36 Uusi palsta esittelee uutuustuotteita. 37 Lukijalta 38 Ikäihmisen ravitsemus 40 Pistotapaturmasta pitää ilmoittaa

Transkriptio

1 4 2012

2 Sisältö 4 / Hattu-Maakari on Tuija Virjosen työpaikka. 36 Pieniä iloja on lehden uutuuspalsta. 20 Pääsihteeri Markku Silvennoinen työskenteli SuPerissa 35 vuotta. 54 Olga Kemppisen roller derby -hahmon nimi on Ansa Ikoni. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Tiia Rautpalo esittäytyy 6 Saatiinko mitoitus vanhuspalvelulakiluonnokseen? 7 Hallituksesta vaihtuu puolet 8 Mitä kuuluu eduskuntaan? 10 Huhtikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lähi- ja perusruokaa: muunneltava wokki 14 Tuija Virjonen päiväkodista pesänrakentajaksi 19 Lisää valvontaa kotihoitoon 20 SuPer-Markku lähti eläkkeelle 26 Hyvä ravinto on eduksi muistillekin 28 Arkinenkin asia voi koukuttaa 30 Mitä kaikkea on vossien työ? 32 Uudet kirjat 34 Hyvä hoitaja on ystävällinen 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Uusi palsta esittelee uutuustuotteita 37 Lukijalta 38 Ikäihmisen ravitsemus 40 Pistotapaturmasta pitää ilmoittaa 41 Palasia sieltä täältä 44 Aika hyvä työpaikka Helsingin Meilahdesta 46 Potilasturvallisuus tukee työhyvinvointia 48 Riitta Lehtovirta siirtyy sota-arkistojen pariin 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Paras juttu vastaa kyselyyn! 54 Olga Kemppisen vauhdikas harrastus 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Laitilasta 35 Joskus työkaverilla on kiusaajan luonne. 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Mikko Rinta, Virpi Saarinen, Leena Seretin, Merja Suominen kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Muistiko pätkii? Kuulostaako tutulta: nouset toimestasi ja lähdet hoitamaan jotain muuta tärkeää asiaa. Ehkä jo matkalla tai viimeistään määränpäässä ei ole enää harmainta aavistusta siitä, mitä pitikään tehdä. Jotta sen muistaisi, on palattava takaisin, ja usein tämä konsti tepsiikin. Muistin pätkiminen askarruttaa, etenkin, kun työikää on vielä pitkälti edessä. Työikäisen sairastuminen muistisairauteen on kuitenkin hyvin harvinaista: muistihäiriöistä kärsii työikäistä, mutta muistisairaus on vain :lla. Aivomme toimivat hitaammin kuin aikamme edellyttäisi. Se, että huolehtii itsestään, nukkuu hyvin ja keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, on muistillekin parasta lääkettä. Monipuolista muistitietoa löytyy kirjasta Miksi muisti pätkii? Se on yksi kirja-arvostelija Virpi Saarisen tämän numeron kirjapalstalla esiin nostamista uutuuskirjoista. Myös hyvä ravinto auttaa muistia. Aivoterveyttä edistävästä ruokavaliosta kirjoittaa Merja Suominen Muistisairaudet-sarjan neljännessä osassa. Kysymme lehden kannessa tärkeän kysymyksen: joko äänestit. Pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Palomäki jää eläkkeelle kesäkuun liittokokouksessa. Liiton johtoon valitaan uusi puheenjohtaja ja muut päättäjät seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki jäsenet, jotka ovat liittyneet SuPeriin viimeistään viime vuoden viimeisenä päivänä, eläkeläis- ja opiskelijajäseniä lukuun ottamatta. Jokaiselle heistä on postitettu äänestysaineisto ohjeineen. Äänestää voi joko verkossa tai postitse, ja aikaa on vielä 10. huhtikuuta saakka. Nyt on todellinen tilaisuus vaikuttaa, eikä sitä kannata jättää käyttämättä! Jo tässä numerossa muutoksen tuulet alkavat puhaltaa, kun kerromme kahden pitkäaikaisen liiton työntekijän, Riitta Lehtovirran ja Markku Silvennoisen eläkepäiviin päättyvästä työurasta. Yhteensä nämä toimihenkilöt ehtivät viettää reilusti yli 60 vuotta liiton palveluksessa ja tulla tutuiksi tuhansille ja taas tuhansille superilaisille. Mitä heidän elämässään tämän jälkeen seuraa, siitäkin sisäsivuilla. Tämä huhtikuun numero ilmestyy varhaiseen kevääseen sijoittuvana kiirastorstaina. Toivotan kaikille rauhallista, valoisaa pääsiäisaikaa.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat huhtikuu toukokuu Kalenteri Pitkäperjantai Maailman terveyspäivä Hyvän tuulen tanssiaiset, Suomen Parkinson-liitto, Turku Sydänviikko, Suomen sydänliitto Luottamusmiesten peruskoulutuksen 1. jaksot, Helsinki, Aktiivi-Instituutti STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki Hyvän mielen viikko, Mielenterveyden keskusliitto Vanhuspalvelulaki kuntauudistuksen tiimellyksessä laillako palvelut kuntoon? Jyväskylän yliopisto Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Vappu, suomalaisen työn päivä Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Mikkeli, SuPer Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Uusi opas koulunkäynninohjaajille SuPer on julkaissut koulunkäynninohjaajien edunvalvontaoppaan. SuPeriin tulee yhteydenottoja koulunkäynninohjaajien määräaikaisista työsuhteista, työturvallisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Oppaan tarkoituksena on auttaa työntekijöitä, luottamusmiehiä ja työnantajia koulunkäynninohjaajien edunvalvonnassa. Koulunkäynninohjaajien työpaikoilla on paljon erilaisia työkäytäntöjä. Käytännöt ovat paikoitellen jopa työehtosopimuksen vastaisia. Yleisopetus, erityisopetus ja ammatillinen opetus ovat sisällöiltään erityyppisiä, mikä vaikeuttaa yhtenäisen koulunkäynninohjaajan työnkuvan määrittelyä. Monilla paikkakunnilla on edelleen käytössä koulunkäyntiavustaja-nimike, joka ei tänä päivänä vastaa koulunkäynninohjaajan työnkuvaa. Koulunkäynninohjaajan kelpoisuusehtona on yhä useammin sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulunkäynninohjaajan työnkuva on aikaisempaa haastavampi. Koulumaailmassa, kouluterveydenhoitajan lisäksi, koulunkäynninohjaajat ovat usein ainoita työntekijöitä, joilla on terveydenhoidollista osaamista. Tämä korostuu erityisesti työskenneltäessä vaikeasti vammaisten oppilaiden kanssa. Oppaassa julkaistaan koulunkäynninohjaajan teesit, jotka koskevat työsopimusta ja työaikaa, ammattinimikettä, palkkausta, täydennyskoulutusta ja työn arvostusta. Koulunkäynninohjaaja on tasavertainen työntekijä moniammatillisessa työyhteisössä. Ohjaajan työ on tärkeää ja heidän tulee saada arvostusta siinä kuin muidenkin ammattiryhmien. Ohjaajan tulee saada tarvittaessa tietoonsa sellaisia oppilaan henkilötietoja, joita hän tarvitsee työtehtävissään oppilaan arjen turvaamiseksi, esimerkiksi terveydentilaa koskevia tietoja Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer Kansainvälinen perheen päivä nyt on aika äänestää SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston vaaleissa sähköisesti klo 16 saakka. Postitse äänestettäessä äänestyskuori on jätettävä postilaatikkoon viimeistään osallistua viimeisiin puheenjohtajaehdokasiltoihin. käsitellä ammattiosaston tilinpäätös hallituksen kokouksessa yhdistyslakia noudattaen huhtikuun loppuun mennessä. alle 35-vuotiaan jäsenen ilmoittautua SuPerRaksa-päiville. tarkistaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksut on peritty. ingimage kysyä Unkarin koulutusmatkan peruutuspaikkoja. kylvää yrtti- ja kesäkukkien siemenet taimiruukkuihin. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Tiia Rautpalo Lupaus Lupaan Suomen Perushoitajaliiton jäsenenä ja saamani koulutuksen pohjalta uskollisesti ja täsmällisesti suorittaa minulle annetut tehtävät sekä parhaan kykyni mukaan täyttää velvollisuuteni kärsivän lähimmäisen palveluksessa. Tämän lupauksen annoin valmistuessani 25 vuotta sitten tuolloisen Perushoitajaliiton jäsenenä, mutta se sisältää kaiken ajankohtaisen ja arvokkaan superilaisessa arjessa myös tänään. Lupaus kertoo, mikä on työmme arvokas sisältö: lähimmäisen inhimillinen palveleminen, hoivan ja avun antaminen tarvitsijoille sekä korkea ammatillinen osaaminen, motivaatio ja tahto. Kuntakenttä on myllerryksessä ja palvelurakenneuudistus käynnissä koko terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja kehitetään ja kunnissa muodostetaan yhteistoiminta-alueita palvelujen tuottamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Yksityissektori laajenee vauhdilla ja tehostetun palvelun asumisyksiköitä nousee joka kuntaan. Kaiken tämän takana on raha ja kustannustehokkuus. Toisaalla haetaan säästöjä, toisaalla voittoja. Uudistusinnossa on unohtunut tärkein, potilas tai asiakas ja heitä hoitava henkilöstö. Me superilaiset haluamme ottaa vastuun potilaan hoidosta, avustaa päivittäisissä perustoiminnoissa ja niistä selviämisessä, kuntouttaa parhaalla mahdollisella tavalla selviämään jälleen kotona. Tähän meillä ei ole enää mahdollisuutta. Säästöinnossa henkilöstöä vähennetään ja yhteistoiminta-alueilla välimatkat kasvavat, etenkin kotihoidossa. Sairastuneiden hoitajien tilalle ei palkata sijaisia, joten loputkin meistä väsyvät. Kannamme vastuuta myös toistemme jaksamisesta. Teemme pitkiä päiviä, jottei kaveri jäisi yksin työpaikalle. Tätä on alallamme jatkunut jo edellisestä lamasta lähtien. Jollei yhtälöön puututa, seinä on vas- tassa hoitoalalla hyvin pian. Vanhusten määrä kasvaa maassamme todella nopeasti ja samaan aikaan hoitajia eläköityy vauhdilla. Mistä saamme tulevaisuudessa tekijöitä alalle, jossa työtahti ei ole enää inhimillinen? Pahinta meille on kuitenkin jatkuva riittämättömyyden tunne. Tunne siitä, ettemme saa antaa parasta mahdollista osaamaamme hoitoa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat jatkuvasti ja sinne palkataan kalliimpaa henkilökuntaa, vaikka elämme tiukalla säästökuurilla. Miksi? Siitä syystä, ettei meidän superilaisten anneta käyttää kaikkea osaamistamme. Samaan hengenvetoon työnantajapuolella huudetaan työvoimapulaa. Me superilaiset otamme kantaa asioihin, jotka ovat työmme kannalta tärkeitä. Meillä on liitto, jonka ääntä kuunnellaan. Meillä on rohkeutta ja ammattitaitoa puuttua haasteisiin, joita jäsenemme kohtaavat työpaikoillaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Olipa kysymys ammatillisista tai sopimusedunvalvonta-asioista, rohkeutta toimintaamme tuo varmuus siitä, että osaamme ja hallitsemme työmme niin hoitajina kuin luottamusmiehinäkin. Kunnioitamme hoidettaviamme sekä heidän tarpeitaan ja heidän ehdoillaan meidän tulee toimia. Kunnioitamme myös jäseniämme sekä heidän tarpeitaan. Juuri jäsenten ehdoilla me toimimme. Mitä me haluamme tulevaisuuden SuPerilta? Haluammeko, että vastuullisuus, kunnioitus ja rohkeus ovat myös tulevaisuudessa arvojamme? Minä haluan. Mielestäni arvomme ovat sitä, mitä superilaisuus minulle edustaa: tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja jokaisella meistä on annettavaa SuPerille. Yhdessä olemme vahvoja ja yhdessä pystymme parempaan. Superilainen on ylpeä ammattitaidostaan ja kunnioittaa toista. Minä lupaan, että teen työtäni jatkossakin jäsentemme hyvinvointia ja etuja ajatellen, meille kaikille yhteisten arvojen mukaisesti, kuten lupasin jo 25 vuotta sitten.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa, henna tuomikoski maaliskuussa ja tiia rautpaloa seuraa silja paavola toukokuussa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kuinka kävi vanhuspalvelulain? teksti sonja kähkönen SuPer on vaatinut, että tulevaan vanhuspalvelulakiin tehdään kirjaus henkilöstömitoituksista. Liiton puheenjohtaja Juhani Palomäki luottaa laista päättävien oikeudentuntoon. Tämän lehden mennessä painoon ei ollut vielä tiedossa, mikä on ohjausryhmän laatiman vanhuspalvelulain luonnoksen sisältö. Lakiluonnoksen oli määrä valmistua maaliskuun 31. päivään mennessä. SuPer on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan tulevan vanhuspalvelulain valmisteluihin ja sisältöön, sillä arvokas vanhuus ja sen turvaaminen on yksi liiton keskeisistä tavoitteista. SuPerin johto on tavannut lain valmistelun aikana päättäjiä, jotka ovat tavalla tai toisella olleet mukana vaikuttamassa vanhuspalvelulain sisältöön. Muun muassa loppuvuodesta 2011 Su- Perin johto tapasi eduskuntaryhmät ja esitti niille lakia koskevat tavoitteensa sekä toiveensa. Myös kansalaisadresseja on kerätty ja välitetty päättäjille. Juhani Palomäki pitää tärkeänä, että lakiluonnokseen tulee maininnat vanhusten asemasta ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, kuten kuntoutuksesta. Tärkeänä hän pitää myös kirjausta palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta eli vanhuksille tulee taata yhtäläiset palvelut heidän asuinpaikastaan riippumatta. Palomäellä on selvä näkemys myös lakiluonnokseen tulevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Näkisin, että ilmoitusvelvollisuuden sijaan tulisi puhua pikemminkin työntekijän oikeudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Tilanne on ollut käytännössä se, että henkilökuntaa on kielletty ilmoittamasta epäkohdista jopa luottamusmiehille ja tiedotusvälineille. Laadukas hoito turvattava Sosiaali- ja terveydenhuollossa on nähty viime vuosina merkittävä muutos, kun laitospaikkoja on vähennetty ympäri Suomea. Muutoksella on suuri vaikutus superilaisten työhön, sillä samalla kotona hoidettavien määrä on kasvanut. Kun laitospaikkoja vähennetään nopeassa tahdissa, tulisi kunnilla olla Media tenttasi puheenjohtajaehdokkaita teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin neljän puheenjohtajaehdokkaan keväinen jäseniltakierros käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu vielä tämän kuun. Myös media on ollut ympäri maata kiinnostunut siitä, mitä liitossa nyt tapahtuu. Espoon jäsenillan yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa tiedotusvälineille kerrottiin muun muassa se, että SuPer jatkaa itsenäisenä liittona, osuipa puheenjohtajavalinta keneen tahansa nelikosta. Samalla selvitettiin sekin, että liitolle ei valita poliittista vaan ammatillinen puheenjohtaja. Ajankohtaiset teemat, kuten työssäjaksaminen, työhyvinvointi, vanhusten määrän kasvu, uhkaava hoitajapula, yksityistäminen, kilpailuttaminen ja vanhuspalvelulaki nostettiin neljän ehdokkaan voimin esiin. Pinnalla oleva työpaikkakiusaaminen herätti myös keskustelua.. Tiia Rautpalo, Henna Tuomikoski, Silja Paavola ja Mari Niemi-Saari kameroiden ristitulessa Espoossa. 6 super

7 selkeä ennakkosuunnitelma siitä, että kotihoitoon järjestetään riittävästi henkilökuntaa, Juhani Palomäki toteaa. Puheenjohtaja huomauttaa, että monissa paikoissa kotihoidon henkilökunnan määrä on pysynyt entisellään laitospaikkojen vähentämisestä huolimatta. Tekemissämme selvityksissä on käynyt ilmi, että hoitajilla on aivan liian vähän aikaa yhtä vanhusta kohden, mikä vaikuttaa hoidon laatuun. Tämä johtaa henkilökunnan turhautumiseen, uupumiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia ohjaavat nykyisellään suositukset henkilökunnan määrästä, mutta kaikki eivät niitä noudata. Kotihoidossa ei ole käytössä edes suosituksia. SuPer onkin pitänyt tärkeänä, että vanhuspalvelulakiin tulee kirjaus riittävästä, koulutetun henkilökunnan määrästä ja sanktiot lain noudattamatta jättämisestä. Juhani Palomäki olettaa, että tämä myös toteutuu. Hoitajilla on aivan liian vähän aikaa yhtä vanhusta kohden. Vanhusten hyvä, laadukas ja turvallinen hoito on turvattava. Uskon, että vanhuspalvelulaista päättävillä on yhä oikeudentuntoa ja he tekevät viisaita päätöksiä. Entä, jos kaikki SuPerin intressit eivät menekään läpi? Työ ei mene koskaan hukkaan. Vaikutusmahdollisuudet jatkuvat, sillä lakeja avataan ja täydennetään jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallituksen esitys vanhuspalvelulaista pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Työurasopimus turvaa julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat pitävät hyvänä, että työurasopimus syntyi keskusjärjestöjen neuvottelujen tuloksena. Myönteistä työurasopimuksessa on, että se pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää reilulla vuodella. Keskeistä on myös se, että tehty sopimus varmistaa työeläkkeiden rahoituksen. Julkisen sektorin palkansaajien näkökulmasta eläkeratkaisun synty oli huomattavasti parempi vaihtoehto kuin julkisen sektorin lisäleikkaukset. ingimage SuPerin liittohallituksen jäsenistä vaihtuu puolet SuPerin vaalipiirikokoukset valitsivat helmikuun lopussa ehdokkaat ja heidän varaehdokkaansa SuPerin hallitukseen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Valinnat vahvistetaan liittokokouksessa kesäkuun alussa. Neljästätoista hallituksen jäsenestä vaihtuu puolet. Hallitukseen ehdolla ovat vaalipiireittäin seuraavat varsinaiset ja varajäsenet: Uusimaa: Tuula Korhonen, varalla Hannele Hyvönen ja Satu Laurila, varalla Mitri Siltalahti. Ruotsinkielisen ehdokkaan Maj-Britt Skogbergin varajäseneksi on ehdolla Silja Paavola. Satakunta ja Varsinais-Suomi: Jaana Dalén, varalla Jaana Rönnholm ja Helena Heljakka, varalla Sirkka-Liisa Juhola. Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi: Marjut Hakala, varalla Marja Salo, Juha Kataja, varalla Ulla Tanttu, Satu Pynnönen, varalla Arja Herckman ja Anu Tarvainen, varalla Minna Kuittinen. Kymi ja Etelä-Savo: Eija Väistö, varalla Merja Mälkiä. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: Merja Ohvo, varalla Anita Ruotsalainen. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Merja Puuskamäki, varalla Ulla Alanen. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu: Mervi Lesonen, varalla Maarit Lauri. Lappi: Raija Mommo, varalla Helena Piiparinen.. Tuloksellisuuskampanja jatkuu aluetilaisuuksilla KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt eli Juko, Kunta-alan unioni, KTN ja TNJ eli SuPer käynnistivät viime lokakuussa yhteisen tuloksellisuuskampanjan. Kampanjan viidestä aluetilaisuudesta ensimmäinen järjestettiin Naantalissa maaliskuun lopussa. Aluetilaisuus käsitteli tuloksellisuustyötä Naantalin alueella ja kuntaliitoksen yhteistoiminnallista toteuttamista sekä hyvinvointiin ja ikäjohtamiseen liittyvää investointia. Kevään muut tilaisuudet pidetään Mikkelissä, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Kela maksoi etuuksia 12,5 miljardia euroa Kela käytti viime vuonna sosiaaliturvaetuuksiin yhteensä 12,5 miljardia euroa. Kelan kokonaiskulut olivat 12,9 miljardia euroa. Ne kasvoivat 2,6 prosenttia edellisvuodesta. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Arja Juvonen Johanna Jurva Juho Eerola Kansanedustajan työ vaatii opettelua, pitkäjänteisyyttä ja pitkää päivää Mitä kuuluu eduskuntaan? teksti henriikka hakkala kuvat jukka järvelä Superilaisten kansanedustajien Juho Eerolan, Johanna Jurvan ja Arja Juvosen ensimmäinen vuosi eduskunnassa on pian täynnä. Vuosi on ollut niin yllättävä, rohkaiseva kuin haastava, joskus harmittavakin. Tavoitteet ovat ennallaan, vaikka aikajännettä onkin pitänyt venyttää. Kansanedustajan päivä venyy helposti aamuisella työmatkalla hoidetuista ensimmäisistä puheluista oman puheenvuoroon täysistunnossa iltayhdeltätoista. Päivittäisen kokoustamisen lomassa on valmisteltava omia puheenvuoroja, kirjallisia kysymyksiä ja aloitteita. Ja kansalaisia on kuultava. Siksihän eduskunnassa ollaan, tekemässä tekoja kansana pienoiskoossa. Ensimmäisen kauden edustajat joutuvat opettelemaan monia sellaisia toimintatapoja, jotka vanhemmat edustajat jo hallitsevat. Työ eduskunnassa on erittäin monipuolista, Johanna Jurva kertoo. Minut on yllättänyt se, kuinka paljon työtä tehdäänkään suuren salin ulkopuolella, valiokunnissa ja erilaisissa tapaamisissa. Olen tutustunut uusiin ihmisiin, verkostoitunut ja oppinut näkemään asiat monelta kantilta, sanoo puolestaan Arja Juvonen. Aiemmasta kokemuksesta yhteisten asioiden hoitamisessa on etua. Niin Eerola, Jurva kuin Juvonen toimivat edelleen myös kuntapäättäjinä. Juho Eerola näkeekin suurimman muutoksen työskentelyn mittakaavassa: Olen myös Kotkan kaupunginvaltuutettu ja siirtyminen sieltä tänne eduskuntaan on fiilikseltään sama kuin aikoinaan pienen maalaiskoulun vaihtuminen suureksi yläasteeksi. Aika pit- 8 super

9 Loppujen lopuksi asiat etenevät hyvin hitaasti. Sähköinen potilastieto ei kulje kaikkialla kälti on ollut juuri sellaista kuin kuvittelinkin. Maltti on valttia Heti nyt-asenne ei auta, kun asialistalla on monimutkaisia, kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavia kokonaisuuksia. Ehkä yksi tärkeä opetus on ollut se, että loppujen lopuksi asiat etenevät hyvin hitaasti, eikä omaa agendaa heti välttämättä saa esiin tai valmiiksi, Arja Juvonen tuumii. Päätöksenteon hitaus ja kansalaisten unohtuminen ovat harmittaneet Johanna Jurvaa jo ennen kansanedustajan tehtävään tarttumista. Eduskunnan sisältä katsottuna hitaus ei saa oikeutusta, mutta ehkä jonkinlaisen selityksen: Olen huomannut, miten suuret laitokset ovatkaan kyseessä. Ne aiheuttavat omanlaisiansa ongelmia. Papereiden kuvaama tilanne ei aina vastaa ihmisten arkitodellisuutta. Pysyäkseen kartalla aidoista asioista, Jurva tekee loma-aikoinaan töitä entisessä työyksikössään Helsingin kotihoidossa. Näin vanha ammattitaitokin pysyy hyppysissä. Malttia tarvitaan myös sähköpostilaatikkoa purkaessa. Parhaina päivinä sähköpostiviestejä voi tulla useita satoja. Monissa viesteissä näkyy voimakkaasti kansalaisten huoli ja hätä. Eerolaa on järkyttänyt se, miten huonosti isiä kohdellaan lasten huoltajuuskiistoissa. Jurva on huomannut, että ihmisiä pelottavat ne vaikutukset, joita nyt tehtävillä päätöksillä voi olla heidän arkeensa tulevaisuudessa: Joskus voin tehdä jotain konkreettista, mutta hyvin usein kansalaiselle riittää sekin, että on joku, joka kuuntelee häntä ja on kiinnostunut hänen asioistaan. Asioihin voi vaikuttaa, Arja Juvonen uskoo, ja välineitä on useita. Kansanedustajat voivat vaikuttaa valiokuntatyön kautta, tehdä keskustelu- tai toimenpidealoitteita tai järjestää kansalaisinfoja itselleen tärkeistä asioista. Itse olen ottanut niskalenkin kirjallisista kysymyksistä, joiden aiheet ovat olleet sellaisia, joita olen halunnut ajaa eteenpäin tai parantaa. Ministerit vastaavat kirjallisiin kysymyksiin aina. Juvosen kysymykset ovat koskeneet muun muassa potilasturvallisuutta, työikäisten työkyvyn ylläpitoa, henkilöstömitoitusten kirjaamista vanhuspalvelulakiin ja eläinsuojeluasioita. Johanna Jurva pitää itsestään selvänä, että vanhuksista pitää huolehtia, ja toivoo SuPerillekin tärkeän vanhuspalvelulain valmisteluun vauhtia. Henkilöstömitoituksiin pitäisi ottaa tarkasti kantaa. Laki on myös Arja Juvosen kärkiasia, johon hän aikoo satsata kaikkensa. Seuraan erityisellä mielenkiinnolla sitä, miten laki huomioi sotaveteraanien asian, Juho Eerola kertoo. Hyvä ajatus on aina hyvä Eerola, Jurva ja Juvonen kuuluvat Perussuomalaisiin.Edustajat näkevät puolueensa oppositioasemassa sekä etuja että haasteita. Oppositiopuolueena ei olla hallituspuolueiden vietävissä, Eerola muistuttaa. Juvonen pitää rakentavaa toimintaa tärkeänä, vaikka puolueet pyrkivätkin kukin edistämään omaa kantaansa politiikan pelissä. Johanna Jurva toivoo, että hyvät asiat tunnistettaisiin, olipa puolue mikä hyvänsä: Hyvä ajatus on hyvä, keksi sen sitten hallitus- tai oppositiopuolue. Pyrin siihen, että en vastusta kaikkea hallituksen esittämää vaan poimin sieltä hyvät asiat. Toivoisin, että tämä olisi molemminpuolista. Eduskuntatalo ei ole suljettu. Arja Juvonen toivottaa myös SuPer-lehden lukijat tervetulleiksi opastetulle kierrokselle ja juttelemaan itselleen tärkeistä asioista. Eduskunta on hieno paikka nähdä ja kokea.. Vajaa viidennes eli 16 prosenttia lääkäreistä toimii alueilla, joilla ei ole vielä mahdollista välittää sähköisesti potilastietoja alueen terveydenhuollon organisaatioiden välillä. Vaikka aluetietojärjestelmä olisi käytettävissäkin, sitä ei välttämättä käytetä tiedon hakuun potilastiedoista muissa organisaatioissa. Lähes 70 prosenttia selvityksessä mukana olleista sairaaloiden lääkäreistä käytti pääasiallisesti papereita tai faksia hankkiessaan potilastietoa muista terveydenhuollon organisaatioista. Organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon kehitetään terveydenhuollossa valtakunnallisia ja alueellisia tietojärjestelmäpalveluja. Palkansaajien työtapaturmien määrä kasvussa Työtapaturmien määrä kasvoi vuonna 2011 yli kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vakuutuslaitokset korvasivat viime vuonna ennakkoarvion mukaan noin palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Näistä työpaikkatapaturmia oli ja työmatkatapaturmia Lisäksi korvattiin 7000 yrittäjille sattunutta työtapaturmaa. Vuonna 2011 työpaikkatapaturmissa kuoli yhteensä 28 työntekijää. Lääkärimäärä kasvussa Laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa vuoden alussa yhteensä Heistä alle 65-vuotiaita työikäisiä ja Suomessa asuvia oli Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain noin 600. super

10 Huhtikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Virtsavaivoja hävetään yhä Virtsanpidätysvaivat ovat aiheena yhä suuri tabu. Viime vuosina Suomessa tehtyjen laajojen tieteellisten tutkimusten mukaan yli suomalaista kärsii virtsanpidätysongelmista, mutta vain pieni osa haluaa puhua vaivastaan tai hakee siihen apua. Naistentautien professori Carl Gustaf Nilssonin mukaan Suomessa on tarvetta oikeanlaisen tiedon jakamiseen, ongelmasta kärsivien syyllisyyden hälventämiseen sekä hoitomahdollisuuksista tiedottamiseen. Asiaa ajamaan on jo perustettu yhdistys, Suomen Inkon. cision Lisää liikuntaa vaihdevuosiin Puolen vuoden ajan aktiivisesti liikkuneet vuotiaat naiset kokivat vähemmän vaihdevuosioireita kuin vähemmän liikkuvat naiset. Erityisesti vähenivät ärtyneisyyden, mielialan vaihteluiden ja yöllisten hikoilujen kokemukset. ukk-instituutti tiesitkö: suomalaista luovutti verta viime vuonna. Naisia heistä oli 55 prosenttia. Limusta sydäntautia Sokeroidut limut ja mehut voivat päivittäin nautittuna suurentaa riskiä sairastua sydäntauteihin. Liika sokeri, joka juomissa on yleensä sakkaroosia, voi myös suurentaa haitallisten rasvahappojen pitoisuuksia. Päivittäin noin kolme desilitraa sokerijuomia nauttivat sairastuivat sydäntauteihin noin viidenneksen todennäköisemmin kuin tutkitut miehet, jotka eivät juoneet niitä lainkaan. duodecim ingimage Laser mittaamaan osteoporoosia Lasermittaus on osoittautumassa lupaavaksi menetelmäksi osteoporoosin mittaamisessa. Professori Jussi Timosen johtama työryhmä on kehittänyt lasersäteitä hyödyntävää ultraäänitekniikkaa osteoporoosin nopeaa ja tarkkaa seulontaa varten. Uusille mittausmenetelmille on tarvetta, sillä osteoporoosin aiheuttamat murtumat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mutta nykyiset röntgenpohjaiset menetelmät havaitsevat vain luun tiheyttä eivätkä ennusta luotettavasti tulevia murtumia. epressi.com Nuori ei luota apuun Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää hälyttävänä, että ammattiapua saaneet nuoret eivät luota ammattiauttajiin tai eivät ymmärrä, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa. Liiton Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastattiin viime vuonna yli yhteydenottoon. Joka kymmenes soittaja ja joka toinen nettikirjeen kirjoittaja tai chat-keskustelija ohjattiin ammattiauttajan puheille. edilex ingimage 10 super

11 maaliskuun kysymys oli: Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. Vaikuttaako kevät mielialaasi? kyllä 95 % ei 5 % Kyllä, koska mieli virkistyy valoisuuden myötä. kevät piristää mieltä ja on kuin aikaa tulisi enemmän kelloon! valo virkistää ja elämä alkaa. keväinen luonto ja aurinko, sillä on taianomainen vaikutus koko kehoon. kevät on uudistumisen aikaa kaikille luoduille. viherpeukaloa alkaa kutittaa. On ihanaa upottaa sormet kylvömultaan. on ihana nähdä kevään ensikukat. valon lisääntyessä tulee ensin masennus, kun pölyt paljastuvat nurkista. Kun siitä on Tolulla selvitty, alkaa lintujen sirkutuksen myötä oma sisin laulaa! aurinko tekee pirteämmäksi. piristyn, työkin maistuu paremmin ja ideoita tulee yhtenään. Ei, koska ei tunnu missään, kai olen peruspositiivinen. mustat lumipenkat, sohjoiset tiet ja kuraiset pihat sekä räntäsateet vain masentavat. Odotan alkukesää. en ehdi paljon ajatella. ihminen on sellainen kuin on, mieleenkin voi vaikuttaa. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. huhtikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. maaliskuun arvonnan voitti markku valtonen helsingistä. onnittelut! muut lehdet Iäkkäitä hoidettaessa valittavana ei useinkaan ole parasta mahdollista vaihtoehtoa, vaan tarjolla on joukko vähemmän hyviä vaihtoehtoja. geriatrian dosentti harriet finne-soveri husari 1/2012 Sipsejä ja limua lapseni saavat vain synttäreillä. sydänterveystutkija, lääkäri markus juonala hyvä terveys 3/2012 Lepo on hyväksi muille, mutta vanhusten toimintakyvyn se voi romahduttaa. tampereen yliopiston geriatrian professori jaakko valvanne suomen lääkärilehti 8/ vuotta sitten Tehyn muodostuminen oli käsillä. Lehti esitteli kuuden perustajajärjestön kuulumiset. Toimittaja Anna-Maija Tuisku kiersi kameran kanssa Espoon kotisairaanhoidon matkassa ja tutustui myös Tilkan keskussotilassairaalan hoitotyöhön. Liiton uusi tiedotussihteeri Liisa Kiiski puolestaan kävi kyselemässä miten uusien piirisihteerien Liisa Lahtoniemen ja Marja Kallion työt olivat alkaneet. Tavoitteita riitti: Ammattiosastojen opintokerhot on saatava pyörimään ja piirien omaehtoisen koulutuksen tulee käynnistyä. apuhoitajalehti 3 / 1982 super

12 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Muumitalo ja muunneltava wokki teksti ja kuva marjo sajantola Millan muunneltava wokki on nopea herkku, kun on vuorotyö ja kotona neljä nälkäistä lasta. Kirkkaan sininen Muumimökki ilahduttaa taloon tulijoita Jokioisissa perushoitaja Milla Kaurasen kotipihalla. Eteisessä on saapasta ja kenkää, takkia, pipoa ja lapasta välillä pursuamalla, sillä neljän oman lapsen lisäksi tässä talossa viihtyvät myös lasten kaverit. Eräänlainen Muumitalo tämäkin. Vanhin Millan lapsista, Tomi, täyttää kohta 20. Tuomas on 17, Melina 16 ja kuopus Roni on reipas eskarilainen. Kouluviikolla myös Melinan poikaystävä asuu tässä talossa ja aamulla poikien autoilevat kaverit kurvaavat hörppäämään aamukahvit ennen kouluun lähtöä. Koulukyyti myös Melinan osalta on saatu näin hoidettua. Tuomas alkaa harjoitella ajokorttia varten avopuolisoni opetuksessa, kuten Tomi pari vuotta sitten, ja Melina harjoittelee kevytmoottoripyöräkorttia varten, Milla kertoo. Niin nuoriso kuin nuorimmainenkin pitävät pastasta ja nuudeleista. Niiden lisukkeeksi Milla tekee aika usein wokkia, josta saa helposti erilaisia muunnelmia. Varsinaista reseptiä hän ei muista koskaan lukeneensa, mutta ei tähän sitä tarvitakaan. Käytän hunajamarinoitua broileria tai sitten lihasuikaleita. Wokkivihanneksiakin on monenlaisia, joten niilläkin saa vaihtelua. Sipulia ja ehdottomasti valkosipulia, jotta flunssat pysyvät poissa, Milla nauraa. Hän jatkaa, että tämä ruoka on takuuvarma menestys, sitä ei voi pilata. Kun lihat paistaa kypsäksi ja vihannekset hauduttaa rapsakoiksi, ruoka ei tarvitse kuin pikkuisen soijakastiketta ja grillimaustetta. Halutessaan lisää väri-ilottelua voi käyttää tomaattimurskaa. Vielä kun kypsä pasta tai nuudelit pyöräytetään wokkipannulle imemään muhevia makuja ja lorautetaan maustettu ruokakermapurkki joukkoon, on herkkuateria valmis. Wokissa on paljon kasviksia, mutta teen lisäksi ihan perussalaatin. Meillä kaikki tykkäävät tosi paljon kukkakaalista, joten laitan sitä raakana joukkoon. Vaikka tekisin salaattia valtavan kulhollisen, aamuun mennessä se on syöty tyhjäksi, sillä lapset tykkäävät siitä myös iltapalana. Monipuolinen työ Milla tekee vaativaa työtä Forssan sairaalassa. Ensimmäisen sijaisuutensa hän teki siellä jo vuonna 1992 ja jonkin ajan kuluttua hänet palkattiin vakituiseen työhön. Nykyisin hän työskentelee pääasiassa kirurgian osastolla, mutta kiertää myös päiväkirurgian yksikössä ja sijaistaa skopiahoitajaa. Skopiahoitaja Silja-Liisa Niinikoski kysyi minulta, olisinko kiinnostunut opettelemaan hänen sijaisekseen ja olinhan minä. Hän myös opetti minulle tehtävät. Tehtäviin kuuluu operaatioiden valmistelun ja niissä avustamisen lisäksi paljon muutakin, tietojen siirtoa, laskutusta ja tutkimusaikojen antamista sekä skooppien pesua ja desinfiointia. Kirurgian osasto jakautuu kahteen osaan, pehmytkudoskirurgiaan ja ortopedian puoleen. Osastolla tehdään monenlaisia leikkauksia, uusimpana on aloitettu plastiikkakirurgisia toimenpiteitä, kuten rintojen korjauksia ja haavarevisioita. Osastolla hoidetaan myös päivystyksestä ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta jatkohoitoon siirrettyjä potilaita. Työ etenkin pehmytkudospuolella voi olla melko raskasta, siksi tehtäviä vaihdetaan kolmen työvuorolistan välein. Esimerkiksi säärihaavan hoitoon voi mennä tunti, sillä meillä on käytössä V.A.C., eli alipainehoito kroonisten haavojen hoidossa. Eniten Milla pitää työnteosta päiväkirurgian yksikössä. Hän toteaa, että työ siellä on erittäin monipuolista, mutta myös vastuullista. Tehtävänkuva on laaja. Hoitaja soittaa leikkaukseen tulevalle edellisenä päivänä ja kertoo muun muassa leikkaukseen tuloajan, kertaa leikkaukseen valmistautumisohjeet sekä vastaa potilasta askarruttaviin kysymyksiin. Otan potilaat vastaan aamulla ja valmistelen leikkaukseen. Esilääkitsen potilaat tarvittaessa. Kun kutsutaan, vien leikkaukseen menevän potilaan leikkaussaliin ja tuon jo operoidun osastolle. Milla kertoo, että tehtäviin kuuluu myös potilaiden kunnon seuraaminen ja kotiuttaminen. Hän katsoo, että kaikki jatkoajat ja reseptit ovat valmiina ja tarvittavat kuntoutusasiat sovittu. Tarvittaessa potilas voidaan sijoittaa myös osastolle joksikin aikaa, jos hänellä ei ole kotona ketään tai vointi sitä vaatii. Myös postoperatiiviset soitot esimerkiksi sappileikkausten tai olkapääleikkausten jälkeen ovat osa toimenkuvaa. Millan mielestä työ päiväkirurgisessa yksikössä on palkitsevaa, koska potilaat ovat kovin kiitollisia hoidosta.. 12 super