VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄISTÖ 2014 2015. Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa"

Transkriptio

1 VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa Kaste ohjelma

2 Sisällys ALUKSI HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN Toimintaympäristö ja toiminta-alue Pohjois- Karjala Etelä- Savo Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Orava Saumuri Muut hankeyhteistyökumppanit KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE Väkivallan ehkäisytyön hanke Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Turvakotitoiminta ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA Väistön tavoitteet Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Haja-asutusalueen turvakotimalli Palvelukeskustoiminnan käynnistäminen Pohjois-Karjalassa Etelä-Savon osaamiskeskus Väistön toteutusstrategia Väistön odotetut vaikutukset HANKKEEN ORGANISAATIO Ohjausryhmä Hankkeen työntekijät HALLINNOINTI JA TALOUS TIEDOTTAMINEN, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Tiedottaminen Raportointi Arviointi LÄHTEET

3 ALUKSI Lähisuhde- ja perheväkivalta ja sen mukanaan tuomat ongelmat on tunnustettu laajaksi ongelmaksi niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Toimenpiteitä lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin väkivallan uhreille tarjottavat palvelut ja niiden alueellinen jakautuminen on hajanaista (sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012). Yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että eri viranomaiset tekevät lähi- ja perheväkivaltatapauksissa töitä toisistaan tietämättä. Yhteistyön muotoja on paikallisesti kehitetty, mutta varsinaista yhteistoiminnallisen osaamiseen kehittämiseen ei ole systemaattisesti päästy. Viranomaisten käsitykset toistensa toiminta- mahdollisuuksista ovat puutteelliset. Perusongelmana on ollut, että perheväkivallan ehkäisy ei ole kuulunut minkään viranhaltijan tehtäväkenttään, eikä johtamis- tai esimiesvastuita ole määritelty. Itä-Suomen alueella on vuosien aikana toiminut joitakin väkivallan vähentämiseen tähtääviä hankkeita, mutta niiden juurtuminen on ollut haasteellista (ks. Väyrynen ja Jämsén 2012, s. 6-8). STM:n sekä THL:n suosituksena onkin, että kunnissa tai alueellisesti olisi olemassa erillinen väkivaltatyön koordinaattori, joka toimii tiedottajana, konsultointiapuna ja kouluttajan muille kunnan viranhaltijoille lähisuhde- ja perheväkivalta-asioissa. Viranomaisyhteistyön puutteiden lisäksi merkittäväksi ongelmaksi koetaan väkivaltaa kohdanneiden erityispalveluiden, kuten turvakotien puute. Tämä epäkohta on nostettu esille myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta koskevassa määräaikaisraportissa (2008). Suomessa on 21 turvakotia, joista Itä- ja Pohjois- Suomessa on vain muutama. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien mahdollisuudet avun saantiin vaihtelevatkin suuresti riippuen asuinkunnasta. Maakuntien sisällä palvelutarjonnan vaihtelut ovat edelleen suuria ja varsinkin haja-asutusalueiden asukkaiden palvelut voivat olla todella puutteelliset. 3

4 1. HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN 1.1 Toimintaympäristö ja toiminta-alue Itä-Suomen Väistö toimisi vuosina kahtena alueellisena osakokonaisuutena. Toinen osakokonaisuus toimii Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja toinen Etelä-Savon alueella. Molemmissa toiminta-alueissa noudatetaan sekä nykyisiä poliisilaitosrajoja että sosiaalipäivystysalueen rajoja. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon poliisilaitosten yhdistyminen vuoden 2014 alusta Itä- Suomen poliisilaitokseksi luonee uusia haasteita alueelle ja paineita palvelualueen laajentamiselle. Pohjois-Karjalan alueelta hankkeeseen osallistuvat Joensuun ja Kontiolahden SOTE- yhteistoiminta-alue, Outokumpu (liittyy Joensuu-Kontiolahti yhteistoiminta-alueeseen v. 2014), Liperi, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka, Valtimo, Nurmes, Lieksa, Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi sekä Heinävesi. Etelä-Savon alueella hankkeeseen osallistuvat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat eli Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa, Kangasniemi ja Mäntyharju sekä muista kunnista Savonlinna ja Pieksämäki Pohjois- Karjala Pohjois- Karjalan maakunnassa on 13 kuntaa. Asukkaita Pohjois- Karjalassa on ja maakunnan asukasluvun ennustetaan tulevina vuosina vähenevän siten, että vuonna 2030 asukkaita olisi noin Maakunnan väestönkasvu keskittyy Joensuuhun ja sitä ympäröiville alueille. Väestö ikääntyy siten, että vuonna 2025 noin joka kuudes pohjoiskarjalainen on yli 75-vuotias. Väestön ikääntyminen, väestön keskittyminen Joensuun seudulle sekä pitkät etäisyydet vaikuttavat oleellisesti tapaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden palvelurakenneratkaisuissa on mainittu useasti todennäköisenä ratkaisuvaihtoehtona ns. vastuukuntamallia, jossa Joensuulle kaavaillaan vastuukunnan roolia. Joensuu vastaa jo nykyisin useamman kuin joka 4

