Kuolismaan Kettuset. Kettusviesti 4 / Kuolismaan Kettuset. Toimittanut Ensio Kettunen
|
|
- Leena Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2011 Kuolismaan Kettuset Kettusviesti 4 / 2011 Kuolismaan Kettuset Toimittanut Ensio Kettunen
2 2 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 3 Kuolismaan Kettusten Sukuseuran tiedotuslehti... 3 Kuolismaan Kettuset sukuseuran toimintaa Sukuseuran vastuunkantajat... 4 Matka Venäjän karjalan kautta Äänislinnaan... 7 Ilomantsin Pogosta ennen ja nyt Sielunmaisema Kielo, (Convallaria majalis)
3 3 Puheenjohtajan palsta Tuula Luomala Hyvät Kuolismaan Kettuset - Sukuseuran jäsenet! Nyt ollaan vuoden viimeisellä neljänneksellä ja odottamassa joulun aikaa. Kaupoissa on jo joulukortit esillä ja siten on vaan paras tottua ajatukseen, että pian tämä vuosi 2011 päättyy. Kuluva vuosi on ollut seuran suunnalta katsottuna edistyksellinen ja jopa ikimuistoinen. Sukuseuralle on saatu omat nettisivut käyttöön ja lisäksi saimme seuran talouden noususuuntaan pienen, mutta tärkeän jäsenmaksun myötä. Kauan toivottu yhteinen kesäretki saatiin toteutettua Sortavalan kautta vanhan Valamon luostariin ja niinpä matkamuistot Laatokan rannoilta lämmittävät vieläkin mieltä. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan vuoteen Seuraamalla sukuseuran nettisivuja pysyy parhaiten ajan tasalla ja sivujen kautta voi antaa niin palautetta kuin myös tehdä aloitteita. Uuden matkan toiveita on jo tullutkin seurallemme, joten katsotaan millaisia päätöksiä hallituksessa tehdään vuoden 2012 puolella. Toivotan kaikille Iloista ja Rauhallista Joulun odotusta. pj Tuula Luomala Kuolismaan Kettusten Sukuseuran tiedotuslehti Sukulehdessä ilmoitetaan Kuolismaan Kettuset nimisen sukuseuran toiminnasta ja tapahtumista. Lehti on myös sukuseuran jäsenten ilmoituskanava. Jos sinulla on kertomuksia, omakohtaisia kokemuksia, jotka haluat julkaista lehdessä, niin lähetä materiaalisi lehden toimittajalle. Otamme mielihyvin vastaan ilmoituksia ja mainoksia. Seuraavan lehteen tulevat ilmoitukset viimeistään mennessä osoitteeseen: varapuheenjohtaja@kuolismaankettuset.fi Sukuseuran ulkopuolisille Ilmoituksen hintatiedot lähetetään paluupostissa ennen lehden painamista!
4 4 Kuolismaan Kettuset sukuseuran toimintaa 2012 Hyvät sukuseuran jäsenet! Sukukokousten välillä sukuseuran hallitus pyrkii järjestämään sukuseuran jäsenten kaipaamaa toimintaa. Tehkää esityksiä ensi kesän toimintaideoista sukuseuran hallitukselle joko sähköpostilla tai soittamalla sukuseuran hallitusten jäsenille. Käsittelemme toiveitanne kevään hallituksen kokouksessa ja ilmoitamme toimenpiteistä kotisivuillamme. Hallitus miettii talven aikana suvun jäsenille mahdollisesti järjestettävää matkaa, mutta siitä ilmoittelemme kevään aikana sukuseuran kotisivuilla. Sukuseuran vastuunkantajat Ensio Kettunen Hyvät sukulaiset ja sukuseuraamme jäsenet. Kuolismaan Kettusten sukuseuran perustamisesta tuli viime kesänä kuluneeksi 15 vuotta eli seuramme on saavuttanut inhimillisen iän, jota juhlittiin Sortavalan ja Valamon matkalla. Sukuseuramme kohdalta lapsuuden ja murrosiän vaivat ovat toivottavasti ohi, jotta seura voi jatkaa toimintaansa. Sukuseuran muodostavat sen jäsenet, joten jokaisen panosta tarvitaan myös vastaisuudessa. Itse olen ollut perustamassa sukuseuraa ja toiminut seuran hallituksessa koko sen toimintakauden ajan. Olen kuitenkin ollut seuran hallituksessa ja sen vetovastuussa omasta mielestäni liian kauan. Tarvitaan uusia tuulia ja uusia vastuunkantajia jatkamaan sukuseuran toimintaa uusille urille. Paikkani sukuseuran hallituksessa ja sen varapuheenjohtajan on tarjolla sinulle, joka et pelkää tehdä palkatonta työtä sukumme hyväksi Pertti Kettunen valittiin Kuolismaasta lähtöisin olevien Kettusten vastuuryhmän puheenjohtajaksi ja koollekutsujaksi. Ari Korpelainen valittiin vastuuryhmän sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Kuolismaan Kettusten mahdollisesti myöhemmin perustettavan sukuseuran vastuuryhmään valittiin lisäksi Toivo Kettunen, Jaakko Kettunen, Ensio Kettunen, Irja Nummela ja Anne Kettunen. Sukuseuran perustamista pidettiin hyvänä ajatuksena ja sovittiin alustavasti seuraavan vuoden tapaamisesta. Tähän suvun ensimmäiseen tapaamiseen kokoontui lähes 80 sukumme jäsentä. Seuraavana on lyhyt katsaus seuramme historiaan ja sukumme vastuuhenkilöihin. Kettusia Pääskynpesällä v Kettusia Petkeljärvellä v Miikkulanvaarasta ja Kuolismaasta lähtöisin olevien Kettusten ensimmäinen kokoontuminen Parppeinvaaralla ja Petkeljärvellä oli Vastuuryhmä päätyi ehdottamaan rekisteröimättömän sukuseuran perustamista ja sukuseuran nimiehdotuksena oli Kuolismaan Kettuset - sukuseura. Toinen sukukokous pidettiin Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä, Ilomantsissa. Kokouksessa päätimme perustaa Kuolismaan Kettuset -nimisen sukuseuran, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Hallituksen puheenjohtajaksi Kettuset valitsivat Pertti Kettusen Joensuusta ja jäseniksi Jaakko Kettusen Honkalammelta, Ensio ja Toivo Kettusen llomantsista, Ari Kor-
5 5 pelaisen Joensuusta, Anne Kettusen Jokioisista ja Irja Nummelan Keravalta. Tilejä tarkistamaan valittiin Jorma Kettunen Helsingistä ja Anne Riissanen llomantsista. Tilaisuuksiin osallistui n. 60 Kuolismaan Kettusta. Kolmas sukukokous pidettiin Ilomantsissa Petkeljärvellä ja Parppeinpirtillä Vuosikokouksessa vahvistimme sukuseuran säännöt. Valitsimme hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkistajat ja varatilintarkastajat tarkastamaan tilejä ja seuran hallintoa. Hallituksen jäsen Toivo Kettunen pyysi eroa vedoten terveydellisiin syihin. Muut erovuoroiset jäsenet valittiin arvalla ja erovuoron saivat Anne Kettunen ja Jaakko Kettunen. Puheenjohtajana jatkoi Pertti Kettunen, varapuheenjohtajana Ensio Kettunen, sihteerinä Anne Riissanen, rahastonhoitajana Ari Korpelainen, jäseninä Tarmo Kettunen (Joensuu) ja Terho Kettunen (Tikkakoski). Tilintarkastajiksi valittiin Eeva Kettunen ja Jaakko Kettunen, varalla Pirkko Hietarinne ja Toivo Kukkonen. Kokoukseen osallistui yhteensä 56 henkilöä. (Honkalampi) ja varatilintarkastajiksi Tuula Luomala ja Toivo Korpelainen (Joensuu). Vuosikokous päätti ns. Suvunvanhin käytännön luomisesta. Suvunvanhinta voisi nimittää Vanhaksi Ketuksi tai Kettuneuvokseksi. Suvunvanhin asia jäi hautumaan. Sunnuntain kokouksessa oli 62 henkeä. Viides sukukokous pidettiin Ensio ja Toivo Kettunen kertoivat kesällä 2002 tekemästään matkasta Kuolismaahan ja Miikkulanvaaraan. Ensio Kettunen esitteli kirjoittamaansa Kuolismaan Kettuset 1 -sukukirjan. Hallituksen puheenjohtaja Pertti Kettunen pyysi vapautusta tehtävästään ja hänen tilalleen valittiin seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi Jorma Kettunen. Erovuoroisten sijalle valittiin Tarmo Kettunen ja Anne Riissanen (sihteeri). Sukuseuran hallituksessa jatkoivat vpj. Ensio Kettunen, Ari Korpelainen (rahastonhoitaja) ja Pirkko Hietarinne. Tilintarkastajiksi valittiin Jaakko Kettunen ja Toivo Korpelainen, varalle Anja Turunen ja Sanna Kettunen. Vuonna 2003 Mekrijärven tutkimusasemalla Kettusia Parppeinpirtillä v Neljäs sukukokous pidettiin Ilomantsissa Ruhkarannan lomakylässä ja Taistelijan talolla Hattuvaarassa. Lauantain tapaamiseen osallistui 55 henkilöä. Hallituksen puheenjohtaja Pertti Kettunen pyysi vapautusta tehtävästään. Kokous valitsi seuraavaan sukukokoukseen saakka hallituksen puheenjohtajaksi Pertti Kettusen Joensuusta. Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Ensio Kettunen ja Ari Korpelainen sekä vapautusta pyytäneen Irja Nummelan tilalle Pirkko Hietarinne Joensuusta. Hallituksessa jatkoivat Tarmo Kettunen, Terho Kettunen ja Anne Riissanen. Varsinaisiksi tilintarkistajiksi valittiin Eeva Kettunen (Helsinki) ja Jaakko Kettunen Kuudes sukukokous pidettiin Sonkajan Erämiesten majalla. Osajanottajia oli alle 20 henkeä. Jorma Kettunen oli pyytänyt aiemmin hallitukselta eroa puheenjohtajan tehtävistä ja hänen tilalle valittiin puheenjohtajaksi Tuula Luomala. Ensio Kettunen jatkoi varapuheenjohtajana, Anne Ratilainen sihteerinä ja Ari Korpelainen rahastonhoitajana. Hallituksen jäseninä olivat Tarmo Kettunen, Pirkko Hietarinne ja Eeva Kettunen. Kuolismaasta ja Miikkulanvaaralta lähtöisin olevien Kettusten sukuun kuuluvien 10-vuotis kokoontuminen oli Möhkön Ruajetuvassa, Ilomantsissa. Uusiksi jäseniksi valittiin
6 6 Tarmo Kettunen, Jaakko Kettunen ja Eeva Kettunen. Hallituksessa jatkoivat pj. Tuula Luomala, vpj. Ensio Kettunen, Pirkko Hietarinne ja Ari Korpelainen. Jaakko Kettunen valittiin rahastonhoitajaksi ja Eeva Kettunen sihteeriksi. Tilintarkastajiksi valittiin Toivo Korpelainen ja Sirpa Kinnarinen. Varatilintarkastajana toimi Eila Kukkonen. Kokoukseen osallistui 54 henkilöä. Kokouksessa kutsuttiin suvun ensimmäiseksi kunniajäseneksi Pertti Kettunen. (vpj.) ja Ari Korpelainen (hoitaa suvun nettisivuja seuraavan kaksivuotiskauden ajan). Pirkko Hietarinteen jättäessä hallituksen, hänen sijalleen valittiin Eini Kettunen Kuopiosta. Tilintarkastajina jatkoivat Toivo Korpelainen ja Sirpa Kinnarinen. Varatilintarkastajina toimivat Eila Kukkonen ja Taina Koivisto. Valamossa Kuolismaan Kettusia v Kuolismaan Kettusia Ruajetuvalla v Petkeljärvellä v Kahdeksas sukukokous pidettiin Petkeljärven retkeilykeskuksessa Suvun hyväksi tehdystä työstä Ensio Kettunen kutsuttiin suvun toiseksi kunniajäseneksi. Kokouksessa valittiin sukuseuran hallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Tuula Luomala. Erovuoroisista jäsenistä jatkoon valittiin Ensio Kettunen Yhdeksäs Kuolismaan Kettusten sukukokous pidettiin sukuseuramme jäsenten kesämatkalla Sortavalaan ja Valamoon Matkalla olleet tutustuivat vanhan Valamon luostariin. Vuosikokouksen aluksi kutsuttiin kolmanneksi kunniajäseneksi Jaakko Kettunen Joensuusta. Uusina hallituksen jäseninä jatkavat Eeva Kettunen Helsingistä ja Jaakko Kettunen Joensuusta. Uutena jäsenenä valittiin hallitukseen Taina Koivisto Espoosta. Seuran tilejä tarkastamaan valittiin Arvo Korpelainen ja Sirpa Kinnarinen sekä varatoimentarkastajiksi Erkki Kettunen ja Kari Kettunen. Kymmenes sukukokous pidetään kesällä 2013 hallituksen määräämässä paikassa. Jäsenistön toiveena seuraavasta kokouspaikasta on ollut Joensuun seutukunta. Paikka ja aika ilmoitetaan sukuseuran kotisivuilla keväällä 2013.
7 7 Matka Venäjän karjalan kautta Äänislinnaan Ensio Kettunen Vuosia sitten minulla oli mahdollisuus lähteä työmatkalle Petroskoihin, entiseen Äänislinnaan. Matka toteutettiin pikkubussilla ja toimin matkan aikana autonkuljettajana. Lähdimme maanantaina ajamaan Ilomantsista kohti Värtsilää, jossa pääsimme nopeasti Suomen raja-aseman läpi venäjän puolelle. Ongelmat alkoivat naapurin puoleisella raja-asemalla. Tullivirkailija huomasi auton takapenkillä olevat vanhat tietokoneet ja uuden kahvinkeittimen, joita olimme viemässä yhteistyökumppanille Petroskoihin. Tullivirkailija vaati tietokoneista tullimaksua, joka olisi vastannut kaksinkertaista summaa verrattuna tietokoneiden arvoon. Sanoin, etten maksa tullia, koska ne ovat lahja venäläiselle oppilaitokselle. Tuntien neuvottelun seurauksena sovimme, että viemme tullivirkailijan kanssa tietokoneet ja kaikki lahjaksi tarkoitetut tavarat Värtsilän kylässä sijaitsevaan tullin varastoon ja sieltä oppilaitos voi noutaa tavarat maksamalla tullimaksun. Pääsimme jatamaan matkaamme ja suuntasimme ensin kohti Sortavalaa. Tunnin ajomatkan jälkeen käännyimme Laatokan rantatielle, joka johtaa Aunukseen. Tien kunto oli talven jälkeen heikko, mutta kiertämällä pahimmat paikat pääsimme ajamaan Laatokan rantatietä pitkin kohti Aunusta. Ohitimme Läskelän taajaman, Pitkärannan, Impilahden, Salmin, Miinalan ja Kitelän. Impilahtea 1930-luvulla Impilahti, Pitkäranta ja Salmi olivat luvulla monille Ilomantsilaisille toiveiden paratiisi.
8 8 Kyliin muutti töihin useita perhekuntia Kuolismaasta ja sen lähikylistä. Monet saivat työpaikan Pitkärannan kaivoksilta sekä Impilahden ja Pitkärannan tehdaslaitoksilta. Uusia asuinpaikkoina Kuolismaasta muuttaneilla Kettusilla oli mm. Impilahti, Kerisyrjä, Pitkäranta ja Salmi. Impilahdella asui ennen sotia reilut asukasta ja sen keskustaajamana oli Pitkäranta. oli km², joista peltoa hehtaaria. Salmissa asui ennen sotia noin asukasta. Salmiin kuului kaksi saarta Mantsinsaari ja Lunkulan saari, jotka sijaitsevat Salmin kirkonkylän kohdalla Laatokalla. Ennen sotaa Mantsinsaarella asui n asukasta ja Lunkulansaarella n asukasta. Manssilan kylä sijaitsi aivan valtakunnan rajalla ja siellä asui ennen sotaa yli 500 asukasta. Kuva Impilahden Välimäen teollisuusalueelta Kuvassa Pitkärannan sellutehdas Manssilan peltoaukealla oleva vanha rajakivi Jatkoimme matkaa Viteleen ja Tuuloksen kautta kohti Aunuksen kaupunkia. Viteleen ja Tuuloksen tienvarsilla oli juoksuhautoja ja sota-aikaisia pommikuoppia. Pistäydyimme Laatokan rannalla Viteleen ja Tuuloksen välillä. Ranta oli todella kaunista, silmänkantamatonta hiekkarantaa. Ranta-alueelle kesällä 1944 venäläiset joukot tekivät maihinnousun ja katkaisivat suomalaisilta joukoilta selustayhteyden. Joukkomme pelastautuivat kiertämällä korpien kautta, jättäen raskaimman aseistuksen venäläisten haltuun. Kuvassa Pitkärannan kaivoksen rakennuksia Salmin jälkeen pysähdyimme Manssilan kylän kohdalle etsimään entistä Suomen ja Neuvostoliiton rajakiveä, jonka löysimme pellolta tien varresta. Manssila kuului ennen sotia Salmin pitäjään ja oli rajalla sijainnut kylä. Salmin kunnan pinta-ala Laatokan rantaa Viteleessä Vitele ja Tuulos olivat ennen sotia neuvostoliiton alueella. Ennen sotia 1920-luvulla Viteleen kunta kuului Aunuksen Karjalan Aunuksen kihlakuntaan. Se rajoittui pohjoisessa Tulemajärveen
9 9 ja Vieljärveen, koillisessa Kotkatjärveen, etelässä Laatokkaan ja lännessä Suomen puolella olevaan Salmin kuntaan. Viteleen kyliä olivat mm. Vitele, Rajakontu, Suurimäki, Tuulos ja Tihveri. Ennen sotia, ihmiset liikkuivat rajan molemmin puolin kauppamatkoilla. Hanhilauma Aunuksen aukeilla Jatkoimme matkaa auringonpaisteessa kohti Aunuksen kaupunkia. Saavuimme Aunukseen iltapäivän auringon paistaessa pitkin pääkatua. Aunuksen läpi kulkeva Aunusjoki ja sen varrella olevat vanhat hirsitalot ja vanhat sillat toivat mieleen vanhan Aunuksen. Venäjän maan laajuudesta esimerkkinä ovat Aunuksen ympäristön pellot. Peltoja on tien molemmin puolin silmienkantamattomasti, joskin osa pelloista oli jäänyt useiden vuosien aikana viljelemättä. Muuttomatkalla olevat hanhiparvet kansoittivat tienvarsien peltoja. Aunus on venäjän vanhimpia kaupunkeja. Kaupungissa asuu nykyään alle asukasta, joista yli 60 % on venäjän karjalaisia. Aunusjoki Aunuksen kaupungissa Jatkamme Aunuksesta koilliseen johtavaa tietä pitkin kohti Petroskoita. Ohitamme pieniä kyliä. Novinka, Kovera, Kotkatjärvi, Pyhäjärvi ja Prääsä. Kotkatjärven kylässä asuu noin asukasta. Kylä sijaitsee Kotkatjärven länsipuolella. Prääsä sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Petroskoista ja sen läpi kulkee myös Värtsilästä, Suojärven ja Ignoilan kautta Petroskoihin tie. Prääsän kylässä tankkasin polttoainetta autoon ensimmäisen kerran matkallamme. Tankin täytyttyä yritin pysäyttää polttoaineen tulon, siinä heti onnistumatta. Polttoainetta valui maahan muutamia litroja ja sain siitä huudot huoltoaseman maatuskalta. Jatkoimme pian matkaa kohti Petroskoin kaupunkia. Pysähdyimme ennen kaupunkia eräälle kukkulalle. Matalalta paistava ilta-aurinko väritti kirjavan näköistä kaupunkia. Olimme paikalla, jossa tuntemattoman sotilaan JR 8 miehet pysähtyivät katsomaan Laguksen jääkärien valloittamaa kaupunkia. Paikka kutsuttiin nimellä Suolusmäki. Jatkamme matkaa kohti kaupunkia ja etsimme majapaikkaamme. Löydettyämme majapaikkamme, aurinko oli laskenut ja hämärä alkoi laskeutua kaupungin ylle. Majoituimme Petroskoin ammattikoulun asuntolan kolmanteen kerrokseen. Huoneet olivat vanhoja, mutta siistejä. Vessa tuotti yllätyksen. Ensimmäisen käynnin jälkeen vessanpönttö tukkeutui. Suihkusta tuli vettä vain ruikkimalla ja vesi tuoksui voimakkaasti hapanneelta kananmunalta. Iltapuhteet keskeytti voimakas koputus huoneiston oveen. Avasin oven ja sieltä tuli sisään maastopukuun pukeutuneet miehet. Toinen heistä oli arvomerkeistä päätellen luutnantin arvoinen upseeri ja hänen mukana tulleella sotilaalla oli mukana rynnäkkökivääri. Miehet alkoivat tivata meiltä jotakin, mutta emme aluksi ymmärtäneet mitä. Lopulta oivalsimme, että he haluavat meidän auton avaimet. Puin päälleni ja menin heidän mukana autollemme. Luutnantti käski autoon ja lähdin ajamaan luutnantin opastuksella. Pian saavuimme varuskunnan portille, jossa luutnantti neuvoi käsimerkeillä parkkipaikan. Ymmärsin hänen puheesta ja käsimerkeistä, että auto pitää jättää siihen ja hän sanoi hyvää yötä. Aamulla asia selvisi meille ummikoille. Yöllä automme lähellä oli ollut poikajoukko tutkimassa autoamme ja vartija oli huomannut sen varuskunnan portilta. Luutnantti ajatutti automme turvallisempaan paikkaan ja käytimme varuskunnan parkkipaikkaa loppuviikkoon saakka. Seuraavana aamuna söimme oppilaitoksen ruokalassa aamupalan ja neuvottelimme koulun johdon kanssa viikko-ohjelmasta ja myös yhteistyöstä koulujemme välillä. Tutustuimme oppilaitoksen eri aloihin ja totesimme, että osa niistä vastasi lähes meidän maamme koulutusoloja,
10 10 mutta pääosin kaikki opetustilat ja laitteet olivat vuotta suomalaisten vastaavia välineistöä vanhempaa ikäpolvea. Iltapäivällä lähdimme katsomaan Sortavalaisen taiteilijan Kronid Gogoljevin taidenäyttelyä. Taidenäyttely oli hirrestä rakennetussa talossa ja paikalla kahden everstin arvoisen upseerin järjestämät juhlat. Toinen eversti piti meille pitkän esitelmän jostakin aiheesta ja puheen jälkeen ilmaisimme, että olemme suomalaisia ja emmekä ymmärrä hänen puhetta. Tämän kuultua hän alkoi nauraa ja pyysi meitä mukaan heidän juhlaansa talon saliin. Näyttelyssä käynnin jälkeen menimme Petroskoin suomenkieliseen teatteriin. Päästyämme sisälle teatteriin, istuuduimme odottamaan esityksen alkua. Pian ovesta saapui Omon - joukkojen jäseniä koirien kanssa ja he käskivät meidät ulos. Myöhemmin kuulimme poisajon syyksi pommiepäily teatterissa. Palasimme takaisin majapaikkaamme. Kävimme tutustumassa Lenin-aukiolle, Äänisen rantabulevardiin ja kaupungin keskustaan. Rantabulevardi on saatu pääosin kauniiksi, mutta parantamisen varaa on monissa kaupunginosissa. Petroskoi on syntynyt kuulemani mukaan neljästä kylästä, jotka liittyivät Petroskoin keskustaan. Nämä kylät toimivat edelleen Petroskoin kaupunginosina. Kaupungin suomalainen kulttuuri on kehittynyt ympäristön karjalaisasutuksesta ja 1950-luvulla kaupunkiin muutti karjalaisten lisäksi runsaasti inkerinsuomalaisia, jotka oli ajettu kotiseudultaan. Petroskoista kehittyi sen seurauksena Neuvostoliiton suomalaisen asutuksen ja kulttuurin keskus. Petroskoissa asui parhaimpaan aikaan lähes suomalaista tai suomen sukuisia. Sota-aikana Petroskoi eli Äänislinna oli monille sotilaille tuttu paikka, koska kotimatka kulki Äänislinnan kautta. Myös isäni oli käynyt siellä jatkosodan aikana useaan otteeseen ollessaan Syvärin takana Ostassa. Hänen joukko-osastonsa viivytti Syväriltä lähdön jälkeen neuvostoliiton hyökkäystä Syväriltä Äänislinnaan ja sieltä aina Loimolaan saakka. Petroskoissa asui ennen sotia mummoni veljen vaimo ja hänen kaksi lasta. Heidän jälkeläiset asunevat edelleen siellä, mutta en tiedä heidän nimiään. Petroskoin kansallinen teatteri Seuraavana aamuna menimme aamiaisen jälkeen katsomaan Otto-Ville Kuusisen palatsia. Koputtelimme ovelle ja sen avasi vahtimestari, joka sanoi että paikka on kiinni. Päivän aikana tutustuimme Petroskoin nähtävyyksiin ja kävimme illalla syömässä Pohjola Hotellissa (Severnaja). Paikka oli arki-iltana hiljainen, vain muutamia asiakkaita oli ravintolasalissa. Illalla palasimme takaisin majapaikkaamme. Seuraavana aamuna yritimme päästä tutustumaan erääseen metallialan tehtaaseen, mutta emme saaneet lupaa tutustumiskäyntiä varten. Saimme toisen päivän vapaata ja kävimme tutustumassa uudestaan Petroskoin keskustaajamaan. Kaupunki jättää matkailijan mieleen sekavan kuvan kaupungista. Osassa kaupunkia on kauniita uusia ja vanhoja rakennuksia, mutta vanhat luvuilla rakennetut kivitalot ovat täällä, kuten muualla karjalan alueella karmean näköisiä rakennuksia. Pohjola eli Severnaja Hotelli Seuraavana aamuna me pakkasimme laukkumme ja palasimme tuloreittiä pitkin takaisin Ilomantsiin. Matka oli raskas, mutta antoisa. Venäjän karjalan alueen läpi kulkenut matkareittimme antoi meille paljon nähtävää ja saimme kokea ripauksen venäläisten elämäntyylistä. Matkan aikana olisimme halunneet käydä vielä Kisin saarella, mutta se ei mahtunut meidän matkasuunnitelmaamme. Matkakohde oli meille kaikille mukana olleille uusi ja sen vuoksi siitä jäi meille kaikille mukavat muistot kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.
11 Ilomantsin Pogosta ennen ja nyt Ensio Kettunen Ajelen lokakuun iltana pitkin Kalevalantietä, kohti kylän keskellä olevaa liikenneympyrää. Muutama auto tulee vastaan Leipomon kohdalla. Yksinäinen kävelijä taluttaa koiraansa vasemmalla puolella kulkevaa jalankulkutietä pitkin. Edessäni ajaa teinityttö skootterilla. Liikenneympyrässä ei ole tungosta. Käännyn oikealle Mantsintielle ja jatkan matkaani Marketin pihalle. Pihalla autoja on enemmän kuin oletin Kalevalantien liikenteestä. Menen sisälle ja teen pienet ostokseni ja palaan kassan kautta takaisin autooni. Palaan Ruskosillantien kautta Pogostantielle. Ajaessani muistelen luvun kylämaisemaa. Silloin oli Marketin paikalla Maision kaupparakennus ja aitat, joista yhden purimme meidän aittarakennustarpeiksi 1960-luvun alkupuolella. Tien toisella puolella, Kauppatien varressa sijaitsivat E-liikkeen Osuuskapan ja Romppasen kaupparakennukset. Nyt Osuuskaupan paikalla on kerrostalo ja Romppasen talo on purettu kymmeniä vuosia sitten pois. Osuuskaupan ja Romppasen kaupparakennukset Jatkan matkaa Ruskosillantietä pitkin ja saavun Kalevalantien risteykseen. Entinen Osuuskassana ja Teletalona tunnettu rakennus on vielä Ruskosillantien ja Kalevalantien risteyksessä hyvässä kunnossa. Lehtien palstoilla paljon kohua saanut vanhan kerrostalon rakennuksen purku on meneillään. Mietin ajaessa miten paljon kylätaajama on muuttunut elämäni aikana. Usein ajatuksissani olen harhaillut vanhalla Pogostalla. Mielikuvissani olen käynyt vanhoissa kaupoissa ja rakennuksissa muistellen millaista siellä oli ennen vanhaan. Entinen Suojeluskuntatalo Jatkan matkaani Pogostan tielle, jossa ohitan Parppeinkoulun. Koulun etupihalla oli 1950-luvun lopulla Suojeluskuntatalo. Nyt paikalla on muistokivi muistuttamassa nuoremmille sukupolville Suojeluskuntatalon paikkaa. Parppein mäen rinteessä Sissipolun kohdalla oli lapsuudessani mökki tai paremminkin parakki, jossa asui muistaakseni kaksi kuuroa. Kävimme mökissä äitini kanssa muutamia kertoja. Sikrenvaaralla oli Maamieskoulun rakennus. Lapsena koulurakennus näytti valtavan suurelta. Koulun päärakennus paloi talvella Muista palon hyvin, sillä olimme poikien kanssa menossa Kuuksenvaaran kansakouluun, kun huomasimme aamuhämärässä tulen kajoa Sikrenvaaran suunnalta. Myöhemmin päivällä saimme kuulla koulussa Maamieskoulun palosta. Möhköntie kulki lapsuudessani Sikrenvaaran koulun sivuitse, nykyistä hiihtoladun pohjaa ja kuusiaidan viertä pitkin Maatalouskoulun alla olevalle suolle, josta se kaartoi Markunvaaran kylätien kautta Kuuksenvaaraan. Tienvarressa Markunvaaralla oli Aarne Piipposen saharakennus, jossa lapsena usein leikimme. Sahalta lautavarastoon oli tehty pieni rautatie jota pitkin vaunulla kuljetettiin laudat varastoon kuivamaan. Työnsimme iltaisin, työmiesten lähdettyä junaa edestakaisin rataa pitkin ja ajelimme vuorotellen vaunun kyydissä.
12 12 Aarne Piipposen saha Markunvaaralla Maantie oli mutkainen Ilomantsin kirkolta aina Möhköön saakka. Nykyinen tie rakennettiin oikaisemalla mutkat suoriksi luvuilla. Tien oikaiseminen lyhensi matkaa huomattavasti. Hyvä esimerkki matkan lyhenemisestä on siinä, että syntymäkodista matka kirkonkylälle lyheni noin kilometrin. Möhköntien varressa Kuuksenvaarassa maisemat eivät ole muuttunut paljonkaan sitten 1960-luvun. Pääosa Möhkön tienvarteen rakennetuista taloista on valmistunut sodan jälkeen. Vepsäläisten talona tunnettu maanviljelijä Jussi Ikosen talo lienee nykyään kylän vanhimpia rakennuksia. Käydessäni 50 -vuotta sitten talossa, se oli ulkoapäin päreillä vuorattu ja näytti silloin sisältäkin vanhalta. Jussi Ikonen oli tunnettu mies kylällä, sillä monia hauskoja juttuja kerrottiin lapsuudessani Jussi tekemisistä. Jussin puheesta ei voinut päätellä sitä, puhuiko hän totta vai pilailiko hän kuulijan kustannuksella. Ainakin meille lapsille puhuessaan, hänen puheensa sanoma oli usein satua. Kerran Jussin luokse tuli viranomaiset kyselemään hirvenlihoja. Nimismiehelle oli joku kertonut Jussin kaataneen salaa hirven. Jussi hieroi partaansa sanoen, en minä ole kuullut asiasta, eikä meillä ole hirvenlihoja. Jussin poika tokaisi väliin, onhan meillä aitassa paljon lihaa. Poliisit menivät oitis aittaan katsomaan aitassa olevia lihoja, mutta saivat pettyä, koska lihat olivat edellisellä viikolla lahdatun vasikan lihoja. Jussi oli kauppamies koko ikänsä. Meille ja naapureille hän kauppasi vanhan soutuveneen muistaakseni 25 markalla. Veneen pituus oli noin 9 metriä ja siinä oli neljä airoparia. Koska vene oli liian pitkä meidän käyttöön, katkaisimme veneen kahtia ja teimme siihen uuden peräosan. Veneeseen jäi kahdet airoparit, mutta niilläkin soutaessa vene oli raskaskulkuinen. Myöhemmin Jussi muutti Helsinkiin ja piti ennen muuttoa huutokaupan Ikosen pihassa. Se oli suuri tapaus kylässämme. Meillekin isä osti huutokaupasta kaikenlaista joutavaa romua, jotka pääosin päätyivät suoraan kaatopaikalle. Jussi asui Helsingissä kymmenkunta vuotta ja palasi takaisin Kuuksenvaaraan 1970-luvulla. Jussi aiheutti kunnanisille harmia rakentamalla Kuuksenvaaraan lammen rantaa uivan kesämökin. Usean vuoden kädenväännön jälkeen Jussi joutui anomaan rakennusluvat ja siirtämään kesämökkinsä maalle. Kotikylässäni Kuuksenvaarassa oli lapsuudessa vain muutamia autoja. Opettajallamme oli auto, joka ei pakkasella käynnistynyt. Saimme talvisin koulupäivän päätteeksi voimistelutunnin, kun työnsimme opettajan autoa käyntiin. Koulu sijaitsi mäellä, josta työnsimme auton mäkeä alaspäin. Joskus auto ei käynnistynytkään ensimmäisellä työnnöllä, joten jouduimme työntämään auton takaisin mäen päälle. Siinä lapsien voimat ja hermot olivat kovalla koetuksella. Kylän kauppiaalla ja taksimiehellä oli myös autot. Kylässä oli tukkiauto Kainulaisilla ja myöhemmin Kuivalaisen Mauno hankki lava-auton. Muilla kylämme asukkailla ei ollut autoja. Kyläkaupan pihassa oli paksusta näreestä tehty hevospuomi, johon kaupalle ja postinhakuun tulleet kyläläiset sitoivat hevosensa kiinni. Postiauton tuttu pärinä sähköisti kaupan pihassa olleiden kyläläisten mielet ja postiauton kaartaessa kaupan pihaan, ihmiset alkoivat tungeksia postinjakajana toimineen kauppi-
13 13 aan ympärille. Posti jaettiin huutamalla postipaketissa, postikortissa tai lehdessä olleen henkilön nimi. Jos henkilöä ei löytynyt paikan päältä, se jätettiin kaupan sisällä olevalle pöydälle odottamaan noutamista. Vuosi 1961 oli sateinen ja syystalvella sudet alkoivat liikkua talojen pihoilla. Susia alettiin metsästää joukolla ja pian kaupan pihassa kellotteli parhaimmillaan 4 5 sudenraatoa joita tutkiskelimme postinhakumatkalla. Joulu 1961 oli lähes lumeton luvun alussa Ilomantsissa asui yli henkeä. Nyt asukasluku on painunut alle asukkaan. Nykyisen hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien määrää alle puoleen nykyisestään. Ilomantsin kunnalle asia on kohtalon asia. Kuntamme vaakunassa on kohtalon kannel, joka taitaa soittaa viimeisiä säveliä itsenäisen kuntamme kohdalla. Ukkospilvet Runopirtin ja Ilomantsin yllä Kuntaamme on saanut vuoden aikana hyviä ja huonoja uutisia. Kunnanisien mielestä kultakaivos tuo rahaa kuntaamme reppukaupalla, itse olen toista mieltä. Kultakaivoksen toiminnan aikana saattaa olla työtä muutamille kuntalaisille, mutta kaivoksen loppuessa kullankaivuun jätteet ja myrkyt pilaavat ympäristöämme vuosikymmenien ajan. Tänä vuonna entiseen Kolmisetin halliin on saatu kalanviljelylaitos, josta tuskin kuntamme saa muuta kuin järviä pilaavat jätevedet. Pääskynpesän rakennukset meinattiin ostaa kunnalle, siinä onnistumatta. Aika näyttää, pysyykö yritys pystyssä, sillä Kuntoutusalalla on viime vuosien aikana käynyt epävakaiset tuulet. Ammattikoulutus lakkasi Ilomantsissa muutamia vuosia sitten ja nyt on uhkana toisen asteen koulutuksen loppuminen kokonaan. Pienten lukioiden lisärahoitus loppuu hallituksen päätösten mukaan, joten Ilomantsin lukion kohtalo puhuttaa kuntalaisia. Kuuluuko Ilomantsiin sitten mitään hyvää? Työpaikkojen suhteen Ilomantsi ei ole omavarainen. Itse olen bendelöinyt yli kymmenen vuotta kuntamme ulkopuolelle töihin, ensin Kiteelle neljä vuotta. Nyt on menossa kahdeksas vuosi bendelöidä Joensuuhun. Omalta kohdalta asumispaikka on ollut väärässä paikassa työpaikkoihin nähden. Ajan vuosittain n km autolla ja autoni kuluttaa polttoainetta työmatkoilla noin 2000 litraa. Tänä syksynä aloin käydä naapurimaassa bensan ostossa, kun menovesi on siellä puolet halvempaa suomeen verrattuna. Asuinpaikkana Ilomantsi on kuitenkin pääosin parempi kuin Joensuu. Kotiovelta pääsee suoraan kuntoilemaan metsään tai kylätielle. Kylämme asukkaista pääosa on mukavaa sakkia, yhtä poikkeustapausta lukuun ottamatta. Ilomantsissa voi harrastaa metsästystä, marjastusta ja kalastusta. Maisemat ovat ulkopuolisista katsottuna hyviä. Meille vakituisille asukkaille maisemat eivät välttämättä ole normaalia parempia. On paljon aukkohakkuualueita, pajujen täyttämiä vanhoja peltoja ja joitakin huonokuntoisia taloja. Venäjällä matkatessani olen ajatellut, että maisemat täällä ovat todella kauniita. Saamme olla ylpeitä asuinkunnastamme ainakin muutaman vuoden ajan, kunnes kohtalonamme on yhdistyä työssäkäyntialueen suureen kuntaan. Parppeinvaaran aitat kesällä 2011
14 Sielunmaisema Ensio Kettunen Mitä sinulle kuuluu? Tämän kysymyksen olemme itse kukin saaneet kuulla useaan otteeseen elämämme aikana. Vastauksena sanomme usein lakonisesti Hyvää tarkoittamatta sillä yhtään mitään. Toiset alkavat kysymyksen kuultuaan kertoa omista sairauksista ja ongelmista, naapureiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Jotkut ajattelevat, etteivät omat asiat ja kuulumiset kuulu muille. Mikä on sinun sielunmaisemasi? Kysymys asettaa kuulijan miettimään tarkemmin, mitä vastata kysymykseen. Kirjoittaja Voinsalmen tilan rannalla 2010 Matts Kettuin, sukumme esi-isän sielunmaisema oli Rantasalmen Voinsalmen kylässä. Hän muutti Ilomantsiin Koitereen pohjoisrannalle, Larinlahteen 1680-luvun alussa, v Kivilahden Kuoralahteen. Vuonna 1696 hän on muuttanut Kuolismaan Mativaaraan. Maisemat Ilomantsin Koitereella ja Kuolismaassa ovat samantapaisia kuin Rantasalmella. Pellot olivat pienempiä, mutta vesistö oli lähellä. Rantasalmella olleet rantakalliot puuttuvat Matin Ilomantsin sielumaisemasta. Matts Kettuin synnyinseudun sielunmaisema: Kallioinen, harmaa ranta, kylän vieressä oleva Repomäen louhikkoinen ja korkea vuori, jonka rinteillä kasvoivat käppyräiset petäjät, joita laskeva aurinko on värjännyt iltaisin kultaisiksi. Vuoren juurella on varjoisa vanha metsä, josta usva on levinnyt iltaisin lahden pohjukkaan ja rantaniityille harmaan valkoiseksi peitoksi. Aamulla lahden takaa idästä nouseva aurinko on ajanut aamutuulen kanssa yön usvan pois rannoilta ja rantaniityiltä. Uusi päivä kuivaa yöllisen usvan tuomat vesihelmet viljankorsilta, vilja kypsyy vienossa kesätuulessa. Minun sielunmaisemaan kuuluvat vähän samanlaiset asiat kuin esi-isälläni Matilla. Tässä minun iässäni sielunmaisemaan kuuluvat mökki, järvi, sauna ja ilta-aurinko. Ulkoisten puitteiden lisäksi siihen kuuluu koivunlehtien ja rantasaunan tuoksut. Kaipaan sielunmaisemaani luonnollisesti hiljaisuutta, jonka saa rikkoa järven laineiden hiljainen liplatus ratakivikkoa vasten, lokkien kaukainen kiljunta ja silloin tällöin kuuluva kuikan kutsuhuuto. Jossakin elämänvaiheessa sielunmaisemani oli toisenlainen. Sielunmaisema muuttuu ajan mukana, ihmisen vanhetessa ja elämänkokemuksen karttuessa. Sairaudet, stressi ja elämänkohtalot muokkaavat myös meidän sielunmaisemaamme. Joskus talvi-iltaisin ajattelen omaa sielunmaisemaani ja saan kosketuksen sielunmaisemani kesään. Edesmennyt kesä oli lämmin, kuiva ja valoisa. Kesän marjasato oli runsas ja hyvänlaatuinen. Syksyn tulo viipyi ja saimme nauttia pitkälle syyskuun puolelle kesän lämpöä. Syksy oli pitkä ja kostea. Lämpimät kesäyöt ja kuumat päivät toivat mieleen välimeren rannalla tai Canarialla vietetyt viikot vuosien varrella. Syyslomalla kävimme vaimon kanssa Kuusamossa, emme kaivanneet etelän lämpöön. Olimme saaneet nauttia hyvistä ja kauniista ilmoista täällä
15 15 kotimaassa. Joskus olen miettinyt miten erilaiset meidän ihmisten sielunmaisemat ovat. Toisilla meistä ei ole varaa omaan kotiin, kesämökkiin, lomamatkoihin eikä muuhunkaan meidän keskivertoisten ihmisten menoihin. On puutetta kaikesta. Ei ole varaa edes jokapäiväiseen ruokaan, saatikka huvituksiin. Sain elää lapsuuden pienessä maatalossa, jossa oli kaikesta puutetta. Vaatteeni olivat vahoja ja risoja. Vaatteet pidettiin loppuun saakka ja usein isojen veljien vaatteet saivat kelvata nuoremmille. Muistan erään tilanteen koulussa, kun eräs tyttö katsoi minuun pitkään ja sanoi miten sinä voit olla tuollaisissa rääsyissä koulussa. Sanat tekivät silloin kipeää murrosikäisen nuoren sieluun. Emme saaneet taskurahoja vanhemmiltamme, mutta keräsimme marjoja ja käpyjä pienestä pitäen, saadaksemme edes hiukan omaa rahaa. Silloiset lapsuuden ja nuoruuden sielunmaisemani olivat erilaiset verrattuna nykyiseen sielunmaisemaani. Olot suomessa ovat muuttuneet niistä ajoista ratkaisevasti. Sosiaalitoimi avustaa nykyään avun tarpeessa olevia. Työttömät saavat ansiosidonnaista päivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyseläkettä tai muita yhteiskunnan tukiaisia. Iän karttuessa aletaan maksaa vanhuseläkettä, jolla tullaan toimeen paremmin kuin ennen pelkällä kansaneläkkeellä. Onko kaikilla suomalaisilla elinolot parantunut entisiin aikoihin verrattuna? Tunnen muutamia ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Osalla heistä syynä heikkoon taloustilanteeseen on kuningas alkoholi, osalla joku muu syy. Alkoholistille ei voi antaa rahaa, sillä kaikki rahat menevät alkoholijuomiin. Mitenkä autamme ihmistä, jolla on muusta syystä, kuin alkoholista johtuva köyhyys? Muistan omasta lapsuudesta ajanjakson, kun saimme syksyisin ennen joulua joulupaketteja, jossa oli vanhoja vaatteita ja ruokatarvikkeita. Osa vaatteista ei sopinut kenenkään, joten ne heitimme menemään. Usein paketin lähettäjät olivat vanhoja ihmisiä, joten lapsille ja nuorille sopivia vaatteita ei löytynyt paketeista. Ruokatarvikkeet olivat hyvä lisä ruokavalioomme. Pakettien lähettäjillä oli kuitenkin hyvä tarkoitus olla edistämässä meidän elinolojamme parempaan suuntaan. Nykyään Ihmiset ovat muuttuneet entistä enemmän itsekkäämmiksi. Naapuriapu on harvinaisempaa kuin ennen. Mielestäni toisten ihmisten auttaminen on lähdettävä ihmisestä itsestä, kukin meistä saa luvan toimia omantuntonsa mukaan. Auttaja saa aina hyvän mielen ja autettava saa apua oman arjen pyörittämiseen. Miten ihminen voi olla edesauttamassa omaa hyvinvointiaan? Itse muista lapsuudesta ja nuoruudesta sen, että perheen pienet tulot ajoivat minut koulunpenkille ja aikuisiässä samantapainen tunne ajaa minua yhä uudelleen ja uudelleen yrittämään elämässä eteenpäin. Onneksi ikä on tuonut muutosta elämään. Toiminnot ovat alkaneet hidastua, vaikka joskus läheiset joutuvat vieläkin toppuuttelemaan menohalujani. Sielunmaisemani on vuosien saatossa ollut moninainen. Se on ollut muutoksen ja uudistumisen kourissa useaan otteeseen ja se muuttuu edelleen.
16 16
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotPuheenjohtajan tervehdys
Puheenjohtajan tervehdys Hyvät sukuseuralaiset, terveiset täältä Savonlinnasta näin joulun alla. Saan tämän jäsenkirjeen viimein liikkeelle. Kesä oli lämmin ja ainakin minun osalta kiireinen, kaikenlaisten
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotTiedote 1/2013 20.1.2013
Tiedote 1/2013 20.1.2013 Kuluvan vuoden tapahtumat Sukukokous Menneen vuoden tärkein tapahtuma oli sukukokous Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa 13.7.2012. Kokouspaikka oli sukukokouksen pitämiseen
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotNorth2north Winnipeg Kanada
North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotTOP-jakso Isle of Wight saarella
TOP-jakso Isle of Wight saarella Matkamme alkoi torstaina 6.10, jolloin lähdimme yöjunalla Helsingin lentokenttää kohti. Lentomme lähti klo 8.10 ja perillä Lontoossa olimme klo 9.15. Gatwickin lentokentältä
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotSeoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8
Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Lisätiedotkielipassi Moduuli 1
kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa
ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa 22.-29.4.2018 Su 22.4.2018 Matka lähti Kuopiosta, Rissalan lentoasemalta. Morotettiin porukat ja hypättiin myöhässä olevaan koneeseen. Eväät syötiin suomalaisella
LisätiedotOlipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi
Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.
JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET. sivu RÖSKÖSSÄ PIDETTY VUOSIKOKOUS...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 2 SUKUSEUROJEN YHTEINEN
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotPiristen sukuseura ry Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa
Piristen sukuseura ry www.pirinen.suvut.fi Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa 30.05.2017 Hyvät Piristen suvun jäsenet Tässä kirjeessä on puheenjohtajan tervehdys, jatkoa Alpo Pirisen tarinaan sukuseuran
Lisätiedot- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä
Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotPegasosten ja yksisarvisten maa
Pegasosten ja yksisarvisten maa Olipa kerran pegasos Lily joka asui perheensä kanssa pilvien päällä. Pegasokset ja yksisarviset ovat sodassa vaikka heillä on sama jumalatar alicorn tamma Alron. Lily ja
LisätiedotRaportti työharjoittelusta ulkomailla
Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni
LisätiedotTarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla
Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.
Lisätiedot4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.
Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotEibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen
Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotPeltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30
Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat
KUN TARVITSET APUA Hätätilanne Kun tarvitset apua, soita hätäkeskuksen hätänumeroon 112. Kun soitat hätänumeroon, et tarvitse suuntanumeroa. Yleisestä puhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
LisätiedotPielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009
Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotOppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi
EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan
LisätiedotBIARRIZ
BIARRIZ 10.-11.10.2016 AIRBNB EI OLE MEITÄ VARTEN Tässä kirjoituksessa valotan hieman ensikokemuksiamme suositusta majoitusmuodosta Airbnb:stä Siitä ei tullut tämän kokemuksen perusteella ole eläkeläisten
Lisätiedothttp://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related
Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotTarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.
ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013
JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala
Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotHalssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLuontoa ja kulttuuria kurssi Hailuotoon pyörällä elokuussa 2014
Luontoa ja kulttuuria kurssi Hailuotoon pyörällä elokuussa 2014 Reissuun lähdimme koleassa syyssäässä. Sade3a oli luva3u koko matkalle, mu3a kertaakaan ei satanut. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli torilla,
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
Lisätiedot]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv
]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,
LisätiedotModuuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
LisätiedotKlo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset
KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.
LisätiedotHailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki
Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun
LisätiedotJOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun
JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotMuistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00
Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
Lisätiedot