TALVI. Pyhän joen uimarit. Öljytahroja. Esittelyssä Tanja Pirinen Yksi maapallo ei enää riitä Olen syyllinen Kestävää joulua!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVI. Pyhän joen uimarit. Öljytahroja. Esittelyssä Tanja Pirinen Yksi maapallo ei enää riitä Olen syyllinen Kestävää joulua!"

Transkriptio

1 TALVI 2010 Pyhän joen uimarit ILMASTOTEKOJA ARJEN ASUMISESSA Öljytahroja siivissä PANDAN POLKU 1 Esittelyssä Tanja Pirinen Yksi maapallo ei enää riitä Olen syyllinen Kestävää joulua!

2 Planeetalta Amazonilta on löydetty uusi marmosettilaji Mico acariensis. Alueen sademetsiä uhkaa lisääntyvä maankäyttö muun muassa liha-, soija- ja biopolttoainemarkkinoiden tarpeisiin. Amazonin alueelta on löydetty vuosina yli 1200 uutta kasvi- ja eläinlajia. Tämä tarkoittaa yhtä uutta lajia joka kolmas päivä, mikä tekee Amazonista yhden luonnoltaan maailman monimuotoisimmista paikoista. Georges Néron

3 HUOM. Lapsikin voi vaikuttaa Uteliaiden lasten kanssa moni asia tulee uudelleen opeteltua. Mistä vauvat tulevat, äiti? Miksi tuo lehti pysyy veden pinnalla, äiti? Miksi valot pitää sammuttaa, äiti? Pohdiskelu on mukavaa silloin, kun sille riittää aikaa ja silloin, kun onnistun löytämään sopivia selityksiä, joista lapsi ammentaa aina uudestaan. Hankalammaksi se muuttuu, kun yhteys käytännön elämän ja selitystä kaipaavan ongelman välillä on niin kaukainen, ettei sitä voi nähdä, haistaa tai maistaa. Vastaan lapselleni, että valot kannattaa sammuttaa, koska se vähentää energiankulutusta. Energian säästäminen puolestaan on tärkeää, koska maapallon resurssit ovat rajalliset, ja niistä ei muuten riitä kaikille. Lisäksi valot kannattaa sammuttaa, koska muuten ilmasto muuttuu ja jäätiköt sulavat ja jääkarhun koti katoaa Tässä vaiheessa lapsi on jo pudonnut kärryiltä. Hän miettii tohkeissaan seuraavaa mielenkiintoista pulmaa. Mutta sitten eräänä päivänä, kun ovet paukkuvat ja tavarat lentävät pienen ihmisen ärtymyksestä, hän ilmoittaa, että tänään en kyllä sammuta valoja. Valojen sammuttamisesta on vaivihkaa tullut vaikuttamisen väline. Lapsikin tietää, että se on niin tärkeää, että sen avulla voi saada äidin kiukustumaan. Toivon, että hän jatkossa haluaa tehdä minut iloiseksi ja sammuttaa valot usein. WWF toimii ilmaston puolesta joka päivä. Etsi itsellesi sopivia tapoja pienentää oman kotisi hiilijalanjälkeä sivulta 10! Laura Rahka tiedottaja TÄSSÄ NUMEROSSA Planeetalta 2 Lyhyet 4 Pyhän joen uimarit 8 Sekä gangesinjokidelfiini että ihmiset tarvitsevat elääkseen puhdasta vettä. Suuria säästöjä pienillä teoilla 10 Tiesitkö, että energian säästäminen voi kasvattaa asunnon arvoa? Öljyisiä lintuja tiskialtaassa 16 WWF:n öljyntorjuntajoukot harjoittelivat öljyyntyneiden lintujen pesua ja hoitoa. Kasvot 19 Esittelyssä suojeluasiantuntija Tanja Pirinen Kestävää joulua! 20 Ekotekoja on helppo toteuttaa niin arjessa kuin juhlassa. Lehtolainen 21 Leena Lehtolainen ilmaston pyörteissä Painavaa asiaa 22 Kehityksen suunnan on muututtava, jotta maapallon kantokyky kestäisi. På svenska 23 Johan Vanberg fostrar framtidens hopp. Jukka Lariola / Löylymedia Siirry sähköiseen! Voit lukea Pandan polkua myös verkossa osoitteessa Jos et halua enää paperilehteä, ilmoita siitä WWF:lle: tai puh. (09) Pandan polku on lehti WWF:n tukijoille Suomessa 20. vuosikerta Julkaisija WWF Lintulahdenkatu Helsinki Puh. (09) WWF = Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto Y-tunnus Lahjoitustili Nordea Keräysluvat OKH377A (koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta) 102 K14 (Ahvenanmaan maakunta) Osoitteenmuutokset ja tukija-asiat Puh. (09) Toimitus Päätoimittaja: Anne Brax Toimitussihteeri: Mira Hannuksela Taitto Anssi Muurimäki Designer Helsinki Paino Painotalo Miktor ISSN Painopaperi Cyclus Print 115 g Kannen kuva Wild Wonders of Europe /Staffan Widstrand / WWF Seuraava lehti ilmestyy HELMIkuussa 2011 PANDAN POLKU 3

4 Lyhyet Outi Hintikka / WWF Ekologinen jalanjälki Living Planet Report 2010 Yksi maapallo ei enää riitä Samaan aikaan, kun ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut, trooppisten lajien määrä on romahtanut. Tällä hetkellä tarvitsemme puolitoista maapalloa tyydyttääksemme tarpeemme, kertoo WWF:n tuore Living Planet raportti. Monimuotoisuuden häviäminen on hälyttävintä köyhissä, usein trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa maissa, kun taas teollisuusmaat elävät yhteiskunnissa, joita ylläpitää kiihtyvä kulutus ja sen seurauksena suuret hiilidioksidipäästöt, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Maapallon luonnonvarojen käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta Jos kaikki eläisivät kuten keskiverto amerikkalainen, tarvittaisiin 4,5 maapallon luonnonvarat. Suomen ekologinen jalanjälki on maailman 12. suurin. Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt trooppisella vyöhykkeellä 60 prosenttia alle 40 vuodessa, ja sisävesien lajien kannat ovat vähentyneet näillä alueilla lähes 70 prosentilla. Tämä on rajuin romahdus, joka on milloinkaan mitattu maalla tai merillä. Raportti kokoaa ratkaisuja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Maapallon kasvavan ja vaurastuvan väestön tarpeet on pystyttävä tyydyttämään luonnonvarojen riittävyyden asettamissa rajoissa. Meidän kaikkien on tehtävä parempia kulutusvalintoja sekä valittava järkevämpiä tapoja tuottaa ja käyttää energiaa, Rohweder toteaa. Maailman ekologinen kantokyky ylitettiin 1970-luvulla. Lähde: Global Footprint Network Living Planet Report 2010 Living Maailman planet ekologinen indexkantokyky ylitettiin 1970-luvulla. Lähde: Global Footprint Network Luonnon monimuotoisuus on laskenut eniten maailman köyhimmillä alueilla. Luonnon monimuotoisuus on laskenut eniten maailman köyhimmillä alueilla. Lähde: Global Footprint Network Vauraat maat/ Kasvu 5 % Keskituloiset maat/ Lasku 28 % Köyhät maat/ Lasku > 50 % Lähde: Global Footprint Network 4 PANDAN POLKU

5 Vuoden luontokirjaksi lasten ja nuorten kirja Vuoden 2010 luontokirjaksi on valittu Lasse J. Laineen ja Iiris Kalliolan kirjoittama, usean luontokuvaajan kuvittama Suomen lasten luontokirja. Otavan kustantama kirja näyttää lapsille ja heidän vanhemmilleen, mitä kasveja ja eläimiä voi kohdata taajamissa, metsissä, niityillä, vesistöissä, soilla ja tuntureilla. Ensimmäistä kertaa kilpailun voitti lasten ja nuorten kirja. WWF on järjestänyt Vuoden luontokirja -kilpailun vuodesta Tämän vuoden kilpailuun osallistui 29 teosta, ja kilpailun anti oli monipuolinen ja tasokas. Viiden finalistin joukosta voittajan valitsi Helsingin yliopiston kansleri ja WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Ilkka Niiniluoto. Hiilineutraali Mitä yhteistä on Uudellakaupungilla, Elmers klode -kirjalla ja Itella Green -suoramainontakirjeillä? TERMIITTI PURESKELEE VAIKEAT KÄSITTEET HELPOMMIN SULAVAAN MUOTOON. Kyseinen kirja on hiilineutraali, samoin suoramainokset. Hiilineutraaliuteen pyrkii myös Uusikaupunki. Hiilineutraalius tarkoittaa, että tuote tai toiminta ei pitkällä aikavälillä lisää eikä vähennä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrää maapallon ilmakehässä. Tämä ei tarkoita, että tuote tai toiminta ei aiheuttaisi lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen vähentäminen on tärkeää; mitä lähemmäs nollaa päästään, sen parempi. Joskus hiilidioksidipäästöjen välttäminen kokonaan voi kuitenkin olla mahdotonta. Tällöin hiilineutraalius voidaan saavuttaa kompensoimalla toiminnan tai tuotteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Valot sammuvat maaliskuussa Earth Hour 2011 sammuttaa maapallolta valot tunniksi jälleen lauantaina merkkaa päivä kalenteriin jo nyt! Kampanjassa kannustetaan miettimään mitä jokainen meistä voisi vielä tehdä, jotta oman elämän hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Minkä lupauksen sinä olet valmis tekemään ilmastoystävällisemmän elämän puolesta? Piirrä parempi ympäristö! Onko toiveajattelua, että ihmiset voisivat elää sopusoinnussa luonnon kanssa? Millaisen toiveen lapset ja nuoret esittäisivät maailman ja ympäristön puolesta? WWF:n Toiveajatteluako? -piirustuskilpailussa 7 15-vuotiaat voivat esittää oman toiveensa paremman ympäristön puolesta. Toive voi olla pieni tai iso, pienelle ihmiselle tärkeä tai koko maailman mittakaavassa merkityksellinen. Kilpailu on alkanut marraskuussa 2010 ja loppuu Pääpalkinto kuuden parhaan työn tekijälle on vierailu YLE 2:n Galaxi-ohjelmassa keväällä Ohjelmassa voittajat tapaavat suomalaisen vuorikiipeilijän Carina Räihän, joka nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena Mount Everestille. Kilpailun parhaista toiveista ja kuvituksista kootaan näyttely ja niitä käytetään myös WWF:n kampanjatyössä. Lue lisää ja osallistu kilpailuun: Kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että hyvitetään aiheutetut päästöt vähentämällä päästöjä vastaavasti jossakin toisaalla. Se voi tapahtua esimerkiksi tukemalla uusiutuvan energian, kuten tuulivoimapuistojen, perustamista. Tuulivoiman tulee tällöin korvata hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia energiamuotoja, kuten kivihiilen polttoa. Petri Mulari / APU / WWF PANDAN POLKU 5

6 Kummius on pitkäkestoinen lahja Aineeton lahja on monen toivelistan ykkösvaihtoehto. WWF-lahjakummius ilahduttaa saajaa pitkään, ja myös luonnonsuojelulle jatkuva tuki on ratkaisevan tärkeää. Kummikohteeksi voi valita Itämeren, ilmastotyön, saimaannorpan, sademetsät tai WWF:n työn kokonaisuudessaan. Kummi saa Pandan polku -lehden, infokirjeen, pandapinssin, WWF:n uutiskirjeen sähköpostitse kerran kuukaudessa sekä paljon hyvää mieltä. Osta kummius lahjaksi! Lähetä sähköpostia osoitteeseen tai soita numeroon (09) Anna joululahja luonnolle Juha Taskinen / WWF WWF:ssä ahkeroidaan ympäri vuoden luonnon hyväksi, mutta ilman tukijoiden apua se ei ole mahdollista. Yli puolet WWF Suomen tuloista tulee tavallisilta suomalaisilta. Auta meitä säilyttämään luonnon ihmeet ja tee joululahjoitus WWF:lle! Voit tehdä lahjoituksen myös ystäväsi puolesta. Lahjoituksen voi tehdä WWF:n verkkosivuilla tai suoraan tilille Nordea (kirjoita viestikenttään joululahjoitus ). Voittoisa viljelijä kasvattaa luomukarjaa Suomen Itämeri-ystävällisin maanviljelijä on tänä vuonna Teppo Heikkilä Loimaalta. Heikkilän luomulihakarjatila palkittiin WWF:n ja MTK:n yhteisessä kilpailussa. Heikkilän runsaan 200 hehtaarin suuruisella tilalla on sata emolehmää ja reilut 200 päätä muuta nautakarjaa. Voiton Heikkilän tilalle toi toteutettujen vesiensuojelutoimien kirjo, jota tuomaristo piti vaikuttavana. Lisäksi Heikkilän tilalla hoidetaan merkittäviä perinneympäristöjä, huolehditaan eläinten hyvinvoinnista ja kiinnitetään huomiota energiankäytön tehokkuuteen. Koko Itämeren alueen voittajiksi valittiin viljelijäpariskunta Håkan ja Teri Lee Eriksson Färingsöstä, Ruotsista. Anne Rauhamäki Pörröinen pandapeite pakettiin Jos joulu ei tule ilman perinteisempiä paketteja, hyvää tekevät joululahjat löydät WWF:n verkkokaupasta. Esimerkiksi pörröisestä fleecepeitteestä saat lämpimän ja pehmeän paketin tärkeälle ihmiselle. Peitteen koko on 125 x 165 cm ja hinta 19,60 euroa. Kahden peitteen yhteishinta on 30 euroa. Fleecepeiton, suloiset eläinpehmot ja muut joululahjat löydät WWF:n verkkokaupasta. Kääräise kierrätettävään! Kietaise paketti lahjapaperin sijasta sanomalehteen! Lahjan voi antaa myös uudelleen käytettävässä pakkauksessa, kuten kauniissa kangaspussissa, lasipurkissa tai peltirasiassa. Herkullisen näköiset ruokalahjat säilytysastioineen eivät edes paperia ympärilleen kaipaa. Jos käytät lahjapaperia, osta kierrätyspaperista valmistettua ja tarkista, että sen voi kierrättää. Tavallista lahjapaperia ei voi kierrättää muun paperin joukossa, koska siinä on liikaa painoväriä. Säilytä ja käytä uudelleen hyväkuntoiset lahjapaperit, ja toimita loppuun käytetyt paperit energiajakeeseen. 6 PANDAN POLKU

