Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12"

Transkriptio

1 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12

2 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 SEURAKUNNAN TALOUDESTA 7 SEURAKUNTA 185 VUOTTA 10 SERGEJEFFIN TEE 12 ESIPAIMENELTA Marttyyrit ja luostarikilvoittelijat 13 LITURGI PÅ NYTIDSVENSKA 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 MENNEITÄ VUOSIKYMMENIÄ MUISTELLEN Timo ja tarja Lehmuskoski 19 liturgia ruotsiksi 20 JUHLAVUODEN PRAASNIEKAT 22 ruotsin suomalainen seurakunta 24 MUNKKI SErAFIMIN MIETTEITÄ Kreikkalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu 25 LAPSET JA NUORET 27 KULTTUURI/KIRJAT 29 KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 36 diakonia tiedottaa 37 MIELIPITEITÄ 38 PERHEUUTISIA 39 meikäläisiä Jefim Brodkin Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot sähköpostiosoitteet ovat muotoa asiakaspalvelu Liisankatu 29, Helsinki Avoinna ma pe 9 14 puh , faksi Kirkkoherra Markku Salminen, puh Kirkkoherran sihteeri Anne Lehto, puh Päivystävä pappi puh. (09) , arkisin 9 14 Kiinteistöpäällikkö Jorma Rouhiainen puh Isännöitsijän sijainen Henri Luostarinen, puh Tiedottaja Vlada Wahlstén, puh kasvatustoimen väliaikainen esimies Ylidiakoni Juha Lampinen puh Taloustoimisto puh , , faksi kasvatustoimi Unioninkatu 39 A 1, Helsinki puh , faksi Leirikeskus Kaunisniemi Kaunisniementie 18, Läyliäinen puh Diakoniatyö Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09) Auttava puhelin Puhelinpäivystys ti, pe, la klo puh. (09) Seurakuntakirjasto Liisankatu 29 A, 2. krs, puh Avoinna ma - ti klo 10 15, ke klo 15 19, to klo Seurakuntasali Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh Hautausmaa Lapinlahdentie 2, Helsinki vahtimestari puh kansainvälinen yhteisö St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs puh Ortodoksiviesti Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh

3 TOIMITTAJALTA Ortodoksi 03/12 viesti Historia opettaa? Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Perustettu: 1950 Julkaisija: Helsingin ortodoksinen seurakunta Vastaava toimittaja: Tiina Makkonen Toimitus: Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh Sähköposti: Lehden ulkoasu: Leena Toivola Lehden taitto: Tiina Makkonen Viestintätoimikunta: Marja Istala-Kumpunen, Heikki Huttunen, Heidi Kusmin-Bergenstad, Tertti Lappalainen, Urpo Uotila, Markku Salminen, Vlada Wahlstén ja Tiina Makkonen Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta Tampere Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään ISSN Kannen kuva: KATARINA KOSKIVAARA Kuvassa Pyhän Kolminaisuuden kirkon suuri kello. Se on tehty tsaari Nikolai II:n kruunajaisiin vuonna Tiedetään, että vuonna 1827, Helsingin ortodoksisen seurakunnan ensimmäisenä vuonna syntyi seurakuntaan kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Yksi mies kuoli. Lisäystä tuona vuonna oli siis neljä henkeä. Tuon vuoden väestön kokonaismäärää ei tarkkaan tiedetä. Tilastot alkavat vasta vuodesta Tuolloin seurakuntaan kuului 634 henkeä, joista vain neljännes asui pysyvästi Suomessa. Elettiin Venäjän vallan aikaa. Vain osa seurakunnan venäläisistä ortodokseista pysyi jatkuvasti Suomen puolella. Joka tapauksessa, siitä se alkoi. 185 vuotta on kulunut, ja viime vuoden tilastojen mukaan seurakunnan väestömäärä lähentelee 20 tuhatta. Suuren viikon lauantaina otettiin taas noin sata uutta jäsentä seurakuntaan. Seurakunta on vahvasti hengissä. Historiikkien selaaminen paljastaa, että seurakunta on elänyt värikkäitä vaiheita. Itse luin erityisen kiinnostuneena - huvittuneenakin - seurakunnan ongelmista viime vuosisadan sotien välisenä aikana. Silloisen kirkkoherran ja neuvoston ristiriidat repivät seurakuntaa. Välit kärjistyivät kesällä Heinäkuun 27. päivänä kokouksessa neuvoston jäsen esitti paljastuksen kirkkoherra Vasiljevin sopimattomasta käytöksestä. Kirkkoherra oli nähty kahvilassa naisen seurassa. Taloudenpitoon liittyneet erimielisyydet saivat uusia kierroksia. Pian seurakunnan kokouksissa vallitsi lähes täydellinen sekasorto. Asiat menivät jopa niin pitkälle, että seurakunnankokouksesta tehtiin kaksi pöytäkirjaa, sihteeri teki omansa ja kirkkoherra omansa. Vireillä oli oikeusjuttuja, valituksia jne. Vuonna 1922 seurakunnan budjettikokous kesti kolme iltaa. Noiden iltojen aikana tarjol- la oli monenlaista draamaa. Kolmantena iltana paikalle ilmestyi jopa kaksi miestä, jotka väittivät olevansa rikospoliisista. Taloudellinen tilanne oli vaikea. Seurakunnan rahat eivät tahtoneet riittää työntekijöiden palkkoihin. Niihin tarvittiin kaikkine lisineen valtioneuvoston vahvistaman palkkaussäännön mukaan vuosittain markkaa. Tämän lisäksi oli kiinteistö-, hallinto- yms. menoja. Ongelmien vuoksi esim. vuonna 1924 veroäyri piti nostaa kerralla viidestäkymmenestä pennistä 1,10 markkaan. Vaikeasta ajasta kuitenkin selvittiin. Asiat alkoivat vähin erin korjaantua, kun seurakunta sai uuden kirkkoherran vuonna V piispantarkastuksessa todettiin, että seurakunta oli velaton. Veroäyrin hinta voitiin laskea 70 penniin. Nykyinenkin aika päätyy aikanaan historiankirjoihin. Toivottavasti jää kerrottavaksi mahdollisimman paljon hyviä asioita. Monia armorikkaita vuosia 185-vuotiaalle Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle! Tiina Makkonen 3

4 kirkkoherralta Armoa armon päälle Pääsiäisyönä luettavassa evankeliumijaksossa sanotaan: Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. (Joh 1:16 17) Ylösnousemuksen riemu värittää koko kirkkovuotta. Pääsiäiskaudesta siirrytään taivaaseen nousemisen kautta helluntain armoon. Ja tänä vuonna Jumalan armosta saamme Pyhän Kolminaisuuden kirkon praasniekan myötä aloittaa seurakuntamme 185-vuotisjuhlat. Voimme olla kiitollisia kaikille niille sukupolville, jotka ovat vaalineet kirkon perinnettä ja välittäneet ortodoksista uskoa sukupolvesta toiseen. Seurakunta viettää juhlaa erityisesti Kolminaisuuden kirkon juhlan myötä, mutta koska seurakunta on kasvanut perustamisestaan lähtien paljon, on syytä ulottaa juhla kaikkiin toimintakeskuksiin. Osallistumalla missä tahansa seurakunnan alueella toimintaan, olette todistamassa meille annetun perinteen voimasta ja elävyydestä. Kirkko ja sen paikallisena ilmentymänä seurakunta, on elävä yhteisö, jonka tulee tuntea historiansa, mutta myös nähdä tämä hetki. Ja jokaisen tulee myös erityisesti toimia siten, että seurakunnan toiminta voi jatkua aina Kristuksen toiseen tulemiseen asti. Paljosta hyvästä kiitollisena voimme viettää monikulttuurisen seurakuntamme 185-vuotisjuhlaa. Kauniina merkkinä siitä on helluntaina Uspenskissa käyttöön otettava uusi liturgian ruotsinnos. Mutta samalla meidän on muistettava, että kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta osallistua palveluksiin tai muuhun toimintaan. Helsingin kaupungin alueella voi valita monesta kirkosta. Miten on seurakunnan muiden alueiden tilanne? Entä jos syystä tai toisesta ei pääse kirkkoon ilman apua? Olen itse saanut tilapäisesti tuntea sitä avuttomuutta, kun ei yksinkertaisesti pääse mukaan. Tämä kokemus on yhä selvemmin antanut minulle miettimisen aihetta sen suhteen, mihin seurakunnan voimavaroja suunnataan. Juhlivan seurakunnan tulee olla ennen kaikkea julistava, palveleva sekä etsivä seurakunta. Riemumielin juhlavuotta viettäessämme meidän on muistettava, että meiltä tullaan myös joskus kysymään, miten kohtelimme heikoimpiamme. Markku Salminen ОТ НАСТОЯТЕЛЯ Милость на милости В евангельском тексте, читаемом в пасхальную ночь, говорится: «И от полноты Его все мы приняли и благодать на благодать, ибо закон дан чрез Моисея; благодать же и истина произошли чрез Иисуса Христа». (Ин. 1:16, 17) Торжество воскресения окрашивает весь церковный год. От пасхального времени мы переходим через вознесение Господне к милости Пятидесятницы, дня Святой Троицы. И в этом году, по милости Божией, с престольного праздника Свято-Троицкой церкви мы сможем начать празднование 185-летия нашего прихода. Будем благодарны всем, кто из поколения в поколение хранил и передавал церковные традиции. Приход особо отмечает престольный праздник Свято- Троицкого храма, так как начинался и рос с его зарождения, и празднование это должно стать общим для всех приходских центров. Своим участием в приходской жизни, мы свидетельствуем о силе и жизненности дарованной нам традиции. Церковь и её поместный приход живая община, Перевод Влада Валстен и нужно знать и помнить свою историю. Каждый прихожанин должен содействовать тому, чтобы приходская жизнь продолжалась до второго пришествия Христа. Благодарные за всякое благо, мы отмечаем 185-летие многонационального прихода. Прекрасное тому свидетельство новый шведский перевод Литургии. Вместе с тем следует помнить, что невозможно всем одинаково участвовать в службах и приходской жизни. В Хельсинки проще, здесь много храмов. А как в других регионах прихода? Что если, по той или иной причине, до церкви не добраться без посторонней помощи? Временно я на себе испытал, что значит такая беспомощность. Такой опыт заставил задуматься над тем, как лучше использовать приходские средства и возможности. Приход, празднующий должен, прежде всего, благовествовать, оказывать милосердие и устремляться к горнему. С радостью празднуя юбилей, будем помнить, что однажды придется дать ответ, как мы поступали с теми, кто слабее нас. Маркку Салминен 4

5 ajankohtaista Kuva Tiina Makkonen Lukijat ikonin mukana Tukholmassa teksti Vlada Wahlstén Suomen ortodoksisen kirkon yksi merkittävimmistä hengellisistä aarteista, Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikoni, vieraili Tukholmassa Ruotsin suomalaisen seurakunnan luona Neitsyt Marian ilmestysjuhlan aikaan Pyhän Nikolaoksen kirkossa ikoni otettiin vastaan ruusuin ja troparia ruotsiksi veisaten. Ikonia kävi lauantain rukouspalveluksen, vigilian sekä sunnuntain liturgian aikana kunnioittamassa satoja ihmisiä. Ortodoksiviesti järjesti lukijamatkan vierailun yhteyteen. Matkalle lähti reilu tusina seurakuntalaista. Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikonin vierailun aikana seurakunnan salissa avattiin Marian ikonien näyttely. Ruotsin suomalainen seurakunta oli otettu ihmeitätekevän ikonin vierailusta, ja seurakuntalaiset kokivat sen suurena kunniana. Seurakunnan kanttori Jukka Aminoff oli positiivisesti yllättynyt suuresta kävijämäärästä. Väkeä kävi hyvin paljon, kokonaisuudessaan jopa enemmän kuin pääsiäisenä. Aminoffin mukaan ihmeitätekevä ikoni on vieras ilmiö ruotsalaisessa kulttuurissa. Ihmiset saattoivat kysyä kuullessaan ikonin vierailusta, millä tavoin se on ihmeitätekevä ja mitä ihmeitä oikein tapahtuu. Kozelshtshanin Jumalanäidin ikonin vierailusta Tukholmassa uutisoi Ruotsin kristillinen media, Ruotsin luterilaisen kirkon lehti Kyrkans tidning ja katolinen lehti Katolisk magasin. Seurakunta etsii säästöjä Seurakunta pyrkii täyttämään tälle vuodelle asetetut säästötavoitteet kohdistamalla säästöt pääosin muuhun kuin henkilöstöön. Neuvosto esitti maaliskuussa, että saastötavoitteet tulisi kattaa muun muassa henkilökunnan lomautuksin. Valtuusto ei hyväksynyt ehdotusta, vaan palautti asian takaisin neuvoston käsiteltäväksi. Valtuusto käsittelee neuvoston uutta esitystä vajaan euron säästöistä kokouksessaan Itä- ja Keski-Uudenmaa sai kokopäiväisen papin Pastori Jonas Bergenstad on aloittanut kokopäiväisenä pappina Itä-ja Keski-Uudenmaan alueella. Sijaisuus jatkuu saakka. Isä Jonas on hoitanut tehtävää sivutoimisena vuoden alusta alkaen. Hän on toiminut samalla metropoliitta Ambrosiuksen teologisena sihteerinä ja vastannut hiippakunnan tiedotuksesta. Teologisen sihteerin työtä hoitaa vuoden loppuun saakka pastori Mikko Leistola. Isä Jonas vihittiin papiksi viime vuonna, ja hän on toimittanut jumalanpalveluksia muun työnsä ohella. 5

6 SEURAKUNNAN TALOUDESTA: Kiinteistöt Jatkoa edellisestä numerosta Seurakuntamme on varakas. Meillä on huomattava määrä kiinteää omaisuutta: yli 10 kirkkoa, 3 asuin-/liikekiinteistöä Helsingin keskustassa ja leirialue Läyliäisissä. Tämän omaisuusmassan hoitaminen on hyvin kallista. Keskustan kirkot kuuluvat Helsingin vanhimpiin rakennuksiin. Kaikki niiden korjaukset joudutaan suunnittelemaan yhteistyössä museoviraston kanssa, ja korjausten toteuttaminen on kallista. Uspenskin katedraalissa odottaa sisäkaton korjaustyö, jota on jo siirretty useammilla vuosilla. Sen kustannukseksi on arvioitu noin Ikonostaasin restaurointi on toinen suuri työ, suuruusluokka puoli miljoonaa. Siihen onneksi on luvassa hieman ulkopuolista rahoitusta, mutta meidän pitäisi pystyä hoitamaan oma osuutemme, jotta ulkopuolinen osuus saataisiin. Nämä molemmat korjaukset olisi tietysti hienoa saada tehdyksi ennen vuonna 2018 pidettäviä katedraalin 150-vuotisjuhlia. Katedraaliin on suunniteltu myös hissiä kirkkoon pääsyn helpottamiseksi. Sekin on hyvin hankalasti toteutettava ja kallis projekti, jos löydetään museovirastoa tyydyttävä ratkaisu. Kolminaisuuden kirkko täyttää 185 vuotta ja vaatii jatkuvia korjauksia. Julkisivun rappaus on seuraavana listalla, samoin sähkökeskuksen uusiminen, yhteensä noin Myös uudemmat kirkot tarvitsevat vuosittain ylläpitoa, jotta ne eivät pääsisi huonoon kuntoon. Suurimpia taloudellisia toimia vaativat kuitenkin Helsingin keskustan kerrostalot. Kuten aikaisemmin mainittiin, Mannerheimintien liiketalo on seurakunnalle tuottava sijoitus. Siitä saadaan tuloja noin miljoona euroa vuodessa. Valitettavasti nämä suuret talot vaativat peruskorjauksen noin vuoden välein. Mannerheimintien talo korjattiin vuonna Korjausta varten nostettiin veroprosentti puolitoistakertaiseksi vuonna 1998, ja muiden kiinteistöjen korjaukset lähes lopetettiin rahan keräämiseksi Mannerheimintien korjaukseen. Viiden säästövuoden aikana veronkorotuksesta saatiin kuitenkin vain noin puolet (2 M) säästöön tähän tarkoitukseen. Lainaa tarvittiin vielä 5 miljoonaa. Tänä vuonna jouduttiin pyytämään lyhennyksestä vapautus kokonaan. Lainan maksu venyy nyt vuoteen 2018 asti. Talon korjauksesta tuli 20 vuoden ponnistus. Unioninkadun talo peruskorjattiin vv Korjaus maksoi nykyrahassa lähes 6 milj. 20 vuoden tulos on noin 3 milj. tappiolla, eli tähän mennessä on saatu korjaukseen käytetyistä rahoista vasta noin puolet takaisin. Taloa on jouduttu peruskorjauksen jälkeenkin korjaamaan huomattavilla summilla ja lähivuosina on odottamassa noin puolen miljoonan korjaukset, suurimpina katto- ja julkisivuremontti. Tämän talon kohdalla pitää kuitenkin ottaa huomioon, että seurakunnalla on omassa käytössään huomattava määrä tiloja, joista ei makseta vuokraa. Jos seurakunta maksaisi tiloistaan vuokraa, niin tässä vaiheessa, 20 vuotta peruskorjauksen jälkeen, tulos olisi suunnilleen nolla. Näiden suurien kiinteistöjen peruskorjauksista selviäminen alkaa olla seurakunnalle taloudellinen haaste, vaikka toinen niistä sitten tuottaakin. Valitettavasti tulot menevät seurakunnan päivittäisiin kuluihin, eikä minkäänlaista korjausrahastoa ole pystytty kartuttamaan. Isommat korjaukset pitää jatkossakin hoitaa lainarahalla. Läyliäisten leirialue on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua. Alueesta luopumistakin on ehdotettu. 90-luvun lopulla seurakunta osti entisen leirialueen vierestä toisen kiinteistön, Johanneksenrannan. Silloin kuviteltiin, että sinne voitaisiin rakentaa toinen leirialue, jotta voitaisiin pitää kahta leiriä yhtä aikaa. Rahaa tällaiseen ei ole koskaan löytynyt rakennettiin uusi ruokala, jonka kapasiteetti on kaksinkertainen alueen majoituskapasiteettiin verrattuna. Majoitusrakennus vaatisi täydellisen peruskorjauksen, kustannusarvio on noin Terveysviranomaiset ovat rajoittaneet yöpyjien määrää rakennuksessa, ja paloviranomaiset ovat osittain kieltäneet majoituksen muissa vanhoissa rakennuksissa. Pelkkä alueen ja rakennusten ylläpito maksaa /v. ja rahaa korjauksiin ei ole löytynyt. Leirialueen tulevaisuudesta on menossa erillinen selvitystyö. Muutaman vuoden kuluttua Lapinlahden hautausmaa alkaa täyttyä. Uusi alue on ollut varattuna Vuosaaresta, mutta se on melko pieni, vain 1 ha. Silti sen saaminen käyttökuntoon edellyttää ainakin puolen miljoonan investointeja. Kun edellä mainittuihin lisätään vielä vireillä olevat Nummelan ja Lohjan tsasouna/kirkkohankkeet sekä Itä-Helsingin toimintakeskuksen rakennuksen mahdollinen purkaminen ja uuden tilan hankkiminen, seurakunnalla on melkoiset haasteet löytää riittävästi rahaa kaikkiin kiinteistöihin. Kiinteistöjen korjauksiin ja investointeihin on yritetty käyttää noin 0,7 1 milj./v, mutta nykyisin tämä ei enää onnistu. Viime vuonna jätettiin budjetoituja korjauksia/investointeja tekemättä yli :n arvosta ja tältä vuodelta on taas siirretty samanlainen summa tuleville vuosille. SEPPO KETOLA 6

