaa. Kansakunta ei saa menettää muistiaan Vapaussodan alkamista ja päättymistä muisteltiin sotaa seuranneina parina vuosikymmenenä kautta maan. Muistojuhlat pitivät tärkeät tapahtumat kansakunnan muistissa, kunnes toinen maailmansota oli vähällä aiheuttaa suomalaisille muistinmenetyksen, Uola jatkoi. Lopuksi Uola totesi, että tammisunnuntain sanoma pitää sisällään tärkeää historiallista tietoa, joka on olennainen osa suomalaisen kansakunnan muistia. Siksi onkin hänen mielestään toivottavaa, ettei kansakunta menetä muistiaan niin kuin oli välillä vaarassa käydä. Tammisunnuntai on myös yksi niitä merkkipaaluja, jotka itsenäisyyspäivän, talvisodan ja jatkosodankin muistopäivien ohella toivottavasti antaa uskoa siihen, että Suomi on ansainnut paikkansa Euroopassa ja maailmassa ja on tämän paikan monin uhrauksin lunastanut. Tilaisuuden päätteeksi laulettiin yhteisesti Kuullos pyhä vala Laivaston soittokunnan säestyksellä.

9 Kentän kuulumisia PARIVARTIO Huru-ukkojen juhlaa Turun Upseerikerholla Jouko Fossi Turun Reserviupseerien kuntoiluosaston huru-ukkojen syyskauden päättäjäiset vietettiin Upseerikerhon Linna-salissa. Isossa salissa samaan aikaan vietetyn Upseerikerhon joulujuhlan äänet tekivät juhlastammekin joulujuhlan. Aluksi lauloimme seisten Vala-laulun. Sen jälkeen perinnetoimikunnan puheenjohtaja lääkltn Aarre Auranen loi katsauksen itsenäisyyspäivänä sankarihaudoille 37.kerran sytytettyjen kynttilöiden alkuhistoriaan, jonka keskeisiä henkilöitä olivat sotaveteraaniupseerit Jouko Rautala, Ilmo Impivaara ja Jali Lyyvaara. Enää yksi veteraani, Klaus Heinonen, oli joukossamme mukana. Viimeiseen iltahuutoon oli vuoden aikana kutsuttu sotaveteraani ltn Leo Varjonen, joka oli kuntoiluosaston jäsenenä 25 vuotta muutettuaan Porista Turkuun. Vietimme hänen muistokseen hiljaisen hetken. Kuntoilu-upseeri, kapt Kalervo U. Kukkula osoitti kiitoksensa vetäjillemme Juhani Lehdolle ja Osmo Kuosalle sekä ovipäivystäjille. Puheessaan hän kosketteli myös Abrahamin vaiheita kristinuskon historiassa todeten, että viime kädessä on tänäkin päivänä Lähi-idän tapahtumissa kyse hänen lastensa perinnön jaosta. Neljä uutta jäsentä Huomionosoitusten ja kiitosten jälkeen kuulimme evl Matti Poutasen värikkään ja mielenkiintoisen esityksen kokemuksistaan kansainvälisissä YK:n rauhanturvaajan, sotilastarkkailijan ja vaalitarkkailijan tehtävissä. Matkan varrella olivat tulleet tutuiksi Siinai, Kairo, Damaskos, Golan, USA, Etelä- Libanon ja Kosovon Albania. Olipa uralla ollut projektitehtävä Turku Science Parkissakin. Työtovereina oli ollut tulevia puolustusvoimien komentajia. Ohjelman välinumeroina kajautimme yhdessä perinteiset Sillanpään marssilaulun, Vilppulan urhojen muistoksi sekä Me käymme joulun viettohon laulut. Varainhankinnan perinteisenä ohjelmanumerona oli arvajaiset eli piti arvata lasipur- Turun reserviupseerien kunto-osaston kausi päätettiin perinteisissä merkeissä Turun Upseerikerholla. kissa olevien suklaasydämien määrä. Kentucky Gentleman -lasiesineen voitti maj Hannu Oivanen. Kalervo esitti myös tuoreet valokuvat aamupäivällä olleesta aliluutnanttien ylentämistilaisuudesta. Illan kohokohtana nautimme Upseerikerhon valmistaman Jouko Fossi maittavan ja runsaan jouluaterian. Muistokirjoitus Viljo Olavi Karhu ( ) Kaarinan-Piikkiön reserviläiset ry:n perustajajäsen vaatturi Viljo Olavi Karhu nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Tyksissä Viljo oli syntynyt Johanneksessa. Sieltä hän joutui lähtemään perheensä mukana evakkoon 1939 ollessaan 10-vuotias ja toisen kerran 1944 vain 14-vuotiaana. Uusi kotipaikka löytyi Piikkiöstä. Vaatturin ammatin Viljo oppi isänsä liikkeessä toimien myöhemmin suurien vaatetusliikkeiden palveluksessa Heinolassa ja Turussa. Harrastuksia Viljolla oli runsaasti. Hän oli mukana urheilutoiminnassa sekä kilpailijana että ohjaajana. Nuorisoseuratoiminnassa mm. kansantanhut kuuluivat Hänen ohjelmaansa. Puutarhanhoito, kirjallisuus ja lukeminen olivat tärkeitä. Erityisesti historia kiinnosti. Viljolla oli kyky lukea nopeasti ns. valokuvamuistin tapaan. Kiinnostus historiaan ilmeni myös siinä, että ensimmäisellä omalla palkkarahallaan Hän osti Jokamiehen maailmanhistoria - nimisen 1448 sivuisen teoksen. Varusmiespalveluksen Viljo suoritti JR 6:ssa Turussa Aliupseerikoulun jälkeen Viljoa esitettiin ylimääräiselle ru-kurssille, mutta valtion huonon rahatilanteen johdosta ikäluokka kotiutettiin ilmoitettua aiemmin ja kurssi peruuntui. Vuoden 1956 marraskuussa haettiin lehti-ilmoituksella nuoria miehiä palvelukseen YK:n rauhanturvajoukkoihin. Viljo laittoi heti paperit vetämään ja onnistui. Niin Viljosta tuli Piikkiön ensimmäinen sinibaretti ja Nobel-rauhanpalkinnon saaja. Hän palveli kersanttina YKSP 1-2:ssa Suezilla Vuonna 1965 Viljo oli perustamassa Kaarinan ja Piikkiön reservin aliupseeri -yhdistystä, jonka nykyinen nimi on nyt Kaarinan-Piikkiön reserviläiset ry. Viljo on yhdistyksen kunniajäsen. Viljo kertoo aloittamissaan muistelmissa: Yhdistyksen perustaminen viivästyi, sillä 1959 tai 1960 sitä varten oltiin koolla ja keskustelemassa yli kymmenen hengen voimalla Andelmaan kartanossa. Uutta yhdistystä ei kuitenkaan uskallettu perustaa, poliittiset syyt estivät sen. Vuonna 1965 Tuorlan maatalouskoulun eräs opettajista,mäki nimeltään, kutsui Kaarinan ja Piikkiön reservin aliupseereita koolle Tuorlan kartanoon ehdottaen, että perustakaa Kaarinan ja Piikkiön yhteinen res. au-yhdistys. Mäki itse oli res. kapteeni ja kuului Kaarinan res. upseereihin. Koolla oli parisenkymmentä henkeä ja yhdistys perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin Niilo Kuusanniemi Kaarinasta. Sitten ei ollutkaan halukkaita perustamisasiakirjan allekirjoittajia, pelkäsivät ehkä mahdollista poliittista painostusta. Asia ratkesi, kun kaksi karjalaissyntyistä henkilöä, reservin kersantit Niilo Kuusanniemi ja Viljo Karhu, allekirjoittivat asiakirjan, joka lähetettiin Helsinkiin rekisteröintiä varten. Niin alkoi tämä toiminta ja jatkuu hyvässä vauhdissa kertoo Viljo kesken jääneissä muistelmissaan. Enosta kotoisin olevan vaimonsa Irman Viljo tapasi Turun Samppalinnan kesäteatterin näytöksessä. Perheen silmäterä, tytär Anne Johanna, syntyi Sairauden myötä Viljon askel lyheni ja osallistumiset tapahtumiin vähenivät ja loppuivat, kuten kävelylenkitkin, valoisa luonne ja myönteinen elämänasenne kuitenkin säilyi. Monet runomittaiset muistelmat saatiin kuulla Viljon lausumina, kun Hän vielä jaksoi osallistua. Eräässä lehtihaastattelussa Viljo kertoo tuntemuksistaan YK-palveluksesta: minä lähdin vähän maailmaa katsomaan ja kyllä sitä nähtiinkin. Egypti on tutkittu, kairot ja aleksandriat ja pyramidit ja museot on nähty. Useilla huomionosoituksilla palkittua Viljoa jäivät kaipaamaan Irma-vaimo, Johanna- tytär perheineen, sukulaiset ja ystävät. Siunaustilaisuudessa Piikkiön kirkossa viimeiset tervehdykset Viljolle jättivät myös edustajat Kaarinan- Piikkiön reserviläisistä, Yhdistyneiden Kansakuntien Suomen Komppanian Perinnekillasta ja Varsinais-Suomen Sinibareteista. Mauno Suominen

10 10 PARIVARTIO 2014 Johnny Holmén Timo Kotilaisen (kesk.) joukkojen aseina ovat sotilaalliset sävelet. Laivaston soittokunnalla on kunniakas historia Elämysten puhaltajat Erkki Lehmus Tuula Rahkonen Laivaston soittokunta on Suomen puolustusvoimien yksi virallisista sotilassoittokunnista ja merivoimien edustusorkesteri. Laivaston soittokunnan kotipaikkakunta on Turku ja sen kotijoukko-osasto oli vuoden 2013 loppuun asti Saaristomeren meripuolustusalue. Tämän vuoden alusta soittokunta kuuluu Merivoimien esikunnan kokoonpanoon. Soittokunnan aikaisempi nimi oli Turun Varuskuntasoittokunta. Muun muassa Georg Malmstén on palvellut Laivaston soittokunnassa. Laivaston soittokunta siirtyi viime vuoden lopulla samoihin tiloihin kuin Turun konservatorio Turun Linnankadulle Pansiossa tilapäisissä tiloissa vietettyjen yli kolmen vuosikymmenen jälkeen. Uudet tilat ovat soittokunnan kapellimestarin musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilaisen mielestä sopivat ammatillisen musiikin tekemiseen. Samalla soittokunta sai uuden erinomaisen kotisalin Sigyn salin. Salissa on konserttiyleisölle 320 paikkaa. Timo Kotilainen kertoo, että soittokunnan hallinnollinen ohjaus tulee Merivoiminen esikunnasta ja ydintoiminnan eli musiikin tekemisen ohjaus Pääesikunnan sotilasmusiikki toimialalta. Kotilaisen mukaan taloudellinen resurssi on riittävä ja tuki ydintoimintaan mahdollistavat hyvän tuloksen. Kapellimestarina hän johtaa Laivaston soittokunnan soittotoiminnan. Entistä enemmän tien päällä Tämän vuoden alussa soittokuntien lukumäärän vähenemiseen liittyen Laivaston soittokunnan kokoonpanoon lisättiin lakkautetuista soittokunnista (Panssari-, Satakunnan-, Pohjanmaan ja Savon sotilassoittokunnat) noin 15 uutta ammattitaitoista ja työhönsä hyvin motivoitunutta soittajaa. Tämä mahdollistaa entistä ammatillisemman musiikin tekemisen. Täyden kokoonpanon lisäksi soittokunnalla on kolme vakinaista kokoonpanoa; vaskikvintetti, puupuhallinkvintetti ja vaskiseitsikko. Lakkautettujen soittokuntien myötä kokoonpanojen kasvamisen varjopuolena voidaan pitää soittotoimintaalueen laajenemista. Alueeseen kuuluu jatkossa Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Lisäksi esiintymisiä on tietenkin muuallakin Suomessa ja myös maailmalla. Hyvä puoli tässä lienee hyvän ja ammattitaitoisen Laivaston soittokunnan musiikin, erityisesti meriaiheisen ja uuden musiikin kuuluminen laajemmalla alueella. Huonona puolena on varmasti lisääntyvä tien päällä oleminen. Ensimmäisen toimintavuoden yhtenä isona haasteena Kotilainen mainitsee edellä mainituista seikoista johtuen olevan harjoittelun ja juhlan, eli konserttien ja esiintymisten yhteensovittaminen. Kotilaisen mukaan soittoalueen eli puolustusvoimien joukkojen ja maanpuolustusjärjestöjen tapahtumat ovat toiminnan tärkeä osa. Soittokunnalla on vuosittain kymmenkunta omaa suurempaa konserttia. Lisäksi on yhteiskonsertteja mm. Turun filharmonisen orkesterin ja useiden tunnettujen kuorojen kanssa. Yksi vakiintuneista esiintymispaikoista on Suomen Turun joulurauhan julistustilaisuus jouluaattona. Isompi kokoonpano, enemmän mahdollisuuksia Kotilainen näkee tulevaisuuden näkymät valoisina. Positiivinen kehittyminen henkilöstön, tilojen ja konserttitoiminnan osalta vahvistaa laivaston soittokunnan roolia puolustushaara soittokuntana muiden soittokuntien joukossa. Suurempi kokoonpano mahdollistaa omavaraisen ja ammattimaisen konsertti- ja esiintymistoiminnan, hän lisää. Näin saadaan luotua yleisölle suuremmat mahdollisuudet sotilassoiton ja tietysti muunkin musiikin kuuntelemiseen. Laivaston soittokunta on myönteistä muutoksista innostunut uudistumaan ja lisäämään omaa tunnettuuttaan. Kotilainen kertoo Laivaston soittokunnan moton olevan Puhallamme elämyksiä. Tervetuloa kuuntelemaan Laivaston soittokuntaa konserttisaleihin ja kirkkoihin läntisen Suomen alueella! Laivaston soittokunnalla on tulevan kevään ohjelmistossa: Kirkkokonsertti Turun Mikaelinkirkossa 6.3. kello 19 alk. Teemalla Nooan arkki soittokuntaa johtaa puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälä ja uruissa Markku Hietaharju. Toinen lähiajan tapahtuma on Sigyn salissa 4.4. kello 19 alk. Teemana Nuori puhallus konserttia johtaa Timo Kotilainen ja solisteina ovat Turun konservatorion ja Turun taideakatemian soittajat.

11 PARIVARTIO Arvostelijalta Tavoitteena henkiin jääminen Eversti Pekka Visuri tunnetaan etevänä turvallisuuspolitiikan ja sotahistorian tutkijana. Hänen monet teoksensa ovat selkeyttäneet käsityksiä viimeisten sotien kulusta sekä kriisiaikojen päätöksenteosta niin siviilihallinnon kuin sotilasjohdonkin osalta. Visurin tuorein kirja on viime syksynä Docendon kustantama Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Kirja keskittyy Suomen johdon ratkaisuihin jatkosodan käännekohdissa eli vuosiin 1943 ja Tosin ensimmäiset sata sivua uhrataan operaatio Barbarossan alun käsittelyyn ja Suomen ajautumiseen jatkosotaan Saksan aseveljenä. Johdanto-osa on aiheellinen, sillä se selvittää kansamme tunteet talvisodan uhrina. Yksikään hallitus ei silloin olisi voinut kieltäytyä Karjalan takaisin valtauksesta. Suomi odotti hyvitystä kärsitystä vääryydestä. Kelkkansa kääntänyt natsi-saksa lupasi, että menetykset saadaan takaisin korkojen kera. Suomen hallituksella ei ollut valinnan varaa Neuvostoliiton uhan alla. Tekijä sanoo käyttäneensä hyväkseen alan tutkimuskirjallisuutta. Lukija joutuu pettymyksekseen toteamaan, ettei ainakaan tuoreinta tutkimusta ole noteerattu. Visurin mielestä syksyn 1939 neuvottelut Kremlissä koskettivat vain muutamia itäisen Suomenlahden saaria, joista hallituksemme piti kynsin hampain kiinni. Hän antaa ymmärtää, että erimielisyydet Stalinin kanssa olisi ratkaistu ja talvisota vältetty, jos Suomi olisi vain luopunut itselleen merkityksettömistä alueista. Talvisota ei ollut väistettävissä Kirjoittaja sivuuttaa Petroskoin yliopiston historian professori Juri Kilinin lukuisat artikkelit, joissa tämä venäläinen tiedemies todistaa neuvottelut pelkäksi näytelmäksi. Niillä haluttiin voittaa aikaa joukkojen keskittämiselle Suomen valloittamiseksi. Stalinin tavoitteena oli palauttaa keisarillisen Venäjän rajat, eikä maallanne olisi ollut mitään mahdollisuutta välttää talvisota, sanoi myös Juri Derjabin syksyllä Neuvostoliiton viimeinen ja Venäjän federaation ensimmäinen Suomen suurlähettiläs paljasti asian tulojuhlassaan hotelli Tornissa. Viittaaminen Paasikiven tai Tannerin muistelmiin kyseiseltä ajankohdalta pitäisi jo unohtaa, kun autenttista tietoakin on olemassa. Visuri korostaa kovasti Leningradin turvallisuuden tärkeyttä. Mainitussa haastattelussa, joka radioitiin suorana useille paikallisradioille, Derjabin ihmetteli, miten helposti ulkopuolinen maailma uskoi Stalinin bluffin, että Leningradin turvallisuus vaati valtakunnan rajan siirtämistä. Derjabinin mukaan Euroopassa on monta miljoonakaupunkia lähes kiinni naapurimaan rajassa. Hän otti esimerkin 15 miljoonan asukkaan Istanbulista, jonka läpi lipuivat toisen supervallan ydinasealukset ilman, että Turkki olisi vaatinut turvavyöhykettä suurimman kaupunkinsa suojaksi. Derjabinin haastattelun kuulivat silloin monet valtamedian toimittajat, mutta esimerkiksi YLE, Hesari ja STT vaikenivat koko asiasta. Suomalainen historian tulkinta oli kasvattanut kansalaisemme ajattelemaan, että meidän tehtävänä oli estää alueemme käyttö hyökkäykseen suurta itänaapuria vastaan. Visuri näyttää ankkuroituneen tuohon samaan kuviteltuun ajatusmaailmaan, jota lukijan on vaikea hyväksyä. Eihän Suomen hallituksista yksikään harkinnut hyökkäystä Neuvostoliittoon maailmansotien välissä. Vasta Moskovan rauhan jälkeen 1940 ajatus ryöstetyn maakunnan takaisin valtaamiseksi tuli ajankohtaiseksi. Päämajan toimia olisi tutkittava Kysymyksiä herättävistä lähtökohdista huolimatta Pekka Visuri johdattaa lukijan loistavalla tavalla jännittäviin tilanteisiin, joissa tasavaltamme johto joutui tasapainoilemaan voimistuvan liittokunnan ja heikkenevän Saksan puristuksessa. Erillisrauhan solmiminen houkutteli hallitusta, mutta sen poliittiset ja sotilaalliset seuraukset pelottivat. Presidentti Ryti kuvitteli mielessään, että Yhdysvallat tukisi Suomea lopullisessa rauhankonferenssissa tietämättä, että Roosevelt hyväksyi vain ehdottoman antautumisen. Sotapropaganda oli puolestaan pitänyt huolen siitä, että uutispimennossa elänyt kansa katsoi sodan voitetuksi. Samat harhakäsitykset näyttävät vallinneet myös päämajassa. Kirjoittaja kysyy aiheellisesti, miksei Leningradin saarron murtuminen aiheuttanut uudenlaista tilanteen arviointia Mikkelissä. Puolustuksen painopiste olisi tuolloin pitänyt kiireenvilkkaa siirtää Karjalan kannakselle. Mutta ylipäällikkö piti kiinni Itä-Karjalasta, ja suorastaan loukkaantui, kun presidentti ja hallituksen edustajat huomauttivat hänelle siitä. Suurhyökkäyksen alkaminen kesäkuussa 1944 tuli täytenä yllätyksenä niin Mikkelin päämajalle kuin neljännen armeijakunnan esikunnallekin. Visurin kirja vahvistaa, että sotilasjohtomme valmistautui rauhan tuloon pikemminkin kuin sodan jatkumiseen. Suurimmat virheet päämajan tiedustelukatsauksissa kirjoittajan mielestä olivat, että niissä esitettiin totena vihollisen todennäköinen toiminta puntaroimatta vaihtoehtoja. Kun hyökkäys yllätti ja Viipuri menetettiin, oli Mannerheimilta myöhäistä vaatia enää kirjallisia selityksiä tiedustelupäällikkö Paasoselta tai eversti Kempiltä. Syyllinen olisi löytynyt lähempää. Vanha marski näyttää menettäneen tarkkaavaisuutensa keväällä 1944, eikä hänen johtamansa päämaja pystynyt seuraamaan yleistilanteen kehitystä. Lukijan on helppo yhtyä Visurin aloitteeseen, että lopultakin ryhdyttäisiin tutkimaan päämajan toimintaa talvi- ja jatkosodassa. Tuomo Hirvonen KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu Ajanvaraus puhelimitse ma pe klo 7 21, la su klo * tai terveystalo.com *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) , Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Läntinen Rantakatu TURKU puh

12 12 PARIVARTIO 2014 Maanpuolustuskoulutus Sotilaan taitorata opetti toimimaan väsyneenä paineen alla Elina Pohto Näin uuden vuoden alussa on hyvä pysähtyä hetkeksi ja katsoa takaisin viime vuoteen ja minun kohdallani varmasti yhteen kiinnostavimmista harjoituksista: sotilaan taitorata Raasissa. Kokonainen viikonloppu täynnä uuden oppimista ja vanhan kertaamista. Aikataulu oli tiukka ja tehtävää oli paljon. Perjantaina majoittumisen ja rastivalmistelujen jälkeen pääsi levolle vasta jälkeen puolenyön ja aamulla olikin aikainen herätys sekä VS- Maakin vastaanotto. Aamulla alkoikin heti tositoimet ja punaista nappia oli painettu, ryhmien tehtävänä oli suojata eri alueet Raasissa. Ensimmäiseksi tuleekin esikuntaan soitto paikalliselta asukkaalta, joka ilmoittaa salametsästäjistä. Ryhmä saapuu paikalle ja yllättää salametsästäjät nuotiolta. He ovat kielitaidottomia, eikä verbaalinen kommunikointi onnistu. Toinen pelokas salametsästäjä tekee mitä käsketään ja toinen onkin sitten astetta hankalampi, henkilötarkastusta tehtäessä piilossa ollut käsiase laukeaa ja ryhmänjohtaja loukkaantuu. Kiusana turistit ja juorutoimittaja Tiedustelu, ryhmittyminen ja eristäminen, kiinniotto, henkilötarkastus, hätäensiapu ja varajohtajan tuleminen ryhmänjohtajaksi... Nämä taidot arvioitiin tässä rastissa tehtävän jälkeen ja palaute oli suoraa, mutta kannustavaa. Harjoitus ei suinkaan ole ohi, sillä hetken päästä tullee jouk- Taisteluensiapu oli vain yksi tärkeä osa koulutuksen antia. kueenjohtajalta käsky mennä selvittämän huoltopiste, josta on kuulunut voimakas räjähdys ja sekava hätäviesti. Paikalle tultaessa näkyi jo kauaksi ison räjähdyksen jälkiä, sekavia haavoittuneita ja kuolleita sotilaita. Tilanne oli edelleen päällä, sillä alueella räjähteli edelleen... Mitä tehdään ja opitaan?, kysyy kouluttaja. Tilannearvio, eristäminen ja suojaus, hätäensiapu, ilmoitus ja lisäavun tilaaminen... Näitä taitoja arvioitiin ja erityisen hankalaksi muodostui oman henkikullan suojaus räjähtelevällä huoltoalueella. Tässä palautteessa ja arvioinnissa näkyi selkeä kouluttamisen tarve tulevaisuudessa. Ensiapua kyllä osattiin antaa, mutta TCCC:n (taisteluensiavun) osa-alueet olivat unohduksissa ja ylimääräisiltä miestappiolta ei olisi vältytty jos tilanne olisi ollut todellinen. Päivä oli jo pitkällä ja aurinko Elina Pohto oli laskenut mailleen, kun ryhmä lähetetään vahvennukseksi kulunvalvontapaikalle, joka on ruuhkautunut. Tehtävä ei ole helppo, sillä ulkomaalainen pariskunta on jäänyt autoon, eikä suostu yhteistyöhön, samalla kuntalehden juorutoimittaja ja utelias naapuri utelee ryhmältä syytä mökkitien sulkemiselle ja puolustusvoimien paikallaololle. Tilanne riistäytyy käsistä ulkomaalaisen pariskunnan henkilötarkastuksessa, kun piilotettua käsiasetta ei löytynytkään. Jälleen kuuluu kouluttajan tiukka ääni: Mitä tehdään ja opitaan? Tilanteen haltuunotto ja sen selvittäminen. Tarvittaessa poliisin kutsuminen paikalle, ajoneuvon tarkastaminen ja henkilötarkastuksen suorittaminen sekä voimankäyttö eri tilanteissa. Tihkusade, pimeys ja väsymys sekä Hepreaa keskenään puhuva pariskunta ei taaskaan tehnyt rastista helppoa. Palaute oli ankaraa, mutta toivottavasti kuitenkin innostavaa. Yöllä ei nukuta Yö ei ollut viikonloppuna nukkumista varten, vaan ryhmällä oli edessä vastatähystystehtävä. Tien reunalla oli tehty havainto oudosta joukkiosta, näin ollen ryhmällä oli taas tehtävä edessään. Ryhmä hajaantuu partioiksi tähystämään ja selvittämään mitä ja millä asialla tuo joukko alueella on. Vieraat olivat leiriytyneet alueelle ja tehtävänä olikin selvittää huomaamattomasti mitä tämä epämääräinen porukka alueella tekee ja raportoida tapahtumista eteenpäin ja tapahtumiahan riitti, siitä piti maalimiesosasto huolta koko pitkän ja pimeän yön. Pimeätoimintakaluston käyttöä, ryhmän jakaantumista ja kokoontumista tiedustelun jälkeen sekä raakatiedon välttämistä. Aamun valjettua komentopaikalta tulee käsky ottaa kiinni tuo epämääräinen joukko, joka on perustanut leiripaikkoja alueellemme. Kuinka ollakaan kiinniotto ei sujunut aivan suunnitellusti ja osa elämäntapaintiaaneista pääsi karkaamaan maaston suojaan. Tämä johtikin siihen, että joukkue pääsi harjoittelemaan usean henkilön kiinniotonlisäksi alueen haravointia ryhmänä. Lopulta karkurit saatiin kiinni ja tilanne päätökseen. Lopulta tulikin taas se hetki, jolloin oli kotiin lähdön aika. Väsyneinä, mutta taas useita kokemuksia rikkaampana väki lähti koteihinsa ja Raasi hiljeni taas odottamaan seuraavaa harjoitusta. Avainkouluttajat avasivat kurssivuoden Raasissa Juha Niinikoski Kouluttajakoulutus 1 -harjoitus järjestettiin Raasin harjoitusalueella reservin komentajakapteenin Kimmo Iljinin johdolla. Harjoitukseen osallistui 47 reserviläistä, joiden tehtävänä oli henkilökunnan avustamana suunnitella tarkasti kuluvan vuoden kaikki Varsinais-Suomen aluetoimiston MPK:lta tilaamat harjoitukset. Harjoituksessa tavoitteena oli saada kaikista koulutettavista aiheista koulutuskortit ja harjoitussuunnitelmat luonnosasteelle. Seuraavassa kouluttajakoulutusharjoituksessa koulutusaiheet harjoitellaan ja harjoitussuunnitelmiin sekä koulutuskortteihin tehdään havaintojen mukaan tarvittavat korjaukset. Kouluttajakoulutusharjoituksien isona ideana on val- Juha Niinikoski Reserviläiskouluttaja kokeilemassa Kasi-simulaattorijärjestelmään kuuluvaa kevyttä kertasinkoa. mentaa kouluttajat tehtäviinsä eikä joukkojen eteen tarvitse mennä valmistautumattomana. Reserviläisten mielestä yhteiset kouluttajakoulutusharjoitukset ovat tarpeellisia ja parasta niissä on vastausten saaminen heti ja asioiden sopiminen muiden kouluttajien kanssa kasvokkain. Muutoin ollaan sähköpostisanomien varassa. Harjoitus aloitettiin perjantaina klo 10 PorPr:n varastoilla materiaalin kuittauksilla ja varastohenkilöstön antamilla tarvittavilla koulutuksilla. Materiaalia oli noutamassa yhteensä kahdeksan reserviläistä, joista kaksi oli muita kokeneempia. He olivat myös palauttamassa materiaalia harjoituksen jälkeisenä maanantaina ja ilman heidän aktiivista panosta muiden harjoitusjoukkojen toiminta muodostuu haasteellisemmaksi. Normaalin henkilön töistä poissaolo arkipäivänä materiaalin noutojen ja palautusten vuoksi ei ole yksinkertaista. Muu harjoituksen henkilöstö saapui Raasiin klo 18 mennessä. Ensimmäinen ilta käytettiin perusteiden antamiseen ja materiaalin jakamiseen. Lauantaina aamusta aloitettiin suunnitelmien ja korttien laatiminen sekä tarvittavat maastontiedustelut, sunnuntaina työtä jatkettiin. Mielestäni harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Sitä edesauttoi motivoituneet, oppimishaluiset ja ammattitaitoiset KOTU-kouluttajat ja -koulutettavat. Useat eri ikäryhmät tuovat harjoituksiin omia näkemyksiään; nuoret tuovat intoa ja yritystä ja vanhemmat kokemusta. On hienoa tehdä työtä yhdessä reserviläisten kanssa.

13 Maanpuolustuskoulutus PARIVARTIO Jari Kesäniemen arkisto Jukka Virtanen itäisen Turun paikallispäälliköksi Jaana Westerholm Jukka Virtasen arkisto Koski TL:n kunnanjohtaja Jari Kesäniemi on myös innokas partiolainen. Jari Kesäniemestä Loimaan seudun paikallispäällikkö Jaana Westerholm Syksyllä 2013 nimitettiin Loimaan seudun paikallispäälliköksi Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi. Kesäniemi on 46 vuotias ja asuu perheensä kanssa Kaarinan Kuusistossa. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi alakouluikäistä lasta sekä perheen yhteinen lemmikki, Tanskan-Ruotsin pihakoira Alpo. Koulutukseltaan Kesäniemi on yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena valtio-oppi. Työhistoriaa on kertynyt yhdistyksestä, säätiöstä, valtiolta ja viimeiset noin kymmenen vuotta hän on toiminut kuntasektorilla. Viimeiset kuusi vuotta Kesäniemi on työskennellyt kunnanjohtajan virassa, tällä hetkellä työpaikkana Koski Tl. Vapaa-aikaansa Kesäniemi viettää liikunnan parissa, puutarhapuuhissa, koiran kanssa harrastaen, kalastaen tai lukien. Partiotoiminta on myös lähellä Kesäniemen sydäntä, partiossa onkin tullut toimittua jo yli 35 vuotta. Luonteenpiirteikseen uusi paikallispäällikkö listaa huumorintajun, jämptiyden, sosiaalisuuden sekä rehellisyyden. Paimiolainen Jukka Virtanen, 47, res. kapteeni on nimetty vuoden 2014 alusta alkaen Turun itäisen alueen paikallispäälliköksi. Virtanen on koulutukseltaan insinööri, IWE ja työskentelee liiketoimintajohtajana Inspecta Tarkastus Oy:ssä. Virtanen suoritti asevelvollisuuden vuosina PorPr:n KrhK/viesti kautta RUK:n viestikomppaniaan, josta kokelasajaksi Hämeen Rykmenttiin Esikuntakomppaniaan. Sieltä paluu PorPr:iin kesävänskäksi PstK:aan. Sotilasura oli Virtasella lähellä, mutta päätyi kuitenkin siviilipuolelle. Maanpuolustustyötä Virtanen on kuitenkin tehnyt varusmiesajoista lähtien laajalla sektorilla. Toiminut aktiivisena paikallisessa RU-yhdistyksessä niin jäsenenä kuin puheenjohtajana, ollut piirihallituksessa, toiminut Paimio-Sauvon paikallisosaston päällikkönä, ollut mukana MPK:n toiminnassa niin koulutettavana, kouluttajana sekä kurssien johtajana. Toki sodanajan sijoituskin ollut varusmiesajoista lähtien. Virtanen valittiin vuonna 2009 MPK:n Varsinais-Suomen piirin vuoden kouluttajaksi. Jukka Virtanen palkittiin vuonna 2009 piirin parhaana kouluttajana. I s ä n m a a n p u o l e s t a ARMY ERÄ TURVA LAHJA Pohjoinen Hesperiankatu 15, Helsinki, Reserviläisten oma myymälä inttistore.f i

14 14 PARIVARTIO 2014 Me peityimme savuun ja multaan vain muistaen Jumalaa. Kun Mannerheim-linja murtui Seppo Posio Talvisodan 74. päivä, sunnuntai , valkeni Kannaksella usvaisena. Pakkasta oli 20 astetta ja ilma kirkastui aamupäivän aikana. Kello 8.40 vihollistykistö aloitti tuliryöpyn, jossa ei yksittäistä laukausta erottanut. Tätä oli jatkunut helmikuun alusta alkaneesta suurhyökkäyksestä saakka. Ilmavoimamme olivat helmikuun alussa ottaneet kuvan 7 km:n korkeudesta, joista näkyi muutaman kilometrin syvyydellä Summan pääpuolustuslinjan edessä yli sata vihollispatteria. Pattereita ei ollut edes yritetty naamioida. Rintamavastuussa Summan Lähteen lohkolla meillä oli tuolloin eversti Paalun 3. divisioona. Tykistön ryöppyä kesti neljä tuntia. Vähän ennen puoltapäivää alkoi vihollisen tykkituli siirtyä etulinjojemme taakse; tämä enteili vihollisen jalkaväen hyökkäystä. Se tulikin sotilaan ja kymmenien panssarien sekä lentokoneiden tukemana. Suomalaissotilaat tuhosivat kasapanoksin, Rajamäen viinatehtaan valmistamin polttopulloin ja vähillä panssarintorjuntatykeillään 72 hyökkäysvaunua. Vihollissotilaita kaatui niin, että sotilaidemme oli vaikeaa erottaa vainajien suojassa vaanivia vihollisen tarkka-ampujia. Lähteentien varressa sijaitseva Mannerheim-linjan Poppius -linnake (Lä4), joka oli suurhyökkäyksessä pahoin vaurioitunut, menetettiin kello 13. Tästä venäläisjoukot murtautuivat läpi aina tukilinjalle (noin 1 km) saakka. Sinne ne etenivät panssarivaunuillaan vetäen mukanaan jalkaväkeä kuljettavia rekiä. Tosin siellä vihollisjalkaväki totteli suomalaista nikkeliä. Panssarit palasivat takaisin täydentämään kranaattivarastojaan ja toivat mukanaan uuden vihollisjalkaväen aallon., muisteli Teuvo Lehtinen, tukilinjalla silloin ollut Vaalan rykmentin (JR13) Nousiaisten - Mietoisten komppanian sotilas. Kaksi metriä syvä ja viisi metriä leveä tukilinjan kaivanto (panssarieste) oli tykkitulesta vaurioitunut ja vihollisvaunut siihen tullessaan ampuivat siihen kranaatteja kuopan reunojen tasaamiseksi. Kerrotaan, että tällainen kaivanto olisi ollut Lähteellä eräiltä kohdin vihollisvainajia täynnä. Vastahyökkäykseen lähdettiin, mutta se tyrehtyi. Muualla Summassa vihollisen hyökkäykset torjuttiin. Urheita sotilaita hamaan kuolemaan Vastahyökkäykseen lähti myös juuri rintamavastuusta lepoon päässyt jääkärieverstieversti Polttilan rykmentti (JR 14), jonka viestijoukkue oli pääosin lietolaissotilaita. Polttilan pataljoonat menestyivät ja Tähystäjä Summan etumaastossa 14. joulukuuta saavuttivat osan tavoitteistaan. Miestensä pitämä komentaja haavoittui kuolettavasti illalla. Vihollisen eteneminen onnistuu entistä syvemmälle. Sotilaat olivat urheita ja he täyttivät käskyn aina kuolemaan saakka. Älkää minusta välittäkö, suojatkaa itsenne, huusi eversti Polttila läheisilleen haavoituttuaan, kertoi lietolaissotilas taannoin. Kranaatinheittimen miehet kaatuivat kaikki vihollistulessa. Tämän näki sulutteita ja miinoitteita viimeistelemässä ollut pioneerijoukkueenjohtaja ja alkoi yksinään latoa kranaatteja vielä toimivaan heittimeen, kunnes sai surmansa., muisteli lietolaissotilas muutama vuosi sitten. Karskimmankin sotilaan huulilla oli rukous., kertoi silloinen viestiryhmän johtaja. Piti lähteä viestiä viemään, vaikka kranaatteja Summassa tuli kuusi sekunnissa korsun edustalle., sanoi jääkärikapteeni Viljo Laakson (JR13) lähettiupseeri ja adjutantti Liedon Reserviupseerit ry:n 40-vuotisjuhlassa juhlapuhujana ollut Gunnar Laatio. Ylipäällikkö antaa luvan irrottautua pääpuolustuslinjasta ja siirtyä väliasemaan. Sotaa jatkui vielä kuukauden ja rauha solmittiin , sotatoimet loppuivat Viipuri oli joukkojemme hallussa, mutta vihollinen oli noussut jo maihin Säkkijärvellä ja katkaissut Viipuri-Hamina maantien. Oli ilta Summassa silloin taas hyökkäys torjuttiin ja jylhinä, taisteluinnoin yhä jäimme me asemiin. Viholliselta vallattiin Summassakin vaunuja talvisodan ensimmäisistä päivistä lähtien. Tankki ja sen valtaajia 1. joulukuuta Taas ampui tykistö tultaan, taas vapisi ilma ja maa. Me peityimme savuun ja multaan vain muistaen Jumalaa. (Katkelma runosta Summan ilta, jonka on kirjoittanut Eino Koivisto, Miljoona-linnakkeen eteen viedyn konekivääripesäkkeen, Sormen, sotilas.) Lähteet: Gustav Mannerheim: Muistelmat II Harald Öhquist: Vinterkriget ur min synvinkel Eki Oksanen: Summan miehet Ari Raunio Juri Kilin: Talvisodan taisteluja Sotilaiden kertomukset Kasapanoksen heittäjän potero. SA-kuva SA-kuva SA-kuva

15 PARIVARTIO Asiantuntijalta Merivoimien uudistettu taistelutapa rannikkopuolustuksen juurilla Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Rannikkopuolustuksesta operatiivisella ja taktisella tasolla vastannut rannikkotykistöaselaji lakkautettiin Rannikkojoukot liitettiin merivoimiin ja rannikkotykistöjärjestelmien asteittainen alasajo aloitettiin. Muodostui uudet merivoimat. Johto puhui mieluummin rannikkotykistön, aselajin ja sen tykistöjärjestelmien lakkauttamisesta. Rannikon ja saariston operatiivisten vastuualueiden sanottiin olevan maavoimien menneen ajan hapatusta. Äärimmäinen näkemys oli, että rannikkomme puolustus olisi laivasto-operaatioiden vastuulla. Merivoimien päätehtäväksi määritettiin meriliikenteen suojaaminen. Meripuolustuksen näkökulmasta euroatlanttisen yhteisvastuun merkitystä Itämeren sotilaspolitiikassa ei haluttu nähdä minkäänlaisena optiona, vaikka 90-luvun puolivälissä alkanut jäsenyys EU:ssa ja rauhankumppanuus Naton kanssa sitoivat meitä vähitellen tiiviimmin läntiseen yhteisöön ja yhteistyöhön Itämerellä. Kylmän sodan aikana ja erityisesti sen loppuvuosikymmeninä meripuolustuksemme, laivasto (josta oli vähitellen alettu käyttää nimeä Merivoimat), rannikkotykistö ja merivartiostot operoivat päivittäisessä yhteistyössä rannikoidemme valvomiseksi, alueloukkausten torjumiseksi - tarvittaessa aina sodanajan torjuntatehtäviä myöten. Valvonnan suorituskykyjä olivat vesikuuntelu ja meri- ja ilmavalvonta, jota voitiin vahventaa reservistä meri- ja myöhemmin rannikkovalvontayksiköillä. Verkostoa täydensivät merivartioyksiköiden vartioasemat ja liikkuvat yksiköt. Merivartioston, tullin ja poliisin yhteistyö näkyi veneilykauden aikana merellisessä kuvassa. Merivartioyksiköitä oli mahdollista vahventaa jo perusvalmiutta tehostettaessa reserviläisillä. Ilmavoimat tuki meripuolustusta meri- ja ilmavalvonnassa valvontatiedoilla ja tunnistuslennoilla sekä torjumalla mahdolliset ilmatilan loukkaukset merialueiden ilmatilassa. Rannikolla operatiivinen vastuu aina aluevesirajalta lähtien oli sotilaslääneillä ja niiden alaisilla rannikkotykistön yhtymillä, rannikkoalueilla. Valvonnan kättä pidempää oli rannikkotykistö. Kiinteä linnakeverkosto kattoi kaikki tärkeimmät sisääntuloväylät ampuma-alojen leikatessa pääosin toisiaan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Liikkuvalla rannikkotykistöllä vahvennettiin tarvittaessa painopistesuuntia tai katettiin katvealueita. Viestityksellä annettuja kehotuksia voitiin tehostaa rannikkotykistön tai alueella satunnaisesti operoivan laivatykistön varoitus- tai torjuntatulella. Laivasto ja merivartiosto valvoivat aluemerta ja operoivat aluemereemme liittyen kansainväliselläkin merialueella. Meripuolustuksella oli rannikkotykistön kunnioitettavaa, kattavaa epäsuoraa ja suoraa tykistön suorituskykyä. Laivastojoukkojen laivatykistö ja sodan jälkeisinä vuosina vaatimaton torpedoase vahvensivat rannikkopuolustusta Ahvenanmaata myöten, jonka puolustuksesta vastasi sotilaslääni rannikonpuolustuksen alajohtoportaineen. Valmiutta kohotettaessa puolueettomuuden suojaamisvaiheessa valvontaa tehostettiin suojamiinoitteilla, joista tiedotettaisiin miinavaarallisina alueina. Aluemereltä alkaen mahdolliset hyökkäykset rannikollemme tai saaristoon torjuttiin laivaston- ja rannikkotykistön ohjustulella ja suojamiinoitteita tehostettiin torjuntamiinoitteilla. Rannikkotykistö kykeni torjuntaan tärkeimmillä suunnilla aluevesirajalta lähtien laivaston rinnalla. Satamien ja uhanalaisten maihinnousualueiden puolustuksesta vastasi rannikkotykistö (-aselaji) sotilasläänin johdossa. Väylätorjunnasta vastasivat linnakkeiden monipuolinen epäsuora- ja suorasuuntaustuli suojaten näin myös väylä- ja rantamiinoitteet. Kevyet rannikko-ohjuspartiot muodostivat tärkeimmillä suunnilla yllättävän sivustauhan maihin pyrkivälle. Rannikkojääkärit valmistautuivat vastahyökkäyksiin saaristovyöhykkeellä. Torjuntapataljoonat ja -komppaniat vastasivat pidettävien rannikon kohteiden puolustamisesta. Rannikkopuolustuksen tehtävä oli torjua tai viime kädessä rajoittaa maihinnousut mahdollistaen näin maavoimien vastahyökkäykset hyökkääjän lyömiseksi. Sivusuunnilla rannikkovalvonta- ja meritulenjohtoasemat, valvontavenejoukkueet ja logistiikkaa hoitava liikenne täydensivät meritilannekuvaa. Maalinosoituskyky saaristossa oli monipuolista ja rannikkotykistön tulenkäytön kaapeli-, linkki- ja radioyhteydet mahdollistivat joustavat tulenjohto- ja mittauskombinaatiot. Kiinteän ja liikkuvan rannikkotykistön leipälaji oli jatkuva liikkuvan maalin mittauskyky ja maalin käsittely pistemaalina. Tähystetyssä ammunnassa pienin sivusuunnan korjaus oli kaksi piirua. Manuaalisissa ammuntamenetelmissä tulen oikea etäisyys haettiin mittari- ja leikkausmenetelmissä porrastusmenetelmillä. Automaattisten laskentajärjestelmien ja tutkan tultua käyttöön korjattiin tuli suoraan maaliin. Tutkatulenjohdossa korjaukset olivat karkeampia kuin Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Tämäkin lehti on painettu Salossa tähystetyssä ammunnassa ja vaikutusammunnassa luotettiin hajontakuvion ja pyyhkäisyalan peittävän maalin. Kaikissa tapauksissa rannikkotykistön tähystetty tuli alusmaaleja vastaan oli ylivoimaisesti tarkinta ja näin myös tehokkainta. Rannikkotykistö tuki tarvittaessa maavoimien taistelua kenttätykistön rinnalla ampuen maa-ammuntamenetelmin (yhdensuuntaisella viuhkalla) torjuntoja maalihehtaarille tai esteitä kolmelle maalihehtaarille. Kenttätykistö saattoi tukea rannikkojoukkoja ampumalla maihinnousu-urille esteitä tai liikemaalimenetelmin portaittain iskuja maalin reittiä seuraten. Rannikon taistelutilaa muokattiin. Passiivista suojaa parannettiin liikkuvuudella ja linnoitteilla, suunniteltiin alusupotteita kapeikkoihin, kehiteltiin valelaitteisiin lämpölähteitä. Suojasavuja kehiteltiin infrapuna- tai tutkasäteilyä läpäisemättömiksi. Laivastojoukot olivat yhteistyötaho sotilasläänin alaisten rannikon yhtymien, rannikkoalueiden kanssa. Johtosuhteet rannikolla säilyivät kaikissa valmiustiloissa entisinä. Merikoukkauksen tai maihinnousun ratkaisutaisteluihin voitiin painopistesuunnan rannikkoalueelle alistaa tarvittaessa maavoimien yhtymä ja muita tukijoukkoja. Rannikko- ja laivastojoukkojen yhteisoperointi ei harjoituksissa ollut pääsääntö eikä tässä suhteessa kehitys ole suinkaan parantunut puolustusvoimauudistuksen myötä, kun muodostettiin erilliset rannikko- ja laivastojoukko-osastot. Merivoimien komentajan ja esikunnan suorempi operatiivinen johto antaa yhteistyölle uusia mahdollisuuksia. Toisaalta laivastojoukot voisivat keskittyä meriliikenteen suojaamiseen erityisesti Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen Kunniamerkit Arvosepät ompelupalvelu, ompelupalvelu, Pirkko Mäki-Rekola nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen ja uusiminen Kunniamerkit K o r u m y y n t i nauhojen kiinnittäminen Kultainen Norsu K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Humalistonkatu K o r7a u m y y n t i TURKU info@kultaseppaturku.fi Kultainen Norsu sotaa alempiasteisissa, harmaan vaiheen kriiseissä tai asymmetrisissä tilanteissa. Tänään puhutaan verkottuneesta tulenkäytöstä, jolloin tulenkäytön johtoportaat voivat aina valita edullisimman asejärjestelmän maalin tyypin mukaan. Tilannetietoisuuteen ja johtamisjärjestelmään on panostettu 2000-luvulta lähtien voimakkaasti. Synteettiset, integroidut maalitiedot ovat kaikkien tarvitsijoiden saatavilla. Merivalvonta, pintatiedustelun kattavuus ja maalinosoituskyky saariston alueella ei ole kuitenkaan entistä luokkaa. Epäsuoraa tulta edustavat vielä 2020-luvulle käytössä olevat 130 mm tornitykit, joiden välitön romuttaminen onneksi estettiin. Niiden jälkeen rannikolla ja saaristossa ei olisi ollut enää minkäänlaista merkittävää meriammuntoihin kykenevää tykistöllistä suorituskykyä. Uusiakaan ei ole varaa hankkia. Kylmän sodan aikana strategista luokkaa oleva meripuolustusjärjestelmä oli rannikoidemme suoja ja myös merkittävä ennaltaehkäisevä kynnys meren suunnalta tulevalle maavoimien sivustauhalle. Sen jälkeen rannikkopuolustusjärjestelmä on kokenut kovia rannikkotykistöaselajin alasajon ja rannikkopuolustusjärjestelmän leikkausten ja romuttamisen jälkeen. Menetyksen arvo on vain korostunut taloustaantuman myötä, kun rannikkojoukkojen kehittämisessä on ollut yli kymmenen vuoden suvantovaihe. Merivoimien uudistetun taistelutavan tahtotila osoittaa huolen rannikkopuolustuksen nykyisestä tilasta. Seppo Ruohonen everstiluutnantti evp Arvosepät Pirkko Mäki-Re Humalistonkatu 7a Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola TURKU info@kultaseppatur Humalistonkatu 7a TURKU Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola Humalistonkatu 7a info@kultaseppaturku.fi TURKU info@kultaseppaturku.fi SERTIFIOITU YRITYS SERTIFIOITU YRITYS

16 16 PARIVARTIO 2014 Kokoukset ja Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry Sääntömääräiset kevätkokoukset Pidetään keskiviikkona klo alkaen Naantalin keskusvarikolla (Rautakatu 7). Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Alkuun yhteinen osuus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksessa palkitaan vuonna 2013 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Kokouskahvit tarjotaan kello alk. Piirihallitus Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona klo 18 alk. Heikkilän sotilaskodissa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat sekä kunniajäseneksi kutsuminen. Kokouksessa palkitaan vuonna 2013 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Kokouskahvit tarjotaan kello alk. Piirihallitus Salon Seudun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen kevätvuosikokous pidetään klo Salon lukion isossa auditoriossa (Kaherinkatu 2, Salo). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Halikon reserviläiset ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään Vaskion Op Kerhotiloissa kello Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Kahvitarjoilu Johtokunta kokoontuu kello Tervetuloa! Johtokunta Raision reserviläiset ry:n ja Raision reserviupseerit ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET pidetään tiistaina klo alkaen Raision kaupungintalolla (Nallinkatu 2, RAISIO). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Raision reserviläiset ry Raision reserviupseerit ry Turun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona klo alkaen Heikkilän sotilaskodin yläkerrassa (Rykmentintie 15, Turku). Asialistalla sääntömääräiset kevätkokousasiat. Ilmoittautumiset kevätkokoukseen klo 18 mennessä osoitteella tai Tervetuloa! Hallitus Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry Piikkiön-Kaarinan Reservinupseerit ry Sääntömääräiset kevätkokoukset Torstaina klo Tuorlan Majatalossa. Kokouksissa käsitellään kevätkokouksille sääntöjen määräämät asiat. Aluksi yhteinen kahvitus ja mielenkiintoinen esitelmä alan huippuammattilaiselta. Tervetuloa! Hallitukset Loimaan Reserviupseerit ry Loimaan Seudun Reserviläiset ry KEVÄTKOKOUS Loimaalla Ankkuripaikassa torstaina 3. huhtikuuta klo 18 Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo XXXII Wihtorin syrjähyppy Wihtori Jotos on saavuttanut 32 vuoden iän. Siitä huolimatta jaksaa edelleen keksiä uusia kujeita. 32. pienoisjotos, Wihtorin Syrjähyppy, järjestetään perinteisesti Heikinpirtin maastossa Loimaan kaupungin Niinijoen kylässä. Jotos alkaa pe klo 18.30, jolloin ensimmäinen partio lähtee lilikkeelle. Tehtävät suunniteltu 4 henkisille partioille, myös 3-5 hengen partiot voivat osallistua partiot vapaasti muodostettavissa ja kuljettava matka on n. 8 km. Varustaudu olosuhteisiin sopivalla vaatetuksella, riittävillä valonlähteillä ja henkilökohtaisilla EA-tarvikkeilla. Osanottomaksu 40 / partio maksetaan Loimaan Seudun Reserviläisten tilille Liedon SP Jälki-ilmoittautumiset 50 / partio. Pankkisiirrolla maksaneiden on esitettävä kuitti ennen lähtöä. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä. Lisätietoja Partiokohtaiset ilmoittautumiset suoraan s-postilla marko.mikkonen@vallox.com (partion nimi, osanottajat sekä partionjohtajan yhteystieto). Lisätietoja Marko Mikkonen p tai Marko Silvander p Tervetuloa jotostelemaan! Varsinais-Suomen Reserviupseerija Reserviläispiirien RUUTIASEKILPAILUT Pistooli- ja pienoiskiväärilajeissa pidetään Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla KILPAILUOHJELMA Lauantai pienoispistooli ls pika-ammunta 3 x 20 ls Sunnuntai pienoiskivääri 60 ls Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa Sarjat ja joukkueet Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä. Henkilökohtainen kilpailu on yhteinen upseereille ja reserviläisille sarjoissa: E, H20, D20, H, D, H50, D50, H60, H70, H75. Joukkuekilpailu käydään 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan tulos. Ilmoittautumiset Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, Turku tai hptuomin@gmail.com Osallistumismaksut Henkilökohtaisessa kilpailussa 17 e / ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansliassa ennakkoilmoittautumisen mukaisesti. Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälle yhteyshenkilölle. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun reservialiupseerit-reserviläiset ry Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Ampumajuoksun mestaruuskilpailut Salossa, Halikon Vaskiolla, ti , klo (osoite Kavalontie 71, Salo) Opastus tieltä Aura-Salo 224 Vaskion taajamasta 1 km Auran suuntaan. Kohdistus klo Avaus klo Lähtö klo Sarjat ja matkat: H/H45, D/D45 matka 4-5 km H50-H80, D50-D70 (5 ikävuoden välein) matka 3-4 km Ilmoittautuminen yhdistyksittäin mennessä sähköpostilla tapio.turunen@salo.fi. Tiedustelut Erkki Laine, p / Tekninen asiantuntija Mauri Hanhisalo, p Kilpailunjohtaja Kari Mahlberg, p Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava. Osallistumismaksu 15 / osallistuja, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Salon Seudun Reserviupseerit ry tilille Lounaismaan Osuuspankki FI Tervetuloa Salon Halikkoon, Vaskiolle! Salon Seudun Reserviupseerit ry, Salon Reserviläiset ry Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Ampumajuoksun viestimestaruuskilpailut Salossa, Halikon Vaskiolla, ti , klo (osoite Kavalontie 71, Salo) Opastus tieltä Aura-Salo 224 Vaskion taajamasta 1 km Auran suuntaan. Kohdistus klo Avaus klo Lähtö klo Sarjat ja matkat: H (ei ikärajoitusta) osuuspituudet 3-4 km H 150 (kilpailijoiden ikä vähintään 35 vuotta) osuuspituudet 3 km H180 (kilpailijoiden ikä vähintään 50 vuotta) osuuspituudet 3 km Viestijoukkueessa on kolme kilpailijaa. Yhdistyksillä voi olla kilpailussa useita joukkueita. Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin. Ilmoittautuminen yhdistyksittäin mennessä sähköpostilla tapio.turunen@salo.fi. Tiedustelut Erkki Laine, p / Tekninen asiantuntija Mauri Hanhisalo, p Kilpailunjohtaja Kari Mahlberg, p Kilpailijalla on oltava reserviläisten ampumaturvavakuutus tai vastaava. Osallistumismaksu 20 / joukkue, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Salon Seudun Reserviupseerit ry tilille Lounaismaan Osuuspankki FI Tervetuloa Salon Halikkoon, Vaskiolle! Salon Seudun Reserviupseerit ry, Salon Reserviläiset ry RESUL:n Pistooliampumahiihto ja -sprinttiviestimestaruuskilpailut lauantaina Loimaalla Seuraavana päivänä järjestetään RESUL:n talvikilpailu Alastarossa. KILPAILUKESKUS Kertunmäen hiihtomaja. Oripääntie NIINIJOKI Kilpailusarjat: D, D50; H, H35, H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70, Viesti: H/D, H80, H100, H120 Ilmoittautuminen mennessä Marko Silvander marko.silvander@domus.fi Vanha Hämeentie 108, LOIMAA Ilmoittautumisessa ilmoitettava nimi, sarja, yhdistys, piiri ja sotilasarvo. Kilpailu on samalla V-S piirin mestaruuskilpailu. Ilmoittautumisessa mainittava myös osallistuminen tähän. Osallistumismaksu 30 /kilpailija, viesti 35 /joukkue Maksu: Loimaan Reserviupseerien tilille FI mennessä Opastus: 9 tieltä Mellilästä ja Loimaan rampilta ja Loimaa-Oripää tieltä. Kilpailujen aikataulu kohdistus klo avajaiset klo 9.45 ensimmäinen startti klo Sprinttiviestin startti 1h viimeisen maaliin tulijan jälkeen Majoitus: Loimaan Seurahuone puh Muista majoitusvaihtoehdoista infoaa varajohtaja. jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->

17 PARIVARTIO kilpailut Kilpailijoilta vaaditaan voimassaoleva ampumaturvavakuutus. Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n voimassaolevia sääntöjä.(sarjassa H55 ja ylöspäin hiihtomatka,sekä D ja D50 sarjoissa 7,5 km). Tekninen asiantuntija Teknisenä asiantuntijana toimii Ahti Isosomppi Lisätiedot: Kilpailujen johtaja Marko Silvander p Kilpailujen varajoht. Tom Säilä p Kilpailujen sihteeri Jukka Salonen p Tervetuloa! Loimaan Reserviupseerit ry. ja Loimaan Seudun Reserviläiset ry. Resul:n talvikilpailu Alastarolla Loimaalla Kilpailu on samalla Varsinais-Suomen piirien mestaruuskilpailu. Kilpailukeskus: Virttaan Eräveikkojen maja Opastus: Loimaa-Virttaa tie 213 ja kantatie 41 risteyksestä Säkylän suuntaan n.2km josta oikealle opastus. Sarjat: H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 ja H85 sekä D ja D50 Ilmoittautumiset: piireittäin Talvikilpailu mennessä s-postilla: lassi.vatka@suomi24.fi puh Asepunnitus ja ampumavakuutuksen tarkastus klo Kilpailun avaus ja lipunnosto klo Ensimmäinen lähtö klo Osallistumismaksu: 30 /kilpailija, maksettava 3.3. mennessä Alastaron reserviläisten tilille FI , viitteeksi piirin nimi. Hiihtotapa perinteinen. Lisätiedot: Heikki Pelli, p Kalevi Suvila, p , kilpailun johtaja Pentti Saario, p , TA Tervetuloa! Alastaron reservinupseerit ja Alastaron reserviläiset Nammo Lapua Games Ampumasuunnistuksen Suomen ja Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, maailmancupin 3. ja 4. osakilpailu Seinäjoella. Ylistaron Kilpa-Veljet ja Seinäjoen Hiihtoseura järjestävät avoimetampumasuunnistuksen Suomen ja Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut ja Maailman Cupin 3. ja 4. osakilpailut Seinäjoella Jouppilanvuoren ampumahiihtostadionilla. OHJELMA Perjantai9.5. Henkilökohtainen kilpailusprinttimatkoilla. Lähtö minuutin välein, suunnistuslenkki, ammunta makuulta 5ls, mahdolliset sakkokierrokset, suunnistus, ammuntapystystä 5ls(alle 16v makuulta), mahdolliset sakkokierrokset ja juoksu maaliin. Sarjat: H14 -H70, D14 -D70 (Varusmiehet kilpailevat sarjoissa H/D 20 ja H/D 21 ja näistä tuloksista yhdistetään varusmiesten tulokset). H/D14 sarjat saavat ampua tuelta. Kohdistukset klo Ensimmäinen lähtö klo Lauantaina Henkilökohtainen normaalimatka massalähtönä. Lähdöt porrastettuna sarjoittain yhteislähtöinä, suunnistus, ammunta makuulta 10 ls, mahdolliset sakkokierrokset, suunnistus, ammunta pystystä 10 ls (alle 16v makuulta), mahdolliset sakkokierrokset ja suunnistus ja juoksu maaliin. Sarjat: H14 -H70, D14 -D70 (Varusmiehet kilpailevat sarjoissa H/D 20 ja H/D 21 ja näistä tuloksista yhdistetään varusmiesten tulokset). H/D14 sarjat saavat ampua tuelta. Kohdistukset klo 9. Ensimmäinen lähtö klo 11. Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset ilmoittautumisten suorasyöttö-pohjaan. Ilmoittautumisten on oltava perillä perjantaina klo 24. lmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava sarja, syntymävuosi, Emit-numero, vuokra-emit tarve (5 e). Osanottomaksut Pikamatka 18 e/ kilpailija; Normaalimatkan kilpailu 20 e/ kilpailija. Maksetaan ilmoittautumisten yhteydessä: YKV:n suunnistusjaoston tilille FI Opastus Opastus Jouppilanvuoren ampumahiihtoradalle Seinäjoen keskustasta Suupohjantieltä sekä Huhtalantieltä. jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Kilpailukeskuksen osoite on Jouppilanvuorentie 85 Majoitus 3km kilpailukeskukseen 3km kilpailukeskukseen Tiedotus YKV:n kotisivut: Reserviläisten SM-Pilkki lauantaina Ukkohallassa Hyrynsalmen reserviläiset järjestävät reserviläisten SM-pilkkikilpailut Ukkohallan Syväjärvellä. Kilpailukeskus on Ukkohallan matkailukeskuksessa: osoite on Ukkohallantie Hyrynsalmi. Opastus VT 5:ltä etelästä ja pohjoisesta tuleville. Oulun suunnasta tuleville opastus MT 891:ltä. Kilpailuaika: klo (siirtymät 15 min + 30 min) Sarjat: Henkilökohtainen: Naiset, Naiset 55, Miehet, Miehet 55 ja Miehet 65 Joukkueet: Naiset, Miehet ja joukkueessa kolme kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen (Huom! Joukkueen muodostavat yhdistykset). Mikäli halukkuutta on, niin sunnuntaina 6.4. on mahdollisuus ns. sprinttipilkkiin. Ilmoittautumiset: Terho Pellille sähköpostilla: terho. pelli@viesti.net kirjallisena osoite: Koskitie 4 as Hyrynsalmi mennessä Osallistumismaksu: Henkilökohtainen kilpailu 15,joka sisältää kalavedenomistajanlupamaksun, saunamaailman ja palkinnot. Joukkuekilpailu 30 /joukkue Osallistumismaksu on maksettava viimeistään Hyrynsalmen Reserviläiset ry:n tilille FI Viesti Respilkki 2014 ja kuitti mukaan kilpailupaikalle. Syväjärvessä on ahventa, haukea ja särkeä sekä istutettua kirjolohta. Ukkohallan matkailukeskuksessa on samana päivänä Hallan Akan-hiihtotapahtuma ja rinteet ja muut aktiviteetit ovat käytössä. Kilpailuun liittyvät tiedustelut kilpailunjohtaja Terho Pelli p Tervetuloa keväiseen Kainuuseen! Hyrynsalmen reserviläisjärjestöt Salon Seudun Reserviupseerit ry:n koululutustoimikunta järjestää keväällä 2014 seuraavat esitelmätilaisuudet: Torstaina klo RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläisyyden tulevaisuus Suomessa Torstaina klo Tietokirjailija, filosofian tohtori ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen - suurtaistelun ihmisten historia Torstaina klo Tietokirjailija, poliisi ja oikeustieteen maisteri Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä - Kaukopartio Kannaksella kesällä Esitelmätilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia ja ne pidetään Salon lukion isossa auditoriossa, Kaherinkatu 2, Salo. Tervetuloa esitelmätilaisuuksiin! Johtamisen teemaseminaari Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtamisen koulutusohjelman valtakunnallisena erikoistason kurssina on kerran vuodessa järjestettävä johtamisen teemaseminaari. Järjestyksessään kolmas johtamisen teemaseminaari järjestetään tänä vuonna lauantaina Lahden Hennalassa klo Hennalankatu 259 Lahti ja seminaarin aiheena on tänä vuonna mentorointi. Aihetta käsitellään ensin asiantuntija-alustuksilla ja sen jälkeen open space -työskentelytekniikalla. Seminaarin osanottajilta odotetaan aktiivista kiinnostusta johtamiskoulutukseen, paikkojen tullessa täyteen annetaan etuoikeus osallistumiseen MPK:n johtamiskoulutuskurssien läpikäyneille henkilöille/kouluttajille. Ilmoittautuminen mennessä MPK:n koulutus-kalenterin kautta: Kurssin numero on Kurssin järjestäjänä toimii MPK:n Päijät-Hämeen koulutusja tukiyksikkö. jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Kurssin sisällöstä vastaa RUL:n koulutustoimikunta. Lisätietoja: kurssinjohtaja: Marko Honkanen, marko_m_honkanen@hotmail.com ja Päijät-Hämeen KOTU-yksikön päällikkö Aarne Kumpulainen , aarne.kumpulainen@mpk.fi Matka Jääkäriseminaariin Tänä vuonna tulee 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan alkamisesta ja jääkäriliikkeen syntymisestä sekä 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ja Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistyksen Varsinais- Suomen Osasto järjestävät matkan Jääkäriseminaariin Kauhavan Kortesjärvelle. Menomatkalla tutustumme Loimaan alueen tapahtumiin keväällä 1918 ja paluumatkalla mahdollisesti Merikarvian suunnan 1918 taistelupaikkoihin sekä Seinäjoen tapahtumiin päämaja-aikana 1918 ja katsomme Seinäjoen kaupunginteatterissa kehutun Mannerheim ja kettujen sota näytelmän jatkamme matkaa Kortesjärvelle, jossa seminaarissa aiheina suomalaisten jääkäreiden sotilaskoulutuksen sisältö sekä yhteenveto jääkäreiden haastatteluaineistosta. Ilmainen tutustumismahdollisuus myös Jääkärimuseoon. Lähtö on 5.4. kello 9.00 Heikkilän kasarmin P-alueelta (ennen porttia) ja paluu samaan paikkaan 6.4. n. klo 21. Pienet muutokset ovat vielä mahdollisia. Tarkempi ohjelma lähetetään sitovasti ilmoittautuneille myöhemmin. Matkan hinta noin 170 / henkillö (laskutetaan, eräpäivä 15.3.) sis. bussimatkat, hotellimajoituksen aamiaisineen, kaksi lounasta, yhteisen illallisen ennen näytöstä, näytelmän väliaikatarjoiluineen, seminaarin lounaineen ja kahvineen sekä paluumatkalla kahvin ja sämpylän. Sitovat ilm. tarkkojen varausten tekemistä varten yhteystietoineen matkanjohtajalle Jouko Fossille, p tai mieluummin s-postitse jouko.fossi@pp1.inet.fi viim ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Resul:n ampumahiihdon ja ampumahiihtoviestin mestaruuskilpailut Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Res.piirit yhdessä OHS:n ampumahiihtojaoston kanssa järjestävät kilpailut Sankivaaran ampumahiihtosdationilla klo 11 alkaen. Kilpailujen johtaja: Timo Ronkainen Kilpailujen TA: Pekka Kotikumpu OHS KILPAILUAIKATAULU klo kilpailukanslia avautuu klo kohdistusammunnat klo 9.50 kilpailujen avajaiset klo ensimmäinen lähtö, henkilökohtainen kilpailu SARJAT ja MATKAT: D/D50: 5 km, H/H35: 10 km, H40-H50: 8 km, H55-H80: 5 km Osanottomaksut: 30 / kilpailija PARISPRINTIVIESTI: Viesti alkaa henkilökohtaisen kilpailun päätyttyä n. 1.5 h kuluttua. Kaikissa sarjoissa ja osuuksilla hiihtomatka 1+1+1km.SARJAT: D/H, H80, H100, H120, H80-H120 sarjoissa kilpailijoiden yhteisikä tulee ylittää ikärajan. Kilpailijoiden tulee olla yli 35v. Osanottomaksu: 35 /joukkue ILMOITTAUTUMISET JA OSANOTTOMAKSUT: Ilmoittautumiset piireittäin: Kilpailijan nimi, sarja, sotilasarvo, piiri. Osoitteeseen: te.ronkainen@gmail.com pe klo 16 mennessä. Osanottomaksut samanaikaisesti tilille: Pohjois-Pohjanmaan Res.piiri FI Jälki-ilmoittautumiset: Torstaihin klo 16 asti, jolloin maksut ovat: henkilökohtainen kilpailu: 45, viesti 50. (Kuitti maksusta tulee esittää kilpailupaikalla.) Jälkiilmoittautumismaksut samalle tilille. Vakuutukset: Jokaisella kilpailijalla tulee olla sääntöjen mukainen ampujan vakuutus. Vakuutuksen voimassa olo tarkistetaan ennen kilpailua. Kilpailussa noudatetaan RESUL:n kilpailusääntöjä. Lisäksi soveltuvin osin ampumahiihtoliiton sääntöjä. Ajo-ohje: VT 20:ltä > maantietä 8300 n. 10 km, missä opastus kilpailukeskukseen. Mikonmäentietä, ajomatka n. 2 km. Kilpailukeskuksessa puffetti, myytävänä virvokkeita, kahvia, makkaraa. (käteismaksu) Majoitukset: Oulun hotelleista. Tiedustelut: Timo Ronkainen puh , te.ronkainen@gmail.com Tervetuloa Ouluun kevät hangille! Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri, Reserviläispiiri Oulun Hiihtoseura

18 18 PARIVARTIO 2014 Maastourheilu Juhani Jokinen osallistuu syksyllä 26:nnen kerran veteraanien MM-suunnistukseen Rasteja ympäri maailmaa Juhani Jokinen Aktiivisotilasurani jälkeen on ollut aikaa katsella maailmaa oman isänmaan rajojen ulkopuolella. Tätä kirjoittaessani olen käynyt 70 eri maassa ja suunnistanut 59 maassa. Suunnistusmatkoilla minulla on ollut mahdollisuus nähdä asioita vähän eri tavalla kuin turistimatkoilla. Olen nähnyt ko. maan maastoja, kasvillisuuksia ja eläimiä, ihmisistä puhumattakaan. Tietenkin olen nähnyt paljon sellaisia takapihoja, joita turistit eivät näe. Olen myös katsellut asioita sotilaan silmin. Suunnistaessa ei koskaan tule miettineeksi mahdollisia vaaratekijöitä. Joskus jälkeenpäin tulee näitä vähän mietittyä. Maastoissa on joskus ollut hirvittäviä jyrkänteitä, syviä kaivosonkaloita, kuumia lähteitä, pettäviä soita, myrkyllisiä käärmeitä, karhuja eli kaikkea mitä luonnossa eri mantereilta voi löytyä. Tosin yksi manner on vielä korkkaamatta eli Etelä-Amerikka, mutta jos terveys sallii ja elossa ollaan, se on vuorossa 2014 syksyllä. Silloin pidetään Brasiliassa veteraanien suunnistuksen MM-kilpailut. Ne ovatkin sitten veteraanisuunnistuksen 26. MM-kilpailut ja olen tähän asti osallistunut niihin kaikkiin. Maailman tarkimmin vartioidulla rajalla Pohjois-Korea oli maana mielenkiintoinen ja eristäytynyt mutta turvallinen. Siellä käytiin vain sellaisissa paikoissa, joita he halusivat meille näyttää, muualle ei ollut asiaa. Tavallisiin kansalaisiin oli lähes mahdotonta saada mitään kontaktia. He yrittivät huomaamattomasti vartioida että emme pääsisi tekemisiin paikallisten ihmisten kanssa. Se tuntui usein aika koomiselta. Eräänkin muistomerkin ympärillä oli kymmenkunta miestä ja naista, jotka olivat lukevinaan kirjaa seisaaltaan, eipä ollut vaikea arvata heidän tehtäväänsä. Jos olit liian kauan WC:ssä, jo tuli kaveri perässä tarkistamaan, onko kaikki hyvin. Aukiolla, josta televisio näyttää heidän sotilasparaatejaan, oli alustaan (katuun) maalattu valkoisia ympyröitä, jotka osoittivat sotilaan paikan. Yksikkönumero oli kirjattu rivin päähän. Näin saadaan rivit suoriksi, ei tarvitse ojennella. Pääsimme näkemään rajan Pohjois-Korean suunnasta Etelä-Koreaan. Tästä suunnasta turistit harvemmin pääsevät katselemaan rajalinjaa. Keskellä rajalinjaa olivat siniset parakit. Toiseen parakkiin pääsivät Etelä-Korean puolen turistit ja toiseen Pohjois-Korean turistit. Pohjois-Korean rajalinjalla näin ainakin kymmenkunta aseistettua, tiukkailmeistä ja asennossa seisovaa rajasotilasta. Etelä-Korean puolella näin pari Juhani Jokinen sai afrikkalaiskylässä rokkitähden vastaanoton. naureskelevaa amerikkalaissotilasta kävelevän velton oloisesti samanlaisissa tehtävissä. Silloin aikanaan rauhanneuvotteluissa oli ainakin yksi huvittava seikka, amerikkalaiset kun ovat vähän pidempiä kuin korealaiset. Korealaisille tehtiin korkeampijalkaiset jakkarat, jotta he olivat neuvottelupöydässä samalla tasolla. Minäkin lyhyenä miehenä pääsin kerrankin kokeilemaan kunnon jakkaralla istumista. Olen aikanaan päässyt käymään muissakin tämän aatteen maissa eli entisessä Itä-Saksassa ja Neuvostoliitossa useamman kerran. Kuubakin tuli nähtyä vuonna Rajamuodollisuudet eri maissa vaihtelevat tosi paljon, sujuvasta ylityksestä 5-6 tunnin odotteluun ja tarkastuksiin. Lämpöäkin on ollut 30 astetta, mikä on kypsyttänyt mukavasti. Tadzhikistanin ja Kirgisian rajoilla ovat rajatarkastukset tainneet kestää pisimpään. Sotilaat eri maissa Olen huomannut että sotilaat eri maissa ovat hyvin usein esim. suunnistuksen MM-kilpailujen järjestelytehtävissä. Niinhän Suomessakin Puolustusvoimat on tukemassa mm. Jukolanviestin järjestelyissä. Ruotsissa 10-Mila ja 25-Manna suunnistusta. USA:n MM-suunnistukset olivat Minnesotassa, jotka käytiin pääosin sotilasalueella. Suunnistusmaastoissa eri maissa törmää historiallisiin maastoihin, missä on käyty sotia. Venäjän Lembolovassa 1995 MM-suunnistukset käytiin asemasodan rajalla, siellä oli nähtävissä taisteluhautoja ja ruostuneita piikkilankaesteitä. Mukana oli turkulainen veteraanisuunnistaja, joka oli ollut siellä asemasodan aikana. Hän esitteli meille paikkoja. Itävallassa 2006 suunnistettiin 1. maailmansodan aikaisessa maastossa, jossa oli kallioihin louhittuja taisteluhautoja ja muita sotilaskohteita, joissa oli käyty kovia taisteluja. Läheisessä muistorakennuksessa oli tuhansittain kuolleiden sotilaiden nimiä. Maaliskuussa 2011 ollessani suunnistusmatkalla Tunisiassa panssaroidut ajoneuvot, piikkilankaesteet ja sotilaat vartioivat hallintorakennuksia ja katujen risteyksiä. Viime vuoden elokuun MM-kisoissa Italiassa 2300 metrin korkeudella alppimaastossa huomasin räjäytetyn toisen maailmansodan aikaisen bunkkerin. Suunnistuskarttaan tämä oli merkitty louhoksen merkillä. Korkealta näkee kauas Suunnistuksessakin pätee se, että ylempää näkee kauemmaksi. Olen noudattanut tätä ohjetta myös maailmalla liikkuessani käymällä eri maiden erilaisissa torneissa. Muutamia torneja, jotka muistan: Toronto (553 m), Juhani Jokisen arkisto Juhani Jokisen arkisto Suunnistajien piknik pohjoiskorealaiseen tapaan. Berliini (365 m), Tokio (333), Auckland (328), Tallinna (314 m), Sydney (305 m), Kairo ja tietenkin Eiffel-torni Pariisissa (301 m). Matkan varrella voi aina ihailla nähtävyyksiä esim. Niagaran putoukset (Kanada/ USA) ja Viktorian putoukset (Sambia/Zimbabwe). Ikimuistoinen on myös kävely Kiinan muurilla. Korkein paikka, mihin olen jalan kiivennyt, on Teneriffalla sijaitseva Teiden tulivuori (3718 m). Silloin totesin, että en pysty siitä korkeammalle nousemaankaan sillä vuoristotauti antoi jo esimakua. Maan allakin on tullut käytyä, Australian Bendigossa pääsin tutustumaan kultakaivokseen. En muista kuinka syvällä käytiin, mutta kuitenkin paljon syvemmällä kuin mitä Olkiluodon jäteluolat ovat. Olen suunnistanutkin kaivostunneleissa Moldovassa otsalampun valossa. Vanha kaivostunneli on nykyisin viinivarastona, jossa oli viinitynnyreitä ja tankkeja, joiden seassa suunnistimme. Harvinaista on, että suunnistajia ryöstetään suunnistuskilpailun aikana. Näin tapahtui Almatyssa on jylhät suunnistusmaastot. kuitenkin Kiinan Hainanin saarella. Ryöstön kohteeksi joutuivat suunnistajanaiset, tamperelainen lääkäri ja latvialainen nainen. Moottoripyörärosvot repivät naisten kaulakorut väkivalloin. Rastilla ollut paikallinen miesopas puukotettiin samalla kun vietiin kamera, hän joutui sairaalahoitoon. Me miespuoliset suunnistajat emme kohdanneet näitä ryöstäjiä. Paikallinen poliisi lupasi että talo talolta etsitään ryöstäjät ja heitä rangaistaan. Miten asia mahtoi selvitä, sitä emme tiedä. Paikalliset järjestäjät korvasivat ryöstetyt kaulaketjut. Korvaus oli kyllä kunnollinen, mutta omien korujen tunnearvoa ei tietenkään voi korvata. Kyllä meitä muitakin yritettiin lepytellä kaikenmoisilla pikkulahjoilla. Onhan Hainanin saari kuuluisa turistipaikka. Kävihän Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin siellä Kiinan matkallaan. Eivät tainneet Saulia ja Jenniä ryöstää. Rasteja ympäri maailmaa Kohteina ovat jääneet mieleen Australian Tasmania, Uuden- Seelannin saari (Rarotonga) kaukana Tyynellä valtamerellä, Afrikan kierros: Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Sambia, Namibia, niitäkin olen päässyt näkemään. Botswana, Swazimaa, Lesotho Juhani Jokisen arkisto ja Mosambik, jouluaaton suunnistus Honolulussa. Amerikan mustien karhujen näkeminen suunnistuskisan aikana. Ja ehkä mieleenpainuvin lienee oma suunnistuksen maailmanmestaruus Kanadassa vuonna Silkkitiellä olen ollut kaksi kertaa. Ensimmäinen matka vuonna 2012 suuntautui Uzbekistaniin, Tadzikistaniin ja Kazahstaniin. Toinen kerta tänä vuonna Armeniaan, Georgiaan ja Abhasiaan. Suunnistusmatkoilla olen kiertänyt vähän samoja paikkoja kuin näyttelijä Ville Haapasalo. Sillä erotuksella että Ville kävi paikallisissa häissä ja minä suunnistamassa. Kazahstanissa suunnistimme Almatyssä (entinen Alma-Ata). Siellä on se kuuluisa pikaluistelurata, jossa on luisteltu kaikkiaan 170 maailmanennätystä. Tänä vuonna tuli myös tutustuttua Sotsin tulevien talviolympialaisten kisapaikkoihin. Siellä oli meneillään mahtavat rakennustyöt. Meille kerrottiin, että siellä oli rakennustyömiestä töissä. Suojakypäriä en huomannut. En ole hetkeäkään katunut niitä menetettyjä markkoja ja euroja sillä olisin jäänyt paitsi monista hienoista hetkistä, tapahtumista ja kokemuksista. Reissun jälkeen kotiin on kuitenkin aina mukava palata. Kirjoittaja on kapteeni evp.

19 Maastourheilu PARIVARTIO Piirin ampumahiihdot kisattiin juosten Oripäässä Heikki Pelli Alastaron Reserviläisten ja Upseerien järjestämät piirien ampumahiihdot jouduttiin huonon ja olemattoman lumen puutteen johdosta suorittamaan juosten. Alastarolaiset ovat jo useampana vuonna järjestäneet kilpailuja Oripään Kangastuvan maastossa, mikä sopii erinomaisesti niin maaston kuin huoltotilojen osalta Reserviläiskilpailujen pitopaikaksi. Lauantaina 25.1 henkilökohtainen kilpailu suoritettiin neljänä (4) n. 1 km lenkkinä ja ammuttiin 3 kertaa, eli makuupysty-makuu. Nopeinta vauhtia piti juoksulenkillä Oripään Seppo Kauppinen ja tarkimmat ampujat olivat Loimaan Jouko Kylä-Utsuri, Alastaron Petri Tattinen ja Antti Seppälä, kaikilla pystystä 2 sakkominuuttia. Loppuajoissa parhaat tulokset saavutti Loimaan Jarmo Heikkinen. Piirin ampumahiihtoviestit suoritetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana hiihtäen, arki-iltana maaliskuussa. Innokkaita ampumahiihtäjiä valmiina juoksuun. Heikki Pelli Tulostaulu Ampumahiihdon (juosten) mestaruuskilpailut Oripäässä D 50: 1. Satu Salokannel Halikon reserviläiset (3+1+2) H21: 1. Juha-Pekka Nieminen Alastaron reserviläiset (2+4+0) H35: 1. Markku Pulliainen Alastaron reserviläiset (4+4+43) H40: 1. Antti Seppälä Alastaron reserviläiset (0+2+0). 2. Timo Ojala Alastaron reserviläiset (5+3+4) H45: 1. Jarmo Heikkinen Loimaan reservinupseerit (0+2+1). 2. Petri Tattinen Alastaron reserviläiset (0+2+0). 3. Seppo Kauppinen Oripään reservialiupseerit (3+1+3). 4. Mika Tattinen Alastaron reserviläiset (4+0+3) H60: 1. Jouko Kylä-Utsuri Loimaan reserviupseerit (0+2+0). 2. Reijo Stenius Oripään reservialiupseerit (1+3+0). 3. Esko Mäkiniemi Alastaron reserviläiset (2+2+1). 4. Tuomo Kuopio Kyrön seudun reserviupseerit (2+0+3). 5. Tapio Vuolle Alastaron reserviläiset (1+3+4) H65: 1. Heikki Rantanen Alastaron reserviläiset (0+5+0). 2. Erkki Kallio Alastaron reserviupseerit (1+4+1). 3. Paavo Nevalainen Naantalin reservin aliupseerit (4+4+3) H70: 1. Kalevi Vähäkylä Halikon reserviläiset (1+1+4) Joukkuetulokset H H45: 1. Alastaron reserviläiset I (Petri Tattinen, Antti Seppälä ja Juha-Pekka Nieminen) Alastaron reserviläiset II (Mika Tattinen, Timo Ojala ja Markku Pulliainen) H50 : 1. Alastaron reserviläiset (Heikki Rantanen, Esko Mäkiniemi ja Tapio Vuolle) Varsinais-Suomen Reserviläispiirien Ilmaasemestaruuskilpailut Turussa 1.2. Tulokset: Ilmakivääri 40 ls. E 1) kers Erno Lähteenmäki HalRes 336. H: 1) alik Tomi Huuhka Hal- Res ) vänr Harri Jääskeläinen SaSeRU ) kapt Jussi Hurri KySeRU 275 H50: sotmast Kari Nevala PaSeRes ) alik Ilkka Ratamo HalRes ) kaptitn Tapio Kulmala SaSeRu ) kers Pekka Nummelin My- SeRes 364 H60: 1) vääp Markku Haklin HalRes ) ylik Jorma Röppänen MySeRes ) alik Heikki Ranne PaSeRes ) alik Matti Rinnola MySe- Res ) ylil Seppo Ahokas SaSeRU ) maj Uolevi Piispanen SaSeRU ) kapt Tuomo Kuopio KySeRU ) kapt Markku Tammi KySe- RU 238 H70: 1) sotmest Raimo Novari PaSeRes ) maj Esko Kuusela SaSeRU 338 H70: 1) kers Veli Korjus Tur- Rau 340 (4x). 2) ylil Jussi Ruohonen SaSeRu 340 (3x). 3) alik Tapio Virtanen Lai Rau ) kers Olli Silanto PaSeRes 288 H80: 1) ylil Mauri Ihattula VaSURU 322 Joukkueet Upseerit 1) Salon Seudun Reserviupseerit I (Jääskeläinen, Kulmala ja Ahokas) ) Salon Seudun Reserviupseerit II ( Ruohonen, Kuusela ja Piispanen ) ) Kyrön Seudun Reserviupseerit ( Tammi, Kuopio ja Hurri) 836 Reserviläiset 1) Halikon Reserviläiset (Huuhka, Haklin ja Ratamo) ) Paimion Seudun Reserviläiset (Nevala, Ranne ja Novari) ) Mynämäen Seudun Reserviläiset (Röppänen, Rinnola ja Nummelin) 1104 Ilmapistooli 40 ls: D 1) Elina Silver TurRau 373 H: 1) alik Janne Lassila My- ReRes 371 (8x). 2) vänr Tuomas Helenius SaSeRU 371 (5x). 3) ltn Antti Mäkirinta SaSeRU ) alik Ari Peltonen NoSeRes ) kapt Jussi Hurri KySeRU ) tkm Jari Vilkman TuRau H50: 1) evl Jukka Nikkari TuRU ) alik Jouni Rapo TurRau ) stm Jarkko Vilja TurRau ) sotmest Kari Nevala PaSeRes ) alik Pekka Tuominen TurRau 302 H60: 1) kapt Markku Tammi KuSeRU ) stm Pekka Kähkönen TurRau ) kapt uhani Virolainen KoRU ) kapt Tuomo Kuopio KySeRU ) stm Jukka Lindberg NaRau ) alik Martti Martelius MySeRes ) kapt Lassi Tuominen KoRU ) stm Ismo Arvonen UudRes ) kers Esko Tähtinen Lait Rau ) ylik Oiva Nieminen SaSeRes 304 H70: 1) kers Kurt Wallden TurRau ) ylik Aulis Kurronen NaRau ) maj Erkki Mauno TurRU ) ylil Matti Arvela TuRU ) stm Kari Nyrhinen TurRau ) ylil Kari Niinivuo KoRU 324 H75: 1) alik Sakari Uola Lai- Rau 286 Joukkueet Upseerit 1) Turun Reserviupseerit (Nikkari, Mauno ja Arvela) ) Kyrön Seudun Reserviupseerit (Tammi, Kuopio ja Hurri) 999 3) Kosken Reserviupseerit (Virolainen, Niinivuo ja Tuominen) 978 Reserviläiset 1) Turun Reservialiupseerit I (Silver, Rapo ja Wallden ) ) Turun Reservialiupseerit II (Vilja, Kähkönen ja Nyrhinen) MUUTOKSET JÄSEN- TIETOIHIN Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: toimisto@ maanpuolustusyhtio.fi Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen internet-kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internetkotisivujen välityksellä. Yhdistää maailman kotiin. Turun Tilipalvelut Oy Itäinen Pitkäkatu Turku V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Erkki Lehmus vsres@co.inet.fi TOIMISTO Rykmentintie 15, TURKU Juhani Pulkkinen sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi KOTISIVUT RUL:n TOIMISTO Puh Res:n TOIMISTO Puh RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, Helsinki puh: gsm: toimisto@turuntilipalvelut.fi

20 20 PARIVARTIO 2014 Merkkipäivät MAALISKUU 98 VUOTTA kapteeni Niilo Ojala Turku 95 VUOTTA vääpeli Reino Laiho Laitila 94 VUOTTA kapteeni Jaakko Säteri Ilmarinen 93 VUOTTA yliluutnantti Bengt Forss Parainen 90 VUOTTA yliluutnantti Kauko Niemelä Turku 85 VUOTTA 3.3. kapteeni Pertti Hokkanen Piispanristi 5.3. yliluutnantti Pentti Perksalo Halikko as kapteeni Pekka Vuorinen Turku 75 VUOTTA luutnantti Ilkka Välimäki Raisio alikersantti Ilkka Helenius Vaskio vänrikki Jarkko Viljaranta Raisio alikersantti Jorma Jalava Pyhämaa 70 VUOTTA 1.3. kapteeni Timo Heikkilä Mynämäki 5.3. majuri Ilkka Kaarlonen Perniö as 6.3. ylikersantti Olli Paavola Laitila kersantti Raimo Kortesalo Naantali luutnantti Kaarle Hemminki Turku kapteeni Simo Lystilä Salo majuri Pekka Rinne Hajala 60 VUOTTA 3.3. majuri Lars Rantanen Turku 7.3. luutnantti Vesa Hansen Kalanti 8.3. yliluutnantti Jyrki Koivunen Turku alikersantti Ismo Mäntysalo Laitila kapteeniluutnantti Hannu Hedman Paimio 50 VUOTTA 2.3. alikersantti Reima Jääskeläinen Mynämäki 4.3. vänrikki Harri Suonio Salo 6.3. tykkimies Harri Silvan Raisio luutnantti Mika Suominen Masku vääpeli Jyrki Nurmi Oripää kapteeniluutnantti Veli-Pekka Nurmi Helsinki kersantti Raine Kuusisto Turku kersantti Kimmo Heinonen Espoo vänrikki Mika Pennanen Sauvo ylivääpeli Jari Määttänen Turku alikersantti Jarmo Leimu Niinijoki HUHTIKUU 97 VUOTTA 8.4. luutnantti Väinö Nurmi Turku 96 VUOTTA kapteeni Simo Korte Tarvasjoki 94 VUOTTA yliluutnantti Pekka Kivipuro Turku 91 VUOTTA luutnantti Aapo Toivanen Turku 90 VUOTTA yliluutnantti Niilo Haukilahti Turku 85 VUOTTA 8.4. luutnantti Aarre Auranen Turku 9.4. yliluutnantti Ossi Pohjavirta Turku 80 VUOTTA 2.4. aliluutnantti Juhani Sollberger Halikko kapteeni Eero Hanhijärvi Piikkiö 75 VUOTTA 3.4. luutnantti Risto Brummer Turku 5.4. alikersantti Tapani Tuuppa Kumila yliluutnantti Jaakko Metsola Ylönkylä luutnantti Reijo Ristolainen Turku eversti Heikki Luostarinen Turku 70 VUOTTA 5.4. kapteeni Sakari Seppälä Mynämäki luutnantti Tauno Mäkelä Mynämäki kersantti Jorma Saarikko Uusikaupunki kapteeni Pentti Ahti Mynämäki kersantti Kalevi Katajainen Piikkiö 60 VUOTTA 2.4. kersantti Jukka Koivula Tampere 6.4. luutnantti Pekka Häkli Rusko alikersantti Yrjö Saustila Muurla pursimies Ilkka Sundqvist Turku Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen, sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella. p Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku info@turkusteve.com +358 (0) Turun Upseerikerho Kaivokatu TURKU , Turun.upseerikerho@turunupseerikerho.fi Lounas arkisin Salaattipöytä, kolme lämminruokavaihtoehtoa, vain 6,20. Lauantaibrunssi , 9,50 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.. Juhlapalvelustamme herkut kotiin ja työpaikalle Tilausravintolamme odottaa, juhlijoita. Juhlasali ja kolme kabinettia ei tilavuokraa vääpeli Markku Haklin Vaskio sotamies Risto Mäkilä Mynämäki vänrikki Pertti Kokkinen Pertteli luutnantti Håkan Nordström Turku luutnantti Jack Henriksson Parainen 50 VUOTTA 4.4. yliluutnantti Kari Ehrnrooth Halikko 5.4. alikersantti Väinö Valonen Nousiainen 8.4. yliluutnantti Pekka Määttä Turku 9.4. luutnantti Veijo Matinaho Salo korpraali Jaakko Laaksonen Turku yliluutnantti Reijo Salokannel Vaskio alikersantti Tapani Tuohimaa Oripää luutnantti Teppo Haapaniemi Turku ylikersantti Jari Grönroos Laitila vääpeli Janne Valaskari Salo vänrikki Antti Järvinen Turku sinulle suunniteltu uusi volvo V40 Rieskalähteentie 75, TURKU puh Parhaat ratkaisut Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien asiakassaatavien hallintaan hallintaan Puhelin info@lindorff.fi Puhelin info@lindorff.fi Pienistä iloista suuriin uutisiin