7 Lyhyet Vii5i Mitä WWF saa aikaan sinun lahjoituksesi avulla? Tällä palstalla esitellään viisi tuoretta saavutusta. 6,4 Kestävästi tuotetun palmuöljyn osuus kaikesta palmuöljystä nousi vuodessa 3,2 prosentista 6,4 prosenttiin. WWF on yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa uurastanut kestävästi tuotetun, sertifioidun palmuöljyn puolesta. 20 WWF Suomi on suunnitellut ja rakentanut tänä vuonna 20 kosteikkoa Suomen rannikon maatalousympäristöihin. Kosteikot hidastavat veden virtaamisnopeutta joissa ja puroissa, jolloin esimerkiksi pelloilta valuvat ravinteet painuvat pohjaan eivätkä päädy Itämereen WWF:n sademetsähankkeessa Tansaniassa on tänä vuonna istutettu yhteensä puuntainta. Alueen kylät olivat mukana istutuskampanjassa WWF Suomen öljyntorjuntajoukkoihin kuului lokakuussa 2010 jo vapaaehtoista. Joukot toimivat öljyonnettomuuden sattuessa viranomaisten apuna. 103 WWF Suomen Perintömetsäohjelmassa on perustettu yhteensä jo 103 Perintömetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin hehtaaria. Ohjelma innostaa metsänomistajia vapaaehtoiseen metsänsuojeluun. Päivi Rosqvist / WWF Kännykällä maailmaa paremmaksi Jos mietit, miten voisit pienentää hiilijalanjälkeäsi, kysy EcoGurulta! EcoGuru löytyy läheltäsi, jos kannat mukanasi Nokian kännykkää. WWF ja Nokia ovat yhdessä luoneet matkapuhelimiin soveltuvan laskurin, joka auttaa laskemaan oman hiilijalanjälkesi ja pienentämään sitä. EcoGuru on esimerkki Nokian ja WWF:n pitkäaikaisesta yhteistyöstä, joka sai jatkoa kesällä solmitulla sopimuksella. Yhteistyötä jatketaan muun muassa kehittämällä ympäristöä hyödyttäviä sovelluksia kännyköihin, edistämällä kännyköiden kierrätystä sekä arvioimalla ja pienentämällä Nokian toiminnan ympäristövaikutuksia. Nokia myös tukee WWF:n hankkeita maailman arvokkaimpien luontokohteiden suojelemiseksi sekä vähentää toimistojensa energiankulutusta WWF:n Green Office -ohjelman avulla. Tutustu EcoGuruun ja lataa se kännykkääsi: Korennolla voittoon Saksalainen 17-vuotias Hermann Hirsch lunasti voiton Itämeren maiden suurimmassa nuorten luontokuvakilpailussa otoksella, jossa tytönkorento lepäilee leinikin päällä. Teos on kuvattu neljältä aamuyöllä valokuvaajan omassa kotipihassa. Baltic Sea Young Wildlife Photographer kisaan lähetettiin yhdeksästä Itämeren maasta yhteensä kuvaa, joista noin kolmannes oli suomalaisten ottamia. WWF Suomi ja Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjestivät kilpailun yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa. Kilpailua tukivat Nokia, Nordea ja Nikon. Hermann Hirsch PANDAN POLKU 7

8 Jokidelfiinit joutuvat kilpailemaan puhtaasta vedestä ihmisten kanssa. Pyhän joen uimarit Teksti: Kaisa Räsänen Ganges on hinduille pyhä joki ja elämän ehto. Ihmisille ja uhanalaiselle gangesinjokidelfiinille on elintärkeää, että pyhässä joessa virtaa puhdasta vettä. Nepalissa on runsaat vesivarat lukuisten Himalajalta lähtevien jokien ansiosta. Vuoristojen jäätiköihin varastoitunut lumi ja jää on vesivarasto, josta vesi virtaa monia jokia pitkin Intian suureen Ganges-jokeen. Gangesin ja sivujokien alueella eli aiemmin runsaasti gangesinjokidelfiinejä (Platanista gangetica gangetica), mutta nykyisin niitä on jäljellä vain noin Vielä sata vuotta sitten delfiinien saattoi nähdä pyrähtelevän pintaan suurina parvina, mutta nykyisin niitä tavataan vain yksittäin tai pieninä ryhminä. Alue, jossa jokidelfiinit elävät, on yksi maailman tiheimmin asutuista. Alueen ihmiset ovat riippuvaisia jokivedestä: sitä käytetään talousvedeksi, teollisuuden tarpeisiin sekä viljelysten kasteluun. Delfiinit joutuvat kilpailemaan vedestä ihmisten kanssa. Padot pirstovat delfiinien elintilaa Sokeriruo on, riisin ja puuvillan viljely ovat Gangesin ja siihen virtaavien jokien alueella tärkeitä elinkeinoja. Viljelmät vaativat paljon vettä. Jokiin on rakennettu runsaasti patoja, kun vettä on otettu peltojen kasteluun ja energiantuotantoon. Patojen vuoksi jokidelfiinit eivät enää pysty uimaan joissa vapaasti. Vettä on vähemmän, joten joihinkin joen osiin delfiinit pääsevät vain tulva-aikoina, WWF Suomen ympäristökasvattaja Hanna Nordström kertoo. 8 PANDAN POLKU

9 Gangesinjokidelfiini tarvitsee elääkseen riittävästi puhdasta vettä. Kestämätön maatalous vaatii runsaasti vettä ja likaa jokia. Gangesinjokidelfiinin tapaus on esimerkki viljelyn ja liiallisen vedenkäytön vaikutuksista. Joet ovat muuttuneet delfiineille sopimattomiksi elinpaikoiksi. Delfiinit viihtyvät runsasvetisissä, syvissä ja puhtaissa joissa. Nyt joet ovat muuttuneet likaisemmiksi, mataliksi ja sameiksi. Kestämätön maatalous sumentaa joen Väestönkasvu lisää painetta yhä tehokkaampaan viljelyyn, mutta kestämätön maatalous johtaa maaperän kulumiseen. Jokiin kulkeutuva maa-aines ja ravinteet heikentävät vedenlaatua. Vuoristometsien suojelu ja puiden istuttaminen auttavat sekä ihmistä että joen lajistoa. Puiden juuret pidättävät vuoristoon satavaa vettä, eikä vesi vie silloin arvokasta François Xavier Pelletier / WWF-Canon Lähettiläät kertovat koululaisille vedestä 15 WWF-lähettilästä pitää ala- ja yläkouluille vesiaiheisia oppitunteja. Oppitunnin aikana oppilaat perehtyvät veteen luonnonvarana, piiloveden ja vesijalanjäljen käsitteisiin sekä luonnon ja ihmisen suhteeseen. Tunnilla pohditaan kulutustottumusten vaikutuksia luontoon, esimerkkinä on delfiinien kohtalo Gangesissa. Lähettilästoiminta on osa WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta -kasvatushanketta, johon on saatu ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukea. viljelymaata vuorilta jokia samentamaan. Näin voidaan myös ehkäistä tuhoisia tulvia ja varmistaa kaivoveden riittävyys. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edistää vesivarojen riittävyyttä. Kun ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat ja tulvat voivat lisääntyä. Sen jälkeen jäätikköä ei enää muodostu lisää, ja jokien vesimäärä vähenee vähitellen. Vesivarat ehtyvät. Vaihtoehtoiset viljelymenetelmät säästävät vettä WWF kehittää yhdessä viljelijöiden ja alueen maatalousviranomaisten kanssa viljelymenetelmiä, jotka kuluttavat vähemmän vettä. Esimerkiksi vehnää tai riisiä voidaan istuttaa koholle nostettuihin riveihin ja johtaa kasteluvesi näiden rivien väleihin sen sijaan, että vettä johdettaisiin koko alueelle. Tämä vähentää vedenkulutusta jopa neljäkymmentä prosenttia, Nordström kertoo. Vaihtoehtoisten elinkeinojen kehittäminen on tärkeää, jotta paine metsän ja veden kestämättömään käyttöön vähenee. Lisäksi vedenkäyttöä tehostetaan keräämällä sadevettä talteen yksinkertaisiin, maahan kaivettuihin altaisiin. WWF opastaa maanviljelijöitä luomuviljelijöiksi, jotta vesiin ei päätyisi tuholaismyrkkyjä, ja valvoo, että uudet patohankkeet eivät aiheuta alueen luonnolle haittaa. Lisäksi edistetään kalastusmenetelmiä, jotka eivät uhkaa delfiinejä. Sokeat delfiinit eivät välttämättä havaitse kalaverkkoja, joten verkkokuolemat ovat yleisiä. Gangesinjokidelfiinien tilanne ei ole toivoton, vaan ne voidaan vielä pelastaa oikeilla suojelutoimilla. Paikallisten ihmisten kanssa tehtävällä työllä pyritään siihen, että pyhässä joessa virtaa tulevaisuudessakin puhdasta vettä ja pintaan nouseva delfiiniparvi on tuttu näky. PANDAN POLKU 9

10

11 Suuria säästöjä pienillä teoillateksti: Suvi Huttunen Arjen asumisessa ja omaa kotia rakentaessa jokainen meistä tekee päivittäin ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Tiesitkö, että säästämällä energiaa voit kasvattaa asuntosi arvoa ja pankkitiliäsi asuinmukavuudesta tinkimättä? Bruno Arnold / WWF-Canon

12 Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 12. suurin. Jalanjäljen suuruuteen vaikuttaa erityisesti fossiilisten polttoaineiden runsas käyttö. Noin kolmasosa suomalaisten hiilijalanjäljestä tulee asumisesta. Kylmien talvien ansiosta lämmityksen merkitys korostuu. Myös energiankulutus, kodinkoneiden ja -laitteiden valinta sekä niiden oikea käyttö vaikuttavat merkittävästi kotitalouden hiilidioksidipäästöihin. Onneksi jo pienillä ratkaisuilla päästöjä voidaan pienentää merkittävästi. Vaihda valaisimiin energiansäästölamput tai käytä led-valoja. Muista sammuttaa valot silloin, kun et niitä tarvitse. Bruno Arnold / WWF-Canon Kulmakivenä lämmitys ja laitteiden oikea käyttö Energiansäästön kannalta ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että laitteita, kuten ilmalämpöpumppuja ja ilmastointilaitteita, käytetään oikein. Silloin ne säästävät energiaa. Jos säädöt on tehty väärin tai ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikaan jääh- Energiatehokkuuteedyttämiseen, kulutus voikin nousta. panostaminen Sijoittaminen olemassa olevan asunnon nostaa myös energiatehokkuuteen asunnon arvoa. voi olla jopa parempi sijoituskohde kuin uusi asunto, kun asunnon jälleenmyyntiarvo kohoaa. Samalla säästetään myös asumisenaikaisissa energiakustannuksissa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä. Kunnissa ja kodeissa nopein ja tehokkain keino säästää energiaa on usein lämmitykseen puuttuminen. Omakotitalossa täystehoiset maalämpöpumput, aurinkokeräimet sekä puulämmitys, kuten pelletit, ovat hyviä vaihtoehtoja. Ensimmäinen keino energiankulutuksen pienentämiseen on kuitenkin tiivistäminen. Jos talon rakenteet falskaavat, ei millään lämmitysratkaisuilla voida korvata hukkaan heitettyä energiaa. Rakentaessa ja remontoidessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että talo on tarpeeksi tiivis, mutta kuitenkin niin, että ilmanvaihto pelaa.

13 Kolmasosa suomalaisten hiilijalanjäljestä tulee asumisesta. Päivi Rosqvist / WWF Tiivistä ikkunat, jotta lämpö ei pääse karkaamaan. Verhot ja sälekaihtimet parantavat ikkunoiden eristävyyttä. Sisäilman lämpötila ja vedenkulutus vaikuttavat Asukkaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota asunnon sisäilman lämpötilaan. Nopein keino vähentää päästöjä ja saada rahallista säästöä on pienentää asunnon sisälämpötilaa. Jo yh- Väärin käytetty ilmalämpöpumppu lisää energiankulutusta. den asteen pudotus voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa. Myös termostaattien toimivuus kannattaa tarkistaa, Seppälä neuvoo. Myös lämmin vesi kuluttaa huomattavasti energiaa. Kun sisäilman lämpötilan lisäksi kiinnitetään huomiota lämpimän veden käyttöön, voidaan säästää jopa 20 prosenttia lämmityskustannuksissa. Suihkuihin on saatavissa muutamalla eurolla suuttimia, jotka vähentävät veden virtausta, mutta eivät kuitenkaan vaikuta mukavuuteen. Sisäilman lämpötilaan kannattaa kiinnittää huomiota myös vapaa-ajan asunnoilla. Monissa mökeissä pidetään lämmitystä päällä läpi talven, vaikka mökillä ei käytäisikään. Kosteuden välttämiseksi riittäisi kuitenkin sisälämpötilan pitäminen noin viisi astetta ulkoilman lämpötilaa korkeammalla. Kotitalouksien energiansäästössä suurin haaste on yleensä lyhytnäköinen ajattelu. Ihmiset eivät välttämättä hahmota energiansäästön vaikutusta pitkällä tähtäimellä, vaan katsotaan vain välitöntä kustannusta. Uusien laitteiden ja ratkaisujen toimivuutta saatetaan myös epäillä. Usein myös asukkaiden erilaiset elämäntilanteet hidastavat energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa taloyhtiöissä, Seppälä harmittelee. Kunnat ja valtio vastuussa suurista linjoista Kaikki ei kuitenkaan voi olla vain yksittäisen kansalaisen tekemien valintojen varassa. Kunnilla ja valtiolla on tärkeä rooli asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämi- PANDAN POLKU 13

14 Karoliina Auvinen / WWF Kerrostalon katolle mahtuu aurinkokeräin poikineen. Ne tuottavat energiaa myös pilvisinä päivinä. Säästä energiaa kotona Tarkista, että lämmitys- ja ilmastointilaitteita käytetään oikein. Laske sisäilman lämpötilaa. Etenkin silloin kun asunnossa ei oleskella, lämpötilaa voi laskea reippaastikin. Kun ostat uusia sähkölaitteita, varmista että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaita. Vaihda lämmitysjärjestelmä uusiutuvaa energiaa käyttävään. Esimerkiksi ilmalämpöpumput, maalämpö, puupohjaiset ratkaisut ja aurinkokeräimet ovat hyviä valintoja. Taajamassa kaukolämpö on hyvä ratkaisu. Vedä verhot ikkunan eteen ja hanki sälekaihtimet. Lämpö pysyy paremmin sisällä. Sälekaihtimet voivat parantaa ikkunan eristävyyttä jopa 15 prosenttia. Tiivistä asunnon ikkunat, ovet ja seinät, jotta lämpö ei pääse karkaamaan. Muista kuitenkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. Sammuta sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä. Sammuta myös turhat valot ja vaihda energiansäästölamppuihin. Lähde: Pieni suuri energiakirja. Jussi Laitinen (2010). Into Kustannus. sessä. Oikeanlaisella kaavoituksella, energiatehokkaalla rakentamisella sekä laeilla ja säädöksillä vaikutetaan uudisrakentamisen päästöihin. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, miten ekotehokasta ihmisten arki voi olla, sanoo WWF:n ilmastovastaava Salka Orivuori. Keskeisiä keinoja vähentää esimerkiksi liikenteen päästöjä ovat energiatehokas kaavoitus, etätyön edistäminen, yhdyskuntarakenteen hajautumisen Säästä lämmintä vettä säästät 20 prosenttia lämmityskuluissa. ehkäiseminen, hyvin toimiva julkinen liikenne ja palveluiden tuominen lähelle asutusta. Toisaalta jo olemassa olevien rakennusten huoltamisella ja remontoinnilla sekä laitteiden oikealla käytöllä voidaan pudottaa nopeasti ja tehokkaasti rakennusten ilmastokuormaa. Huomiota tulisikin kiinnittää entistä enemmän nykyisten rakennusten energiatehokkuuteen. Talot tuottavat tarvitsemansa energian Tulevaisuuden asumisessa ja rakentamisessa älykkäät sähköverkot ja energiatehokkuus ovat avainasemassa. Älykkäiden sähköverkkojen avulla uusiutuvan energian 14 PANDAN POLKU

15 syöttö sähköverkkoon helpottuu ja asukkaat voivat säädellä omaa sähkönkulutustaan älykkäiden sähkömittarien avulla. Uusien talojen tulisi tulevaisuudessa olla passiivienergiataloja, jotka eivät tarvitse lainkaan lämmitys- tai jäähdytysenergiaa. Lisäksi pitää edistää kiinteistökohtaista uusiutuvan energian, kuten aurinkosähkön ja -lämmön, tuotantoa. Tulevaisuudessa kotitalouksien tulisi voida syöttää sähköverkkoon tuottamaansa uusiutuvaa sähköä, joka ylittää oman tarpeen, Orivuori visioi. Lisätietoja WWF:n verkkosivuilta: Jeremiah Armstrong / WWF Canada Kokkaamiseen kuluu vähemmän sähköä, kun keittiöön hankitaan mahdollisimman energiatehokkaat kodinkoneet. Uudessakaupungissa nopeita säästöjä Lounaisrannikolla sijaitseva asukkaan Uusikaupunki on pyrkimässä hiilineutraaliksi kunnaksi. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoite on nivottu tiiviisti osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Tänä päivänä firmojen hiilidioksiditase voi olla jo kilpailuetu, sanoo kaupunginjohtaja Kari Koski. Uudessakaupungissa toimivaa lannoitetehdasta ei ole huomioitu tavoiteluvuissa. Kun tehdas otti käyttöön katalysaattorin, kaupungin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 78 prosenttia. Itse tehtaan päästöt pienenivät 90 prosenttia ja valtakunnan tasollakin vaikutus oli noin 1,5 prosenttia. Ilman näitä päästövähennyksiä Uudenkaupungin päästöt ovat vähentyneet noin 14 prosenttia vuodesta Uudenkaupungin yritykset ovat siirtyneet käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on esimerkiksi kalanjalostamon, kasvihuoneen ja biokaasulaitoksen rakentaminen toistensa yhteyteen, jolloin ruoan ja energian tuotannossa syntyvät vesi, ravinteet ja hiilidioksidi voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kunnan omistamissa rakennuksissa on toteutettu kevyt energiakatselmus, jossa selvitettiin päästövähennyskohteet ja tarkistettiin esimerkiksi ilmastointilaitteiden oikea käyttö. Parannuksia tehdään myös muun muassa jätehuoltoon, katuvalaistukseen ja kaukolämpöverkkoon. Merkittäviä taloudellisia säästöjä voidaan odottaa noin 5 10 vuodessa. Hiilineutraalit kunnat, HINKU-hanke: PANDAN POLKU 15

16 Lintujen pesussa on varottava erityisesti onttoja siipiluita. Kaikki tahrat on kuitenkin saatava pois. Lintujen hoitoyksikkö liikkuu helposti sinne, missä öljyturma tapahtuu. Mukaan öljyä torjumaan WWF:n öljyntorjuntajoukot perustettiin vuonna 2003 ja niihin kuuluu jo yli suomalaista. Jos tankkeri kolahtaa karille, tarvitaan satoja käsipareja puhdistamaan öljyyntyneitä rantoja ja eläimiä. Vapaaehtoiset toimivat viranomaisten apuna onnettomuuden sattuessa. Joukkoihin voi liittyä kuka tahansa vuotias terve henkilö. Tule mukaan! Letkun kautta lintu saa vahvistavaa ravintoliuosta.

17 Tunnelma vaihtelee aamu-unisesta innostuneeseen, kun WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjujia täynnä oleva bussi lähtee Helsingistä kohti Porvoota. Edessä on työntäyteinen päivä öljyyntyneiden lintujen parissa. Edellisenä päivänä opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön Öljyyntyneiden lintujen käsittely ja hoito -koulutuksessa. Koulutus järjestetään WWF:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyönä. Öljyisiä lintuja tiskialtaassa Kokemukseni linnuista rajoittuvat etupäässä turvallisesti ikkunalasin takaa suoritettuun tarkkailuun, joten lienee jo aikakin saada lähituntumaa siivekkäisiin. Harjoituksessa käytetään koekappaleina luonnossa menehtyneitä lintuja, jotka eivät nokkaise silmään tai huitaise siivillään. Elävien lintujen kiinniottoa harjoitellaan seuraavana päivänä asiantuntijoiden ohjauksessa Heinolan lintutarhoilla. Öljyntorjunta on likaista puuhaa ja varusteet sen mukaiset. Vapaaehtoisen turvallisuus on aina etusijalla, joten kiskomme yllemme kumisaappaita, haalareita ja suojakäsineitä. Linnulle jo pelkkä kolikon kokoinen öljyläikkä höyhenpuvussa voi tietää hengenmenetystä. Linnun kuolema seuraa usein hypotermiasta, kun öljyinen höyhenpeite ei enää pysty pitämään eläintä lämpimänä, kertoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Klötzer. Täällä ei hoitojonoja suvaita Öljyyntyneitä lintuja hoidetaan tarkassa marssijärjestyksessä. Vaiheista ehkä vaativin on linnun kiinniotto. Se on tehtävä ripeästi, mutta silti lintua tai itseään vahingoittamatta. Meitä opastavan palomestari Vesa Nurmisen vuosien kokemus näkyy liikkeiden varmuutena. Lintu on äkkiä kiepsautettu haaviin ja roikkuu pian Nurmisen isoista kourista. Teksti ja kuvat: Jaakko Poikonen Kun vesilintu saa siipiinsä öljyä, tarvitaan avuksi ihmistä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot harjoittelivat lintujen pesua ja hoitoa. Kun on minun vuoroni kokeilla, kaikki ei olekaan yhtä yksinkertaista. Mikäli harjoituskappaleena oleva petolintu eläisi, sen kynnet olisivat todennäköisesti ruhjoneet käsiparkani verille. Muut vapaaehtoiset tuntuvat suoriutuvan tehtävästä paljon sulavammin. Vangittu lintu kuljetetaan kiireesti eläinlääkärin tarkastukseen. Hoitovaiheet aiheuttavat linnulle stressiä ja jokainen haaskattu minuutti huonontaa sen selviytymismahdollisuuksia. Seuraavaa toimenpidettä kutsutaan letkutukseksi, sillä linnun nokasta pujotetaan ravintoletku. Sen kautta kurkusta alas valuvan ravintoliuoksen toivotaan voimistavan öljyä niellyttä ja usein nestevajauksesta kärsivää eläintä. Kaikki tervehdyttävä ravinto on tarpeen, koska pesu on linnulle raskasta. Tapahtuma muistuttaa pesuaineineen ja huuhteluineen etäisesti astioiden kuuraamista, mutta linnut ovat paljon juomalaseja särkyvämpiä ja vastahakoisempia pestäviä. Jokainen öljytahra on saatava pois, mutta samalla on varottava rikkomasta onttoja siipiluita. Tavallinen hammasharja osoittautuu erinomaiseksi välineeksi lintujen pään puhdistamisessa. Pesun jälkeen lintu kuljetetaan kuivauskonttiin, jossa sille annetaan tilaisuus rauhoittua ja sukia itseään lämpimän ilmavirran kuivatellessa höyhenpukua. Ennen kuin linnut lasketaan vapaaksi, niille annetaan aikaa toipua koettelemuksistaan. Vesilinnuille tarjotaan mahdollisuus polskutella altaassa, sillä tervehtyäkseen niiden on päästävä veden äärelle. Lopullinen vapaus koittaa yleensä kahden kolmen viikon hoitojakson jälkeen. Harvinaiset lajit etusijalla Harjoituspäivän aikana rutiini lintujen käsittelyyn muodostuu kuin huomaamatta. Vaikka jokainen linnuista on lentonsa jo lentänyt, alan kiinniottotilanteessa varoa hengettömän kanahaukan teräviä kynsiä, estän sorsa- PANDAN POLKU 17

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys

Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys 1 Onko päälläsi jokidelfiinille kuuluvaa vettä? - WWF:n vesioppitunnin PowerPoint-esitys Tunnin kulku esimerkiksi: 1. Harjoitus: Resurssien epätasainen jakautuminen maailmassa tai Porinaryhmät 2. Vesijalanjälki

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyyntyneiden lintujen hoitoprosessi

Öljyyntyneiden lintujen hoitoprosessi Jaakko Poikonen /WWF Öljyyntyneiden lintujen hoitoprosessi Työturvallisuus ja vapaaehtoisen toiminta Vanessa Klötzer Mauri Rautkari/WWF-Finland Öljyyntyneiden lintujen hoito Miksi hoitaa öljyyntyneitä

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot