E-jolla Bulletiini 2015

Transkriptio

1 E-jolla Bulletiini

2 Jäsenmaksu 35 Eräpäivä Vuoden 2015 jäsenmaksun maksaminen Tili: FI Ilmoita seuraavat asiat maksulomakkeen viestikenttään 1. Nimi 2. Osoite 3. Syntymäaika 4. Puhelinnumero 5. Seura 6. Purjenumero 7. Sähköpostiosoite Jäsenedut 1. Oikeus osallistua rankingsarjaan 2. Mahdollisuus edustaa ECF:ää ja Suomea kansainvälisissä kisoissa 3. Saat tietoa ja valmennusta 4. Saat E jolla Bulletiinin 5. Saat infoa ja ohjeita sähköpostitse 6. Voit vaikuttaa E jolla asioihin osallistumalla Osallistuminen SM- kilpailuihin ei edellytä ECF:n jäsenyyttä, rankinglistalle pääsy edellyttää E-JOLLA BULLETIINI 2015 Julkaisija Suomen E-jollaliitto Europe Class Finland Päätoimittaja Tuomas Ikonen Varapäätoimittaja Lassi Jääskeläinen Taitto ja ulkoasu Lassi Jääskeläinen Avustajat E-jolla purjehtijat Päävalmentaja Joel Tykkyläinen Kannen kuva: Lenssi Tuusulanjärvellä Nuorten SM-kisoissa. Etualalla (FIN-801) Laura Pesola. Ilmestyy kerran vuodessa Painopaikka Tammerprint Oy Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta 4 Hallitus Toimintakertomus Chita Wahlroos - E-jollakonkarin terveisiä 9 Päävalmentajan yhteenveto kaudesta Menestystä Pohjoismaisilla areenoilla 12 SM-kilpailut Turun Airistolla 16 SM 2014 tulokset 17 Nuorten SM-kilpailu Tuusulanjärvellä 18 Nuorten SM-2014 tulokset 19 Ranking-sarja Ranking-tulokset Talviturnee 2015 purjehtijan silmin 24 Vuoden tulokas - Optimistijollasta E-jollaan 27 Vuoden Tulokas II Aleksi Laakso 30 Vuoden Tulokas III Laura Pesola 32 Vuoden nousijat Tuplamestarin vinkit nuoremmille E-purjehtijoille 36 Miksi E-jolla? 38 Kalenteri Rankingsäännöt Karsintasäännöt Valmistautuminen kauteen Suomen meren malja 46 Jollen raportti Gardalta 48 E-jolla jatkoluokkana

3 Puheenjohtajan palsta 2015 Kausi 2014 oli Suomen E-jollaluokassa aikamoinen muutoksen vuosi, ihan ennakoidusti tosin. Moni kärkipään purjehtija siirtyi uusiin luokkiin, osin suoraan olympiaprojekteihin, eli oli selvää että radoilla odottaa uudenlaiset kuviot. Ja hienosti nuori polvi haasteeseen vastasikin: ranking-listan mukaan luokkaan saatiin neljätoista uutta innokasta purjehtijaa, ja kun vielä huomioidaan Junnu-SM kisoissa mukana olleet Lauri ja Elviira, on luokassa selvästi kasvamassa uusi polvi lupaavia kilpapurjehtijoita. Ranking-tuloslistaa katsellessa mukavalta näyttää myös korkea osallistumisprosentti: iso joukko purjehtijoita osallistui kaikkiin sarjan osakilpailuihin, ja täydet pisteet eli vähintään viisi tulosta oli viidellätoista kipparilla. Maantieteellisestikin tilanne näyttää hyvältä, ainakin moneen muuhun luokkaan verrattuna. Turku tuli mukaan oikein voimalla ja isolla teamilla, Tuusulanjärvellä on tietenkin vahvat perinteet, mutta myös mukava uusi kaarti kasvamassa. Pohjoista edustaa Samu Tampereelta, ja tietenkin Olá, Emilia ja Selma Oulu/ Haukiputaalta. Pääkaupunkiseudulla EPS:n E-jollakulttuuri jatkui vahvana, mutta ilolla pantiin merkille se, millaisella tarmokkuudella myös HSK on nyt mukana: lauttasaarelaiset ottivatkin rankinglistalta kaksi kärkipaikkaa Pietarin ja Oskarin L:n voimin. Pietari tuli mukaan keväällä aloittelijana, mutta oppimiskäyrä oli siinä määrin jyrkkä että tuloksena oli sarjan voitto ja SM-hopeaa, Oskarin myös parantaessa suoritus tasoaan huimasti. Mikäli olen tulkinnut pikkulintujen viserryksiä oikein, Hoskilta on tulossa myös ensi kesälle erittäin lupaavia uusia purjehtijoita, joten mielenkiintoa riittää. Sama tilanne on myös Epsillä, Teepeellä ja Oulussa, luvassa on siis toimelias E-jollakesä E-jollassa siis vain muutos on pysyvää. Mutta onneksi rakenteet ovat kuitenkin kunnossa. Hallituksessa vaihtuvuus oli pienempää kuin radalla, vain kolme uutta jäsentä allekirjoittaneen lisäksi. Tekemisen henki oli kuitenkin edelleen hyvää, Marian ja Hannan näyttäessä luokan perinteiden mallia. Kausi avattiinkin jo perinteiseksi muodostuvalla Katalonian-Torbolen talviturneella. Päävalmentajana turneella ja oikeastaan koko kesän ajan toimi Jolle, yhteistyössä seuravalmentajien ja vanhempien kanssa. Aktiivisen talviharjoittelun myötä kausi lähtikin hyvin käyntiin, ja kehitys uusilla purjehtijoilla oli nopeaa. Ihan edelliskauden parhaiden purjehtijoiden tasolle ei kuitenkaan vielä päästy, sen kävivät vierailuillaan Venla, Astrid ja kauden tuplamestari Oskari M. osoittamassa. Arvokisaosallistuminen jäikin vain Juniori- PM:n varaan, vaikka muutamilla kokeneemmilla taisi hieman EM-kisavarvasta jo kutittaakin. Norjassa oltiin seitsemän purjehtijan joukkueella, kisoja leimasi helleaalto ja melkein olemattomat tuulet ja niiden myötä osin yllätyksellisetkin tulokset, mutta mitalikannassa kuitenkin pysyttiin, kun Aino nappasi pronssia tyttöjen sarjassa. Kansainvälisestä tasosta haettiin tuntumaa loppukaudesta myös Tukholmasta, ja tulokset olivat Pietarin ja Lauran johdolla jo erittäin lupaavia. Tulevana kautena palattaneen siis taas päiväjärjestykseen myös kansainvälisellä arvokilpailutasolla, ja saamme liikkeelle vahvat joukkueet. Suunnitelmia tehdään jo aktiivisesti, ja heinäkuu näyttääkin erinomaisen hektiseltä: Kieler Woche, Juniori-EM Port d Arossa, Open Week ja MMkisat Arendalissa Norjassa ja loppuhuipennuksena Juniori-PM Kirkkonummella, kotikisana! Kilpailuja onkin jo niin tiukalla aikataululla, että valintojakin joudutaan tekemään, mutta sanotaanhan sitä että paljon kanssa aina pärjää. 4 5 Kotimaassa on ymmärrettävästi heinäkuussa vastaavasti hiljaisempaa, mutta toukokuussa aloitetaan intensiivisesti leireilemällä ja karsinta/ rankingkilpailuilla akselilla TP-NJK- EPS-HSF-HSS. Loppukesä (kun vedet ovat lämmenneet) ranking-kiertue leviää Turkuun, Ouluun ja Poriin. Juniorimestaruuksista purjehditaan taas Espoossa, joten aika hieno kirjo erilaisia purjehduspaikkoja on tarjolla. Monet odottavat erityisesti SM-kisoja Porissa, jos kelit sattuvat kohdilleen niin luvassa on oikein kunnon aallokkoa ja meriolosuhteita! Tarkemmat kalenteritiedot löytyvät tästä lehdestä ja kauden aikana aina luokan nettisivulta Valmennustoimintaa on tarkoitus edelleen kehittää. Vuoden teemana toiminnan aktivoituessa on yhteistyö seurojen ja valmentajien välillä, liiton päävalmentajana jatkavan Jollen toimiessa koordinaattorina. Tavoitteena on edelleen tarjota nuorille (50 70 kg painoisille) purjehtijoille hyvä ja kehittävä kasvuympäristö ja kasvattaa tulevia menestyjiä Olympialuokkiin ja muuhunkin suomalaiseen kilpapurjehduskenttään. Tekninen, kiinnostava ja sopivasti haastava vene ja laadukas luokkaliiton valmennustoiminta antavat siihen erinomaiset edellytykset. Hyvä tästä on siis lähteä E-jollakauteen Toivotan kaikki purjehduksesta kiinnostuneet mukaan toimintaan, sopivaa tekemistä löytyy kyllä kaikille. Radoilla ja rannoilla tavataan! Sampo Valjus Puheenjohtaja Europe Class Finland

4 Hallitus 2014 Puheenjohtaja Sampo Valjus Sihteeri, rahastonhoito Anette Patterson Tiedotus Tuomas Ikonen Webmaster Varapuheenjohtaja, yhteistyökumppanit Maija Pirvola Projektit Mikko Moisio Olli-Pekka Laakso Arvokilpailujärjestelyt, ranking Maria Roos TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Suomen E-jollaliiton toimintakausi 2014 on edellisten vuosien tapaan ollut vireä ja aktiivinen. Viime vuosina saavutettu kansainvälinen menestys on luonut erinomaisen pohjan saada uudet purjehtijat kiinnostumaan luokasta ja saada heidät mukaan toimintaan. Vuosi 2014 onkin ollut E-jollapurjehtijoille eräänlainen siirtymävuosi: suuri osa aiempien vuosien kärkipurjehtijoistamme siirtyi olympialaisiin tähtääviin jatkoluokkiin ja samaan aikaan luokkaan siirtyi ilahduttavan paljon uusia purjehtijoita. Uusien purjehtijoiden kotouttaminen ja mukavana E-jollaporukkana tunnetun yhteishengen vahvistaminen edelleen olivatkin tärkeimpiä tehtäviämme kuluneella kaudella. Hallitus Liiton hallitukseen on kuulunut kahdeksan jäsentä: Sampo Valjus (puheenjohtaja), Hanna Pajunen-Muhonen (varapuheenjohtaja, Bulletiini), Maria Roos (kilpailut ja leirit), Anette Patterson (rahastonhoito ja sihteeri), Tuomas Ikonen (tiedotus), Lassi Jääskeläinen (webmaster, Bulletiini), Mikko Moisio (projektit) sekä Venla Soini (purjehtijajäsen). Hallitus on kokoontunut neljä kertaa. Lisäksi yhteydenpitoa on hoidettu sähköpostitse ja puhelimitse kokousten välillä. Hallitus on jatkanut yhteistyötä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV), kansainvälisen E-jollaliiton (IECU) ja pohjoismaisten E-jollaliittojen kanssa. Kotimaassa yhteydenpito ja yhteistyö muiden luokkaliittojen kanssa on ollut aktiivista. Kansainväiinen kilpailutoiminta Kansainvälisistä arvokilpailuista osallistuttiin kuluneen vuonna ainoastaan nuorten (U- 19) Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, jotka purjehdittiin heinäkuun lopussa Norjassa Oslonvuonon rannalla Hortenissa. Seitsenhenkisen joukkueemme sai lupaavia sijoituksia, kun Niklas Toroi (EPS) oli lopputuloksissa sijalla 7 ja Aino Ikonen (EPS) voitti tyttöjen PM-pronssimitalin (kokonaistuloksissa 15.). Purjehtijamme osallistuivat myös muutamiin muihin kansainvälisiin kilpailuihin ja regattoihin. Esimerkiksi heti vuoden alkupuolella kisattiin Espanja Blanesissa ja pääsiäisviikolla osallistuttiin Garda-järvellä purjehdittuun perinteiseen Torbole 16th Europe Meeting regattaan. Kotimainen kilpailutoiminta Lassi Jääskeläinen lassi.jaaskelainen@crodesoft.com Purjehtijajäsen Suomen mestaruuksista kilpailtiin TPS:n isännöimänä Airistolla elokuun alussa. Kilpailuihin osallistui 22 purjehtijaa. Suomen mestaruuden voitti entinen E-jolla- ja nykyinen Laser-purjehtija Oskari Muhonen (EPS), hopealle sijoittui Pietari Airakorpi (HSK) ja pronssille Niklas Toroi (EPS). Kaiken kaikkiaan kilpailussa oli mukana 23 purjehtijaa seitsemästä eri seurasta. Pietari Airakorpi pietariairakorpi@gmail.com

5 Nuorten Suomen mestaruudesta kilpailtiin syyskuun lopussa Tuusulanjärvellä TP:n isännöimänä. Kilpailuihin osallistui 15 purjehtijaa viidestä eri seurasta. Kultaa voitti Oskari Muhonen (EPS), hopean vei Niklas Toroi (EPS) ja pronssin Pietari Airakorpi (HSK). Ranking-sarja koostui tänä vuonna kuudesta osakilpailusta, jotka purjehdittiin Helsingissä (NJK ja Helsinki Regatta), Espoossa (EPS), Hangossa (HSF, Turussa (TPS) ja Tampereella (N). Ranking-tuloksiin on laskettu viisi parasta tulosta kunkin purjehtijan osalta. Ranking-sarjan voiton vei Pietari Airakorpi (HSK) Oskari Lehden (HSK) ollessa toinen ja kolmanneksi sijoittui Samuel Kilpinen (TaPS). Ranking-sarjaan osallistui yhteensä 25 purjehtijaa seitsemästä eri seurasta. Ranking-kilpailujen lisäksi on järjestetty myös muutamia muita E-jollakilpailuja. Valmennustoiminta Valmennustoiminta toteutettiin leirien osallistumismaksujen ja SPV:n tuen avulla. Kotimaassa järjestettiin viisi valmennusleiriä ja ulkomailla yksi (koko talven kestävä talviturnee). Liiton päävalmentajana on toiminut Joel Tykkyläinen. Tiedotus Liiton jäsenjulkaisu E-jolla Bulletiini julkaistiin helmikuussa kpl:een painoksena. Sitä on postitettu jäsenistölle ja osalle pursiseuroja. Lisäksi sitä on jaettu venemessuilla, liiton tapahtumissa ja kilpailuissa kauden aikana. Liiton www-sivut ovat toimineet päätiedotuskanavana ja lisäksi on tiedotettu liiton Facebook-sivujen kautta. Kotisivuilla on kerrottu ajankohtaisista tapahtumista ja raportoitu kilpailutuloksista. Rahoitus E-jollakonkarin terveiset lähettää tänä vuonna Chita Wahlroos (os. Smedberg). Chita edusti Suomea vuosien 1992 ja 1996 olympialaisissa. Aloitin jollapurjehduksen 11-vuotiaana Porvoossa. Olimme joukko innokkaita lapsia vanhempineen, ja rakensimme lasikuituisia ja mahonkivanerisia optimistijollia koko talven. Keväällä pääsimme sitten vesille kokeilemaan. Melko pian huomasin pitäväni kilpailemisesta. E-jollan aloitin 16-vuotiaana, olin pienikokoinen, painoa niukasti yli 50kg, ja pituutta 161cm. E-jolla tuntui jännittävältä ja haastavalta optimistin jälkeen. Aloitin säännöllisen purjehdusta tukevan fysiikkaharjoittelun kun siirryin E-jollaan. E-jollan fyysiset vaatimukset olivat optimistin jälkeen aivan toista luokkaa, varsinkin kun olin niin kevyt. Kesällä meitä oli noin aktiivisesti yhdessä harjoittelevaa nuorta eri seuroista, valmennuksesta vastasi E- jollaliiton palkkaama valmentaja. Harjoitukset olivat pääsääntöisesti Helsingissä. Kuljin Porvoosta Helsinkiin bussilla tai vanhempien kyydeillä. E- jollafliitti oli Suomessa noihin aikoihin melko suuri, parhaimmillaan purjehtijaa. Tytöt ja pojat harjoittelivat ja kisasivat yhdessä, senkin jälkeen kun luokasta tuli naisten olympialuokka. Arvokisoissa tosin purjehdittiin naisten ja miesten sarjat erikseen. Kesällä purjehdin paljon, keskimäärin viisi kertaa viikossa. Alkuvuosina talvileirejä ei juuri ollut, kausi aloitettiin yleensä Hollannista tai Saksasta vähän ennen kun jäät lähtivät Suomessa. Vuosina harjoittelimme tiiviin porukan kanssa, ja kiersimme kisoja Suomessa ja ulkomailla. Auton rattiin hypätiin heti kun ajokortti oli hankittu, ja traileri perässä suuntasimme Euroopan autobaanoille. Jälkeenpäin ajateltuna vähän hirvittää, pahemmilta kommelluksilta ja onnettomuuksilta kuitenkin kaikeksi onneksi säästyimme. Pääasiallisena tulonlähteenä ovat olleet henkilöjäseniltä saadut vuosimaksut ja Bulletiinin mainosilmoitukset sekä SPV:n valmennustukiavustus. Muu toiminta Liitto on järjestänyt sekä keväällä että syksyllä tutustumistilaisuuksia luokasta kiinnostuneille purjehtijoille. Lisäksi liitto on osallistunut aktiivisesti SPV:n järjestämään eri luokkien kokeilupäivään ja pyrkinyt vahvistamaan edellisten vuosien aikana luotua Mukava E-jollaporukka henkeä myös käytännön tasolla. Suomen E-jollaliitto Hanna Pajunen-Muhonen, varapuheenjohtaja E-jollakonkarit ja serkukset Chita ja Thomas Held Mussanah Race Weekillä. 8 9

6 Kuvia Turun SM-kisoista groups/wbsails Barcelonan Olympiakisat 1992 tulivat osaltani melkein yllättäen. Kisat olivat monessa mielessä hieno tapahtuma ja kokemus. Nuorelle purjehtijalle ja urheilijalle oli mahtavaa saada olla kisakylän keskuksessa, elää Suomen ja koko Maailman huippu-urheilijoiden keskellä kisojen ajan. Me purjehtijat jouduimme, tai pääsimme, yllättäen ja odottamatta, myös Suomen median kohteeksi. Tästä ei oikein ollut kokemusta enkä siihen ollut valmistautunut, ehkä siksi en siitä erityisesti osannut ottaa paineita. Vuoden 1992 kisat sujuivat osaltani hyvin. Ennen viimeistä lähtöä olin neljäntenä vain parin pisteen päässä pronssimitalista. Viimeisen päivän olosuhteet eivät kuitenkaan suosineet, tuuli yltyi melko kovaksi, ja loppusijoitukseni oli 10. Tämä harmitti pitkään. Seuraava olympiadi oli tavoitteellisempi ja suunnitelmallisempi kuin edellinen. Harjoittelu ja harjoittelukumppanit muuttuivat kansainvälisemmiksi. Vaikka ulkomaanpäiviä tuli paljon ja toiminta pyrki olemaan ammattimaista, ei panostus kuitenkaan ollut lähellekään samaa luokkaa kuin nykypäivän olympiaprojektissa. Seuratessani omien lasteni purjehdusta voin vain todeta, että Suomen tämän hetken nuoret purjehtijat ovat kovatasoisia ja parempia purjehtijoita kuin itse olin osallistuessani ensimmäisiin olympialaisiini. Toivon, että hauskuus ja palava into kilpapurjehdukseen kestää nuorilla purjehtijoillamme aina olympialuokkiin asti. Ei ole helppoa purjehtia ammattimaisesti, ja samalla säilyttää sekä intohimo että uteliaisuus uuden oppimiseen. Terveisin, Chita Päävalmentaja Joel Tykkyläisen yhteenveto kaudesta 2014 Kuten on varmaan moneen kertaan todettu, vuosi 2014 oli selkeä muutoksen vuosi. Kokeneemmat purjehtijat siirtyivät seuraaviin luokkiin, ja E-jollaan saatiin paljon tuoretta verta. Kausi aloitettiin leireillä Palamoksessa ensin joululomalla ja uudestaan hiihtolomalla. Ensimmäiset leirit sisälsivät paljon tekniikkaharjoittelua, kaatumisia, ja kovan kelin opettelua. Pääsiäisenä kilpailtiin Gardalla, ja järvelle tyypillisesti käytiin jälleen kovatasoinen ja -tuulinen kilpailu. Kotimaan kausi avattiin TP:n leirillä ja kisalla lumisateessa. Ensimmäinen ranking oli totutusti taas NJK:lla. Arvokisoista käytiin vain JuPM Norjassa, mutta kausi viimeisteltiin KSSS Olympiska regatalla. Vaikka joukosta puuttui edellisten vuosien tapaiset suunnannäyttäjät, olivat leireillä mukana olleet suhteellisen samantasoiset purjehtijat niin hyviä toimimaan ryhmässä, että kehitys oli nopeaa ja selkeää. Tason nousu veti kaikkia mukanaan, ja uskonkin yhteisten treenien olleen hyödyllisiä ja kehittäviä. Harjoittelijamääriltään kahden suurimman seuran, EPS:n ja TPS:n järjestäminä saatiin pidettyä kaksi yhteisleiriä kesän aikana, jolloin vesillä oli pitkälti toistakymmentä purjehtijaa ja kaksi valmentajaa. Rankingsarjassa käytiin kuitenkin erittäin tiukkaa ja hyvätasoista kilpaa läpi kauden, kuuteen osakilpailuun saatiinkin viisi eri voittajaa. Onneksi yksi konkari jaksoi vielä tulla kisaamaan kotimaan pääkisoihin, ja samalla näyttämään suuntaa nuoremmille. Arvokisoista Aino onnistui metsästämään tyttöjen JuPM pronssia, Niklas saavutti pistesijan oltuaan seitsemäs. Pietari Airakorpi näytti pitkin kautta erittäin kypsiä ja tasaisia otteita, ja ansaitsikin selkeästi vuoden tulokkaan tittelin, loppuhuipennuksena tuli vielä kolmas sija KSSS:ltä. Olympiska regatta osoitti jo muutenkin nuorten suomalaisten olevan hyvässä vauhdissa jatkoa ajatellen, sillä kärkinelikkoon saatiin kaksi, ja top-13:een neljä purjehtijaa

