TOIMINTASUUNNITELMA 2008

Transkriptio

1

2 1 Suomen Squashliitto ry TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu SISÄLTÖ 1 1. Strategia ja toiminnan painopisteet 2 2. Lasten ja nuorten squash Juniorikampanja ja VOK-hanke Lasten ja nuorten kilpailutoiminta Ohjaajakoulutus ja seurojen kehittäminen Lasten ja nuorten valmennustoiminta 4 3. Aikuisten harrastesquash Kilpailutoiminta Koulutustoiminta 6 4. Huippusquash Valmennustoiminnan päälinjat Maajoukkueiden valinnat ja toimintatavat Maajoukkueryhmien tavoitteet Koulutustoiminta Antidopingtoiminta 8 5. Järjestötoiminta Hallinto ja organisaatio Talous Markkinointi ja varainhankinta Palvelut Viestintä Kilpailujärjestelmän koordinointi ja kehittäminen Tasa-arvotoiminta Yhteystoiminta ja edunvalvonta Kansainvälinen toiminta Talousarvio 15 LIITE Antidopingohjelma

3 2 1. STRATEGIA JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Suomalaisen squashin vuosi 2007 oli toiminnallisesti aktiivinen, liiton toiminta taloudellisesti vakaa ja Toimintasuunnitelman keskeiset toimenpiteet toteutettiin. Liiton Strategian linjaukset, ks. liite, tarkistettiin syyskesällä 2007, ja se toimii pohjana vuoden 2008 Toimintasuunnitelmalle. Vuoden toimintasuunnitelman 2008 keskeiset strategian mukaiset painopistealueet: 1. Syksyllä vuonna 2006 käynnistynyt Juniorikampanja jatkuu ja lisää edelleen lasten ja nuorten sekä opettajien tuntemusta lajista sekä juniorien harrastajamäärää. Sen tukena on seuraohjausta vahvistava VOK-hanke, joka lisää tietotaitoa ja ohjaajaresursseja erityisesti lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten toiminnassa. 2. Kansainvälisen menestyksen parantaminen kiinnittämällä entistä enemmän huomiota potentiaalisimpien maajoukkuetason pelaajien valmentautumiseen sekä junioriryhmien kautta jatkuvuuteen. Miesten maajoukkueen uudeksi valmentajaksi valittiin Mika Monto. Toiminnan sydän on liiton harjoittelukeskus Helsingissä. 3. Squashkenttien laadun ja riittävän määrän varmistaminen on kehityksen perusta. Suurimpana hankkeena liitto edesauttaa uuden kv-mitat täyttävän squashareenan rakentamisen aloittamista Helsingissä. 4. Lajin näkyvyyden, tunnettuuden ja kiinnostuksen lisäämiseksi varmistetaan televisionäkyvyys. 5. Yhteiskunnallinen vastuu toiminnassa eettisesti kestävän ja tasa-arvoa edistävän toiminnan kautta. Liiton keskeinen vahvuus toiminnassa on valiokunnille ja työryhmille delegoitu laaja vastuu oman vastuualueen toiminnasta sekä lajiaktiivien keskuudessa oleva hyvä henki ja innostus, mitä tukee hyvä tiedon kulku ja toiminnan läpinäkyvyys. Pohjan toiminnan kehittämiselle luo hyvien suorituspaikkojen riittävyys, harrastajamäärän ja lajin tunnettuuden lisääntyminen ja talouden edelleen vahvistuminen. 2. LASTEN JA NUORTEN SQUASH Lasten ja nuorten toiminnan kehittämisestä vastaa Juniorivaliokunta. Tehtävät keskittyvät lasten rekrytointiin ja lasten ja nuorten harrastesquashiin ja ns. Junioriportaikon toimivuuden kehittämiseen. Lasten ja nuorten toimialueen painopisteenä on syksyllä 2006 käynnistetty Juniorikampanja, jota toteuttaa kolmihenkinen projektiryhmä yhteistyössä seurojen ja hallien kanssa. Juniorikampanja on konkreettinen, toivottu ja kiitetty. Se luo pohjan lajin kasvulle ja menestykselle. Kampanjaa tukee taloudellisesti Nuori Suomi ja välineitten osalta Berner Sport. Kampanjan tuomat uudet junioriryhmät vaativat uusia ohjaajia, joiden koulutusta kehitetään VOK-hankkeen (valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen) avulla.

4 Juniorikampanja ja VOK-hanke Juniorikampanjan tavoitteena on Junioriharrastajien määrän voimakas kasvattaminen erityisesti 8-12-vuotiaitten ikäryhmässä. Ydinkohderyhmänä ovat ikäluokan hallien lähikoulujen lapset. Heidät kutsutaan opettajansa johdolla luokka kerrallaan squashhalliin maksuttomaan tunnin tapahtumaan. Projektin johto varmistaa, että jatkona samalla hallilla seura tarjoaa mahdollisuuden kurssiin ja säännölliseen ohjattuun harrastukseen seurassa. Luokkatapahtumat käynnistyivät syksyllä Vuoden 2007 aikana osallistuvia uusia eri oppilaita oli n ja kouluopettajia ja luokkia runsaat 100. Oppilaista osallistuu jatkokursseille n. 10 % eli 240 ja seuraharrastajiksi n. 5 % eli 120. Vuonna 2008 oppilasmäärä nousee peräti lapseen ja rekrytoituminen jäseneksi kasvattaa yli 200:lla lapsella seuroja, mikä merkitsee n. 35 % lisäystä. Kampanjapäivinä opettajat osallistuvat apuohjaajina tapahtumiin ja oppivat näin lasten mailapelien metodeja, joita osaa voi soveltaa myös koulun liikuntasalissa. Toiminnan määrän kasvu tuo lisää imua ohjaajakoulutukseen, jota kautta seurojen junioriohjauksen ja -valmennuksen ja laatu lisääntyy. Myös lajin tunnettuus paranee koululaisten, opettajien ja lasten vanhempien piirissä. VOK-hanke tarjoaa uutta voimaa ohjaajaresursseihin ja sen oheen on liitetty syksyllä 2007 lapsia kannustava taitomerkkijärjestelmä. Strategian mukaan kaikille squashhallien läheisyydessä sijaitsevien koulujen oppilaille tulisi voida taata laadukas squashharrastusmahdollisuus. Keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi on tukea ja kehittää seurojen ja hallien valmiuksia ja osaamista ohjauksessa ja organisoinnissa. Liiton organisaatio konsultoi halukkaita seuroja uusien ryhmien käynnistämisessä ja seurattomia halleja, jotta seuratoiminta ja varsinkin junioritoiminta voisi käynnistyä. Kestävän kasvun edellytyksenä on eettisten periaatteiden noudattaminen lasten ja nuorten toiminnassa. On keskeistä taata turvallinen, kasvattava ja innostava harrastus- ja harjoitteluympäristö Lasten ja nuorten kilpailutoiminta Lasten ja nuorten kilpailujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on parantaa nuorille suunnattujen kilpailutapahtumien laatua ja lisätä määrää. Taitomerkistön ja kansallisten kilpailujen väliin suunnitellaan seura- ja aluetason kisoja, joihin mukaanlähtökynnys olisi mahdollisimman matala. Squashia harrastaville lapsille ja nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua vähintään 12 kotimaiseen kisaan. Lahjakkaita, kilpailullisesti suuntautuneita nuoria kannustetaan osallistumaan ainakin viiteen kansainväliseen kisaan. Syksyllä 2008 järjestetään toinen ESF:n alainen juniorikilpailu Lahti Junior Open vuotiaitten drop-outia pyritään ehkäisemään sosiaalisilla ja rennoilla alueellisilla turnauksilla (esim. Jaffa Cup). Valtakunnallinen Juniori-GP-sarja tarjoaa edelleen lapsille ja nuorille paljon otteluita ja iloa. Juniorien kilpailujärjestelmän pääkilpailumuodot toimintavuonna 2008 ovat: Kansalliset Kansainväliset - Juniorien GP-sarjassa luokat ovat alle 13, 15, 17 ja 19 vuotiaat. - Juniorien SM-kilpailuissa luokat ovat alle 15, 17 ja 19 vuotiaat - alle 19-, 17- ja 15-vuotiaitten EM- kilpailut - henk.koht. Euroopan juniori-gp-sarja

5 Ohjaajakoulutus ja seurojen kehittäminen Lasten ja nuorten squashin ohjaajakoulutustoiminnassa on käynnissä VOK-hanke (valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen), jonka työstäjänä on Tomi Niinimäki. Liitto on saanut tähän työhön euron tuen. Se kohdistuu tason I sisältöjen päivitykseen ja materiaalien täydentämiseen mennessä. Materiaalista muokataan paperiversioiden lisäksi sähköisiä sovelluksia. Uutena toimintona ovat kahden tunnin Taitomerkkiohjaajakoulutukset, jotka toteutetaan pääosin Juniorikampanjapäivien yhteydessä. Ohjaajakoulutuksissa erityishuomio kiinnitetään alle 12-vuotiaitten seuraohjaajiin ja painotetaan eettisesti kestävää ja korkealaatuista toimintaa, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille lapsille ja nuorille sekä mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksen intensiteetteihin. Juniorikampanjassa mukana olevissa yksiköissä ohjaajatarve kasvaa. Juniorivaliokunta pyrkii kehittämään uusia ohjaajien rekrytointimenetelmiä. Tähän liittyy seurojen omat aloittavien ohjaajien kouluttajat. Squashkoulun ohjaajakoulutuksia (1+1 vrk) järjestetään 2-3 huomioiden erityisesti juniorimäärältään kasvavien seurojen tarpeet. Kurssit ovat osa EU-Tason I sisältä. Tasolla II Squashvalmentajakurssi koostuu 2+2 vuorokauden tapahtumista ja etätehtävistä. Kurssija järjestetään vähintäin yksi. Liitto tarjoaa seuroille ja alueille kehityspalavereita ja toimintamalleja omien järjestelmiensä kehittämiseen. Muita välineitä seuraohjaajien tukemiseen ovat yhteydenpito, ohjaajaposti sekä avainohjaajan tapaamiset. Kouluopetusmateriaalia toimitetaan seuroille, liikunnanopettajille sekä urheiluopistojen opiskelijoille sähköisesti ja painettuna. Liikunnanopettajille järjestetään tilauksesta paikallisia metodikoulutuksia. Toimintavuonna järjestetään 4-6 T1- ja T2-tasojen tuomarikurssia. Perustason koulutustoimintaa pyritään siirtämään asteittain alueitten kouluttajille Lasten ja nuorten valmennustoiminta Kilpailullisesti suuntautuneiden, lahjakkaiden lasten ja nuorten harjoittelussa seurataso on avainasemassa. Seuroja kannustetaan käynnistämään ja kehittämään koulutettujen vetäjien johtamia valmennusryhmiä, joissa toiminta on entistä tiiviimpää. Alle 15-vuotiaitten maajoukkueryhmä on saanut kaksi uutta valmentajaa, vastuuvetäjänä Ari Pelkonen ja toisena valmentajana Kari Laurikainen. Kahdeksan poikaa ja kuusi tyttöä saavat 2008 n. 10 vuorokautta tehokasta leiritystä. Alle 13-vuotiaille lahjakkuuksille juniorivaliokunta järjestää kesällä valtakunnallisen leirin. Valiokunta tukee lisäksi seurojen yhteistyönä järjestettäviä leirejä, joitten kohderyhmänä ovat vuotiaat maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle jäävät kilpapelaajat. Tämä toimii osana drop-outin ehkäisyä. Liittotasolla nuorten valmennustoiminnasta vastaavat ammattitaitoiset ja korkeasti koulutetut kokeneet ryhmävalmentajat. (tarkemmin luvussa 3. Huippusquash)

6 5 3. AIKUISTEN HARRASTESQUASH Aikuisten harrastetoiminnasta ja kehittämisestä vastaa liiton toimisto. Seniorien kilpasquashin kehittämisestä Seniorivaliokunta (SenVK). SenVK:n neuvoa-antavana elimenä toimii Seniorineuvosto, joka koostuu seurojen yhdyshenkilöinä olevista edustajista. Keväällä 2008 Suomi isännöi seniorien PM-kilpailuja, jotka järjestetään yhteistyössä tehtävään valitun seuran kanssa. Lajin piirissä on paljon aikuisharrastajia, jotka ovat seuratoiminnan ulkopuolella. Keskeinen tavoite on lisätä aktiivipelaajien määrää seuroissa yhteistoimin liiton, seurojen ja hallien kanssa. Ohjaajille ja valmentajille, jotka haluavat toimia aikuisten parissa, järjestetään koulutusta, jotta eri halleissa järjestettäisiin kiinnostavia nuorten aikuisten ja seniorien harjoitus, peli- ja kilpailutapahtumia. Lajin positiivisista vaikutuksista kerrotaan mm. median edustajille, jotta squashin vahvuudet tulisivat tietoon laajasti Kilpailutoiminta Liitto koordinoi aikuisten kilpailujärjestelmää, johon kuuluvat seurojen järjestämät kilpailumuodot. SM-kilpailujen ja GP-kilpailujen imagoa ja markkinointia parannetaan edelleen. Seniorien kilpailujärjestelmää mukautetaan vastaamaan pelaajakunnan toiveita. Ruotsi-Suomi -maaottelussa syksyllä Tukholmassa tullaan pelaamaan yli 50- vuotiaitten luokka. Nelinpelin suosio on kasvanut ja pelimuoto sopii erityisesti kokeneille pelaajille. Ensimmäiset seniorien epäviralliset Nelinpelin SM-kilpailut pelataan keväällä Ajanpaino Firma-squash jatkuu suosittuna harrastekisamuotona ja sen järjestäjä Squash Tuki ry toimii yhteistyössä liiton kanssa kilpailusarjan edelleen kehittämiseksi. Aikuisharrastajien ja seniorien kilpailujärjestelmän kilpailumuodot ovat: - 3-tason (= harrastajaluokat) paikalliset kisat - Nelinpelikilpailut - 2-tason kansalliset kilpailut - Squash-liigan I-II divisioonat miehillä - Seniorien SM-kilpailut luokissa N30-55 ja M Seniorien GP-sarja luokissa N30-55 ja M Seniorien joukkue-sm - Maaottelu Suomi - Ruotsi 50 luokassa (M ja N) - Vuorovuosina Pohjoismaissa veteraanien PM-kilpailut (keväällä 2008 Suomessa) - Ajanpaino Firma-Squash, jota koordinoi Squashtuki ry Koulutustoiminta Kaikki liiton koulutus on tarkoitettu myös ohjaajille ja valmentajille, jotka toimivat aikuisten parissa. Toimisto varmistaa, että perusyksiköillä on käytössä nuorille aikuisille ja toisaalta ikääntyneille kohdennettua materiaalia. Tavoitteena on perusyksiköissä aktivoida passiivisia ja lisätä jo aktiivisten aikuispelaajien harrastuksen laatua, pelaamisen nautintoa ja terveysvaikutuksia. Tämän toteutumiseksi seniorivaliokunta pyrkii aktivoimaan Seniorineuvoston kautta seuroja, joka toteuttavat tapahtumia ja hankkeita. Kansallisen tason tuomaritoiminnan kehittämiseksi järjestetään 3-5 alueellista T2- ja T3-tason tuomarikurssia.

7 6 4. HUIPPUSQUASH Huippusquashtoiminnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa valmennuksen johtoryhmä (VJR) ja valmennuksen toteuttamisesta vastaavat ryhmävalmentajat. Päätavoitteita on huippu-urheiluasenne harjoittelukulttuurissa ja valmennusorganisaation kehittäminen vastaamaan huippu-urheilun vaateita, pelaajien päivittäisvalmennuksen tehostaminen sekä leiritys- ja testausjärjestelmän kehittäminen. Laadun ja tehon nostamiseksi miesten valmennuksessa ryhmä on tiivistetty viiteen pelaajan. Jatkuvuuden varmistamiseksi VJR tehostaa alle 15-vuotiaitten lahjakkuuksien rekrytointia ja leiritystä kahden uuden valmentajan avulla Valmennustoiminnan päälinjat Huippu-urheilu asenteen saaminen yhä useammalle pelaajalle on keskeisenä tavoitteena. Asenne heijastuu valmentajista, jotka omalla esimerkillään ja toiminnallaan luovat ilmapiiriä. Pelaajien toiminnassa korostetaan tavoitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä asioiden priorisointia niin, että huipulle tähtäävä urheilu on mahdollista. Harjoitusmäärätavoitteena on, että nuorten maajoukkuepelaajien harjoittelu nousee 18 tuntiin viikossa. Pelaajilla tulee olla henkilökohtainen harjoittelu- ja kilpailuohjelma, josta ilmenee nousujohteinen tavoitteenasettelu. Ryhmien sisäistä tiedottamista täsmennetään edelleen ja varmistetaan suunnitteluaikataulu sekä valmentajien ja pelaajien välinen kommunikaatio. Jokaisen ryhmän maajoukkueohjelmassa on mainittu leiritykset, maajoukkueen kilpailut sekä tärkeimmät henkilökohtaiset kilpailut. Ryhmäkohtaiset ohjelmat tiedotetaan kesän osalta 1.3. mennessä ja kauden ohjelma mennessä. Pelaajakohtaiset kehityskeskustelut valmentaja käy vähintään kerran vuodessa ryhmän jokaisen pelaajan kanssa tarvittaessa VJR:n muitten jäsenten tukemana. Päivittäisharjoittelun määrän ja laadun tueksi Squashliiton harjoittelukeskuksessa järjestetään toimintaa vähintään 40 viikkoa vuodessa. Harjoittelukeskus toimii yhteistyössä Mäkelänrinteen lukion ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa. Harjoittelukeskus tarjoaa viidestä kuuteen ohjattua harjoitusta viikossa. Lisäksi painotetaan pelaajien omaehtoista harjoittelua, jotta em. harjoitusmäärien tavoitteet saavutetaan. Tämä merkitsee keskittymistä entistä tiiviimpään ja pienempään ryhmään. Harjoittelukeskuksen pelaajat täyttävät sähköistä harjoittelupäiväkirjaa, jolla he raportoivat kokonaisharjoittelustaan Squashliiton harjoittelukeskusvalmentajalle. Leiritysohjelmassa useimmilla ryhmillä on kolme kahden päivän leiriä. Tarvittaessa on valmistavana arvokisaleirit Maajoukkueiden valinnat ja toimintatavat Vastuuvalmentajat maajoukkueryhmille ja harjoittelukeskukselle (Mäkelänrinteen urheilulukioryhmä ja harjoittelukeskustoiminta) nimetään vähintään kaudeksi kerrallaan. Valmentajien valinnan tekee VJR ja sen vahvistaa Squashliiton hallitus. Valmentajien kanssa tehdään kirjalliset sopimukset. Pelaajasopimukset tehdään nuorten ja aikuisten maajoukkueryhmiin valittujen ja toimintaan sitoutuneiden pelaajien kanssa. Sopimus määrittelee sekä pelaajien että liiton edut ja velvollisuudet. Pelaajasopimuksella pelaavat sitoutuvat myös dopingvapaaseen urheiluun.

8 7 Maajoukkueryhmät ovat: - miesten maajoukkue - naisten maajoukkue - alle 19 ja 17 vuotiaiden poikien maajoukkue (nuoret) - alle 19 ja 17 vuotiaiden tyttöjen maajoukkue (nuoret) - alle 15 -vuotiaiden poikien ja tytöttöjen maajoukkue Arvokilpailuvalinnoissa kaikille pelaajille on annettava kohtuullinen näyttömahdollisuus. Pääperiaatteena on, että kisoihin valitaan paras mahdollinen joukkue, joka perustuu kilpailutuloksiin. Ryhmä- ja arvokilpailuvalinnoissa ryhmän vastuuvalmentaja esittelee ehdotuksen VJR:lle, joka tekee esityksen pohjalta päätöksen, jonka vahvistaa liiton hallitus. Valmennusryhmät valitaan kaudeksi kerrallaan, mutta toimintaa analysoidaan puolivuosittain. Mikäli aihetta muutokseen ilmenee, valmentajalla on tällöin oikeus ja velvollisuus esittää VJR:lle, että ryhmään nostetaan tai siitä pudotetaan pelaajia. Valmennus- ja kilpailutoiminnan kulujen kattamisessa on seuraavat pääperiaatteet, joista voidaan poiketa erityisperustein, mutta kuitenkin pysyen ryhmälle osoitetussa vuosibudjetissa: - Henkilökohtaisten kilpailujen kuluista vastaavat pelaajat - Aikuisten joukkueitten leirityksen ja arvokilpailut sekä nuorten Ruotsimaaottelun kulut maksaa liitto - Juniorien joukkueitten leirityksen ja arvokisojen kuluista liitto maksaa puolet 4.3. Maajoukkueryhmien tavoitteet 2008 Miesten ryhmässä on 5 pelaajaa ja eräissä tapahtumissa lisäksi haastajaryhmä. Tulostavoitteet - voitto Ruotsi maaottelussa EM-joukkuekisoissa 2008 kahdeksan parhaan joukkoon - MM-joukkuekisoissa 2009 sijoittuminen kahdeksan parhaan joukkoo - yksi pelaaja PSA rankingilla 10 joukossa - kaksi pelaajaa PSA rankingilla 120 joukossa 2008 ja 60 joukossa 2009 Harjoittelun painopiste on pelirutiinin ja kansainvälisen kokemuksen lisääminen. Harjoittelukeskus on tärkeä osa pääkaupunkiseudulla asuvien pelaajien päivittäisharjoittelussa ja sen perusohjelman lisäksi järjestetään ryhmälle oma peliharjoitus kerran viikossa. Maajoukkueryhmälle toiminta on maksutonta, mutta haastajat maksavat osan kuluista. Naisten ryhmässä on 6 pelaajaa ja eräissä tapahtumissa lisäksi haastajaryhmä. Tulostavoitteet - voitto Ruotsi maaottelussa pääsy 10 parhaan joukkoon Euroopassa 2 vuoden sisällä - yksi pelaaja WISPA rankingilla 40 joukossa Ryhmätasolla on olennaista kaikkien pelaajien aktiivisen monipuolisen valmentautumisen varmistaminen. Harjoittelukeskus on tärkeä osa pääkaupunkiseudulla asuvien pelaajien päivittäisharjoittelussa. Maajoukkueryhmälle toiminta on maksutonta, mutta haastajat maksavat osan kuluista. Alle 19 ja 17 vuotiaitten poikien ryhmässä on 8 pelaajaa. Tulostavoitteet - EM-kilpailuissa 2008 yksi pelaajaa henk.koht kilpailussa neljän joukkoon ja yksi 32 joukkoon - Joukkueena EM-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon

9 8 Harjoittelun painopiste ryhmätasolla on aikuismaiseen ja ammattimaiseen harjoitteluun opettelu ja totuttautuminen. Harjoittelukeskus on tärkeä osa pääkaupunkiseudulla asuvien pelaajien päivittäisharjoittelussa. Alle 19 ja 17 vuotiaitten tyttöjen ryhmässä on kolme pelaajaa. Tulostavoitteet - EM-kilpailussa yksi pelaajaa 32 parhaan joukkoon - Joukkueena EM-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon Harjoittelun painopiste kuten edellä. Alle 15 vuotiaiaitten poikien ja tyttöjen ryhmässä on 10 poikaa ja 8 tyttöä. Tavoitteet - Urheilullisen elämäntavan ja harjoittelurutiinin oppiminen - EM-joukkuekilpailussa 12 joukossa ja Pohjoismaissa kärkijoukossa. Harjoittelun painopiste ryhmätasolla on hyvän perustaidon harjoittelu sekä monipuoliseen fyysiseen harjoitteluun oppiminen Koulutustoiminta Maajoukkuevalmentajat jakavat tietoaan eri tasoilla kouluttajina. Valmentajakursseja järjestetään yksi syksyllä, joka on suunnattu ensisijaisesti seurojen kilparyhmien vetäjille. Kurssi on EU-tason 2 koulutusta kestäen 2+2 päivää. Maajoukkuetason valmentajien jatkokoulutuksia on yksi, joka on suunnattu ryhmävalmentajille ja maajoukkuetason pelaajien henkilökohtaisille valmentajille. Maajoukkuevalmentajat osallistuvat lisäksi SLU-yhteisön seminaareihin ja koulutukseen ulkomailla. Squashvalmentajia osallistuu mailapelien yhteiseen tason III tutkintoon, joka käynnistynee syksyllä 2008 ja VJR on suunnittelussa mukana. Kärkitason pelaajille tarjotaan tason 2-4 tuomarikursseja. Sääntötuntemus on osa pelaajan tietotaitoa. Koulutuksesta vastaa kilpailuvaliokunta Antidopingtoiminta Squashliiton antidopingtoiminta noudattaa hallituksen erikseen hyväksymää antidopingohjelmaa. Ohjelman tavoitteena ovat ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja testaus. Antidopingtyö on liitetty valmentajakoulutukseen ja maajoukkueryhmien pelaajasopimuksissa on erillinen kohta puhtaasta urheilusta. Kaudella alettiin informoida asiasta erikseen liigajoukkueita. Maailman squashliiton WSF:n antidopingohjelma on kansainvälisessä käytössä. SSqL pitää aktiivisesti yhteyttä kotimaassa ADT:n henkilöstöön, jotta ajankohtaiset asiat ovat nopeasti koko pelaajiston tiedossa. (SSqL:n Antidopingohjelma liitteenä). 5. JÄRJESTÖTOIMINTA Liiton hallitus ja henkilökunta toimivat hyväksytyn strategian suuntaisesti. Liitto toimii asiakaslähtöisesti ja perustaa toimintansa seurojen, pelaajien ja hallien palveluille, joita tuotetaan kaikilla neljällä squashin toimialalla: nuoriso-, aikuisharraste-, huippuja kilpa- sekä järjestötoiminta. Strategia-aineisto on sekä hallituksen että valiokuntien ohjenuora.

10 9 Organisaatiossa (liite) valiokunnat hoitavat omien toimialojensa tehtäviä siten, että henkilöstön aikaa vapautuu yhä enemmän keskeisiin tehtäviin, esim. seurojen kehitystoimintaan. Squashliiton toiminta perustuu suurelta osin perusyksiköissä (seurat ja hallit) tehtävälle vapaaehtoiselle työlle. Avaintehtävät - Palvelut seuroille, halleille ja lajista kiinnostuneille henkilöille ja yhteisöille - Kilpailu-, koulutus- ja valmennustoiminnan johtaminen - Junioritoiminnan kehitystyön johtaminen - Seura- ja hallitoiminnan (olosuhdetyö) kehitystyön johtaminen - Markkinointi ja varainhankinta - Viestintä - Asiantuntevien henkilöresurssien vahvistaminen valiokunnissa ja työryhmissä - Positiivisen talouskehityksen varmistaminen 5.1. Hallinto ja organisaatio Squashliiton toiminnassa noudatetaan vahvistettua strategiaa, Squashliiton sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Liiton säännöt ja ohjeet sisältävät SLU:n hyväksymät eettiset periaatteet. Ylimpänä päättävänä elimenä on Liittokokous, jossa on edustettuina rekisteröidyt jäsenseurat ja squashjaostot. Liittokokous kokoontuu 2008 Järvenpäässä 15.3.

11 10 Toimintaa valvoo liiton hallitus. Sen apuna toimii työvaliokunta, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja toiminnanjohtaja. Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa vuodessa. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistelutyö hallitukselle, talouden suunnittelu, seuranta ja varainhankinta sekä olosuhdetyö. Liiton operatiivisesta toiminnasta ja hallintorutiineista vastaa toiminnanjohtaja apunaan muu henkilöstö. Eri sektoreilla on lisäksi vastuulliset hallituksen luottamushenkilöjäsenet ja heidän apunaan valiokunnat ja työryhmät. Koko hallitus osallistuu kohtuuden rajoissa käytännön toimintaan ja edistää aktiivisesti lajia strategian mukaisesti. Liiton luottamustoimissa toimivien vapaaehtoisten määrää on onnistuttu kasvattamaan ja toiminnan henki on ollut hyvä. Päätöksenteon lisäksi ryhmien jäsenet ovat myös mukana käytännön tehtävissä. Kokoukset pidetään useimmissa valiokunnissa kahden kuukauden välein ja sähköposti- tai puhelinpalaverit viikoittain. Kaikista olennaisista päätöksistä tiedotetaan välittömästi hallituksen jäsenille, toimistolle ja valiokuntien puheenjohtajille Talous Liiton talouden käytännön suunnittelusta ja seurannasta vastaa toiminnanjohtaja yhdessä liiton rahastonhoitajan kanssa apunaan SLU:n taloushallintopalvelu. Liiton markkinoinnista ja varainhankinnasta vastaa työvaliokunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja luoda tuotteita markkinoinnin edistämiseksi sekä vastata yhteistyöstä television ja muun median kanssa. Squashliiton toiminnan rahoitus perustuu valtionapuun, markkinointituottoihin sekä perusyksiköiltä perittäviin palvelu- ja jäsenmaksuihin. Seurojen jäsenmaksut liitolle koostuvat 70 euron perusmaksusta ja seurojen henkilöjäsenmäärään perustuvista maksuista. Henkilöjäsenmäärään perustuva maksu on nuorten jäsenten (alle 19-v.) osalta 3 euroa ja aikuisilla 11 euroa seuran jäsentä kohti. Maksu sisältää SQUASH.FI -lehden seurojen jäsenille kotiin postitettuna neljästi vuodessa. Uudet seurat on vapautettu perusmaksusta kahden ensimmäisen vuoden ajan. Hallitus seuraa taloudellista tilannetta SLU:n taloushallintopalvelun raportin perusteella kokouksissaan (7-8 vuodessa). Työvaliokunta seuraa taloutta ja ennakoi kassavirtaa kuukausittain. Talousseurannassa tuloslaskelmaa verrataan edellisen vuoden vastaavaan jaksoon ja lisäksi on käytössä eri toimintoja kuvaava ns. kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelmaseuranta. Seuroja informoidaan perittävien maksujen aikataulutusta, jotta seurojen talouden suunnittelu helpottuisi Markkinointi ja varainhankinta Liiton markkinoinnin keskeisenä tavoitteena on lisätä lajin kiinnostavuutta ja näkyvyyttä ja sitä kautta tunnettuutta arvostettuna ja hyvänä kilpaurheilu- ja harrastelajina. Liiton keskeisenä tavoitteena on taloudellisen omavaraisuuden lisääminen myös yhtistyökumppanisopimusten kautta. Yrityselämän suuntaan pääviestinä on squashin hyvä asema työkykyä edistävänä lajina sekä suomalaisen huippusquashin korkea taso. Olli Tuomisen kansainvälinen menestys, yhteistyössä pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian kanssa toimiva harjoittelukeskus, seuroja vahvistava Juniorikampanja ja kehittyvä Aluejärjestelmä luovat tavoitteelle hyvät mahdollisuudet.

12 11 Markkinoinnin keskeiset kohderyhmät ovat: - Nuoriso (lapset, nuoret, koululaiset) - Aikuispelaajat ja harrastajat (kilpapelaajat, harrastajapelaajat, työpaikat) - Kenttätoiminta (liiton perusyksiköt = seurat, hallit) - Huippupelaajat - Yritykset Squashtuki ry järjestää vuonna 2007 Firma-Squashia yhteistyökumppaninaan edelleen Ajanpaino Oy. Vuoden aikana pyritään jatkamaan pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia päätuotteille, mikä varmistaa talouden vakautta ja lisäksi luomaan tarpeellisia uusia kestäviä kumppanuuksia. Liiton markkinoinnin ja varainhankinnan päätuotteita ovat: - Kansainväliset arvokilpailut ja maaottelut - Henkilökohtaiset SM-kilpailut - SSqL:n eliittisarja (GP-kisat) - Maajoukkueet - Squashliiga - Squash.FI -jäsenlehti 5.4. Palvelut Palvelukonseptin perusta on seuroille ja niiden jäsenille sekä yhteistyötahoille tarjottavat palvelut. Ne jakautuvat seuraaviin pääkohtiin. - Viestintä (kts. 5.5.) ja viestintäkoulutus - Kilpailujärjestelmän koordinointi (kts. 5.6.) - Tuomarikoulutus ja kilpailujen järjestämiskoulutus - Juniorirekrytointi (Juniorikampanja) ja junioritoimintaportaikko - Ohjaaja- ja valmentajakoulutus - Seuratoiminnan koulutus - mm. kehityspalaverit - Squashiin liittyvä neuvonta ja asiantuntijapalvelu 5.5. Viestintä Suomalaisen squashin vision mukaan squash on vuonna 2009 suomalaisten tuntema ja arvostama laji ja Suomen Squashliitto ry korkeatasoinen palveluorganisaatio. Viestinnän tehtävänä on tukea lajikuvaa ja liiton mainetta vision suunnassa. Lajin ja liiton maineen kehittäminen on yksi liiton strategisista kärkihankkeista. Lajikuva, kansainvälinen menestys ja liiton maine kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on vaikuttaa näihin niin, että squash nousee jälleen mielenkiintoiseksi, houkuttelevaksi lajiksi ja liitto sen aktiiviseksi ja osaavaksi edistäjäksi. Viestinnän kohderyhmät ovat samat kuin markkinoinnin kohderyhmät. Viestinnän osalta keskeinen välitason kohderyhmä on lisäksi media. Lajikuva kehittynyt viime vuosina myönteiseen suuntaan. Liiton talouden vahvistumisen mahdollistama kehitystyö näkyy jo lajiaktiivien joukossa lajikuvan paranemisena. Vuoden 2008 haasteena on jatkaa lajikuvan kehittämistä myös muiden kuin seurajäsenten keskuudessa. Liitto jatkaa aktiivista mediatiedottamista ja yhteistyötä lajin televisionäkyvyyden kehittämiseksi. Mahdollisuutta Liigaplayoffsien televisioimiseksi keväällä 2008 tutkitaan. Lisäksi pyritään saamaan televisionti Mikkelin PSA-kilpailusta helmikuussa. Medialle ja jäsenistölle tiedotetaan säännöllisesti mm. PSA:n rankingista ja otteluista. Arvokilpailuista sekä muista merkittävistä tapahtumista tai liiton päätöksistä tiedotetaan tapahtumakohtaisesti ja kohdistetusti medialle ja jäsenistölle.

13 12 Squash.FI -lehti sekä liiton internetsivut ovat laadukkaat ja Liitto jatkaa niiden kehittämistä. Lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa ja lisäksi osia siitä julkaistaan sähköisessä muodossa liiton kotisivuilla. Jäsenmaksun maksaneet saavat painetun version postitse kotiin ja sitä toimitetaan lisäksi tilauksesta. Vapaaehtoisten tiedottajien renkaan toimintaa kehitetään edelleen mm. panostamalla seura-aktiivien ja uusien alueyhteyshenkilöiden viestintäosaamisen kehittämiseen sekä mediasuhteiden parantamiseen. Urheilutoimittajille järjestetään mahdollisuuksia lajiin tutustumiseen ja tarjotaan entistä aktiivisemmin mielenkiintoisia näkökulmia lajiin. Liitto osallistuu myös aktiivisesti tapahtumiin, joissa lajia voidaan esitellä ja markkinoida. Myös liiton maine seurajäsenten keskuudessa on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja 2008 haasteena on liiton maineen kehittäminen myös muiden kuin seurajäsenten keskuudessa. Liiton viestintä omien jäsenseurojensa yhteyshenkilöille ja jäsenille on edelleen avainasemassa liiton maineen kehittämisessä. Liiton sisäinen viestintää kehitetään edelleen entistä avoimemmaksi ja ennakoivammaksi. Sisäisen viestinnän kehittämistä jatketaan. Liiton keskeiset viestinnän keinot ja kanavat vuonna Liiton Internetsivut Squash.FI -lehti - Seurapostit eri sektoreiden vastuuhenkilöille - Halliposti - Toimiston kuukausitiedote - Tapahtumakalenteri - Lehdistötiedotteet - Suorat mediakontaktit 5.6. Kilpailujärjestelmän koordinointi ja kehittäminen Squashin kilpailujärjestelmän koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa kilpailuvaliokunta (KilpailuVK). Järjestelmän rutiineista vastaa toimintaan perehtynyt osapäiväinen henkilö. Kilpailujärjestelmä perustuu pääosin seurojen järjestämiin kisoihin. Kilpailujärjestelmän tulee mahdollistaa mielenkiintoiset tapahtumat ja kasvavat osanottajamäärät. Sääntöjä ja järjestelmän toimivuutta tarkkaillaan ja hiotaan tarvittaessa kevätkauden päättyessä. Aikuisten SM-kisoissa pelataan epävirallisina B-, C- ja D-luokat yleisen luokan lisäksi. Enemmän juniorikilpailuista kohdassa 2.2. ja aikuisten kilpailuista kohdassa 3.1. Kilpailukalenterin laadintaa ja kilpailujen hakemuskäytäntöä kehitetään edelleen pyrkimyksenä pitkäjänteinen suunnittelu myös seuroissa. Kilpailujärjestelmän koordinointiin liittyvät tehtävät Kilpailukalenteri Squashliiga Kansalliset kilpailut Hakemusten käsittely, koordinointi ja kalenterin julkaisu www- sivuilla Otteluohjelma, sarjataulukot, tulospalvelu, tiedotus Konsultointi Ranking Arvokilpailut PSA / WISPA Tulospalvelu Tulosten kirjaus ja listan julkaisu sekä jatkuva systeemin kehittäminen Järjestäjänä liitto yhteistyössä paikallisten seurojen/hallien kanssa SSqL hoitaa kv. yhteydet sekä erikseen sovittavat asiat Viikoittainen sekä tarvittaessa päivittäinen info tiedotusvälineille, seuroille ja lajia seuraaville

14 13 Tuomaritoiminta Naisten Finnish Open Miesten Finnish Open Tuomaritoiminta Koordinointi ja koulutus Savcor Finnish Open for Ladies pelataan Mikkelissä - kansainvälisten yhteyksien tuki Liitto tukee järjestämistä Neliportainen koulutusjärjestelmä 5.7. Tasa-arvotoiminta Tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa squashia. Squashin johtotehtävissä naisten ja miesten osuuksien tulee olla suhteessa harrastajien määrään. Lahjakkaitten pelaajien valmennustoimintaa pyritään parantamaan siten, että taloudelliset syyt eivät olisi kehityksen esteenä. Toimintaa tuetaan tasa-arvoa korostavilla lehtiartikkeleilla ja haastatteluilla Squash.FI -lehdessä. Lisäksi asia on esillä nuorten tapahtumissa ja koulutusseminaareissa ja keskusteluissa lasten vanhempien kanssa. Toimintavarojen ja resurssien niukkuuden vuoksi tasa-arvotyössä suurin osuus on asenteisiin vaikuttavalla tiedotustyöllä. Tyttöharrastajien määrän kasvuun vaikutetaan edistämällä squashin junioritoimintaportaikon ja sen osana Juniorikampanjan toimintaa. Portaikon mukaan toimivissa seuroissa tyttöjen osuus on puolet junioreista, kun se kaikissa seuroissa on noin 30 prosenttia. Aikuisten naisharrastajien osuus on vain 14 prosenttia. Tasapainoa lisää myös yhteistyö seuraohjaajien, Squashtuki ry:n ja juniorikisajärjestäjien kanssa Yhteystoiminta ja edunvalvonta Työvaliokunta vastaa sektorista hallituksen valvonnassa ja tehtäviä ovat Yhteystoiminta SLU ja ns. mailapeliliitot, OPM, OK, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, seurat, hallit jne. Edunvalvonta Määräraha-asiat, suoritusolosuhteet jne. Toiminta- ja hankeavustuksista OPM:n jakama Valtionapu Squashliitolle on ratkaiseva talouden ja toiminnan kannalta. Työvaliokunta valmistelee ja viimeistelee hakemukset. Huippu-urheiluun liittyvää Olympiakomitean valmennustuki on haettavissa vuosittain kuin myös muitten toimialojen hankeavustukset. Vuonna 2008 VOK-hankeeseen haetaan avustusta ja muita hakemuksia tehdään, jos hanke on Strategian linjassa ja hakukriteerit täyttyvät. Toimisto informoi seuroja valtakunnallisista paikallistukihankkeista, joita mm. Nuori Suomelta on ollut vuosittain haettavissa. Hyvän seuran palkinto on haettavissa SLU:lta vuosittain. Squashseurat voivat hakea kotikunnasta toimintatukea ja yleensä on jaettavana tukea juniorien ohjattuun toimintaan. Suoritusolosuhdetyö eli hallien ja -kenttien laadun ja määrän lisääminen on harrastamisen ja koko lajin kehitykselle välttämätöntä. Tämä voi tapahtua mm. ajanmukaistamalla nykyisiä kenttiä ja palauttamalla käytöstä poistettuja kenttiä käyttöön sekä rakentamalla uusia suorituspaikkoja. Liitto vaikuttaa olosuhteisiin tehokkaimmin aktivoimalla harrastustoimintaa kaikilla tasoilla ja osoittamalla asiantuntija-apua vireillä oleviin projekteihin eri puolilla maata. Pyynnöt asiantuntijaavusta esitetään liiton toimistolle. Työvaliokunta jatkaa toimintaa liiton startegian mukaisesti, jotta Helsinkiin Taliin vireillä oleva valtakunnallinen squashkeskushanke toteutuisi. Keskuksessa tulisi olemaan perinteisten squashkenttien lisäksi nykyaikainen siirrettävä neljän lasiseinän kenttä ja katsomo täyttäen kansainväliset arvokilpailujen vaatimukset. Keskus toimisi myös liiton harjoittelukeskuksena sekä alueen harrastajien ja jonkin seuran kotihallina.

15 14 Squashliitto on Suomen Liikuntakeskusten Yhdistys ry:n jäsen. Yhdistys kerää vuosittain hallikohtaisia arvioita vuodeksi eteenpäin eri lajien ja mm. squashin kysynnästä. Yhdistyksen edellisvuosina raportoima nouseva kysyntä jatkunee Kansainvälinen toiminta Liitto kuuluu jäsenenä Maailman Squashliittoon (WSF) ja Euroopan Squashliittoon (ESF). Yhteydet niihin samoin kuin ammattilaispelaajien järjestöihin (PSA ja WISPA) ovat olleet toimivat ja säännölliset. Yhteydet naisten kansainväliseen pelaajien yhdistykseen (WISPA) ovat keskittyneet Mikkelissä vuosittain järjestetyn kansainvälisten naisten kisan yhteyteen. Squashliitto on läheisissä suhteissa erityisesti Ruotsin liittoon. Ruotsi -maaottelun konseptia (2008 pelataan Ruotsissa) pyritään edelleen kehittämään samoin kkuin leiritysyhteistyötä. Myös muitten kanssa yhteistyön uusia muotoja haetaan. 6. TALOUSARVIO 2008 Talousarvio toimitetaan seuroille helmikuussa 2008, kun OPM:n avustuspäätökset on saatu ja summa on huomioitu laskelmassa.