Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot:

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot: 1. Hakija Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista Poveria Biomassasta hankkeen hakijana ja hallinnoijana on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES. PIKES Oy on Lieksa, Nurmeksen ja valtimon kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka on toiminut Pielisen Karjalan seutukunnalla vuodesta 2007 lähtien. PIKES Oy:n tehtävänä on elinkeinojen kehittämiseksi mm. hallinnoida ja toteuttaa kehittämishankkeita. Omia hallinnoituja kehittämishankkeita PIKES Oy:llä on ollut yhteensä kymmenkunta ja osatoteutuksia saman verran. Uusiutuva energia ja energia- ja materiaalitehokkuus ovat Pielisen Karjalan elinkeinostrategian mukaisesti PIKES Oy:n kehittämisen painopistealueita. PIKES Oy on hallinnoinut Pielisen Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta (PKBEV)- kehittämishankkeen ja Pielisen Karjalan energiatoimenpideselvityksen. Hankkeilla tähdättävään yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen PIKES Oy:llä on vahva osaaminen yritysneuvonnan ja siihen liittyvien hankkeiden kautta. PIKES Oy:n tehtävänä hankkeessa on hankkeen hallinnoinnin, osatoteutusten koordinoinnin ja hankkeesta tiedottamisen lisäksi toteuttaa hanketta Pielisen Karjalan alueella. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen metsäkeskus, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Joensuun seudulla ja lisäksi tiedonvälitystoimenpiteistä koko maakunnan alueella, Keski- Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Keski-Karjalan alueella ja Karelia-Ammattikorkeakoulu, joka vastaa hankkeen kansainvälisestä osuudesta ja osittain myös uusien liiketoimintamallien selvittämisestä koko hankealueella. Tällä hankekonsortiolla pystytään muodostamaan maakunnallinen bioenergian osaamisverkosto, jossa kehittämisyhtiöillä on alueidensa yritysrajapinnan tuntemus, ammattikorkeakoululla tutkimuksen ja tuotekehityksen tuntemus ja metsäkeskuksella vahva substanssi- ja tiedonvälitysosaaminen. Lisäksi kaikilla hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla on erittäin vahva hanketyöskentelyn osaaminen. Hankkeen toteuttamiseen haetaan resursseja (yht. 3,2 htv/v) seuraavasti: - PIKES Oy 1,2 htv/v, kohdealueena Pielisen Karjalan seutukunta, hankkeen hallinnointi ja yleinen tiedotus koko maakunta - Suomen Metsäkeskus 1 htv/v, kohdealueena Joensuun seutu ja tiedonvälityksessä koko maakunta - KETI Oy 0,5 htv/v, kohdealueena Keski-Karjalan seutukunta - Karelia-Ammattikorkeakoulu 0,5 htv/v, kohdealueena koko maakunta 2. Hankkeen tarve ja tausta Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä maaseudulla. Tämän toiminnan rahavirat kiertävät aluetaloudessa useampaan kertaan. Uusiutuvan lähienergian käyttö fossiilisten sijaan tukee suoraan vähähiilisen yhteiskunnan tavoitetta, ympäristön tilan

2 parantamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Esim. energiapuu on hiilineutraali polttoaine, koska puu on sitonut poltossa tai lahoamisessa vapautuvan määrän hiiltä kasvaessaan. Metsäenergian käytöllä voidaan edistää myös metsänhoitoa ja puuston kasvua. Samalla tuetaan ilmastomuutoksen hillitsemistä. Elinvoimainen ja voimakkaasti kasvava metsä toimii parhaiten hiiltä sitovana hiilinieluna. Paikallisten puuraaka-aineiden energiatase on jo logistiikkansakin ansiosta erinomainen verrattuna ulkomailta kuljetettuun fossiiliseen energiaan. Kotimaisen, uusiutuvan lähienergian käyttö vahvistaa siten myös kauppatasettamme. Metsäbiomassan merkitys paikalliselle energiantuotannolle on suuri. Valtaosa paikallisesti tuotetusta energiasta on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineista, myös tulevaisuudessa metsäbiotalouden merkitys merkittävimpänä energianlähteenä tulee säilymään. Uudet innovaatiot muuttavat biotalouteen liittyvän energiantuotannon liiketoimintamalleja. Tavoitteena tulee olla raaka-aineen jalostusasteen nostaminen ja siten jalostushyödyn jättäminen maakuntaan. Myös olemassa olevan konekapasiteetin hyödyntäminen energiaraaka-aineen korjuussa ja käsittelyssä parantaa alueellista vaikuttavuutta. Maatalouden biomassat jakautuvat jo nykyisinkin kahteen osioon: kotieläintilojen lanta ja kasvinviljelytilojen peltobiomassat. Peltojen arvokkain käyttömuoto on elintarvikkeiden ja kotieläinten rehujen tuottaminen ja toissijainen käyttömuoto energiaraaka-aineen tuottaminen. Niinpä bioenergiantuotannon suunnittelua tulee ohjata lannan käytön tehostamisen suuntaan, jossa lisäarvona ovat peltobiomassat. Peltobiomassasta on huomioitava erityisesti ylivuoteiset rehujäämät ja suojavyöhykenurmilta korjattava sato. PIKES Oy:n hallinnoimassa Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat- hankkeessa ( ) luotiin pohjaa hajautetulle bioenergiantuotannolle Pielisen Karjalassa. Hankkeen tuloksena alueelle syntyi mm. lähes energiaomavarainen maatila, joka tuottaa tarvitsemansa sähkön ja lämmön itse puuhaketta kaasuttamalla. Lisäksi alueelta löytyi useita maatiloja, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään energiaomavaraisuutta. Alustavat suunnitelmat biokaasun tuotannosta on valmistunut kolmeen erilliseen kohteeseen. Jotta suunnitelmat voisivat edetä toteutukseen, olisi liikennebiokaasulle pystyttävä luomaan kaupallista kysyntää. Myös kunnan ja paikallisen ammattiopiston yhteistyömahdollisuuksia energiantuotannossa on alustavasti selvitetty. Maakunnallinen ongelma on uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen. Tutkimuksen ja yritysten välillä on liian leveä kuilu, jotta osaaminen saataisiin muutettua liiketoiminnaksi, työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Tämän kuilun kaventamiseksi on haettava uutta teknologiaa ja uusia liiketoimintamalleja, tiedotettava uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja kasattava toimijaverkosto kansallisen ja kansainvälisen tietotaidon liikuttamiseksi. Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla on tarvetta selvittää maatilojen hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia sekä maatilojen että myös ulkopuoliseen käyttöön. Selvitettäväksi tulisivat erityisesti metsä- ja peltobiomassat energiantuotannon lähteinä. Pielisen Karjalan alueella vastaava selvitys on tehty jo PKBEV-hankkeen aikana. Pohjois-Karjalassa on alueita, joista puuttuu vielä lämpöyrittäjien tarjoamat palvelut. Fossiilisia tuontipolttoaineita käyttäviä kiinteistöjä on edelleen runsaasti. Näitä ongelmia voidaan helpottaa paikantamalla potentiaalisia uusiutuvasta energiasta kiinnostuneita lämmityskohteita, laatimalla niille energiavaihdoksen kannattavuuslaskelmat ja välittämällä niiden perustiedot bioenergiapalvelujen ja -tuotteiden tarjoajille. Tämän kohdekartoituksen, kustannuslaskennan ja tiedonvälityksen avulla myös uusien energiayrittäjyyden työpaikkojen luominen maaseudulle on mahdollista.

3 Paikallisen, uusiutuvan energiantuotannon lähtökohtana tulee olla aluetaloudellinen vaikuttavuus. Uusiutuvista energiamuodoista metsä- ja peltobiomassa ovat täysin paikallisia energian raaka-aineita, joiden jalostamisesta saatava aluetaloudellinen hyöty jää omalle alueelle. Raaka-aineiden saatavuus on turvattu koko Pohjois-Karjalan alueella. Energiantuotannon ja siitä seuraavien sivuvirtojen kehittäminen maatilojen ja yritysten liiketoimintana parantaa kohderyhmän taloudellista kannattavuutta konekaluston käyttökapasiteettia lisäämällä ja energiaomavaraisuutta parantamalla. Uusina liiketoimintoina ovat mm. lämmön, sähkön ja kaasun myynti ja uudet sivuvirtatuotteet. Uusien toimintatapojen kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Kareliaammattikorkeakoulun lisäksi myös PIKES Oy on jo verkostoitunut valtakunnallisesti uusiutuvan energiantuotannon toimijoiden kanssa. Uusia toimintatapoja on haettava myös kansainvälisiltä toimijoilta. Hajautetun energiantuotannon kehittäminen vaatii jatkuvaa kehittämistoimijoiden ja erityisesti alueen energia-alaan kytkeytyvien yrittäjien osaamisen kehittämistä. Energiantuotannosta ja käytöstä kiinnostuneiden yrittäjien osaamisen tarpeisiin vastataan toimialakohtaisilla tiedonvälitystilaisuuksilla ja pienryhmätyöskentelyllä.. Toimijoiden (yritysasiantuntijat, kouluttajat, yrittäjät) osaamista kehitetään myös kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta panostamalla kansalliseen ja kansainväliseen tiedonsiirtoon. Hankkeessa toteutetaan useita tiedonsiirto/benchmarkkaus -matkoja ja niihin kytkeytyviä koulutustilaisuuksia. Maakuntaan luodaan kansainvälinen asiantuntijaverkosto, joka täydentää aikaisemmin bioenergia-alan toimijoiden verkostoja (esim. Wenet Wood Energy Net). Verkostojen avulla haetaan uusinta tietoa hajautetun uusiutuvan energian toimintamalleista ja teknologioista. Hankkeen toiminta edistää mm. seuraavien ohjelmien tavoitteita: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020, Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta, Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille ja POKAT Hankkeen tavoitteena on viedä Pohjois-Karjalan maakuntaa kohti fossiilisesta lämmitysöljystä vapaata maakuntaa vuonna Hanke tekee yhteistyötä ProAgria Pohjois-Karjalan hakeman ja kehittämisyhtiöiden osatoteuttaman ProYritys-hankkeen kanssa yritysrajapintatyöskentelyssä, valtakunnallisen Energiakylät500-hankkeen kanssa ja MSL:n 5E kylät vähähiiliset yhteisöt hankkeen kanssa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Pohjoisen periferin ohjelmasta rahoitetun GREBE (Generating Renewable Energy Business Enterprise)-hankkeen kanssa. 3. Hankkeen tavoitteet Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Uuden hankkeen tavoitteena on hyödyntää PKBEV- hankkeessa luotua toiminnan pohjaa ja ulottaa toimintamalli koko maakunnan alueelle. Tavoitteina on kehittää hajautettua uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa Pohjois-Karjalassa edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja demonstrointia alueella. Hankkeessa tullaan tekemään neuvontaa, järjestämään koulutuksia sekä tekemään tutkimuksia/selvityksiä liittyen uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön, mm. uudet liiketoimintamallit. Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmänä ovat maatilat ja yritykset, jotka ovat kiinnostuneita energian tuotannosta tai teknologian valmistuksesta. Teknologia-osuus toteutetaan yhteistyössä Karjalainen kauppamies kansainvälistyy-hankkeen kanssa.

4 Lisäksi hankkeen tavoitteena on ajankohtaisen ja uusimman tiedon välittäminen energiayrittäjyydestä kiinnostuneille potentiaalisille, aloittaville ja jo toimiville yrityksille. Innovaatioiden käyttöönottoa edistetään tuoreen tutkimustiedon välittämisellä yrittäjille. Ajankohtaisia ja jatkuvasti kehittyviä aiheita ovat esim. aurinkoenergian ja sähköntuotannon tarjoamat mahdollisuudet. Potentiaalisten uusien yrittäjäkohteiden ja toimivien demo- ja esimerkkikohteiden kartoitus ja niiden tiedonvälityskanavan rakentaminen kuuluvat hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteena on perinteisten tiedonvälitysmenetelmien eli tilaisuuksien, näyttelyjen, työpajojen, demonstraatioiden, paperi- ja verkkotiedotuksen, lehdistön, radion ja TV:n lisäksi uusimpien sähköisen median mahdollisuuksien käyttöönotto. Tavoitteena on kartoittaa ja luoda potentiaalisten uusiutuvan energian käyttökohteiden rekisteri sekä toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden rekisteri. Kansainvälisesti tavoitteena on alan kansainvälisten innovaatioiden ja uusimman tiedon hankinta ja mahdollinen osaamisen ja teknologian siirto käytännön toimiksi ja kansainvälisten toimijoiden osaamisen siirtäminen osaksi pohjois-karjalaista osaajaverkostoa. Tämän hankkeen tavoitteena on keskittyä hajautetun energiantuotannon kehittämiseen kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on muuttaa paikallista energiantuotantoa fossiilisesta energiasta uusiutuvalle energialle ja tuottaa alueelta vietävää uusiutuvaa energiaa kehittämällä mikrotuotannon mahdollisuuksia liiketoimintaa ja riskienhallintaa kehittämällä. Jo toimivana esimerkkinä on Oulun Energia Oy:n Farmi-sähkö, jossa kaikilla sähköntuottajilla on mahdollisuus tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon taloudellisesti ja kannattavasti. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on kehittämässä piensähkömarkkinoille uutta tuotetta. PKS Priima soveltuu erityisen hyvin sähkön mikro- ja pientuottajille. Asiakas voi ottaa tuotannostaan täyden hyödyn, kun hän ajoittaa tuotannon kalliimmille spot-hinnoille (yleensä päiväaikaan). PKS kehittää parhaillaan PKS Priimasta pientuottajaversiota, jolloin asiakas voi netissä tarkastella tuntipohjaisesti paitsi omaa kulutustaan ja kustannuksiaan, myös tuotantomääriään ja tuottojaan. Hankkeen tavoitteet työpaketeittain ovat: 1. Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueen hajautetun energiantuotannon resurssikartoitus (KETI ja Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - Selvittää alueiden raaka-aineresurssit (metsä- ja peltobiomassa, lanta, elintarviketeollisuuden sivuvirrat) ja bioenergian tuotannosta kiinnostuneet yritykset ja maatilat 2. Bioenergia-liiketoiminnan kehittäminen (PIKES, KETI, AMK, Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - alueelle tuotavan energian määrän vähentäminen ja korvaaminen paikallisella uusiutuvalla energialla - kohderyhmän yritysten olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittäminen pohjautuen pääasiassa biokaasuun ja puupohjaisiin energialähteisiin sulkematta pois mahdollisia muita uusiutuvia energiamuotoja - CHP- tuotannon kehittäminen lisäämään maatilojen ja yritysten omavaraisuutta tai yhdistämällä tuotanto paikalliseen kaukolämmöntuotantoon - energiantuotannon sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen hakemalla uusia tuoteinnovaatioita - yritysverkostojen muodostaminen energialaitosten raaka-ainetoimittajiksi - investointien liikkeelle saaminen - energiantuotantoon liittyvien koneiden ja kaluston innovaatiot

5 - työturvallisuus ja riskienhallinta bioenergiantuotannossa - yritys- ja yritysryhmähankkeiden kokoaminen yrityskohtaiseen kehittämiseen 3. Uusiutuvaan energiaan liittyvä innovaatioverkosto (PIKES, KARELIA-AMK) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - muodostaa kansainvälinen, hajautetun uusiutuvan energian asiantuntijoiden kontaktiverkosto - tunnistaa hajautetun uusiutuvan energian potentiaalisia siirrettäviä teknologioita - arvioida potentiaalisimpien, uusien hajautetun energian teknologioiden sovellettavuutta, siirrettävyyttä ja vaikuttavuutta - hakea yrityksille kansainvälistä osaamista ja kontaktiverkostoa. Kokonaistavoitteena työpaketissa on rakentaa toimintatapa hajautetun uusiutuvan energian kansainvälisen asiantuntijuuden ja tiedon/teknologian siirtoon Pohjois-Karjalaan, sekä Pohjois- Karjalasta kehittyville markkina-alueille. Tavoitteena on luoda valmiuksia asiantuntija-yritys verkostojen avulla EU:n maaseudun kehittämisrahoituksen mukaisiin innovaatioklustereiden muodostamiseen hajautetun energian teemassa. Työpaketti tavoitteena on rakentaa alueen toimijoille eurooppalaisia yhteyksiä ja mahdollistaa paremman osallistumisen kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. 4. Tiedonvälitys (Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - välittää tietoa energiayritysten verkostoitumisen ja monipuolisen yhteistyön mahdollisuuksista - edistää kasainvälisyyttä ja tiedonsaantia ja -välitystä uusista hyvistä käytänteistä ja teknologioista - ajankohtaisen ja uusimman tiedon välittäminen energiayrittäjyydestä ja tuoreista tutkimuksista - hakea energiayrittäjyyskohteita ja välittää niistä tietoa yrittäjyydestä kiinnostuneille - kartoittaa ja luoda potentiaalisten uusiutuvan energian käyttökohteiden rekisteri sekä toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden rekisteri Hankkeen tuloksia seurataan reaaliaikaisesti kolmella tasolla: - hankkeen toimijat muodostavat toteuttajaorganisaatioiden keskinäisen työtiimin, joka kokoontuu vähintään kuukausittain ja kokoaa tehdyt toimenpiteet yhteen - hankkeen hallinnoija seuraa hankkeen toimenpiteitä ja niistä seuraavia tuloksia normaalin työnohjauksen kautta - hankkeen ohjausryhmälle raportoidaan maksatuskausittain hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista - hankkeelle tehdään ulkopuolinen arviointi Karelia-ammattikorkeakoulun oppilastyönä Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edustajat: - toteuttajaorganisaatiot (PIKES, KETI, Suomen Metsäkeskus, Karelia-ammattikorkeakoulu) - rahoittajat (ELY-keskus, Joensuun seudun maaseutupalvelut) - yrittäjät 3 kpl, seutukunnittain ja tuotantosuunnittain (esimerkiksi biokaasu, puuenergia, lämpöyrittäjyys) - lisäksi muiden bioenergiahankkeiden vetäjiä kutsutaan ohjausryhmään asiantuntijajäseniksi

6 Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueen hajautetun energiantuotannon resurssikartoitus (KETI ja Suomen Metsäkeskus) Toimenpide: hankkeessa tehdään - Joensuun ja Keski-Karjalan alueiden bioraaka-aineiden resurssikartoitus ja toiminnasta kiinnostuneiden yritysten kartoitus 2. Bioenergia-liiketoiminnan kehittäminen (PIKES, KETI, Suomen Metsäkeskus, AMK) Toimenpiteet: hankkeessa - tehdään selvityksiä uusien liiketoimintamallien ja tuoteinnovaatioiden havaitsemiseksi, löytämiseksi ja testaamiseksi 40 kpl, joista otetaan käyttöön 15 kpl (energiantuotanto ja sivuvirtojen hyödyntäminen), tekijöinä hankehenkilöstö, Karelia-ammattikorkeakoulu, asiantuntija-konsultit ostopalveluna) - tehdään osaamisen, innovaatioiden, liiketoimintamallien ja tuotteiden hakemiseksi opintokäyntejä kotimaassa ja ulkomailla (yhteensä 8 kpl) hyödyntäen mm. Kareliaammattikorkeakoulun ja muiden hankkeiden verkostoja. - järjestetään tiedonvälitystilaisuuksia (toimialan yleistä tiedotusta ja pienryhmien työpajoja), joissa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä osaajia olemassa olevan verkoston puitteissa - bioenergian tuotannon eri vaihtoehdot - uudet liiketoimintamallit ja niiden käyttöönotto - jakelu/myyntikanavat, markkinointi - lainsäädäntö - sivuvirtojen tuotteistaminen - työturvallisuus ja riskien hallinta 3. Uusiutuvaan energiaan liittyvä innovaatioverkosto (PIKES, KARELIA-AMK) Toimenpiteet: hankkeessa - muodostetaan Pohjois-Karjalaan kansainvälinen bioenergia-alan asiantuntijaverkosto hyödyntäen Karelia-ammattikorkeakoulun verkostoja ja LUKEn metsäenergia- ja biokaasuosaajia - tunnistetaan uutta teknologiaa demonstraatiokohteista ja jo käytössä olevista kohteista kotimaassa ja ulkomailla - arvioidaan kohteiden ja liiketoimintamallien kannattavuutta ja toiminnan edellytyksiä (nk. Feasibility -study), sisältäen teknis-taloudellisten riskien analysoinnin sekä koulutustarpeiden arvioinnin - toteutetaan 3 kpl tiedonsiirron/koulutuksen asiantuntija- ja yrittäjäryhmien matkoja uusiutuvan energian toiminnallisille kohdealueille ja 2 kpl tiedonsiirron/koulutuksen vierailua kehittyville markkina-alueille - järjestetään paikallisia/seutukuntakohtaisia työpajoja/tiedotustilaisuuksia uusien innovaatioiden levittämiseksi yritystoimintaan - Maakunnan bioenergiahankkeiden yhteistyön käynnistäminen kutsumalla toimialan hanketoimijat koolle kerran vuodessa Työvaiheina tähän ovat verkostoituminen, koulutukset/matkat, sekä sovellettavuuden todentaminen (nk. proof of concept) erilaisten arviointien avulla. Työpaketti toteutetaan asiakaslähtöisesti palvellen energia-alaan kytkeytyvien yrittäjien (sekä kysyntä että tarjonta)

7 tarpeita, sekä osallistuvien asiantuntijoidenosaamisen kehittämistä. Työpaketin tulosaineistoa hyödynnetään uuden liiketoiminnan suunnittelussa, sekä olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvun tukena. Muodostettavat asiantuntija-yritys -verkostot luovat valmiuksia EU:n maaseudun kehittämisrahoituksen mukaisiin innovaatioklustereiden muodostamiseen hajautetun energian teemassa. Työpaketti rakentaa alueen toimijoille eurooppalaisia yhteyksiä ja mahdollistaa paremman osallistumisen kansainvälisiin kehittämishankkeisiin seuraavilla osa-alueilla: 3.1. Laitetekniikkaan perehtyminen ja mahdollinen teknologiasiirto Suomeen Perehdytään eri laitevalmistajien yritysvierailuilla käytössä ja kehitteillä olevaan energiateknologiaan Saksassa ja Itävalassa. Kohdeyrityksiä ovat mm. Itävallassa ja Saksassa toimivat seuraavat laitevalmistajat: - Hargassner, Itävalta - Herz GmbH, Itävalta - Salzburger Heiz Technic, Itävalta - KWB, Kraft und Wärme aus Biomasse, Itävalta - Saksan Memmingissä toimiva HDG - Salzburgin lähellä Seekirchenissä tutkimus- ja tuotehitysyhtiö Loihet 3.2. Liiketoimintamallien kehittäminen ja osaamisen siirto Perehdytään - Regional Energia Steirmark, valtakunnallinen bioenergian hyödyntämistä edistävä neuvontaosuuskunta - Itävallan metsänomistajien liitto, Kasimir Nemestothy - Paikalliset ja valtakunnallisesti toimivat lämpöyritykset, mm. Hofkirchen, Grimstadt, Eisenstadt, Bischofshofen, - Nach Wärme yhtiö, joka toimii koko Itävallan alueella paikallisten osakkuusyritysten toimintamallia hyödyntäen - Puupolttoaineterminaalit Loeben ja Graz - Pinkafeldt, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto - Vuosittain, helmi-maaliskuun vaihteessa Itävallan Wellsissä järjestettävä yksi Euroopan suurimmista energia- ja rakennustekniikan näyttelyistä - Grazin energiamessut, tammikuu vuosittain 4. Tiedonvälitys (Suomen Metsäkeskus) - Ajankohtaisen ja uusimman tiedon välittäminen energiayrittäjyydestä kiinnostuneille koko maakunnan alueella. Perinteisten tiedonvälitysmenetelmien eli tilaisuuksien, näyttelyjen, työpajojen, demonstraatioiden, verkkotiedotuksen, lehdistön, radion ja TV:n lisäksi uusimmat tieto- ja viestintätekniikat sekä digitaalisuuden ja esim. sosiaalisen median mahdollisuudet otetaan käyttöön. Myös erilaisten tiedotteiden, tietokorttien, esitteiden ja yritysoppaiden hankinta ja tarvittaessa laadinta - Potentiaalisten uusiutuvan energian käyttökohteiden kartoittaminen ja rekisterin luominen sekä toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden rekisterin luominen - Toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden verkostosta tiedottaminen Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt PIKES Oy:n tehtävänä hankkeessa on hankkeen hallinnoinnin, osatoteutusten koordinoinnin ja hankkeesta tiedottamisen lisäksi toteuttaa hanketta Pielisen Karjalan alueella.

8 Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Joensuun seudulla ja lisäksi tiedonvälitystoimenpiteistä koko maakunnan alueella, Keski- Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Keski-Karjalan alueella ja Karelia-ammattikorkeakoulu, joka vastaa hankkeen kansainvälisestä osuudesta ja osittain myös uusien liiketoimintamallien selvittämisestä koko hankealueella. Tällä hankekonsortiolla pystytään muodostamaan maakunnallinen bioenergian osaamisverkosto, jossa kehittämisyhtiöillä on alueidensa yritysrajapinnan tuntemus, ammattikorkeakoululla tutkimuksen ja tuotekehityksen tuntemus ja metsäkeskuksella vahva substanssi- ja tiedonvälitysosaaminen. Lisäksi kaikilla hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla on erittäin vahva hanketyöskentelyn osaaminen. Hankkeen toteuttamiseen haetaan resursseja (yht. 3,2 htv/v) seuraavasti: - PIKES Oy 1,2 htv/v, kohdealueena Pielisen Karjalan seutukunta, hankkeen hallinnointi ja yleinen tiedotus koko maakunta - Suomen Metsäkeskus 1 htv/v, kohdealueena Joensuun seutu ja tiedonvälityksessä koko maakunta - KETI Oy 0,5 htv/v, kohdealueena Keski-Karjalan seutukunta - Karelia-Ammattikorkeakoulu 0,5 htv/v, kohdealueena koko maakunta Hanke toteutetaan maakunnallisena yhteistyöhankkeena. Joensuun seudulla ja Keski-Karjalan alueella hankkeessa korostuvat toimenpiteet 1 ja 2 ja Pielisen Karjalan alueella toimenpiteet 2 ja 3. Kukin toteuttaja ja osatoteuttaja vastaavat itse oman osatoteutuksensa mahdollisesta Maaseuturahaston ulkopuolisesta rahoituksesta, kuitenkin niin, että Suomen Metsäkeskuksen rahoituksesta puolet maksaa Joensuun seudun maaseutupalvelut. Hankkeen toteutuksista on tehty erilliset aiesopimukset hallinnoijan ja tuensiirron saajien (osatoteuttajien) kesken. Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan? Hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurin riski on se, että uusiutuvan energian käyttöaste ei nouse ennusteiden mukaisesti johtuen mm. fossiilisten polttoaineiden maltillisesta hintakehityksestä ja mahdollisesta Suomen valtion ja Euroopan unionin uusiutuvia polttoaineita syrjivästä tukipolitiikasta. Mikäli uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on taloudellisesti kannattavaa, niin hankkeen tavoitteet on muutettavissa suunniteltujen toimenpiteiden kautta tuloksiksi. Uusiutuvan energian tuotannon lähtökohtana on tuottaa energiaa tarpeeseen. Niinpä uusille energiamuodoille pitää pystyä synnyttämään ensin kysyntää ja sen jälkeen voidaan vastata kysyntää tuotantoa kehittämällä. Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Hankkeen koko perusajatus lähtee kestävän energiantuotannon kehittämisestä ja alueen energiaomavaraisuuden parantamisesta. Näinollen kaikki hankkeen toimenpiteet tukevat kestävän kehityksen periaatteita.

9 4. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? Hankkeella edistetään suoraan Manner-Suomen maaseutuohjelman kohtaa 7.2. Investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina. Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Hankkeen suunnittelun taustalla on ollut PIKES Oy:n edellisellä ohjelmakaudella toteuttama Pielisen Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta (PKBEV)-hanke. Samoin Suomen metsäkeskuksella on ollut toteutettavana BIOMAStiedonvälityshankkeet, joiden toteutus ja hallinnointi on onnistunut erittäin hyvin. Kareliaammattikorkeakoululla on ollut edellisellä ohjelmakaudella ja on tälläkin hetkellä käynnissä bioenergiaan liittyviä kv-hankkeita. Em. hankkeista kertynyt osaaminen ja verkostot ovat käytettävissä nyt suunnitellussa hankkeessa. 6. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Maatilat ja yritykset, jotka ovat kiinnostuneet bioenergian tuotantomahdollisuuksista ja siihen liittyvien sivuvirtojen hyödyntämisestä Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Hankkeen kohderyhmä on valittu potentiaalisista bioraaka-aineiden hyödyntäjistä, niistä yrityksistä, joiden kautta bioenergian tuotannon vaikuttavuuden arvioidaan olevan tehokkainta. Hankkeen suunnittelusta on Pielisen Karjalan alueella kerrottu kohderyhmän edustajille, sillä yritykset ja maatilat, jotka ovat kiinnostuneet bioenergia-alan kehittämisestä, ovat jo ennestään kehittämisyhtiön asiakkaita. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? 1. Alueelliset lämpölaitokset, joissa on tarkoituksenmukaista suunnitella CHP-tuotannon käynnistämistä 2. Erityisesti metsäbioenergian raaka-aineen toimittajaketjut 3. Teknologian kehittämisestä ja tuotannosta kiinnostuneet metalliyritykset 4. Fossiilista polttoainetta käyttävät laitokset 7. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana luotuja verkostoja ja osaamista käytetään hankkeen jälkeen toteuttajien yritysneuvonnan hyödyksi. Uusien liiketoimintamallien jatkotyöstäminen ja edelleen kehittäminen jatkuvat toteuttajien toimenpiteinä.

10 8. Tiedottaminen Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Uusista liiketoimintamalleista ja hankkeen tuloksista laaditaan kirjalliset ja sähköiset raportit vuosittain, jotka julkaistaan toteuttajien internet-sivuilla. Hankkeen toteuttamisesta tiedotetaan sähköisten kanavien kautta kohderyhmille ja haetaan toimittajayhteyksiä, jotta toteutuneista kohteista saadaan valtakunnallistakin huomioita. Hankkeelle ei perusteta omia internet-sivuja, vaan hankkeen toiminta on koko ajan esillä toteuttajien omilla sivuilla.