7 Venäjän tsaari Nikolai II vieraili Uspenskin katedraalissa kevättalvella Leo Merras kastoi pojanpoikansa kotikirkossa vuonna 1971 (ylh.) Poika sai nimekseen Teo. Tämän vuoden alussa samainen Teo kastoi seurakunnan pastorina pikkuisen sophia andreoun seurakunnan jäseneksi (vas.) 185 v. helsingin ortodoksinen seurakunta Seurakunnanvaltuuston ensimmäinen vaali pidettiin helmikuussa Läyliäisten leirikeskus v Juomiskilpailussa ottelevat rovasti A. Kasanko ja agronomi Y. Tchernych. 7

8 Pienestä suureksi Ortodoksinen kirkko levisi Suomeen jo toisen vuosituhannen alkupuolella. Ortodoksinen väestö asui pääasiassa Laatokan Karjalassa ja Karjalan kannaksella. Kun Suomen sodan seurauksena koko Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan, alkoi myös ortodoksisen kirkon elämässä uusi vaihe. Vähemmistön uskonnosta tuli maan hallitsijan uskonto. Sodan seurauksena Suomeen tuli pysyvästi venäläistä sotaväkeä ja sen mukana venäläisiä kauppiaita, käsityöläisiä ja virkamiehiä. Näin paikkakunnille, joissa ei aiemmin ollut ortodokseja, syntyi paikallinen ortodoksinen väestö. Tältä pohjalta ovat saaneet alkunsa Etelä-Suomen ortodoksiset kaupunkiseurakunnat. Heti sodan jälkeen Helsinkiin sijoitettiin venäläistä sotaväkeä. Kun Helsingistä tehtiin maan uusi pääkaupunki, venäläisten virkamiesten ja kauppiaiden määrä kasvoi huomattavasti. Sielunhoito ja jumalanpalvelukset hoidettiin aluksi sotilaspapiston toimesta, mutta melko pian syntyi tarve perustaa siviiliseurakunta. Väestömäärä oli kuitenkin pieni, alle 300 henkeä. Siksi ensimmäisestä kirkkosuunnitelmasta täytyi luopua, ja arkkitehti Carl Lugvig Engel piirsi nykyisen Kolminaisuuden kirkon suunnitelman. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön Tästä tapahtumasta sai Helsingin ortodoksinen seurakunta alkunsa. Kirkkoon saatiin kalusto lakkautetun Taavetin linnoituksen kirkosta ja seurakuntalaisten lahjoituksina. Kaikkien Helsingissä 1800-luvulla rakennettujen kirkkojen kohdalla on mielenkiintoinen yksityiskohta. Tontit, joille kirkot on rakennettu, ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupungin raati luovutti kyseiset tontit seurakuntien hallintaan ikuisiksi ajoiksi, mutta omistusoikeus säilyi kaupungilla. uusi kirkko kalliolle Aluksi seurakunnassa oli vain yksi pappi, mutta 1850-luvulla keisari määräsi, että ottaen huomioon Pyhän Kolminaisuuden kirkon aseman Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin kirkkona siellä pitää olla diakoni. Seurakunnan väkiluvun kasvaessa Pyhän Kolminaisuuden kirkko kävi ahtaaksi, ja alettiin suunnitella suurempaa kirkkoa. Kirkon paikka löytyi Katajanokan kallioilta, paikalta, johon oli suunniteltu keisarillista palatsia. Uspenskin katedraali valmistui vuonna Aluksi siellä toimitettiin jumalanpalveluksia vain sunnuntaisin, mutta kun seurakuntaan saatiin toinen pappi, molemmissa kirkoissa voitiin toimittaa säännölliset jumalanpalvelukset. Yksi mielenkiintoinen episodi tapahtui katedraalin valmistuttua. Osa kalliosta, jolla kirkko seisoo, lohkesi, ja koko kirkon pelättiin sortuvan ja valuvan alas mereen. Asiasta kirjoitettiin Pietariin keisarille ja pyydettiin apua. Keisarilta tuli lyhyt vastauskirje: Ei saa toistua. Tällä keisarillisella käskykirjeellä kalliot ovat pysyneet paikoillaan. suuria muutoksia Suomen ortodoksisten seurakuntien asemassa tapahtui muutos, kun 1890-luvulla Suomen seurakunnista muodostet- 8

9 Viipurin arkkipiispa Kirill (nykyinen Moskovan ja koko Venäjän patriarkka) kävi 1970-luvulla usein Suomessa. Tässä hän on viettämässä iltaa (punainen paperi kädessä) Läyliäisten leirikeskuksen saunatuvassa. Piispa Aleksanteri vieraili Järvenpäässä Unioninkatu 39:ssä sijaitsevan rakennuksen peruskivi laskettiin vuonna Sitä oli juhlimassa suuri joukko päivällisvieraita. tiin oma hiippakunta. Sitä ennen ne olivat olleet osa laajaa Pietarin hiippakuntaa. Nyt saatiin oma piispa, joka myös asui Suomessa. Maamme itsenäistyminen toi myös muutoksia seurakuntaan. Vähemmistökirkkona ortodoksinen kirkko sai kansankirkon aseman. Kirkon ja seurakuntien hallinto järjestettiin suomalaisen lainsäädännön pohjalta. Kirkon ja seurakuntien virkakieleksi tuli suomi. Tämän toteutuminen tosin vei aikaa papiston heikon suomenkielentaidon takia. Sotien välillä seurakunnan taloudellinen tila heikkeni, ja harkittiin jopa Kolminaisuuden kirkon myyntiä Suomen pankille. Henkilö, joka sai neuvoston päät kääntymään, sanoi: Juudas myi Jeesuksen 30 hopearahasta, mutta te aiotte myydä koko pyhän Kolminaisuuden, Näin myyntiaikeista luovuttiin. Seuraava suuri muutos seurakunnassa oli Karjalan luovutuksen takia muualle Suomeen paenneet evakot. Evakkojen muutto Karjalasta muualle Suomeen oli ainutlaatuinen tapahtuma maailman historiassa. Kun valtioiden rajat sotien seurauksena muuttuvat, väestö jää yleensä asuinsijoilleen. Nyt sataprosenttisesti Karjalan alue tyhjeni suomalaisista. Tämän seurauksena myös Helsingin seurakunta oli uuden haasteen edessä. Lähes yksinomaan venäjänkielinen seurakunta muuttui kaksikieliseksi. Samalla seurakunnan väkiluku lähes kaksinkertaistui. Myös suomenkielisten jumalanpalvelusten määrä lisääntyi. AKTIIVINEN ALUE LAAJENEE Suomenkieliset jumalanpalvelukset toimitettiin vuoteen 1990 saakka pääsääntöisesti pyhän Kolminaisuuden kirkossa ja kirkkoslaavinkieliset Uspenskin katedraalissa. Sodan seurauksena myös hiippakunnan piispan istuin siirtyi Viipurista Helsinkiin luvulla valmistuneen Mannerheimintien liiketalon tuotto antoi seurakunnalle mahdollisuudet toiminnan laajentamiseen. Näin päästiin Kruununhaka-keskeisyydestä kohti koko seurakunnan alueella olevien palvelemista. Ensimmäinen askel oli Lohjan työkeskuksen ja Länsi-Uudenmaan alueen papiston toimien perustaminen. Järvenpäässä oli vanhassa puutalossa tsasouna. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kirkko. Porvooseen rakennettiin seuraava kirkko ja sen jälkeen Tikkurilaan ja Tapiolaan. Mellunmäen toimintakeskus Itä-Helsingissä on seurakunnan uusin toimipiste. Oman erityisen kunniamaininnan tarvitsevat klaukkalalaiset. He keräsivät talkoilla rahaa ja rakensivat Klaukkalaan oman kirkon, jonka he lahjoittivat seurakunnalle. Samanlaista talkoohenkeä on ollut myös Lohjalla. He rakensivat Metsolan hautausmaalle tsasounan. 185 vuoden aikana pieni Helsingin pyhän Kolminaisuuden seurakunta on kasvanut maamme suurimmaksi seurakunnaksi, jossa on tänä päivänä lähes jäsentä. Maahanmuuton ja pakolaisuuden myötä seurakunta on myös hyvin kansainvälinen. Jäsenistössä on edustettuna yli 40 eri kansallisuutta. Myös jumalanpalveluksia toimitetaan säännöllisesti useilla eri kielillä. Pyhän Kolminaisuuden kirkon lisäksi seurakunnan alueella on 12 muuta kirkkoa tai tsasounaa. w TEKSTI HERMAN MERRAS KUVAT seura kunnan ARKISTO JA HERMAN MERRAS Kirjoittaja on toiminut 30 vuotta Pyhän Kolminaisuuden kirkon isännöistijänä. Hänestä kerrotaan lisää venäjänkielisillä sivuilla. 9

10 teksti ja kuvat mari vainio Teevaaka on ollut Sergejeffillä käytössä vuodesta Talon omat teet punnitaan edelleen samalla vaa alla. Sergejeffillä tuoksuu tee. Varasto on täynnä maailmalta tulleita erilaisia teelaatuja. Ensimmäiseksi silmiin osuu tuttu paketti - Valamon tee. Sergejeffin teetalon historia on osa Suomen ortodoksisen kirkon historiaa. Tom Serko ja Petra Lepistö-Serko Teestä tukea elämään Kyllä vain, Valamon tee on tunnetuin teelaatumme ja olemme toimittaneet sitä luostarille jo yli viidenkymmenen vuoden ajan, ensin Laatokalle ja nyt Heinävedelle, kertoo yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Petra Lepistö - Serko, joka yhdessä miehensä Tom Serkon kanssa edustaa jo vii- dettä omistajasukupolvea. Rajan taakse kantaakin Sergejeffin historia. Suvun päämies, kauppaneuvos Feodor Ivanovitsh Sergejeff syntyi Jaroslavlissa vaatimattomissa oloissa, mutta tuli jo 1800-luvulla tunnetuksi todellisena kauppamiehenä ja hyväntekijänä. Nuorena Viipuriin puotipojaksi siirtynyt Feodor Sergejeff menestyi hyvin. Porvarioikeudet hän sai vuonna 1872 ja isäntänsä siirtomaakaupan, jossa tee oli yksi pääartikkeleista, hän osti jo seuraavana vuonna. Pian hän laajensi kauppaliikkeensä tukkukaupaksi ja perusti tupakkatehtaan, myöhemmin myös olut- 10

11 Sergejeffin perheelle omistettu ikoni Uspenskin katedraalissa. panimon, jonka nimeksi tuli F. Sergejeffin Oluttehdas Oy. Vuosisadan lopussa se oli Suomen neljänneksi suurin. - Olemme ylpeitä yrityksemme taustasta, joka on kantanut näin pitkälle, sanoo Lepistö-Serko. - Kauppalehden tietojen mukaan olemme kymmenenneksi vanhin yhä vielä toimiva saman suvun hallussa oleva suomalaisyritys. Sergejeff omisti lisäksi saippuatehtaan. Hän oli myös Kaukasus-öljy-yhtiön perustajajäsen ja huomattava osakas. Hackamanien kanssa hänellä oli oma pankki, joka sittemmin sulautui Kansallis-Osake-Pankkiin. Sergejeffillä oli huomattavia kiinteistöjä Viipurissa ja oman varustamon höyrylaivat seilasivat Lappeenrannan, Imatran ja Viipurin väliä ja aluksista kaksi suurinta kävi jopa Messinassa hakemassa kauppahuoneelle hedelmiä. Suurimmillaan yritys oli 1910, jolloin pelkästään tupakkatehtaassa oli 700 työntekijää. Aktiivista elämää Monipuolisen liiketoiminnan ohessa Sergejeff otti aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen elämään mm. kaupunginvaltuutettuna. Hän toimi pitkään myös Viipurin kreikkalaiskatolisen tuomiokirkon isännöitsijänä ja oli juuri nyt juhlavuottaan viettävän Pyhäin Sergein ja Hermanin Veljeskunnan jäsen lähes sen perustamisesta lähtien. Vähän ennen kuolemaansa hänet valittiin veljeskunnan kunniajäseneksi. - Sukumme muissa haaroissa on edelleen paljon ortodokseja, mutta oma perheeni on luterilainen, kertoo Tom Serkon isä Paul Serko. - Isäni oli alkujaan ortodoksi, äitini luterilainen. Heidän mennessään naimisiin luvun alkupuolella, halusi äitini vain yhdet häät ja siten isäni luopui ortodoksisuudesta. - Isäni olisi samalla halunnut vaihtaa myös nimemme, mutta isoisäni ei antanut siihen lupaa. Niinpä siskoni syntyi vielä Sergejeffinä, mutta minä muutama vuosi myöhemmin Serkona. - Serko oli teefirman telex-osoite, ja siitä sana napattiin perheen uudeksi nimeksi, muistelee Paul Serko. Runsas käsi Feodor Sergejeff tunnettiin myös runsaskätisenä lahjoittajana. Koska hänellä itsellään ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, vaan hän oli joutunut hankkimaan kaiken tietonsa omin päin, halusi hän tukea erityisesti koulujen perustamista. Hän huolehti siitä, että kotikylä Tsernitsyn sai koulun, samoin Kannaksen koulut saivat häneltä tukea. Sergejeffin varoilla tuettiin erityisesti kouluruokailua. Viipurin venäläinen lyseo ja kansakoulu toimivat Suomen itsenäisyyden alkuvuosina pääosin kauppiaan lahjoitusten varassa. Hän lahjoitti myös puolen miljoonan suuruisen pohjarahaston korkeakoulun perustamiseen. Talvisodan jälkeen Sergejeffin omaisuudesta siirtyi pojan kautta testamenttilahjoituksella suuri osa Helsingin suomalaiselle kauppakorkeakoululle. Sama vastuullisuus jatkuu yrityksessä myös tänä päivänä. - On rauhoittavaa tietää toimivansa oikein, paremman maailman hyväksi, sanoo Petra Lepistö-Serko. Feodor Sergejeff tuki runsailla lahjoituksilla myös Kalevala-seuraa, Viipurin sivistyslaitoksia ja rahoitti urheilijoiden matkoja olympialaisiin. Suomen itsenäistyttyä Sergejeffin lahjoituksista hyötyivät tasapuolisesti niin suojeluskunta kuin työväenyhdistyskin. Omaa Kirkkoaan hän muisti mm. rakennuttamalla Ristimäen ortodoksisen siunauskappelin. Kauppias avusti usein myös yksityisiä ihmisiä, josta hauskana esimerkkinä oluttehtaan portille lauantaiaamulla ilmestyneille pyytäjille annettu markka. Suuri perhe Sergejeffin suurperheeseen kuului jo Feodorin aikoihin monia henkilöitä. Koti oli avoin kaikille. Paul Serko kertoo perheen olevan myös hänelle erityisen rakas. Sen vuoksi hän on suunnitellut suvulle myös oman vaakunan. Luterilaisuudesta huolimatta, perhe kokoontuu joka vuosi helmikuun toisena lauantaina Paulin isoisän isän, Feodor Sergejeffin panihidaan. Suvulla on Uspenskin katedraalissa myös oma ikoninsa, joka osaltaan kantaa perheen ortodoksista traditiota myös tuleville sukupolville. Sergejeffillä ei koskaan tulla unohtamaan kunniakasta, kauas kantanutta suvun historiaa. 11

