TeliaSonera tammikuu syyskuu 2006

Transkriptio

1 TeliaSonera tammikuu syyskuu Yhdeksän kuukauden jakso Liikevaihto kasvoi milj. Ruotsin kruunuun (64 785). Nettotulos kasvoi milj. kruunuun (10 352), ja osakekohtainen tulos nousi 2,89 kruunuun (1,95). Vapaa kassavirta kasvoi milj. kruunuun (12 403). Asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti edellisvuodesta: - 2,1 miljoonaa uutta asiakasta enemmistöomisteisissa Pohjoismaiden, Baltian ja Euraasian liiketoiminnoissa. - 14,7 miljoonaa uutta asiakasta osakkuusyhtiöissä MegaFonissa ja Turkcellissa. Kolmas vuosineljännes Liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia milj. kruunuun (22 229). Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä parani milj. kruunuun (6 162). eriä nousi milj. kruunuun (8 224) ja käyttökateprosentti 37,8 prosenttiin (37,0). Vapaa kassavirta kasvoi milj. kruunuun (4 088). Nettotulos kasvoi milj. kruunuun (4 367), ja osakekohtainen tulos nousi 1,13 kruunuun (0,84). Hallituksen aikomuksena on esittää yhtiökokoukselle vuodelta tavanomaista osinkoa, joka on osingonjakopolitiikan mukaisen vaihteluvälin yläpäässä. TeliaSoneran osingonjakopolitiikkana on jakaa tavanomaisina osinkoina prosenttia emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta nettotuloksesta. Vuodelta ehdotetaan jaettavaksi 20 miljardia kruunua ylimääräisiä osinkoja. Talouden tunnuslukuja MSEK, paitsi osakekohtaiset tiedot Liikevaihto Käyttökate 1) ennen kertaluonteisia eriä 2) Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Nettotulos josta emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus Tulos/osake (SEK) 1,13 0,84 2,89 1,95 1) Määritelmät on esitetty sivulla 18. 2) Kertaluonteiset erät on eritelty sivun 23 taulukossa. Toimitusjohtaja Anders Igelin kommentit Tänä vuonna TeliaSonera on osoittanut vahvuutensa. Kolmannen vuosineljänneksen aikana kirjattiin kaikkien aikojen korkein liikevaihto, käyttökate, liiketulos ja osakekohtainen tulos. 1

2 Vuoden osinkoehdotus Vuoden vahvan kehityksen ansiosta hallituksen aikomuksena on esittää huhtikuussa 2007 pidettävälle yhtiökokoukselle tavanomaista osinkoa, joka on osingonjakopolitiikan mukaisen vaihteluvälin yläpäässä. TeliaSoneran osingonjakopolitiikkana on jakaa tavanomaisina osinkoina prosenttia emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta nettotuloksesta. TeliaSoneran hallitus tarkasteli yhtiön osingonjakopolitiikkaa vuoden toisella vuosineljänneksellä. Tuolloin todettiin, että yhtiölle on strategisesti tärkeätä turvata rahoituksellinen joustavuus, joka mahdollistaa sekä orgaaniseen että yritysjärjestelyjen kautta tapahtuvaan kasvuun tehtävät investoinnit. Hallitus ilmaisi aikomuksensa ehdottaa vuotuista ylimääräistä pääoman palautusta osakkeenomistajille. Ylimääräistä pääoman palautusta tarkastellaan vuosittain huomioiden kassavirta ja kassavirtaennusteet sekä investointisuunnitelmat. Tämän mukaisesti hallitus on päättänyt ehdottaa 10 miljardin kruunun suuruista ylimääräistä osingonjakoa vuodelta. Tämän lisäksi hallitus on kuluneen vuoden vahvan kehityksen ansiosta päättänyt ehdottaa toista ylimääräistä 10 miljardin kruunun suuruista osingonjakoa vuodelta. Näin ollen ehdotetut ylimääräiset pääoman palautukset osakkeenomistajille vuodelta, tavanomaisen osingonjaon lisäksi, ovat yhteensä 20 miljardia kruunua ja ne ehdotetaan jaettaviksi ylimääräisinä osinkoina. Kehitysnäkymät vuodelle Konsernin liiketoimintojen kehitysnäkymät ovat ennallaan. Matkaviestinnän ja laajakaistan volyymikasvun odotetaan jatkuvan. Konsernin liikevaihdon ja tuloksen ennen veroja odotetaan kasvavan. Vapaa kassavirta säilyy vahvana. Investointien aikataulujen muuttumisen johdosta käyttöomaisuusinvestoinnit suhteessa liikevaihtoon, mukaan lukien Xfera ja NextGenTel, jäävät sekä aiemmin ilmoitettua että vuoden tasoa alhaisemmiksi. Konsernikatsaus, vuoden kolmas neljännes Liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli milj. kruunua. Yritysostoilla oli 2,4 prosentin positiivinen ja valuuttakurssivaihteluilla 0,7 prosentin negatiivinen vaikutus, mikä tarkoittaa 2,5 prosentin orgaanista kasvua. Matkaviestinnän liikevaihto kasvoi Euraasiassa (27 prosenttia), Norjassa (17 prosenttia), Baltian maissa (7 prosenttia) ja Tanskassa (5 prosenttia). Suomessa liikevaihto kasvoi 3 prosenttia, kun jätetään huomioimatta vaikutukset, jotka Saunalahden vetäytymisellä Soneran verkosta oli. Ruotsissa volyymikasvu oli voimakasta, mutta liikevaihto laski 3 prosenttia alentuneen hintatason seurauksena. 2

3 Kiinteän verkon puolella laajakaistapalvelujen kysyntä oli voimakasta ja liikevaihto kasvoi kaikilla markkina-alueilla. Laajakaistapalvelujen voimakas kasvu kompensoi kiinteän verkon puhepalvelujen vähenemisen kaikilla muilla markkina-alueilla paitsi Ruotsissa ja Tanskassa. MegaFon- ja Turkcell-osakkuusyhtiöt jatkoivat huomattavan voimakasta kasvuaan. Asiakasmäärä kasvoi 22 prosenttia edellisvuodesta. Vuosineljänneksen lopussa TeliaSoneralla oli 29,5 miljoonaa asiakasta enemmistöomisteisissa yhtiöissä ja 62,6 miljoonaa asiakasta osakkuusyhtiöissä. eriä nousi milj. kruunuun (8 224) ja käyttökateprosentti parani 37,8 prosenttiin (37,0). Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä kasvoi milj. kruunuun (6 162) sekä enemmistöomisteisten liiketoimintojen että osakkuusyhtiöiden parantuneiden tulosten johdosta. Enemmistöomisteisten liiketoimintojen tulos parani 932 milj. kruunua edellisvuoteen verrattuna. Tulos parani kaikissa liiketoiminnoissa. Tuloksen paraneminen oli voimakkainta Suomessa, Euraasiassa ja Tanskassa. Parannuksesta 220 milj. kruunua johtuu pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa tapahtuneesta poistoaikataulujen muutoksesta. Tuotot osakkuusyhtiöistä kasvoivat 708 milj. kruunua. MegaFonista saadut tuotot kasvoivat 371 milj. kruunua, ja osakkuusyhtiö Overseas Telecomin tekemällä MTN Uganda -matkaviestinoperaattorin myynnillä oli 562 milj. kruunun suuruinen positiivinen vaikutus. Turkcell jatkoi positiivista kehitystään, mutta Turkcellista saadut tuotot vähenivät 252 milj. kruunua Turkin liiran heikkenemisen vuoksi. Liiketulokseen vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat yhteensä -123 milj. kruunua (-520), ja ne liittyivät pääasiassa Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen uudelleenjärjestelyjen kustannuksiin. Rahoituserät olivat yhteensä -155 milj. kruunua (-118). Tuloverot kasvoivat milj. kruunuun (1 157). Efektiivinen veroaste nousi 23,6 prosenttiin (20,9) Kazakstanissa voimassa olleen väliaikaisen verovapautuksen päättymisen johdosta. Nettotuloksen emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus kasvoi milj. kruunuun (3 763), ja osakekohtainen tulos parani 1,13 kruunuun (0,84). Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat milj. kruunuun (2 530). Kasvu aiheutui pääasiassa investoinneista, joita Euraasiassa tehtiin johtoaseman säilyttämiseksi palvelujen laadussa ja verkon kattavuudessa, sekä Espanjan 3G-verkon rakentamisesta. Vapaa kassavirta kasvoi milj. kruunuun (4 088) parantuneen käyttökatteen, osakkuusyhtiöistä saatujen suurempien osinkojen sekä aiemmin maksetun ennakkoveron palautuksen tuloksena, mikä enemmän 3

4 kuin kompensoi käyttöpääoman muutoksen negatiivisen vaikutuksen ja kasvaneiden käyttöomaisuusinvestointien vaikutuksen. Nettovelka aleni milj. kruunusta milj. kruunuun kolmannen vuosineljänneksen aikana pääasiassa positiivisen vapaan kassavirran ansiosta. Omavaraisuusaste parani vuosineljänneksen aikana 61,0 prosentista 62,5 prosenttiin. Kiinteän verkon toimintojen kannattavuus säilytettiin uudelleenjärjestelyillä, mutta matkaviestinnän volyymikasvu ei riittänyt kompensoimaan hintojen alenemisen vaikutusta Ruotsissa MSEK, paitsi käyttökateprosentit, ARPU ja asiakasmäärät Liikevaihto eriä Käyttökate-% 42,7 43,0 40,4 39,9 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Matkaviestintä Liikevaihto eriä Käyttökate-% 42,1 46,5 41,9 42,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU) (SEK) Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto eriä Käyttökate-% 43,0 41,3 39,6 38,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Vähittäismyynti ilman laajakaistaa Laajakaista PSTN-liittymien tukkumyynti LLUB-kuparikaapeliyhteyksien tukkumyynti Kaikilla tuotealueilla ja kaikissa asiakassegmenteissä oli merkittäviä hintapaineita. Markkinoilla toimivat yritykset toivat markkinoille useita ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuja uusia tuotteita. Siirtyminen kiinteän verkon palveluista IP-pohjaisiin palveluihin jatkui, ja 3G- sekä WLAN-tekniikkaan perustuvien langattomien laajakaistapalvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti. 4