7 Menestystä Pohjoismaisilla areenoilla E-jollien uusi sukupolvemme mittasi tasoaan Nuorten Pohjoismaisissa mestaruuskisoissa Norjassa ja KSSS:n Olympiska regatassa Ruotsissa. Molempien kilpailujen loisto-onnistumiset lupaavat hyvää tulevalle kaudelle, kun kokemusta on karttunut vuosi lisää. Nuorten PM käytiin tänä vuonna piinavassa helteessä ja olemattoman heikossa tuulessa Norjan Hortenissa. Lukuisat takaisinkutsut ja lähtöjen keskeytykset tyynessä ja virtaavassa vedessä koettelivat purjehtijoiden hermoja, lopulta suuren hajonnan ja varaslähtötuomioiden summana parhaiten menestyivät Niklas Toroi kokonaiskilpailun seitsemäntenä, ja Aino Ikonen, joka kokonaiskilpailun 15:nä ylsi tytöistä kolmanneksi. Valmentaja Joel Tykkyläisen kisa-analyysi: E-jollien JuPM:tä varten Norjaan lähti seitsemän suomalaista purjehtijaa. Suurin osa purjehtijoista saapui paikalle jo kisoja edeltävänä keskiviikkona. Kilpailualueeseen päästiinkin tutustumaan neljän treenipäivän aikana hyvin. Uutta ja haastavaa oli varsinkin voimakas virta, joka kulki pitkin Oslonvuonoa. Voimakkaimmillaan virta oli noin 20 m/min ja yhdistettynä kevyeen tuulen se teki starttaamisesta ja radan purjehtimisesta haastavaa. Treenien aikana virta oli pääosin samansuuntainen tuulen kanssa. Itse kisan aikana keli oli hyvin pitkälti samanlaista kuin kilpailua edeltävinäkin päivinä. Kisapäivinä oli hyvin helteistä ja tuuli vaihteli välillä 0,5-3 m/s. Ensimmäisenä kisapäivänä saimmekin viiden tunnin vesillä olosta vain yhden lähdön palkinnoksi. Tuokin lähtö oli hieman kyseenalainen, sillä ensimmäinen purjehtija ehti ylämerkillä vain juuri ja juuri aikarajan puitteissa. Maaliin purjehtijat otettiin jo lenssillä. Toinen kisapäivä alkoi viiden tunnin odottelulla rannassa kunnes saatiin purjehdittava etelätuuli. Lopulta saatiin purjehdittua kaksi hyvää lähtöä, joissa suomalaiset pärjäsivät keskimäärin hyvin. Yleinen näky ylämerkillä oli kaksi suomalaista kuuden kärjessä. Niklas parhaimpana suomalaisena purjehti sijat 2. ja 3. Kilpailun kolmantena päivänä vesille lähdettiin kello 10 odottelemaan tuulta, jota ei koskaan tullut. Rantaan palattiin klo 11 odottelemaan ja päivä päätettiin neljältä kuuden tunnin odottelun jälkeen. JuPM-joukkue kuvassa Taidot joutuivat testiin jo satamasta lähdettäessä. Viimeisenä päivänä ensimmäinen lähtö oli aikaistettu kello 6 aamulla, joka tarkoitti sitä että vesille lähdettiin viideltä aamulla! Lopulta ensimmäinen lähtö saatiin käyntiin hieman ennen 10. Molemmissa päivän lähdöissä sijoituksia sekoitti lähdön aikana tapahtunut tuulen voimakas kääntyminen oikealle. Hyvällä havainnoinnilla oli mahdollista nousta yli kymmenen sijaa. Parhaiten tilanteet käytti hyväksi Selma. Johtuiko sitten halusta palata kotiin vai mistä, mutta neljällä suomalaisella tämä innokkuus näkyi viimeisenä päivänä varaslähtönä. Viimeinen kisapäivä ja itse kilpailut päättyivät kahdeksan tunnin vesillä olon jälkeen kello 13. Kaikkiaan purjehdituksi saatiin vain viisi lähtöä suunnitellusta yhdestätoista. Parhaiten kevyistä ja haastavista tuulista selvisi Niklas ollen kokonaiskilpailun 7. Aino nappasi hienosti tasaisella purjehduksella tyttöjen sarjan pronssia oltuaan kokonaiskilpailussa 15.

8 Aino tytöistä kolmas Niklas (oik.) seitsemännellä sijalla Lähtöön valmitautumista Nuoret E-jollailijamme tekivät hienoa jälkeä KSSS:n Olympiska Regatassa, kirkkaimpina tähtinään Pietari Airakorpi (total 3.) ja Laura Pesola (total 4. naisten 1.). Hyvin menestyivät myös Niklas Toroi sijalla 11, Oskari Lehti sijalla 13, ja tytöt Aino Ikonen (total 30, naisten 8.) ja Selma Valjus (total 39, naisten 10.). Kilpailuun oli ilmoittautunut yhteensä 106 E-jollailijaa Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Valmentaja Joel Tykkyläisen mukaan näin isossa fleetissä starttaaminen ja kilpaileminen oli joukkueellemme täysin uutta, ja tähän lähtökohtaan nähden tulokset olivat erittäin hyviä. Heti ensimmäisestä lähdöstä tuli täyspotti Selman voitettua selkeällä Edustusjoukkueet koossa erolla kakkoseen. Menestystä täydensivät sijat Aino 11. Pietari 13. Oskari 19. ja Laura 20. Toisessa lähdössä saatiin taas loistava kokonaissuoritus, kun Niklas oli 4. Oskari 5. Laura 7. Pietari 12. ja Aino 16. Tuulta odotetaan aamukuudelta... Pietari Airakorpi muistelee päivän kolmatta lähtöä: Tuuli loppui kesken ensimmäisen kryssin. Kun laitavalinnat oli jo tehty, ei auttanut kuin jännittää, miten tässä käy. Ensimmäiseksi tuulesta pääsivät nauttimaan muutama vene radan vasemmassa laidassa, joista yksi oli Oskari. Itse johdin fliittiä keskellä rata-aluetta. Tuulialueen siirtyessä vähitellen keskemmälle sain myös minä lopulta osani tuulesta. Ylämerkillä oli johdossa SWE-3691 ja toisena Oskari reilulla kaulalla muihin nähden, minä kolmantena. Oikukkaista olosuhteista johtuen maaliin mennessä putosimme jokainen yhden tai useamman sijan. Oskarin ja Pietarin sijoitukset maalissa olivat 8. ja 9. Suomalaisten panoksen täydensi Ainon 17. sija. Ensimmäisen päivän jälkeen suomalaisia oli kolme top-10 joukossa. Toisena kisapäivänä oli vain kaksi lähtöä ruotsalaisen käytännön mukaan. Jollen mukaan sunnuntai oli haasteellisempi niin suomalaisille kuin muillekin. Ensimmäisessä lähdössä tuli vielä hyvin menestystä Niklaksen oltua 4., Laura 11. ja Pietari 14. Kilpailun viimeisessä lähdössä Laura jatkoi hienoja nousujohteisia otteitaan purjehtimalla sijan 10 ja näin varmistaen, että jokaisessa lähdössä oli vähintään yksi suomalainen top-10:ssä Lauantain tasaisempaan keliin verrattuna sunnuntaina tuli jo isompia shiftejä ja voimakkaampia puuskia. Pietarin mukaan olosuhteista johtuva tulosten heittely tuntui kuumentavan tunteita melkein jokaisella kilpailijalla. Tänne ei enää tulla! kommentteja kuului vesillä. Silloin kommentit tuntuivat olevan kohdallaan, mutta nyt vaikuttaa siltä, että aika on kullannut muistot ja seuraavan syksyn KSSS -reissu on mitä todennäköisimmin taas edessä. Purjehtijan muisti on lyhyt, toteaa Pietari

9 E-jollien SM-kilpailut Airistolla: kultaa Oskari Muhonen, hopeaa Pietari Airakorpi ja pronssia Niklas Toroi onnittelut voittajille! SM-tulokset E-jollien SM-kilpailut purjehdittiin Airistolla Oskari Muhonen (EPS) voitti SM-kultaa ylivoimaisella otteellaan, Pietari Airakorpi (HSK) hallitsi hopeatilaa tasaisilla suorituksillaan ja Niklas Toroi (EPS) hallitsi hermonsa ja purjehti upeasti ratkaisevan finaalilähdön varmistaen pronssin. Oskari lehti (HSK) sijoittui neljänneksi ja Otto laakso (HSK) viidenneksi. Parhaana tyttönä palkittiin Selma Valjus (OPS). Oskarin tulossarja oli tasaisen vakuuttava ja hän voitti kilpailut kokonaispistemäärällä 8. Hän voitti kaikki perjantain ja lauantain kuusi lähtöä lukuun ottamatta lauantain viimeistä lähtöä, jonka keskeyttämään tuomareiden vilautettua keltaista lippua kahdesti. Sunnuntaina hän jatkoi vakuuttavia purjehduksiaan ja voitti kaksi ensimmäistä starttia. Lisäjännitystä kilpailuun toi finaalistartti, jossa Oskari joutui yllättäviin vaikeuksiin veneen jatkopinnan katkettua juuri ennen lähtölaukausta. Hän joutui skuutin avulla virittelemään ohjausta ja pääsi lähtemään kisaan vasta myöhemmin muiden jälkeen. Ohjaus oli pelkän pinnan ja skuutin varassa vaikeampaa, ja täytyy olla tyytyväinen, että onnistuin senkin lähdön voittamaan, hän totesi tyytyväisenä rannassa ennen palkintojen jakoa. Muutenkin hän oli kilpailuun tyytyväinen, sillä nykyisen laseristin aktiivisesta E-jollalla purjehtimisesta on vierähtänyt jo vuosi. Pietari Airakorpi oli tasaisilla sijoituksillaan 2-4 koko kilpailun ajan vahvasti kiinni hopeassa, jonka varmisti lopulta itselleen kokonaispistemäärällä 23. Sen sijaan pronssista käytiin sitten sitäkin kovempi taisto EPS:in Niklas Toroin ja HSK:n Oskari Lehden välillä. Käytännössä pronssi varmistui vasta viimeisessä startissa, johon pojat lähtivät tasapisteistä. Niklas onnistui taistelussa tällä kertaa paremmin ja varmisti näin itselleen pronssin. Tämä on ensimmäinen henkilökohtaisen SMmitalini avoimessa sarjassa, hän totesi ja hymyili iloisena palkintojen jaon jälkeen. Myös muut purjehtijat saivat hyviä onnistumisia kilpailuissa. Erityisesti juuri optimistijollista E-jolliin siirtynyt Otto Laakso (HSK) osoitti hallitsevansa myös tämän veneluokan sijoittumalla kokonaiskilpailussa viidenneksi. TPS:n Henrik Ilola (9.) oli Oskarin lisäksi toinen, joka sai kilpailuissa starttivoiton. Tyttöjen puolella käytiin kovaa kisaa keskinäisestä paremmuudesta ja loppujen lopuksi Selma Valjus (OPS, kokonaiskilpailun 11.) voitti Miss Europa-pokaalin itselleen pisteen erolla Emilia Väänäseen (HaPS). Kaiken kaikkiaan kilpailussa oli mukana 23 purjehtijaa seitsemästä eri seurasta. Roni Pattersson jiippaamassa (kuvat SM-kisoista) Haastava lähtö 16 17

10 Nuorten SM-kilpailu Tuusulanjärvellä Voittajaksi taituroi näytöstyyliin 17-vuotias konkari Oskari Muhonen. Hopean ja pronssin veivät Niklas Toroi ja Pietari Airakorpi. E-jollaliiton valmentaja Joel Tykkyläinen kommentoi tapahtumia: K auden viimeinen kotimainen kilpailu käytiin Tuusulanjärvellä. TP:n Juniori SM-kilpailuihin osallistui 15 purjehtijaa, joiden joukossa myös vuoden 2013 MM 6. Oskari Muhonen. Kahden päivän kilpailussa purjehdittiin yhteensä yhdeksän lähtöä. Koko kilpailun ajan puhalsi navakka lounaan puoleinen tuuli, joka puuskissa ylsi yli 10 m/s. Sunnuntain keliolosuhteet olivat pitkälti samanlaiset kuin lauantainakin, joskin paikoitellen oli hieman kevyempää. Päivä alkoi Niklaksen lähtövoitolla, jonka jälkeen Okki otti jälleen paikkansa. Tauolle mentiinkin Okin vakuuttavassa johdossa ja Niklaksen ollessa lähes yhtä selvä kakkonen. Pronssista käytiin vielä teoreettinen kamppailu. Kaksi poisheittoa mahdollisti sen, että Okki sai jäädä rantaan pakkaamaan venettä muiden vielä palatessa kisaamaan. Päivä ja kisat päätettiin Tuusulanjärven oman kasvatin Laura Pesolan lähtövoittoon ja hienoon nousuun lauantailta kilpailun neljänneksi. Lauantain viidessä lähdössä Okki näytti ylivoimansa saavuttaen viisi lähtövoittoa. Parhaiten hänen jälkeensä puuskaiset tuulet hallitsivat Niklas Toroi ja Pietari Airakorpi, jotka molemmat purjehtivat tasaista sarjaa. Hyvin onnistui myös EPS:n nuori Waltteri Moisio. Kuva palkintojenjaosta Alamerkin kierto Tuusulanjärvellä 18 19

11 E-jollien Ranking-sarja 2014 Vuoden 2014 rankingin voittajaksi ylsi otteitaan jatkuvasti parantanut nuori Pietari Airakorpi HSK:lta. Vanhempi konkari Oskari Lehti otti toisen sijan ja Tampereen Pursiseuran Samuel Kilpinen oli kolmas. Tytöistä parhaana kuudennen sijan saavutti TP:n Laura Pesola. Ranking 1 NJK Rankingsarja käynnistyi hyvissä olosuhteissa NJK:lla. Lauantaina tuulen puute vaivasi, mutta kaksi lähtöä saatiin kuitenkin vietyä läpi. Sunnuntain kolmessa lähdössä tuuli 6-8m/s, ja rutinoituneet purjehtijat pääsivät huippuvauhtiin. Suvereeni voittaja oli Venla Soini, kakkosena tasaisen varmasti purjehtinut Oskari Lehti, ja kolmanneksi ylsi kauden hienosti avannut Emilia Väänänen. Ranking 2 EPS Kauden toinen ranking oli EPS:lla. Lauantain starteissa kevyet ja vaihtelevat tuulet haistoi parhaiten Oskari Lehti. Seuraavilla sijoilla ovat Samuel Kilpinen ja Henrik Ilola. Sunnuntaina saatiin toteutettua vain yksi osakilpailu heikossa tuulessa. Voitosta käytiin tiukkaa taistelua viime metreille asti. Lähtövoittoon venyi Espoon Pursiseuran Aino Ikonen, toisena maalissa oli HSK:n Oskari Lehti, ja kolmantena Samuel Kilpinen TaPS:sta. Sama kolmikko jakoi myös mitalisijat, voiton vei tasaisimmin vaihtelevat olosuhteet hallinnut Oskari, toisen sijan piti Samuel, Aino nousi kolmanneksi, ja neljäntenä palkittiin OPS:n Selma Valjus. Ranking 3 HSF Valmentaja Leo Tykkyläisen mukaan koko viikonlopun sääolosuhteet olivat vaihtelevia ja vaikeasti luettavia, myös järjestäjille. Ratoja jouduttiin oikomaan, ja takaisinkutsuja tarvittiin. Ensimmäisenä päivänä pystyttiin viemään kolme lähtöä läpi, toisen päivän sateessa ja hyvin kevyessä tuulessa jäätiin kahteen. Parhaiten hankalissa olosuhteissa tyylitteli TaPS:n Samuel Kilpinen. Toiseksi nousi vauhtinsa löytänyt Pietari Airakorpi ja pronssin vei keväällä Tuusulassakin loistanut Aleksi Laakso. Rankingia johtava Oskari Lehti oli tällä kertaa neljäs. Ranking 4 HSK Helsingin Regatassa ajettiin lauantaina kolme lähtöä kauniissa auringon paisteessa ja kevyessä tuulessa. Päivän parhaat olivat tasaisimmin taituroinut Oskari Lehti, kaksi lähtövoittoa napannut nuori Pietari Airakorpi, ja kansainvälisestikin menestynyt Astrid Still. Sunnuntaina jopa 15m/s puhaltanut tuuli lennätti vettä vaakasuoraan, eskimokäännöksiä nähtiin, ja rata-alue täyttyi kilpikonnista. E-jollailijat selviytyivät päivästä kohtuullisin vaurioin, yksi Laser ja yksi 470 menettivät mastonsa, ja turvaveneiden apua tarvitsi moni. Kalleimmat vahingot tapahtuivat Ytterskärin radalla, missä 8mR ja 6mR veneet törmäsivät ennen starttia, ja lisäksi kahdesta kasista katkesi masto. Jollaradan ainoa lähtö mitätöityi, koska alamerkki ei pysynyt paikallaan, ja kilpailijat joutuivat eriarvoiseen asemaan radan pituuden muuttuessa. Lauantain tulokset jäivät siis myös lopputuloksiksi Ranking 6 Näsijärvi Kauden viimeinen ranking pidettiin Tampereella. Lauantai venyi kevyen tuulen takia suhteellisen pitkäksi purjehdittujen lähtöjen määrään nähden. Parhaiten erittäin kevyet ja haastavat tuulet hallitsivat Pietari Airakorpi ja Aleksi Laakso, kummallekin lähtövoitto. Hyvin päivän purjehduksista selvisivät myös Tuusulanjärven tulokkaat. Sunnuntai toi kilpailulle suosiollisemman tuulen, mikä mahdollisti jäljellä olevien neljän lähdön purjehtimisen. Pietari ja Allu jatkoivat vahvoja otteita ja purjehtivat vakuuttavasti kärjessä. Päivän toinen lähtö meni Laura Pesolalle hyvän purjehduksen päätteeksi. Noin 30 minuutin radat ja maalta puhaltava tuuli vaativat purjehtijoilta nopeaa reagointia paineen muutoksiin ja ajoittaisiin shifteihin. Sunnuntain nousijoihin kuuluivat myös Oskari Lehti, Ola Länsman, Selma Valjus ja Samuel Kilpinen. Lopulta mitalikolmikko oli aika selkeä voiton mennessä Pietarille, hopea Allulle ja pronssi tasaisen hyvin purjehtineelle Lauralle. Ruuhkaa ylämerkillä Näsijärvellä Aino Ikonen kryssillä 20 ETT-kärry tositoimissa Näsijärvellä Ola Länsman kryssillä 21

12 E-JOLLA RANKING 2014/6 osallistujia(s): kilpailupäiviä lokakuuta 2014 Kommentit sampovaljus(miuku)hotmail.com Purje Sukunimi Etunimi Synt. Seura R sij. total no vuosi 2013 NJK EPS HSF HR SM N 5 par. NJK EPS HSF HR TPS N 1 FIN-837 Airakorpi Pietari -98 HSK ,56 6,04 6,82 16,07 21,18 23,68 23,82 2 FIN-839 Lehti Oskari -97 HSK ,28 17,92 22,17 10,95 16,07 17,54 13,58 3 FIN-838 Kilpinen Samuel -96 TaPS ,67 11,16 17,05 21,18 0,00 5,83 9,45 4 FIN-39 Laakso Aleksi -98 TPS ,25 5,34 5,95 13,07 10,95 12,58 18,70 5 FIN-827 Toroi Niklas -97 EPS ,84 12,80 4,47 5,83 9,30 20,09 6,82 6 FIN-1801 Pesola Laura -98 TP ,55 7,69 8,94 7,96 0,00 5,26 15,71 7 FIN-797 Väänänen Emilia -96 HaPS ,32 14,93 10,29 9,30 0,00 7,80 0,00 8 FIN-446 Valjus Selma -98 OPS ,16 4,10 11,94 3,48 4,96 8,57 10,59 9 FIN-77 Länsman Olá-Mihkku -93 HaPS ,69 6,82 5,17 0,00 6,82 9,42 8,46 10 FIN-10 Ilola Henrik -98 TPS ,28 3,05 7,80 6,82 5,83 10,35 5,47 11 FIN-830 Moisio Waltteri -99 HSK ,40 9,81 3,82 4,18 4,18 11,40 3,82 12 FIN-787 Patterson Roni -99 TP ,49 8,67 2,69 2,84 2,25 13,94 3,35 13 FIN-817 Muhonen Oskari -97 EPS ,82 0,00 0,00 0,00 0,00 29,82 0,00 14 FIN-35 Ikonen Aino -98 EPS ,41 3,56 14,06 0,00 3,48 2,43 4,88 15 FIN-809 Harjunpää Ia -98 EPS ,54 2,57 1,70 2,25 7,96 6,44 4,33 16 FIN-846 Laakso Otto -99 HSK ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 15,56 7,60 17 FIN-811 Soini Venla -95 TPS ,04 23,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 18 FIN-99 Partanen Janiina -99 TPS ,82 4,69 3,23 4,96 2,84 7,09 2,48 19 FIN-792 Niemelä Sonja -99 TP ,15 0,00 0,00 0,00 0,00 4,21 11,94 20 FIN-841 Still Astrid -96 EPS ,07 0,00 0,00 0,00 13,07 0,00 0,00 21 FIN-803 Ranne Risto -98 EPS ,98 2,12 2,18 1,70 1,70 3,28 1,70 22 FIN-832 Kuisma Saara -99 TP ,85 0,00 0,00 0,00 0,00 3,73 6,11 23 FIN-842 Ruohonen Aleksi-Elias -99 TPS ,32 1,70 0,00 0,00 0,00 4,72 2,90 24 FIN-740 Lukkari Akseli -99 TPS ,92 0,00 0,00 0,00 0,00 2,85 2,08 25 FIN-845 Meltovaara Frans -00 TPS 23 2,04 0,00 0,00 0,00 0,00 2,04 0,

13 Talviturnee 2015 purjehtijan silmin Joukko purjehtijoitamme avasi Espanjassa kauden 2015: Blanesin GPkisassa loistavasti menestynyt Laura Pesola välittää osin varsin rajutkin tunnelmat ja tapahtumat purjehtijan näkökulmasta. Espanjan Palamokseen e-jolla leirille ja kilpailuihin lähti yksitoista purjehtijaa sekä valmentaja. Lensimme Barcelonaan Tapaninpäivänä iltalennolla. Lentomatka sujui hyvin. Ajoimme lentokentältä vuokratalollemme taksilla. Taloa etsiessä meni sen verran pitkään, että kaupat olivat jo kiinni ja menimme ulos syömään ja sen jälkeen suoraan nukkumaan. Ensimmäisenä päivänä lähdimme aamulla rantaan. Ranta oli kävelymatkan päässä talostamme. Veneet oli kuljetettu jo aikaisemmin Palamokseen ja ne olivat säilytyksessä vartioidulla alueella. Haimme venetrailerin, ja purjehdustavaramme varastosta ja aloitimme kuorman purkamisen. Kun kuorma oli vihdoin purettu ja veneet laitettu purjehduskuntoon, lähdimme käymään kaupassa ja laitoimme talollamme ruokaa. Ruokailun jälkeen lähdimme takaisin rantaan ja vesille. Oli melko kevyt tuuli, joten olimme koko iltapäivän vesillä. Toinen treenipäivä alkoi aamulenkillä, jonka jälkeen lähdettiin rantaan. Vesillä oli melkoinen tuuli. Treenasimme pari tuntia ja tulimme sitten syömään. Syönnin jälkeen lähdimme uudestaan vesille. Tuuli oli yltynyt vielä lisää aamupäivästä. Olimme vesillä vähän reilun tunnin, kunnes veneitä rupesi menemään rikki. Valmentajamme lähetti meidät rantaan, mutta viisi purjehtijaa ei enää saanut nostettua veneitään pystyyn ja ajautuivat kokoajan vain kauemmas merelle. Ilta alkoi jo hämärtyä, eikä loppuja purjehtijoista näkynyt, joten päätimme mennä pyytämään rantavahtia soittamaan merivartiostolle, ja illan pimeydessä loputkin purjehtijat pääsivät rantaan. Kolmantenakin treenipäivänä oli kova tuuli, vielä kovempi kuin edellisenä. Kun aamulla menimme rantaan rantavahti kertoi, että kaksi suomalaista e-jollaa oli lentänyt kärryiltään yöllä mereen, ja edellisenäkin päivänä oli mennyt veneitä ja purjeita rikki, joten aamupäivä menikin veneitä korjaillessa ja purjeita teippaillessa. Iltapäivällä kun kaikki oli taas korjattu, lähdimme vesille, mutta vain neljällä veneellä ettei edellisiltainen toistuisi. Treenasimme lähellä rantaa, että emme ajautuisi taas kauas merelle, koska tuuli oli yhä maalta päin. Aluksi treeni meni hyvin, mutta sitten minä sain puomin takaraivoon ja jouduin lähtemään rantaan. Olin ollut noin tunnin rannassa kunnes muut tulivat jo takaisin, syynä se, että toinenkin tiimimme purjehtija (Selma Valjus) oli saanut puomista päähän, ja sitten lähdettiinkin sairaalaan. Edellisestä päivästä oli vielä jäljellä aivotärähdys sekä kova tuuli. Lähdimme rantaan aamulla taas korjailemaan veneitä. Muiden lähdettyä vesille minä ja Selma menimme takaisin talolle, koska emme saaneet lähteä vielä vesille. Se päivä menikin lähes kokonaan lepäillessä. Viides harjoittelupäivä sujui hyvin. Tuuli oli keventynyt huomattavasti, mutta suuri maininki oli jäänyt, joten oli erinomainen keli treenata, niinpä olimme kaksi pitkää settiä vesillä. Illalla juhlimme uutta vuotta porukassa ja menimme rannalle ampumaan raketteja. Uudenvuodenpäivänä oli suunnitelmassa tehdä palauttavaa harjoittelua ja kevyt vesitreeni. Niinpä aamulenkin jälkeen lähdimme hiekkarannalle pelaamaan jalkapalloa sekä venyttelemään. Palauttavan harjoittelun jälkeen söimme ja lähdimme vesille. Tuulta ei todellakaan ollut paljoa, joten jouduimme tulemaan melko pian rantaan. Rantaan tultuamme aloitimme veneiden pakkauksen, koska kilpailut Blanesissa alkaisivat seuraavana päivänä. Pakkasimme veneet, ja loppuilta oli vapaa. Ensimmäisenä kilpailupäivänä otimme Palamoksen rannasta trailerin automme perään ja lähdimme ajamaan kohti Blanesia, jonne oli noin tunnin ajomatka taloltamme. Blanesin regatta, joka oli samalla Kata- Selma kiertämässä merkkiä, perässä Ia (FIN-809) Selma ja Niklas Waltteri Moisio vauhdissa Mikael Ronkainen puolustamassa asemiaan

14 Roni Patterson kryssillä laanin mestaruuskilpailu, oli meille vuoden ensimmäinen kilpailu, joten tavoitteet eivät olleet korkealla. Tuuli oli melko kevyt, joten ajoimme vain kaksi lähtöä. Kilpailut jatkuivat toisena päivänä melko samanlaisessa tuulessa kun edellisenäkin. Rata oli tuuleen nähden sopivan pituinen ja päivän kolme lähtöä olivat nopeasti ohi. Olimme rannassa jo puolenpäivän aikoihin. Kilpailun osallistumismaksuun kuului myös ruoka, joten jäimme rantaan syömään lähtöjen jälkeen, ja lähdimme sitten takaisin Palamokseen. Kolmas kilpailupäivä meni hyvin paljon samalla tavalla kun muutkin. Kisojen jälkeen menimme porukalla ulos syömään ja juhlimaan syntymäpäiviäni. Viimeisenä kilpailupäivänä tuuli oli taas noussut ja ajoimme kaksi jäljellejäänyttä lähtöä. Molemmat lähdöt voitti suomalainen. Ensimmäisen Niklas Toroi ja toisen Waltteri Moisio. Rantaan tultuamme pakkasimme veneet. Tavoitteet eivät tosiaankaan olleet korkealla, mutta kaksi suomalaista kuitenkin ylsi palkintosijoille. Palkitut Laura & Selma Slipillä Kilpailussa palkittiin kaikki veneluokat erikseen. E-jollissa palkittiin kolme parasta tyttöä ja kolme parasta poikaa, sekä eri ikäluokkien voittajat. E-jollia oli yhteensä 42, joista vähän yli puolet oli poikia ja loput tyttöjä. Ikäluokkia oli kolme; alle 15-vuotiaat, alle 17-vuotiaat sekä alle 19-vuotiaat, ja jokaisesta palkittiin voittaja. Meidän tiimistämme Selma Valjus oli kokonaiskilpailun kolmas tyttö, ja minä (Laura Pesola) kokonaiskilpailun toinen tyttö, sekä alle 17-vuotiaiden voittaja. Loppiaisena pakkasimme purjehdusvarusteemme ja veimme ne samaan paikkaan säilytykseen, kun ne oli tultaessakin. Veneistä seitsemän yhdeksästä vaati korjausta, joten jätimme ne Palamoksen rantaan, josta paikallinen veneenkorjaaja ne noutaisi pajalleen, ja paikkaisi hiihtolomaan mennessä. Viimeisenä päivänä lähdimme aamukuudelta taksilla kohti lentokenttää. Lentokentällä söimme aamiaista ja ostelimme viimehetken tuliaisia. Lentomatka Suomeen sujui hyvin, ja vastassa meitä olikin innokkaat vanhempamme. Vuoden Tulokas Pietari Airakorpi Kauden 2014 tulokas löytyi ilman tarkastuslaskentaa. Pietari aloitti E-jollassa keväällä, paransi otteitaan pitkin kautta, ja voitti lopulta koko Rankingsarjan! Toimitus pyysi Pietarilta selvitystä, kuinka temppu onnistui. Optimistijollasta E-jollaan Optimistijollalla kilpailin viimeisen kerran lokakuussa vuonna 2013 purjehtiessani kilpaa KSSS Olympic Class Regatassa. Koska tuolloin olin jo 15-vuotta vanha oli selvää, että mikäli aion kilpapurjehdusta jatkaa, on edessä veneluokan vaihto. Se olikin tuossa vaiheessa ainoa asia, mikä oli selvä. Ydinkysymys, mahdollinen uusi veneluokka, oli täydellinen arvoitus. Sen vuoksi, että kaksinpurjehdittavat veneluokat eivät tuossa vaiheessa tulleet kyseeseen, jäi realistisiksi vaihtoehdoiksi enää kolme veneluokkaa. Laser siinä vaiheessa rungoltaan liian raskaana ja suhteellisen vähäisen säädettävyytensä vuoksi ei riittävästi kiinnostanut, eikä Zoom-luokka tarjonnut riittävästi haastetta, joten hyvän säädettävyytensä ja hyvien nopeusominaisuuksiensa vuoksi monipuolisimman haasteen tarjosi E-jolla. Näin mietin ja sitten vain toimeksi. Ensimmäisen kerran pääsin kokeilemaan E-jollaa Tukholman matkalta palattuani HSK:lla. Robin Willgren ystävällisesti antoi minun kokeilla omaa E-jollaansa ja lähti vielä ribillä neuvomaan alkeita. Kävimme Robinin kanssa kahtena peräkkäisenä päivänä kokeilemassa venettä ja ohjeita antamassa oli myös Oskari Lehti. Tämän jälkeen tapahtumat etenevätkin aika nopeasti. Robin ilmoitti veneensä olevan myytävänä ja teimme kaupat ja niin olin vaihtanut veneluokkaa. Mainitut kaksi kokeilukertaa jäivätkin viimeisiksi purjehduksiksi vuonna 2013 ja ensimmäiset varsinaiset harjoitukset ajoin vasta toukokuussa vuonna Toukokuun alussa tilanne oli vielä sellainen, että Robin kerran näytti, miten vene rikataan ja sitten lähdinkin kokeilemaan onneani vesille. Toukokuun alussa sain myös ensim- 26 Pietari (edessä) lenssillä JuSM-kisoissa. 27

15 Pietari (FIN-837) muiden joukossa Näsijärvellä - etualalla Selma Valjus. mäiset varsinaiset purjehdusohjeet E-jollassa Patrick Blomilta, jonka HSK oli palkannut alkukesän valmentajaksi. Mielestäni Blom pystyi johdattamaan aloittelijan oikealle tielle, vaikkakin ensimmäiset kilpailut, joita ennen harjoituspäiviä taisi olla kaksi, menivätkin opettelun merkeissä. Puomin alittaminen tuotti edelleen hankaluuksia ja purje näytti mastossa muotonsa puolesta mielenkiintoiselta. Kaikenlaisia naruja tuntui olevan veneessä yllin kyllin, eikä silloin vielä oikea naru tainnut sattua käteeni, koska purje jäikin kisassa mielenkiintoiseen muotoonsa. Pian tämän kilpailun jälkeen olleessa toisessa ranking-kilpailussa tilanne oli hieman parempi. Vähitellen Blomin opastuksessa ja tunnollisesti harjoittelemalla tulostakin kesän mittaan alkoi tulla. Kesän 2014 mittaan HSK:n E-jollafliitti pieneni pienenemistään ja lopulta valmentajankin jäätyä isyyslomalle jouduin harjoittelemaan yksin, mikä ei tietenkään kehitystä parantanut. Vesillä oli usein pari yksinäistä yrittäjää, Finnjollaa purjehtiva Jukka Partinen ja minä. Loppukesästä Vili Kaijansinkon kanssa katsottiin, että muutama neuvo lienee tarpeen ja Vili tuli joitain kertoja vesille kanssani. Pietari merkillä SM-kisoissa E-jolla on vastannut odotuksiani. Erityisesti viehättää veneen nopeus. Veneen liukuominaisuudet ovat hyvät ja riittävällä tuulella venettä on todella nautinnollista ajaa. Optarin jälkeen vene on tarjonnut paljon uutta opiskeltavaa ajotekniikassa ja säädöissä. Paljon asioita on pitänyt opetella uudelleen, onhan vene teräväkeulainen ja pyöreäpohjainen. Eräs seikka uutuuks- Lähtö Näsijärvellä (Ranking 6) Kovan kelin kryssiä JuSM-kisoissa ien listassa on myös se, että tilanteet E-jollalla, verrattuna hitaampaan optariin, tulevat nopeammin ja taktiikka ja strategia on tullut päivittää vastaamaan nopeampaa venettä. Vene vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jotta voisi menestyksekkäästi kilpailla kovalla tuulella. Koska syksyllä vuonna 2013 tekemäni pari kokeiluluontoista purjehdusta tapahtuivat melko heikossa tuulessa, kävi ilmeisesti niin, että talvinen fysiikkaharjoittelun mitoitus ei ollut ideaalinen, koska Turun kovatuulisissa SM-kisoissa en pystynyt aivan optimisuoritukseen varsinkaan kryssillä. Tehojen vähentäminen olisi kyllä ollut mahdollista, mutta sille linjalle on vaikea lähteä Mitä tulee vuoteen 2015, koulu taitaa olla pääosassa toukokuuhun asti (ainakin opettajien mielestä) ja talvileirit saattavat jäädä väliin. Talveksi on siis ohjelmassa pianoa ja fysiikkatreenejä, mikä sekään ei kuulosta mielestäni pahalta. Itse asiassa alankin jo odottaa aikaa, jolloin pääsen taas purjetimaan E-jollalla. Hyvää uutta vuotta koko E-jollaporukalle! Pietari Airakorpi

16 Vuoden Tulokas II Aleksi Laakso Laadukkaita venetarvikkeita kaiken kokoisiin aluksiin: Missä luokissa olet purjehtinut aikaisemmin? - Olen purjehtinut ainoastaan Optimistia ennen E-jollaa. Miten siirtyminen E-jollaan sujui ja mikä oli haastavinta E-jollassa? - Siirtyminen sujui yllättävän hyvin. Moni E-jollassa tällä hetkellä purjehtivista on purjehtinut esimerkiksi zoomia optarin ja E-jollan välissä. Itse päätin siirtyä E-jollaan suoraan optarista, ja pidän päätöstäni erittäin hyvänä. Alussa haastavinta oli puomin mataluus ja ennen kaikkea veneen täysin erilainen nopeus ja teho kuin optarissa. Varsinkin kovemmat kelit olivat hyvin takkuisia alkukaudesta, mutta kun vesitunteja kertyi ja veneen käsittely alkoi parantua, myös kovempi keli alkoi sujua vähän paremmin. Millaiset tavoitteet sinulla on seuraavalle kaudelle? - Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vesitunteja ja enemmän varmuutta veneen käsittelyyn. Kaikkiin Suomen kilpailuhin on tarkoitus osallistua. Jatkoa edelliseltä sivulta... Arvokisoista en ole vielä varma, mutta SM-kisojen lisäksi vähintään PM-kilpailut käydään purjehtimassa. Mahdollisimman korkeat sijoitukset kilpailuissa ovat luonnollisesti tähtäimessä. Mikä on mielestäsi ollut avain nousuun uudessa luokassa? - Hyvät harjoitusolosuhteet sekä erinomainen valmentajamme Petter Vane Tempest ovat varmasti tärkeimpiä avaimia hyviin tuloksiin kilparadoilla. Isompia leirejä on ollut runsaasti, jolloin pääsee purjehtimaan myös vähän isommassa fliitissä, joka on tärkeää kilpailujen kannalta. Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia E-jollapurjehtijoita, joiden ansiosta luokkaan siirtyminen on ollut niin helppoa ja mukavaa sekä valmentajaamme Petter Vane Tempestiä, jonka erinomaisen valmennuksen ansiosta kausi on ollut erittäin hauska ja kehittävä niin vesillä kuin maissakin

17 Vuoden Tulokas III L aura Pesol a Vahva ote infrarakentamiseen Oteran Oy on kehityshakuinen infra-alan kasvuyritys, jonka toiminta perustuu projektinjohtokonseptiin ja lean-pohjaiseen tuotantosysteemiin. Toteutamme tie-, katu-, vesihuolto-, silta- ja sillankorjaus-, satama- ja vaativat betonirakenne- sekä televerkkourakat asiakas- ja palvelulähtöisesti. Olemme aktiivisesti mukana alan kehittämisessä ja uudistamisessa. Teemme kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja yhteistyöverkostomme kanssa ja autamme ympäröivää yhteiskuntaa menestymään. Missä luokissa olet purjehtinut aikaisemmin? - Optimistijollaa Miten siirtyminen E-jollaan sujui ja mikä oli haastavinta E-jollassa? - Haastavinta oli varmaan se, kun E-jollassa on niin paljon eri trimmejä. Millaiset tavoitteet sinulla on seuraavalle kaudelle? - Menestyä kansainvälisissä kisoissa. Mikä on mielestäsi ollut avain nousuun uudessa luokassa? - Hyvä valmentaja, ja se että on oppinut ainakin vähän ajamaan ja trimmaamaan E-jollaa. 32 Frans Meltovaara kiertämässä merkkiä. 33

18 Vuoden nousijat 2014 Nousija: suurin ranking-sijan parannus. Edellisellä kaudella oltava vähintään kolme ranking-kilpailua. Tasapisteissä sija ratkaisee. Asepalvelukseen astuneet Oskari ja Samuel eivät enää olleet toimituksen tavoitettavissa haastatteluun, muut nousijat saatiin pohtimaan E-jollan erityisominaisuuksia. Kaikki vastaajat kehuivat E-jollan nopeutta, hauskuutta ja trimmattavuutta. Vauhdikas mutta vaativa, kiteyttää Niklas. Veneen monipuolisuutta ja runsaita säätömahdollisuuksia kiitettiin. Wade ja Roni mainitsivat myös mukavan E- jollaporukan. Wade, Niklas ja Roni treenaavat avovesikauden ajan kolmesti viikossa EPS:lla, Emilia Sailing Team Oulussa. Päälle tulevat lisäksi kisat ja leirit. Talvella kaikki harjoittavat lihaskuntoa fysiikkatreeneissä. Kestävyyttä haetaan lenkkeilystä, pyöräilystä ja uinnista. Roni, Niklas ja Wade kiertävät myös talviturneella Espanjassa ja Italiassa, Emilia käy salibandytreeneissä neljästi viikossa. Roni ei mieti seuraavaa luokkaa, koska E-jollavuosia on vielä useita edessä. Wade ilmoittaa kauden 2015 tavoitteekseen osakilpailuvoitot. Niklas arvelee siirtyvänsä jossain vaiheessa kahden hengen veneeseen. Emilia ehtii E-jollailun ohessa myös kölivenekilpailuihin. Emilia toimii myös kilpailutuomarina, ja kertoo kilpailemisen ja tuomaroinnin täydentävän harrastuksina toinen toistaan. Uusille purjehtijoille Wade suosittelee kuntoilun aloittamista jo ennen luokanvaihtoa. Niklas kannustaa harjoitteluun ja hyvien treenikavereiden löytämiseen. Emilia rohkaisee kokeilijoita myös koviin tuuliin. Aiemmin opituilla purjehdustaidoilla pärjää, pohjimmiltaan E-jolla on kuin mikä tahansa muukin vene, Emilia toteaa. Ja hyvät eväät vesille, niillä jaksaa, muistuttaa Wade! Vuoden nousija Oskari Lehti slöörillä 34 35

19 Kaksinkertainen SM-kultamitalisti Oskari Muhonen - tuplamestarin vinkit nuoremmille E-jollapurjehtijoille E-jollista vuosi sitten Laser Radial-luokkaan siirtynyt Oskari Muhonen (17) kävi kaudella 2014 kirjaamassa nimiinsä sekä E-jollien Suomen mestaruuden että nuorten Suomen mestaruuden. Vuoden 2013 nuorten EM-pronssia ja aikuisten MM 6-sijan purjehtinut Oskari voitti molemmat SM-kullat ylivoimaiseen tyyliin. E-Bulletiinin toimitus pääsi tapaamaan häntä ja kysyi, miten tullaan hyväksi E-jollapurjehtijaksi? Lue tästä tuplamestarin vinkit nuoremmille E-jollapurjehtijoille. Koska ja kuinka aloitit E-jollapurjehduksen? Aloitin E-jollapurjehduksen vuoden 2010 syksyllä ollessani 13-vuotias. Osallistuin SM-kilpailuihin, jotka järjestettiin kotiseurallani EPS:lla. Kilpailuja ennen olin käynyt pari kertaa vesillä harjoittelemassa. Siitä se sitten lähti. Miksi valitsit E-jollan? Valitsin E-jollan, koska se vaikutti mukavalta ja vauhdikkaalta veneeltä. Lisäksi sen trimmausominaisuudet ja hyvä tuntuma tekivät minuun vaikutuksen. Sain myös monelta taholta suosituksia, että E-jolla on hyvä valinta jatkoluokaksi optarin jälkeen. Parhaimmat muistosi aktiiviajaltasi E-jollassa? Purjehtiessani E-jollaa meillä oli EPS:lla kasassa hyvä treeniporukka ja hyvä valmentaja. Treeneissä oppi paljon ja lisäksi oli hauskaa. Parhaimmat muistoni liittyvät nimenomaan hyvään yhteishenkeen. Toki menestymisestä EM-, MM-, SM- ja muissakin kilpailuissa on hyviä muistoja. Omat valttisi E-jollapurjehtijana? Oskari kryssillä Turun SM-kisoissa Mitä vinkkejä antaisit nuoremmille E-jollapurjehtijoille miten tullaan hyväksi E-jollapurjehtijaksi? Kannattaa kysellä paljon kokeneemmilta purjehtijoilta ja lisäksi kannattaa jakaa omia oivalluksiaan muiden kanssa. Tällöin oppii itse oivalluksen paremmin ja lisäksi voi oppia muilta asiaan liittyen. Vesitunnit ratkaisee -sanonta pätee aika hyvin, mutta pitää kuitenkin muistaa, että vesituntien pitää olla laadukkaita, jotta niistä saa kaiken hyödyn irti. Eikä fysiikkatreenejäkään sovi unohtaa. Vauhtia kannattaa treenata erityisen paljon, sillä hyvä vauhti mahdollistaa taktisesti ja strategisesti helpomman purjehduksen. Omasta mielestäni myös lenssivauhtiin kannattaa satsata, sillä hyvällä lenssivauhdilla voi nousta yllättävän paljon, vaikka ylämerkillä ei olisikaan kovin hyvillä sijoilla. Mitkä ovat omat suunnitelmasi ja tavoitteesi kaudelle 2015? Kaudella 2015 suurempia kilpailuja tulevat olemaan nuorten EM- ja MM-kilpailut Laser Radialilla, mahdollisesti myös ISAF:in nuorten MMkilpailut Malesiassa. Näistä kilpailuista on tavoitteena mitalit. Lisäksi kierrän joitakin kilpailuja myös Laser Standardilla. Valitettavasti E-jolla taitaa ensi kaudella jäädä, sillä omaa venettä ei enää ole. Omat valttini E-jollapurjehtijana ovat mielestäni erityisesti hyvä vauhti Mitä haluaisit sanoa vielä lopuksi? sekä lenssillä että kryssillä. Lisäksi olen hyvä trimmaamaan purjetta ja mastoa. Koen olevani vahva myös taktisella ja strategisella alueella. Suotuisia tuulia ja treenatkaa kovaa :) 36 37

20 Vain muutama sekunti paukkuun Otto Laakso lähestymässä merkkiä. Miksi E-jolla? Seuraavassa kv. Luokkaliiton puheenjohtajan Paul Depoorterin ajatuksia luokkavalinnasta Optimisti-jollan tai Zoomin jälkeen. Jos olet päätynyt yksinpurjehdittavaan veneeseen, mielestämme E- jolla on täydellinen valinta, koska: Se sopii 45kg-80kg pojille ja tytöille. E-jollan voi sovittaa painolle ja pituudelle. Muut yksityyppiveneet vaativat yksityyppipurjehtijan. E-jollalla kevyt purjehtija voi pärjätä painavammille kovassakin tuulessa käyttämällä taipuisaa mastoa ja litteää purjetta. Edellisissä MM-kisoissa, jotka purjehdittiin kovassa ja keskituulessa, naisten mestaruuden vei 52kg purjehtija! E-jolla on edullinen, koska kestää kauemmin kuin monet muut veneet. Esimerkiksi masto on lähes ikuinen: parhaimmillaan sen voi myydä seuraavalle käyttäjälle vielä vuoden purjehdusten jälkeen! Myös purjeissa käytetään laadukkaita materiaaleja, joten ne kestävät useita kausia. Luokka on hyvin järjestäytynyt. Kilpailuja riittää kotimaassa, mutta voit tähdätä myös Nuorten Pohjoismaisiin tai Euroopan Mestaruuksiin, tai Maailmanmestaruuskisoihin. Yli 100 purjehtijan kilpailuja pidetään vuosittain myös Kielissä, Gardalla, Ranskassa, Espanjassa jne. Viimeiseksi kaikkein tärkein: E- jolla on HAUSKA! Vesillä kilpaillaan rehdisti, ja hyvästä luokkahengestä iloitaan rannassa. Tytöt ja pojat matkustavat ja kilpailevat yhdessä. Purjehtiminen kevyellä (45kg) veneellä on haastavaa ja kutkuttavaa! Ia Harjunpää slöörillä 38 39

21 Kalenteri 2015 ULKOMAAN KISOJA JA ARVOKISAT Torbole Europe Meeting, Gardajärvi, Italia Kieler Woche, Schilksee, Saks?1-6.7.? Youth European Championships, Port d Aro, Espanja Tarkat päivämäärät vahvistamatta Open Week + World Championships, Arendal, Norja JNoM, Kantvik Suomi KSSS Olympiska Regattan, Tukholma KOTIMAAN KISAT TP, On the Rocks, Tuusulanjärvi NJK, Vårregatta R1 K2, Helsinki EPS R2 K3, Espoo HSF, Kevytveneregatta R3, Hanko HSS R4 Helsinki HAPS R5, Oulu TPS Airiston Regatta R6, Turku BSF SM R7, Pori EMK, JSM, Espoo KOTIMAAN LEIRIT Liiton leiri avoin TP Liiton leiri avoin EPS Liiton leiri avoin Oulu Pm-arvokisaleiri EPS /SPV Syyslomaleiri Paikka avoin E-jolla rankingsäännöt Rankingsarjassa vuonna 2015 purjehditaan seitsemän (7) osakilpailua. Rankingsarjan lopputulos määräytyy yhteispistemäärän mukaan, jossa huomioidaan viisi (5) parasta kilpailua. 2Rankingkilpailuun osallistuminen edellyttää Europe Class Finland ry:n voimassa olevaa jäsenyyttä tai ulkomaalaisilta osallistujilta kansallisen liiton jäsenyyttä. Poikkeuksena on SM-kilpailut, joihin voi osallistua ilman edellä mainittuja jäsenyyksiä. 3Rankingpistelasku tapahtuu pyöristettynä kahden desimaalin tarkkuudella. Rankinglopputulosta laskettaessa osakilpailujen pisteet huomioidaan em. pyöristettynä likiarvona. Osakilpailujen pistelasku toimii seuraavan kaavan mukaan: ( 10 * (log S log P) + 1) * K * F S = Osallistuneiden veneiden lukumäärä P = Oma sijoitus K = Kilpailukerroin (1,7) F = SM-kerroin (1,2) 40 41

22 4Tasapisteet ratkaistaan suuremman yksittäisen osakilpailupistemäärän saavuttaneen eduksi. Parhaiden pisteiden ollessa tasan, verrataan toiseksi parhaita pisteitä jne. kunnes saadaan aikaiseksi ero purjehtijoiden pisteissä. Mikäli tasatilanne ei ratkea pisteitä vertaamalla, niin etu on sen purjehtijan, joka sijoittui parhaiten kauden viimeisessä kilpailussa, johon kaikki tasapisteissä olijat osallistuivat. Jos yhteistä kilpailua ei ole on tuloksena jaettu sijoitus. Kilpailija on oikeutettu rankingpisteisiin, kun hän on ilmoittautunut kilpailuun ja osallistuu vähintään yhteen lähtöön, josta tuloksena voi olla myös 5 DNF, OCS, DSQ, RET, DNE tai BFD. Kilpailija, joka ei ole lähtenyt yhteenkään kilpailuun ja on saanut tulokseksi vain DNS tai DNC sijoituksia, ei ole oikeutettu rankingpisteisiin. 6Tasapisteet kohdan viisi (5) mukaisessa tilanteessa: mikäli useita veneitä päätyy tasapisteisiin sarjalla, jota ei voida ratkaista kenenkään eduksi (esim. DNF, DNS, DNS ja DNS), niin tasatulokseen päätyneet veneet saavat rankingsarjan pistelaskussa jaetun sijoituksen, joka on huonoin tulosluettelon mukainen sijoitus tasapisteissä olevien veneiden kesken. Esimerkki: jos kilpailussa on 20 osallistujaa ja kuusi (6) viimeistä venettä sijoilla päätyvät em. tasatilanteeseen, niin rankinglistalla kaikki nämä kilpailijat saavat sijoituksen 20. 7Kilpailulla on rankingarvo, kun vähintään kaksi (2) lähtöä on purjehdittu. Naisille ei lasketa omaa rankinglistaa. Jos ulkomaalaisia osallistuu rankingkilpailuun, nämä saavat tuloksen, mutta rankingtulosta laskettaessa heitä ei 8 huomioida. E-jolla karsintasäännöt Edustuspaikat MM-, JuEM-, PM- ja JuPMkilpailuihin sekä muihin kilpailuihin, joissa on rajoitettu osanottokiintiö, jaetaan näiden karsintasääntöjen perusteella. Suomen kiintiöt arvokilpailuihin vuonna 2015 ovat seuraavat. MM- kilpailut 5 miestä ja 5 naista, JuEM ja JuPM purjehtijaa. PM-kilpailuihin ei ole maakohtaista kiintiötä. 2 Juniorikilpailujen ikäraja on 19 vuotta. Vuoden 2015 juniorikilpailuihin saavat osallistua tai sitä myöhemmin syntyneet purjehtijat. 3 Karsintakilpailuja on kolme, jotka kaikki lasketaan mukaan purjehtijan lopullisiin karsintapisteisiin. Karsintasarja muodostuu seuraavista kilpailuista; R6/K1 N/Tampere R1/ K2/ NJK/Helsinki R2/ K3/ EPS/ Espoo Pisteiden laskenta tapahtuu rankingpistelaskun mukaisesti ja rankingsäännöissä mainitulla tavalla. Jos purjehtija ei osallistu johonkin karsintakilpailuun, saa hän nolla (0) karsintapistettä tästä osakilpailusta. Tasapisteissä tilanne ratkaistaan rankingsääntöjen kohdan kolme (3) mukaisesti. 5 Karsintatuloksissa etenemiskeinoista (sääntö 42) saadun hylkäämisen DNE voi laskea pois huonoimpana tuloksena. Tällöin pisteet las

23 ketaan korvaamalla DNE tulos kilpailun poisheittolähdön pisteillä. Kilpailun karsintatulos määräytyy sen sijan mukaisesti mihin korjatut pisteet oikeuttavat. Tämä ei kuitenkaan muuta muiden purjehtijoiden sijoituksia tässä kilpailussa. Katso esimerkki yksi (1) karsintasääntöjen lopussa. 6 Kilpailussa on saatava purjehdittua vähintään kaksi (2) lähtöä, jotta sillä on karsinta-arvo. Varakarsintakilpailua ei ole. 7 Hyvitystä karsintapisteisiin voi anoa, mikäli sairauden tai muun ylivoimaisen syyn takia joutuu jäämään pois yksittäisistä lähdöistä tai kilpailuista. Välinerikko tai osallistuminen toiseen kilpailuun ei kelpaa hyvityksen perusteeksi. 8 Hyvityksen hakeminen tapahtuu toimittamalla kirjallinen hyvityspyyntö liiton hallitukselle välittömästi esteen ilmaannuttua, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuorokauden kuluessa ko. kilpailun päättymisestä. Poikkeuksen muodostaa kolmas karsintakisa, jota koskevat pyynnöt tulee toimittaa ennen kilpailun palkintojenjakoa. Myöhemmin jätettyjä anomuksia ei käsitellä. Liiton hallitus käsittelee hyvityspyynnöt ja antaa harkintansa mukaisen hyvityksen karsintapisteisiin. 9 Edustuspaikat jaetaan karsintatulosten perusteella paremmuusjärjestyksessä alkaen ensimmäiseksi sijoittuneesta. Edustuspaikkaa tarjotaan vuorollaan jokaiselle purjehtijalle, kunnes ao. kilpailun maakiintiö on täytetty. Edustuspaikat jaetaan viimeisen karsinnan palkintojenjaon jälkeen EPS:llä Jokaisen purjehtijan on tuolloin vahvistettava osallistumisensa tai hänen katsotaan luopuneen paikastaan. Valmistautuminen kauteen 2015 Kausi 2015 polkaistiin käyntiin saman tien vuoden vaihtuessa vesileirillä Palamoksessa Espanjassa. Mukana oli 11 purjehtijaa neljästä eri seurasta. Leirin lisäksi ohjelmassa oli myös kilpailu Blanesissa, mikä kuului paikalliseen talvisarjaan. Kauden avaus oli tuloksellisesti erittäin onnistunut ja oli hienoa nähdä viime kauden harjoittelun kannattaneen varsinkin, kun osa purjehtijoista sai nostettua purjehduksensa kokonaan uudelle tasolle. Tavoitteena oli tuntuman palauttaminen, sekä manöövereiden ja veneenvauhdin kehittäminen. Ohjelmassa on vielä toinen leiri Palamoksessa hiihtolomalla ja sen jälkeen mahdollisesti vielä yksi Gardalla ennen kuin etelän osasto siirtyy Suomeen harjoittelemaan. Näiden leirien ja tulevan kauden aikana olisi tarkoituksena keskittyä erityisesti lenssiin, taktiikkaan ja henkiseen vahvuuteen. Luokka näyttäisi olevan hyvässä kasvussa uusien purjehtijoiden saapuessa edelleen e-jollaan ja vanhan rungon pysyessä ennallaan. Tavoitteena ovat harjoittelun laadun jatkuva parantaminen ja seurojen rajat ylittävän yhteistyön syventäminen. Yhteisleireillä on huomattavasti helpompaa harjoittaa ja kehittää purjehtijoiden taktista osaamista, sekä saada mahdollisimman paljon irti suhteellisen pienestä harrastajamäärästä. Purjehtijoiden kehittyessä ja nälän kasvaessa on selkeää, että suomalaiset palaavat taas yhden välivuoden jälkeen isoihin arvokisoihin. Joel Tykkyläinen Päävalmentaja 10 Vuoden 2016 ensimmäinen karsinta on R7 E-jolla SM Porissa (BSF) Loput karsinnat purjehditaan keväällä 2016 ja ne ilmoitetaan vuoden 2016 kilpailukalenterissa. 11 Esimerkki 1: kilpailussa on 25 osallistujaa. Purjehtijan sarja (5,4,2,1,DNE,10)=38 pistettä. Karsintapisteet (5,4,2,1,10)=22 pistettä. Kilpailun lopputulos ja rankingtulos määräytyvät esimerkissä 42 pisteen mukaan. Karsintapisteet tästä kilpailusta määräytyvät sen sijan mukaisesti mille 22 pisteellä olisi sijoitettu. 44 Sonja Niemelä slöörillä 45

24 Suomen meren malja - suomenmestareiden kiertopalkinto Ensimmäiset E-jollien SM-kisat purjehdittiin vuonna Seuraavana vuonna 1975 aloitettiin perinne, jonka mukaan SM-kisojen avoimen luokan parhaalle purjehtijalle luovutetaan kiertopalkinto: Suomen meren malja Finska sjös pokal. Kunkin voittajan nimi on kaiverrettu kiertopalkinnon jalkaan, tähän mennessä 39 kertaa. Suomen meren malja lähikuvassa Kiertopalkinnon saajat: 1975 Nils Rostedt ESF 1976 Tom Björndahl GSF 1977 Robert Sergelius ESF 1978 Mats Ehrnrooth ESF 1979 Vesa Nurmimaa HSK 1980 Mats Ehrnrooth ESF 1981 Tom Jungell NJK 1982 Tom Rindell HSS 1983 Marko Heiskanen HSK 1984 Marcus Bruncrona NJK 1985 Markko Tapper HSK 1986 Markko Tapper HSK 1987 Raimo Selen NJK 1988 Marko Ewart TPS 1989 Jyrki Taiminen SPS 1990 Thomas Johanson SPS 1991 Roope Suomalainen KPS 1992 Roope Suomalainen KPS 1993 Chita Smedberg HSK 1994 Sami Puranen HeiPS 1995 Matias Niemeläinen HSS 1996 Antti Kokko HSS 1997 Tytti Petäjä HSK 1998 Sari Multala MP 1999 Sari Multala MP 2000 Kaius Heinilä BS 2001 Tobias Niemi NJK 2002 Jouni Kokko HSS 2003 Kaius Heinilä BS 2004 Jouni Kokko HSS 2005 Nina Ramm-Schmidt NJK 2006 Jouni Kokko HSS 2007 Joonas Lindahl EPS 2008 Teemu Rantanen VP 2009 Nina Ramm-Schmidt NJK 2010 Max Hasselblatt NJK 2011 Miikka Nikkilä TPS 2012 Julia Toroi EPS 2013 Julia Toroi EPS 2014 Oskari Muhonen EPS Risto Ranne kryssillä Täyden palvelun Rakennusliike Rakennamme uutta ja saneeraamme vanhaa. Uudisrakennukset sekä remontoinnit laadukkaasti ja mutkattomasti Uudenmaan alueella. Olemme palveluksessa kaikessa rakentamisessa, tarvitsitpa laadukasta rakentajaa uudelle omakotitalollesi, toteuttajaa lisärakennukselle, huoneiston saneeraajaa tai tekijää kylpyhuoneen, keittiön tai saunan remontille. Puh

25 Jollen raportti Gardalta Sinustako kansainvälinen T orbole Meetingiin 2014 Gardajärvelle oli jälleen saapunut yli 100 E-jollaa lähes kymmenestä maasta. Kisat käytiin kolmen päivän aikana kahteen fleetiin jaettuna. Suomalaisia kisaan osallistui kuusi purjehtijaa. Jo Palamoksesta tuttu runko oli pääosin kasassa, Aino Ikosen tilalle tuli kuitenkin Oskari Lehti. Suurimmat ryhmät tulivat Tanskasta, Saksasta ja Belgiasta. Suomalaisten sijoitukset pyörivät fleetin puolenvälin molemmin puolin, parhaimmillaan 20 tienoilla. Kehitettävää jäi siis starttaamiseen ja vauhtiin. Kilpailun jälkeen jatkettiin viikon leirillä. Ohjelmassa oli juuri kisasta esille nousseet kehityskohteet. Espanjassa pitkään hiotut manööverit näyttivät olevan vielä hyvin hallussa, joten ne jäivät taka-alalle. Leirillä pidettiin muutama pitkä yhden setin päivä ja useampi kahden setin päivää. Leirillä vallitsi pääosin kevyt tuuli, mikä poikkesi toivotusta. Muutamana päivänä oli myös pelkkää pohjoistuulta. Olosuhteisiin nähden leiri oli onnistunut ja välinerikot laskivat selvästi Palamoksella koetuista. Leiriohjelmaan kuului myös jalkapallon muodossa tehtyä palautumista ja venyttelyä. Läpi kisan vallitsi tyypillinen eteläinen Ora-tuuli, jonka voimakkuus vaihteli välillä 5-8 m/s. Taktiikka kisaan oli siis simppeli, lähdöstä vasempaan laitaan ja sieltä vasenta pitkin ylös. Yksinkertainen taktiikka tarkoittaa sitä, että kaikki tietävät sen, jolloin haasteeksi muodostuu sen toteuttaminen. Lähdössä onnistumisesta muodostui siis erityisen tärkeää. Huonoa lähtöä pystyi kompensoimaan vain muita paremmalla kryssija lenssivauhdilla. KIINTEISTÖSIJOITTAJA? UB:n kiinteistöosakerahastot tarjoavat sijoittajalle erittäin hyvin hajautetun, kiinteistösijoitusyhtiöistä koostuvan salkun, jonka kautta sijoittaja saa osuuden parhaiden kiinteistökohteiden tuotosta vaivattomasti ja alhaisilla kustannuksilla! Tuotot UB Aasia REIT Plus ,9 % UB Global REIT ,2 % UB Eurooppa REIT ,4 % UB Real REIT ,8 % Viiden vuoden vuosituotot UB Aasia REIT Plus ,3 % p.a. UB Global REIT ,0 % p.a. UB Eurooppa REIT... +9,7 % p.a. UB Real REIT ,7 % p.a.* Kysy lisää: sijoita@unitedbankers.fi tai Merkitse osoitteessa: Joel Tykkyläinen, päävalmentaja Vuosituotolla tarkoitetaan viiden vuoden jakson kokonaistuottoa muutettuna vuotuiseksi tuotoksi. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoesitteeseen, joka on saatavilla suomeksi UB Omaisuudenhoidosta. Sijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, eikä rahastojen aikaisempi kehitys ole tae tulevasta kehityksestä. Sijoitusrahastoja hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy. * UB Real Reit -rahaston vuosituotto on laskettu rahaston aloituspäivästä Niklas Toroi (FIN-827) puolustamassa asemiaan lenssillä

26 E-jolla jatkoluokkana Luokkavalinnan kriteereitä Mielekkään harrastamisen taustalla on itselleen sopivan veneen löytäminen. Kun purjehdus aloitetaan nuorena, niin alussa veneluokan valinta on helppo, mutta purjehtijan kasvun ja iän lisääntymisen myötä valinnanvaraa eri luokkien välillä alkaa olla enemmän. Tässä osassa esittelemme muutamia kriteereitä venevalinnan avuksi ja mahdollisia polkuja niin yksin kuin kaksin purjehdittavissa luokissa. Luokan valinnassa on erittäin tärkeä kokeilla eri luokkia, jotta löytäisi itselleen sopivan luokan. Tärkeimmät veneluokan valintaan vaikuttavat tekijät ovat: - purjehtijan koko ja fyysisyys - purjehtijan ikä - purjehtijan kiinnostus - luokan aktiivisuus Purjehtijan koko on tärkeä tekijä luokkaa valittaessa. Purjehduksessa oikea koko tarkoittaa sitä, että purjehtii kokoonsa nähden sopivaa luokkaa. Jos purjehduksen aloittaa ala-asteikäisenä, niin valinta on melko helppo, sillä optimistijolla kokonsa puolesta sopii kaikille alle 50 -kiloisille purjehtijoille. Jokaisessa luokassa on omat painosuosituksensa, jotka ovat kuitenkin hyvin viitteellisiä. Suosituspaino on yleensä optimipaino, mutta optimipainoa kevyemmät voivat pärjätä hyvin kevyessä tuulessa, kun taas painavammat pärjäävät kovassa tuulessa. Kevyttä painoa voi aina kompensoida hyvällä fyysisellä kunnolla. Tästä syystä hyvässä fyysisessä kunnossa oleva pieni purjehtija voi hyvin peitota raskaamman huonokuntoisen purjehtijan kovassakin tuulessa. Venettä valittaessa kannattaa huomioida myös veneen vaatima fyysinen kunto. Paras kehityskulku on siirtyä pikkuhiljaa helpommasta veneestä fyysisempään veneeseen. Purjehtijan ikä rajoittaa valintaa vain pienimmässä luokassa. E-jollasta eteenpäin kaikissa kevytveneluokissa harrastajien ikäskaalat ovat todella laajat. Laserissa on laajin ikäjakauma, sillä nuorimmat purjehtijat ovat optarista suoraan siirtyneet laser 4.7:aan ja vanhimmat laseristit ovat master-kisoja kiertäviä purjehduksen veteraaneja. Vaikka tällä sivulla esitellyt luokat ovat virallisia junioriluokkia, niin niitä purjehtii hyvin eri ikäiset purjehtijat. Purjehtijan tavoitteet ja kiinnostus ovat tärkeimpiä kriteereitä, jotta purjehtiminen olisi mielekästä. Kiinnostuksen taustalla on usein omat tavoitteet: haluaako purjehtija olympialaisiin, menestyä arvokisoissa vai riittääkö kilpaileminen Suomen tasolla. Jos tavoitteena on olympialaiset, niin tällöin purjehtija luonnollisesti valitsee olympialuokan veneekseen. Veneluokkaa valittaessa tulee eteen myös se, haluaako purjehtia yhden vai kahden hengen venettä. harjoittelevat ja kilpailevat ulkomailla. Luokan aktiivisuus ei ole kuitenkaan aina riippuvainen harrastajamääristä. Luokka voi olla hyvinkin aktiivinen, vaikka harrastajia ei olisi erityisen paljon. Yhden hengen polku Nuoret kehittyvät hyvin eri tahtiin, jolloin luokkavalinnassa tulisi painottaa enemmän purjehtijan kokoa ja fyysisiä ominaisuuksia kuin ikää. Alla olevan kuvan on tarkoitus selventää purjehtijan mahdollista kehityspolkua, jos valintana on yhden hengen luokat ja tavoitteena olympiataso. Veneluokan aktiivisuus on yksi tärkeä kriteeri omaa luokkaa etsittäessä. Luokan aktiivisuus on usein riippuvainen olympiastatuksesta. Olympiastatuksen myötä luokan purjehtijoiden määrä kasvaa, vaikka vain muutamalla olisi tavoitteena olympialaiset. Suurimmalle osalle olympialuokkia purjehtivista syy purjehtija kyseistä luokkaa on aktiivinen toiminta ja kilpailujen kova taso. Aina olympiastatuskaan ei takaa aktiivista toimintaa. Esimerkiksi Finn-jollissa ei ole varsinaista toimintaa Suomessa harrastajamäärän vähyyden takia [tilanne finnjollissa muuttunut radikaalisti viime vuosina], jolloin aktiivisesti finniä purjehtivat Kuva selventää nuorien keskimääräistä painokehitystä ja mahdollisia luokkia painon suhteen. Kuvan painokäyrät ovat virallisia tietoja suomalaisten nuorten keskimääräisestä kasvusta. Kuviosta on jätetty pois olympialuokista köliveneet ja Finn-jolla, sillä näihin luokkiin on suositeltavaa siirtyä vasta kun takana on kertynyt riittävästi kokemusta pienemmistä olympialuokista. Kuviosta painokäyrät ovat katkaistu 16-vuoden kohdalta, sillä ei-olympialuokissa ikärajat rajoittavat luokkavalintaa. Ei-olympialuokista E-jollassa ja 29:ssä voi tosin purjehtia kuinka vanha tahansa, mutta tavoitteena tuskin on tällöin olympiataso. Lähde: