masennus kartalla? sannan viinivisa laybacks, polttoitsemurha syyskuu 2007 lapin ihmisten lehti testaa itsesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "masennus kartalla? sannan viinivisa laybacks, polttoitsemurha syyskuu 2007 lapin ihmisten lehti testaa itsesi"

Transkriptio

1 syyskuu 7 lapin ihmisten lehti kkaaiissuu l u l j u j a v a a v t nnaauurreettta kartalla? sannan viinivisa laybacks, polttoitsemurha testaa itsesi masennus trenditauti? sielunsairaus? miten ehkäistään? hoidetaan?

2 syyskuu 7 oikiaa tietoa Elokuvien nettitekstityksien helmiä (eli amatööripiraattisuomennosten). Black Hawk Down "Reporting for duty." "Raportti tullia varten. Blade: "You fucking maniac." "Sinä saatanan maniakki.". Hellboy: "Has a thing for cats." "Kaikkea kivaa kissoille." 4. Just Visiting: "Holy shit!" "Jumalan paskaa!" 5. Shakespeare in Love: "God bless you mother" "Jumalauta, äiti" 6. Star Wars: Episode I: "May the Force be with you!" "Jaa, voimia sulle!" 7. Wild Things (Villit kuviot) "This is cop bullshit." "Tämä on poliisin paska 8. Scream : "Give mommy a kiss and we'll make up." (=sovitaan riita) "Anna mammalle muisku ja meikataan. 9. South Park - Bigger, Longer and Uncut: "the clitoris" "kliittori". Spiderman: "I think he'd hate the idea of me waiting tables. He'd think it was low or something." "Luulen että hän inhosi ideaani odotuspöydistä. Hän luuli että se oli alhaalla tai jotakin." Lisää oikeitakin käännöskukkasia löytyy jounipaakkanen.fi:stä. checklist lämmittää puistattaa Shrek Bourne Ultimatum BigBrother Dexter Pako American dad! Autuas se, joka nuoruudessaan oli nuori. -Ivan Turgenev Jenkkiääninä Mike Myers, Cameron Diaz, Eddie Murphy sekä kaikki muut, jotka jo aiemmissa osissa vakuuttivat meidät äänikomiikallaan. Matt Damon on kolmannen kerran Jason Bourne, muistiansa etsivä superagentti. Toiminnallisesti/ juonellisesti/kuvauksellisesti parasta agenttiseikkaulua aikoihin. Kyseessä on sarjan kolmas osa, enkä muista toista elokuvaa, joka saagan tässä vaiheessa edelleen paranisi. Sauli, Einari, Aki, Henri, Jarkko, Tiina, Maxine (tyyppinä). Syksyn kiinnostavin draamasarjauutuus. Dexter tappoi elukoita pienenä ja hänen isänsä kehoitti häntä käyttämään elämänpoistohaluaan hyvään. Hykkerryttävä lähtöasetelma profiloijasta, joka on lahtaaja itsekkin. Kun ei viitsi jättää tyhjää aukkoa tähän listaan, niin sanotaan nyt sitten vaikka valaistus. DVD:llä herskututtanut Stan Smith tekee Suomen tv-bebyyttinsä pitkän odottelun jälkeen. Homerin mahdollistamalla tiellä isähahmon tyhmyys ja härskeys on viety äärimmilleen. Tämän hetken hauskin tv-sarja. Koko Lapissa ei pyöri kuin dubattuja versiota. Onhan Shrek osa osaltaan liusunut lapsellisempaan suuntaan mutta Suomessa päätös täydestä lastenelokuva leimasta ei valitettavasti taaskaan ollut yllätys. Ja on tämä Animaatiojätti -elokuvasarja muutankin yliarvostettu. J. B! jep, jep. Tiedätte ihan just kenestä puhun. Tuo jo parhaat päivänsä nähnyt britti tuli viime vuonna ryminällä takaisin. Ei Bourne silti Bondia voita. Joku noissa nimien yhtenäisyyksissäkin on aika härskiä vaikka kyseessä olisikin kunnianosoitus. Kadi, Piia, Satu, Timo, Maria, Maxine (nimenä). Jotenkin tuntuu, että sarjan idea ei kanna kovin pitkälle. Hyvä sarja tämä on, mutta silti Sopraanoksen alkua ei jaksa odottaa. Ja Deadwoodia tulee välillä ikävä Aivan kaikki muu. Hyi helvetin helvetti tätä sontaa. Jengi juoksee kuvissa niin saatanan tosissaan ettei tästä saa edes camp-henkeä irti. Pääkipu ja oksennus. Lopu jo. Tuhoudu. Esitys lauantaina kello.. Miksi SubTV, miksi? Sarjan kohderyhmä joko vetää ziikkiä, tai on niin tuubassa että ei ymmärrä mitä tv: ssä tapahtuu. Voi muutenkin olla, että sarjan kohderyhmä on pieni. Jenkki -isän suositusikäraja on kotimaassaan 4-vuotta, ihan vain huomiona. kuvitus: Toni Kiiskinen. Paska. Surkea. Rieska 4. Suhu 5. Romu 6. Läjä 7. Jämä 8. Onneton 9. Huono. Nurja. Heikko. Lahjaton. Epäonnistunut 4. Sulju 5. Lousku 6. Rapa 7. Nihkeä 8. Kuiva Tämän lehden tekivät: Anna-Reetta Heikkilä,Elina Sonkajärvi, Marianna Lindström, Toni Kiiskinen, Marko Elo, Heli Kaskela, Teemu Lahtinen, Kalle Karinen, Sanna Gulsten, Vesa Ranta, Suvi Takalo, Antti Kallio Kuvaajat: Ville Kumpulainen, Teemu Lahtinen, Veli-Matti Hoikka Julkaisija: Artefact Bros ay Painopaikka: Lapin Kansa Oy, Roi Levikki alue: Lapin lääni Painosmäärä: 5 Seuraava Roihu ilmestyy: lokakuu 7 toimitusjohtaja / valokuvaaja Jaakko Tossavainen päätoimittaja Topi Tossavainen toimittaja Antti Autioniemi ilmoituskonsultti Urho Niemelä ilmoituskonsultti Suvi Takalo ulkoasu ja taitto Antti Ahvonen Roihu-lehden jakelu heinäkuussa 7 Alue: Lapin lääni +kotijakelu Roi Lehtitelineet: 5 kpl Irtonumeropaikkoja: 7 kpl Kokonaisjakelu: 5 kpl roihu syyskuu 7

3

4 ihmiset puhuvat Lauantaiaamuna piipahdin ani varhain leipomossa. Viivyin vain 5 minuuttia liikkeessä, ja kun tulin ulos niin näin lappuliisan juuri kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua. Niinpä kävelin hänen luokseen ja sanoin: "Kuulkaahan nyt, käväisin vain leipomossa." Hän ei reagoinut mitenkään kommenttiini ja jatkoi vain lippunsa kirjoittamista. No sehän sai minut kiivastumaan ja raivon valtaan. "Hei haloo? Oletteko kuuro, käväisin vain leipomossa!" Hän katsoi minuun ja sanoi: "En voi sille mitään, tähän ei saa pysäköidä ja sitä paitsi Teidän tulee hieman hillitä itseänne!" Pikkuhiljaa menetin hermoni kokonaan... Niinpä haukuin häntä tyhmäksi nartuksi ja lisäksi sanoin hänelle vielä minne hän saisi tunkea paskamaiset luunsa. Silloin hänkin hermostui ja mumisi jotain että perästä kuuluu! Kerroin vielä hänelle, että hän on paikkakunnan suurin huora, ja jos ei muuta työtä löytäisi, niin perseellä voisi tienata huomattavasti paremmin. Hän noteerasi selvästi myös tämänkin herjauksen ja sanoi lisäävänsä sen kanteeseensa. No minullehan se oli aivan samantekevää...olinhan tullut leipomoon kävellen! palstan mittainen mies Muuttuja Yhdennäköisyydestämme johtuen poistatin kasvoiltani kaikki ne piirteet, joiden takia minun luultiin ylipäätänsä olevan. roihu syyskuu 7 Mies luulee valitsevansa naisen, mutta miltein aina nainen valitsee miehen. Nainen valitsee miehen, joka taas valitsee hänet. Suhdesaalistamisen teoria ja käytäntö kuvitus: Toni Kiiskinen Kuukauden vitsi HAh hah teksti: Marianna Lindström Kuvitelkaa mielessänne nainen, joka haluaa mieheltä vain seksiä. uuri niin. Pelkkää hikistä, kiihkeää, eläimellistä seksiä. Nainen, jolla ei ole mitään taka-ajatuksia miehen suhteen, vaan nimenomaan pyrkii pitämään kaikki suhteensa satunnaisina. Ja ennen kaikkea, kuvitelkaa nainen, joka ei alitajuisesti tavoittele oikean kumppanin löytämistä, vaan suorastaan kavahtaa kuullessaan sanan rakkaus. Kuulostaako valomerkin jälkeiseltä kangastukselta? No, meitä kyllä on, mutta voi pojat, jutussa on pieni kääntöpuoli. Edellämainitulla tavalla käyttäytyvä nainen on omaksunut stereotyyppisen miehisen käyttäytymismallin mitä seksuaalisuuteen tulee. Naisesta on tullut metsästäjä, ei saalis. Mies puolestaan on päätynyt objektin asemaan ihan huomaamattaan. Mikäli mies ymmärtää, että peliä pelataan naisen säännöillä, seuraa auttamatta pakeneminen. Ennemmin vaikka puutteessa kuin altavastaajana. Yleensä yhden illan juttuihin ajaudutaan kuitenkin muutaman promillen siivittämänä, eikä mies pääse perille asioiden tolasta, vaan antaa naisen antautua syleilyynsä. Useimmat miehet kuvittelevat naisen todellisen luonnon paljastuvan viimeistään aamulla. Naisen parisuhdehakuisuuden myytti elää ja voi vähän liiankin hyvin, ja siksipä ukkoraukka tuijottaa seuralaistaan paniikinsekaisin katsein heti herättyään. Perjantaiillan Casanovan päässä hakkaa krapulan lisäksi pelko. Mies on siinä luulossa, että aamusession sijaan nainen haluaakin jotain muuta, kuten puhelinnumeron, siitä seuraavan yhteydenpidon, uusia tapaamisia.. parisuhteen! Ääk! Sukat jalkaan ja pellolle, niin kuin olis jo! Näiden ajatuksien suhistessa putkiaivoisen saaliseläimen päässä ei voi kuin nauraa. Pakokauhun näkee, eikä ole mitään hupaisempaa, kuin seurata miehen kiemurtelua dagen efter. Tästä syystä onkin parasta nakata äijä pellolle jo aamuyöstä. Miehen epäuskoisuus on nimittäin vielä nautinnollisempaa katseltavaa. Residenssistä poistumista suositeltaessa naama venahtaa, ja tässä vaiheessa mies onkin se, joka haluaa puhelinnumeron. Uros huomaa valtaasetelman muuttuneen, ja kuvittelee pitävänsä naaraan aisoissa roikottomalla häntä puhelimen päässä. Ei muuten onnistu. Kotiin laahustavan pelimiehen käteen jää jyrkkä ei, tai, jumalten ollessa suosiollisia, väärä numero. Hei hei, ei soitella. Tavallaan on liikuttavaa, kuinka moninaisin tavoin mies yrittää saada valta-asetelman normalisoitumaan. Kun nainen käyttäytyy yhden illan suhteessa kuin mies, alkaa rujompi sukupuoli hakemaan naisellisia maneereja seksuaaliseen käyttäytymiseensä. Yhtäkkiä se onkin mies, joka haluaa läheisyyttä seksin jälkeen, hellyyttä aamulla ja toivon pilkahduksen siitä, että mies merkitsee naiselle jotain enemmän. Naiselle iskee pakokauhu, ja sukupuoliroolit ovat iloisesti ylösalaisin. Näennäisesti se voi olla ihan hyväkin järjestely, mutta se on hyvästä helvetin kaukana, sillä kukaan ei halua peräänsä rakkaudesta riutuvaa riippakiveä, jota tuli puolivahingossa höylättyä. Kun naisen raadollinen käyttäytymismalli viimein paljastuu, voi mies tuntea itsensä huijatuksi. Eihän se käy päinsä, että nainen ahmaisee uhrinsa, sylkäisee luut pihamaalle ja nauraa makeasti. Miehisen itsetunnon rippeitä keräillessä iskee älynväläys: se ämmähän on täysi lutka! Tästä seuraa paskanjauhantaa äijäporukassa, ja ennen kuin nainen huomaakaan, hänellä on Maine. Kohta koko kylä tietää, kuka jakelee ympäriinsä, eikä jakaminen ole naisessa mitenkään ihailtava ominaisuus. Ei ainakaan miehen mielestä. Sanoivat miehet mitä tahansa, nykyaikanakin naisen tulisi pitää eläimellinen puolensa visusti piilossa. Valtavirrassa vallitsee yhä käsitys siitä, miten naisen tulisi seksiin suhtautua. Surullisinta tässä on se, että monet naiset ovat täysin samaa mieltä. Seksiin ei ajauduta hetken mielijohteesta, eikä helpolla anneta, miehet kun ei tykkää helpoista naisista. Hyvä niin, eipä tule ainakaan särjettyä sydämiä. Syöjättären käsittelystä voi jäädä myös hyväksikäytetty olo. Pilkka osuu tässä tapauksessa aika monelle omaan nilkkaan, ja juuriharjalla heppiä hinkatessa voi sitten miettiä niitä omia tekosiaan vuosien varrelta. Vanha sananlasku se, joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön pätee yhden illan jutuissa enemmän kuin hyvin. Turha narina selän takana kertoo pikemminkin miehen omasta pikkumaisuudesta kuin siitä, onko kyseessä oleva naaras ns. lutka vai ei. Kaikista eniten hämmennystä aiheuttaa nainen, joka ei häpeä saamaansa mainetta, vaan jättää juoruämmät ja äijät omaan arvoonsa ja jatkaa virnistellen valitsemallaan tiellä. Tästä seuraa pelonsekaista kunnioitusta sekä kahta kauheampaa kyyläämistä. Nainen, joka kokee olevansa vastuussa vain itselleen mitä seksin harrastamiseen tulee, on todellinen luonnonoikku, joka tekisi mieli sulkea laboratorioon tutkittavaksi. Toiset, siveämmät naiset paheksuvat lajitoverinsa käytöstä jopa miehiä enemmän. Mitä, sitä ei edes hävetä, vaikka kaikki tietää? -tyyliset kommentit saavat puolestaan saalistavan naaraan heittämään lisää pökköä pesään. Pahennuksen aiheuttamisesta entistä paremmat kiksit, kun tietää moraalinvartijoiden seuraavan silmä kovana seuraavaa siirtoa. Tilanne ruokkii myös miesten mielenkiintoa, ja pian tarjonta ylittää kysynnän. Alfauroksia virtaa ovista ja ikkunoista, kun jokainen haluaa testata oman miehisyytensä naisen kesyttämisleikissä. Turhaahan se on, mutta nainen ei pistä pahakseen. Säästyypä energiaa metsästämiseltä johonkin muuhun. On täysin totta, että irtosuhteet eivät sovi kaikille, eikä kenenkään ole pakko päätyä kylmäpäisen metsästäjättären rooliin. Seksiin pätee sama sääntö kuin kaikkeen muuhunkin: Jos se ei tunnu hyvältä, heitä helevettiin. Jos taas satunnainen seksi miellyttää, kannat vastuusi ja muistat ehkäisyn, anna palaa. Parhaimmillaan suhdesaalistamisesta voi jalostaa todellisen taiteenlajin, jonka harjoittaminen ja kehittäminen antaa mitä suurinta tyydytystä. Tekopyhiä ja tiukkapipoja löytyy aina, mutta vikinät ja vinkunat menettävät merkityksensä, mikäli ei alistu syyllistettäväksi. Edellä mainitut esimerkit ovat puhtaasti omakohtaisia. Sopii tulla huorittelemaan.

5

6 ihmiset puhuvat Masentaako? Aijai, syksy tulee ja tuo masennuksen meille pohjoisen kansalle... Se voi yllättää kenet tahansa. Piilevänäkin sitä voi esiintyä. Oletko kartalla faktoista masennuksen suhteen? Tiedätkö miten siltä voi välttyä? Miksi ihminen masentuu? teksti: tt kuva: Vellu sykiatri Ville Lumme Lapin keskussairaalasta otti eräänä päivänä masentuneen toimittajan ja kuvaajan vastaanotolleen. Lumme toimii Lapin keskussairaalassa psykiatriaan erikoistuva lääkärinä ja haastattelun ajankohtana hän toimi ylilääkärin sijaisena. Tarkoituksena oli ottaa selvää masennuksesta... Masennus on siinä mielessä kummallinen sairaus, että siitä ei tarkkaan tiedetä mistä se johtuu. Osuutensa on geeneillä, aivojen biologialla ja psykososiaalisilla tekijöillä. Joku voi olla synnynnäisesti taipuvaisempi reagoimaan Ville Lumme Ikä: 9 Ammatti: Psykiatriaan erikoistuva Lääkäri Virka: Ylilääkärin sijainen Toimipaikka: Lapin keskussairaala kuormittaviin elämäntapahtumiin masentumalla kuin joku toinen. Jollain taas voi aivojen välittäjäaineet toimia heikommin kuin toisella. Elämän varrella koetut vastoinkäymiset, esimerkiksi lapsuuden traumat tai vaikka työttömyys voivat altistaa masennuksen puhkeamiselle. -Syitä voi olla monia, eikä yksittäisen ihmisen kohdalla useinkaan voida osoittaa mitään yksittäistä syytä tai laukaisevaa tekijää. Yleensä masennus on monen tekijän summa, kertoo psykiatri Ville Lumme Lapin keskussairaalasta. Nelisenkymmentä prosenttia ihmisistä sairastaa jossain elämänsä vaiheessa jonkinasteisen masennusjakson. Kuitenkin vain puolet näistä ihmisistä hakevat apua. Masennus voi olla vaikea tunnistaa, koska sairaus ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Joku voi alakulonsa lomassa olla hyvin ahdistunut ja saada paniikkimaisia kohtauksia. Toisella taas voi masennuksen pääasiallinen oire olla selittämätön kipu. Yleensä masennukseen kuitenkin kuuluu alakuloinen, masentunut ja toivoton mieliala sekä mielenkiinnon menettäminen asioihin, jotka ovat yleensä kiinnostaneet ja tuottaneet mielihyvää. Fyysinen sairaus Objektiivisia, yksiselitteisiä mittareita masennukselle ei ole. Diagnoosin psykiatri tekee haastattelun perusteella. Masennusta ei voi todeta verikokeella tai tavallisella aivojen rakennetta kuvaavalla kerroskuvauslaitteella. Tutkimuskäytössä on kuitenkin PET-kameroita, joilla voidaan kuvata aivojen välittäjäainetoimintaa. Näissä kuvissa näkyy selvästi, että masentuneella ihmisellä usea välittäjäainejärjestelmä toimii normaalia heikommin. - Masennus on fyysinen sairaus, ja mielikuvat itseaiheutettuna sielunsairautena voi unohtaa, Lumme valottaa. Ihmiset vielä tänäkin päivänä usein valitettavasti ajattelevat, että masennus olisi sellainen asia, mistä tulisi selvitä ilman lääkärin apua tai että se on sairaus, joka paranee itsestään. Kun alakuloa ja mielenkiinnottomuutta on jatkunut kaksi viikkoa, voidaan alkaa puhua masennuksesta. Masentuneena alkaa murehtia asioita liiallisesti, ja murheita tulee kaivaneeksi kaukaa menneisyydestäkin. Kun mielihyvää ei saa mistään on vaikea motivoida itseään liikkeelle, näin myös aloitekyky heikkenee. Saamattomuus aiheuttaa syyllisyyden tunteita, ja itsetunto huononee. Tunteet latistuvat ja mikään ei tunnu oikein miltään. Elämä kyllästyttää ja ajatukset kuolemasta roihu syyskuu 7

7 ihmiset puhuvat Masennuksen oireet? lähde:netti saattavat alkaa vaivata. Ahdistuneisuus velloo mielessä, ihmisen seura ei tunnu hyvältä ja masentunut eristäytyy. Masennustila on melkein aina hoidettavissa oleva sairaus, kyse on vain oikean hoidon löytämisestä. Ruokahalussa ja painossa tapahtuu muutoksia, unen saannin kanssa on vaikeuksia ja uni muuttuu katkonaiseksi. Toisaalta jotkut saattavat masentuneena nukkua kellon ympäri. Keskittymiskyky ja muisti heikkenevät. Masentunut saattaa herkistyä kivun tuntemuksille ja kropassa voi tuntua selittämättömiä kipuja ja muitakin ruumiillisia tuntemuksia. Masentunut ei reagoi toisten hymyyn samalla lailla kuin terve ja äärimmillään masentunut ihminen ei pysty edes itkemään. Joskus vaikeassa masennuksessa realiteettitaju voi pettää ja ihminen voi kokea epärealistisia syyllisyyden tunteita. Myös aistiharhoja, esimerkiksi syyttäviä ääniharhoja on joskus hyvin vaikeissa tapauksissa. Siinä vaiheessa kun masentunut hautoo itsemurhaa on hoitoon jo kiire. Tällöin masennus vaatii välitöntä hoitoa, jotta estettäisiin pysyvä ratkaisu tilapäiseen ongelmaan. -Tyypillistä masennuksen oireille on niiden noidankehämäinen paheneminen pikku hiljaa. Noidankehää ei pysty itse katkaisemaan - masentunut ei pysty parantumaan "itseään niskasta kiinni ottamalla" kertoo Lumme. Aika usein masentunut hakee lohdutusta alkoholista. Tälle on ihan looginen selitys. Masennuksessa aivojen monoamiiniradastot toimivat vajaateholla ja alkoholi lypsää hermosoluista juuri näitä monoamiineja käyttöön. Nousuhumalassa mieliala paranee ja ahdistuneisuus helpottuu. Hetken helpotuksen hinta on kuitenkin kova: vähäiset välittäjäainevarastot valuvat yleensä posliinin kautta viemäriin ja laskuhumalassa tai viimeistään seuraavana päivänä ahdistus ja masennus vaan syvenee. Aika moni itsemurha on tehty laskuhumalassa. -Terveellä aivojen välittäjäainevarastot sietävät kyllä alkoholin kohtuukäyttöä. Mutta jos on mieliala on masentunut alkoholia pitää välttää kuin ruttoa. Siitä tulee taatusti vain pahempi olo. Masennuksen hoito alkoholia käyttävillä on aika toivotonta puuhaa, ja yleensä lähdetäänkin juomisen lopettamisesta liikkeelle, kuittaa Lumme. Masennuksen hoito Masennustila on melkein aina hoidettavissa oleva sairaus, kyse on vain oikean hoidon löytämisestä. Sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja psykoterapialla. Lumpeen kokemuksen mukaan psykoterapia sopii hyvin lieviin ja keskivaikeisiin masennustiloihin ja on hyvä aisapari lääkitykselle. Kognitiivisen psykoterapian ja lääkityksen vaikutukset ovat samanlaiset aivojen välittäjäainejärjestelmiin, molemmat normalisoivat niiden toimintaa. Jotkut ajattelevat, että terapia olisi luonnonmukaisempi tapa hoitaa masennusta. Pitää kuitenkin muistaa, että terapioillakin voi olla haittavaikutuksia, jotka voivat olla pitkäkestoisempia ja vaikeampia kuin lääkityksellä. Menneisyyttä ruotimalla voi traumatisoitua entistä pahemmin pitkäksi aikaa. Lääkitys Masennuslääkkeet normalisoivat aivojen välittäjäainepitoisuuksia. Kärsivällisyyttä tarvitaan, koska oireet alkavat helpottaa hitaasti, usein vasta viikkojen kuluttua. Aluksi saattaa tulla haittavaikutuksia, jotka ovat voimakkuudeltaan usein lieviä tai kohtalaisia ja jotka lähes aina helpottavat viimeistään muutamassa viikossa. Haittavaikutukset johtuvat aivojen sopeutumisesta normalisoituviin välittäjäainepitoisuuksiin. Tyypillisimpiä masennuslääkkeiden haittavaikutuksia ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaava olo ja mahaoireet. Masennus ja ahdistuneisuus voi paheta lääkkeen ensimmäisinä päivinä. Alun haittojen yli kannattaa kuitenkin mennä vaikka hammasta purren. Masennuslääkkeet eivät nosta terveen ihmisen mielialaa, eikä niihin voi jäädä koukkuun. Lopetusvaiheessa voi kuitenkin tulla lopetusoireita, jotka ovat samoja haittavaikutuksiltaan, kuin lääkettä aloittaessakin. Lääkitys ei myöskään muuta persoonaa eikä se näy päälle päin. Lääkehoitoa kannattaa jatkaa oireiden väistyttyä puolen vuoden tai ajan, koska uusimisriski on tänä aikana hyvin suuri. Ma- vuoden Masennus on fyysinen sairaus, ja mielikuvat itseaiheutettuna sielunsairautena voi unohtaa. sen- nuksen runteleman hermoverkoston toipuminen vaatii myös oman aikansa vaikka oireet olisivat poissa. Lääkäri määrää Kaikki hoidot eivät kaikille sovi, ja joskus sopiva hoito löytyy vasta usean kokeilun jälkeen. Pitää olla kärsivällinen ja kuunnella oman psykiatrin suosituksia hoidosta, koska hän valitsee hoidon sen perusteella mikä on juuri Sinulle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto. Ehkäise se kotikonstein Hyvä, monipuolinen ruokavalio ja liikunta ehkäisevät masennusta. Kalanrasvalla on todettu olevan mielialaan positiivinen vaikutus. Kalaa kannattaisi syödä pari kertaa viikossa. Mitä rasvaisempi kala, sen parempi. Bonuksena kalanrasvat pitävät valtimot notkeina. Kirkasvalolampuista on usein apua sitä mukaa kun päivä lyhenee. -Mikä pimeydestä tulee, se valolla lähtee, uhoaa Lumme. Jos haluaa, että kirkasvalolampusta on iloa masennusoireiden lievittäjänä, on laitetta valittaessa oleellista tietää pari asiaa Auringosta ja loisteputkista. Auringonvalossa on käytännössä kaikenväristä valoa eikä tiedetä tarkalleen, minkä värinen valo eli Mielenterveyden kannalta kannattaisi kalaa syödä pari kertaa viikossa. mitkä valon aaltopituudet masennusoireisiin auttavat. Sen vuoksi on eduksi, että kirkasvalolampussa on mahdollisimman monia eri aaltopituuksia. Loisteputkessa on sitä enemmän värejä eli aaltopituuksia mitä enemmän siinä on ns. loisteaineita. Marketissa tai sähköliikkeen tiskillä kannattaa varmistaa, että putkessa on useampaa kuin kahta, mielellään vaikka viittä eri loisteainetta eli kyseessä on vähintään viisikomponenttiputki. Jos myyjä ei ole kartalla loisteaineista tai komponenteista, ei tältä kannata lamppua ostaa. Joillekin loisteputken valo aiheuttaa silmien väsymistä koska valo värisee sähkövirran taajuudella 5 kertaa sekunnissa. Tällöin kannattaa hankkia laite, jossa on värinän poistava taajuusmuuttaja, opastaa Lumme. Kaamosmasennukseen auttaa usein myös lämpö. Tämä lienee ollut myös mielessä pimeällä kalotilla asuneilla esi-isillämme kun niinkin oudon asian keksivät kun sauna. Todennäköisesti myös Islannissa ollaan oltu tästä asiasta jyvällä, kun siellä on kuumissa lähteissä iät kylvetty. On ajateltu, että liikunnan teho masennukseen tulee ainakin osittain kehon lämmönnousun kautta. Mikäli masennus pitkittyy ja se alkaa haitata työ-tai toimintakykyä niin hakeudu psykiatrin juttusille. Kysyin ja Lumme vastasi Onko masennus trenditauti? Masennukseen on nykyään alettu kiinnittää enemmän huomiota ja siitä puhutaan julkisuudessa enemmän. Masennus on ollut pitkään tabu ja siitä on vaiettu. Se on koettu hävettävänä sairautena. Ihmisillä on ollut tiedon puutteen vuoksi melko ennakkoluuloinen kuva masentuneista. Nykyään on hyväksyttävämpää ja tavanomaisempaa sairastaa masennusta, sillä se on tiedotusvälineissä saanut tervettä julkisuutta. Tämä on hyvä asia, koska masennusta sairastaa niin moni, eikä kenellekään muutenkin huonon itsetunnon kanssa painiskelevalle masentuneelle soisi yhtään turhaa häpeää ympäristön oudoksunnan johdosta. Onko ihmiset heikompia kuin ennen? Masennusta kun tuntuu olevan nykyään enemmän. Termi masennus on kokenut inflaation kun mielialan häiriöistä on alettu entistä enemmän puhua. Nykyään masennuksella kansan suussa tarkoitetaan yhä useammin normaalistikin elämään silloin tällöin kuuluvaa lievää ja ohimenevää alakuloa. Lääketieteessä masennustilalla on tarkat kriteerinsä. En usko, että ihmiset olisivat mitenkään heikompia tai alttiimpia masennukselle kuin aikaisemmin. - Mielialan lasku, joka on usein voimakkaimmillaan aamuisin. - Mielihyvän kokemisen puute, joka vaivaa päivittäin. - Henkisen vireyden puute (joskus jopa lamaantuneisuus). - Tuntuu, että pienetkin asiat vaativat äärimmäisiä ponnistuksia. - Joskus voi esiintyä myös kiihtyneisyyttä. - Ruokahalun muutokset (painon muutokset). - Unettomuus (etenkin aamuyön uni on katkonaista), nukahtamisvaikeudet. - Jatkuva väsymys ja joskus liiallinenkin nukkuminen. - Keskittymiskyvyn puute. - Muistitoimintojen häiriöt (esimerkiksi asioiden unohtelu). - Alentunut työkyky. - Avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. - Itsensä syyllistäminen. - Kuolemantoiveet tai itsetuhoisuus. Masennuksen hoito lähde:netti Lievemmässä masennuksessa saattaa auttaa keskustelu ystävien, perheenjäsenten ja ehkä ammattiauttajankin kanssa sekä erilaiset itsehoitotoimenpiteet. Masennusta kannattaisikin hoitaa jo aikaisessa vaiheessa, sillä silloin siitä voi selvitä huomattavasti helpommalla. Itsehoitokeinoja -Älä pohdi ongelmiasi yksin vaan puhu niistä läheistesi kanssa. -Pidä yhteyttä ystäviisi, vaikka se tuntuisikin välillä vaikealta ja haluaisit vain käpertyä itseesi. -Pura tuntojasi paperille. Ongelmia miettiessäsi saat myös selvyyttä siihen, mistä masennuksessasi on loppujen lopuksi kyse. -Harrasta liikuntaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnan harjoittamisella on myönteinen vaikutus mielialaan. -Pidä kiinni harrastuksistasi, vaikka motivaatiosi olisikin alhaalla. Harrastuksista luopuminen helposti vain pahentaa masennusta. -Pyri vähentämään stressitekijöitä elämässäsi. Vaikeassa masennuksessa nämä kotikonstit eivät yleensä auta. Toimintakyky on kerta kaikkiaan kateissa ja hyvää tarkoittavat neuvot saattavat masentaa vain entisestään. Vaikeassa masennuksessa onkin syytä hakea apua lääkäriltä. Masennusta hoidetaan pääasiassa lääkkeillä ja psykoterapialla. Vaikeimmissa tapauksissa myös sairaalahoidolla. roihu syyskuu 7

8 ihmiset puhuvat Lääketiede on edistynyt niin valtavasti että terveitä ihmisiä ei oikeastaan enää ole. >>> jatkoa sivulta Ympäristön vaatimukset ovat tosin kasvaneet ja tämä tuloskeskeinen aikakausi tuottaa osaltaan masennusta koska ihmisestä pyritään puristamaan mahdollisimman paljon työtehoa irti. Mites potilasmäärät? Kasvua? Vastaanotolle tultiin ennen suurin piirtein pää kainalossa. Nykyään ihmiset tulevat vastaanotolle entistä aikaisemmassa vaiheessa mikä on hoitamisen kannalta hyvä ja helpottava asia. Osaltaan tämä johtuu siitä, että masennusta on ymmärretty alkaa pitää ihan tavallisena sairautena. Mitkä ovat masennuksen tasot? Oireiden määrän ja vaikeusasteen mukaan se määritellään lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennustilaksi. Äärimmillään se voi saada psykoottisia piirteitä, eli ihmisen todellisuudentaju hämärtyy. Mistä voi tietää onko henkilöllä taipumusta masennukseen? Jos on ollut aikaisempia masennusjaksoja, on suurempi riski sairastua uudelleen. Ihminen, joka reagoi masennusoirein vastoinkäymisiin, on taipuvaisempi sairastua varsinaiseen masennukseen. Onko sinulla ollut masennusjaksoja? Ei ole ollut. Joskus voi olla muutamia päiviä ohimenevää alakuloisuutta, mutta lievät mielialavaihtelut kuuluvat normaalistikin elämään. Varsinaisia masennusta, eli viikkojen mittaisia masennuskausia ei ole ollut. Onko tiettyjä ammattiryhmiä joilla esiintyy masennusta enemmän kuin muilla? On niitä tutkittu jonkin verran. Esim. lääkäreillä on hieman enemmän itsetuhoisuutta. En tarkalleen muista sitä tutkimusta mutta ammattien välillä joitakin pieniä eroja on löydetty. Masennus voi kuitenkin löytää kenet tahansa ammattiin katsomatta. Muut riskitekijät kuten esimerkiksi tunne-elämän epävakaisuus, yksinäisyys, pikäaikaistyöttömyys, kuormittavat elämänmuutokset, vähäinen koulutus, krooniset ruumiilliset sairaudet ja päihdeongelmat ovat paljon merkittävämpiä. Onko syysmasennusta oikeasti olemassa? On, se on ihan oikea sairaus. Sitä sanotaan myös kaamosmasennukseksi. Määritelmän mukaan se on toistuva masennus, joka roihu syyskuu 7 iskee samaan vuodenaikaan. Valon puute on usein syypää. Pohjoisen kansoilla on pimeiden talvien vuoksi taipumusta syysmasennukseen mutta toisaalta löytyy myös geneettistä suojaa sillä kansa on täällä tottunut pimeyteen ja sateisiin syksyihin. Aurinkoisen Välimeren rannoilta pimeään pohjolaan muuttanut on paljon suuremmassa riskissä sairastua kuin natiivit. Onko masennus mielisairaus? Mielisairaudessa eli psykoosissa todellisuuden taju pettää. Masennuksessa sitä ei ole kuin erittäin vaikeissa tapauksissa. Se on mielialahäiriöihin kuuluva mielenterveyden häiriö. Yhdistääkö masentuneita jokin tietty luonteenpiirre tai ulkoinen tekijä? Olen huomannut, että masentunut on keskimääräistä useammin epäitsekäs, ylitunnollinen ja ahkera puurtaja. Olenko minä masentunut? No minun täytyisi tutkia sinut ensin. Se selviää sitten. Masennutko sinä jos tästä tulee huono artikkeli? En usko. Masentaako? Ei masenna. Säilyttääkö tämä haastattelu sinun uskottavuutesi psykiatrina? Toivottavasti. Kiitos! Kiitti! Laita artikkeliin vielä tietoa masennuksen oireista, hoidosta ja itsehoitokeinoista. Jees! Masentunut ei reagoi toisten hymyyn samalla lailla kuin terve ja äärimmilleen masentunut ihminen ei pysty edes itkemään.

9 Testaa itsesi BDI-Beckin depressioasteikko Alla on joukko väittämiä, jotka käsittelevät mielialan erilaisia piirteitä. Lue ensin kaikki yhden lauseryhmän väittämät. Valitse jokaisesta ryhmästä(-) se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi tunnet itsesi tällä hetkellä. Rengasta valitsemasi vaihtoehdon edessä oleva numero. Valitse vain yksi väittämä joka ryhmästä. Varmista, että olet vastannut jokaiseen kohtaan.. En ole surullinen Olen surullinen Olen aina alakuloinen ja surullinen, enkä pääse tästä mielialasta eroon. Olen niin onneton, että en enää kestä.. Tulevaisuus ei erityisesti pelota minua. Tulevaisuus pelottaa minua. Tunnen, että tulevaisuudella ei ole minulle mitään tarjottavana. Tunnen, että tulevaisuus on toivoton, enkä usko asioiden tästä paranevan.. Minulla on usein syyllinen olo. Tunnen melkoista syyllisyyttä suurimman osa ajasta. Tunnen jatkuvasti syyllisyyttä. 6. En koe, että minua rangaistaan. Uskon, että minua saatetaan rangaista. Odotan, että minua rangaistaan. Tunnen, että minua rangaistaan. 7. En ole pettynyt itseeni Olen pettynyt itseeni Inhoan itseäni. Vihaan itseäni. En tunne epäonnistuneeni Uskon epäonnistuneeni useammin kuin muut ihmiset. Menneisyydessä mäen vain sarjan epäonnistumisia. Tunnen olevani täysin epäonnistunut. 8. Asiat tuottavat minulle tyydytystä kuten ennenkin. En osaa nauttia asioista samalla tavalla kuin ennen. En saa todellista tyydytystä enää mistään. Olen tyytymätön ja kyllästynyt kaikkeen Minulla ei ole erityisiä syyllisyyden tunteita. Tunnen olevani yhtä hyvä kuin kuka tahansa muu. Arvostelen heikkouksiani ja virheitä. Moitin itseäni virheistä. Moitin itseäni kaikesta, mikä menee pieleen. --En ole ajatellut tappaa itseäni Olen ajatellut itseni tappamista, mutten kuitenkaan tee niin. Haluaisin tappaa itseni. Tappaisin itseni, jos siihen olisi tilaisuus.. En itke tavallista enempää Itken nykyisin enemmän kuin ihmiset puhuvat ennen. Itken nykyisin aina. Kykenin ennen itkemään, mutta nyt en pysty vaikka haluaisinkin.. En ole nyt sen ärtynemmpi kuin yleensäkään. Ärsyynnyn nykyään helpommin kuin ennen. Tunnen itseni ärtyneeksi koko ajan. Asiat, jotka ennen raivostuttivat minua, eivät liikuta minua enää lainkaan.. Olen kiinnostunut muista ihmisistä. Muut ihmiset kiinnostavat minua nykyään vähemmän kuin aikaisemmin kiinnostukseni ja tunteeni muita ihmisiä kohtaan ovat miltei kadonneet Olen menettänyt kaiken kiinnostuksen muihin ihmisiin. Pystyn tekemään päätöksiä kuten aina ennenkin Lykkään päätöksen tekoa useammin kuin ennen Minun on hyvin vaikea tehdä päätöksiä. En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä. 4. Mielestäni ulkonäköni ei ole muuttunut Pelkään että näytän vanhalta ja vähemmän viehättävältä Ulkonäössäni on tapahtunut pysyviä muutoksia ja niiden takia näytän epämiellyttävältä. Uskon olevani ruma. 5. Työkykyni on pysynyt suunnilleen ennallaan. Työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia. Voidakseni tehdä jotakin minun on suorastaan pakotettava itseni siihen. En kykene lainkaan tekemään työtä. Olen niin huolissani ruumiini vaivoista, etten pysty ajattelemaan mitään muuta. 6. Nukun yhtä hyvin kuin ennenkin. En nuku yhtä hyvin kuin ennen. Herään nykyisin - tuntia liian aikaisin ja minun on vaikea päästä uudelleen uneen. Herään useita tunteja aikaisemmin kuin ennen, enkä pääse uudelleen uneen. 7. En väsy sen nopeammin kuin tavallisesti. Väsyn nopeammin kuin tavallisesti. Väsyn lähes tyhjästä. Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään. 8. Ruokahaluni on ennallaan. Ruokahaluni ei ole niin hyvä kuin ennen. Ruokahaluni on nyt paljon huonompi. Minulla ei ole lainkaan ruokahalua. 9. Painoni on pysynyt viime aikoina ennallaan. Olen laihtunut yli kiloa Olen laihtunut yli 5 kiloa Olen laihtunut yli 8 kiloa Yritän tarkoituksellisesti pudottaa painoani syömällä vähemmän Kyllä / Ei. En ole huolissani terveydestäni enempää kuin tavallisestikaan. Olen huolissani ruumiini vaivoista: säryistä, kivuista, vatsavaivoista tai ummetuksesta Olen hyvin huolissani ruumiini vaivoista ja minun on vaikea ajatella muita asioita.. Kiinnostukseni seksiin on pysynyt ennallaan. Kiinnostukseni seksiin on vähentynyt. Kiinnostukseni seksiin on huomattavasti vähäisempää kuin ennen. Olen kokonaan menettänyt kiinnostukseni seksiin. Pisteiden laskeminen Laske kaikki rengastamasi numerot yhteen, niin saat tästä testistä sen lopullisen arvon. Yksi poikkeus: Kohta numero 9. Jos olet yrittänyt tarkoituksellisesti pudottaa painoasi syömällä vähemmän, niin silloin sitä numeroa ei lasketa mukaan loppusummaan. Silloin se ei siis viittaa ruokahaluttomuuteen. - 9 normaali olotila, ei masennusta. - 6 lievä masennustila. 7-9 keskivaikea masennustila. - 6 vaikea masennustila. Jos sinulla on normaali olotila, niin silloin kaikki on tietenkin kunnossa. Lievä masennustila antaisi viittausta siihen, että keskusteluterapia saattaisi olla paikallaan. Keskivaikea masennustila tai ainakin jo vaikea masennustila on jo niin vakava, että silloin on jo ehdottomasti tarvetta masennuslääkitykselle. Jos sait tämän testin tuloksena jommankumman diagnoosin, niin silloin kannattaa jo mennä juttelemaan lääkärin kanssa. Ja heti, siis ensiapuun. Ei siis ajanvarausta vasta muutaman viikon tai mahdollisesti jopa muutaman kuukauden päähän. roihu syyskuu 7

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot