Kirkossamme on kannettu viime aikoina huolta siitä, että muutamaa myönteistä poikkeusta lukuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkossamme on kannettu viime aikoina huolta siitä, että muutamaa myönteistä poikkeusta lukuun"

Transkriptio

1 Kari Tiirola MITEN SISUSTAMME KOTIMME Jumalanpalveluselämän sisäistä katselua Kirkossamme on kannettu viime aikoina huolta siitä, että muutamaa myönteistä poikkeusta lukuun ottamatta jumalanpalveluksiin osallistuvien määrä on laskeva. Tämä huoli jaetaan myös Oulun hiippakunnassa. Suuntaus on nostanut esille kritiikkiä toteutettua jumalanpalvelusuudistusta kohtaan. Kritiikki keskittyy kuitenkin usein messun jäykkyyteen, virsilauluun, saarnan kieleen ja muihin jumalanpalveluksen yksityiskohtiin sekä ulkoisiin merkkeihin. Lisäksi messun toteuttamiseen vaaditaan usein suurempaa toimintavapautta. Tällöin unohdetaan, että jo nykyinen käsikirja antaa varsin suuren vapauden messun viettämiseen. Saatavilla on myös paljon käsikirjan ulkopuolista materiaalia jumalanpalveluselämän monipuolistamiseksi. Vakavampi ongelma on se, että ulkonaisiin seikkoihin keskittyvä kritiikki vie harhapoluille, koska jumalanpalveluselämän varsinainen ongelma on syvemmällä seurakuntien teologian ja käytännön ristiriidassa. Teologian tasolla nimittäin jumalanpalveluselämä nähdään kyllä tavallisesti seurakuntaelämän keskuksena. Tämä sinänsä klassinen periaate ei kuitenkaan usein toteudu käytännössä, kun seurakunnissa kohdennetaan vaikkapa työntekijä-, aika- ja vapaaehtoisresursseja. Jumalanpalveluselämän suunnittelua, toimintaympäristön analyysiä tai yksittäisten messujen toteutusta ei todellisuudessa aseteta etusijalle seurakunnan resursseja jaettaessa. Ajatus siitä, että koko seurakunta on jumalanpalveluksen toteuttaja ja messu kaiken seurakuntaelämän keskipiste, jää usein periaatteeksi saamatta lihaa luiden ympärille. Jumalanpalvelusteologiaan olisikin löydettävä uusi näkökulma, joka auttaisi asettamaan jumalanpalveluselämän sille kuuluvalle paikalle myös käytännössä.

2 Jumalan kansan juhla ja messun maallistumisen uhka Kirkkomme jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä tuotiin jumalanpalvelus esille kuvaamalla sitä Jumalan kansan juhlana. Samaa terminologiaa käyttäen, mutta hieman eri painotuksin kuvataan uudistetussa Jumalanpalveluksen oppaassa kristillisen seurakunnan kokoontumista Jumalan pelastavan läsnäolon juhlana. Kristillinen seurakunta kokoontuu viikoittain yhteen viettämään todellista luomiskertomuksen mukaista lepopäivää sekä uuden liiton pääsiäistä, Herramme ylösnousemuksen juhlaa. Meitä kutsutaan psalmin sanoilla riemulliseen juhlaan (Ps. 100:2) ja juhlan päätyttyä taas takaisin arkeen messun loppukehotuksen sanoin: Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten. Messun lähettämisestä alkaa kristityn arjen jumalanpalvelus, jonka tulisi johdattaa jälleen jokasunnuntaiseen messuun. Olen viime aikoina pohtinut messun olemusta hieman toisenlaisten painotusten avulla. Ne eivät kuitenkaan ole edelliselle näkemykselle vastakkaisia, vaan syventävät lähinnä ajatusta siitä, millaisessa tilassa ja ympäristössä me vietämme Jumalan pelastavan läsnäolon juhlaa. Tila tai ympäristö on ymmärrettävä tässä yhteydessä hyvin laajassa merkityksessä, jolloin se koskee niin jumalanpalvelustilaa arkkitehtuurisessa ja esteettisessä mielessä kuin vietettävän jumalanpalveluksen muotoa, kieltä, musiikkia ja kaikkea sitä, mikä auttaa meitä kohtaamaan messussa sekä arjen että Pyhän. Jos nimittäin otamme todesta ajatuksen siitä, että messu on Jumalan kansan tai Jumalan pelastavan läsnäolon juhla, on meidän otettava vakavasti ajatus myös siitä, että messu on sekä täysin inhimillinen että täysin pyhyyden täyttämä. Me tuomme messuun mukanamme viikon ilot ja huolet, jaamme ne toisten kristittyjen sekä Herramme kanssa ja lähdemme taas arkisten huolten ja ilojen keskelle. Kirkastusvuoren tapahtumat antavat tälle hyvän taustan. Pyhyys koskettaa Jeesuksen oppilaita aivan odottamatta niin, että he pelästyvät, mutta sen jälkeen heidän on hyvä olla. Kuitenkaan

3 Kristus ei lupaa rakentaa paikalle majoja, sillä on lähdettävä takaisin ihmisten pariin, vaikka se merkitsisi ristiä, ahdistusta ja vaivaa. Jumalanpalveluksessakin ero maallisen ja Pyhän välillä on hyvin herkkä ja hieno. Jännitteen täytyy säilyä, sillä muuten jumalanpalveluksesta tulee täysin profaani. Päinvastaiseen eli kokonaan jumalalliseen, me emme luonnollisesti tässä ajassa pysty. Usein väitetään, että jumalanpalveluksen täytyy olla helpommin ymmärrettävissä ja houkuttelevampi, mutta väitän, että näin ei välttämättä ole. Mitä tällä tarkoitan ja mihin pohjaan väitteeni? Ruotsalaisen hengellisen aikakauskirjan Pilgrimin (En tidskrift för andlig vägledning) numeron 4/2009 johdannossa Peter Halldorf varoittaa juuri siitä vaarasta, että länsimaisessa kulttuurissa jumalanpalvelusta uhkaa vakavasti sekularisoituminen. Tällä sekularisoitumisella Halldorf tarkoittaa jumalanpalveluksen sisäistä maallistumista. Jumalanpalvelustamme uhkaa nimittäin hänen mukaansa viihteellistyminen, joka on eräänlaista modernia synkretismiä. Jos ensisijainen tavoitteemme on saada ihmiset viihtymään jumalanpalveluksissa, me samalla kadotamme niistä sen, mikä tekee kokoontumisistamme nimenomaan kristillisiä jumalanpalveluksia. Tällainen kehitys puolestaan uhkaa vakavasti koko länsimaista kristillistä uskoa ja perinnettä, sillä klassisen käsityksen mukaan kristillistä uskoa ei voi oppia kirjoista lukemalla. Usko syntyy yhteydestä Pyhään eli Sanasta ja sakramenteista, siis kirkon jumalanpalveluselämään osallistumalla. Jumalanpalvelus kotina Tanskalainen Simon Fuhrmann puolestaan kuvaa mainitsemaani tilaa sanalla koti. Ajatus jumalanpalveluksesta kristittyjen kotina voidaan konkreettisestikin johtaa alkuseurakunnan kokoontumisesta koteihin. Kodeissa tutkittiin Sanaa ja rukoiltiin, mutta koteihin kokoonnuttiin myös aterialle sekä erityiselle aterialle pyhän eukaristian viettoa varten. Koti rakentuu ruokapöydän

4 ympärille, johon kokoontuvat sekä perhe että ystävät, mutta sinne voidaan kutsua myös satunnainen kävijä, joka on ravinnon tarpeessa. Samalla tavalla alttari on ruokapöytä, jonka ympärille Jumalan perheväki kokoontuu. Kuva alttarista on tuttu, mutta millä muulla tavalla me haluamme sisustaa kotimme, jotta se olisi meidän, siis kristillisen seurakunnan näköinen? Kotia ei nimittäin yleensä sisusteta vain vieraita varten. Kukapa haluaisikaan vierailla tai asua kodissa, joka olisi kuin näyttelytila, persoonaton ja ulkopuolisten ehdoilla sisustettu? Vastakohtana kodille on vaikkapa rautatieaseman halli, jossa on selkeät opasteet. Halliin on helppo tulla, helppo suunnistaa ja helppo osata ulos, mutta se on vain läpikulkupaikka. Fuhrmannin kuvaa voisi jatkaa kuvaamalla, miten koti sisältää paljon esineitä, tauluja, kirjoja ja hiljaista tietoa sekä perinnettä, joka voi avautua vain vähitellen. Kuitenkin juuri kaikki esineiden ja perinteiden takana olevat lukemattomat tarinat tekevät kodista persoonallisen, kiehtovan ja elämänmakuisen. Toinen Fuhrmannin kiehtova kuva on vertaus tulvasta. Jos yritämme tehdä jumalanpalveluksesta liian käyttäjäystävällisen, se saattaa muuttua kuin tulvavedeksi, joka kuljettaa mukanaan mutaa ja kaikenlaista roinaa. Eikö kuitenkin ole tarpeellista pyrkiä kirkkaille lähteille? Ajatus jumalanpalveluksesta kotina johdattaa siis pohdiskelemaan, mitkä ovat niitä elementtejä, jotka tekevät jumalanpalveluksestamme kristillisen yhteisön jumalanpalveluksen? Mistä kristillinen jumalanpalvelus voidaan tunnistaa? Mikä tekee sen kiehtovaksi myös satunnaiselle vieraalle, vaikka hän ei kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa voisi ymmärtääkään? Kristillisen jumalanpalveluksen ymmärtäminen kotina haastaa myös hyväksymään sen ajatuksen, että jumalanpalvelus ei voi olla kokonaan tai ainakaan helposti ymmärrettävissä. Kaikkeen ei voi ripustaa selitystekstejä eikä kaikkea voi mitenkään ymmärtää ensi näkemältä. Kuitenkin tässäkin kodissa esineiden, tapojen, kielen ja vaikkapa arkkitehtuurin takaa löytyy koko kristillisen uskon kokonaisuus ja suunnaton rikkaus. Tässä kodissa kohtaamme kuitenkin jotain paljon syvempää, sillä kaiken inhimillisen keskellä asuu Pyhä.

5 Piispa viittasi avauspuheessaan Linköpingin piispan Martin Lindin ajatuksiin. Lind, syvällinen jumalanpalveluksen ja spiritualiteetin tuntija, puhuu jokapyhäisen messun välttämättömyydestä. Hän viittaa toisaalta valistuksen, toisaalta pietismin pohjalta nousevaan historialliseen rasitteeseen. Vaikka molemmat aatesuunnat ovat tuoneet kirkkoon paljon hyvää, ne ovat kuitenkin olleet messun suhteen hieman yksisilmäisiä. Lind viittaa seurakunnissa vieläkin nousevaan keskusteluun siitä, onko jokapyhäinen ehtoollinen tarpeen. Lainaan Lindiä: On myös syytä huomata, että jokasunnuntaisen Herran aterian viettämisen arvostelu ei tule useinkaan ulkopuolisten, maallistuneiden taholta, vaan pikemminkin sieltä, missä jo kauan on kasvettu edellä kuvattujen 1700-luvulla syntyneiden hengellisten liikkeiden leimaamissa ympäristöissä. Sellaiselle, joka ei ole kasvanut näiden perinneliikkeiden parissa, on sunnuntainen messu erityisen täysipainoinen tarjous, jota ehtoolliseton jumalanpalvelus ei koskaan voi korvata. Oman aikamme pyrkimys viettää messua joka sunnuntai ei ole siten nähtävä pyrkimyksenä restauraatioon, ennalleen palauttamiseen, jolla haluttaisiin antaa seurakunnalle takaisin jotain alkukirkon järjestyksestä tai liittyä maailmanlaajuisen kirkon vallitsevaan järjestykseen. Pääsyy jokasunnuntaisen messun viettämiseen on sen sijaan löydettävissä pyrkimyksenä ravita ihmisten todellista hengellistä nälkää, joka leviää nopeasti yhä kasvavassa sekularisoituneiden, kristillisistä hurskausliikkeistä täysin tietämättömien oman aikamme ihmisten parissa. Lindin huomion taustalla on toisaalta valistuksen ration, kirkkaan järjen korostus, joka pyrki mitätöimään kaiken mysteerin. Pietismin ajatuskulkuun puolestaan kuului ruumiillisuuden vierastaminen. Tämä puolestaan johti kohti puhtaan sanan korostusta jopa niin, että ehtoollinen ja yleensä kaikki aineellinen syrjäytyi sanan julistamisen tieltä.

6 Liturgian kieli Luterilaiselta kannalta katsottuna on yllättävää ja ehkä hieman haastavaakin se, että sekä Peter Halldorf että Simon Fuhrmann edustavat vapaakirkollista kristillisyyttä. Peter Halldorf on kirjailija ja ruotsalaisen helluntaiseurakunnan pappi sekä johtaa retriittikeskus Bjärka-Säbytä. Simon Fuhrmann puolestaan on teologian kandidaatti ja kuuluu Tanskan helluntaikirkkoon. Peter Halldorfin ajatuksista heijastuu hänen perehtyneisyytensä ensimmäisten vuosisatojen kristillisyyteen, jonka opetuksia hän on pohdiskellut mm. sellaisissa suomennetuissa kirjoissaan kuin Sielun juuri ja Pyhän tuoksu. Oman lisänsä pohdintaan tuo amerikkalainen presbyteeri Quinn Fox, joka pohtii liturgian kieltä otsikolla Liturgia ja Starbucks. Kieliä osaamattoman amerikkalaisen on nimittäin välttämättä opiskeltava hieman italiaa, jotta hän osaisi tilata latte macchiatonsa ja cappuccinonsa Starbucks-ketjuun kuuluvassa kahvilassa. Ensimmäistä kertaa kahvilassa vieraileva tarvitsee ehkä hieman opastusta, mutta vieraita kieliä karsastaville amerikkalaisillekaan se ei ole ongelma, vaan itse asiassa yksi Starbucks-kahviloiden menestystekijöistä. Kirkossa puhumme usein kaanaankielestä ja liturgian kielen käsittämättömyydestä. Maallisessa mielessä liturgiasta on tehty jopa tyhjänpuhumisen ja mitäänsanomattomuuden synonyymi. Jo Agricolan periaatteena oli, että vaikkapa saarnassa täytyy puhua sitä kieltä, jota kuulijat ymmärtävät. Periaatetta ei voi kuitenkaan soveltaa siten, että riisuisimme liturgian kielen köyhäksi kaikesta historiallisesta ja toisinaan hieman vaikeista sanoista. Liturgian kieli on kirkolle eräänlainen tavaramerkki. Sitä ei voi oppia heti, vaan sitä täytyy opetella ja joskus kysyä hieman neuvoakin. Kuitenkin se kätkee sisälleen merkityksiä ja rikkauksia, joita voisi olla jopa mahdotonta sanoittaa toisella tavalla ilman, että kadottaisimme jotain olennaista Pyhän ymmärtämisen kannalta. Ajattelen, että meidän tulisi säilyttää tämä kieli myös lapsillemme, kuten sukupolvet ennen meitä ovat tehneet.

7 Inhimillinen jumalanpalvelus Martin Modéus pohtii Tukholman hiippakunnan synodaalikokousta varten kirjoittamassaan kirjassa Mänsklig gudstjänst jumalanpalvelusta suhteena ja riittinä. Modéuksen pohdinnat tulevat lähelle mainitsemiani ajatuksia, kun hän kirjoittaa, miten jumalanpalveluksen täytyy palvella kolmea suhdetta: suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja ihmiseen itseensä. Samoin jumalanpalveluksessa on hänen mukaansa kolme tasoa, joiden täytyy olla yhteydessä toisiinsa. Nämä tasot ovat yksilö, seurakunta ja kirkko. Ruotsin kirkon nykyisessä tilanteessa olisi priorisoitava jumalanpalvelukseen kuuluvan seurakunta-tason pohdinta. Tarvittaisiinko jumalanpalvelusuudistuksen ohella seurakuntauudistusta? Tässä yhteydessä on mainittava, että Modéus painottaa sanojen förnyelse ja förändring erilaisuutta. Kyse on nimenomaan uudistuksesta, joka keskittyy sisäiseen, ei muutoksesta, joka kohdistuu ennen kaikkea ulkoiseen rakenteeseen. Koska olemme yksilöinä kaikki erilaisia, olisi jumalanpalveluksen seurakunta-tasolla annettava tilaa tälle erilaisuudelle. Hänen mielestään jumalanpalvelukseen onkin syntynyt systeemivika, jota ei voi korjata vaihtamalla tiettyjä osia, koska se ei paranna tilannetta. Systeemivika ilmenee siinä, että se vieraannuttaa ihmisen jumalanpalveluksesta antamalla tunteen siitä, että satunnainen kirkossakävijä ei ole tervetullut. Systeemivika korjaantuu vain paneutumalla perusteisiin. Asia korjaantuu Martin Modéuksen mukaan vain siten, että jumalanpalveluksessa sallimme elää ihmisyyttämme kokonaisvaltaisella tavalla. Siksi hän kaipaa jumalanpalvelukseen inhimillistä lämpöä, osallisuutta, jälleennäkemisen iloa. Modéus tulee siis hieman toisenlaisista lähtökohdista samaan lopputulokseen kuin Peter Halldorf ja Simon Fuhrmann: Jumalanpalvelusta voi luonnehtia kodiksi, vaikka kuva ei aina olekaan niin yksiselitteisen selkeä.

8 Pyhän ja inhimillisen kohtaaminen Mitä sitten voisi olla tämä inhimillinen lämpö? Amerikkalainen katolinen maallikko Gregory F. Augustin Pierce tarkastelee messua Pyhän ja inhimillisen kohtaamisena hieman yllättäen lähettämisen näkökulmasta. Greg Pierce tuo esille myös luterilaisesta teologiasta tunnetun ajatuksen arjen keskelle ulottuvasta jumalanpalveluksesta, missä jumalanpalveluksen käsite ulotetaan koskemaan kaikkea arkista työtämme. Ihminen palvelee Luojaansa ja lähimmäistään niillä lahjoilla, joita Jumala on hänelle antanut, mutta tämänkin arkisen jumalanpalveluksen täytyy saada rakennuspuita ja käyttövoimaa kristittyjen yhteisestä kokoontumisesta ja armonvälineistä, jotka ovat siellä tarjolla. Tämä arjen jumalanpalveluksen ja erityisen jumalanpalveluksen eli messun yksi leikkauspiste on lähettäminen: Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten. Se tarkoittaa, että meidät lähetetään maailmaan, mutta samalla kutsutaan takaisin. Greg Pierce piirtää kuvan eukaristiasta tämän työn evankeliumin kulminaatiopisteenä. Eukaristiassa Kristus ei tarjoile meille vehnänjyviä ja viinirypäleitä, vaan leipää ja viiniä, joihin tarvitaan ihmisen työtä. Leivässä on mukana viljelijän työ, jyvien jauhaminen jauhoiksi ja lopulta leipurin kätten työ. Viinin kasvattaminen puolestaan vaatii runsaasti työtä ja tietoa, jotta rypäleistä saadaan juuri tietynlaista hyvää viiniä. Me tarjoamme siis messussa kättemme työn leivän ja viinin muodossa, mutta samalla tuomme sinne kaiken arkisen työmme, ihmiset, joita olemme kohdanneet sekä ilomme ja huolemme. Eukaristia on merkki siitä, että Kristus hyväksyy tämän työmme, koska hän itse sitoutuu leipään ja viiniin ja muuttaa sen taivaan ruoaksi. Kristus sanoo: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon (Matt. 10:28). Olemme siis tehneet jo kaiken ja nyt on aika levähtää. Toisaalta me emme kuitenkaan ole vielä tehneet kaikkea, sillä meidät lähetetään jälleen matkaan. Tämä jännite: olemme jo tehneet tarpeeksi, nyt on

9 levon aika ja toisaalta emme ole vielä tehneet kaikkea, meidät lähetetään, on myös kuva kodista, jossa saa levähtää, mutta josta kuitenkin lähdetään taas eteenpäin. Mitä tästä seuraa? Vaikka Ruotsin kirkon ja varsinkaan Tukholman hiippakunnan tilannetta tuskin voi suoraan verrata tilanteeseen Suomessa tai Oulun hiippakunnassa, antaa ruotsalainen keskustelu varsin mielenkiintoisen näkökulman jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Jumalanpalveluksen näkeminen kristittyjen kotina vie pohtimaan yksityiskohtien sijasta sisältöä: 1. Tilaa ja ympäristöä, jossa kokoonnumme ja joka täyttää kaikki aistimme sanallisilla ja sanattomilla viesteillä. Mitä ovat tarinat ja kertomukset, jotka kätkeytyvät havaitun ympäristön ja sanattomien viestien taakse? Onko meillä kykyä ja intoa avata ja tukia niitä vähitellen? Onko malttia myöntää, että kaikkea ei voi selittää, jotta jää tilaa mysteerille ja Pyhälle? 2. Inhimillistä seurakuntaa, joka kokoontuu yhteen sekä jää jumalanpalveluksen ulkopuolelle. Miten ihminen voi kasvaa enemmän ihmiseksi yhteisessä messussa? Miten hän voi tulla mukaan omana itsenään kuten kotiinsa, olipa hän lapsi tai vanhus, iloinen tai surullinen? Miten ympäröivä elämä saa tulla sisälle? Miten toteutuu kaikkien ikäpolvien yhteys? Miten otamme mukaan ne kodin jäsenet, jotka eivät juuri sillä kertaa voi tai halua tulla mukaan messuun? 3. Jumalanpalveluksen tulisi olla kansanomainen, mutta mitä tämä kansanomaisuus tarkoittaa? Se ei tarkoita pinnallisuutta ja viihteellistymistä, vaan se tarkoittaa messua, jota vietetään siten, että kaikkein pyhin mysteeri ojennetaan ihmisille siten että useimmat heistä voivat omaksua sen ilman erityistä koulutusta. 4. Seurakuntanäkemystä. Vanha sanonta lex orandi, lex credendi antaa työkalun, jolla voi arvioida seurakuntiemme elämää. Millaisen todistuksen aidosti jumalanpalveluselämään

10 keskittyvä seurakunta ja kirkko antavat? Entä jos todistuksemme on, että meillä ei ole aikaa keskittyä jumalanpalvelukseen? 5. Uudistettuun Jumalanpalveluksen oppaaseen on otettu mukaan luvut Seurakunnan osallistuminen ja Lapset jumalanpalveluksessa. Miten saamme nämä luvut nostettua keskeisesti esille?

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely 1 Kor 11 23. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24. kiitti Jumalaa,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA TORSTAI 27.6.2013 12.00 LAULUTUOKIO TELTASTA 12.30 TOIMITETTUA OHJELMAA Onneksi oli kiitotie - Muistoja Pudasjärven suviseuroista 1998 Nuorten suviseuramuistoja 1: elämää

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Messu Viitasaaren kirkossa

Messu Viitasaaren kirkossa Messu Viitasaaren kirkossa 1 Pappilantie 6 44500 Viitasaari Puh. 014 333 4900 Tästä vihkosesta voit seurata jumalanpalveluksen kulkua. Keskellä näkyvät eri osien sisällöt, marginaalissa kerrotaan, mitä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

JUMALAN RAKKAUDEN UHRITIE

JUMALAN RAKKAUDEN UHRITIE JUMALAN RAKKAUDEN UHRITIE Laskiaissunnuntai, 3. vuosikerta Tuomiokirkon vihkimisen 163. vuosipäivänä 15.2.2015, Tuomiorovasti Matti Poutiainen Kuulkaamme pyhää evankeliumia Mark. 10. luvusta: Kun he sitten

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.-16.10.2012 JYVÄSKYLÄ J e s a j a 1:17 Opetelkaa tekemään hyvää, harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaisia, hankkikaa orvoille oikeus, ajakaa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Suljettu elävä perhe ei todellakaan ole!

Suljettu elävä perhe ei todellakaan ole! SEURAKUNTA JA PERHE Korkeasti pyhittetty isä esipaimen, arvoisat isät, hyvä juhlaväki kaikki te, jotka olette saapuneet juhlimaan profeetta Eliaa perheen voimin! Kun isä Jannis keväällä pyysi minua puhumaan

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet

NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet 1 (6) Luterilainen maailmanliitto, 1996 NAIROBIN RAPORTTI JUMALANPALVELUKSESTA JA KULTTUURISTA: Nykyajan haasteet ja mahdollisuudet Tämä raportti on syntynyt Luterilaisen maailmanliiton Jumalanpalvelus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

PYHÄN KOSKETUS ELÄMÄ SALLITTU Lopputyö ylempää pastoraalitutkintoa varten, Kari Tiirola 30.6.2013

PYHÄN KOSKETUS ELÄMÄ SALLITTU Lopputyö ylempää pastoraalitutkintoa varten, Kari Tiirola 30.6.2013 PYHÄN KOSKETUS ELÄMÄ SALLITTU Lopputyö ylempää pastoraalitutkintoa varten, Kari Tiirola 30.6.2013 2 Tapasin eilen muukalaisen. Asetin syötävää ruokapöydälle, juotavaa juomapaikalle ja musiikkia paikkaan,

Lisätiedot

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta

Messu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa?

Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Miksi haluamme nauttia sakramentit edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessa? Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen lähetysmiehet Suomessa ovat päättäneet alkaa valmistella sakramenttien

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot