Kokemuksia vaihto-opettajana Namibiassa

Transkriptio

1 Kokemuksia vaihto-opettajana Namibiassa Wilhelmiina Hämäläinen Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Helmikuussa 2005 vietin kolme viikkoa Namibian yliopistossa vierailevana luennoijana. Vierailu kuului osana Joensuun yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen sekä neljän afrikkalaisen yliopiston opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmaa, joka toteutetaan CIMO:n North- South-vaihto-ohjelman rahoituksella. Vierailuni aikana opetin paikallisella Tietojenkäsittelytieteen laitoksella numeerisia metodeja sekä pidin koulutustilaisuuden ongelmalähtöisestä oppimisesta koko yliopiston henkilökunnalle. Vapaa-aikana ehdin tutustua Namibian upeaan luontoon Etoshan kansallispuistossa. Suurimman vaikutuksen minuun teki kuitenkin ihmisten ja kulttuurien kirjo, jonka kohtasin Windhoekissa. 1 Windhoek länsimainen unelma Ilman palmuja Namibian pääkaupunki Windhoek voisi olla mikätahansa länsimainen kaupunki. Saksalaistyylinen pikkukaupunki on kasvanut vauraaksi metropoliksi, jonka keskustassa kohoavat suuret virastorakennukset, kännykkäyhtiöt ja internet-kahvilat mainostavat joka kadunkulmassa ja ihmiset ajavat kalliilla autoilla. Ihmisvilinässä sekoittuvat eri ihonvärit ja kielet, afrikaans, saksa, englanti ja paikalliset afrikkalaiskielet. Kesäaikaan ilmasto on ihanteellinen, liki 30 astetta, eikä se talvellakaan laske koskaan pakkasen puolelle. Hienommilla asuinalueilla on ulkouima-altaita ja puutarhat kukoistavat kallisarvoisen kasteluveden turvin. Köyhimmilläkin asuinalueilla ihmiset asuvat siisteissä pikkumökeissä, joita ympäröi maatilkku, eikä varsinaisia slummeja ole lainkaan. Vesijohtovesi on juotavaa eikä alueella esiinny malariaa. Windhoek antaa kuitenkin hämäävän kuvan Namibiasta: maaseudulla on yhä köyhyyttä, ihmisillä on puutetta puhtaasta vedestä, viljelykset kärsivät kuivuudesta ja työttömyysprosentti on yli 30%. Kaikki lapset eivät vieläkään pääse peruskouluun eikä terveydenhuolto ole kaikkien ulottuvilla. Pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva yliopiston kampus vaikuttaa hyvin modernilta, vaikka onkin rakennettu jo 1900-luvun alussa, alkujaan parin sadan valkoisen nuoren opinahjoksi. Nykyisin yliopistossa opiskelee noin pääasiassa mustaa opiskelijaa sekä Namibiasta että muista Afrikan maista. Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on uudenaikaiset luokkahuoneet tietokoneineen ja dataprojektoreineen, mutta koneiden käyttö on tarkkaan valvottua. Uusi teknologia tuntuu olevan enemmän ihailtavaksi kuin käytettäväksi, vaikka samaan aikaan valitetaan opiskelijoiden puutteellisia ohjelmointitaitoja. Internet-yhteydet ovat toivottoman hitaat, eikä yliopiston sivuja juuri kannata ladata Suomesta käsin, ellei ole aikaa poiketa kahville odottaessa.

2 Kuva 1: Namibian luonto on henkeäsalpaava. 2 Vahvoja naisia ja polygamiaa Yllättävin seikka yliopistolla on naisopiskelijoiden suuri osuus. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoista puolet on naisia, kun luku länsimaissa on tyypillisesti 10-20% luokkaa. Eroa havaitsee myös asenteissa: naisopiskelijat ovat rohkeita ja itsevarmoja ja miesopettajat tukevat lahjakkaita naisia siinä missä miehiäkin. Sama ilmiö näkyy muuallakin yhteiskunnassa. Ainakin Windhoekissa sain sen kuvan, että namibialaiset naiset ovat poikkeuksellisen vahvoja ja itsenäisiä. Osaksi tämä selittyy perinteistä. Lähes puolet namibialaisista on owamboja, joka on yhteisnimitys Pohjois-Namibian ja Etelä-Angolan heimoille. Owamboland eli Ambomaa on juuri se alue, jolla suomalaiset aloittivat lähetystyön jo 1870-luvulla. Perinteisesti owambokulttuurit ovat matrilineaalisia eli omaisuus, johtajan asema sekä avioliiton jälkeinen asuinpaikka periytyvät äitilinjaa pitkin. Kuitenkin klaanien johtajat ovat olleet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta miehiä ja miehet ovat suruttomasti pitäneet useita vaimoja. Owambo-oppaani safarilla kertoi, että hänen sedällään on yhä viisi vaimoa, joista vain yksi on virallinen aviopuoliso. Viime aikoina kulttuurissa on kuitenkin tapahtunut siirtymistä kohti patrilineaalista järjestelmää, osin kristinuskon ja muuttoliikkeen vaikutuksesta.

3 Hereronaiset tekevät myös hyvin majesteetillisen vaikutuksen viktoriaanisine leninkeineen ja lehmänsarvipäähineineen. Naiset omaksuivat pukeutumistyylin alkujaan saksalaisilta lähetystyöntekijöiltä, jotka paheksuivat naisten puolialastomuutta. Hererojen kulttuuri noudattaa perinteisesti kahtalaista periytymislinjaa: irtain omaisuus kuten karja periytyy äitilinjaa myöten, mutta asuinpaikka, seuraajat ja perinteet periytyvät patrilineaalisesti. Noin 90% namibialaisista on kristittyjä ja varsinkin pohjoisen owambot ja näiden sukuiset kavangot ovat omaksuneet vahvasti kristinuskon. Moniavioisuus on nykyisin virallisesti kielletty, mutta käytännössä traditio elää yhä. Miehillä on useita seksipartnereita ja varsinkin Windhoekissa on tyypillistä, että nuorilla naisilla on vanhempi, naimisissa oleva rakastaja, sugar daddy. Sen enempää naiset kuin miehet eivät näe tässä mitään moraalisesti paheksuttavaa. Kun kysyin nuorilta naisilta, miksi he pitävät rakastajaa, kun kuitenkin unelmoivat aviomiehestä ja perheestä, nämä nimesivät poikkeuksetta syyksi taloudellisen hyödyn. Rakastajat antavat heille lahjoja, joihin heillä ei muuten olisi varaa. Äärimmillään tämä merkitsee sitä, että mies ylläpitää toista asuntoa ja tarjoaa koko ylöspidon rakastajattarelleen. Kääntöpuolena naiset kertoivat miehen odottavan seksipalveluja. Nuorten naisten odotukset heijastelivat myös toisenlaista ristiriitaa. Naiset haaveilivat rakkausavioliitosta, mutta varsinkin maaseudulla vanhemmat haluaisivat yhä järjestää avioliiton taloudellisin perustein. Moni oli kuitenkin valmis tekemään itse ansiotyötä yhdessä puolisonsa kanssa, kun vain löytäisi sen oikean. Naisen aseman pimeimmät puolet eivät kuitenkaan näy päällepäin. Perheväkivalta on lisääntynyt Namibiassa lähes räjähdysmäisesti ja ongelma on vihdoin nostettu päivänvaloon. Sen sijaan lasten hyväksikäyttö on yhä tabu, vaikka sen arvellaankin olevan vähintään yhtä yleistä kuin länsimaissa. 3 HIV/AIDS-epidemia Namibia on yksi maailman johtavia maita HIV/AIDS-tilastoissa. Joka viidennellä vuotiaalla namibialaisella on HIV-virus ja AIDS-orpojakin on jo yli Kaiken lisäksi useimmilla lapsista on itsellään HIV, eikä odotettavissa oleva elinikä ole kymmentä vuottakaan. Lapset saavat lähes poikkeuksetta tartunnan äidiltään joko raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Aviovaimojen uskollisuus ei kuitenkaan suojele naisia, sillä useimmat miehistä harrastavat irtosuhteita ja moni nainen ehtii saada HIV:in ennen avioliittoaan. Namibian yliopisto on ottanut viralliseen ohjelmaansa HIV/AIDS-valistuksen integroimisen opetukseen ja tutkimukseen. Kaikille opiskelijoille jaetaan pieni valistuskirjanen, joka opastaa mm. kondomin käytössä. Seksuaalivalistus on kuitenkin yhä tabu, eivätkä opettajat rohkene ottaa aihetta opetukseensa. Kun kysyin paikallisen kollegani mielipidettä HIV/AIDS-opetuksesta tietojenkäsittelytieteessä, hän totesi minun kyllä voivan ulkomaalaisena käsitellä aihetta, mutta itse hän ei sitä voisi tehdä. Niinpä opetin probabilistista päättelyä ja Bayes-verkkoja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille HIV/AIDS-ongelman valossa. Opiskelijat suhtautuivat aiheeseen vakavasti ja ongelmalähtöinen oppiminen sai heidät todella paneutumaan myös itse aiheeseen.

4 Kuva 2: Tietokoneluokat ovat hyvin nykyaikaisia, mutta opiskelijat saavat käyttää koneita vain oppituntien aikana. 4 Rasismin haamut Namibian itsenäisyyteen, vuoteen 1990 asti, Etelä-Afrikka harjoitti Namibiassa apartheidpolitiikkaa ja sen varjot elävät yhä Namibiassa. Namibiassa tapaa yhä valkoisia, jotka eivät tunnusta Namibian itsenäisyyttä, vaan kutsuvat itseään eteläafrikkalaisiksi. Kaikkein räikeintä rasismia kohtasin kuitenkin Namibiassa asuvien intialaisten asenteissa. Näiden mukaan mustat ovat laiskoja, tyhmiä ja epäluotettavia. Vapaa-aikana nämä eivät kuulemma tee mitään muuta kuin juovat, mässäilevät lihalla ja nukkuvat. Mustien koskettamista he pitivät erityisen kauhistuttavana ja minua mm. opastettiin, etten voi käyttää paikallisia pick-uptakseja, koska joutuisin istumaan samassa autossa mustien kanssa. Kohtaamani todellisuus oli kuitenkin aivan toista. Varsinkin musta väestö oli erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista ja sain nopeasti koko joukon uusia serkkuja, setiä, tätejä ja siskonkin. Varsinkin nuoret pääkaupunkilaiset solmivat ystävyyssuhteita ihonväristä riippumatta, mutta toisinaan aistin liiallista kunnioitusta vain ihonvärini perusteella. Minua esimerkiksi kutsuttiin aina poikkeuksetta ladyksi, mutta mustista naisista tätä nimitystä

5 ei käytetty koskaan ja se herätti jopa hilpeyttä, kun itse käytin sitä. Jotkut mustista arastelivat kosketustani kuin peläten, että se olisi minulle vastenmielistä. Vain muutaman kerran kohtasin vihamielisyyttä tai katkeruutta valkoisia kohtaan, mutta yleensä asenne muuttui, kun kerroin olevani Suomesta. Silti tapasin itseni useammin kuin kerran miettimästä, missä määrin minä olen vastuussa valkoisten tekemisistä Afrikassa. Yliopistolla apartheid-politiikan velkoja maksetaan yhä. Etelä-Afrikan entisen politiikan mukaan mustille ei ollut tarpeen opettaa matematiikkaa tai luonnontieteitä, eikä opettajillakaan ollut pätevyyttä näissä aineissa. Namibian itsenäistyttyä koululaitosta on ryhdytty uudistamaan tarmokkaasti, mutta opettajien koulutus on aikaavievää, eikä opiskelijoilla ole vieläkään riittäviä perustietoja esimerkiksi matematiikasta. Yliopistolla huomiota herättää myös se, kuinka vähän opiskelijoista on valkoisia. Yli 10% väestöstä on valkoisia tai värillisiä ( buureja ), mutta yliopiston opiskelijat ovat lähes poikkeuksetta mustia. Ilmeisesti varakkaimmat perheet lähettävät lapsena mieluummin Etelä-Afrikan yliopistoihin opiskelemaan. Taulukko 1: Faktoja Namibiasta. Väestö: Etniset ryhmät: Pääkaupunki: Presidentti: 1.8 milj. ovambot 50%, kavangot 9%, hererot,namat, damarat, sanit ( bushmannit ), buurit, saksalaiset. Windhoek, yli asukasta. Hifikepunye Pohamba 2005-, 1. presidentti Sam Nujoma ( ) jatkaa yhä SWAPO:n johdossa v. (laskenut AIDS:in takia) Odotettavissa oleva elinikä: Lukutaitoisien osuus aikuisväestöstä: 82% (2000) Työttömyys: 35% Uskonnot: kritityt 80-90%, paikalliset uskonnot 10-20% BKTL asukasta kohti: 1790 USD (2002) (varallisus jakautunut hyvin epätasaisesti)