SATAKUNNAN OPPISOPIMUSKESKUS

Transkriptio

1 Maailma on täynnä ammatteja. Opi omasi. SATAKUNNAN OPPISOPIMUSKESKUS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 4 Oppisopimuskoulutus Suomen koulutusjärjestelmässä... 5 Yrittäjän oppisopimuskoulutus... 6 Perusasioita... 7 Tutkinnon valinta ja toteutus... 8 Sitoutuminen Henkilökohtaistaminen Työssä oppiminen...12 Tietopuolinen oppiminen Oppisopimuksen muutokset Oppisopimuksen päättyminen Oppisopimustutkinnot Linkkejä

4 YLEISTÄ Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (hops) perustuvaa opiskelijan, työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välistä yhteistyötä. Oppisopimuksen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laativat opiskelija, työnantaja ja paikallishallintoviranomainen (oppisopimuskeskuksen koulutustarkastaja) yhdessä. Enemmän tietoa henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta on sivulla 8. Opiskelusuunnitelmaan kuuluu työssä oppimista työpaikalla ja tietopuolista oppimista oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksessa tarvitaan eri osapuolten hyvää yhteistyötä ja sitoutumista, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on hankkia todellisessa työsuhteessa hyvä käytännön ammattitaito sekä suorittaa tutkinto. Oppisopimuksella voi suorittaa lähes kaikkien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja (tutkintolista on tämän esitteen lopussa). Tutkinnot suoritetaan pääasiassa näyttötutkintoina. Oppisopimuskoulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta riippuen. Oppisopimuskoulutus on oppilaitoksessa toteutettavan koulutuksen rinnakkaismuoto (samat ammatilliset tutkinnot), joka pohjautuu Opetushallituksen hyväksymiin opetussuunnitelmiin (perustutkinnot) tai näyttötutkinnon perusteisiin (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Oppisopimuskoulutus soveltuu yhtä hyvin nuorille kuin aikuisillekin. Lisäkoulutus ilman tutkintotavoitetta on myös mahdollista. Koulutusaika on tällöin 4 kk - 12 kk riippuen opiskelijan koulutuksesta, ammattitaidosta ja asetetuista tavoitteista. Näin se käy: 1. Opiskelija hankkii oppisopimuspaikan. 2. Työnantaja, opiskelija ja oppisopimiskeskuksen edustaja laativat sopimuksen. 3. Opiskelija osallistuu oppisopimusaikana tai sen päätyttyä ammatin hallintaa mittaaviin näyttökokeisiin. 4

5 OPPISOPIMUSKOULUTUS SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ 5

6 YRITTÄJÄN OPPISOPIMUSKOULUTUS Yrittäjän oppisopimuskoulutus on oppisopimuksen erityismuoto. Koulutus on pääosiltaan samanlaista kuin muillakin opiskelijoilla, mutta kyseessä ei ole työsopimus. Yrittäjän oppisopimuskoulutus on työssä oppimista omassa yrityksessä, esim. kun yrittäjä haluaa parantaa ammatillista pätevyyttään. Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle edullinen koulutusmuoto muihin koulutusvaihtoehtoihin verrattuna. Yrittäjä voi suorittaa minkä tahansa tutkinnon, mutta erityisesti yrittäjyyteen painottuvia ovat yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisammattitutkinto. Yrittäjän tukena tulee olla toinen yrittäjä, jota kutsutaan mentoriksi. Mentori voi saada koulutuskorvausta valmennukseen käyttämästään ajasta (työssä oppimisen ohjausta, neuvontaa ja arviointia). 6

7 PERUSASIOITA Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus. Sopimuksessa määritellään mm. oppiaika, suoritettava tutkinto, työaika, palkkaus ja koeaika. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä: - laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) - laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( L 631/1998, A 812/1998) Näiden lisäksi noudatetaan mm. työsopimus- vuosiloma- ja työturvallisuuslakeja. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja muut lakisääteiset sivukulut sekä vakuutukset. Oppisopimuskoulutukseen kuuluvan teoriaopetuksen ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Palkattomilta jaksoilta opiskelija on oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin. Teoriaopetus ja näytöt ovat maksuttomia sekä opiskelijalle että työnantajalle. Oppisopimussuhteessa lomaoikeus karttuu myös teoriajaksojen aikana, sekä palkallisilta että palkattomilta jaksoilta. Tutkinto suoritetaan näyttökokeilla. Työnantajalle Työnantaja saa valtion maksamaa koulutuskorvausta, jonka määrä sovitaan ennen sopimuksen hyväksymistä. Koulutuskorvausta maksetaan koko oppisopimusajalta kolme kertaa vuodessa arviointia vastaan. Työvoimahallinto voi myöntää työnantajalle palkkatukea. Palkkatukeen liittyvissä asioissa on ennen oppisopimuksen alkamista otettava yhteyttä siihen työvoimatoimis toon, jonka alueella henkilö on työnhakijana. Opiskelijalle Opiskelija saa työnantajalta palkkaa ja käytännön opetuksen. Teoriajaksoilta mahdollisesti maksettavia opintososiaalisia etuuksia ovat päiväraha, perheavustus sekä matka- ja majoituskorvaus. Päivärahaa (14 eur/teoriapäivä) maksetaan palkattomilta teoriajaksoilta. Perheavustusta (16 eur/teoriapäivä) maksetaan päivärahan lisäksi, mikäli opiskelijalla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia. Matka- ja majoituskorvausta maksetaan koti- tai työssäkäyntipaikkakunnan ulkopuolisilta teoriajaksoilta. Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan (yksi meno-paluu -matka/teoriajakso). Majoituskorvaus on 5 eur/teoriapäivä (useamman kuin yhden päivän jaksoilta). Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksista on saatavilla alan työehtosopimuksesta, työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä, työsuojelutarkastajilta sekä työsuhdetiedosta (p ). 7

8 TUTKINNON VALINTA JA TOTEUTUS Perustutkinto Perustutkinto tulee kyseeseen silloin, kun koulutukseen osallistuvalla ei ole alan aiempaa ammatillista koulutusta tai kyseessä on ammattialan vaihto. Ammatillinen peruskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan opetushallituksen hyväksymien ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteiden pohjalta työpaikalle ja opiskelijalle soveltuvaksi kokonaisuudeksi. Keskeiset työtehtävät ja opintokokonaisuudet sekä niitä täydentävä tietopuolinen koulutus pyritään järjestämään niin, että ne tukevat toisiaan. Opetusministeriö ei aseta ammatilliselle peruskoulutukselle määrällisiä rajoituksia. Perustutkinnot (120 ov) antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin sekä kelpoisuuden yliopisto-opintoihin sen mukaan, mitä ao. yliopisto tai korkeakoulu päättää. Lisäkoulutus Ammatillinen lisäkoulutus voi olla joko tutkintotavoitteista tai muuta lisäkoulutusta (ei tutkintotavoitteista). Lisäkoulutuksen tavoitteena on ammattitaidon syventäminen, laajentaminen, erikoisosaaminen tai uusien valmiuksien hankkiminen. Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus tähtää joko ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus suunnitellaan ja toteutetaan opetushallituksen hyväksymien näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Muussa, ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa koulutuksen sisältö ja opetusjärjestelyt räätälöidään yksilöllisesti. Suunnittelussa huomioidaan opiskelijan ja työnantajan tarpeet sekä mahdollisuudet. Ei-tutkintotavoitteista koulutusta on mm. kaikki se koulutus, johon opetushallitus ei ole vahvistanut tutkinnon perusteita, mutta joihin muut viranomaistahot ovat asettaneet tietyt pätevyysvaatimukset. Lisäkoulutus, jonka tavoitteena ei ole koko tutkinto, vaan ainoastaan osa vahvistetusta tutkinnosta, luetaan myös ei-tutkintotavoitteiseksi lisäkoulutukseksi. Lisäkoulutukseen opetusministeriö asettaa vuosittain määrälliset kiintiöt. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. 8

9 Näyttötutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisväestöä varten suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta on säädetty ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja asetuksessa. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Tutkintoon osallistumiseen ei aseteta koulutukseen osallistumisehtoja. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Ne muodostuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista. Työ- ja elinkeinoelämä osallistuu vahvasti näyttötutkintojen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Työelämän ja opetusalan asiantuntijoista koostuvat, opetushallituksen nimeämät tutkintotoimikunnat johtavat tutkintojen järjestämistä ja myöntävät tutkintotodistuksen. Myös työelämän asiantuntijoita osallistuu näyttöjen suunnitteluun ja arviointiin. 9

10 SITOUTUMINEN Opiskelija sitoutuu työntekoon ja opiskeluohjelmansa mukaiseen työssäoppimiseen työn antajansa alaisena osallistumaan teoriaopintoihin ja näyttöihin arvioimaan omaa menestymistään opiskelemaan ja oppimaan Työnantaja sitoutuu nimeämään vastuullisen työpaikkakouluttajan ohjaamaan ja opettamaan opiskelijaa tarjoamaan oppimistavoitteita tukevia tehtäviä järjestämään oppilaalle mahdollisuuden osallistua teoria-opintoihin ja näyttöihin arvioimaan yhdessä oppilaan kanssa tämän edistymistä maksamaan opiskelijalle vähintään alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa Oppilaitos sitoutuu järjestämään teoriaopetuksen kehittämään opiskelijan ammattitaitoa yhteistyössä muiden osapuolten kanssa ohjaamaan opiskelijaa tutkinnon tai sen osien suorittamiseen arvioimaan oppimisen edistymistä ja antamaan todistuksen teoriaopetuksesta Oppisopimuskeskus sitoutuu suunnittelemaan ja käynnistämään koulutuksen yhteistyössä opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen kanssa sovitun teoriaopetuksen, opiskelijan opintososiaalisten etujen ja näyttökokeiden kustannusten maksamiseen maksamaan työnantajalle koulutuskorvausta koulutuksen seurantaan antamaan opiskelijalle todistuksen opiskelun päätyttyä 10

11 HENKILÖKOHTAISTAMINEN Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistaminen sisältyy tutkinnon suorittamisen tai koulutukseen hakeutumiseen näyttötutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet. Hakeutuminen Koulutuksen järjestäjä (oppisopimuskeskus) ja tutkinnon järjestäjä (oppilaitos) selvittävät tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen, muun aikaisemmin saavuttaman osaamisen, muut lähtökohdat ja henkilölle soveltuvan tutkinnon. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Henkilökohtaistamissuunnitelmaan kirjataan todetut oppimistarpeet ja tavoitteet sekä niiden saavuttamiseen tarvittava valmistava koulutus. Jos tutkinnon suorittajan aikaisempaa osaamista on tunnistettu, voi hän mennä suoraan näyttöön. Jos taas aikaisempaa osaamista on tunnustettu ei näyttöä tarvita. Tutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi tunnustetaan myös aikaisemmin osoitettu ja arvioijien hyväksymä osaaminen. 11

12 TYÖSSÄ OPPIMINEN Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on avainasemassa. Sen pitää olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitavaa. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen on syytä perehtyä perusteellisesti, sillä hyvä suunnitelma varmistaa oppimisen Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tavoitteet rakentuvat seuraavasti: tutkinnon perusteet opintokokonaisuuden tavoitteet työpaikan tavoitteet ja mahdollisuudet opskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja tavoitteet. Tutkinnon suorittajalle nimetyn vastuullisen työpaikkakouluttajan, tehtävänä on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen organisointi, ohjaus/opastus ja arviointi. Työpaikkakouluttaja on tutkinnon suorittajan kannalta tärkeä henkilö. Hänellä on vastuu mm: tutkinnon suorittajan ammatillisesta kehittymisestä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelusta toimiminen yhteyshenkilönä tietopuolisen koulutuksen järjestäjään toimia työnopastajana ja ohjaajana antaa palautetta koulutuksen edistymisestä Arvioinnin tehtävänä on antaa tutkinnon suorittajalle tietoa koulutuksen tilasta. Se on siis koulutuksen ohjausväline. Oppimisen kannalta on tärkeää, että työpaikkakouluttaja antaa rakentavaa palautetta myös hankalissa tilanteissa sekä kannustaa tutkinnon suorittajaa löytämään hänen vahvuuksiaa ja kehittämisalueitaan. Säännöllinen ja suunniteltu arviointi sekä palaute oppimisen edistymisestä ovat tärkeitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. 12

13 TIETOPUOLINEN OPPIMINEN Tietopuoliset opinnot ovat osa oppisopimuskoulutusta. Ne antavat tiedollisen perustan ja auttavat ymmärtämään, miksi mitäkin työtehtävää tehdään ja mikä on niiden suhde koko työprosessiin. Teoriatehtävät liittyvät omaan työhön, eri työtapojen ja työkäytäntöjen perusteluihin sekä työstä saatujen omien kokemusten pohdintaan. Tietopuolisen opetuksen järjestää yleensä ammatillinen oppilaitos tai jokin muu koulutusorganisaatio. Työpaikkakouluttajakin voi ohjata ja opettaa ammatin teoriaan liittyvissä asioissa. Teoriaopetuksen määrä ja sisältö riippuvat koulutuksen tavoitteista ja opiskelijan aikaisemmista opinnoista. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on yleensä enemmän teoriaa kuin lisäkoulutuksessa. Teoriaopintojen suunnitteluun osallistuvat oppilaitos, opiskelija, työnantaja ja oppisopimuskeskus. Paras oppimistulos saavutetaan oppisopimuksen osapuolien tiiviillä yhteistyöllä ja opiskelijalle annettavilla, mahdollisimman monipuolisilla työ- ja teoriatehtävillä. 13

14 OPPISOPIMUKSEN MUUTOKSET Oppisopimuksen muutoksista sovitaan aina yhdessä koulutustarkastajan kanssa. Niistä tehdään erillinen muutosesitys. Oppiajan muutos Oppisopimusaikaa voidaan lyhentää tai jatkaa perustelluista syistä. Lyhentäminen voi olla mahdollista esim. jos oppimistavoite on saavutettu arvioitua aikaisemmin. Jatkoaika taas saattaa olla tarpeen esim. silloin, kun halutaan laajentaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sisältöä. Oppisopimuksen keskeytyminen Oppisopimus voi keskeytyä mm. äitiysloman, armeijan tai muun pitkähkön työstä poissaolon vuoksi. Oppisopimus voidaan keskeyttää myös muista syistä sopimalla tauko tietylle ajanjaksolle (esim. määräaikainen siirto muihin tehtäviin). Tällöin opiskelija tekee töitä (tms.) mitä ei ole sovittu hänen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan ja mikä ei edistä hänen oppisopimuksessa ajateltua oppimistaan. Oppisopimuksen purkaminen Oppisopimus voidaan purkaa lain määrittämällä tavalla seuraavasti: Opiskelija ja työnantaja voivat yhteisellä sopimuksella purkaa oppisopimuksen välittömästi. Sen lisäksi, mitä työsopimuslaissa on säädetty työsuhteen yksipuolisesta purusta, oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä tai 17 :ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Laki ammatillisesta koulutuksesta, 18 14

15 OPPISOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Oppisopimus lakkaa, kun sovittu oppiaika päättyy tai sopimus on purkautunut. Tutkinnot ja näyttökoe Ammatilliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan tutkintotoimikuntien valvomissa tilaisuuksissa. Oppilaitokset järjestävät näyttötilanteet pääosin aidoissa työympäristöissä, työpaikalla. Tutkinnot muodostuvat osista, toimintakokonaisuuksista. Tutkintonäytöt suoritetaan toimintakokonaisuuksittain. Tutkinnot arvioidaan perustutkinnoissa arvosanoin 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan hyväksytty / hylätty. Todistuksen myöntää hyväksytysti suoritetun näyttökokeen jälkeen kyseisen alan tutkintotoimikunta. Päättöarviointi ja todistus Oppisopimuksen päätyttyä opiskelija ja työpaikkakouluttaja käyvät päättöarviointikeskustelun, jolloin arvioidaan kaikki henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa olleet toimintakokonaisuudet. Päättöarviointikeskustelun pohjalta tehty koulutuskertomus toimitetaan välittömästi koulutuksen päätyttyä oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuskeskus antaa oppisopimuskoulutuksesta opiskelijalle todistuksen, johon on kirjattu koulutuksessa noudatetut opiskelusuunnitelman tai tutkinnon perusteet, koulutusajan pituus ja opiskelijan suoritusten arvioinnit sekä yleisarvosana työnantajan ja teoriaopetuksen järjestäjän arvioinnin pohjalta. Todistusta ei kirjoiteta, jos sopimus on purkautunut ennen koeajan päättymistä. Tutkintotodistuksen saamiseksi opiskelijan on suoritettava hyväksyttävästi näyttökokeet. Palautettu koulutuskertomus on myös edellytys sille, että työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta. Stipendi Näyttötutkintona suoritetusta ammatillisesta perustutkinnosta ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta opiskelija voi hakea Koulutusrahaston (www. koulutusrahasto.fi) myöntämää ns. ammattitutkintostipendiä. Stipendi on suuruudeltaan ( tai sen jälkeen suoritetut tutkinnot) 365 euroa. Poikkeustapauksissa, mikäli Koulutusrahasto hylkää opiskelijan hakemuksen, opiskelija voi saada stipendin oppisopimuskeskuksesta. Tällaisessa tapauksessa tulee ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen. 15

16 OPPISOPIMUSTUTKINNOT Lyhenteet: pt = perustutkinto, ko = koulutusohjelma, at = ammattitutkinto, eat = erikoisammattitutkinto Humanistinen ja kasvatusala Vapaa-aika ja nuorisotyö Opetus- ja kasvatustyö Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) - Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ko Ammattitutkinto: Lasten ja nuorten erityisohjaajan at Kielitieteet Viittomakielisen ohjauksen pt - Viittomakielisen ohjauksen ko (viittomakielen ohjaaja) Lapsi- ja perhetyön pt - Lapsi- ja perhetyön ko (lastenohjaaja) Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus Ammattitutkinto: Suntion at Ammattitutkinto: Asioimistulkin at 16

17 KULTTUURIALA Viestintä ja informaatiotieteet Perustutkinnot: Audiovisuaalisen viestinnän pt - Audiovisuaalisen viestinnän ko (media-assistentti) Kuvallisen ilmaisun pt - Kuvallisen ilmaisun ko Audiovisuaalisen viestinnän at Informaatio- ja kirjastopalvelualan at Valokuvaajan at Audiovisuaalisen viestinnän eat Valokuvaajan eat Tanssialan pt - Tanssijan ko (tanssija) Ammattitutkinto: Teatterialan at Erikoisammattitutkinto: Teatterialan eat Käsi- ja taideteollisuusalan pt (artesaani) - Esinesuunnittelun ja valmistuksen ko - Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen ko - Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen ko Teatteri ja tanssi KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Aseseppäkisällin at Hopeasepän at Kaivertajan at Keramiikkakisällin at Kiviseppäkisällin at Kultaajakisällin at Kultasepän at Käsityöntekijän at (valmisteilla) Lasinpuhaltajakisällin at Luonnontieteellisen alan konservoinnin at Maalarin at Mallinrakentajakisällin at Puusepänalan at Restaurointikisällin at Romanikulttuurin ohjaajan at Saamenkäsityökisällin at Seppäkisällin at Sisustusalan at Soitinrakentajakisällin at Tekstiilialan at Vaatetusalan at Veneenrakentajan at Verhoilijan at Aseseppämestarin eat Hopeaseppämestarin eat Kaivertajamestarin eat Keramiikkamestarin eat Kiviseppämestarin eat Kultaajamestarin eat Kultaseppämestarin eat Lasinpuhaltajamestarin eat Maalarin eat Mallinrakentajamestarin eat Puuseppänalan eat Restaurointimestarin eat Romanikulttuuriohjaajan eat Saamenkäsityömestarin eat Seppämestarin eat Sisustusalan eat Soitinrakentajamestarin eat Tekstiilialan eat Vaatetusalan eat Venemestarin eat Verhoilijamestarin eat Musiikki Musiikkialan pt - Muusikon ko (kirkkomuusikko, laulaja, säestäjä, yhtye-/orkesterimuusikko) - Soitinhuollon ja musiikin teknologian ko (musiikkiteknologi, pianonvirittäjä, soitinhuoltaja) Ammattitutkinto: Rytmimusiikkituotannon at (valmisteilla) 17

18 Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tietojenkäsittelyn pt (datanomi) - Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin ko - Tietojärjestelmien kehittämisen ko Ammattitutkinto: Tietojenkäsittelyn at Erikoisammattitutkinto: Tietojenkäsittelyn eat 18

19 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perustutkinnot: Liiketalous ja kauppa Liiketalouden pt (merkonomi) - Asiakaspalvelun ja markkinoinnin ko - Taloushallinnon ko - Toimistopalvelujen ja tietohallinnon ko - Informaatio- ja kirjastopalvelujen ko Johtamisen eat Kaupan esimiehen eat Markkinointiviestinnän eat Taloushallinnon eat Ulkomaankaupan eat Viestinvälitys ja logistiikkapalvelujen eat (valmisteilla) Yrittäjän eat Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen at Isännöinnin at Kiinteistövälitysalan at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Rahoitus- ja vakuutusalan at Sihteerin at Taloushallinnon at Tullialan at (valmisteilla) Ulkomaankaupan at Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen at Virastomestarin at Yrittäjän at 19

20 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Perustutkinnot: Arkkitehtuuri ja rakentaminen Talotekniikan pt - Kiinteistönhoidon ko (kiinteistönhoitaja) - LVI-asennuksen ko (LVI-asentaja) - Teknisen eristyksen ko (tekninen eristäjä) Maanmittausalan pt - Maanmittaustekniikan ko (kartoittaja) Rakennusalan pt - Maarakennuksen ko (maarakentaja) - Maarakennuskoneen kuljetuksen ko (maarakennuskoneen kuljettaja) - Talonrakennuksen ko (talonrakentaja) Ammattisukeltajan at Ilmastointiasentajan at Ilmastointijärjestelmien puhdistajan at Kaukolämpöasentajan at Kiinteistönhoitajan at Kylmäasentaja at Lattianpäällystäjän at Lämmityslaiteasentajan at Maarakennusalan at Putkiasentajan at Rakennustuotannon at Rakennustuotealan at Suunnitteluassistentin at Talonrakennusalan at Teknisen eristäjän at Teollisuusputkiasentajan at Vesihuoltoalan at Kone-, metalli- ja energiatekniikka Kone- ja metallialan pt - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon ko (automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja) - Valimotekniikan ko (valaja, valumallinvalmistaja) - Valmistustekniikan ko (hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppä-hitsaaja, työvälinevalmistaja) Hissiasentajan at Hitsaajan at Kaivosalan at Koneenasentajan at Koneistajan at Laivanrakentajan at Levytekniikan at Lämmityslaiteasentajan at Metallien jalostuksen at Rakennuspeltisepän at Työvälinevalmistajan at Valajan at Valumallin valmistajan at Hitsaajamestarin eat Koneenasentajamestarin eat Koneistajamestarin eat Levytyömestarin eat Rakennuspeltisepän eat (valmisteilla) Työvälinemestarin eat Valajamestarin eat Valumallimestarin eat Ilmastointialan eat Kaukolämpöyliasentajan eat Kiinteistönhoitajan eat Kylmämestarin eat Lattiamestarin eat Maarakennusalan eat (valmisteilla) Putkiasentajan eat Rakennusalan työmaapäällikön eat Talonrakennusalan eat 20

21 Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähköalan pt (asentaja) - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon ko - Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan ko - Sähkö- ja energiatekniikan ko Automaatioasentajan at Elektroniikka- ja sähköteollisuuden at Elektroniikka-asentajan at Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan at Kotitalouskoneasentajan at Sähköasentajan at Sähkölaitosasentajan at Voimalaitoksen käyttäjän at Automaatioyliasentajan eat Elektroniikkayliasentajan eat Sähkölaitosyliasentajan eat Sähköyliasentajan eat Tieto- ja tietoliikennetekniikka Tietokoneasentajan at Tietoliikenneasentajan at Tietokoneyliasentajan eat Tietoliikenneyliasentajan eat Graafinen ja viestintätekniikka Painoviestinnän pt - Ulkoasun toteuttajan ko (painotuotanto-assistentti) - Painotekniikan ko (painotuotantoassistentti) Digitaalipainajan at Jälkikäsittelykoneenhoitajan at Painajan at Painopinnanvalmistajan at Faktorin eat Kirjansitojamestarin eat Kirjapainoteknikon eat Konesitojamestarin eat Painajamestarin eat Rotaatiomestarin eat Sivunvalmistajamestarin eat Elintarvikealan pt - Elintarviketeknologian ko (elintarvikkeiden valmistaja) - Leipomoalan ko (leipuri-kondiittori) - Liha-alan ko (lihatuotteiden valmistaja) - Meijerialan ko (meijeristi) Elintarvikejalostajan at Elintarviketeollisuuden at Kondiittorin at Leipomoteollisuuden at Leipurin at Lihanjalostajan at Lihateollisuuden at Maidonjalostajan at Meijeriteollisuuden at Elintarviketekniikan eat Kondiittorimestarin eat Leipurimestarin eat Perustutkinnot: Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Puualan pt - Levyteollisuuden ko (levyprosessinhoitaja) - Puusepän ko (puuseppä) - Sahateollisuuden ko (sahaprosessinhoitaja) Kemiantekniikan pt - Kemiantekniikan ko (prosessinhoitaja) - Biotekniikan ko (prosessinhoitaja) Laboratorioalan pt - Laboratorioalan ko (laborantti) Muovi- ja kumitekniikan pt - Kumitekniikan ko (kumituotevalmistaja) - Muovitekniikan ko (muovituotevalmistaja) Paperiteollisuuden pt - Massan valmistuksen ko (paperiprosessinhoitaja) - Paperin ja kartongin valmistuksen ko (paperiprosessinhoitaja) - Paperin jalostuksen ko (paperinjalostaja) 21

22 Pintakäsittelyalan pt - Maalausalan ko (lattianpäällystäjä, maalari) - Puuteollisuuden pintakäsittelyn ko (pintakäsittelijä) - Teollisen pintakäsittelyn ko (korroosionestomaalari, pintakäsittelijä) Veneenrakennuksen pt Verhoilu- ja sisustusalan pt Kemianteollisuuden at Korroosionestomaalarin at Kumialan at Lasikeraamisen alan at Levyalan at Maalarin at Muovimekaanikon at Paperiteollisuuden at Puusepänalan at Saha-alan at Teollisen pintakäsittelijän at Veneenrakentajan at Kemianteollisuuden eat Levymestarin eat Maalarimestarin eat Muovitekniikan eat Paperiteollisuuden eat Pintakäsittelymestarin eat Puusepänalan eat Sahamestarin eat Venemestarin eat Perustutkinnot: Jalkinealan pt - Kenkä- ja nahka-alan ko (suutari) Tekstiilialan pt - Tekstiilitekniikan ko (tekstiilinvalmistaja) Vaatetusalan pt - Asustealan ko (modisti) - Pukuompelijan ko (pukuompelija) - Turkisalan ko (turkkuri) - Vaatturityön ko (vaatturi) Tekstiili- ja vaatetustekniikka Laukku- ja nahka-alan at Nahanvalmistajan at Jalkinealan at Tekstiilialan at Turkkurin at Vaatetusalan at Jalkinealan eat Laukku- ja nahkamestarin eat Nahanvalmistajamestarin eat Tekstiilialan eat Turkkurimestarin eat Vaatetusalan eat Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Perustutkinnot: Autoalan pt - Autokorinkorjauksen ko (autokorinkorjaaja) - Automaalauksen ko (automaalari) - Automyynnin ko (automyyjä) - Autotekniikan ko (ajoneuvoasentaja) - Varaosamyynnin ko (varaosamyyjä) Lennonjohdon pt - Lennonjohdon ko (lennonjohtaja) Lentokoneasennuksen pt -Lentokoneasennuksen ko (lentokoneasentaja) Logistiikan pt - Kuljetuspalvelujen ko (autonkuljettaja) - Varastopalvelujen ko (varastonhoitaja) Merenkulkualan pt - Kansi- ja konekorjauksen ko (korjaaja) - Sähkökäytön ko (laivasähköasentaja) - Konepäällystön ko (vahtikonemestari) - Kansipäällystön ko (vahtiperämies) Ajoneuvonosturinkuljettajan at Autokorimekaanikon at Automaalarin at Automekaanikon at Automyyjän at Autosähkömekaanikon at Henkilöautomekaanikon at Lastinkäsittelyalan at Lentoasemapalvelujen at Linja-autonkuljettajan at Metsäkoneasentajan at Pienkonemekaanikon at Puutavaran autokuljetuksen at Raskaskalustomekaanikon at Varaosamyyjän at Varastoalan at Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at 22

23 Ajojärjestelijän eat Autoalan myyjän eat Autoalan työnjohdon eat Autokorimestarin eat Automaalarimestarin eat Automekaanikon eat Lastinkäsittelyalan eat Varastoalan eat Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Perustutkinnot: Kello- ja mikromekaniikan pt - Kelloalan ko (kelloseppä) - Mikromekaniikan ko (mikromekaanikko) Suunnitteluassistentin pt - Teknisen suunnittelun ko (suunnitteluassistentti) Turvallisuusalan pt - Turvallisuusalan ko (turvallisuusvalvoja) Kivimiehen at Kunnossapidon at Lukkosepän at Nuohoojan at Rautatiekaluston kunnossapidon at (valmisteilla) Sisustusalan at (valmisteilla) Vartijan at Ympäristöhuollon at Kunnossapidon eat Lukkoseppämestarin eat Nuohoojamestarin eat Sisustusalan eat (valmisteilla) Tekniikan eat Tuotekehittäjän eat (useat koulutusalat) Turvallisuusvalvojan eat 23

24 Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Maatalousalan pt - Maatilatalouden ko (maaseutuyrittäjä) - Hevostalouden ko (hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja) - Turkistalouden ko (turkistarhaaja) Hevostenvalmentajan at Karjatalouden at Kengityssepän at Luonnonmukaisen tuotannon at Maatalouskoneasentajan at Mehiläistarhaajan at Ratsastuksenopettajan at Seminologin at Viljelijän at Maaseudun vesitalouden eat Ratsastuksenopettajan eat Tallimestarin eat Tarhaajamestarin eat Puutarhatalous Puutarhatalouden pt (puutarhuri) - Puutarhatuotannon ko - Viheralan ko - Kukka- ja puutarhakaupan ko Arboristin at Floristin at Puistopuutarhurin at Viinintuotannon at Viljelypuutarhurin at Floristimestarin eat Puistomestarin eat Taimistomestarin eat Kalatalous Kalatalouden pt - Kalatalouden ko (kalastaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastuksenohjaaja) Kalanjalostajan at Kalanviljelijän at Kalastusoppaan at Metsätalous Metsäalan pt - Metsätalouden ko (metsuri) - Metsäkonealan ko (metsäkoneenkuljettaja) - Metsien monikäytön ko (metsäluonnonhoitaja) Bioenergia-alan at Metsäkoneenkuljettajan at Metsätalousyrittäjän at Metsäkoneenkuljettajan eat Metsämestarin eat Luonto- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöalan pt - Ympäristöalan ko (ympäristönhoitaja) - Luontoalan ko (luontoyrittäjä) - Poro- ja luontaistalouden ko (luontotalousyrittäjä, porotalousyrittäjä) Erä- ja luonto-oppaan at Luonnontuotealan at Porotalouden at Keruutuotetarkastajan eat Luontokartoittajan eat Riistamestarin eat Muu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus Eläintenhoitajan at Golfkentänhoitajan at Golfkenttämestarin eat Koe-eläintenhoitajan eat Maaseudun kehittäjän eat 24

25 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan at Koulunkäyntiavustajan at Perhepäivähoitajan at Koulunkäyntiavustajan eat Sosiaali- ja terveysalan pt (lähihoitaja) - Ensihoidon ko - Kuntoutuksen ko - Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen ko - Mielenterveys- ja päihdetyön ko - Sairaanhoidon ja huolenpidon ko - Suu- ja hammashoidon ko - Vammaistyön ko - Vanhustyön ko - Asiakaspalvelun ja tietohallinnan ko Ammattitutkinto: Sosiaaliala Terveysala Jalkojenhoidon at Obduktiopreparaattorin at (valmisteilla) Sairaankuljettajan at Kipsimestarin eat Psykiatrisen hoidon eat Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Kehitysvamma-alan at (valmisteilla) Päihdetyön at Erikoisammattitutkinto: Kehitysvamma-alan eat (valmisteilla) Puhevammaisten tulkkipalvelun eat Vanhustyön eat Hammaslääketiede ja muu hammashuolto Hammastekniikan pt - Hammastekniikan ko (hammaslaborantti) Liikunnanohjauksen pt - Liikunnanohjauksen ko (liikuntaneuvoja) Hierojan at Liikunnan at Liikuntapaikkojenhoitajan at Valmentajan at Hierojan eat Liikuntapaikkamestarin eat Valmentajan eat Optiikkahiojan at Välinehuoltajan at Kuntoutus ja liikunta Tekniset terveyspalvelut Välinehuoltajan eat Lääkealan pt - Apteekkialan ko (lääketeknikko) - Lääkealan ko (farmanomi) Perustutkinnot: Hiusalan pt - Parturi-kampaajan ko (parturi-kampaaja) Kauneudenhoitoalan pt - Kosmetologin ko (kosmetologi) Ammattitutkinto: Hiusalan at Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Hiusalan eat Kosmetologin eat 25