5 toisen pohjoiskarjalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista ainakin osittain (STM: selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi ). Samoista syistä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisujen tulee koota, ei hajauttaa taloudellisia, henkilöstö- ja osaamisresursseja. Tämä sama koskee myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille tarjottavia palveluita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietojen mukaan haasteita palvelujärjestelmälle aiheuttavat muun muassa yläkouluikäisten psykososiaaliset ongelmat (yksinäisyys, masentuneisuus jne.), nuorisotyöttömyys, perheiden pienituloisuus, mielenterveysongelmat sekä päihteiden käyttö. Kaikissa näissä osa-alueissa Joensuun tilanne näyttää huonommalta verrattuna vertailukaupunkeihin ja ne osoittavat, että riskitekijöitä perhe- ja lähisuhdeväkivallan esiintymiseen on paljon. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäistytyö edellyttää sekä erikoistunutta osaamista, että kuntien perustason osaamisen vahvistamista. Perustason osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimet kohdennetaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason henkilöstöön (sosiaalityö, neuvola, kotipalvelu, päivähoito jne.) ja erityisosaamista vaativa palvelu olisi saatavilla Joensuusta. Joensuussa toimi vuosina Ansa-Projekti, jonka aikana luotiin Joensuun malli lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi. Mallissa annettiin toimintaohjeet eri viranomaisille akuutin- ja eiakuutin lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja katkaisemiseen. Myös muilla ympäristökunnilla on luotuna vastaavanlaisia malleja, mutta ne eivät ole juurtuneet riittävässä laajuudessa kuntien toimintakenttiin. Joensuun ja Kontiolahden seudulla perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen on haettu uuden tyyppisiä ratkaisuja kesällä 2012 THL:n tuella alkaneen väkivallan ehkäisytyön hankkeen avulla. Kehittämistyössä on panostettu viranomaisten koulutukseen tunnistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan merkit, erityisasiantuntijuuden tarjoamiseen viranomaisille sekä osaamisen lisäämiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakasprosessien koordinoinnissa perheväkivaltatapauksissa. 5

6 Perheväkivaltaan liittyvät rikosilmoitukset ovat pysyneet Pohjois-Karjalassa viimeisen viiden vuoden aikana lukumääriltään melko samansuuntaisina. Sen sijaan siihen liittyvissä hälytystehtävissä on nähtävissä selkeää kasvua (Taulukko 1). Tämä selittyy osittain, joskaan ei kokonaan sillä, että rikosilmoitukset tilastoidaan poliisin tilastointijärjestelmään ja hälytystehtävät hätäkeskuksen tilastointijärjestelmään. Vuoden 2013 ensimmäisen neljän kuukauden aikana on kuitenkin nähtävissä selkeää kasvua perheväkivaltatilanteiden osalta. Poliisin tilastojen mukaan perheväkivaltatapaukset ovat nousseet vuoden ensimmäisellä kolmanneksella jopa 250 % (taulukko 2). Taulukko 1. Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen tilastot perheväkivaltaan liittyvistä rikosilmoituksista ja kotihälytystehtävistä Yhteensä RIKOSILMOITUKSET HÄLYTYSTEHTÄVÄT Taulukko 2 Perheväkivaltatapausten kasvu Pohjois-Karjalassa vuonna 2013 Perheväkivaltatehtävät lisäys verrattuna keskiarvoon Ilomantsin poliisiasema % Joensuun pääpoliisiasema % Kiteen poliisiasema % Lieksan poliisiasema % Nurmeksen poliisiasema % Yhteensä % 6

7 1.1.2 Etelä- Savo Etelä-Savon maakunnassa on 14 kuntaa ja asukkaita yhteensä Etelä-Savossa on kolme kaupunkia (Mikkeli asukasta, Savonlinna asukasta ja Pieksämäki asukasta) ja loput 11 ovat maalaiskuntia. Maakunnan väestökehitys on alaspäin ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä Etelä-Savossa laskee vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen. Etelä-Savon haasteena on väestön ikääntyminen. Vuonna 2011 väestöstä yli 65-vuotiaita oli 24 prosenttia ja tämän oletetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 36 prosenttiin. Ilmoitettuja väkivaltarikoksia Etelä-Savon poliisilaitoksen alueella on vuosittain Ilmoitettuja perheväkivaltatapauksia on tilastoinnin mukaan ollut vuonna ja vuonna kpl. Arvioitu vuoden 2012 määrä on myös 108. Vaikka vuoden 2012 osalta väkivaltarikollisuus on vähentynyt n. 15 %, niin perheväkivaltatapauksia on saman verran kuin edellisenä vuonna. Samoin hälytystehtävät perheväkivallan osalta ovat kasvaneet vuosittain (vuonna kpl, kpl ja vuoden 2012 arvio 805 kpl). STM:n selvityshenkilötyöryhmä on esittänyt , että Etelä-Savossa kaikki 14 kuntaa muodostaisivat yhteisen, kattavan sosiaali- ja terveydenhuollonalueen. Mahdollisena toteuttamistapana olisi tällöin kuntayhtymä. Perusteluiksi on esitetty se, että malli mahdollistaisi yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa useimmat kantokykytekijät ovat maan keskiarvoa heikommat. Samoin taustalla on ollut palvelurakenteen yhtenäistäminen sekä pienten kuntien mahdollisuudet taloudelliseen vakauteen, kun satunnaiset tekijät vähenevät. Väkivaltatyön osalta on tärkeää, että palvelut alueella olisivat mahdollisimman yhtenäiset. Hankkeen tavoite saada aikaan toimiva ja yhtenäinen lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja avun malli alueelle sopii hyvin yhteen STM:n tavoitteille saada erityisosaaminen käyttöön koko Etelä-Savon alueelle. Etelä-Savossa lähisuhdeväkivaltatyöstä on tehty ja kehitetty kohta 15 vuotta järjestöpohjaisesti. Etelä-Savon alueella, Mikkelissä, on toiminut Ensi- ja turvakotien 7

8 liittoon kuuluva VIOLA Väkivallasta vapaaksi ry, jonka puitteissa vuosien varrella on sekä tehty käytännön lähisuhdeväkivaltatyötä väkivallan eri osapuolet huomioiden (uhrit, tekijät ja lapset) että myös vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lähisuhdeväkivallan tutkimukseen liittyvää työtä. VIOLA on ansioitunut myös vertaisryhmätoiminnassa, ryhmiä on n. 30 kpl. vuodessa. Tutkimusyhteistyötä Etelä- Savossa VIOLA:ssa on ollut Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ja parhaillaan alueella tai alueelta saaduista aineistoista on tekeillä kaksi väitöskirjaa, useampi lisensiaatin tutkimus ja pro gradu -työ väkivaltailmiöistä. VIOLA:n vaikutus alueen lähisuhdeväkivaltatyöhön on ollut merkittävä. Yhdistys on ollut mukana rakentamassa erilaisia sovelluksia väkivaltailmiöön liittyvässä työssä alueella, mutta julkisen puolen väkivaltatyön kehittäminen on alueella ollut pienemmässä asemassa. Kuitenkin järjestökentän kautta kokemusasiantuntijuus on alueella vahvaa ja erittäin tärkeässä osassa Väistö-hankkeen Etelä-Savossa tapahtuvassa rakenteellisessa kehittämisessä. Pieksämäellä on toiminut useamman vuoden ajan lähisuhdeväkivaltatyöhön nimetty moniammatillinen työryhmä, joka on koordinoinut työtä sekä järjestänyt koulutusta henkilöstölle. 1.2 Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn on laadittu useampia kansallisia suosituksia, ohjelmia ja säännöksiä: - STM Suositukset kunnille lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjaamiseen ja johtamiseen, STM, 2008:9 - Kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kataisen hallitusohjelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II - Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi 2011 (Istanbulin sopimus) 8

9 - Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus - Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön (Tunnista, turvaa ja toimi 2008:9) suosituksen tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta ymmärrettäisiin vakavana ongelmana, johon tulee puuttua ja että sitä vastaan kehitettäisiin ongelmaa ehkäiseviä rakenteita ja toimintatapoja. Suosituksen mukaan kuntien tulisi määritellä eri hallintokuntien välinen työnjako väkivallan ehkäisyssä sekä se, kuka väkivallan ehkäisytyöstä vastaa ja kuka sitä johtaa. Ehkäisytyön tulisi myös olla sisällytettynä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun. Henkilöstön valmiuksia tehdä työtä tulisi koulutuksella parantaa sekä luoda palveluita mm. ehkäisevään työhön, matalan kynnyksen työhön, akuuttitilanteisiin sekä pitkäaikaiseen tukeen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tekijöiden auttamiseen sekä työn dokumentointiin ja tilastointiin. Uudistuvan sosiaalihuollon lainsäädäntö määrittää kuntia huolehtimaan lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvasta tuen tarpeesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa taikka altistuneet väkivallalle. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman ( ) tavoitteena on perustaa alueelliset väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet osaamis-/palveluyksiköt vuosien aikana, lisätä väkivallan uhreille tarjottavaa pitkäkestoista tukea, kehittää seksuaalisen väkivallan uhrin akuuttia lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea sekä perustaa yhden yliopistollisen sairaalan yhteyteen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on opettaa ja tukea terveydenhuollon henkilökuntaa ja lääkäreitä seksuaalisen väkivallan tunnistamisessa, tutkimisessa ja hoitamisessa. (STM julkaisuja 2010:5) Sosiaali- ja Terveysministeriön väkivaltaa kokeneiden naisten tukitoimia koskevassa raportissa (2012:11) mainitaan, että valtakunnallisesti suurimmat haasteet väkivaltatyössä ovat vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilöiden puute, pitkät jonotusajat palveluihin sekä palveluiden alueellinen hajanaisuus. Palveluverkoston 9

10 koordinointi ja tiedonkulun puutteet toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palveluiden kehittämisessä raportin mukaan merkittävä ongelma. Istanbulin yleissopimuksessa määritellään ne palvelut joita tulisi olla tarjolla väkivallan uhrille. Erityisesti siinä korostetaan, että peruspalveluissa tulisi olla valmius tunnistaa ja puuttua lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteisiin. Sopimuksessa määritellään myös erityispalvelut väkivallan uhrien auttamiseksi, kuten psykososiaalinen tuki, neuvonta, ohjaus sekä pitkäkestoinen tuki ja terapia, seksuaalisen väkivallan uhrien kriisikeskukset ja vuorokauden ympäri toimiva auttava puhelin. Edelleen Istanbulin yleissopimus määrittelee turvakotipalvelujen ja väkivallalle altistuneiden lasten auttamisen väkivaltatilanteissa. (Istanbulin yleissopimus) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) yhtenä tavoitteena on lisätä osaamista väkivallan ehkäisemiseksi. Tavoitteena on ottaa käyttöön lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamalli, jossa huomioidaan STM:n antamat suositukset ja kuritusväkivallan ehkäisyn kansallinen toimintaohjelma. Nyt käynnissä oleva, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama hanke ja asian eteen tehdyt kehittämistoimenpiteet Joensuussa ovat tähdänneet tämän tavoitteen mukaisiin toimintoihin. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman (KAMU) tavoitteena on entistä vahvempi turvallisuuskulttuuri. Suunnitelmassa on useita esityksiä turvallisuuden parantamiseksi kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. KAMUN painoalue 4. korostaa lähisuhdeväkivallan tunnistamista poliisitoimessa ja siihen puuttumista yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Painoalue 5. korostaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittämistä paikallis-, seutu-, ja maakuntatasolla poikkihallinnollisella ja monitoimijaisella yhteistyöllä. 10

11 1.3 Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Väistö tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Läheisimpinä yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston Orava - hanke ja Mikkelin VIOLA Ry:n Saumuri - hanke Orava Itä-Suomen Rikosuhripäivystys on hakenut Pohjois-Karjalan alueella RAY rahoitteista Orava (Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan) kehittämishanketta vuosille Orava-hanke on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä kumppanuushanke, jonka päätavoitteena on vahvistaa harvaan asutulla alueella tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa. Oravan läheisin yhteistyöhanke on Väistö. Orava on kolmivaiheinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään alueen vapaaehtoistyön tukihenkilötoiminnan ja koulutuksen suunnitteluun sekä viranomaiskontaktien luomiseen ja vahvistamiseen. Toisen vaiheen pääpaino on koulutuksen kehittämistyössä sekä tukihenkilöiden kouluttamisessa ja toimintamallien pilotoinnissa Pohjois-Karjalan kolmella alueella. Koulutetut tukihenkilöt ovat erikoistuneet lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Kolmannessa vaiheessa toiminnan painopisteenä on kehittämistyön tuotosten juurruttaminen alueelle sekä valtakunnallisesti. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa kehitetään myös mallia harvaan asutun alueen vertaisryhmätoimintaan. Orava-hankkeessa tavoitellaan lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemista. Tuotetun tiedon, taidon ja tuen seurauksena lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien oikeusturvan toteutuminen vahvistuu ja heidän 11