5 Kolmannen vuosineljänneksen aikana yhä useammat yritykset alkoivat testata DVB-H-tekniikkaan perustuvaa mobiili-tv:tä. Anders Bruse, joka aiemmin toimi TeliaSonera Swedenin Products and Services -yksikön johtajana, nimitettiin Marie Ehrlingin jälkeen TeliaSonera Swedenin toimitusjohtajaksi alkaen. Matkaviestintä Asiakasmäärän ja liikenteen kasvu oli vuosineljänneksen aikana voimakasta erityisesti langattomissa datapalveluissa. PK-yrityssegmentissä kasvanut hintapaine kuitenkin johti liikevaihdon pienenemiseen 3 prosentilla edellisvuodesta. Matkaviestinasiakkaiden määrä kasvoi :lla ja oli Kolmannen vuosineljänneksen aikana lisäys oli kaikkiaan , josta oli laskutusasiakkaita, jotka tulivat asiakkaaksi hiljattain lanseeratun, kiinnostavan Telia Mobil till Vänner -liittymän ansiosta. Liittymän keskimääräinen kuukausikäyttö kasvoi edellisvuodesta 159 minuuttiin (141), mutta liittymän keskimääräinen kuukausituotto laski alentuneen hintatason johdosta. Laskutusasiakkaiden vaihtuvuus laski 10 prosenttiin (11). Meneillään olevan uudelleenjärjestelyohjelman vaikutukset eivät riittäneet täysin kompensoimaan myynnin ja markkinoiden lisääntyneiden kustannusten ja alentuneen hintatason vaikutusta, ja käyttökateprosentti pieneni edellisvuoteen verrattuna. Osakkuusyhtiö Svenska UMTS-nät AB:ltä ostetun kapasiteetin kustannukset olivat yhteensä 98 milj. kruunua (91). Tähän mennessä Svenska UMTS-nät AB on investoinut 3,8 mrd. kruunua Ruotsin 3G-infrastruktuuriin. Kiinteän verkon palvelut Liikevaihtoon vaikuttivat positiivisesti laajakaistapalvelujen liikevaihdon merkittävä kasvu ja noin 70 milj. kruunun erä, joka johtui tukkumyynnin liikevaihtoon tehdystä oikaisusta vuosineljännesten välillä. Liikevaihto laski kuitenkin 4 prosenttia edellisvuodesta, mikä johtui kiinteän verkon puheliikenteen ja liittymämäärän pienenemisestä sekä hintapaineesta. Laajakaista-asiakkaiden määrä kasvoi :lla :een edellisvuoteen verrattuna, ja tämä voimakas kasvu enemmän kuin kompensoi puhelinverkkoyhteyksiä käyttävien internet-liittymien liikevaihdon laskun. Kolmannen vuosineljänneksen aikana laajakaistaasiakkaiden määrä kasvoi :lla. Kolmannen vuosineljänneksen aikana kiinteän verkon puheliittymien määrä vähittäismyynnissä pieneni :lla, josta oli tukkumyynnin puolelle siirtyneitä liittymiä. Käyttökateprosentti parani, koska meneillään olevien uudelleenjärjestelyjen positiiviset vaikutukset enemmän kuin kompensoivat kiinteän verkon puhepalvelujen liikevaihdon laskuun. 5

6 Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui piirikytkentäiseen puhelinverkkoon ja siirtoverkkoon tehtyjen investointien vähenemisestä. Käynnissä olevan uudelleenjärjestelyohjelman vaikutukset Vuoden alussa tapahtuneen ohjelman käynnistämisen jälkeen kaikkiaan työntekijää on hyväksynyt varhaiseläkkeelle siirtymisen ja 460 työntekijää on siirretty uudelleensijoitusyksikköön. Näistä on lähtenyt yhtiön palveluksesta. Lisäksi vuokratyöntekijöiden määrä on vähentynyt noin 550:llä. Tähän mennessä toteutetuilla uudelleenjärjestelytoimilla arvioidaan saavutettavan vuoden viimeisestä neljänneksestä lähtien milj. kruunun vuotuiset bruttosäästöt vuoden 2004 kustannustasoon verrattuna. Kolmannen vuosineljänneksen aikana säästövaikutus oli noin 600 milj. kruunua (300), josta suuri osa liittyi kiinteän verkon liiketoimintaan. Kolmannella vuosineljänneksellä kertaluonteiset erät olivat yhteensä 45 milj. kruunua, ja ne koskivat lähinnä tarpeettomiksi käyneisiin toimistotiloihin liittyviä varauksia. Ruotsin uudelleenjärjestelyohjelmasta on sen käynnistämisen jälkeen kirjattu kertaluonteisina erinä yhteensä 3,1 mrd. kruunua, josta 2,4 mrd. kruunua on henkilöstöjärjestelyihin liittyviä varauksia ja 0,7 mrd. kruunua verkon arvonalentumiskirjauksia ja tarpeettomaksi käyneiden toimistotilojen aiheuttamia kuluja. Vakaata kehitystä Suomessa Suomen matkaviestinmarkkinoilla kilpailu keskittyi 3G-puhelimen ja liittymän sisältävien palvelupakettien myyntiin. Hintojen vakautuminen jatkui, ja asiakasvaihtuvuus väheni. Markkinoille tuotiin kolmannen vuosineljänneksen kuluessa myös laajakaistaliittymän ja kannettavan tietokoneen sisältäviä palvelupaketteja. Matkaviestintä Jos vaikutukset (-104 milj. kruunua), jotka Saunalahden vetäytymisellä Soneran verkosta oli, jätetään huomioimatta, liikevaihto kasvoi 3 prosenttia puhelinten myynnin kasvun ja uusien hinnoittelumallien ansiosta. Kaikkiaan liikevaihto pieneni edellisvuodesta 1 prosentilla Saunalahden vetäytymisen seurauksena. Asiakasmäärä pieneni :lla edellisvuodesta ja oli , ja laskutusasiakkaiden vaihtuvuus laski 17 prosenttiin (24). Kolmannen vuosineljänneksen aikana asiakasmäärä pieneni :lla, mikä johtui lähinnä Tele Finlandin halpaliittymien uusmyynnin lopettamisesta sekä siitä, että ne asiakasta, joilla on Multi-SIM-tuote (kaksi SIMkorttia samalla puhelinnumerolla), lasketaan nyt vain yhden liittymän haltijoiksi kahden asemesta. Ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen liittymän keskimääräinen kuukausituotto parani hieman edellisvuoteen verrattuna, mikä oli seurausta uusien hinnoittelumallien käyttöönotosta. Liittymän keskimääräinen kuukausikäyttö lisääntyi 1 prosentilla. 6

7 Käyttökate ja käyttökateprosentti paranivat edelleen kolmannen vuosineljänneksen aikana, mikä johtui uusista hinnoittelumalleista ja yhteenliittämismaksujen alenemisesta. Saunalahden vetäytymisellä Soneran verkosta oli negatiivinen vaikutus tulokseen. MSEK, paitsi käyttökateprosentit, ARPU ja asiakasmäärät Liikevaihto eriä Käyttökate-% 30,5 26,3 26,1 22,4 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Matkaviestintä Liikevaihto eriä Käyttökate-% 29,0 24,6 24,4 21,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU) (EUR) 29,5 29,4 28,5 30,6 Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto eriä Käyttökate-% 32,6 28,8 28,4 23,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto kasvoi 1 prosentin, mikä johtui laajakaistapalvelujen vahvasta liikevaihdosta ja laitemyynnin kasvusta. Kiinteän verkon puhepalvelujen liikevaihto jatkoi laskuaan. Laajakaista-asiakkaiden määrä kasvoi :lla edellisvuodesta ja oli Kolmannen vuosineljänneksen aikana lisäystä tuli Soneralla on nyt Suomen kuluttajamarkkinoiden vahvin laajakaistatuote, kun kuitu taloyhtiön kellariin -ratkaisuun (Fibre To The Basement, FTTB) perustuvat uuden sukupolven nopeat (jopa 100 Mb/s) laajakaistapalvelut tuotiin kolmannen vuosineljänneksen aikana markkinoille. Alueilla, joilla Soneralla ei ole omaa liityntäverkkoa, yhtiö muutti toimintansa painopistettä ja tarjoaa nyt vain laajakaistaliittymiä, joiden nopeus on vähintään 1Mb/s. Käyttökate ja käyttökateprosentti paranivat tehostamistoimien seurauksena. Käynnissä olevan kustannustehokkuuteen tähtäävän ohjelman vaikutukset Vuonna päättyneen, 1 mrd. kruunun bruttosäästöihin tähdänneen säästöohjelman lisäksi käynnistettiin vuoden lopussa kehitys- 7

8 ohjelma, jolla on tarkoitus turvata tuleva kasvu ja palauttaa kannattavuus mm. alentamalla vuotuisia kustannuksia 2 mrd. kruunulla vuodesta 2008 lähtien vuoden kustannustasoihin verrattuna. Tähän mennessä toteutetuilla kehitystoimilla saavutetaan noin 900 milj. kruunun vuotuiset kustannussäästöt (osana tavoitteena olevia yhteensä 2 mrd. kruunun säästöjä) vuoden neljännestä vuosineljänneksestä lähtien. Tähän mennessä suurimmat säästöt on saavutettu myynnissä ja markkinoinnissa, alihankinnassa, henkilöstökuluissa ja yhteenliittämismaksuissa. Kolmannen vuosineljänneksen aikana kehitysohjelman säästövaikutukset olivat hieman yli 200 milj. kruunua. Lisäksi aiemmasta säästöohjelmasta kertyi kaikkiaan noin 250 milj. kruunun (30) verran kustannussäästöjä. Yli puolet vuosineljänneksen aikana syntyneistä säästöistä liittyi matkaviestintään. Kolmannen vuosineljänneksen aikana kehitysohjelman kertaluonteiset erät olivat yhteensä 74 milj. kruunua. Ohjelmasta on sen käynnistämisen jälkeen kirjattu kertaluonteisina erinä yhteensä 289 milj. kruunua, josta 106 milj. kruunua on arvonalentumiskirjauksia ja 118 milj. kruunua osaajakeskuksen kustannuksia. Tähän mennessä osaajakeskukseen on siirretty 360 työntekijää, ja heistä 70 oli siellä edelleen vuosineljänneksen lopussa. Ponnistelut kustannustason alentamiseksi jatkuvat. Yhtiön johto ja henkilöstön edustajat jatkavat keskusteluja parhaimmasta pitkän tähtäimen toimintamallista eri toimintojen maantieteelliseen sijoittamiseen liittyen. Huomioon otettavia asioita ovat asiakaspalvelu, kannattavuus ja henkilöstön sijoittaminen. Myyntitoimien lisääminen nosti laskutusasiakkaiden määrää, mutta alensi käyttökateprosenttia Norjassa Norjan markkinat houkuttelevat edelleen uusia yrittäjiä sekä laajakaista/ip-puhepalvelujen että matkaviestinnän aloille. Tämä lisää markkinoiden haastavuutta. Neljännen 3G-toimiluvan huutokauppa on meneillään, ja se tulee entisestään lisäämään kilpailua matkaviestinmarkkinoilla. Uusia matkaviestinpalveluja ja -tuotteita tuotiin markkinoille ja laajakaistapalveluille julkistettiin uusia hinnoittelumalleja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Matkaviestintä Liikevaihto kasvoi 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui ennen kaikkea Chessin ostosta (muuttunut tytäryhtiöksi 7.11.). Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto kasvoi 21 prosenttia. Heinäkuun alussa alentuneet yhteenliittämismaksut vaikuttivat liikevaihtoon negatiivisesti 45 milj. kruunun verran. Asiakasmäärä kasvoi :lla edellisvuoteen verrattuna pääasiassa Chessin oston seurauksena. NetComin panostus laskutusasiakkaisiin onnistui, ja yhtiön laskutusasiakkaiden määrä kasvoi kolmannen vuosineljänneksen 8

9 aikana :lla, kun taas prepaid-asiakkaiden määrä väheni. Chessin asiakasmäärä pieneni :lla, mikä osittain johtui :n pääasiassa prepaid-liittymän irtisanomisesta. Kaikkiaan matkaviestinnän asiakasmäärä väheni Norjassa 1 000:lla kolmannen vuosineljänneksen aikana. NetComin laskutusasiakkaiden vaihtuvuus laski 11 prosenttiin (19). MSEK, paitsi käyttökateprosentit, ARPU ja asiakasmäärät Liikevaihto eriä Käyttökate-% 29,6 33,0 35,4 35,5 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Matkaviestintä Liikevaihto eriä Käyttökate-% 30,4 33,0 36,0 35,5 Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU) (NOK) * Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto eriä Käyttökate-% 21,2 21,3 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa * Koskee NetComia Käyttökate parani Chessin ostosta saatujen noin 200 milj. Ruotsin kruunun suuruisten synergiaetujen tuloksena, mutta käyttökateprosenttia rasittivat NetComin kohonneet myynti- ja markkinointitoimien kustannukset. Alentuneet yhteenliittämismaksut vaikuttivat käyttökatteeseen negatiivisesti 28 milj. Ruotsin kruunun verran. Per-Christian Andersen nimitettiin Chess-yhtiön toimitusjohtajaksi Aiemmin Andersen toimi Electronic Arts -yhtiön toimitusjohtajana Norjassa. Kiinteän verkon palvelut NextGenTel (muuttunut tytäryhtiöksi 1.6.) on jatkanut myönteistä kehitystään. Kolmannen vuosineljänneksen aikana laajakaistaasiakkaiden määrä lisääntyi 4 000:lla ja oli Näistä oli VoIP-asiakkaita. NextGenTel sai toimiluvan langattomille WiMax-laajakaistayhteyksille, joilla parannetaan laajakaistapalvelujen kattavuutta entisestään. 9

10 Kannattavuus parani Tanskassa Tanskan matkaviestinmarkkinoilla hinnat säilyivät vakaina ja painopiste pysyi asiakkaiden säilyttämisessä ja asiakasuskollisuudessa. Laajakaistamarkkinoilla operaattorit tehostivat toimiaan asiakkaiden siirtymiseksi puhelinverkkoyhteyksiä käyttävistä internet-liittymistä laajakaistayhteyksiin. Telia toi ensimmäisenä operaattorina markkinoille tuotteen, jonka avulla matkapuhelinta voi käyttää kotona laajakaistan välityksellä toimivana IP-puhelimena ja kodin ulkopuolella normaalina matkapuhelimena. MSEK, paitsi käyttökateprosentit, ARPU ja asiakasmäärät Liikevaihto eriä Käyttökate-% 20,2 15,7 19,1 12,1 Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Matkaviestintä Liikevaihto eriä Käyttökate-% 19,5 13,1 18,3 8,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU) (DKK) Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto eriä Käyttökate-% 22,1 21,3 21,2 19,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Matkaviestintä Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttia pääasiassa puhelinten lisääntyneen myynnin ansiosta. Yhteenliittämismaksujen alenemisella oli 31 milj. kruunun suuruinen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Paikallisessa valuutassa laskettuna liikevaihto kasvoi 7 prosenttia. Käyttökate ja käyttökateprosentti paranivat, mikä johtui Orangen oston tuomien synergiaetujen menestyksellisestä hyödyntämisestä, alentuneista myynti- ja markkinointikustannuksista sekä Telia Mobilen ja Telia Networksin toimintojen yhdistämisestä aiheutuneesta toiminnan tehostumisesta. Yhteenliittämismaksujen alenemisella oli 24 milj. kruunun negatiivinen vaikutus. 10

11 Telia keskittyy tuottavimpiin asiakkaisiin ja laskutusasiakkaiden osuus jatkoi vuosineljänneksen aikana kasvuaan. Laskutusasiakkaiden vaihtuvuus oli edelleen suuri, 31 prosenttia. Asiakkaiden kokonaismäärä laski :lla edellisvuoteen verrattuna ja :lla vuosineljänneksen aikana. Vähennys koski etupäässä prepaidsegmenttiä. Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto laski 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui kiinteän verkon puhepalvelujen liikevaihdon pienenemisestä ja verkkokapasiteetin toimittamista Sonofonille koskevan sopimuksen päättymisestä. Yrityksille tarkoitettujen laajakaista- ja dataviestintäratkaisujen, mukaan lukien IP VPN, liikevaihto kasvoi. Laajakaista-asiakkaiden määrä kasvoi :lla edellisvuodesta ja oli Kolmannen vuosineljänneksen aikana lisäys oli Käyttökate laski pienentyneen liikevaihdon seurauksena, mutta Telia Networksin ja Telia Mobilen toimintojen yhdistämisen tuomat synergiaedut paransivat käyttökateprosenttia. Toimintojen tehostamista ja sopeuttamista markkinoihin jatketaan Tanskan toiminnoissa on aloitettu uusia tehostamistoimia tarkoituksena jatkaa organisaation sopeuttamista markkinatilanteeseen. Muutosten arvioidaan vähentävän kokopäiväisten työtehtävien määrää noin :lla. Uudelleenjärjestelykustannuksiksi arvioidaan noin 45 milj. kruunua, ja ne kirjataan neljännen vuosineljänneksen kertaluonteisiin eriin. Vuosittaisiksi kustannussäästöiksi vuodesta 2007 lähtien arvioidaan 80 milj. kruunua. Matkaviestinnän ja laajakaistan hyvä kehitys jatkui Baltian maissa Matkaviestinmarkkinoiden erittäin kova kilpailuympäristö lisäsi hintapainetta ja kasvatti myynnin ja markkinoinnin kustannuksia lähinnä Virossa ja Latviassa. Kiinteän verkon laajakaistamarkkinat kehittyivät edelleen suotuisasti, mutta kilpailu oli kovaa. Matkaviestintä Liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui asiakasmäärän ja liikenteen kasvusta kaikilla markkina-alueilla. Asiakasmäärä kasvoi :lla edellisvuodesta. Kolmannen vuosineljänneksen aikana lisäys oli Baltian maissa laskutusasiakkaiden keskimääräinen vaihtuvuus oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailuneljänneksen aikana eli noin 12 prosenttia. Hintojen lasku ja kasvaneet myynti- ja markkinointikustannukset heikensivät käyttökateprosenttia Latviassa ja Virossa. Virossa 11

12 käyttökateprosenttiin vaikutti negatiivisesti myös alhaisella katteella myytävien tuotteiden, ennen kaikkea puhelimien ja kannettavien tietokoneiden, kasvanut osuus. Liettuassa käyttökateprosentti parani etenkin pienentyneiden myynti- ja markkinointikustannusten seurauksena. MSEK, paitsi käyttökateprosentit ja asiakasmäärät Liikevaihto eriä Käyttökate-% 45,4 47,7 45,8 48,0 Tuotot osakkuusyhtiöistä Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Matkaviestintä Liikevaihto josta Liettuan osuus josta Latvian osuus josta Viron osuus eriä Käyttökate-%, Liettua 42,4 41,5 40,7 43,2 Käyttökate-%, Latvia 49,5 51,1 50,5 51,5 Käyttökate-%, Viro 39,6 44,7 39,3 43,8 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Kiinteän verkon palvelut Liikevaihto josta Liettuan osuus josta Viron osuus eriä Käyttökate-%, Liettua 46,2 50,0 49,3 49,5 Käyttökate-%, Viro 30,7 35,1 32,5 35,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa tytäryhtiöissä osakkuusyhtiöissä Kiinteän verkon palvelut Laajakaistaliittymien ja yrityksille tarkoitettujen dataviestintäpalvelujen voimakas kysyntä enemmän kuin kompensoi kiinteän verkon puhepalvelujen liikevaihdon pienenemisen. MicroLinkin osto Virossa vaikutti myös positiivisesti liikevaihtoon. Laajakaista-asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta :lla, kun taas kiinteän verkon puhepalveluasiakkaiden määrä väheni :lla. Kolmannen vuosineljänneksen aikana laajakaistaasiakkaiden määrä kasvoi :lla, kun taas kiinteän verkon puhepalveluasiakkaiden määrä väheni 3 000:lla. 12

13 Virossa käyttökateprosentti heikkeni, mikä johtui pääasiassa alhaisella katteella myytävien tuotteiden, kuten tietokoneiden, myynnin kasvusta. Liettuassa käyttökateprosentti laski, mikä johtui ennen kaikkea myynnin ja markkinoinnin lisääntyneistä kustannuksista. TeliaSoneran saamat tuotot osakkuusyhtiö Lattelekomista lisääntyivät 69 milj. kruunuun (65). Käyttöomaisuusinvestoinnit lisääntyivät, mikä johtui laajakaistaverkon laajentamisesta Virossa ja Liettuassa sekä maanpäällisen digitaalisen TV-verkon laajentamisesta Liettuassa. Viron pienentyneiden käyttökateprosenttien vuoksi Eesti Telekomin johto ja hallitus etsivät uusia tapoja parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta. Matkaviestinpalvelut kaupallisille markkinoille Espanjassa vuoden lopulla Espanjan matkaviestintoiminnassa keskityttiin verkon rakentamiseen ja markkinointi- ja palvelukonseptien hienosäätöön. Kaupalliset tuotteet tuodaan markkinoille ennen vuoden loppua. Lisätietoja liiketoiminnasta ja tarjoomasta annetaan lanseerauksen yhteydessä. Vuosineljänneksen aikana allekirjoitettiin Ericssonin kanssa sopimukset verkkolaitteiden toimittamisesta ja asennuspalveluista verkonrakennuksen kahteen ensimmäiseen vaiheeseen. Sopimuksen ansiosta Xferan oma verkko tulee kattamaan noin 26 prosenttia maan väestöstä kaupallisen toiminnan alkaessa. Näin ollen Espanjan teollisuus-, matkailu- ja kauppaministeriön asettamat vaatimukset täyttyvät reilusti. Vuosineljänneksen aikana Xfera allekirjoitti kansallisen verkkovierailusopimuksen Vodafonen kanssa. Tämä tarjoaa Xferan asiakkaille maanlaajuisen kuuluvuuden 2G-verkossa saumattomine verkosta toiseen siirtymisineen kaupallisen toiminnan alkaessa vuoden lopulla. Ensimmäinen puhelu Xferan 3G-verkossa soitettiin virallisesti Lisäksi Xfera allekirjoitti sopimuksen 20:20 Mobile Group -matkaviestinkonserniin kuuluvan suuren puhelinalan tukkumyyjän Dextra Móvilesin kanssa. Sopimuksella Xfera ostaa tuotteilleen logistiikka- ja jakelupalveluja Espanjassa. Xfera julkaisi uuden Yoigo-brandin, jonka alla se tulee tarjoamaan matkaviestinpalveluja. Kolmannen vuosineljänneksen aikana Xfera kirjasi liiketulokseksi -97 milj. kruunua, mikä muodostuu pääasiassa henkilöstö-, vuokra- ja aloituskustannuksista. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 132 milj. kruunua ja liittyivät pääasiassa verkonrakennukseen ja kansallisen verkkovierailun ennakkomaksuun. 13

14 Hyvä kasvu ja kannattavuus jatkuivat kansainvälisissä matkaviestintoiminnoissa MSEK, paitsi käyttökateprosentit ja asiakasmäärät Liikevaihto josta Kazakstanin osuus josta Azerbaidžanin osuus josta Georgian osuus josta Moldovan osuus eriä Kokonaiskäyttökate-% 59,6 56,4 57,5 55,4 Käyttökate-%, Kazakstan 59,4 53,8 58,6 53,7 Käyttökate-%, Azerbaidžan 67,1 66,0 64,9 64,2 Käyttökate-%, Georgia 51,1 50,5 46,4 47,4 Käyttökate-%, Moldova 48,8 52,2 44,0 56,0 Tuotot osakkuusyhtiöistä joista Venäjän osuus josta Turkin osuus Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit Asiakasmäärä (tuhatta) kauden lopussa Euraasia Venäjä Turkki Euraasia Fintur-yhtiöt keskittyivät kehittämään kiinnostavia tietyille segmenteille tarkoitettuja tuotteita ja edistämään lisäarvopalvelujen käyttöä, ja niiden liikevaihto ja tulos paranivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi 27 prosenttia, ja asiakasmäärä lisääntyi 1,4 miljoonalla 6,9 miljoonaan. Kolmannen vuosineljänneksen aikana asiakasmäärän lisäys oli yhteensä Kazakstanissa prepaidasiakkaiden pakollinen rekisteröiminen vaikutti asiakasmäärän kasvuun negatiivisesti. Nykyisen asiakaskunnan rekisteröinti saatiin päätökseen vuosineljänneksen loppuun mennessä, ja kaikkiaan noin prepaid-liittymää suljettiin, koska niiden haltijat eivät esittäneet vaadittuja asiakirjoja. Liittymistä noin suljettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana. Käyttökateprosentti parani huomattavasti, ja Fintur kirjasi kolmannella vuosineljänneksellä kaikkien aikojen parhaan käyttökateprosenttinsa, mikä johtui liikevaihdon voimakkaasta kehittymisestä ja tiettyjen myynti- ja markkinointitoimien siirtämisestä tuonnemmaksi. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin edelleen paljon tarkoituksena säilyttää asema alueen laadukkaimpana ja kattavimpana operaattorina. 3G-verkon rakennustyöt jatkuivat Georgiassa, ja verkko otetaan kaupalliseen käyttöön ennen vuoden loppua. 3G-toimilupien 14

15 hankkiminen ja 3G-verkkojen rakentaminen kuuluvat Euraasian markkinoiden lyhyen aikavälin investointisuunnitelmiin. Kaikki neljä Fintur-yhtiötä maksavat osinkoa, ja vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ne maksoivat osakkeenomistajilleen osinkoina yhteensä noin milj. kruunua, josta noin 800 milj. kruunua muille TeliaSoneraan kuuluville yhtiöille ja jäljellejäävän osan vähemmistöomistajille. Venäjä Venäjän markkinoilla asiakasmäärän kokonaiskasvu hidastui kolmannen vuosineljänneksen aikana 6,7 miljoonaan, mikä on noin puolet vastaavan vuosineljänneksen kasvusta edellisvuonna. SIMkorttitiheys ylitti 100 prosenttia. Hintatasot vakiintuivat viime vuoden jyrkän laskun jälkeen. MegaFon (osakkuusyhtiö, omistusosuus 43,8 prosenttia) lisäsi vuosineljänneksen aikana asiakasmääräänsä 2,2 miljoonalla ja vahvisti markkina-asemaansa sekä asiakasmäärän että tuottojen perusteella arvioituna. MegaFon onnistui parantamaan suhteellista markkina-asemaansa erityisesti Moskovassa. MegaFonin asiakasmäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7,2 miljoonalla 28,2 miljoonaan. MegaFonin liikevaihdon ja tuloksen voimakas kasvu kasvattivat TeliaSoneran Venäjältä saamia tuottoja 761 milj. kruunuun (390). Lainojen uudelleenarvostuksella oli edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä 132 milj. kruunun negatiivinen vaikutus. Uusi, 1.7. voimaan tullut säännös, jonka mukaan asiakkaita veloitetaan vain lähtevistä matkapuheluista, ei aiheuttanut markkinoilla yleistä hintatason laskua, eikä vuosineljänneksen aikana tapahtunut mitään suuria hinnanalennuksia. Turkki Turkissa Turkcellin asiakasmäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 4,2 miljoonalla 29,8 miljoonaan. Vuosineljänneksen aikana lisäys oli 1,1 miljoonaa. Ukrainassa asiakasmäärä kasvoi vuosineljänneksen aikana 0,6 miljoonalla ja oli 3,9 miljoonaa. TeliaSoneran Turkcellista (osakkuusyhtiö, 37,3 prosentin omistusosuus; tiedot ilmoitetaan yhden neljänneksen viiveellä) saamat tuotot laskivat 420 milj. kruunuun (672) edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui pääosin Turkin liiran heikkenemisestä yli 20 prosenttia suhteessa Ruotsin kruunuun. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana TeliaSonera sai Turkcellilta ja Turkcell Holdingilta (jonka omistavat TeliaSonera ja Çukurova ja joka puolestaan omistaa 51 prosenttia Turkcellista) milj. kruunua osinkoja. Summasta 605 milj. kruunua saatiin kolmannella neljänneksellä. 3G-toimilupaa koskeva tarjouskilpailu ja numeron siirrettävyys eivät vielä ole toteutuneet Turkin markkinalla. Kilpailu on kiristynyt entisestään Vodafonen tultua markkinoille. 15

