Pyhä-Häkin kansallispuistossa juhlan tuntua: 60 vuotta suojeltuna

Transkriptio

1 Pyhä-Häkin kansallispuistossa juhlan tuntua: 60 vuotta suojeltuna Kymmenisen vuotta sitten koottiin Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYKY. KYKY-ryhmään kuuluu edustajia noin kahdestakymmenestä erilaisesta organisaatiosta. Ryhmän tavoitteena on tukea ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden ja yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen toiminnan mukaisiksi. Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä KYKY on nimennyt keskuudestaan viisi organisaatiota maakunnalliseksi ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi. Nämä viisi organisaatiota ovat: Jyväskylän luontokoulu/mankolan yhtenäiskoulu Keski-Suomen museo Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry Keski-Suomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Nämä organisaatiot ovat lupautuneet kokoamaan ja levittämään hyviä ympäristökasvatuksen käytäntöjä. Heillä on myös keskeinen rooli KYKY-ryhmän toiminnassa. Myös Pyhä-Häkin 60 - vuotisjuhlatapahtuman yhteistyökuvio sai alkunsa KYKY-ryhmän kokouksessa. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Maija Mikkola vastasi juhlatapahtuman suunnittelusta. Pyhä-Häkki on yksi seitsemästä kansallispuistosta, jotka perustettiin Suomeen vuonna Pyhä-Häkki on Etelä-Suomen hienoin yhtenäinen luonnontilainen vanha metsä, jossa humisevat 400 vuotta vanhat hongat. Puolet Pyhä-Häkin alasta on monimuotoista suoluontoa. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto on käyttänyt tätä puolen tunnin ajomatkan päässä olevaa luontokohdetta metsäalan, eräoppaiden ja ympäristönhoitajien opiskeluympäristönään ahkerasti. Jokainen vuosikurssi on käynyt tutustumassa kasvupaikka- ja suotyyppeihin, metsäsukkessioon sekä luonnontilaisuuden merkkeihin Pyhä-Häkissä. Meille olikin luontevaa lähteä mukaan juhlan suunnitteluun ja toteutukseen. Puiston juhlapäivä lauantaina 2. heinäkuuta oli onnistunut ja paikalla oli iso joukko vieraita ja puiston ystäviä. Alkukesällä vaivanneet hyttysetkin kunnioittivat tilaisuutta poissaolollaan. Aurinko ja leppeä kesätuuli kruunasivat juhlan. Infopisteen vieressä Pertti Hokkasen perheen järjestämät nokipannukahvit, letut ja makkarat varmistivat viihtyvyyden. Sivu 1 / 5

2 Niin kuin kunnon juhliin kuuluu, aluksi nostettiin malja pyöreitä täyttävälle puistolle. Juhlassa kuultiin juhlapuhe Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Tiina Hakkaraisen esittämänä sekä Saarijärven kaupungin tervehdys, jonka lausui talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi. Metsähallituksen luonto-opas Risto Pynnönen oli koonnut historiikin metsän rikkaista vaiheista ja se kuultiin elävään sävyyn huumorilla höystettynä. Alkuseremonian päätteeksi paljastettiin infopisteeseen laitettava runo. Runon kirjoitti aikoinaan kansallispuistosta kilometrin päässä sijainneen Riihimäen koulun opettajana toiminut Eetu Hyvämäki. Hän oli kirjoittanut kronikan Pyhähäkin kukat. Kronikassa kukin kukka esittäytyi vuorosanoin. Runonsäkeet ovat Pyhähäkin vanamon vuorosanat ja ne kuvaavat hyvin Pyhähäkin parasta antia ihmiselle: Ketä kutsuu honkien jylhyys, ikiaarnion juhlava hämäryys, hän luonnonpuistoon usein halaa rauhaa ja toivoa täynnä palaa. Runon tilaisuudessa luki Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston lehtori Sirpa Hernesmaa. Sivu 2 / 5

3 Seuraavaksi vuorossa oli puiston ikätovereiden muistaminen. Paikalla oli kymmenen vuonna 1956 syntynyttä miestä ja naista. He saivat rintaansa Metsähallituksen erikoissuunnittelija Maija Mikkolan kiinnittämän Pyhä-Häkin 60-vuotisjuhlapinssin. Puiston sisäänkäynnille oli pystytetty pettuleipäpiste, jossa näytettiin, miten pettua otetaan puusta. Lisäksi näytteillä oli pettua eri muodossa. Jokaisella vieraalla oli myös mahdollisuus itse kokeilla petunveistoa. Kuvassa luonto-ohjaaja Marlene Lindeman opettaa Lumi Salomaalle petunveistoa. Kuvassa pettua kuivattuna, paahdettuna, jauhona ja leipänä. Lisäksi pinjan siemeniä, lehtikuusipettua ja leppäpettua. Sivu 3 / 5

4 Jyväskylän luonnontieteellisestä museosta oli tuotu täytettyjä eläimiä ja kasvinäytteitä vieraiden ihmeteltäväksi. Sen yhteydessä oli leikkimuotoinen tietokilpailu, jossa piti muun muassa tunnistaa lintuja ja kasveja. Puolilta päivin lähti juhlakulkue luonto-opas Risto Pynnösen opastuksella kiertämään puiston reittiä. Matkalla Risto kertoi puiston historiaa, muun muassa sen monista tulipaloista ja männyn elosta ja kuolemasta. Matkalla oli Sirpa Hernesmaan kokoama suorasti, jossa kuultiin ja saatiin lukea Suomen monimuotoisesta suoluonnosta. Kotajärven rannalla saivat perheen pienimmät, ja miksei isommatkin, harjoitella kädentaitoja tekemällä kaarnalaivoja Metsähallituksen luontovalvoja Tapani Pohjosen opastuksella. Perustietoa Pyhä-Häkin kansallispuistosta: - Pinta-ala 13 neliökilometriä - Puiden keski-ikä 250 vuotta - Tunnetuin puu: kelottunut Vanha Puu syntynyt 1518, kuoli Vanhin elävä puu syntynyt kertaa metsäpaloja, viimeisin vuonna Kilpikaarnamäntyjä Sivu 4 / 5

5 Lisää tietoa Pyhä-Häkin kansallispuistosta ja muistakin luontokohteista, löydät Metsähallituksen luontoon.fi sivustolta osoitteesta Artikkelin ovat kirjoittaneet Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan opiskelijat Miia Koivikko ja Maria Lehtonen. Kuvat Maria Lehtonen. Valmistuminen ympäristönhoitajiksi häämöttää kesäkuussa 2017 ja kirjoitettu artikkeli liittyy Ympäristöviestintään ohjaamisen valinnaiseen tutkinnon osaan. Sivu 5 / 5