TeliaSonera tammikuu joulukuu 2009

Transkriptio

1 TeliaSonera tammikuu joulukuu Vahva tulos edesauttaa tulevaisuuden investointeja Neljäs vuosineljännes Liikevaihto laski 2,4 prosenttia milj. Ruotsin kruunuun (28 096). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 0,5 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset pienenivät 11,8 prosenttia. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä nousi 9,3 prosenttia milj. kruunuun (8 272), ja käyttökateprosentti nousi 33,0 prosenttiin (29,4). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna kasvu oli 13,8 prosenttia. Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä laski milj. kruunuun (7 678), koska osakkuusyhtiöistä saadut tuotot pienenivät. Nettotuloksen emoyhtiön omistajille kuuluva osuus laski milj. kruunuun (5 644) ja osakekohtainen tulos 1,09 kruunuun (1,26), mikä johtui osakkuusyhtiöistä saatujen tuottojen pienenemisestä ja tuloverojen noususta. Vapaa kassavirta oli milj. kruunua (4 918). Liittymien määrä kasvoi vuosineljänneksen aikana 3,8 miljoonalla ja oli 147,6 miljoonaa. Enemmistöomisteisissa yhtiöissä liittymämäärä kasvoi 1,8 miljoonalla ja osakkuusyhtiöissä 2,0 miljoonalla liittymällä. Koko vuosi Liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia milj. kruunuun ( ). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna pieneni 0,3 prosenttia. Nettotuloksen emoyhtiön omistajille kuuluva osuus oli milj. kruunua (19 011) ja osakekohtainen tulos 4,20 kruunua (4,23). Vapaa kassavirta kasvoi 50,3 prosenttia milj. kruunuun (11 328). Hallitus esittää vuodelta maksettavaksi tavanomaiseksi osingoksi 2,25 kruunua (1,80) osakkeelta, yhteensä milj. kruunua (8 083) eli 54 prosenttia (43) nettotuloksen emoyhtiön omistajille kuuluvasta osuudesta. Taloudellisia tunnuslukuja Loka- Loka- Tammi- Tammi- MSEK, paitsi suhdeluvut, joulu joulu tosjouljoultososakekohtaiset tiedot ja muutokset (%) (%) Liikevaihto Säästötoimien kohteena oleva kustannusrakenne 1, 2) Käyttökate 2) ennen kertaluonteisia eriä 3) Käyttökate % 33,0 29,4 33,6 31,8 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Nettotulos josta emoyhtiön omistajille kuuluva osuus Tulos/osake (kruunua) 1,09 1, ,20 4,23 1 Oman pääoman tuotto (%, rullaava 12 kk) 15,2 17,2 15,2 17,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit suhteessa liikevaihtoon (%) 17,2 16,1 12,8 15,2 Vapaa kassavirta ) Lisätietoja on saatavana osoitteesta 2) Määritelmät on esitetty sivulla 19. 3) Kertaluonteiset erät on eritelty sivun 24 taulukossa. Tässä tilinpäätöstiedotteessa liiketoiminnallisten ja taloudellisten tulosten jäljessä sulkeissa esitetyt vertailuluvut viittaavat samaan erään koko vuonna tai vuoden neljännellä vuosineljänneksellä, ellei toisin ole mainittu. 1

2 Toimitusjohtaja Lars Nybergin kommentit Olen ylpeä saavutuksistamme vuonna. Meidän onnistui pitää liikevaihto paikallisissa valuutoissa laskettuna entisellään, käyttökatteemme oli kaikkien aikojen suurin ja paransimme kassavirtaa jopa 50 prosentilla viime vuodesta, koska toiminta-alueellamme on sopivassa määrin sekä kehittyneitä että kehittyviä markkinoita. Minä ja koko johtoryhmä olemme erityisen ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet katkaisemaan pitkään jatkuneen kustannusten nousukierteen. Se onnistui karsimalla kustannuksia huomattavasti Pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä pitämällä kustannukset tiukasti kurissa Euraasiassa. On rohkaisevaa, että työntekijöiden tyytyväisyys ja sitoutuneisuus ovat tästä huolimatta parantuneet. Tulokset paranivat merkittävästi jo toisena vuotena peräkkäin, ja saavutimme korkeimman tason sitten vuoden 2004, jolloin TeliaSonera aloitti mittaukset. Olemme jo useita vuosia halunneet kasvattaa omistustamme sekä Turkcellissa että MegaFonissa. Se on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi, ja olemme harkinneet eri tapoja kasvattaa määräysvaltaamme yhtiöissä ja parantaa niiden likviditeettiä. Marraskuussa otimme merkittävän askeleen pitkään jatkuneen, umpikujaan ajautuneen omistuskiistan ratkaisemiseksi, kun sovimme Altimon kanssa yhdistävämme omistuksemme näissä yhtiöissä. Teimme kuitenkin selväksi jo sopimuksesta tiedotettaessa, että sen todellinen arvo on sen täytäntöönpanossa. Tehostamistoimien ja pääoman huolellisen käytön tuloksena vapaa kassavirta kasvoi merkittävästi ja vahvisti taloudellista tilannettamme entisestään. Sen vuoksi olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että voimme vuonna 2010 lisätä käyttöomaisuusinvestointeja tulevan kasvun varmistamiseksi. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osakkeenomistajille maksettavan tavanomaisen osingon korottamista 25 prosentilla. Osingonjakopolitiikkaa on myös tarkistettu, ja osinkoprosentti on kasvanut vähintään 50 prosenttiin nettotuloksesta. On tärkeää, että TeliaSonera nähdään edelläkävijänä, joka ensimmäisten joukossa käyttää uutta teknologiaa ja lanseeraa uusia palveluja. Tästä syystä olemmekin erityisen tyytyväisiä siihen, että pystyimme joulukuussa avaamaan Tukholman ja Oslon keskustaan maailman ensimmäiset kaupalliset 4G-verkot. Asiakkaiden reaktiot ovat olleet myönteisiä. Koska olemme vakuuttuneita, että kiinteä verkko säilyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa niin pitkälle kuin kykenemme ennustamaan, lisäämme tänä vuonna Broadband Services -liiketoiminta-alueella investointeja valikoidusti kuituverkkoihin ja IP-palveluihin. Tulevaisuudessakin TeliaSonera tulee olemaan taloudeltaan vahva yhtiö, jolla on johtava asema useimmilla markkina-alueillaan sekä motivoitunut ja asiansa osaava henkilöstö. Uskomme kykenevämme säilyttämään kannattavuutemme vuonna

3 Konsernin kehitysnäkymät vuonna 2010 Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihdon odotetaan kasvavan jonkin verran vuonna 2010 vuoteen verrattuna. Valuuttakurssivaihtelut saattavat olennaisesti vaikuttaa Ruotsin kruunuissa ilmoitettuihin lukuihin. TeliaSonera jatkaa panostuksia tulevaan kasvuun sekä verkkojensa ja palveluidensa korkeaan laatuun. Odotamme säästötoimien kohteena olevan kustannusrakenteen olevan vuonna 2010 samalla tasolla kuin edellisvuoden 33,6 mrd. kruunua paikallisvaluutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna. Käyttökateprosentin ennen kertaluonteisia eriä odotetaan olevan vuonna 2010 jonkin verran suurempi kuin vuonna. Investoinnit laajakaistan ja matkaviestinnän kapasiteettiin sekä verkkolaajennuksiin Euraasiassa tulevat jatkumaan. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan vuonna 2010 olevan hieman alle 15 prosenttia liikevaihdosta. Tehostamistoimet Tavoitteena vuonna oli pitää säästötoimien kohteena oleva kustannusrakenne paikallisvaluutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna alle edellisvuoden 33,8 mrd. kruunun tason ja vähentää työntekijöiden määrää niin, että se olisi vuoden lopussa hieman alle (32 171). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset alenivat vuonna 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa Kertaluonteisiin eriin vuosina ja kirjatut uudelleenjärjestelykustannukset olivat 3,4 mrd. kruunua. Vuonna uudelleenjärjestelykustannuksia kertyi 1,8 mrd. kruunua. Helmikuussa ilmoitetut tehostamistoimet, jotka koskivat yhteensä työntekijää Ruotsissa ja Suomessa, on nyt saatettu loppuun. Konsernikatsaus, vuoden neljäs vuosineljännes Liikevaihto laski 2,4 prosenttia milj. kruunuun (28 096). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 0,5 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,3 prosentin suuruinen positiivinen ja valuuttakurssivaihteluilla 2,2 prosentin suuruinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Mobility Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 0,6 prosenttia milj. kruunuun (12 796). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 2,4 prosenttia. Valuuttakurssivaihteluilla oli 1,8 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Broadband Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 2,3 prosenttia milj. kruunuun (11 109). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 3,2 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,8 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 0,1 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Eurasia-liiketoiminta-alueella valuuttakurssimuutoksilla oli huomattava vaikutus liikevaihtoon, joka laski 14,1 prosenttia milj. kruunuun (4 219). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto kasvoi 7,3 prosenttia. Valuuttakurssivaihteluilla oli 21,4 prosentin suuruinen negatiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. 3

4 Liittymämäärä kasvoi vuoden neljännen vuosineljänneksen lopusta 12,7 miljoonalla ja oli 147,6 miljoonaa. Enemmistöomisteisissa yhtiöissä liittymämäärä kasvoi noin 4,9 miljoonalla 48,5 miljoonaan ja osakkuusyhtiöissä noin 7,8 miljoonalla 99,1 miljoonaan. Neljännen vuosineljänneksen aikana liittymien kokonaismäärä kasvoi yli 3,8 miljoonalla. Näistä 1,8 miljoonaa oli enemmistöomisteisissa yhtiöissä ja yli 2,0 miljoonaa osakkuusyhtiöissä. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 9,3 prosenttia milj. kruunuun (8 272). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna kasvu oli 13,8 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat tehostamistoimet lähinnä Ruotsissa ja Suomessa. Käyttökateprosentti kasvoi ja oli 33,0 (29,4). Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä oli milj. kruunua (7 678). Osakkuusyhtiöistä saatujen tuottojen lasku tasoitti käyttökatteen paranemista. Osakkuusyhtiöistä saadut tuotot pienenivät 33,4 prosenttia milj. kruunuun (2 706) pääasiassa valuuttakurssivaihteluiden takia ja siksi, että Turkcellista saadut tuotot pienenivät. Liiketulokseen vaikuttaneet kertaluonteiset erät olivat yhteensä 68 milj. kruunua ( 322). Kertaluonteisiin eriin sisältyi noin 370 milj. kruunua ( 200) tehostamistoimiin liittyneitä kustannuksia. Altimon kanssa tehdyllä sopimuksella Turkcell- ja MegaFon-omistusten yhdistämisestä uuteen yhtiöön oli 282 milj. kruunun positiivinen vaikutus kertaluonteisiin eriin. Rahoituserät olivat yhteensä 522 milj. kruunua ( 775), josta 406 milj. kruunua ( 674) liittyi nettokorkokuluihin. Korkojen lasku ja nettovelan väheneminen vaikuttivat positiivisesti rahoituseriin. Tuloverot kasvoivat milj. kruunuun ( 182). Efektiivinen veroaste kohosi 21,3 prosenttiin (2,8). Vuoden viimeisellä neljänneksellä veroasteeseen vaikuttivat positiivisesti milj. kruunun suuruiset kertaluonteiset erät. Ne liittyivät pääasiassa Ruotsin toimintojen laskennallisten verosaamisten uudelleenarvostukseen ja uusiin laskennallisiin verosaamisiin Suomessa, Alankomaissa ja International Carrier -yksikössä. Vähemmistön osuus tytäryhtiöistä laski 597 milj. kruunuun (755), josta 532 milj. kruunua (572) liittyi Eurasia-liiketoiminta-alueen toimintoihin ja 52 milj. kruunua (175) Eesti Telekomiin, LMT:hen ja TEO:hon. Nettotuloksen emoyhtiön omistajille kuuluva osuus laski milj. kruunuun (5 644) ja osakekohtainen tulos 1,09 kruunuun (1,26), mikä johtui osakkuusyhtiöistä saatujen tuottojen pienenemisestä ja tuloverojen kasvusta. Käyttöomaisuusinvestoinnit nousivat milj. kruunuun (4 532) ja olivat 17,2 prosenttia (16,1) liikevaihdosta. Vapaa kassavirta oli milj. kruunua (4 918). Ennen kertaluonteisia eriä lasketun käyttökatteen paranemista tasoittivat kohonneet uudelleenjärjestelyvaraukset sekä se, että vuonna osakkuusyhtiö Turkcell Holding maksoi osingot jo kolmannen neljänneksen aikana, eikä viimeisen neljänneksen aikana kuten vuonna. Nettovelka oli neljännen vuosineljänneksen lopussa milj. kruunua ( kolmannen neljänneksen lopussa). Omavaraisuusaste oli viimeisen vuosineljänneksen lopussa 49,1 prosenttia (51,0 kolmannen neljänneksen lopussa). 4

5 Konsernikatsaus, koko vuosi Liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia milj. kruunuun ( ). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 0,3 prosenttia. Yritysostoilla oli 1,1 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 4,6 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Mobility Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia milj. kruunuun (48 673). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 1,6 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,3 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 6,2 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Broadband Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia milj. kruunuun (42 625). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 3,1 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,4 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 4,4 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Eurasia-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 12,6 prosenttia milj. kruunuun (13 204). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia. Yritysostoilla oli 5,4 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 2,2 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 11,3 prosenttia milj. kruunuun (32 954). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna kasvu oli 6,0 prosenttia. Käyttökatetta kasvattivat pääasiassa tehostamistoimet Ruotsissa ja Suomessa sekä kannattavuuden parantuminen Euraasiassa. Käyttökateprosentti nousi 33,6:een (31,8). Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä kasvoi milj. kruunuun (30 041) pääasiassa käyttökatteen parantumisen vuoksi. Osakkuusyhtiöistä saadut tuotot pienenivät 11,9 prosenttia milj. kruunuun (9 096) pääasiassa valuuttakurssivaihteluiden vaikutuksesta ja koska Turkcellista saadut tuotot pienenivät kertaerien vuoksi. Liiketulokseen vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat milj. kruunua ( 1 393). Niihin sisältyivät noin milj. kruunun ( 1 630) suuruiset tehostamistoimiin liittyvät kulut. Altimon kanssa tehdyllä sopimuksella Turkcell- ja MegaFon-omistusten yhdistämisestä uuteen yhtiöön oli 282 milj. kruunun ja TeliaSonera Holdingin SmartTrustin myynnistä saamalla myyntivoitolla oli 141 milj. kruunun positiivinen vaikutus kertaluonteisiin eriin. Rahoituserät olivat yhteensä milj. kruunua ( 2 237), josta milj. kruunua ( 2 110) liittyi nettokorkokuluihin. Kertaluonteisella korolla, joka liittyi Ruotsin aiemmista yhteenliittämismaksuista tehtyyn oikeuden päätökseen, oli 290 milj. kruunun positiivinen vaikutus edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Tuloverot kasvoivat milj. kruunuun ( 4 969). Efektiivinen veroaste kohosi 22,9 prosenttiin (18,8). Noin milj. kruunun suuruiset neljännen vuosineljänneksen aikana kirjatut kertaluonteiset erät vaikuttivat positiivisesti vuoden veroasteeseen (ks. sivu 4). Vähemmistön osuus tytäryhtiöistä oli milj. kruunua (2 431), josta milj. kruunua (1 705) liittyi Eurasia-liiketoiminta-alueen toimintoihin ja 471 milj. kruunua (692) Eesti Telekomiin, LMT:hen ja TEO:hon. Nettotuloksen emoyhtiön omistajille kuuluva osuus laski milj. kruunuun (19 011) ja osakekohtainen tulos 4,20 kruunuun (4,23), mikä johtui osakkuusyhtiöistä saatujen tuottojen pienenemisestä ja tuloverojen kasvusta. 5

6 Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät milj. kruunuun (15 795), ja olivat 12,8 prosenttia (15,2) liikevaihdosta. Vuoden toisella neljänneksellä käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyi 563 milj. kruunun kertasuoritus 2,6 GHz:n taajuutta koskevasta toimiluvasta Ruotsissa. Vapaa kassavirta kasvoi milj. kruunuun (11 328), mikä johtui pääasiassa käyttökatteen parantumisesta ja osakkuusyhtiöiltä saaduista milj. kruunun (1 410) osingoista. Nettovelka oli vuoden lopussa milj. kruunua (48 614). Omavaraisuusaste laski 49,1 prosenttiin vuoden lopun 50,5 prosentista. Yritysostot ja -myynnit TeliaSonera myi 24 prosentin osuutensa SmartTrustista 3.6. ja kirjasi kaupasta kaikkiaan 141 milj. kruunun myyntivoiton. TeliaSonera kasvatti omistusosuuttaan Geocellissä 97,5 prosentista 100 prosenttiin tytäryhtiönsä Fintur Holdings B.V.:n kautta ostamalla 2,5 prosenttia osakkeista Georgian valtiolta. TeliaSoneran tytäryhtiö NextGenTel AS, joka on Norjan toiseksi suurin laajakaistaoperaattori, osti 1.7. Tele2 Norgen laajakaista- ja VoIP-toiminnot 107 milj. Ruotsin kruunun käteiskauppahintaan. Liiketoiminnot on konsolidoitu kyseisestä päivämäärästä alkaen. TeliaSonera ilmoitti , että AS Eesti Telekomin ulkona olevista osakkeista menestyksekkäästi tehdyn käteistarjouksen jälkeen TeliaSoneran omistusosuus yhtiöstä kasvoi 97,58 prosenttiin (60,12). TeliaSonera päätti aloittaa loppujen osakkeiden lunastusmenettelyn, joka saatettiin loppuun TeliaSonera omistaa nyt Eesti Telekomin koko osakekannan. TeliaSonera ilmoitti , että TEO LT, AB:n ulkona olevista osakkeista tehdyn käteistarjouksen jälkeen TeliaSoneralla oli 68,08 prosenttia (62,94) yhtiön äänioikeutetuista osakkeista ja 64,90 prosenttia (60,00) osakepääomasta. Vuoden olennaiset tapahtumat TeliaSoneran ruotsalainen infrastruktuuriyhtiö Skanova Access ilmoitti 5.3. kupariverkon käyttömaksujen korotuksista hintasääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena. Tämän johdosta Telia korotti kiinteän verkon puhepalvelujen hintoja Ruotsissa Korotus oli ensimmäinen kiinteän verkon puhelinliittymiä koskeva korotus sitten vuoden TeliaSonera otti Ruotsissa ja Norjassa käyttöön uuden liikkuvan laajakaistan hinnoittelumallin, jossa otetaan paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset käyttömäärät. TeliaSonera ilmoitti sopineensa Altimon kanssa omistustensa yhdistämisestä luovuttamalla molempien yhtiöiden suorat ja epäsuorat omistukset Turkcellista ja MegaFonista uuteen yhtiöön. Uusi yhtiö perustetaan läntisen oikeudenkäytön alaiseen maahan ja listataan New Yorkin pörssiin. Tarkoituksena on luoda johtava kansainvälinen operaattori, jolla on yli 90 miljoonaa liittymäasiakasta Venäjällä, Turkissa ja IVY-maissa sekä hyvin toimiva hallinto. 6

7 TeliaSonera käynnisti ensimmäisenä operaattorina maailmassa kaupalliset 4G-palvelut Tukholmassa ja Oslossa. Vuoden lopun jälkeiset olennaiset tapahtumat TeliaSonera valitsi toimittajat 4G-verkon laajentamiseen Ruotsissa ja Norjassa. Yhteisen 4G/LTE-runkoverkon toimittaa Ericsson ja radioverkot Ericsson ja Nokia Siemens Networks. TeliaSonera ilmoitti , että nimitysvaliokunta ehdottaa seuraavia henkilöitä uusiksi hallituksen jäseniksi: Anders Narvinger, Ingrid Jonasson Blank ja Per-Arne Sandström. Uudelleen valittaviksi ehdotetaan seuraavia henkilöitä: Maija-Liisa Friman, Conny Karlsson, Timo Peltola, Lars Renström ja Jon Risfelt. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan Anders Narvingeria. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Tom von Weymarn on kieltäytynyt uudelleenvalinnasta. Hallituksen jäsenet Lars G. Nordström ja Caroline Sundewall ovat myös kieltäytyneet uudelleenvalinnasta ja luopuvat hallituspaikoistaan vuoden 2010 yhtiökokouksessa. TeliaSonera ilmoitti kasvattaneensa omistustaan UCell-nimisessä yhtiössä (OOO Coscom) 74 prosentista 94 prosenttiin ostamalla 20 prosenttia yhteisomistuksessa olevan TeliaSonera Uzbek Telecom Holding B.V. -yhtiön osakkeista Takilant Limitediltä. TeliaSonera maksaa osakkeista noin milj. kruunua (220 milj. Yhdysvaltain dollaria). TeliaSonera Uzbek Telecom Holding B.V. on hollantilainen holdingyhtiö, joka omistaa 100 prosenttia uzbekistanilaisen OOO Coscomin osakkeista. TeliaSoneran osake TeliaSoneran osake noteerataan Tukholman ja Helsingin pörsseissä (NASDAQ OMX Stockholm ja NASDAQ OMX Helsinki). Vuonna osakkeen hinta Tukholman pörssissä nousi 33,3 prosenttia 38,90 kruunusta 51,85 kruunuun. Korkeimmillaan osakkeen hinta oli 53,35 kruunua (62,00) ja alimmillaan 34,40 kruunua (30,80). Osakkeenomistajien määrä laski :sta :ään. Ruotsin valtion omistusosuus oli 37,3 prosenttia ja Suomen valtion 13,7 prosenttia. Ruotsin ja Suomen ulkopuolinen omistus laski 15,6 prosentista 13,8 prosenttiin. Tavanomainen osinko osakkeenomistajille Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta jaetaan tavanomaisena osinkona 2,25 kruunua (1,80) osakkeelta eli yhteensä 10,1 mrd. kruunua, mikä on 54 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta nettotuloksesta. Hallitus esittää, että viimeinen kaupankäyntipäivä osinkoon oikeuttavilla osakkeilla on ja että ensimmäinen osinkoon oikeuttamaton kaupankäyntipäivä on Euroclear Swedenin suosittelema osingonmaksun täsmäytyspäivä on Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen esitykset, osingonmaksun odotetaan tapahtuvan Euroclear Swedenin kautta Osingonjakopolitiikka (tarkistettu) TeliaSonera tavoittelee vakaaseen investointiluokkaan kuuluvaa pitkäaikaista luottoluokitusta (välillä A ja BBB+). Näin halutaan turvata yhtiölle strategisesti tärkeä rahoituksellinen joustavuus investoitaessa sekä orgaaniseen että yritysostojen kautta tapahtuvaan kasvuun. Yhtiö jakaa tavanomaisina osinkoina vähintään 50 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta nettotuloksesta. Tämän lisäksi ylimääräinen pääoma palautetaan osakkeenomistajalle yhtiön hallituksen otettua huomioon yhtiön käteisvarat, kassavirtaennusteet ja keskipitkän aikavälin investointisuunnitelmat sekä tilanteen pääomamarkkinoilla. Tietoja yhtiön aiemmasta osinkopolitiikasta (julkistettu ) on sivulla 29. 7

8 Ehdotus valtuutukseksi Jotta TeliaSoneralla olisi käytössään lisäinstrumentti yhtiön pääomarakenteen sopeuttamiseen, hallitus ehdottaa, että yhtiökokous myöntäisi hallitukselle valtuudet ostaa takaisin enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista liikkeessä olevista osakkeista. Tarkoituksena on mitätöidä takaisinostetut osakkeet. Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään klo (CET) Cirkuksessa Tukholmassa. Kokouskutsu julkaistaan TeliaSoneran internetsivustolla osoitteessa ja sanomalehdissä maaliskuun 2010 alussa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajilla, jotka on rekisteröity osakkeenomistajiksi yhtiön osakasluetteloon Osakkeenomistajat voivat ilmoittautua yhtiökokoukseen alkaen. Ilmoittautumiset tulee toimittaa TeliaSoneralle viimeistään klo (CET). 8

9 Kustannussäästöt paransivat Mobility Services -liiketoimintaalueen kannattavuutta Mobility Services -liiketoiminta-alue tarjoaa liikkuvuuspalveluja kuluttaja- ja yrityssegmentin massamarkkinoille. Sen palveluja ovat langattomat puhe- ja datapalvelut ja sisältöpalvelut, WLAN-palvelualueet, liikkuva laajakaista, matkapuhelinten ja tietokoneiden yhdentyminen sekä Wireless Office. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu matkaviestinliiketoiminta Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Espanjassa. Laskusuhdanteesta huolimatta matkaviestintälaitteiden, kuten liikkuvan laajakaistan ja Apple iphone -puhelinten, kysyntä jatkui vilkkaana. Pohjoismaiden ja Baltian liiketoiminnoissamme langaton dataliikenne kasvoi lähes 200 prosenttia samalla, kun liikkuvien laajakaistaliittymien määrä nousi yli 60 prosenttia vuoden aikana. Joulukuussa TeliaSonera avasi Tukholman ja Oslon keskustaan maailman ensimmäiset kaupalliset 4G-verkot, ja marraskuussa yhtiö sai 4G-toimiluvan Suomessa. Ruotsissa liikkuvan laajakaistan ja langattomien datapalvelujen voimakas suosio jatkui. Liikevaihdon aleneminen muissa Pohjoismaissa johtuu pääasiassa viranomaissääntelyn vaikutuksista ja siitä, että Norjassa menetettiin palveluntarjoajasopimuksia. Baltian maiden tilanne ei osoittanut merkkejä paranemisesta, ja talouden taantuma aiheutti edelleen huomattavaa liikevaihdon pienenemistä paikallisissa valuutoissa laskettuna. MSEK, paitsi käyttökateprosentit, toiminnan tunnusluvut ja muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä Käyttökate-% 30,3 27,4 29,3 29,6 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymän keskimääräinen kuukausikäyttö (MoU) (min) Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU, blended) (SEK) Asiakasvaihtuvuus (Churn, blended) (%) Liittymämäärä (tuhatta) kauden lopussa Työntekijöitä kauden lopussa Lisätietoja segmentistä on saatavana osoitteesta Neljäs vuosineljännes Liikevaihto laski 0,6 prosenttia milj. kruunuun (12 796). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 2,4 prosenttia. Valuuttakurssivaihteluilla oli 1,8 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus. Ruotsissa ja Espanjassa liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna. Ruotsissa liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia milj. kruunuun (3 407) langattomien datapalvelujen voimakkaan kasvun, kuluttajasegmentin liikennetuottojen kasvun ja laitemyynnin lisääntymisen seurauksena. Espanjassa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna kasvoi 33,4 prosenttia milj. kruunuun (792). Omien myyntikanavien kautta myytyjen laitteiden subventioiden uudelleen luokittelulla oli noin 120 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon Espanjassa. Tämä neljännen vuosineljänneksen aikana tehty kertaluonteinen oikaisu liikevaihtoon koski koko vuotta, mutta sillä ei ollut vaikutusta käyttökatteeseen. 9

10 Norjassa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna aleni 10,2 prosenttia, mikä johtui osittain yhteenliittämismaksujen, verkkovierailujen ja laitemyynnin vähenemisestä. Suomessa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna laski 1,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tämä merkitsi kuitenkin parannusta vuoden kolmannesta neljänneksestä. Siihen vaikuttivat laitemyynnin kasvu ja langattomien datapalvelujen tuottojen parantuminen kuluttajasegmentissä. Tanskassa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna laski 4,1 prosenttia, kun laskutusliittymien liikenne ja verkkovierailut vähenivät ja yhteenliittämismaksut pienenivät. Baltian maiden tilanne jatkui haastavana, ja talouden taantuma aiheutti edelleen huomattavaa liikennetuottojen ja laitemyynnin vähenemistä paikallisissa valuutoissa laskettuna. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laskettuna aleni Liettuassa 29,6, Latviassa 23,0 ja Virossa 16,8 prosenttia. Liittymien määrä kasvoi 1,1 miljoonalla vuoden lopusta ja oli 17,0 miljoonaa. Kasvu oli voimakkainta Espanjassa, missä liittymämäärä lisääntyi :lla ja oli Toisena oli Ruotsi, missä uusia liittymiä saatiin , ja kolmantena Suomi uudella liittymällä. Vuosineljänneksen aikana liittymämäärä kasvoi :lla ja kasvu oli suurinta Espanjassa, Ruotsissa ja Suomessa. TeliaSoneran muilta matkaviestinoperaattoreilta saamat yhteenliittämismaksut laskivat Ruotsissa edelleen 0,43 kruunusta 0,32 kruunuun Maksuja laskettiin samana päivänä myös Norjassa 0,60 Norjan kruunusta 0,50 Norjan kruunuun. Tanskassa yhteenliittämismaksuja alennettiin 0,62 Tanskan kruunusta 0,54 Tanskan kruunuun Suomessa yhteenliittämismaksuja laskettiin 0,051 eurosta 0,049 euroon Samana päivänä maksuja alennettiin Liettuassa 0,337 litistä 0,267 litiin. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 10,0 prosenttia milj. kruunuun (3 507). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset alenivat 10,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Noin puolet tästä säästöstä tuli tehostamistoimista. Käyttökateprosentti kohosi 30,3 prosenttiin (27,4), ja parannusta oli kaikilla markkinaalueilla Latviaa ja Viroa lukuun ottamatta. Paikallisissa valuutoissa laskettuna käyttökate kasvoi 7,3 prosenttia. Ruotsissa käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 13,9 prosenttia milj. kruunuun (1 191). Käyttökateprosentti parani 37,4 prosenttiin (35,0) omien kanavien kautta tapahtuvan myynnin lisääntymisen myötä. Voimakkaasta liittymämäärän kasvusta huolimatta käyttökate Espanjassa koheni 119 milj. kruunuun ( 273) liikevaihdon kasvun ja oman verkon liikenteen osuuden kasvun seurauksena. Paikallisissa valuutoissa lasketun liikevaihdon alenemista Suomessa, Norjassa ja Tanskassa kompensoivat henkilöstövähennykset ja asiakashankintakustannusten pieneneminen, ja siksi käyttökateprosentti nousi Suomessa 33,4 prosenttiin (26,8), Norjassa 34,7 prosenttiin (33,6) ja Tanskassa 22,8 prosenttiin (21,3). Liettuassa onnistuttiin vähentämään liiketoiminnan kuluja ja käyttökateprosentti parani huomattavasti, 39,5 prosenttiin (32,8). Latviassa ja Virossa kustannussäästöt eivät täysin kompensoineet liikevaihdon laskua ja käyttökateprosentti aleni Latviassa 37,8 prosenttiin (40,9) ja Virossa 35,7 prosenttiin (37,0). 10

11 Käyttöomaisuusinvestoinnit nousivat milj. kruunuun (1 145) ja olivat 10,7 prosenttia (8,9) liikevaihdosta, mikä johtui 4G-verkon käyttöönotosta Ruotsissa ja Norjassa. Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena kasvoi milj. kruunuun (2 362). Koko vuosi Liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia milj. kruunuun (48 673). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 1,6 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,3 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 6,2 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä nousi 3,9 prosenttia milj. kruunuun (14 399), ja käyttökateprosentti oli 29,3 prosenttia (29,6). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset alenivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät milj. kruunuun (4 467) ja olivat 7,6 prosenttia (9,2) liikevaihdosta. Vuonna käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyi 563 milj. kruunun kertasuoritus 2,6 GHz:n taajuuden toimiluvasta Ruotsissa. Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena kasvoi milj. kruunuun (9 932). MSEK, paitsi käyttökateprosentit ja muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto josta Ruotsin osuus josta Suomen osuus josta Norjan osuus josta Tanskan osuus josta Liettuan osuus josta Latvian osuus josta Viron osuus josta Espanjan osuus Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä josta Ruotsin osuus josta Suomen osuus josta Norjan osuus josta Tanskan osuus josta Liettuan osuus josta Latvian osuus josta Viron osuus josta Espanjan osuus Käyttökate-% yhteensä 30,3 27,4 29,3 29,6 Käyttökate-%, Ruotsi 37,4 35,0 38,8 37,1 Käyttökate-%, Suomi 33,4 26,8 32,5 31,0 Käyttökate-%, Norja 34,7 33,6 35,2 35,3 Käyttökate-%, Tanska 22,8 21,3 19,6 20,1 Käyttökate-%, Liettua 39,5 32,8 34,6 34,6 Käyttökate-%, Latvia 37,8 40,9 40,9 43,0 Käyttökate-%, Viro 35,7 37,0 36,5 38,1 Käyttökate-%, Espanja neg. neg. neg. neg. 11

12 Kassavirta lähes kolminkertaistui Broadband Services -liiketoiminta-alueella Broadband Services -liiketoiminta-alue tarjoaa massamarkkinoiden palveluja kotien ja toimistojen yhteyksiin. Sen palveluja ovat kupari-, kuitu- ja kaapeliyhteyksillä tarjottavat laajakaistapalvelut, IPTV, internetpuhelut, kodin viestintäpalvelut, IP-VPN / Business Internet, vuokrajohdot ja perinteiset puhepalvelut. Liiketoiminta-alue vastaa konsernin runkoverkosta mukaan lukien kansainvälisen verkkokapasiteettitoiminnan dataverkko. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu toimintoja Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Liettuassa, Latviassa (49 prosenttia) ja Virossa sekä kansainvälinen verkkokapasiteettiliiketoiminta. Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä jatkoi pienenemistään, mutta IPTV- ja VoIPliittymiä sisältävien palvelupakettien voimakas kysyntä osaltaan kompensoi tätä kehitystä. Ruotsin ja Suomen kuluttajasegmentissä liikevaihto paikallisissa valuutoissa laskettuna jatkoi kasvuaan. Laskusuhdanteen vaikutus näkyi Baltian maissa selvimmin viimeisen vuosineljänneksen aikana. Toimet liiketoiminnan kustannusten vähentämiseksi ovat merkittävästi parantaneet kannattavuutta, ja kassavirta lähes kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Investointeja suunnataan kuituyhteyksiin sekä siirtoverkkoihin suurempaa kaistanleveyttä vaativien palvelujen, kuten IPTV:n ja laajakaistan tukemiseksi. Noin 80 prosenttia Broadband Services -liiketoiminta-alueen investoinneista tehdään kuitu- ja IP-tekniikkaan. TeliaSonera on vahvistanut markkina-asemaansa IPTV-palveluissa Baltian maissa ja Ruotsissa. MSEK, paitsi käyttökateprosentit, toiminnan tunnusluvut ja muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä Käyttökate-% 30,1 23,0 32,1 27,5 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit Laajakaistaliittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU) (SEK) Liittymämäärä (tuhatta) kauden lopussa Laajakaista Kiinteän verkon puhepalvelut Osakkuusyhtiöt yhteensä Työntekijöitä kauden lopussa Lisätietoja segmentistä on saatavana osoitteesta Neljäs vuosineljännes Liikevaihto laski 2,3 prosenttia milj. kruunuun (11 109). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto laski 3,2 prosenttia. Yritysostoilla oli 0,8 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 0,1 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus. IP-pohjaisten palvelujen liikevaihto kasvoi 10,6 prosenttia raportointivaluutassa laskettuna, ja sen osuus Broadband Services -liiketoiminta-alueen ulkoisesta liikevaihdosta kasvoi 35 prosenttiin (31). Ruotsissa kiinteän verkon puhepalvelujen ja IP-pohjaisten palvelujen ulkoisen liikevaihdon kehitys pysyi lähes muuttumattomana edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna. Liikevaihto kuitenkin laski 5,6 prosenttia milj. kruunuun (4 922), mikä johtui osittain sisäisen myynnin vähenemisestä. IPTV-palvelujen kasvu jatkui, ja niiden tuotot kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Maaliskuussa ilmoitetut kiinteän verkon 12

13 puhepalvelujen hinnankorotukset Ruotsissa vaikuttivat positiivisesti neljännellä vuosineljänneksellä. Suomessa liikevaihto paikallisessa valuutassa ja ilman yritysostoja laskettuna aleni 5,6 prosenttia pääasiassa perinteisten kiinteän verkon puhepalvelujen vähenemisen vuoksi. Sisäisen myynnin väheneminen edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna vaikutti myös negatiivisesti liikevaihtoon. Tele2 Norgen laajakaista- ja VoIP-liiketoimintojen hankinnalla oli noin 85 milj. kruunun suuruinen positiivinen vaikutus liikevaihtoon vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tanskassa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna kasvoi 4,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tämä merkitsi parannusta vuoden kolmanteen neljännekseen nähden, koska IP-pohjaisten palvelujen kasvu kompensoi perinteisten kiinteän verkon palvelujen vähenemistä. Baltian maissa talouden taantuma heikensi kehitystä viimeisellä vuosineljänneksellä, ja liikevaihto paikallisissa valuutoissa laskettuna aleni Liettuassa 6,7 prosenttia ja Virossa 15,3 prosenttia. Tukkumyynnin liikevaihto pysyi suunnilleen edellisvuoden vastaavan vuosineljänneksen tasolla ja oli milj. kruunua (3 170). Laajakaistaliittymien määrä kasvoi vuoden lopusta liittymällä ja oli Vuosineljänneksen aikana liittymien määrä kuitenkin pieneni liittymällä. TV-liittymien kokonaismäärä kasvoi vuoden lopusta liittymällä ja oli Näistä oli IPTV-liittymiä. Noin 26 prosenttia TeliaSoneran laajakaistaasiakkaista on myös IPTV-palvelujen tilaajia. IPTV-liittymien kokonaismäärä kasvoi vuosineljänneksen aikana :lla, joista Ruotsissa. Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä väheni :lla vuoden lopusta ja oli Vuoden kolmannesta neljänneksestä määrä väheni :lla. VoIPliittymien määrä kasvoi vuosineljänneksen aikana :lla niin, että VoIP-liittymiä on nyt yhteensä Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 28,1 prosenttia milj. kruunuun (2 552). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset alenivat yhteensä 20,2 prosenttia edellisvuodesta. Lasku oli suurin Ruotsin ja Suomen toiminnoissa: yhteensä 23,1 prosenttia. Käyttökateprosentti parani 30,1 prosenttiin (23,0). Ruotsissa käyttökateprosentti parani 34,1 prosenttiin (23,6). Tämä johtui säästötoimien kohteena olevien kustannusten laskemisesta kestävälle tasolle, mihin vaikuttivat tehostamistoimet, bruttokatteen parantuminen ja yhteenliittämismaksujen aleneminen. Suomessa käyttökateprosentti nousi 31,3 prosenttiin (20,9) pääasiassa kustannustehokkuuden parantumisen ja liikevaihtoa vastaavien kulujen vähenemisen ansiosta. Virossa yhteenliittämis- ja alihankintakustannusten lasku paransi käyttökateprosenttia 26,4 prosenttiin (23,6). Tanskassa asiakashankinta- ja verkkokustannusten aleneminen nosti käyttökateprosentin 10,5 prosenttiin (neg.). Norjassa päätökset hankkia lisää synergiaetuja Tele2 Norgen ostetuista liiketoiminnoista vaikuttivat negatiivisesti kannattavuuteen viimeisen vuosineljänneksen aikana. Käyttökateprosentti laski 13,0 prosenttiin (18,3), mutta vertailukelpoinen käyttökateprosentti pysyi ennallaan, noin 20 prosentissa. Liettuassa liiketoiminnan 13

14 kulujen väheneminen ei riittänyt kompensoimaan liikevaihdon laskua ja käyttökateprosentti aleni 33,4 prosenttiin (38,8). Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät milj. kruunuun (1 984), ja suhteessa liikevaihtoon ne laskivat 15,4 prosenttiin (17,9). Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena kasvoi milj. kruunuun (568). Koko vuosi Liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia milj. kruunuun (42 625). Orgaaninen liikevaihto pieneni 3,1 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna. Yritysostoilla oli 0,4 prosentin ja valuuttakurssivaihteluilla 4,4 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä nousi milj. kruunuun (11 705), ja käyttökateprosentti kohosi 32,1 prosenttiin (27,5). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna säästötoimien kohteena olevat kustannukset alenivat 12,6 prosenttia edellisvuodesta. Ruotsin ja Suomen toiminnoissa lasku oli säästötoimien ansiosta suurin, yhteensä 15,9 prosenttia. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät milj. kruunuun (5 810) ja olivat 11,4 prosenttia (13,6) liikevaihdosta. Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena kasvoi milj. kruunuun (5 895). MSEK, paitsi käyttökateprosentit ja muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto josta Ruotsin osuus josta Suomen osuus josta Norjan osuus josta Tanskan osuus josta Liettuan osuus josta Viron osuus josta tukkumyynnin osuus Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä josta Ruotsin osuus josta Suomen osuus josta Norjan osuus josta Tanskan osuus josta Liettuan osuus josta Viron osuus josta tukkumyynnin osuus Käyttökate-% yhteensä 30,1 23,0 32,1 27,5 Käyttökate-%, Ruotsi 34,1 23,6 35,3 27,3 Käyttökate-%, Suomi 31,3 20,9 32,7 23,1 Käyttökate-%, Norja 13,0 18,3 17,9 20,0 Käyttökate-%, Tanska 10,5 neg. 8,0 neg. Käyttökate-%, Liettua 33,4 38,8 42,5 42,7 Käyttökate-%, Viro 26,4 23,6 29,3 26,7 Käyttökate-%, tukkumyynti 23,9 19,9 25,1 27,9 14

15 Eurasia-liiketoiminta-alueella orgaaninen kasvu parani edellisestä vuosineljänneksestä Eurasia-liiketoiminta-alue käsittää matkaviestintoiminnan Kazakstanissa, Azerbaidžanissa, Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Georgiassa, Moldovassa, Nepalissa ja Kambodžassa sekä 12 prosentin omistusosuuden Afganistanin suurimmasta operaattorista Roshanista. Liiketoiminta-alue vastaa myös TeliaSoneran osakeomistuksen kehittämisestä venäläisessä MegaFonissa (omistusosuus 44 %) ja turkkilaisessa Turkcellissa (omistusosuus 37 %). Päästrategiana on luoda omistaja-arvoa kasvattamalla liittymätiheyttä ja tuomalla markkinoille lisäarvopalveluja kyseisissä maissa. Eurasia-liiketoiminta-alueella liikennevolyymit jatkoivat hyvää kasvuaan. Laskusuhdanteella ei ole ollut suurta vaikutusta liittymien käyttöön, mutta asiakkaat ovat muuttuneet entistä hintatietoisemmiksi. Valuuttakurssivaihtelut vaikuttivat merkittävästi raportointivaluutassa laskettuihin liikevaihtoihin, mutta kasvuvauhti paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna parani vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Muiden kuin puhepalvelujen osuus liikevaihdosta kasvoi kaikilla markkina-alueilla. TeliaSonera säilytti markkinajohtajuuden Kazakstanissa, Azerbaidžanissa, Tadžikistanissa ja Georgiassa; kaikilla muilla markkina-alueilla yhtiö säilytti asemansa. MSEK, paitsi käyttökateprosentit, toiminnan tunnusluvut ja muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä Käyttökate-% 49,9 49,5 50,2 49,6 Tuotot osakkuusyhtiöistä Venäjä Turkki Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymämäärä (tuhatta) kauden lopussa Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Työntekijöitä kauden lopussa Lisätietoja segmentistä on saatavana osoitteesta Konsolidoidut toiminnot Neljäs vuosineljännes Liikevaihto laski 14,1 prosenttia milj. kruunuun (4 219). Orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa laskettuna oli 7,3 prosenttia. Valuuttakurssivaihteluilla oli 21,4 prosentin suuruinen negatiivinen vaikutus. Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto kasvoi Kazakstanissa 6,7 prosenttia, mikä merkitsi parannusta edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tämä johtui pääasiassa liittymämäärän voimakkaasta kasvusta, mikä oli puolestaan seurausta uudesta hinnoittelumallista, joka tarjosi yhdenmukaiset hinnat kaikkiin verkkoihin. Azerbaidžanissa liikevaihto paikallisessa valuutassa laskettuna aleni 9,6 prosenttia 887 milj. kruunuun (1 086), mistä noin puolet selittyy epäsymmetrisen yhteenliittämishinnoittelun käyttöönotosta operaattorien välillä kolmannella vuosineljänneksellä. 15

16 Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laskettuna kasvoi Uzbekistanissa 81,2 prosenttia 311 milj. kruunuun (206) ja Tadžikistanissa 43,1 prosenttia 190 milj. kruunuun (179) liittymämäärän voimakkaan kasvun tuloksena. Liittymämäärä enemmistöomisteisissa yhtiöissä oli 22,6 miljoonaa, mikä oli 4,1 miljoonaa eli 22,5 prosenttia enemmän kuin vuoden lopussa. Liittymämäärät kasvoivat kaikilla Euraasian markkinoilla. Kasvu oli voimakkainta Uzbekistanissa, missä liittymämäärä kasvoi 2,4 miljoonalla 5,1 miljoonaan (2,7). Nepalissa liittymien määrä lisääntyi 0,5 miljoonalla 2,2 miljoonaan. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana enemmistöomisteisten yhtiöiden liittymien kokonaismäärä kasvoi Euraasiassa 1,5 miljoonalla. Nepalissa, missä kasvu oli suurin, liittymien määrä lisääntyi 0,4 miljoonalla. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä pieneni 13,4 prosenttia milj. kruunuun (2 089). Käyttökateprosentti kohosi 49,9 prosenttiin (49,5), ja parannusta oli kaikilla markkina-alueilla Nepalia lukuun ottamatta. Paikallisissa valuutoissa laskettuna käyttökate ennen kertaluonteisia eriä parani 9,4 prosenttia. Kannattavuus parani kilpailun lisääntymisen ja asiakkaiden kasvaneen hintatietoisuuden aiheuttamasta hintojen laskusta huolimatta. Käyttöomaisuusinvestoinnit lisääntyivät milj. kruunuun (1 040). Investointeja tehtiin edelleen kapasiteettiin sekä verkon peittoalueen ja verkkopalvelujen laadun parantamiseen erityisesti Kazakstanissa, Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa. Käyttöomaisuusinvestointien osuus liikevaihdosta nousi 40,9 prosenttiin (24,7). Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena aleni 326 milj. kruunuun (1 049). Koko vuosi Liikevaihto kasvoi 12,6 prosenttia milj. kruunuun (13 204). Orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa laskettuna oli 5,0 prosenttia. Nepalin ja Kambodžan liiketoimintojen ostoilla (yhtiöt on konsolidoitu alkaen) oli 5,4 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Valuuttakurssivaihteluilla oli 2,2 prosentin suuruinen positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 14,0 prosenttia milj. kruunuun (6 553). Käyttökateprosentti nousi 50,2 prosenttiin (49,6) tasapainoisen kasvun strategian ja tehokkaan kustannusten hallinnan seurauksena. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät milj. kruunuun (4 595). Investointeja tehtiin edelleen lisäkapasiteettiin sekä verkon peittoalueen ja verkkopalvelujen laadun parantamiseen erityisesti Nepalissa ja Uzbekistanissa. Käyttöomaisuusinvestointien osuus liikevaihdosta laski 29,7 prosenttiin (34,8). Kassavirta laskettuna ennen kertaluonteisia eriä kirjatun käyttökatteen ja käyttöomaisuusinvestointien erotuksena kasvoi milj. kruunuun (1 958). MSEK, paitsi muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto josta Kazakstanin osuus josta Azerbaidžanin osuus josta Uzbekistanin osuus josta Tadžikistanin osuus josta Georgian osuus josta Moldovan osuus josta Nepalin osuus josta Kambodžan osuus

17 Osakkuusyhtiöt Venäjä Neljäs vuosineljännes Venäjällä MegaFon (osakkuusyhtiö, josta TeliaSonera omistaa 43,8 prosenttia) kasvatti liittymämääräänsä vuoden kolmannen neljänneksen lopusta 2,2 miljoonalla 50,5 miljoonaan. Vuoden viimeisestä neljänneksestä lisäys oli 7,0 miljoonaa. Yhtiö kasvatti myös markkinaosuuttaan Venäjän liittymistä 23 prosentista 24:ään. TeliaSoneran Venäjältä saamat tuotot pienenivät milj. kruunuun (1 350). Rupla heikkeni 16,6 prosenttia Ruotsin kruunuun nähden, millä oli tuottoihin 225 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus. Koko vuosi TeliaSoneran Venäjältä saamat tuotot pienenivät milj. kruunuun (5 070). Venäjän rupla heikkeni 9,0 prosenttia Ruotsin kruunuun nähden, millä oli tuottoihin 463 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus. Osakkuusyhtiöt Turkki Neljäs vuosineljännes Turkissa Turkcell (osakkuusyhtiö, josta TeliaSonera omistaa 37,3 prosenttia; tiedot ilmoitetaan yhden neljänneksen viiveellä) ilmoitti liittymämääräkseen 36,0 miljoonaa. Vähennystä vastaavasta neljänneksestä vuotta aiemmin oli 0,3 miljoonaa ja myös edellisestä vuosineljänneksestä vähennys oli 0,3 miljoonaa. Ukrainassa liittymämäärä kasvoi 1,1 miljoonalla 11,8 miljoonaan vuoden lopusta; vuosineljänneksen aikana kasvua oli 0,1 miljoonaa. TeliaSoneran Turkista saamat tuotot pienenivät 773 milj. kruunuun (1 290), mikä johtuu osittain kertaluonteisista eristä. Turkin liira heikkeni 6,6 prosenttia Ruotsin kruunuun nähden, millä oli 55 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus. Koko vuosi TeliaSoneran Turkista saamat tuotot pienenivät milj. kruunuun (3 991). Turkcellin nettotulokseen sisältyy 330 milj. kruunun suuruinen varaus, joka liittyy aiempiin yhteenliittämismaksuja koskeneisiin riita-asioihin. Turkin liira heikkeni 3,2 prosenttia Ruotsin kruunuun nähden, millä oli 102 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus. Vuonna Turkcell jakoi osakkeenomistajilleen osinkona yhteensä noin 5,8 mrd. kruunua (1,1 mrd. Turkin liiraa), mikä oli 50 prosenttia Turkcellin tilikauden jakokelpoisista varoista. TeliaSoneran osuus oli noin 1,9 mrd. kruunua (1,1). 17

18 Muut toiminnot Muut toiminnot koostuu Other Business Services -liiketoimintayksiköstä, TeliaSonera Holdingista ja Konsernitoiminnoista. Other Business Services -liiketoimintayksikkö vastaa hallintapalveluratkaisujen myynnistä ja tuotannosta yritysasiakkaille. MSEK, paitsi muutokset tos- (%) tos- (%) Liikevaihto Käyttökate ennen kertaluonteisia eriä Tuotot osakkuusyhtiöistä Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit Lisätietoja segmentistä on saatavana osoitteesta Liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia milj. kruunuun (1 447). Paikallisissa valuutoissa ja ilman yritysostoja laskettuna liikevaihto kasvoi 5,8 prosenttia. Kaapelitelevisioyhtiö Telia Stofan liikevaihto oli 371 milj. kruunua (373). Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto aleni 2,0 prosenttia. Laajakaistaliittymien määrä väheni 3 000:lla vuoden lopusta ja oli Kaapelitelevisioliittymien määrä sen sijaan kasvoi 8 000:lla ja oli Tukholmassa Lars Nyberg Toimitusjohtaja TeliaSoneran tilintarkastajat eivät ole suorittaneet tämän katsauksen yleisluonteista tarkastusta. TeliaSonera AB julkaisee tämän tiedotteen Ruotsin Arvopaperimarkkinalain ja/tai Ruotsin Rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annetun lain (lagen om handel med finansiella instrument) perusteella. Tiedote on annettu julkaistavaksi klo 7.30 (CET). 18