16 Muut toiminnot *) MSEK Liikevaihto eriä Tuotot osakkuusyhtiöistä Liiketulos Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä Käyttöomaisuusinvestoinnit *) Mukana TeliaSonera Holding ja TeliaSonera International Carrier Liikevaihto kasvoi johtuen pääasiassa puhepalvelujen liikevaihdon kasvusta verkkokapasiteettitoiminnassa. Liiketulos parani, koska osakkuusyhtiö Overseas Telecom myi matkaviestinoperaattori MTN Ugandan, mikä paransi liiketulosta ennen kertaluonteisia eriä 562 milj. kruunulla. Tukholmassa Anders Igel Toimitusjohtaja 16

17 Tilintarkastajien lausunto yleisluonteisesta tarkastuksesta Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti TeliaSonera AB:n osavuosikatsauksen ajalta Yhtiön johdon velvollisuus on laatia ja esittää tämä osavuosikatsaus IAS 34 -standardin ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän tehtävämme on antaa lausunto yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu Ruotsin auktorisoitujen tilintarkastajien yhdistyksen yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin SÖG 2410 mukaan. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekeminen lähinnä taloudesta ja laskennasta vastaaville yhtiön henkilökuntaan kuuluville henkilöille sekä analyyttisten ja muiden yleisluonteisten tarkastustoimenpiteiden suorittaminen. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan olennaisesti rajoitetumpi kuin Ruotsin tilintarkastusstandardien ja hyvän tilintarkastustavan mukaan suoritettu tilintarkastus. Tarkastustoimenpiteet yleisluonteisessa tarkastuksessa eivät anna meille varmuutta siitä, että kaikki merkittävät asiat, jotka tilintarkastuksessa olisi saatettu havaita, ovat tulleet esille. Siksi yleisluonteisen tarkastuksen perusteella annettu lausunto ei anna samantasoista varmuutta kuin tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aihetta olettaa, ettei osavuosikatsaus ole kaikilta oleellisilta osiltaan IAS 34 -standardin ja Ruotsin tilinpäätöslain mukainen. Tukholmassa PricewaterhouseCoopers AB Göran Tidström Auktorisoitu tilintarkastaja Päävastuullinen tilintarkastaja Håkan Malmström Auktorisoitu tilintarkastaja 17

18 Taloudelliset tiedot Tilinpäätöstiedote tammi joulukuu Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Varsinainen yhtiökokous Tukholmassa Osakkaiden tiedotustilaisuus Helsingissä Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Osavuosikatsaus tammi syyskuu Sisältöä koskevat kysymykset: TeliaSonera AB Investor Relations SE Tukholma, Ruotsi Puh Faksi Yksittäisten talouskatsausten tilaukset: Puh Faksi Määritelmiä Käyttökate: Käyttökate vastaa liiketulosta ennen poistoja ja arvonalennuksia ja osakkuusyhtiöistä saatuja tuottoja. Liittymän keskimääräinen kuukausituotto (ARPU): Keskimääräinen liittymäkohtainen tuotto kuukaudessa. Asiakasvaihtuvuus: Yrityksen asiakaskunnasta lähteneiden laskutettavien asiakkaiden lukumäärä prosentteina keskimääräisestä laskutettavien asiakkaiden määrästä. PSTN: Public Switched Telephone Network, yleinen puhelinverkko. LLUB: Local Loop Unbundling, tilaajayhteyksien eriyttäminen. DVB-H: Lyhenne sanoista Digital Video Broadcast Handheld; mobiilijakelustandardi. 18

19 Tiivistetty konsernituloslaskelma MSEK, paitsi osakekohtaiset tiedot ja osakemäärä Liikevaihto Liikevaihtoa vastaavat kulut Bruttokate Myynti-, hallinto- sekä tutkimus- ja kehityskulut Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto Tuotot osakkuusyhtiöistä Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut, netto Tulos rahoituserien jälkeen Tuloverot Nettotulos Tuloksen kohdistaminen: Emoyhtiön osakkeenomistajat Vähemmistön osuus tytäryhtiöistä Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu (SEK) 1,13 0,84 2,89 1,95 Osakkeita (1 000 kpl) Ulkona olevat osakkeet kauden lopussa Painotettu keskiarvo, laimentamaton ja laimennettu Omat osakkeet (1 000 kpl) Kauden lopussa Painotettu keskiarvo Käyttökate eriä Poistot ja arvonalennukset Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä

20 Tiivistetty konsernitase MSEK Vastaavaa Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osakkuusyhtiöosuudet, laskennalliset vero-saamiset ja muu rahoitusomaisuus Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät omaisuuserät Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset, lyhytaikaiset verosaamiset ja muut saamiset Korolliset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Vähemmistön osuus Oma pääoma yht Pitkäaikaiset lainat Laskennalliset verovelat, muut pitkäaikaiset varaukset Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikaiset lainat Ostovelat, lyhytaikaiset verovelat, lyhytaikaiset varaukset ja muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä