Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, muistilaput perusopetuksen ops-perusteisiin:

Transkriptio

1 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, muistilaput perusopetuksen ops-perusteisiin: Autenttisuus Kielikasvatuksessa autenttisuus nähdään kokemuksellisuutena. Autenttista on se, minkä kielenkäyttäjä näkee aitona, mielekkäänä ja tarkoituksenmukaisena. Oppilaiden osallistuminen käsiteltävien tekstien ja arviointitapojen valintaan on autenttisuutta. Kotikansainvälisyys eli aistien avaaminen läsnä olevalle kansainvälisyydelle (lähiympäristössä, omassa kunnassa tai virtuaalisesti) edistää autenttisuutta. Englanti globaalin viestinnän kielenä Englantia käytetään enemmän kuin mitään muuta kieltä maailmanlaajuisesti ihmisten vuorovaikutuksessa eri elämänaloilla. Englannin kielen käyttäjät ovat näin ollen useimmiten muita kuin englantia äidinkielenään puhuvia. Globaalin viestinnän välineenä englanti ei ole samalla tavalla sidoksissa tiettyyn maantieteelliseen ja kulttuurialueeseen kuin vaikkapa suomen tai ruotsin kieli. Englannin vaikutus näkyy muissa kielissä mm. sanojen ja ilmausten lainautumisena. Englannin opetuksessa kieltä lähestytään sen levinneisyys tiedostaen ja totuttaen oppijat monipuolisesti erilaisiin tapoihin käyttää kieltä yhteistä ymmärrystä rakentaen. Foneettisen tarkekirjoituksen merkit Foneettiset merkit kuvaavat sanojen ääntämisasua. Yksi merkki vastaa yhtä äännettä. Sanojen kirjoitusasu saattaa poiketa ääntämisasusta paljon, joten foneettisten merkkien hallinnasta on hyötyä ääntämisen oppimisessa. Foneettiset merkit hallitseva oppija voi opiskella (tulevaisuudessa) uusien sanojen ääntämistä itsenäisesti sanakirjojen avulla. Hyvä ääntäminen, ääntämisen perussäännöt Hyvää ääntämistä on helppo ymmärtää. Oman äidinkielen vaikutus saa kuitenkin kuulua puheessa. Ääntämisen osa-alueita ovat yksittäiset äänteet, sana- ja lausepaino, puherytmi ja intonaatio. Opetusta tulee antaa kaikilta osa-alueilta. Yksittäisistä äänteistä on syytä keskittyä niihin, jotka eivät ole oppilaan äidinkielestä tuttuja, ja niihin, jotka ovat puheen ymmärtämisen kannalta merkittäviä. Sana- ja lausepaino sekä intonaatio ovat tärkeitä osa-alueita sekä ymmärrettävyyden että puheen sujuvuuden kannalta. Erityisesti intonaatio viestii lisäksi mm. tunteita ja asenteita. Intonaatio Intonaatio tarkoittaa puheen sävelkulkua. Intonaatioon tutustuminen voidaan aloittaa tutkimalla omaa äänialaa (matala, korkea ja normaali äänenkorkeus). Intonaatiosta on tärkeää opettaa erityisesti nouseva kysymysintonaatio, jolla voidaan monessa kielessä muuttaa väitelause kysymykseksi. Tämän lisäksi tulee huomioida, kuinka intonaatio välittää esim. tunteita ja asenteita. Sävyluku (innostuneesti, tylsistyneesti jne.) on oiva tapa havainnollistaa intonaation merkitystä kommunikaatiossa. Intonaation tarkasteluun suositellaan intonaatiokäyrien piirtämistä ja havainnollistamista käden liikkeellä.

2 Kielellisen päättelyn tukeminen Oppilaalle opetetaan keskeiset kielitiedon käsitteet (esim. subjekti ja predikaatti) Oppilas etsii säännönmukaisuuksia ja vastaavuuksia seuraavasti: * Havainnoi samankaltaisia tilanteita (esim. tervehtiminen) eri kielillä * Tutkii samaa tekstipätkää kahdella (tai useammalla) kielellä. * Tutkii tekstin eri tavoin korostettuja ilmauksia ja tekee niistä johtopäätöksiä. Kielenkäyttötarkoitukset Kieltä käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Tällaisia ovat * asiatietojen antaminen ja kysyminen (toteaminen, myöntäminen, kieltäminen, jne.) * oman suhtautumisen ilmaiseminen (puolesta ja vastaan, mielipide, jne.) * tunteiden ja asenteiden ilmaiseminen ja kysyminen (ilo, suru, tyytyväisyys, tyytymättömyys, jne.) * asioiden hoitaminen (asiointi, tilaaminen, neuvojen antaminen ja pyytäminen, jne.) * sosiaalisten käytänteiden ja normien mukaan toimiminen (tervehtiminen, esittely, small talk, jne.) * viestinnän säätely (tarkennus, toistaminen, ymmärtämisvaikeuksien ilmaiseminen, jne.) Kielisalkku Eurooppalainen kielisalkku on oppilaille ja heidän opettajilleen kehitetty työväline, jonka avulla kielenkäyttäjä voi kehittää ja arvioida vieraiden kielten opiskelutaitojaan ja monikielistä kompetenssiaan. Oppilas rakentaa kielten oppimisen kertomustaan sekä pohtii kokemuksiaan ja opiskelu- ja kulttuuritaitojaan. Hän arvioi viestinnällisten taitojensa edistymistä itsearviointilistojen avulla sekä reflektoi, säilyttää ja raportoi salkkutöitään työkansiossa. Oppilas arvioi kielitaitojensa kehittymistä ja kielitaitojensa tasoa kielipassissaan. Kielisalkun avulla oppilas oppii kehittämään ja arvioimaan kielitaitojaan omatoimisesti. Kielisuihku Kielisuihkuopetusta voidaan järjestää oppilaille kieliin tutustumiseksi. Kielisuihku voi sisältää yhden tai useamman kielen alkeita. Kielisuihkussa voidaan tutustua koulussa opetettavien kielten ohella myös kouluyhteisössä tai lähiympäristössä esiintyviin kieliin tai maailmankieliin. Tällainen kielisuihku antaa oppilaille tuntumaa maailman kielelliseen moninaisuuteen ja herättää kiinnostusta kieliä kohtaan. Kielisuihku on kestoltaan rajallinen alkaen muutamasta tunnista esimerkiksi vuoteen. Kielisuihkua voidaan järjestää monin eri tavoin joko osana koulupäivää tai esimerkiksi kerhotoimintana. Apuna voidaan käyttää pelejä, esim.

3 Kielten ja muiden oppiaineiden integraatio Kieltenopetusta voidaan integroida muihin oppiaineisiin eri tavoin. Voidaan järjestää eheyttävää, oppiainerajat ylittävää opetusta esimerkiksi rinnastamalla, jaksottamalla, teemapäivinä tai monialaisina oppimiskokonaisuuksina (ks. luku 4.4). Kielistä ja muista oppiaineista voidaan rakentaa valinnaisina opintoina tarjottavia oppiainekokonaisuuksia (ks. luku 12.2.). Kieliä ja muita oppiaineita integroidaan myös kaksikielisessä opetuksessa (ks. luku 10). Kompensaation keinot Kompensaatiokeinoja ovat mm. asian ilmaiseminen toisin, kuvailu ja piirtäminen, lähikäsitteen tai yleisemmän käsitteen käyttö, kierto- ja täyteilmaisut, sanojen ja/tai fraasien toistaminen mietintäajan voittamiseksi, selvennyksen pyytäminen ja antaminen, kaikkien osattujen kielten hyödyntäminen, päättely jo opitun pohjalta, eleet ja ilmeet, kehon kieli, rento asenne, heittäytyminen tilanteeseen. Kotikansainvälisyys Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kotimaassa tapahtuvaa koulujen kansainvälistymistä. Se voi tarkoittaa mm. sellaisia kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä, joissa voidaan hyödyntää oman koulun tiloja ja lähiympäristöjä, esimerkiksi syventymistä oman koulun ja seudun kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, osallistumalla kansainväliseen toimintaan verkon välityksellä tai tutustumista lähialueen koulujen ja yritysten kansainvälisyyteen. Kotikansainvälisyydellä ymmärretään myös kotimaisten kieliryhmien välistä yhteistyötä. Hyvä työväline kotikansainvälisyyteen on etwinning, joka on verkossa tapahtuvaa kansainvälisyyttä koulujen kesken: asiat liikkuvat, ihmiset eivät. Monenlaiset tekstit Tekstilajeja on useita, ja yksi teksti voi sisältää erilaisia tekstilajeja. Tekstit voidaan jakaa fiktiivisiin ja asiateksteihin. Asiateksti voi olla * kertova, kuvaava (matkakuvaus, päiväkirja) * ohjaava (kuulutus, esite, säätiedote, uutispätkä) * kantaa ottava (mielipidekirjoitus) * pohtiva (neuvottelu) Fiktiivinen teksti voi olla esimerkiksi * kertomus * näytelmä * loru tai riimi * sanoitus

4 * sarjakuva * elokuva * nonsense-teksti Teksti voi olla sanallinen, kuvallinen, äänellinen, graafinen tai näiden yhdistelmä. Teksti voi olla video- tai audiotallenne, keskustelu tai kohtaus näytelmässä. Tekstit voivat sisältää kielellä leikkimistä. Puherytmi Puherytmi muodostuu painollisten ja painottomien tavujen vaihtelusta puheessa. Sanojen painotus vaikuttaa suoraan puherytmiin. Rytmiä voidaan harjoitella mm. kävelemällä puheen tahdissa ja taputtamalla puheen rytmiä sekä lukemalla tuttua tekstiä äänitteen päälle. Sana- ja lausepaino Suomen kielessä sanan pääpaino on ensimmäisellä tavulla, mutta monissa muissa kielissä pääpainon paikka vaihtelee. Pääpainon paikka on hyvä opetella heti. Lausepainolla tarkoitetaan painoa, joka asetetaan yleensä lauseen tärkeimmälle sanalle korostamaan sen tärkeyttä. Paino toteutuu pidentämällä tavua tai sanaa sekä nostamalla äänenvoimakkuutta ja -korkeutta. Painoa voi harjoitella sekä kuuntelu- että tuottamistehtävien avulla, esim. merkitsemällä pääpainon paikka sanoihin tai lauseisiin. Sanojen epätavallinen painotus johtaa helposti ymmärtämisvaikeuksiin ja verottaa puheen yleistä sujuvuutta. Siltojen luominen eri kielten välille ja oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön Opetuksessa hyödynnetään * kielten rakenteellisia samankaltaisuuksia (esim. artikkelit, prepositiot, verbirakenteet) * sanojen ja ilmausten samankaltaisuutta (lainasanat, idiomit, jne.) Otetaan oppilaat mukaan valitsemaan sisältöjä ja työtapoja. Annetaan vihjeitä oppilaita kiinnostavista asioista (pelit, musiikki, verkkosivut, jne.). Suomenruotsin ja ruotsinruotsin erot Merkittävimmät erot suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä ovat: * ääntäminen o intonaatio eli sävelkulku. * suomenruotsin intonaatio muistuttaa suomen kielen intonaatiota * ruotsinruotsissa lauseessa on usein vain yksi painollinen tavu, jossa intonaatiossa tapahtuu muutos

5 o jotkut yksittäiset äänteet * eräät yksittäiset sanat ja ilmaukset Teksti Tekstin käsitettä käytetään laajassa merkityksessä, joka sisältää sekä puheen ja kirjoituksen tuottamisen että kuultavan puheen ja luettavan tekstin. Teksti voi olla sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstien aiheet Nämä ovat laajoja aiheita, joiden puitteissa voidaan käsitellä lähes mitä vain. Aiheeksi voidaan valita yhdessä sopien vaikka autonkorjaus, kivikauden elämä, amatööriteatteri tai jokin ajankohtainen asia. Monipuoliset aiheet tarjoavat myös mahdollisuuden eriyttämiseen. Jotkut oppilaat voivat innostua erikoisista aiheista. Osa sanastosta ei aina ole keskeistä, mutta oppilaat saattavat kokea opiskelun autenttisemmaksi kuin käsiteltäessä hyvin tavanomaisia aiheita. Vuorovaikutustilanteet eri viestintäkanavia hyödyntäen Viestintäkanavien monipuolinen käyttö voi olla kasvokkain puhumista, puhelinkeskusteluja, perinteistä kirjeiden ja korttien vaihtamista tai tietoteknisten viestintävälineiden hyödyntämistä. Eri viestintäkanavia käyttäen voidaan harjoitella puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamista ja ymmärtämistä, useimmiten vähintään kahta eri taitoa yhdistäen ja parhaassa tapauksessa aidossa vuorovaikutustilanteessa toisen osapuolen kanssa. Osapuoli voi olla puhekumppani, keskustelupalstan nimimerkki, sähköpostin vastaanottaja toisessa maassa, hahmo roolipelissä, puhesyntetisaattori, koevastauksen lukija... Kielenkäytössä otetaan huomioon viestinnän kulttuurinen sopivuus. Yksilöllisen etenemisen tukeminen Oppilaille voi antaa tukiopetusta etukäteen ennen uuden teeman aloittamista tai heille voidaan antaa tehtäviä, jotka oppilas voi tehdä omalla tasollaan, esim. * avoimet suulliset ja kirjalliset tehtävät (-> Kielisalkku) * roolitetut ryhmätyöt (tiedonhakija, ajanpitäjä, jne.) Voi myös antaa tehtäviä, jotka oppilas voi tehdä omassa tahdissaan, esim. * urakkaviikko erilaisin tavoittein * kiinnostavia lisätehtäviä nopeille