12 valmiutensa selviytyä kokemastaan parantuvat. Hyväksi koettuna menetelmänä vertaisryhmät otetaan käyttöön. RIKUn tukihenkilöiden osaaminen ja valmiudet kohdata lähisuhde- ja perheväkivalta-asiakkaita paranevat sekä harvaan asutun alueen lähisuhde- ja perheväkivaltatyö vahvistuu. Projektin tuotoksena valmistuu opas tukihenkilöiden käsikirjaksi. Väistö ja Orava tukevat ja täydentävät kehittämistyössä merkittävästi toisiaan. Väistön on haasteellista päästä kaikkiin tavoitteisiin ilman Oravan tuomaa tukea. Esimerkiksi tukihenkilötoiminta on katsottu merkittäväksi voimavaraksi väkivaltatyössä ja mm. Marakin 1 laajentuminen koko Pohjois-Karjalaan edellyttää sitä, että tukihenkilötoiminta toimii myös harvaan asutuilla alueilla. Väistöllä tai kunnallisella sektorilla ylipäätäänkään ei ole omia tukihenkilöitä, joten heidän saamisessaan ollaan täysin kolmannen sektorin varassa, mikä Pohjois-Karjalassa tarkoittaa Rikosuhripäivystystä. Väistön resurssit eivät niin ikään tule riittämään vertaistukitoiminnan käynnistämiseen koko maakunnan alueella, jonka vuoksi kolmannen sektorin tuoma tuki on erittäin tarpeellinen Saumuri Viola väkivallasta vapaaksi ry hakee RAY-rahoitteista hanketta vuosille Hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen kansalaislähtöinen ja osallistava kehittäminen osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke luo yhdessä Etelä-Savon Väistö-hankkeen kanssa Mikkelin seutusoten alueelle verkostoituvan, järjestön ja julkisen sektorin rakenteet ja prosessit yhteen sovittavan väkivaltatyön osaamiskeskusmallin. Tässä tehtävässä Saumuri-hankkeen keskeinen toiminto on varmistaa, että kokemuksellinen tieto (kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkuus) sekä Viola ry:n kertynyt 1 MARAK on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Moniammatillisen työskentelyn tarkoituksena on saada kokonaisvaltaisempi käsitys uhrin tilanteesta. Toiminnan tavoitteena on aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantaminen ja verkostoituminen niiden toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. 12

13 professionaalinen tieto otetaan osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke kehittää myös uusia dialogisia ja osallistavia tapoja varmistamaan, että uudet yhdessä kehitettävät palvelurakenteet ja toimintamallit vastaavat niitä tarpeita, jotka lähisuhdeväkivallan osapuolet kokevat toimiviksi ja osallistaviksi. Samoin Saumuri pyrkii varmistamaan ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistamisen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviytymisprosessissa. Saumuri-hankkeen ja Etelä-Savon tavoitteena olevaa verkostomaista osaamiskeskusrakennetta käsitellään tarkemmin kohdassa Kyseessä on valtakunnallisesti uudenlainen tapa kehittää ja rakentaa lähisuhdeväkivaltatyön palveluita ja rakenteita, siten, että julkinen ja kolmas sektori toimivat kehittämisessä tasa-arvoisina kumppaneina rintarinnan. Saumuri-hankkeeseen kuuluu myös osa-tavoitteena ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistaminen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviämisprosessissa. Tavoitteena tässä osiossa on yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen verkoston tuki työparityöskentelyn avulla. Työparin muodostaa tällöin Violan kokemustyöntekijä tai viranomaisvaltaa käyttävä työntekijä ja asiakkaan sosiaalisista verkostoista nouseva luottohenkilö tai kokemusasiantuntija Violasta. Näin mahdollistetaan uhrin toimijuuden ja osallisuuden säilyminen viranomaisverkostoissa ja fokuksen säilymisen asiakkaan konkreettisessa tilanteessa. Työpari toimii myös asiakkaan edunvalvojana ja osallisuuden turvaajana Muut hankeyhteistyökumppanit Edellä mainittujen kolmannen sektorin hankkeiden lisäksi Väistö tekee yhteistyötä seuraavien hankkeiden/toimijoiden kanssa. 13

14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke on terveyttä edistävä hanke, jonka tavoitteena on läheisväkivallan aiheuttaman psyykkisen ja fyysisen sairastavuuden sekä sosiaalisten haittojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy. Hanke on kolmivuotinen ja rahoitettu terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen toiminta-alue on Keski-Suomi. Hankkeessa on rakentumassa vuonna 2013 maakunnallinen Aarre-osaamiskeskus ja verkosto, jonka avulla kehitetään lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä sairaanhoitopiirin, kuntien, alueellisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen tavoite on juurruttaa kuntien peruspalveluihin hyviä lähisuhdeväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalleja ja kouluttaa henkilöstöä. Hankkeessa tuotetaan Läheisväkivallan hoitoketju. Väistö vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kokemuksia kansallisen osaamiskeskus- hankkeen kanssa liittyen väkivallan ehkäisyssä käytettäviin toiminta- ja palvelumalleihin ja koulutuksiin. Mikäli Helsingissä toimiva Monika-naisten Salos-hanke saa jatkorahoitusta, on Joensuu mukana selvittämässä mahdollisuuksia osallistua hankkeen luomaan salaiseen turvakotiverkostoon. Salos- hankkeen ajatuksena on luoda Suomen ja Pohjoismaat kattava turvakotiverkosto, jonka sisällä vakavan väkivallan uhan alla olevat uhrit lapsineen voivat joustavasti siirtyä. Väistö selvittää mahdollisuuksia saada ruotsinmallin- mukainen Trappan työskentelymenetelmä väkivaltaa nähneiden/kokeneiden lasten auttamiseksi suomennettua. Ajatuksena on, että malli otettaisiin käyttöön Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon Kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä lastensuojelun sosiaalityössä. Tällä hetkellä kummallakaan alueella ei ole riittävästi työmuotoja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi. Trappan- mallissa lapsille annetaan mahdollisuus puhua väkivaltakokemuksestaan. Malli on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja sen avulla lapsi ymmärtää tapahtuneita asioita ja liittämään niitä oikeaan asiayhteyteen. Malli on ollut Folkhälsanin aloitteesta käytössä Suomessakin ruotsinkielisillä alueilla ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. 14

15 Turun seudulla on käynnistymässä vuoden 2014 alussa lastenasiaintalo- hanke. Hankkeen avulla pyritään parantamaan lasten ja perheiden saamaa viranomaispalvelua perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa; tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on parantaa viranomaisten keskinäistä poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä. Väistö verkostoituu mahdollisuuksien mukaan lastenasiantalo- hankkeen kanssa, jolloin mm. yhteiset koulutustilaisuudet tai työkokoukset ovat mahdollisia. Turun (Tyks- erva-alue) seudulla on olemassa sosiaalipediatrista osaamista väkivallan tunnistamisessa sekä tukitoimien suunnittelussa lapsille ja perheille. Tämä osaaminen ja hankkeen aikana tapahtuvaa (myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon) kehittäminen hyödyttää Väistö- hankkeen tavoitteen kolme (3) mukaisen osaamiskeskuksen toimintojen kehittymisessä. 15

16 2. KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE 2.1 Väkivallan ehkäisytyön hanke Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluissa on toiminut alkaen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen rahoittama väkivallan ehkäisytyön hanke, jonka kohderyhmänä ovat olleet kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolet. Hanke päättyy Hankkeen yhtenä, THL:nkin toivomana painopisteenä on ollut laajemman Kaste-hankkeen tarpeiden kartoitus ja suunnittelu. Erityistä huomiota on kiinnitetty uhrien kokonaisvaltaiseen auttamiseen sekä moniammatillisen viranomaisja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa on yksi kokoaikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka toimii tiiviissä yhteydessä asiakkaiden, turvakodin sekä eri viranomais- ja III-sektorin toimijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa on todettu, että erityistä huomiota tulevaisuudessa tulee kiinnittää - Viranomaisille tarjottavaan konsultointiapuun ja erityisasiantuntijuuteen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden viranomaisten koulutukseen perhe- ja lähisuhdeväkivalta- asioissa, erityisesti liittyen puheeksi ottoon ja tunnistamiseen - Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinointiin niin asiakastapauksissa kuin yleisissä toimintamalleissakin - Kaikkia osapuolia auttavan palvelujärjestelmän luomiseen eri vakavuusasteisissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Matalan kynnyksen palvelujärjestelmän luomiseen - Ennaltaehkäisevien työmenetelmien kehittämiseen - Palveluiden tasapuoliseen saatavuuteen siten, että ne myötäilevät mm. poliisilaitoksen, sosiaalipäivystyksen ja erikoissairaanhoidon toiminta-alueita 16

17 2.2 Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Väkivallan ehkäistytyön hankkeeseen liittyi myös Itä-Suomen sosiaalialan (ISO) tekemä laajempi, syksyllä 2012 valmistunut selvitystyö Itä-Suomen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella tehtävän väkivaltatyön nykytilasta sekä koulutusja kehittämistarpeista (Väyrynen, Jämsen 2012). Selvitystyössä kartoitettiin kyselylomakkeella lastenneuvoloiden, mielenterveyspalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstön näkemyksiä sekä teemahaastatteluilla tiettyjen avainhenkilöiden näkemyksiä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tilanteesta Itä- Suomessa. Keskeisenä tuloksena selvityksessä oli, että työntekijät kaipaavat koulutusta ja työvälineitä väkivallan tunnistamiseen ja asiakkaiden auttamiseen sekä viranomaisyhteistyöhön. Haastatteluissa nousi erityisesti esille se, että väkivaltatyö tai sen johtaminen ja vastuualueet kokonaisuudessaan ei ole kenenkään vastuulla. Myös turvakotien puute ja väkivallan tekijöiden puuttuvat palvelut olivat keskeisimmät asiat, jotka toistuivat haastatteluissa palveluista puhuttaessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolille olevia palveluita koettiin haastatteluissa olevan riittävästi, mutta pienillä paikkakunnilla on tarvetta koota alueellisia voimavaroja, esimerkiksi väkivaltatyön erityisosaamista. Suurempien kuntien vastauksessa pohdittiin enemmän sitä, että palvelut eivät toimi niin, että asiakas tulisi autetuksi. Perheiden elämä pirstaloituu palveluissa, eikä kukaan hahmota kokonaisuutta. Selvityksessä palvelujen osalta keskeiseksi kehittämistoiveeksi nousi toimintatapa, jossa perustyötä tekevällä henkilöstöllä on tietoa ja taitoa tunnistaa väkivaltaa, ottaa se puheeksi ja ohjata asiakas tarvittaessa eteenpäin. Tämän jälkeen tarvitaan väkivaltaan erikoistuneita palveluita, joihin asiakas pääse nopeasti ilman jonotusta. Palvelussa asiakasta tulisi tukea pitkäjänteisesti ja varmistaa hänelle sopiva hoitopolku. Keskeistä on palveluiden yhteen pelaaminen ja asiakasprosessin sujuvuus. Palveluihin liittyviä kehittämistoiveita olivat turvakotipalvelujen ja väkivallan tekijöiden palvelujen 17

18 saatavuuden parantaminen. Esille nousi myös itäsuomalaisen tai maakunnallisen väkivallan ehkäisytyötä koordinoivan tahon tarve. 2.3 Turvakotitoiminta Joensuun kaupungilla on oma turvakoti. Turvakoti koostuu neljästä turvakotipaikasta sekä yhdestä turva-asunnosta. Turvakoti on mielletty perinteisesti palveluksi, jossa väkivallan uhri lapsineen saa turvallisen asuinympäristön itselleen tilanteen rauhoittamiseksi. Joensuussa on viimeisen vuoden aikana kehitetty turvakodin tuottamia avopalveluita, jolloin asiakkuuteen pääsevät myös ne henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta koe tarvitsevansa turvatun asumisen palveluita. Avopalveluissa uhrit ja tekijät voivat saada sekä keskustelu- ja vertaistukiapua omaan tilanteeseensa sekä konkreettista tukea muutostyöhön. Joensuun turvakodissa on otettu keväällä 2013 käyttöön Espoon lyömättömän linjan mallin mukainen väkivallan katkaisuohjelma. Lisäksi asiakkaiden avun saamista on pyritty helpottamaan avaamalla turvakodille sähköpostiosoite josta apua on saatavilla pienellä kynnyksellä ja johon myös viranomaiset voivat ohjata asiakkaita. Turvakodin toiminnan kehittämisellä on pyritty löytämään vastauksia kysymykseen, mitä muuta turvakodin palveluissa tulisi olla, kuin perinteistä turvakotiasumista. Tällä toiminnalla on luotu pohjaa nk. palvelukeskus- mallille, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityisasiantuntijuus on tietyssä paikassa. Erityisesti on huomattu, että tarvitsemme haja-asutusalueelle sopivan turvakotimallin, jossa turvakodin palvelut mahdollistetaan kaikille riippumatta asuinpaikasta. Etelä-Savossa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen turvakoti Kirkkopalveluiden perhekuntoutuskeskus Ruusun yhteydessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on perustamassa loppuvuodesta 2013 alueelleen turvakotia, jonka henkilökunnan koulutukset aloitetaan syksyllä Turvakotipalvelujen kehittäminen kuuluu näin oleellisena osana Väistön toimintaan. 18

19 3. ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA 3.1 Väistön tavoitteet Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa hankkeella (VÄISTÖ) on kolme päätavoitetta: 1. Luodaan hankealueen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Väistön ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja osaamista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi hankealueella. Hankkeen päämääränä on luoda Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueelle yhtenäinen ja koordinoitu lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puuttumisen, arvioinnin ja ohjaamisen palvelumalli, jossa huomioidaan STM:n suositukset. Hankealueella joudutaan aluksi Pohjois-Karjalassa sijaitsevia Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta kartoittamaan palvelujärjestelmän nykyiset resurssit ja tarpeet. Tämän jälkeen alueelle luodaan ja juurrutetaan lähisuhdeväkivallan tunnistamisen työkäytäntö ja rakennetaan pysyvä lähisuhdeväkivaltatyön malli palvelujärjestelmän sisälle. Malli sisältää lähisuhdeväkivallan tunnistamisen apuvälineet (seulakysely) sekä palvelupolun, jossa lähisuhdeväkivallan uhri ohjautuu aina yhdessä sovitun mallin mukaisesti oikeaan palveluun. Tässä hyödynnetään Joensuusta ja Kontiolahdelta vuosina saatuja kokemuksia. Niissä on 19

20 pyritty käyttämään mahdollisimman paljon jo valmiita, kokeiltuja hyviä käytäntöjä alueelta ja muualta valtakunnasta (mm. KSSHP:n VISH-hankkeen lähisuhdeväkivaltaseula, THL:n kyselyt, MARAK). Palvelujärjestelmän kehittämisessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokemusasiantuntijoiden kokemukset ja kehittämisehdotukset. Tavoite on mittava siksi, että kaikissa, erityisesti pienemmissä kunnissa väkivaltatyön osaamista, toimintamalleja tai palveluita ei aina ole olemassa. Tämän vuoksi mallin käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii runsaasti eritasoista koulutusta toimijoille. Erityistä huomiota hankkeen aikana kiinnitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä päivähoidon yksiköihin. Yksiköiden sisältä pyritään löytämään avainosaajia, jotka koulutetaan kattavasti lähisuhdeväkivaltailmiöön sekä uuden mallin ylläpitoon. Suurin haaste väkivaltayön osalta tällä hetkellä on, ettei alueella ole yhteistä lähisuhdeväkivaltatyön mallia eikä työtä ole koordinoitu millään tavoin. Etelä-Savossa sijaitsevilla Pieksämäellä ja Savonlinnan alueella on käytössä erilaisia malleja väkivaltatyöhön ja näiden kuntien lähisuhdeväkivaltapalveluiden hyvien käytäntöjen käyttöönotto seudulla olisi hedelmällistä. Sama ongelma näkyy myös Pohjois-Karjalassa Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta. Lisäksi Pohjois- Karjalassa on koettu haasteellisena se, että esim. poliisilaitos, turvakoti ja erikoissairaanhoito joutuvat väkivaltatilanteissa asettamaan asiakkaita eriarvoiseen asemaan jatkopalveluiden suhteen riippuen siitä, millä paikkakunnalla asiakas asuu. Tällä hetkellä ainoastaan Kontiolahden ja Joensuun asukkaille voidaan tarjota turvakodin avopalveluita tai tehdä vakaviin väkivaltatapauksiin liittyvää Marakriskienarviota, koska Marak- työryhmä toimii ainoastaan näiden kuntien alueella. Marak- toimintamalli laajennetaan hankkeen aikana koskemaan koko Pohjois- Karjalan aluetta perustamalla kolme erillistä asiantuntijatyöryhmää. Yli kuntarajojen menevän Marak- toiminnan haasteena on, kuinka Marakin edellytyksenä oleva asiakastietojen siirto saadaan toimimaan yli kuntarajojen ilman, että työryhmistä tulee kohtuuttoman suuria. Kokeilu yli kuntarajojen menevästä Marak- toiminnasta 20

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot