Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot:
|
|
- Jussi Salminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot: 1. Hakija Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista Poveria Biomassasta hankkeen hakijana ja hallinnoijana on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES. PIKES Oy on Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka on toiminut Pielisen Karjalan seutukunnalla vuodesta 2007 lähtien. PIKES Oy:n tehtävänä on elinkeinojen kehittämiseksi mm. hallinnoida ja toteuttaa kehittämishankkeita. Omia hallinnoituja kehittämishankkeita PIKES Oy:llä on ollut yhteensä kymmenkunta ja osatoteutuksia saman verran. Uusiutuva energia ja energia- ja materiaalitehokkuus ovat Pielisen Karjalan elinkeinostrategian mukaisesti PIKES Oy:n kehittämisen painopistealueita. PIKES Oy on hallinnoinut Pielisen Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta (PKBEV)- kehittämishankkeen ja Pielisen Karjalan energiatoimenpideselvityksen. Hankkeilla tähdättävään yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen PIKES Oy:llä on vahva osaaminen yritysneuvonnan ja siihen liittyvien hankkeiden kautta. PIKES Oy:n tehtävänä hankkeessa on hankkeen hallinnoinnin, osatoteutusten koordinoinnin ja hankkeesta tiedottamisen lisäksi toteuttaa hanketta Pielisen Karjalan alueella. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Joensuun seudulla ja lisäksi tiedonvälitystoimenpiteistä koko maakunnan alueella, Keski- Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Keski-Karjalan alueella ja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, joka vastaa hankkeen kansainvälisestä osuudesta ja osittain myös uusien liiketoiminta- sekä teknologiamallien selvittämisestä koko hankealueella. Tällä hankekonsortiolla pystytään muodostamaan maakunnallinen bioenergian innovaatio-, osaamis- ja tiedonsiirtoverkosto, jossa kehittämisyhtiöillä on alueidensa yritys- ja muiden avaintoimijoiden rajapinnan tuntemus, ammattikorkeakoululla tutkimuksen, teknologioiden ja tuotekehityksen tuntemus ja metsäkeskuksella vahva metsätoimialan substanssi- ja tiedonvälitysosaaminen. Lisäksi kaikilla hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla on erittäin vahva hanketyöskentelyn osaaminen. Hankkeen toteuttamiseen haetaan resursseja (yht. 3,2 htv/v) seuraavasti ajanjaksolle : - PIKES Oy yritysasiantuntija 1 htv + 4,5 kk (projektisihteeri,viestintäasiantuntija), kohdealueena Pielisen Karjalan seutukunta, hankkeen hallinnointi ja yleinen tiedotus koko maakunta - Suomen Metsäkeskus projektiasiantuntija 1 htv + 3 kk (tiedonvälitys, viestintä ja maksatukset), kohdealueena Joensuun seutu ja tiedonvälityksessä koko maakunta, hankkeen työskentelyyn osallistuu useampia henkilöitä - KETI Oy 0,5 htv (yritysasiantuntija), kohdealueena Keski-Karjalan seutukunta - Karelia-Ammattikorkeakoulu yhteensä 2 htv + 1 kk (projektipäällikkö, projektiasiantuntijat ja projektiharjoittelijat), kohdealueena koko maakunta, hankkeen työskentelyyn osallistuu useampia henkilöitä
2 2. Hankkeen tarve ja tausta Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä maaseudulla. Tämän toiminnan rahavirat kiertävät aluetaloudessa useampaan kertaan. Uusiutuvan lähienergian käyttö fossiilisten sijaan tukee suoraan vähähiilisen yhteiskunnan tavoitetta, ympäristön tilan parantamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Esim. energiapuu on hiilineutraali polttoaine, koska puu on sitonut poltossa tai lahoamisessa vapautuvan määrän hiiltä kasvaessaan. Metsäenergian käytöllä voidaan edistää myös metsänhoitoa ja puuston kasvua. Samalla tuetaan ilmastomuutoksen hillitsemistä. Elinvoimainen ja voimakkaasti kasvava metsä toimii parhaiten hiiltä sitovana hiilinieluna. Paikallisten puuraaka-aineiden energiatase on jo logistiikkansakin ansiosta erinomainen verrattuna ulkomailta kuljetettuun fossiiliseen energiaan. Kotimaisen, uusiutuvan lähienergian käyttö vahvistaa siten myös kauppatasettamme. Metsäbiomassan merkitys paikalliselle energiantuotannolle on suuri. Valtaosa paikallisesti tuotetusta energiasta on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineista, myös tulevaisuudessa metsäbiotalouden merkitys merkittävimpänä energianlähteenä tulee säilymään. Uudet innovaatiot muuttavat biotalouteen liittyvän energiantuotannon liiketoimintamalleja. Tavoitteena tulee olla raaka-aineen jalostusasteen nostaminen ja siten jalostushyödyn jättäminen maakuntaan. Myös olemassa olevan konekapasiteetin hyödyntäminen energiaraaka-aineen korjuussa ja käsittelyssä parantaa alueellista vaikuttavuutta. Maatalouden biomassat jakautuvat jo nykyisinkin kahteen osioon: kotieläintilojen lanta ja kasvinviljelytilojen peltobiomassat. Peltojen arvokkain käyttömuoto on elintarvikkeiden ja kotieläinten rehujen tuottaminen ja toissijainen käyttömuoto energiaraaka-aineen tuottaminen. Niinpä bioenergiantuotannon suunnittelua tulee ohjata lannan käytön tehostamisen suuntaan, jossa lisäarvona ovat peltobiomassat. Peltobiomassasta on huomioitava erityisesti ylivuoteiset rehujäämät ja suojavyöhykenurmilta korjattava sato. PIKES Oy:n hallinnoimassa Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat- hankkeessa ( ) luotiin pohjaa hajautetulle bioenergiantuotannolle Pielisen Karjalassa. Hankkeen tuloksena alueelle syntyi mm. lähes energiaomavarainen maatila, joka tuottaa tarvitsemansa sähkön ja lämmön itse puuhaketta kaasuttamalla. Lisäksi alueelta löytyi useita maatiloja, jotka olivat kiinnostuneita kehittämään energiaomavaraisuutta. Alustavat suunnitelmat biokaasun tuotannosta on valmistunut kolmeen erilliseen kohteeseen. Jotta suunnitelmat voisivat edetä toteutukseen, olisi liikennebiokaasulle pystyttävä luomaan kaupallista kysyntää. Myös kunnan ja paikallisen ammattiopiston yhteistyömahdollisuuksia energiantuotannossa on alustavasti selvitetty. Maakunnallinen ongelma on uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen. Tutkimuksen ja yritysten välillä on liian leveä kuilu, jotta osaaminen saataisiin muutettua liiketoiminnaksi, työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Tämän kuilun kaventamiseksi on haettava uutta teknologiaa ja uusia liiketoimintamalleja, tiedotettava tehokkaasti uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja kasattava toimijaverkosto kansallisen ja kansainvälisen tietotaidon liikuttamiseksi. Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla on tarvetta selvittää maatilojen hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia sekä maatilojen että myös ulkopuoliseen käyttöön.
3 Selvitettäväksi tulisivat erityisesti metsä- ja peltobiomassat energiantuotannon lähteinä. Pielisen Karjalan alueella vastaava selvitys on tehty jo PKBEV-hankkeen aikana. Pohjois-Karjalassa on alueita, joista puuttuu vielä lämpöyrittäjien tarjoamat palvelut. Fossiilisia tuontipolttoaineita käyttäviä kiinteistöjä on edelleen runsaasti. Näitä ongelmia voidaan helpottaa paikantamalla potentiaalisia uusiutuvasta energiasta kiinnostuneita lämmityskohteita, laatimalla niille energiavaihdoksen kehittämissuunnitelma ja välittämällä niiden perustiedot bioenergiapalvelujen ja -tuotteiden tarjoajille. Tämän kohdekartoituksen, kehittämissuunnitelman ja tiedonvälityksen avulla myös uusien energiayrittäjyyden työpaikkojen luominen maaseudulle on mahdollista. Paikallisen, uusiutuvan energiantuotannon lähtökohtana tulee olla aluetaloudellinen vaikuttavuus. Uusiutuvista energiamuodoista metsä- ja peltobiomassa ovat täysin paikallisia energian raaka-aineita, joiden jalostamisesta saatava aluetaloudellinen hyöty jää omalle alueelle. Näiden raaka-aineiden saatavuus on turvattu koko Pohjois-Karjalan alueella. Energiantuotannon ja siitä seuraavien sivuvirtojen kehittäminen maatilojen ja maatilayritysten liiketoimintana parantaa kohderyhmän taloudellista kannattavuutta konekaluston käyttökapasiteettia lisäämällä ja energiaomavaraisuutta parantamalla. Uusina liiketoimintoina ovat mm. lämmön, sähkön ja kaasun myynti ja uudet sivuvirtatuotteet. Uusien toimintatapojen kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Kareliaammattikorkeakoulun lisäksi myös PIKES Oy on jo verkostoitunut valtakunnallisesti uusiutuvan energiantuotannon toimijoiden kanssa. Uusia toimintatapoja on haettava myös kansainvälisiltä toimijoilta. Hankkeessa haetaan erityisesti täydentäviä innovaatio-, osaamis- ja teknologiaverkostoja. Hajautetun energiantuotannon kehittäminen vaatii jatkuvaa kehittämistoimijoiden ja erityisesti alueen energia-alaan kytkeytyvien yrittäjien osaamisen kehittämistä. Energiantuotannosta ja käytöstä kiinnostuneiden toimijoiden osaamistarpeisiin vastataan kaikille avoimilla toimialakohtaisilla tiedonvälitystilaisuuksilla ja pienryhmätyöskentelyllä. Toimijoiden (potentiaaliset uudet energiayrittäjät, jo toimivat yrittäjät, yritysasiantuntijat, kouluttajat) osaamista kehitetään myös kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta panostamalla kansalliseen ja kansainväliseen tiedonsiirtoon. Hankkeessa toteutetaan useita tiedonsiirto/benchmarkkaus matkoja koti- ja ulkomaille niihin kytkeytyvine tiedonvälitystilaisuuksineen. Maakuntaan luodaan kansainvälinen asiantuntijaverkosto, joka täydentää aikaisemmin bioenergia-alan toimijoiden verkostoja (esim. Wenet Wood Energy Net). Verkostojen avulla haetaan uusinta tietoa hajautetun uusiutuvan energian toimintamalleista ja teknologioista. Hankkeen toiminta edistää mm. seuraavien ohjelmien tavoitteita: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta, Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille ja POKAT Hankkeen tavoitteena on viedä Pohjois-Karjalan maakuntaa kohti fossiilisesta lämmitysöljystä vapaata maakuntaa vuonna 2020.
4 Hanke tekee tarpeen mukaan yhteistyötä kansallisten ja maakunnallisten uusiutuvan energian hankkeiden tai sitä muilla tavoilla tukevien hankkeiden kanssa kuten maakunnallisesti esimerkiksi mahdollisesti myöhemmin käynnistyvän ProYritys hankkeen, MSL:n 5E kylät vähähiiliset yhteisöt hankkeen kanssa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Pohjoisen periferin ohjelmasta rahoitetun GREBE (Generating Renewable Energy Business Enterprise) -hankkeen kanssa. Maakunnallista hankkeista tärkeä yhteistyötaho on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa hanke. Karjalainen Kauppamies kansainvälistyy hanke on mahdollinen yhteistyökumppani teknologiavientiin liittyvissä kysymyksissä. Kansallisesti kytkeydytään esimerkiksi Energiatehokkuuden koordinaatiohankkeeseen (ProAgria Keskusten liitto). 3. Hankkeen tavoitteet Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Uuden hankkeen tavoitteena on hyödyntää PKBEV- hankkeessa luotua toiminnan pohjaa ja ulottaa toimintamalli koko maakunnan alueelle. Tavoitteina on kehittää hajautettua uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa Pohjois-Karjalassa edistämällä tehokkaan tiedon ja osaamisen siirron keinoin mm. uusien teknologioiden käyttöönottoa ja demonstrointia alueella. Hankkeessa tullaan järjestämään erilaisia aktivointi- ja tiedonsiirtotilaisuuksia, tekemään osin seutukunnallisia resurssiselvityksiä liittyen uusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja käytön kannattavuuteen sekä tehokkuuteen etenkin edistämällä uusien liiketoimintamallien hyödyntämistä. Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmänä ovat maatilat ja jo toimivat tai potentiaaliset uudet yritykset, jotka ovat kiinnostuneita uusiutuvan energian tuotannosta, uuden teknologian hyödyntämisestä tai sen valmistuksesta. Innovaatioiden käyttöönottoa edistetään tuoreen tutkimustiedon välittämisellä yrittäjille. Ajankohtaisia ja jatkuvasti kehittyviä aiheita ovat esim. aurinkoenergian ja sähköntuotannon tarjoamat mahdollisuudet. Potentiaalisten uusien yrittäjäkohteiden ja toimivien demo- ja esimerkkikohteiden kartoitus ja niitä koskevan tiedonvälityskanavan rakentaminen kuuluvat hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteena on perinteisten tiedonvälitysmenetelmien eli tilaisuuksien, näyttelyjen, työpajojen, demonstraatioiden, paperi- ja verkkotiedotuksen, lehdistön, radion ja TV:n lisäksi uusimpien sähköisen median mahdollisuuksien käyttöönotto. Tavoitteena on myös hyödyntää jo olemassa olevaa potentiaalisten uusiutuvan energian käyttökohteiden rekisteriä sekä toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden rekisteriä. Kansainvälisesti tavoitteena on alan kansainvälisten innovaatioiden ja uusimman tiedon hankinta ja mahdollinen osaamisen ja teknologian siirto käytännön toimiksi ja kansainvälisten toimijoiden osaamisen siirtäminen osaksi pohjois-karjalaista osaajaverkostoa. Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on keskittyä hajautetun energiantuotannon kehittämiseen kokonaisvaltaisesti Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Tavoitteena on muuttaa paikallista energiantuotantoa fossiilisesta energiasta uusiutuvalle energialle ja tuottaa alueelta vietävää uusiutuvaa energiaa kehittämällä paikallisen hajautetun mikrokokoisen energiantuotannon tuotannon mahdollisuuksia liiketoimintaosaamista, innovaatioverkostoja, teknologian siirtoa ja myös osaltaan riskienhallintaa. Jo toimivana esimerkkinä on Oulun Energia Oy:n Farmi-sähkö, jossa kaikilla sähköntuottajilla on mahdollisuus tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon taloudellisesti ja kannattavasti.
5 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on kehittämässä piensähkömarkkinoille uutta tuotetta. PKS Priima soveltuu erityisen hyvin sähkön mikro- ja pientuottajille. Asiakas voi ottaa tuotannostaan täyden hyödyn, kun hän ajoittaa tuotannon kalliimmille spot-hinnoille (yleensä päiväaikaan). PKS kehittää parhaillaan PKS Priimasta pientuottajaversiota, jolloin asiakas voi netissä tarkastella tuntipohjaisesti paitsi omaa kulutustaan ja kustannuksiaan, myös tuotantomääriään ja tuottojaan. Hankkeen tavoitteet jakautuvat seutukunnallisesti ja organisaatioittain hieman eri tavoilla kuitenkin niin, että PIKESillä, KETIllä ja Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksella (vastuulla myös Joensuun seutukunta) ovat tietyt yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, joita ne toteuttavat jotakuinkin samoin tavoittein kullakin eri seutukunnalla, mutta sen lisäksi jokaisella mukana olevalla organisaatiolla ovat omat erityiset seutukuntaa palvelevat tavoitteet ja toimenpiteet. Karelia AMK osatoteuttajana palvelee yhteisesti kaikkia seutukuntia tietyin yhteisin tavoittein, mutta sillä on myös omia spesifejä tavoitteita. Organisaatioittain tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet ja tulokset ovat tiivistettyinä liitteissä olevissa työpakettitaulukoissa (Liitteet 1-4). SEURAAVASSA VIELÄ ERITELTYNÄ ORGANISAATIOITTAIN NIITÄ SISÄLLÖLLISIÄ TAVOITTEITA, JOTKA LIITTYVÄT KUNKIN ORGANISAATION TYÖPAKETTIEN TOTEUTTAMISEEN. 1. Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueen hajautetun energiantuotannon resurssikartoitus (KETI ja Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on selvittää alueiden raaka-aineresurssit (mm. metsä- ja peltobiomassa, lanta, elintarviketeollisuuden sivuvirrat) ja bioenergian tuotannosta kiinnostuneet yritykset sekä maatilat 2. Bioenergia-liiketoimintaosaamisen siirto ja liiketoiminnan suunnittelu (PIKES, KETI, AMK, Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - alueelle tuotavan energian määrän vähentäminen ja korvaaminen paikallisella uusiutuvalla energialla - olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittäminen pohjautuen pääasiassa biokaasuun ja puupohjaisiin energialähteisiin sulkematta pois mahdollisia muita uusiutuvia energiamuotoja - CHP- tuotannon kehittäminen lisäämään maatilojen ja yritysten omavaraisuutta tai yhdistämällä sähköntuotanto paikalliseen kaukolämmöntuotantoon - energiantuotannon sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen hakemalla uusia tuoteinnovaatioita - yritys- ym. toimijoiden aktivointi energialaitosten raaka-ainetoimittajiksi - kannustaminen uusiin investointeihin toiminta-alueilla - energiantuotantoon liittyvien koneiden ja kaluston innovaatioita koskevan tiedon levittäminen alueille - työturvallisuus ja riskienhallinta bioenergiantuotannossa - yritysryhmähankkeiden aktivointi ja kokoaminen yrityskohtaiseen kehittämiseen 3. Uusiutuvaan energiaan liittyvät osaamis- ja innovaatioverkostot (PIKES, KARELIA-AMK) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - muodostaa kansainvälinen, hajautetun uusiutuvan energian asiantuntijoiden kontaktiverkosto - tunnistaa hajautetun uusiutuvan energian potentiaalisia, siirrettäviä teknologioita - arvioida potentiaalisimpien, uusien hajautetun energian teknologioiden sovellettavuutta, siirrettävyyttä ja vaikuttavuutta - hakea uusutuvan energian toimijoille kansainvälistä osaamista ja kontaktiverkostoja.
6 Kokonaistavoitteena on rakentaa toimintatapa hajautetun uusiutuvan energian kansainvälisen asiantuntijuuden ja tiedon/teknologian siirtoon Pohjois-Karjalaan, sekä Pohjois-Karjalasta kehittyville markkina-alueille. Tavoitteena on luoda valmiuksia asiantuntija-yritys verkostojen avulla EU:n maaseudun kehittämisrahoituksen mukaisiin innovaatioklustereiden muodostamiseen hajautetun energian teemassa. Tavoitteena on rakentaa alueen toimijoille eurooppalaisia yhteyksiä ja mahdollistaa paremman osallistumisen kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. 4. Tiedonvälitys (Suomen Metsäkeskus) Tavoite: hankkeen tavoitteena on - välittää tietoa energiayritysten verkostoitumisen ja monipuolisen yhteistyön mahdollisuuksista - edistää kasainvälisyyttä ja tiedonsaantia ja -välitystä uusista hyvistä käytänteistä ja teknologioista - ajankohtaisen ja uusimman tiedon välittäminen energiayrittäjyydestä ja tuoreista tutkimuksista - hakea energiayrittäjyyskohteita ja välittää niistä tietoa yrittäjyydestä kiinnostuneille Hankkeen tuloksia seurataan reaaliaikaisesti kolmella tasolla: - hankkeen toimijat muodostavat toteuttajaorganisaatioiden keskinäisen työtiimin, joka kokoontuu vähintään kuukausittain ja kokoaa tehdyt toimenpiteet yhteen - hankkeen hallinnoija seuraa hankkeen toimenpiteitä ja niistä seuraavia tuloksia normaalin työnohjauksen kautta - hankkeen ohjausryhmälle raportoidaan maksatuskausittain hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista - hankkeelle tehdään ulkopuolinen arviointi Karelia-ammattikorkeakoulun oppilastyönä Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan edustajat: - toteuttajaorganisaatiot (PIKES, KETI, Suomen Metsäkeskus, Karelia-ammattikorkeakoulu) - rahoittajat (ELY-keskus, Joensuun seudun maaseutupalvelut) - yrittäjät 3 kpl, seutukunnittain ja tuotantosuunnittain (esimerkiksi biokaasu, puuenergia, lämpöyrittäjyys) - lisäksi muiden bioenergiahankkeiden vetäjiä kutsutaan ohjausryhmään asiantuntijajäseniksi Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Seuraavassa vielä koottuna ne konkreettiset toimenpiteet, joita toteutetaan eri hanketoimijoiden toimesta Pohjois-Karjalan alueella. 1. Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueen hajautetun energiantuotannon resurssikartoitus (KETI ja Suomen Metsäkeskus) Toimenpide: hankkeessa tehdään - Joensuun ja Keski-Karjalan alueiden bioraaka-aineiden resurssikartoitus ja toiminnasta kiinnostuneiden yritysten kartoitus
7 2. Bioenergia-liiketoiminnan kehittäminen (PIKES, KETI, Suomen Metsäkeskus, AMK) Toimenpiteet: kaikilla seutukunnilla - tehdään liiketoimintadiagnooseja uusien liiketoimintamallien ja tuoteinnovaatioiden havaitsemiseksi, löytämiseksi ja testaamiseksi vähintään 40 kpl, joista otetaan käyttöön 15 kpl (energiantuotanto ja sivuvirtojen hyödyntäminen), tekijöinä hankehenkilöstö, Kareliaammattikorkeakoulu, asiantuntija-konsultit ostopalveluna - haetaan ja suunnitellaan bioenergiantuotannon demonstraatiokohteita (yhteensä 6 kpl) ja muodostetaan niistä maakunnallinen liiketoimintamallien verkosto - ohjataan yrityskohtaiset toimenpiteet kehittämisyhtiöiden normaalin yritysneuvonnan tehtäväksi - tehdään osaamisen, innovaatioiden, uusien teknologioiden, liiketoimintamallien ja tuotteiden hakemiseksi opintokäyntejä kotimaassa ja ulkomailla (yhteensä 6 kpl) hyödyntäen mm. Kareliaammattikorkeakoulun ja muiden hankkeiden verkostoja. - järjestetään tiedonvälitystilaisuuksia (toimialan yleistä tiedotusta) yhteensä eri seutukunnilla vähintään 30 kpl, joissa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä osaajia olemassa olevan verkoston puitteissa mm. seuraavissa teemoissa - bioenergian tuotannon eri vaihtoehdot - uudet liiketoimintamallit ja niiden käyttöönotto - uudet teknologiat - jakelu/myyntikanavat, markkinointi - lainsäädäntö - sivuvirtojen tuotteistaminen - työturvallisuus ja riskien hallinta 3. Uusiutuvaan energiaan liittyvä osaamis- ja innovaatioverkostot (PIKES, KARELIA-AMK) Toimenpiteet: hankkeessa - muodostetaan Pohjois-Karjalaan kansainvälinen bioenergia-alan asiantuntijaverkosto hyödyntäen Karelia-ammattikorkeakoulun verkostoja ja LUKEn metsäenergia- ja biokaasuosaajia. Laajempia yhteistyötapaamisia 2-3 kpl/vuosi. - tunnistetaan uutta teknologiaa demonstraatiokohteista ja jo käytössä olevista kohteista kotimaassa ja ulkomailla - kontaktoidaan (syntyy pidempi keskustelu- ja tiedonsiirtoyhteys) vähintään 70 potentiaalista uusiutuvan energian toimijaa - arvioidaan em. liiketoimintadiagnoosien pohjalta liiketoimintakohteiden ja liiketoimintamallien kannattavuutta ja toiminnan edellytyksiä (nk. feasibility -study) Pohjois-Karjalassa, sisältäen teknis-taloudellisten riskien analysoinnin sekä koulutustarpeiden arvioinnin - toteutetaan yhteensä 3 kpl tiedonsiirron/koulutuksen asiantuntija- ja yrittäjäryhmien matkoja uusiutuvan energian toiminnallisille ja kehittyville markkina-alueille - järjestetään paikallisia/seutukuntakohtaisia työpajoja uusien innovaatioiden ja uusiutuvan energian osaamisen levittämiseksi yritystoimintaan yhteensä kpl - käynnistetään maakunnan bioenergiahankkeiden yhteistyö kutsumalla toimialan hanketoimijat koolle kerran vuodessa Työvaiheina tähän ovat verkostoituminen, koulutukset/matkat, sekä sovellettavuuden todentaminen (nk. proof of concept) erilaisten arviointien avulla. Työpaketit toteutetaan asiakaslähtöisesti palvellen yleisesti kaikkia maakunnan energia-alaan kytkeytyvien yrittäjien (sekä kysyntä että tarjonta) tarpeita, sekä niihin osallistuvien asiantuntijoiden ym. toimijoiden osaamisen kehittämistä. Työpaketin tulosaineistoa hyödynnetään uuden liiketoiminnan suunnittelussa, sekä olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvun tukena. Muodostettavat asiantuntija-yritys -verkostot luovat valmiuksia EU:n maaseudun kehittämisrahoituksen mukaisiin innovaatioklustereiden muodostamiseen hajautetun energian
8 teemassa. Kaikkiaan toiminnallisesti aktiivisia innovaatio- ja osaamisverkostoja syntyy hankkeen aikana yhteensä kotimaahan 3-5 kpl ja ulkomaille 2 kpl. Työpaketti rakentaa alueen toimijoille eurooppalaisia yhteyksiä ja mahdollistaa paremman osallistumisen kansainvälisiin kehittämishankkeisiin seuraavilla osa-alueilla: 3.1. Laitetekniikkaan perehtyminen ja mahdollinen teknologiasiirto Suomeen Perehdytään eri laitevalmistajien yritysvierailuilla käytössä ja kehitteillä olevaan energiateknologiaan Saksassa ja Itävallassa. Kohdeyrityksiä ovat mm. Itävallassa ja Saksassa toimivat seuraavat laitevalmistajat: - Hargassner, Itävalta - Herz GmbH, Itävalta - Salzburger Heiz Technic, Itävalta - KWB, Kraft und Wärme aus Biomasse, Itävalta - Saksan Memmingissä toimiva HDG - Salzburgin lähellä Seekirchenissä tutkimus- ja tuotehitysyhtiö Loihet 3.2. Liiketoimintamallien kehittäminen ja osaamisen siirto Perehdytään - Regional Energia Steirmark, valtakunnallinen bioenergian hyödyntämistä edistävä neuvontaosuuskunta - Itävallan metsänomistajien liitto, Kasimir Nemestothy - Paikalliset ja valtakunnallisesti toimivat lämpöyritykset, mm. Hofkirchen, Grimstadt, Eisenstadt, Bischofshofen, - Nach Wärme yhtiö, joka toimii koko Itävallan alueella paikallisten osakkuusyritysten toimintamallia hyödyntäen - Puupolttoaineterminaalit Loeben ja Graz - Pinkafeldt, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto - Vuosittain, helmi-maaliskuun vaihteessa Itävallan Wellsissä järjestettävä yksi Euroopan suurimmista energia- ja rakennustekniikan näyttelyistä - Grazin energiamessut, tammikuu vuosittain Mahdollisena vaihtoehtoisena kohteena joiltain osin Tanska- Ruotsi, jossa kehitetty nollaenergiaratkaisuja ja viety pitkälle uusiutuvan energian liikennepolttoaineverkostoja. 4. Tiedonvälitys (Suomen Metsäkeskus) - Ajankohtaisen ja uusimman tiedon välittäminen energiayrittäjyydestä kiinnostuneille koko maakunnan alueella. Perinteisten tiedonvälitysmenetelmien eli tilaisuuksien, näyttelyjen, työpajojen, demonstraatioiden, verkkotiedotuksen, lehdistön, radion ja TV:n lisäksi uusimmat tieto- ja viestintätekniikat sekä digitaalisuuden ja esim. sosiaalisen median mahdollisuudet otetaan käyttöön. Myös erilaisten tiedotteiden, tietokorttien, esitteiden ja yritysoppaiden hankinta ja tarvittaessa laadinta - Toiminnassa olevien esimerkillisten kiinteistö- ja yrityskohteiden verkostosta tiedottaminen
9 TOIMENPIDE Hankkeen aloittaminen ja johtaminen: Hankkeen aloitustoimenpiteet, yhteistyötahojen, ohjausryhmän ja --- projektijohdon valinta Toimintasuunnitelman laadinta ja vuosittaiset tarkennukset Henkilöstön rekrytointi -- Henkilöstön perehdyttäminen, työnjako ja oma tiedonhankinta Työtiimin kokoontumiset Ohjausryhmän kokoontumiset Raportointi Analyysi toteutuksesta, tuloksista ja tarvittavista muutoksista sekä -- päätökset toiminnan jatkosta Hankkeesta tiedottaminen Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueen hajautetun energiantuotannon resurssikartoitus: Joensuun ja Keski-Karjalan alueiden bioraaka-aineiden resurssikartoitus ja toiminnasta kiinnostuneiden yritysten kartoitus Bioenergia-liiketoiminnan kehittäminen: Liiketoimintadiagnoosit ja kehittämissuunnitelmat Demo-kohteiden hakeminen ja verkostointi Opintomatkat kotimaassa Opintomatkat ulkomailla Uusiutuvaan energiaan liittyvä innovaatioverkosto: Bioenergia-alan asiantuntijaverkoston muodostaminen Pohjois- Karjalaan ja toiminnan turvaaminen Liiketoimintamallien kannattavuuden ja toiminnallisuuden tunnistaminen ja koulutustarpeiden arviointi Bioenergiahankkeiden maakunnallisen yhteistyön aktivointi Opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla Uuden teknologian tunnistaminen ja siirtäminen Pohjois-Karjalaan Hankkeen tiedonvälitys: Toimintaverkostojen muodostaminen ja yhteistyö toimijoiden kesken Tiedonvälityksen aloitus ja toteutus Hankkeen tulosten levittäminen (sähköiset ja painetut julkaisut) Uusien ja toimivien energiakohteiden kartoitukset Tiedonvälitystilaisuudet toimintasuunnitelman mukaan Toimintamallin esittely verkostotoimijoille
10 Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt PIKES Oy:n tehtävänä hankkeessa on hankkeen hallinnoinnin, osatoteutusten koordinoinnin ja hankkeesta tiedottamisen lisäksi toteuttaa hanketta Pielisen Karjalan alueella. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Joensuun seudulla ja lisäksi tiedonvälitystoimenpiteistä koko maakunnan alueella, Keski- Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, joka vastaa hankkeen toimenpiteistä Keski-Karjalan alueella ja Karelia-ammattikorkeakoulu, joka vastaa hankkeen kansainvälisestä osuudesta ja osittain myös uusien liiketoimintamallien selvittämisestä koko hankealueella. Tällä hankekonsortiolla pystytään muodostamaan maakunnallinen bioenergian osaamisverkosto, jossa kehittämisyhtiöillä on alueidensa yritysrajapinnan tuntemus, ammattikorkeakoululla tutkimuksen ja tuotekehityksen tuntemus ja metsäkeskuksella vahva substanssi- ja tiedonvälitysosaaminen. Lisäksi kaikilla hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla on erittäin vahva hanketyöskentelyn osaaminen. Hankkeen toteuttamiseen haetaan resursseja (yht. 4 htv/v + 8,5 kk) seuraavasti: - PIKES Oy yritysasiantuntija 1 htv + 4,5 kk (projektisihteeri,viestintäasiantuntija), kohdealueena Pielisen Karjalan seutukunta, hankkeen hallinnointi ja yleinen tiedotus koko maakunta - Suomen Metsäkeskus projektiasiantuntija 1 htv + 3 kk (tiedonvälitys, viestintä ja maksatukset), kohdealueena Joensuun seutu ja tiedonvälityksessä koko maakunta, hankkeen työskentelyyn osallistuu useampia henkilöitä - KETI Oy 0,5 htv (yritysasiantuntija), kohdealueena Keski-Karjalan seutukunta - Karelia-Ammattikorkeakoulu yhteensä 2 htv + 1 kk (projektipäällikkö, projektiasiantuntijat ja projektiharjoittelijat), kohdealueena koko maakunta, hankkeen työskentelyyn osallistuu useampia henkilöitä Hanke toteutetaan maakunnallisena yhteistyöhankkeena. Joensuun seudulla ja Keski-Karjalan alueella hankkeessa korostuvat toimenpiteet 1 ja 2 ja Pielisen Karjalan alueella toimenpiteet 2 ja 3. Kukin toteuttaja ja osatoteuttaja vastaavat itse oman osatoteutuksensa mahdollisesta Maaseuturahaston ulkopuolisesta rahoituksesta, kuitenkin niin, että Suomen Metsäkeskuksen rahoituksesta puolet maksaa Joensuun seudun maaseutupalvelut. Hankkeen toteutuksista on tehty erilliset aiesopimukset hallinnoijan ja tuensiirron saajien (osatoteuttajien) kesken. Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan? Hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurin riski on se, että uusiutuvan energian käyttöaste ei nouse ennusteiden mukaisesti johtuen mm. fossiilisten polttoaineiden maltillisesta hintakehityksestä ja mahdollisesta Suomen valtion ja Euroopan unionin uusiutuvia polttoaineita syrjivästä tukipolitiikasta. Mikäli uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on taloudellisesti kannattavaa, niin hankkeen tavoitteet on muutettavissa suunniteltujen toimenpiteiden kautta tuloksiksi. Uusiutuvan energian tuotannon lähtökohtana on tuottaa energiaa tarpeeseen. Niinpä uusille energiamuodoille pitää pystyä synnyttämään ensin kysyntää ja sen jälkeen voidaan vastata kysyntää tuotantoa kehittämällä.
11 Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Hankkeen koko perusajatus lähtee kestävän energiantuotannon kehittämisestä ja alueen energiaomavaraisuuden parantamisesta. Näinollen kaikki hankkeen toimenpiteet tukevat kestävän kehityksen periaatteita. 4. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? Hankkeella edistetään suoraan Manner-Suomen maaseutuohjelman kohtaa 7.2. Investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina. Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Hankkeen suunnittelun taustalla on ollut PIKES Oy:n edellisellä ohjelmakaudella toteuttama Pielisen Karjalan biotalousverkostot ja -virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta (PKBEV)-hanke. Samoin Suomen metsäkeskuksella on ollut toteutettavana BIOMAStiedonvälityshankkeet, joiden toteutus ja hallinnointi on onnistunut erittäin hyvin. Kareliaammattikorkeakoululla on ollut edellisellä ohjelmakaudella ja on tälläkin hetkellä käynnissä bioenergiaan liittyviä kv-hankkeita. Em. hankkeista kertynyt osaaminen ja verkostot ovat käytettävissä nyt suunnitellussa hankkeessa. 6. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Maatilat, yritykset ja myös muut uudet potentiaaliset toimijat, jotka ovat kiinnostuneet bioenergian tuotantomahdollisuuksista ja siihen liittyvien sivuvirtojen hyödyntämisestä Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Hankkeen kohderyhmänä ovat etenkin sellaiset potentiaaliset bioraaka-aineiden hyödyntäjät, etenkin maatilat ja yritykset, joiden kautta bioenergian tuotannon kehittämisen vaikuttavuuden arvioidaan olevan tehokkainta. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? 1. Alueelliset lämpölaitokset, joissa on tarkoituksenmukaista suunnitella CHP-tuotannon käynnistämistä 2. Erityisesti metsäbioenergian raaka-aineen toimittajaketjut 3. Teknologian kehittämisestä ja tuotannosta kiinnostuneet metalliyritykset 4. Fossiilista polttoainetta käyttävät laitokset
12 7. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana luotuja verkostoja ja osaamista käytetään hankkeen jälkeen toteuttajien yritysneuvonnan hyödyksi. Uusien liiketoimintamallien jatkotyöstäminen ja edelleen kehittäminen jatkuvat toteuttajien toimenpiteinä. 8. Tiedottaminen Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Uusista liiketoimintamalleista ja hankkeen tuloksista laaditaan kirjalliset ja sähköiset raportit vuosittain, jotka julkaistaan toteuttajien internet-sivuilla. Hankkeen toteuttamisesta tiedotetaan sähköisten kanavien kautta kohderyhmille ja haetaan toimittajayhteyksiä, jotta toteutuneista kohteista saadaan valtakunnallistakin huomioita. Hankkeelle ei perusteta omia internet-sivuja, vaan hankkeen toiminta on koko ajan esillä toteuttajien omilla sivuilla.
Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot:
HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma -välilehdelle täytetään seuraavat haettavaan hankkeeseen liittyvät tiedot: 1. Hakija Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset
POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotBIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA
BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA Niina Huikuri, projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke Bioenergiafoorumi 5.9.2014 Joensuu BIOENERGIA PIELISEN KARJALAN ELINKEINOSTRATEGIASSA
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
Lisätiedot13 February Olli Oamkilainen 1
13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälityshankkeet
Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotLähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT
POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT Puolet petäjäistä- puusta ja biotaloudesta 23.03.2017 Pekka Horttanainen PIKES Oy Kohti kiertotaloutta Teollinen symbioosi on useamman yrityksen muodostama kokonaisuus,
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotMaaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseuturahasto yleistä Osa maaseutuohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa rahoituksesta
LisätiedotVIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotItä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani
Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden
LisätiedotFossiilisesta öljystä vapaa maakunta
POHJOIS-KARJALA Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum 5.9.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Paikallisesti
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City
2 Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City 8.11.2018 Mikko Matveinen, projektipäällikkö Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City -kehittämishanke 3 Toteutusaika: 1.9.2018 31.8.2020 (24
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 3.5.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.201 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.2018
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotHankkeen keskeiset tavoitteet
Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin
Biotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin 26.9.2017 Risto Poutiainen Maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 29.9.2017 Etunimi Sukunimi Metsäbiotalouden kehittämistoiminnan painopisteet
LisätiedotPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi
27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälitys
Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet
LisätiedotYRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotMaaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo
Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija
ProAgria Lappi Yrityspalvelut Ari Saarela Yritysasiantuntija 16.5.2014 14 aluekeskusta (11 suomenja 3 ruotsinkielistä) yhdistystä Palveluita maatiloille ja maaseudun yrityksille Liikevaihto yli 30 milj.
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien
LisätiedotSUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI
SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotEnergiaomavarainen Seutu. Projektiesittely
Energiaomavarainen Seutu Projektiesittely 29.10.2018 Toteutusaika: 1.4.2016-30.9.2019 (42kk) Toteutuskohteet Pohjanmaa; Vaasa (Vähäkyrö) ja Kristiinankaupunki Lappi; Sodankylä ja Tervola Keski-Pohjanmaa;
LisätiedotRahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen
LisätiedotPuurakentamisen edistämishankkeet
Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori, Suomen metsäkeskus HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUS Ähtäri 5.-6.4.2018 Metsäkeskus ja puurakentaminen Metsäkeskuksen
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotIhmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom 28.2.2017 Heli Tommiska, SILMU ry Leader - SILMU Hallitus valittu kolmikantaperiaatteen mukaisesti puheenjohtaja Marja Teppinen, Mäntsälä 9 jäsentä
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotMetsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016
LisätiedotTAUSTAA JA TARKOITUS
TAUSTAA JA TARKOITUS Manner-Suomen maaseutuohjelma haki kesällä 2012 valmistelua uusiutuvan energian kehittämissuunnitelmalle, joka luo edellytyksiä uusiutuvan energialähteiden hyödyntämiselle ja tätä
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotKOOSTE Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta hanke
KOOSTE Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta hanke 2011-2014 2.12.2014 Kohti energiaomavaraisuutta hankkeen päätösseminaari Projektipäällikkö PIKES
LisätiedotHYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN
Kuva Arto Iwendorff HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN Riina Rahkila, projektipäällikkö, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry MIKSI TEHOA VESIENHOITOON? Kuva Arto Iwendorff Hyvä
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotOsaamista työvoimapoolista
Osaamista työvoimapoolista Hankesuunnitelman tiivistelmä Eeva Maijala 11.10.2018 Sisältö 1. Perustiedot 2. Hankkeen tarve 3. Tavoitteet 4. Uutuus- ja lisäarvo 5. Kohderyhmä 6. Toimenpiteet 7. Tulokset
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto
Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla
LisätiedotEtelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotAktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille. Miika Ilonen - Miilahti Oy
Aktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille Miika Ilonen - Miilahti Oy Ratkaisun esittely Aktiivimenetelmään perustuva pienbioreaktori, joka voidaan toteuttaa joko kiinteänä tilalle tai toimia siirrettävänä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotPohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:
Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo
LisätiedotGREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA
GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda
LisätiedotBioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla
Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla Tulevaisuusfoorumi, Joensuu metsät ja ilmastopolitiikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 15.3.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalous Bioenergia-alan
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotYhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila
Yhteistyöhankkeet Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 8.4.2015 Yhteistyö Vastaa sisällöltään elinkeinojen kehittämishanketta Koskee maaseudun kaikkia toimialoja Hankkeessa edellytetään
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotYritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna
Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotKohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Faktoja Pohjois-Karjalasta 163 000 asukasta (2017) 13 kuntaa, joista viisi kaupunkeja Maakuntakeskus Joensuu Metsäosaamisen
LisätiedotTechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.
TechnoGrowth 2020 - Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.0 Hanketiedot Toteuttajat Navitas Kehitys Oy Iisalmen Teollisuuskylä
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
Lisätiedot