12 Esipaimenelta Marttyyrit ja luostarikilvoittelijat Luostarielämän juuret ovat paljolti marttyyrikirkon ajassa. Sen minkä marttyyrit uhrasivat verellään, munkit ja nunnat uhrasivat kilvoittelullaan. Kun valtiokirkko muotoutui 300-luvulla, monet oppineetkin miehet ja naiset vetäytyivät luostarielämään. Siten he elämällään muistuttivat, ettei meillä täällä ole pysyväistä kaupunkia. Luostarikilvoittelijat olivat huutomerkki laitostuvalle valtiokirkolle. Marttyyreista ja luostarikilvoittelijoista ei ole väärin puhua samalla kertaa. Marttyyrit ovat aivan erityisesti Jumalan todistajia, munkit ja nunnat ovat heidän seuraajiaan. Marttyyrit kastettiin verellä, munkit ja nunnat askeettisella ponnistelulla. Askeesi ei ole vain hyveellisen elämän systeemi tai hyveellisen elämän filosofia. Kun se kehittyy mystiseksi ja eläväksi, siitä tulee rakkauden kautta aktiivista osallistumista Jumalan elämään Pyhässä Hengessä. Yksikään luostarikilvoittelija ei voi täysin elää itsekseen, vaikka kilvoitukseen kuuluukin eläminen siveellisessä puhtaudessa ja riippumattomuudessa. Kun munkki tai nunna on Jumalan rakkauden läpitunkema, hän myös rakastaa toisia ihmisiä, niin ystäviään kuin vihollisiaan, ja kaikkia luotuja olentoja. Iisak Syyrialainen on sanonut: Palaessaan rakkaudesta koko luomakuntaa kohtaan, ihmisiä, eläimiä, paholaisia, kaikkia eläviä olentoja kohtaan, munkki täyttyy siinä määrin armeliaisuudella, että hän rukoilee vieläpä luontokappaleidenkin puolesta. Omistautuminen luostarikilvoitteluun on kaikkina aikoina, ei vähiten omana aikanamme, merkinnyt asettumista alttiiksi myös aivan konkreettiselle marttyyriudelle. Sitoutuminen kirkon opetukseen ja ristin todistukseen voi johtaa marttyyriuteen myös maailmassa, ihmisten keskellä elettäessä. Vahva todistus tästä on Venäjän kirkon historia kommunismin kaudella. Vuonna 1927 Venäjällä oli toimivaa kirkkoa, vuonna 1940 näitä oli alle 500. Miljoonat kristityt, papit ja luostareiden asukkaat menehtyivät Stalinin vainoissa. On arvioitu, että vuosien 1917 ja 1935 välisenä aikana lähes pappia kohtasi ennenaikaisen kuoleman. Vainon kohteeksi joutuneitten munkkien ja nunnien määrää tuskin osaamme arvioida. Emme ulkopuolisina voi edes kuvitella sitä inhimillistä kärsimystä ja kidutusta, jota kristiveljiemme ja -sisariemme elämään tuolloin liittyi. Niinpä olemme omassa lähihistoriassamme joutuneet todistamaan lukuisia rajuja ja julmia marttyyrikohtaloita. Mutta olemme myös saaneet todistuksia tämän kärsimyksen ja kilvoittelun siunauksellisuudesta. Marttyyrius on keskittymistä olen- naisimpaan. Äärimmilleen ahdistettuna ihmisen on pakkokin oppia varjelemaan sydäntään. Ja paradoksaalisesti, vankilan rajattu tila monesti merkitsee suurinta mahdollista sisäistä vapautta. Kun kaikki on riistetty, otettu pois, jäljelle jää oleellisin. Marttyyrilta kaikki on mennyttä, paitsi sielun pelastus. Sitä kukaan ei voi ottaa pois. Kärsimys, jonka voisi ajatella tuottavan vain katkeruutta, muuntuu ristin totuuden todistajassa, marttyyrissa, kirkastavaksi, puhdistavaksi tapahtumaksi. Marttyyrin todistus ei ole argumentointia tai oikeassa olemista, vaan osallisuutta ristiin, ylösnousemukseen ja uuteen luomakuntaan. Marttyyrien todistuksella on näin myös vahva yhdistävä viesti eri kirkoissa. Canterburyn arkkipiispa Rowan Williams on todennut, että jos haluamme nähdä myötäelämisen, lähimmäisten auttamisen ja palvelemisen hengen heräävän uudelleen yhteiskunnassamme, on meidän ymmärrettävä, missä inhimillisen kauneuden ja arvokkuuden juuret pohjimmiltaan ovat. Ne ovat siinä marttyyrien todistuksessa, joka kertoo meille jotakin ainutkertaista inhimillisestä arvokkuudesta. Samalla marttyyrin todistus muistuttaa myös siitä, että ihmiset on luotu iloitsemaan. Iloitessamme luonnon kauneudesta ja maan antimista, kuten myös kun olemme iloisia luovuudesta ja inhimillisen kulttuurin saavutuksista, iloitsemme pohjimmiltamme Jumalan lahjoista. Ilomme on siis Jumalan ylistystä. Marttyyrien ja luostarikilvoittelijoiden uskontodistus kantaa. Se avaa jokaiselle, myös meille kristityille tänään, uuden, laajemman näköalan tarkastella maailmaa. Kristinuskon voitto on aina ollut erityisellä tavalla luopumisessa, kärsimyksessä ja uhrissa. Näin on myös omana aikanamme. Tie ylösnousemukseen kulkee yhä ristin kautta. Suuren viikon jumalanpalveluksissa tämä ristin totuus ja siunaus eletään vaikuttavasti todeksi. Pääsiäisen riemun lähtökohdan muodostaa edeltävä suuren paaston kilvoittelu. Siihen kuuluu oleellisena osana ankaraakin itsetutkistelua. Se ei aina ole helppoa. Mutta surumielisyydessään tämä itsetutkistelu synnyttää sisäämme sitä Kristuksen valoa, joka pääsiäisyön riemussa niin konkreettisella tavalla voittaa pimeyden. Tämän kirkastuneen pimeyden kohtaamiseen saamme paljon tukea marttyyrien ja luostarikilvoittelijoiden elämäkerroista ja opetuksista. Kristittynä omalla kohdallamme emme koskaan saa ulkoistaa luostariin kilvoittelua ja vapaaehtoista luopumista elämän paljosta tarpeettomasta puuhasta ja tavarasta. Mutta luostariväki antaa erinomaisen esimerkin omalle hengelliselle tiellemme. Valoisaa pääsiäisaikaa ja kevättä. 12

13 Pingstliturgin förrättas enligt den nya svenska översättningen på Den Heliga Treenighetens dag den 27 maj kl 10 i Uspenskijkatedralen. Gudstjänsten förrättas under metropolit Ambrosius ledning. I den deltar också den rumänska ortodoxa kyrkans biskop Macarie från Stockholm samt präster från både Finland och Sverige. Gudtjänsten visas i Yle Fem samma eftermiddag, samt förkortat i Sveriges tv på hösten. Liturgi på nutidssvenska på Pingsten Enligt den ortodoxa kyrkans tradition har alla rätt att tillbe Gud på sitt eget språk. Snart kan man göra det på en vacker idiomatisk nutidssvenska, som samtidigt är trogen den östkyrkliga liturgiska traditionen. På pingsten tas en ny översättning av Johannes Chrysostomos liturgi i bruk vid en televiserad gudstjänst i Uspenskijkatedralen, frukten av ett ambitiöst flerårigt projekt. Foto Vlada Wahlstén Chrysostomosliturgin skrevs på grekiska. De första svenska utgåvorna utkom i medlet av 1800-talet, men det är oklart om de någonsin använts i gudstjänstlivet. Mer inflytelserika har Tito Colliander och Christofer Klassons översättningar varit, utgivna 1958 i Helsing fors respektive 1973 i Stockholm. Men båda dras med innehållsliga brister och deras språkdräkt är ohjälpligt föråldrade. Behovet av en ny svensk översättning har varit uppenbart. Planeringen inleddes 2009 med metropoliten av Helsingfors Ambrosius välsignelse. Avsikten var från första början att arbetet skulle utföras av finlands svenska och rikssvenska krafter gemensamt, även om arbetet administrerats från Finland. Projektet har fått betydande finansiellt stöd av Föreningen Konstsamfundet, Svenska Kulturfonden samt Stiftelsen Tre Smeder. Gränsöverskridande arbete Projektet har letts av fader Mikael Sundkvist, teologie doktor, präst vid ortodoxa kyrkan i Vanda med också en bakgrund som kyrkoherde i Finska ortodoxa församlingen i Stockholm. Redaktionskommittén har haft två medlemmar från Finland fader Mikael själv och fader Sergius Colliander och två från Sverige, Michael Hjälm och Paul Nordgren. Också i de olika bredare referens grupperna och bland de otaliga sakkunniga som bidragit finns experter från båda sidor av Bottenviken. Hur har det samarbetet löpt? - Bra! En utmaning har varit att vi från Finland haft ett tydligt uppdrag och mandat av metropoliten: sök en så bra svenska som möjligt, säger fader Mikael. - De från Sverige har satt större vikt vid det förväntade mottagandet, vilket påverkat en del val. I Sverige finns grupper som bett på svenska på ett visst sätt i tiotals år och vant sig vid det. Andra svenskar inom olika nationella ortodoxa kyrkor kan känna sig främmande för uttryck som inte påminner om det vana slaviska, serbiska eller grekiska. - Vi ställdes ofta inför frågan hur lösgöra sig från de äldre översättningarna, där rytmen, satskonstruktionen och Översättningsprojektets ledare fader Mikael Sundkvist förrättar liturgi för huvudstadsregionens svenska ortodoxa skolelever på Klara Torsdagen uttrycken ofta kan vara konstig. Utmaningen var att finna uttryck på fungerande nusvenska där grekiskan inte lyser igenom, men som samtidigt är troget den ortodoxa andan, förklarar fader Mikael. En unik prestation Nyöversättningen godkändes för bruk tills vidare av kyrkans biskopsmöte den 27 mars. Ambrosius är nöjd. - Översättningen är en unik prestation av två orsaker. För första gången någonsin har liturgin översatts till svenska av Nordens främsta experter. Samtidigt är detta Finlands ortodoxa kyrkas bidrag till hela Skandinavien, säger han. Max Arhippainen (ordförande för Ekdosis rf, som har haft hand om projektstyrningen och administrationen i Finland) 13

14 Страницы на русском языке Текст и фото Николай Тарунтаев Приходу 185 В этом году Хельсинкскому православному приходу исполняется 185 лет. Став столицей Финляндии, Гельсингфорс не имел ни одного православного храма, где смогли бы собраться все православные прихожане. Имелись церкви полковые, госпитальные, но они были слишком малы для того количества верующих, которых к тому времени насчитывалось уже более 200 человек, что составляло 3% населения столицы. Свой храм стал необходим, и его решили построить в незастроенном тогда центре города, где возвышалось только здание Сената. Собранные на его постройку 10 тыс. рублей прихожане передали генерал-губернатору города А.А.Закревскому, который выделил из казны ещё 40 тыс. рублей. 5 августа 1824 года Синод одобрил проект архитектора К-Г. Энгеля, а 28 апреля 1825 года А.А. Закревский положил закладной камень в фундамент будущего ампирного храма. Строительство велось под руководством военного инженера генерал-майора Штрейтерфельдта. Подряд на постройку принял на себя коммерции советник Егор Ушаков, который и стал потом первым церковным старостой. В постройке храма принимали участие все верующие. С острова Уттер был «Однажды храм навестила делегация из Голландии во главе с её послом и премьер-министрами. Увидев храмовые иконы и их возраст, они заявили, что подобные ценности в их стране хранятся только в музеях!» привезён вырубленный гранит для облицовки фундамента, а кирпич на его постройку доставил с собственного кирпичного завода сам Е.Ушаков. И вот, 14 августа 1827 года состоялось его торжественное освящение. При стечении большого количества прихожан, построенных в шеренгу войск и местных жителей, его совершил епископ Ревельский, викарий СПб, Никанор. Ранее таких торжеств финны не видели в течение всей своей жизни. О нём вспоминали потом много лет. В 1831 году церковь впервые посетил российский император. Экипаж Николая I остановился у ворот храма, а на паперти его встретил настоятель о. А.Малозёмов в полном облачении, святой водой и крестом в руках. Государь приложился к кресту и был окроплён святой водой. А в 1876 году состоялось одно из самых знаменательных событий в истории храма, когда его посетил Император Александр II вместе со своим сыном, цесаревичем Александром (будущим Императором Александром III), и 8- летним внуком Николаем (будущим Императором Николаем II). С годами приход разрастался. В 1868 году был освящён Успенский собор, который стал главным собором прихода. В октябре 1913 года было построено и освящено здание, где разместились 14

15 30 ЛЕТ СТАРОСТОЙ В день входа Господня в Иерусалим, первого апреля с.г., прихожане Свято-Троицкой церкви пели «Многая лета» Герману Меррасу. Ровно 30 лет назад он стал старостой этого храма. Герман вырос в церкви. Его отец, Лев, был настоятелем в Лаппеенранта. Герман там еще привык к службам на церковно-славянском языке, и когда в 90-х годах церковно-славянские службы перешли из Успенского кафедрального собора в Свято-Троицкую церковь, это понравилось ему. «Приход пришёл за мной», шутит Герман. Спрашиваю, что за время добровольного его служения особенно запомнилось? - Самые дорогие воспоминания - все относятся к большим церковным и престольным праздникам, - говорит Герман. - Надолго запомнится Благовещенье, 25 марта сего года, когда греки, сербы и русские служили вместе. Свято-Троицкая церковь особенная и уникальная во всём православном мире она интернациональная! В этом году исполнится 40 лет с того дня, как Герман стал учительствовать в школе, и продолжает трудиться в Киркконумми. Пожелаем ему многая и благая лета! Текст Влада Валстен Фото Паси Пейпонен Крестный ход в Свято-Троицкой церкви в конце 80-х годов. Слева в чёрном костюме Герман Меррас. детский дом, дом престарелых и церковь во имя мучениц Веры, Софии, Надежды и Любви. Ильинская церковь на православном кладбище была построена в 1958 году. С 1827 года по настоящее время в приходе работали 14 настоятелей, но о судьбе двоих из них хотелось бы сказать отдельно. С 1935 по 1944 годы настоятелем прихода был протоиерей Симеон Окулов. Но годы его служения совпали с тяжёлым временем войны. В феврале 1944 года, после длительной ночной бомбардировки, которую он переждал в бомбоубежище Кафедрального собора, о Симеон вернулся в свою квартиру в приходской дом с тем, чтобы пойти в Св.-Троицкую церковь на венчание. Но на Унионской улице (Unioninkatu) сердце настоятеля не выдержало, и он упал замертво. Ему было всего 53 года. С 1914 по 1917 гг. настоятелем прихода был протоиерей Александр Хотовицкий (причислен к лику святых в 1994 г.). По его инициативе был создан Приходской листок, который выпускается и сейчас. В Св.- Троицкой церкви и Успенском соборе в 1916 году была установлена Голгофа. В тяжёлые годы Великой войны осуществлялась опека прихожанами над ранеными воинами, которые находились на излечении в гельсингфорских госпиталях. Он стал последним настоятелем Хельсинкского православного прихода времён Российской империи. На день своего 185-летия Хельсинкский православный приход насчитывает почти 20 тысяч прихожан. Настоятель Маркку Салминен, 24 священника и 10 дьяконов ведут в нём свои службы, а 12 регентов управляют церковными хорами. Хочу пожелать нашим прихожанам успешно отметить юбилей нашего прихода и успешно отпраздновать 200-летие Хельсинки, как столицы Финляндии. 15

16 Isä Timo kertoo, että seurakuntaan liittyy hänen osaltaan neljä vaihetta: Ensimmäinen vaihe oli Tarjan kanssa tutustuminen ortodoksisuuteen ja seurakuntaan ja siihen liittyminen. Toinen vaihe oli 10 vuoden ajanjakso metropoliitta Johanneksen sihteerinä. Seurakunnan pappina työskentely ja samalla uusi näkökulma suhteessa seurakuntaan oli kolmas vaihe, ja nyt eläkkeellä ollessa on menossa taas uusi vaihe seurakunnan elämään osallistujana. Tarja aloitti uskonnonopetuksen 1970-luvun alussa, ja jatkoi työtään vuoteen 2005 asti kasvattaen monta uutta sukupolvea ortodokseja samalla osallistuen monin tavoin aktiivisesti erilaisiin uskonnonopetuksen foorumeihin. Hän kirjoitti uskonnon oppikirjoja. Seurakuntalehden toimittaminenkin tuli hänelle tutuksi. Lähetyspiiri oli Tarjalle vuosia tärkeä toimintaympäristö. Isä Timon toimiessa pappina Tarjan vastuulla oli myös pappilan kodinhoito ja neljän lapsen kasvattaminen. Molempien opiskeltua teologiaa Timo ja Tarja olivat 60-luvun alussa töissä Johanneksen seurakunnassa. Samaan aikaan he kiinnostuivat ortodoksisuudesta ja alkoivat käydä jumalanpalveluksissa, ensin Kolminaisuuden kirkon suomenkielisissä palveluksissa ja sitten Uspenskissa, slaavinkielisissä palveluksissa. Yhteyksiä ja tuttavuuksia seurakuntaan alkoi muodostua - Kirill Gluschkoff, aktiivinen venäjänkielinen nuori ja hänen tuleva vaimonsa Marianne Flinckenberg ottivat heihin yhteyttä. Ystävyys syntyi. Aktiivinen 60-luku Venäjänkieliset nuoret olivat aktiivisia ja järjestivät itse itselleen toimintaa. He pitivät nuorisokerhoa, järjestivät kokouksia, näytelmiä, juhlia ja ruokailuja. Toiminta oli uutta, sillä suomenkielisillä oli oma nuorisotyönsä ja vanhat venäjänkieliset eivät järjestäneet nuorisotoimintaa. Alexander Korelin ja Mikael Kriisin olivat uuden aktiivisen toiminnan keskushahmoja, mukana olivat TEKSTI MARIA LAMPINEN KUVAT TIINA MAKKONEN Puoli vuosisataa Isä Timo ja Tarja, seurakuntalaisten hyvin tuntema pariskunta, asettuu kirjojen, kukkien ja ikonien keskelle kodissaan pappilatalossa muistelemaan lukuja. Kissat pyörivät pöydän ympärillä. 16

17 seurakunnassa { } 60-luvulla ryssänkuvat muuttuivat yleisessä kielenkäytössä ikoneiksi, niitä alettiin arvostaa. Tatjana Wilenius ja Wladimir Sobolew, Mika Artala ja monet muut myöhemmät vaikuttajat. Suomenkielisyydestään huolimatta Lehmuskosket olivat tervetulleita mukaan. Slaavilaiset ortodoksit olivat hyvin aktiivisia, ja saivat ihmiset mukaan myös seurakunnan vaaleissa. Tästä syystä tuohon aikaan seurakunnan luottamuselimissä enemmistö olikin venäläistaustaisia, muistelevat Lehmuskosket. Kielirajat olivat aika tiukkoja. Isä Timo kertoo, kuinka 60-luvulla ortodoksisuus alkoi olla huomattavasti salonkikelpoisempaa kuin aiemmin. Ikonimaalaus ja kirkkomusiikki alkoivat tulla tunnetuiksi yhtenäiskulttuurin murtuessa, ja ortodoksisuus sai uudella tavalla hengitystilaa. Ryssänkuvat muuttuivat yleisessä kielenkäytössä ikoneiksi, niitä alettiin arvostaa. Ekumenia voimistui ja ekumeeniset rukousviikot alkoivat. Luterilaiset papit tulivat uudella tavalla tietoiseksi ortodoksisuudesta. Levytyksiä ortodoksisesta kirkkomusiikista tehtiin, Collianderin kirjat suomennettiin. Ortodoksi saattoi olla koulussa aika hiljaa omasta uskostaan, mutta 60-luvun moniarvoisuus toi isä Timon mukaan vapautta. - Uudessa henkisessä ja poliittisessa kulttuurissa itäistä kulttuuria ja sivistystä alettiin arvostaa enemmän, ja ortodoksisuus koki saman. Yhteiskunta hyväksyi itäistä perintöämme uudella tavalla, mutta kirkon sisällä ei osattu tätä oikein ymmärtää, miettii isä Timo, joka itsekin on hengeltään 60-lukulainen. Moni ihminen koki, että vanhat hyvät arvot, koti, uskonto ja isänmaa romutettiin. Seurakunnassa toimi tuolloin kirkkoherrana isä Mikael Kasanko, ja muina pappeina isä Niilo Karjomaa, isä Arvi Karpov ja värikäs isä Tapani Repo. 60-luvulla Helsingin lisäksi seurakunnassa toimitettiin jumalanpalveluksia Järvenpäässä ja satunnaisesti Hangossa. Silloin perustettiin myös Lohjalle toimintakeskus Länsi-Uudenmaan työtä varten ja sen ensimmäiseksi papiksi tuli isä Aleksander Korelin.Isä Teppo Siili 17

18 modernisoi ja järjesti seurakunnan nuorisotyötä vaimonsa Pirkon kanssa luvulla isä Timo muistaa käyneensä ensimmäistä kertaa Läyliäisissä, nuorisolle rakkaassa Kaunisniemen leirikeskuksessa. Tuolloin mukana oli myös Aki Houtsonen ONL:sta. Lehmuskosket muistelevat monia 60-luvun toimijoita seurakunnassa. Seni Haapimaa oli tuolloin uskonnonopettaja ja keskeinen vaikuttaja alalla. Pauli Koukkunen toimi kanttorina, ja Uspenskin katedraalissa oli kanttorina Peter Mirolybov. Kriisin ja Korelin ennen papiksivihkimistään. Siina Taulamo oli legendaarinen lähetystyön käynnistäjä koko Suomen ortodoksisessa kirkossa. Kirkkokahveja ja muita viikoittaisia yhteisiä tapaamisia ei ollut samalla tavoin kuin nykyisin, mutta tiistaiseura ja torstaikerho sekä Ortodoksinen Ylioppilasliitto toimivat Helsingissä. Suomenkielistyvä 70-luku 60- ja 70- luvun vaihteessa kirkkoherra Kasanko jäi eläkkeelle ja isä Alexander Korelin tuli seuraajaksi. Isä Teppo Siili liitti Lehmuskosket ortodoksiseen kirkkoon v Pieni Marija-tytär liittyi vanhempien mukana. Isä Timon ja Tarjan ortodoksisiksi kummeiksi tulivat Kirill ja Marianne. Ortodoksiksi kääntyminen oli siihen aikaan harvinaista. Lehmuskoskilta kyseltiin, oliko heidän suvuissaan ortodokseja. Kirkkoon liittyjiä kutsuttiin käännynnäisiksi, ja ajateltiin, etteivät he välttämättä ymmärrä ortodoksisuutta. Aikaisemmista liittyjistä Tito Colliander oli tunnetuin. Valitettavasti hyvin monet ortodoksit kääntyivät siihen aikaan luterilaiseksi. Kolminaisuuden kirkossa oli harrasta seurakuntaväkeä, ja sieltä löytyi myös ystäviä ja myöhemmin perheen muille lapsille kummit. Tarja muistelee, että välillä oli vaikeaa saada vilkkaita lapsia pysymään tarpeeksi hiljaa jumalanpalveluksissa. Suomalaiset ortodoksit aktivoituivat ja 1970-luvulla tuli ensimmäisen kerran suomenkielisten enemmistö hallintoelimiin. Kielimuurit alkoivat murentua. 70-luvulla seurakunta kasvoi ja toimipisteiden määrä lisääntyi. Vaikka kirkkoja ei vielä ollut, Tikkurilassa ja Tapiolassa toimitettiin jo palveluksia, samoin kuin Porvoossa sekä hautausmaan kirkossa. Keskustan seurakuntasali oli ollut vuokrattuna, ja se saatiin takaisin. Seurakunta käytti paljon rahaa lapsiin ja nuoriin. Uskonnonopetukseen panostettiin ja maksettiin suuri osan uskonnonopettajien palkoista. Perustettiin paljon kerhoja, ja seurakuntalehti Uskon Viesti oli laajentunut. Ikävä kriisi, josta seurakunta sai julkisuutta, oli Pappilatalon saneeraus, jossa tilavat asunnot pilkottiin pienemmiksi. Sakramenttien toimittamisessakin tapahtui muutoksia. Sairaanvoitelun sakramentin toimittaminen alkoi palautua seurakuntaan. Suurin muutos oli vuoden 1971 uudistus, että synnintunnustus ei ollut pakollinen ehtoollisella käydessä. Tämä aiheutti seurakuntalaisissa hämmennystä. Se merkitsi isä Timon ja Tarjan mukaan ehtoollisellakäynnin selkeää lisääntymistä, mutta toisaalta synnintunnustuksella käymisten vähenemistä. Silloin koululaisten jumalanpalveluksen aikana papit saattoivat ottaa lapsia koko palveluksen ajan synnintunnustukselle. Nykyisin ei näin enää toimita. Lehmuskosket muistelevat, että 60- ja 70- luvuilla paastoaminen oli vähäistä, johon varmasti vaikuttivat seka-avioliitot. Oli perheitä, joissa paastottiin, mutta siitä ei tehty numeroa. Nykyisin aktiiviset seurakuntalaiset tajuavat paaston, ja olisivat loukkaantuneita, jos paastoaikana tarjottaisiin seurakunnassa liharuokaa, miettivät Lehmuskosket. hyväksyvä 80-luku Isä Timo vihittiin papiksi 1980 ja toimi seurakunnassa uskonnonopettajana ensimmäisen pappisvuotensa ajan. Isä Tapani Revon kuoltua kesällä 1981, isä Timo valittiin seurakunnan toimeen ja perhe muutti pappilataloon. Oli historiallista, että isä Timon valinnan yhteydessä seurakunnan venäläiset äänestivät suomenkielistä pappia. - Näin tehtiin ehkä ensimmäistä kertaa, isä Timo kertoo. Papiston elämä oli toisenlaista kuin nykyisin, vapaata oli vain päivä viikossa, jos mahdollista. Jumalanpalvelusten toimittamista vapaapäivinä ei laskettu työksi. Isä Timon mielestä työ oli usein uuvuttavaa, mutta myös tavattoman palkitsevaa. Mieluisaksi tehtäväksi tuli myös katekumeenikerhon vetäminen, sekä ruotsinkielinen toiminta. Isä Alexander veti seurakunnassa käynnistettyä raamattupiiriä. Muuta toimintaa oli jo paljon: Isä Juhani Härkin uudisti nuorisotyötä ja Kaunisniemeen rakennettiin kirkko. Petter Martiskainen oli nuorisotyöntekijä, ja seurakunnassa oli oma nuorisopappi. Tarja oli nuorisotyöaktiivi, ja muistelee, miten leirejä vedettiin pienellä porukalla. Klaudia Koukkunen toimi emäntänä, eikä silloin tunteja laskettu. Seurakunnassa sai tehdä todella monenlaista vapaaehtoistyötä. Diakoniatyö oli silloinkin toimivaa ja hyvää, pioneerityötä, sekä palkallista ja varsin uhrautuvaa luvulla oli jo hyvin hyväksyttyä kääntyä ortodoksiksi, toteavat isä Timo ja Tarja. Eläkkeellä olevat Lehmuskosket ovat mukana edelleen aktiivisesti seurakunnan toiminnassa, mutta nyt seurakuntalaisina osallistuen toimintaan voimiensa mukaan, kertoo Tarja tapaamisen lopuksi sohvalla istuen ja kissaa silittäen. Ilta hämärtyy, ja isä Timo käy lepäämään. Uusi lapsenlapsi on syntynyt tällä viikolla, nuorin seitsemästä. 18

19 LITURGIA RUOTSIKSI Helluntaina Uspenskin katedraalissa toimitetaan poikkeuksellisesti liturgia ruotsiksi. Tilaisuus on ainutlaatuinen, sillä silloin kuullaan ensimmäisen kerran uusi ruotsinnos Johannes Krysostomoksen liturgiasta, jonka piispankokous on vastikään hyväksynyt koekäyttöön. Käännöstyö kesti kaksi vuotta. Työtä tehtiin monessa vaiheessa ja siihen osallistui monia ihmisiä sekä kirkon sisältä että sen ulkopuolelta Suomesta ja Ruotsista. Rahoitus työhön tuli suomenruotsalaisilta säätiöiltä. - Kyllä se oli tosi iso urakka, toteaa teologian tohtori, pastori Mikael Sundkvist, joka toimi projektin johtajana. Tähän asti käytössä on ollut kaksi ruotsinkielistä liturgiatekstiä, jotka molemmat on käännetty kirkkoslaavista. Uusin käännös on tehty suoraan alkukielestä eli kreikasta. Uusi käännöstyö käynnistyi siten, että filologi teki alkukielisestä tekstistä tekstianalyysin. Sen jälkeen tekstistä teetettiin kaksi täysin toisistaan riippumatonta raakakäännöstä. Niiden pohjata lähdettiin työstämään erilaisten välivaiheiden kautta valmista tekstiä. - Aiemmat käännökset olivat vanhahtavia ja osin epätarkkoja. Metropoliitta Ambrosius on koko ajan ollut aktiivisesti mukana seuraamassa käännöstyön edistymistä, isä Mikael kiittelee. Kiitosta tulee myös metropoliitalta: Käännös on uniikki saavutus kahdesta syystä. Nyt ensimmäistä kertaa historiassa on ortodoksisen liturgian kään- Prästen ber stilla: Till dig, människoälskande Herre, överlämnar vi hela vårt liv, till dig sätter vi vårt hopp. Vi åkallar dig, bönfaller och ber: gör oss värdiga att vid detta heliga och andliga bord med rent uppsåt ta del av dina himmelska och vördnadsbjudande mysterier, till förlåtelse för våra synder och felsteg, till gemenskap med den Helige Ande och arvsrätt till himmelriket, till frimodighet inför dig, men inte till dom eller fördömelse. Högt: Och gör oss värdiga, Herre, att utan fördömelse frimodigt kalla dig, himmelske Gud, för Fader och säga: Prästen: Frid med er alla. Kören: Och med din ande. Diakonen: Böj era huvuden inför Herren. Kören: Inför dig, Herre. Ruotsinkielinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden päivänä klo 10 Uspenskin katedraalissa. Palvelus toimitetaan metropoliitta Ambrosiuksen johdolla. Siihen osallistuu papistoa sekä Ruotsista että Suomesta. Paikalla on myös Romanian ortodoksisen kirkon piispa Macarie Tukholmasta. nös tehty ruotsin kielellä pohjoismaiden parhaiden asiantuntijoiden voimin. Tämä on samalla Suomen ortodoksisen kirkon kontribuutio koko Skandinaviaan. Toiseksi, jakamattoman kirkon perinteen mukaan kristittyjen tulee aina saada ylistää Jumalaa omalla äidinkielellään. Kirjailija Johannes Salminen on sanonut: Ortodoksinen liturgia on Bysantin ja Kreikan hengellisen kulttuurin syvin ja elävin ilmaus nyky-suomessa. SYKSYLLÄ POHJOISMAIHIN Vaikka käännöstyön on tilannut Suomen ortodoksinen kirkko, on se herättänyt kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa. Yleisradion ruotsinkielinen kanava Yle Fem ehdotti, että uudelleen käännetty liturgia televisioitaisiin. Esitysajaksi toivottiin helluntaita ja paikaksi Uspenskin katedraalia. Sekä piispa että kirkkoherra hyväksyivät ehdotuksen. Yle Fem esittää liturgian kanavallaan heti helluntaina puolitoistatuntisena lähetyksenä. Ruotsin TV-yhtiö SVT editoi lähetyksestä 45 minuuttia kestävän koosteen, jota esitetään syksyllä muissa Pohjoismaissa. Tämä käännöstyö on valmis, mutta ruotsinnokset jatkuvat. - Tarkoitus olisi kääntää kirkollisia tekstejä lisää ja julkaista sitten kokonainen ruotsinkielinen käsikirja, Mikael Sundkvist suunnittelee. Ruotsinkielisestä liturgiasta kerrotaan myös ruotsiksi sivulla 13. TIINA MAKKONEN 19

20 Helsingin ortodoksinen seurakunta 185 vuotta Kesän temppelijuhlat seurakunnan alueella Merkkivuoteen liittyy varsinaisia juhlapraasniekkoja, mutta juhlavuoden on tarkoitus näkyä kesän kaikissa praasniekoissa. JUHLAVUODEN ESIJUHLA To Tikkurilan Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon praasniekka Samalla juhlitaan sitä, että Tikkurilan kirkon valmistumisesta on tullut kuluneeksi 15 vuotta. SEURAKUNNAN 185-VUOTISJUHLA Su Pyhän Kolminaisuuden kirkon praasniekka ja kirkkorakennuksen 185-vuotisjuhla Pe klo parastasis (sl) La klo liturgia ja litania (sl) La klo seppelten lasku ja litania (su/sl) hautausmaalla La klo juhlavigilia (sl) Su klo 9.00 vedenpyhitys Su klo klo 9.30 liturgia, ristisaatto ja Unioninkadun siunaaminen (su/sl). Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston kanssa. Su juhlapalveluksen jälkeen pihajuhla Pyhän Kolminaisuuden kirkon pihalla (ruokailu ja ohjelmaa) Su n. klo helluntain ehtoopalvelus (su/sl) PÄÄTÖSJUHLA Ke Uspenskin katedraalin praasniekka Ti klo litaniat haudoilla hautausmaalla Ti klo juhlavigilia (su/sl), minkä jälkeen teeilta Uspenskin kryptassa ja pihassa Ke klo 9.30 liturgia, ristisaatto ja vedenpyhitys (su/sl), minkä jälkeen praasniekkajuhla Uspenskin katedraalin pihalla Ke klo akatistos (su/sl) Pyhän Kolminaisuuden kirkossa To klo 20 Uspenie-vokaalidraama Uspenskin katedraalissa JÄLKIJUHLA To Mellunmäen Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin praasniekka 20

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU Ortodoksinen seminaari, lokakuu 2014 LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT Tekstit: www.ortodoksi.net Liturgiset tekstit Ohjeet: www.ort.fi/seminaari Seminaarin jumalanpalvelusten ohjeita ja tekstejä RAAMATTU Raamattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa

Lisätiedot

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 ekumenia Piispat ekumeniasta 8 ekumenia Perheessä 10 ekumenia Toiminnassa 12

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta

Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta 1 Sisällys Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta... 3 1 Kirkkoherran katsaus vuoteen... 4 2 Seurakunnan vuosi 2013... 5 Kirkon 90-vuotisjuhla ja patriarkka Bartolomeoksen vierailu seurakunnassa...

Lisätiedot

Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto. Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A

Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto. Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1 A Helsingin seurakuntayhtymä Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto KOKOUSKUTSU Aika 18.11.2014 klo 18:00 Paikka Lisätietoja Osallistujat Este Lauttasaaren kirkon seurakuntasali, Myllykallionrinne 1

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

KULTTUURIKESKUS SOFIAN YSTÄVÄYHDISTYS RY

KULTTUURIKESKUS SOFIAN YSTÄVÄYHDISTYS RY KULTTUURIKESKUS SOFIAN YSTÄVÄYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2012 1. HALLITUS 2. JÄSENISTÖ 3. TALOUS 4. TIEDOTTAMINEN JÄSENISTÖLLE 5. TOIMINTA 5.1. Tavoite 5.2. Palveluista tiedottaminen 5.3. Hartauselämä

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2 ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x HATTULAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokous N:o 11-2015 Aika 09.12.2015 kello 18.00 19.30 Paikka Virastotalo Läsnä Puheenjohtaja Järvinen Virpi Varapuheenjohtaja Lilja Lasse J Jäsenet Ahonen Arto,

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11 HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11 Sisällys 3 TOIMITTAJALTA 4 KIRKKOHERRALTA 5 AJANKOHTAISTA 6 PIISPOJEN JOULUTERVEHDYKSET 8 KIRKOLLISKOKOUKSEN ANTIA 10 JOULU MARIAN KANSSA

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Arkkimandriitta Sergei: Uuden Valamon ja Konevitsan luostarien välinen ystävyys

Arkkimandriitta Sergei: Uuden Valamon ja Konevitsan luostarien välinen ystävyys Arkkimandriitta Sergei: Uuden Valamon ja Konevitsan luostarien välinen ystävyys Valamon ja Konevitsan luostareilla on niiden pitkän historian ja maantieteellisen läheisyyden vuoksi ollut paljon yhteistyötä.

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 Kirkkovaltuusto 01.12.2008 PÖYTÄKIRJA 17.12.2008. Hannu Luostarinen

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 Kirkkovaltuusto 01.12.2008 PÖYTÄKIRJA 17.12.2008. Hannu Luostarinen MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 11 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Ke klo 19.00 20.30 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Pauli Hujanen Matti Loponen

Lisätiedot

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 patriarkka ja suomen kirkon juhlavuosi 10 viron kirkko juhlavuonna 12 esipaimenelta

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot