VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa
|
|
- Jorma Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa Kaste ohjelma
2 Sisällys ALUKSI HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN Toimintaympäristö ja toiminta-alue Pohjois- Karjala Etelä- Savo Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Orava Saumuri Muut hankeyhteistyökumppanit KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE Väkivallan ehkäisytyön hanke Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Turvakotitoiminta ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA Väistön tavoitteet Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Haja-asutusalueen turvakotimalli Palvelukeskustoiminnan käynnistäminen Pohjois-Karjalassa Etelä-Savon osaamiskeskus Väistön toteutusstrategia Väistön odotetut vaikutukset HANKKEEN ORGANISAATIO Ohjausryhmä Hankkeen työntekijät HALLINNOINTI JA TALOUS TIEDOTTAMINEN, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Tiedottaminen Raportointi Arviointi LÄHTEET
3 ALUKSI Lähisuhde- ja perheväkivalta ja sen mukanaan tuomat ongelmat on tunnustettu laajaksi ongelmaksi niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Toimenpiteitä lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin väkivallan uhreille tarjottavat palvelut ja niiden alueellinen jakautuminen on hajanaista (sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012). Yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että eri viranomaiset tekevät lähi- ja perheväkivaltatapauksissa töitä toisistaan tietämättä. Yhteistyön muotoja on paikallisesti kehitetty, mutta varsinaista yhteistoiminnallisen osaamiseen kehittämiseen ei ole systemaattisesti päästy. Viranomaisten käsitykset toistensa toiminta- mahdollisuuksista ovat puutteelliset. Perusongelmana on ollut, että perheväkivallan ehkäisy ei ole kuulunut minkään viranhaltijan tehtäväkenttään, eikä johtamis- tai esimiesvastuita ole määritelty. Itä-Suomen alueella on vuosien aikana toiminut joitakin väkivallan vähentämiseen tähtääviä hankkeita, mutta niiden juurtuminen on ollut haasteellista (ks. Väyrynen ja Jämsén 2012, s. 6-8). STM:n sekä THL:n suosituksena onkin, että kunnissa tai alueellisesti olisi olemassa erillinen väkivaltatyön koordinaattori, joka toimii tiedottajana, konsultointiapuna ja kouluttajan muille kunnan viranhaltijoille lähisuhde- ja perheväkivalta-asioissa. Viranomaisyhteistyön puutteiden lisäksi merkittäväksi ongelmaksi koetaan väkivaltaa kohdanneiden erityispalveluiden, kuten turvakotien puute. Tämä epäkohta on nostettu esille myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta koskevassa määräaikaisraportissa (2008). Suomessa on 21 turvakotia, joista Itä- ja Pohjois- Suomessa on vain muutama. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien mahdollisuudet avun saantiin vaihtelevatkin suuresti riippuen asuinkunnasta. Maakuntien sisällä palvelutarjonnan vaihtelut ovat edelleen suuria ja varsinkin haja-asutusalueiden asukkaiden palvelut voivat olla todella puutteelliset. 3
4 1. HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN 1.1 Toimintaympäristö ja toiminta-alue Itä-Suomen Väistö toimisi vuosina kahtena alueellisena osakokonaisuutena. Toinen osakokonaisuus toimii Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja toinen Etelä-Savon alueella. Molemmissa toiminta-alueissa noudatetaan sekä nykyisiä poliisilaitosrajoja että sosiaalipäivystysalueen rajoja. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon poliisilaitosten yhdistyminen vuoden 2014 alusta Itä- Suomen poliisilaitokseksi luonee uusia haasteita alueelle ja paineita palvelualueen laajentamiselle. Pohjois-Karjalan alueelta hankkeeseen osallistuvat Joensuun ja Kontiolahden SOTE- yhteistoiminta-alue, Outokumpu (liittyy Joensuu-Kontiolahti yhteistoiminta-alueeseen v. 2014), Liperi, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka, Valtimo, Nurmes, Lieksa, Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi sekä Heinävesi. Etelä-Savon alueella hankkeeseen osallistuvat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat eli Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa, Kangasniemi ja Mäntyharju sekä muista kunnista Savonlinna ja Pieksämäki Pohjois- Karjala Pohjois- Karjalan maakunnassa on 13 kuntaa. Asukkaita Pohjois- Karjalassa on ja maakunnan asukasluvun ennustetaan tulevina vuosina vähenevän siten, että vuonna 2030 asukkaita olisi noin Maakunnan väestönkasvu keskittyy Joensuuhun ja sitä ympäröiville alueille. Väestö ikääntyy siten, että vuonna 2025 noin joka kuudes pohjoiskarjalainen on yli 75-vuotias. Väestön ikääntyminen, väestön keskittyminen Joensuun seudulle sekä pitkät etäisyydet vaikuttavat oleellisesti tapaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden palvelurakenneratkaisuissa on mainittu useasti todennäköisenä ratkaisuvaihtoehtona ns. vastuukuntamallia, jossa Joensuulle kaavaillaan vastuukunnan roolia. Joensuu vastaa jo nykyisin useamman kuin joka 4
5 toisen pohjoiskarjalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista ainakin osittain (STM: selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi ). Samoista syistä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisujen tulee koota, ei hajauttaa taloudellisia, henkilöstö- ja osaamisresursseja. Tämä sama koskee myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille tarjottavia palveluita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietojen mukaan haasteita palvelujärjestelmälle aiheuttavat muun muassa yläkouluikäisten psykososiaaliset ongelmat (yksinäisyys, masentuneisuus jne.), nuorisotyöttömyys, perheiden pienituloisuus, mielenterveysongelmat sekä päihteiden käyttö. Kaikissa näissä osa-alueissa Joensuun tilanne näyttää huonommalta verrattuna vertailukaupunkeihin ja ne osoittavat, että riskitekijöitä perhe- ja lähisuhdeväkivallan esiintymiseen on paljon. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäistytyö edellyttää sekä erikoistunutta osaamista, että kuntien perustason osaamisen vahvistamista. Perustason osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimet kohdennetaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason henkilöstöön (sosiaalityö, neuvola, kotipalvelu, päivähoito jne.) ja erityisosaamista vaativa palvelu olisi saatavilla Joensuusta. Joensuussa toimi vuosina Ansa-Projekti, jonka aikana luotiin Joensuun malli lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi. Mallissa annettiin toimintaohjeet eri viranomaisille akuutin- ja eiakuutin lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja katkaisemiseen. Myös muilla ympäristökunnilla on luotuna vastaavanlaisia malleja, mutta ne eivät ole juurtuneet riittävässä laajuudessa kuntien toimintakenttiin. Joensuun ja Kontiolahden seudulla perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen on haettu uuden tyyppisiä ratkaisuja kesällä 2012 THL:n tuella alkaneen väkivallan ehkäisytyön hankkeen avulla. Kehittämistyössä on panostettu viranomaisten koulutukseen tunnistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan merkit, erityisasiantuntijuuden tarjoamiseen viranomaisille sekä osaamisen lisäämiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakasprosessien koordinoinnissa perheväkivaltatapauksissa. 5
6 Perheväkivaltaan liittyvät rikosilmoitukset ovat pysyneet Pohjois-Karjalassa viimeisen viiden vuoden aikana lukumääriltään melko samansuuntaisina. Sen sijaan siihen liittyvissä hälytystehtävissä on nähtävissä selkeää kasvua (Taulukko 1). Tämä selittyy osittain, joskaan ei kokonaan sillä, että rikosilmoitukset tilastoidaan poliisin tilastointijärjestelmään ja hälytystehtävät hätäkeskuksen tilastointijärjestelmään. Vuoden 2013 ensimmäisen neljän kuukauden aikana on kuitenkin nähtävissä selkeää kasvua perheväkivaltatilanteiden osalta. Poliisin tilastojen mukaan perheväkivaltatapaukset ovat nousseet vuoden ensimmäisellä kolmanneksella jopa 250 % (taulukko 2). Taulukko 1. Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen tilastot perheväkivaltaan liittyvistä rikosilmoituksista ja kotihälytystehtävistä Yhteensä RIKOSILMOITUKSET HÄLYTYSTEHTÄVÄT Taulukko 2 Perheväkivaltatapausten kasvu Pohjois-Karjalassa vuonna 2013 Perheväkivaltatehtävät lisäys verrattuna keskiarvoon Ilomantsin poliisiasema % Joensuun pääpoliisiasema % Kiteen poliisiasema % Lieksan poliisiasema % Nurmeksen poliisiasema % Yhteensä % 6
7 1.1.2 Etelä- Savo Etelä-Savon maakunnassa on 14 kuntaa ja asukkaita yhteensä Etelä-Savossa on kolme kaupunkia (Mikkeli asukasta, Savonlinna asukasta ja Pieksämäki asukasta) ja loput 11 ovat maalaiskuntia. Maakunnan väestökehitys on alaspäin ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä Etelä-Savossa laskee vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen. Etelä-Savon haasteena on väestön ikääntyminen. Vuonna 2011 väestöstä yli 65-vuotiaita oli 24 prosenttia ja tämän oletetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 36 prosenttiin. Ilmoitettuja väkivaltarikoksia Etelä-Savon poliisilaitoksen alueella on vuosittain Ilmoitettuja perheväkivaltatapauksia on tilastoinnin mukaan ollut vuonna ja vuonna kpl. Arvioitu vuoden 2012 määrä on myös 108. Vaikka vuoden 2012 osalta väkivaltarikollisuus on vähentynyt n. 15 %, niin perheväkivaltatapauksia on saman verran kuin edellisenä vuonna. Samoin hälytystehtävät perheväkivallan osalta ovat kasvaneet vuosittain (vuonna kpl, kpl ja vuoden 2012 arvio 805 kpl). STM:n selvityshenkilötyöryhmä on esittänyt , että Etelä-Savossa kaikki 14 kuntaa muodostaisivat yhteisen, kattavan sosiaali- ja terveydenhuollonalueen. Mahdollisena toteuttamistapana olisi tällöin kuntayhtymä. Perusteluiksi on esitetty se, että malli mahdollistaisi yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa useimmat kantokykytekijät ovat maan keskiarvoa heikommat. Samoin taustalla on ollut palvelurakenteen yhtenäistäminen sekä pienten kuntien mahdollisuudet taloudelliseen vakauteen, kun satunnaiset tekijät vähenevät. Väkivaltatyön osalta on tärkeää, että palvelut alueella olisivat mahdollisimman yhtenäiset. Hankkeen tavoite saada aikaan toimiva ja yhtenäinen lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja avun malli alueelle sopii hyvin yhteen STM:n tavoitteille saada erityisosaaminen käyttöön koko Etelä-Savon alueelle. Etelä-Savossa lähisuhdeväkivaltatyöstä on tehty ja kehitetty kohta 15 vuotta järjestöpohjaisesti. Etelä-Savon alueella, Mikkelissä, on toiminut Ensi- ja turvakotien 7
8 liittoon kuuluva VIOLA Väkivallasta vapaaksi ry, jonka puitteissa vuosien varrella on sekä tehty käytännön lähisuhdeväkivaltatyötä väkivallan eri osapuolet huomioiden (uhrit, tekijät ja lapset) että myös vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lähisuhdeväkivallan tutkimukseen liittyvää työtä. VIOLA on ansioitunut myös vertaisryhmätoiminnassa, ryhmiä on n. 30 kpl. vuodessa. Tutkimusyhteistyötä Etelä- Savossa VIOLA:ssa on ollut Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ja parhaillaan alueella tai alueelta saaduista aineistoista on tekeillä kaksi väitöskirjaa, useampi lisensiaatin tutkimus ja pro gradu -työ väkivaltailmiöistä. VIOLA:n vaikutus alueen lähisuhdeväkivaltatyöhön on ollut merkittävä. Yhdistys on ollut mukana rakentamassa erilaisia sovelluksia väkivaltailmiöön liittyvässä työssä alueella, mutta julkisen puolen väkivaltatyön kehittäminen on alueella ollut pienemmässä asemassa. Kuitenkin järjestökentän kautta kokemusasiantuntijuus on alueella vahvaa ja erittäin tärkeässä osassa Väistö-hankkeen Etelä-Savossa tapahtuvassa rakenteellisessa kehittämisessä. Pieksämäellä on toiminut useamman vuoden ajan lähisuhdeväkivaltatyöhön nimetty moniammatillinen työryhmä, joka on koordinoinut työtä sekä järjestänyt koulutusta henkilöstölle. 1.2 Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn on laadittu useampia kansallisia suosituksia, ohjelmia ja säännöksiä: - STM Suositukset kunnille lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjaamiseen ja johtamiseen, STM, 2008:9 - Kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kataisen hallitusohjelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II - Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi 2011 (Istanbulin sopimus) 8
9 - Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus - Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön (Tunnista, turvaa ja toimi 2008:9) suosituksen tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta ymmärrettäisiin vakavana ongelmana, johon tulee puuttua ja että sitä vastaan kehitettäisiin ongelmaa ehkäiseviä rakenteita ja toimintatapoja. Suosituksen mukaan kuntien tulisi määritellä eri hallintokuntien välinen työnjako väkivallan ehkäisyssä sekä se, kuka väkivallan ehkäisytyöstä vastaa ja kuka sitä johtaa. Ehkäisytyön tulisi myös olla sisällytettynä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun. Henkilöstön valmiuksia tehdä työtä tulisi koulutuksella parantaa sekä luoda palveluita mm. ehkäisevään työhön, matalan kynnyksen työhön, akuuttitilanteisiin sekä pitkäaikaiseen tukeen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tekijöiden auttamiseen sekä työn dokumentointiin ja tilastointiin. Uudistuvan sosiaalihuollon lainsäädäntö määrittää kuntia huolehtimaan lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvasta tuen tarpeesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa taikka altistuneet väkivallalle. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman ( ) tavoitteena on perustaa alueelliset väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet osaamis-/palveluyksiköt vuosien aikana, lisätä väkivallan uhreille tarjottavaa pitkäkestoista tukea, kehittää seksuaalisen väkivallan uhrin akuuttia lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea sekä perustaa yhden yliopistollisen sairaalan yhteyteen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on opettaa ja tukea terveydenhuollon henkilökuntaa ja lääkäreitä seksuaalisen väkivallan tunnistamisessa, tutkimisessa ja hoitamisessa. (STM julkaisuja 2010:5) Sosiaali- ja Terveysministeriön väkivaltaa kokeneiden naisten tukitoimia koskevassa raportissa (2012:11) mainitaan, että valtakunnallisesti suurimmat haasteet väkivaltatyössä ovat vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilöiden puute, pitkät jonotusajat palveluihin sekä palveluiden alueellinen hajanaisuus. Palveluverkoston 9
10 koordinointi ja tiedonkulun puutteet toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palveluiden kehittämisessä raportin mukaan merkittävä ongelma. Istanbulin yleissopimuksessa määritellään ne palvelut joita tulisi olla tarjolla väkivallan uhrille. Erityisesti siinä korostetaan, että peruspalveluissa tulisi olla valmius tunnistaa ja puuttua lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteisiin. Sopimuksessa määritellään myös erityispalvelut väkivallan uhrien auttamiseksi, kuten psykososiaalinen tuki, neuvonta, ohjaus sekä pitkäkestoinen tuki ja terapia, seksuaalisen väkivallan uhrien kriisikeskukset ja vuorokauden ympäri toimiva auttava puhelin. Edelleen Istanbulin yleissopimus määrittelee turvakotipalvelujen ja väkivallalle altistuneiden lasten auttamisen väkivaltatilanteissa. (Istanbulin yleissopimus) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) yhtenä tavoitteena on lisätä osaamista väkivallan ehkäisemiseksi. Tavoitteena on ottaa käyttöön lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamalli, jossa huomioidaan STM:n antamat suositukset ja kuritusväkivallan ehkäisyn kansallinen toimintaohjelma. Nyt käynnissä oleva, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama hanke ja asian eteen tehdyt kehittämistoimenpiteet Joensuussa ovat tähdänneet tämän tavoitteen mukaisiin toimintoihin. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman (KAMU) tavoitteena on entistä vahvempi turvallisuuskulttuuri. Suunnitelmassa on useita esityksiä turvallisuuden parantamiseksi kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. KAMUN painoalue 4. korostaa lähisuhdeväkivallan tunnistamista poliisitoimessa ja siihen puuttumista yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Painoalue 5. korostaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittämistä paikallis-, seutu-, ja maakuntatasolla poikkihallinnollisella ja monitoimijaisella yhteistyöllä. 10
11 1.3 Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Väistö tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Läheisimpinä yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston Orava - hanke ja Mikkelin VIOLA Ry:n Saumuri - hanke Orava Itä-Suomen Rikosuhripäivystys on hakenut Pohjois-Karjalan alueella RAY rahoitteista Orava (Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan) kehittämishanketta vuosille Orava-hanke on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä kumppanuushanke, jonka päätavoitteena on vahvistaa harvaan asutulla alueella tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa. Oravan läheisin yhteistyöhanke on Väistö. Orava on kolmivaiheinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään alueen vapaaehtoistyön tukihenkilötoiminnan ja koulutuksen suunnitteluun sekä viranomaiskontaktien luomiseen ja vahvistamiseen. Toisen vaiheen pääpaino on koulutuksen kehittämistyössä sekä tukihenkilöiden kouluttamisessa ja toimintamallien pilotoinnissa Pohjois-Karjalan kolmella alueella. Koulutetut tukihenkilöt ovat erikoistuneet lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Kolmannessa vaiheessa toiminnan painopisteenä on kehittämistyön tuotosten juurruttaminen alueelle sekä valtakunnallisesti. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa kehitetään myös mallia harvaan asutun alueen vertaisryhmätoimintaan. Orava-hankkeessa tavoitellaan lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemista. Tuotetun tiedon, taidon ja tuen seurauksena lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien oikeusturvan toteutuminen vahvistuu ja heidän 11
12 valmiutensa selviytyä kokemastaan parantuvat. Hyväksi koettuna menetelmänä vertaisryhmät otetaan käyttöön. RIKUn tukihenkilöiden osaaminen ja valmiudet kohdata lähisuhde- ja perheväkivalta-asiakkaita paranevat sekä harvaan asutun alueen lähisuhde- ja perheväkivaltatyö vahvistuu. Projektin tuotoksena valmistuu opas tukihenkilöiden käsikirjaksi. Väistö ja Orava tukevat ja täydentävät kehittämistyössä merkittävästi toisiaan. Väistön on haasteellista päästä kaikkiin tavoitteisiin ilman Oravan tuomaa tukea. Esimerkiksi tukihenkilötoiminta on katsottu merkittäväksi voimavaraksi väkivaltatyössä ja mm. Marakin 1 laajentuminen koko Pohjois-Karjalaan edellyttää sitä, että tukihenkilötoiminta toimii myös harvaan asutuilla alueilla. Väistöllä tai kunnallisella sektorilla ylipäätäänkään ei ole omia tukihenkilöitä, joten heidän saamisessaan ollaan täysin kolmannen sektorin varassa, mikä Pohjois-Karjalassa tarkoittaa Rikosuhripäivystystä. Väistön resurssit eivät niin ikään tule riittämään vertaistukitoiminnan käynnistämiseen koko maakunnan alueella, jonka vuoksi kolmannen sektorin tuoma tuki on erittäin tarpeellinen Saumuri Viola väkivallasta vapaaksi ry hakee RAY-rahoitteista hanketta vuosille Hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen kansalaislähtöinen ja osallistava kehittäminen osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke luo yhdessä Etelä-Savon Väistö-hankkeen kanssa Mikkelin seutusoten alueelle verkostoituvan, järjestön ja julkisen sektorin rakenteet ja prosessit yhteen sovittavan väkivaltatyön osaamiskeskusmallin. Tässä tehtävässä Saumuri-hankkeen keskeinen toiminto on varmistaa, että kokemuksellinen tieto (kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkuus) sekä Viola ry:n kertynyt 1 MARAK on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Moniammatillisen työskentelyn tarkoituksena on saada kokonaisvaltaisempi käsitys uhrin tilanteesta. Toiminnan tavoitteena on aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantaminen ja verkostoituminen niiden toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. 12
13 professionaalinen tieto otetaan osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke kehittää myös uusia dialogisia ja osallistavia tapoja varmistamaan, että uudet yhdessä kehitettävät palvelurakenteet ja toimintamallit vastaavat niitä tarpeita, jotka lähisuhdeväkivallan osapuolet kokevat toimiviksi ja osallistaviksi. Samoin Saumuri pyrkii varmistamaan ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistamisen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviytymisprosessissa. Saumuri-hankkeen ja Etelä-Savon tavoitteena olevaa verkostomaista osaamiskeskusrakennetta käsitellään tarkemmin kohdassa Kyseessä on valtakunnallisesti uudenlainen tapa kehittää ja rakentaa lähisuhdeväkivaltatyön palveluita ja rakenteita, siten, että julkinen ja kolmas sektori toimivat kehittämisessä tasa-arvoisina kumppaneina rintarinnan. Saumuri-hankkeeseen kuuluu myös osa-tavoitteena ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistaminen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviämisprosessissa. Tavoitteena tässä osiossa on yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen verkoston tuki työparityöskentelyn avulla. Työparin muodostaa tällöin Violan kokemustyöntekijä tai viranomaisvaltaa käyttävä työntekijä ja asiakkaan sosiaalisista verkostoista nouseva luottohenkilö tai kokemusasiantuntija Violasta. Näin mahdollistetaan uhrin toimijuuden ja osallisuuden säilyminen viranomaisverkostoissa ja fokuksen säilymisen asiakkaan konkreettisessa tilanteessa. Työpari toimii myös asiakkaan edunvalvojana ja osallisuuden turvaajana Muut hankeyhteistyökumppanit Edellä mainittujen kolmannen sektorin hankkeiden lisäksi Väistö tekee yhteistyötä seuraavien hankkeiden/toimijoiden kanssa. 13
14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke on terveyttä edistävä hanke, jonka tavoitteena on läheisväkivallan aiheuttaman psyykkisen ja fyysisen sairastavuuden sekä sosiaalisten haittojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy. Hanke on kolmivuotinen ja rahoitettu terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen toiminta-alue on Keski-Suomi. Hankkeessa on rakentumassa vuonna 2013 maakunnallinen Aarre-osaamiskeskus ja verkosto, jonka avulla kehitetään lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä sairaanhoitopiirin, kuntien, alueellisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen tavoite on juurruttaa kuntien peruspalveluihin hyviä lähisuhdeväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalleja ja kouluttaa henkilöstöä. Hankkeessa tuotetaan Läheisväkivallan hoitoketju. Väistö vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kokemuksia kansallisen osaamiskeskus- hankkeen kanssa liittyen väkivallan ehkäisyssä käytettäviin toiminta- ja palvelumalleihin ja koulutuksiin. Mikäli Helsingissä toimiva Monika-naisten Salos-hanke saa jatkorahoitusta, on Joensuu mukana selvittämässä mahdollisuuksia osallistua hankkeen luomaan salaiseen turvakotiverkostoon. Salos- hankkeen ajatuksena on luoda Suomen ja Pohjoismaat kattava turvakotiverkosto, jonka sisällä vakavan väkivallan uhan alla olevat uhrit lapsineen voivat joustavasti siirtyä. Väistö selvittää mahdollisuuksia saada ruotsinmallin- mukainen Trappan työskentelymenetelmä väkivaltaa nähneiden/kokeneiden lasten auttamiseksi suomennettua. Ajatuksena on, että malli otettaisiin käyttöön Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon Kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä lastensuojelun sosiaalityössä. Tällä hetkellä kummallakaan alueella ei ole riittävästi työmuotoja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi. Trappan- mallissa lapsille annetaan mahdollisuus puhua väkivaltakokemuksestaan. Malli on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja sen avulla lapsi ymmärtää tapahtuneita asioita ja liittämään niitä oikeaan asiayhteyteen. Malli on ollut Folkhälsanin aloitteesta käytössä Suomessakin ruotsinkielisillä alueilla ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. 14
15 Turun seudulla on käynnistymässä vuoden 2014 alussa lastenasiaintalo- hanke. Hankkeen avulla pyritään parantamaan lasten ja perheiden saamaa viranomaispalvelua perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa; tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on parantaa viranomaisten keskinäistä poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä. Väistö verkostoituu mahdollisuuksien mukaan lastenasiantalo- hankkeen kanssa, jolloin mm. yhteiset koulutustilaisuudet tai työkokoukset ovat mahdollisia. Turun (Tyks- erva-alue) seudulla on olemassa sosiaalipediatrista osaamista väkivallan tunnistamisessa sekä tukitoimien suunnittelussa lapsille ja perheille. Tämä osaaminen ja hankkeen aikana tapahtuvaa (myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon) kehittäminen hyödyttää Väistö- hankkeen tavoitteen kolme (3) mukaisen osaamiskeskuksen toimintojen kehittymisessä. 15
16 2. KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE 2.1 Väkivallan ehkäisytyön hanke Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluissa on toiminut alkaen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen rahoittama väkivallan ehkäisytyön hanke, jonka kohderyhmänä ovat olleet kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolet. Hanke päättyy Hankkeen yhtenä, THL:nkin toivomana painopisteenä on ollut laajemman Kaste-hankkeen tarpeiden kartoitus ja suunnittelu. Erityistä huomiota on kiinnitetty uhrien kokonaisvaltaiseen auttamiseen sekä moniammatillisen viranomaisja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa on yksi kokoaikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka toimii tiiviissä yhteydessä asiakkaiden, turvakodin sekä eri viranomais- ja III-sektorin toimijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa on todettu, että erityistä huomiota tulevaisuudessa tulee kiinnittää - Viranomaisille tarjottavaan konsultointiapuun ja erityisasiantuntijuuteen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden viranomaisten koulutukseen perhe- ja lähisuhdeväkivalta- asioissa, erityisesti liittyen puheeksi ottoon ja tunnistamiseen - Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinointiin niin asiakastapauksissa kuin yleisissä toimintamalleissakin - Kaikkia osapuolia auttavan palvelujärjestelmän luomiseen eri vakavuusasteisissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Matalan kynnyksen palvelujärjestelmän luomiseen - Ennaltaehkäisevien työmenetelmien kehittämiseen - Palveluiden tasapuoliseen saatavuuteen siten, että ne myötäilevät mm. poliisilaitoksen, sosiaalipäivystyksen ja erikoissairaanhoidon toiminta-alueita 16
17 2.2 Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Väkivallan ehkäistytyön hankkeeseen liittyi myös Itä-Suomen sosiaalialan (ISO) tekemä laajempi, syksyllä 2012 valmistunut selvitystyö Itä-Suomen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella tehtävän väkivaltatyön nykytilasta sekä koulutusja kehittämistarpeista (Väyrynen, Jämsen 2012). Selvitystyössä kartoitettiin kyselylomakkeella lastenneuvoloiden, mielenterveyspalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstön näkemyksiä sekä teemahaastatteluilla tiettyjen avainhenkilöiden näkemyksiä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tilanteesta Itä- Suomessa. Keskeisenä tuloksena selvityksessä oli, että työntekijät kaipaavat koulutusta ja työvälineitä väkivallan tunnistamiseen ja asiakkaiden auttamiseen sekä viranomaisyhteistyöhön. Haastatteluissa nousi erityisesti esille se, että väkivaltatyö tai sen johtaminen ja vastuualueet kokonaisuudessaan ei ole kenenkään vastuulla. Myös turvakotien puute ja väkivallan tekijöiden puuttuvat palvelut olivat keskeisimmät asiat, jotka toistuivat haastatteluissa palveluista puhuttaessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolille olevia palveluita koettiin haastatteluissa olevan riittävästi, mutta pienillä paikkakunnilla on tarvetta koota alueellisia voimavaroja, esimerkiksi väkivaltatyön erityisosaamista. Suurempien kuntien vastauksessa pohdittiin enemmän sitä, että palvelut eivät toimi niin, että asiakas tulisi autetuksi. Perheiden elämä pirstaloituu palveluissa, eikä kukaan hahmota kokonaisuutta. Selvityksessä palvelujen osalta keskeiseksi kehittämistoiveeksi nousi toimintatapa, jossa perustyötä tekevällä henkilöstöllä on tietoa ja taitoa tunnistaa väkivaltaa, ottaa se puheeksi ja ohjata asiakas tarvittaessa eteenpäin. Tämän jälkeen tarvitaan väkivaltaan erikoistuneita palveluita, joihin asiakas pääse nopeasti ilman jonotusta. Palvelussa asiakasta tulisi tukea pitkäjänteisesti ja varmistaa hänelle sopiva hoitopolku. Keskeistä on palveluiden yhteen pelaaminen ja asiakasprosessin sujuvuus. Palveluihin liittyviä kehittämistoiveita olivat turvakotipalvelujen ja väkivallan tekijöiden palvelujen 17
18 saatavuuden parantaminen. Esille nousi myös itäsuomalaisen tai maakunnallisen väkivallan ehkäisytyötä koordinoivan tahon tarve. 2.3 Turvakotitoiminta Joensuun kaupungilla on oma turvakoti. Turvakoti koostuu neljästä turvakotipaikasta sekä yhdestä turva-asunnosta. Turvakoti on mielletty perinteisesti palveluksi, jossa väkivallan uhri lapsineen saa turvallisen asuinympäristön itselleen tilanteen rauhoittamiseksi. Joensuussa on viimeisen vuoden aikana kehitetty turvakodin tuottamia avopalveluita, jolloin asiakkuuteen pääsevät myös ne henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta koe tarvitsevansa turvatun asumisen palveluita. Avopalveluissa uhrit ja tekijät voivat saada sekä keskustelu- ja vertaistukiapua omaan tilanteeseensa sekä konkreettista tukea muutostyöhön. Joensuun turvakodissa on otettu keväällä 2013 käyttöön Espoon lyömättömän linjan mallin mukainen väkivallan katkaisuohjelma. Lisäksi asiakkaiden avun saamista on pyritty helpottamaan avaamalla turvakodille sähköpostiosoite josta apua on saatavilla pienellä kynnyksellä ja johon myös viranomaiset voivat ohjata asiakkaita. Turvakodin toiminnan kehittämisellä on pyritty löytämään vastauksia kysymykseen, mitä muuta turvakodin palveluissa tulisi olla, kuin perinteistä turvakotiasumista. Tällä toiminnalla on luotu pohjaa nk. palvelukeskus- mallille, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityisasiantuntijuus on tietyssä paikassa. Erityisesti on huomattu, että tarvitsemme haja-asutusalueelle sopivan turvakotimallin, jossa turvakodin palvelut mahdollistetaan kaikille riippumatta asuinpaikasta. Etelä-Savossa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen turvakoti Kirkkopalveluiden perhekuntoutuskeskus Ruusun yhteydessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on perustamassa loppuvuodesta 2013 alueelleen turvakotia, jonka henkilökunnan koulutukset aloitetaan syksyllä Turvakotipalvelujen kehittäminen kuuluu näin oleellisena osana Väistön toimintaan. 18
19 3. ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA 3.1 Väistön tavoitteet Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa hankkeella (VÄISTÖ) on kolme päätavoitetta: 1. Luodaan hankealueen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Väistön ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja osaamista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi hankealueella. Hankkeen päämääränä on luoda Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueelle yhtenäinen ja koordinoitu lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puuttumisen, arvioinnin ja ohjaamisen palvelumalli, jossa huomioidaan STM:n suositukset. Hankealueella joudutaan aluksi Pohjois-Karjalassa sijaitsevia Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta kartoittamaan palvelujärjestelmän nykyiset resurssit ja tarpeet. Tämän jälkeen alueelle luodaan ja juurrutetaan lähisuhdeväkivallan tunnistamisen työkäytäntö ja rakennetaan pysyvä lähisuhdeväkivaltatyön malli palvelujärjestelmän sisälle. Malli sisältää lähisuhdeväkivallan tunnistamisen apuvälineet (seulakysely) sekä palvelupolun, jossa lähisuhdeväkivallan uhri ohjautuu aina yhdessä sovitun mallin mukaisesti oikeaan palveluun. Tässä hyödynnetään Joensuusta ja Kontiolahdelta vuosina saatuja kokemuksia. Niissä on 19
20 pyritty käyttämään mahdollisimman paljon jo valmiita, kokeiltuja hyviä käytäntöjä alueelta ja muualta valtakunnasta (mm. KSSHP:n VISH-hankkeen lähisuhdeväkivaltaseula, THL:n kyselyt, MARAK). Palvelujärjestelmän kehittämisessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokemusasiantuntijoiden kokemukset ja kehittämisehdotukset. Tavoite on mittava siksi, että kaikissa, erityisesti pienemmissä kunnissa väkivaltatyön osaamista, toimintamalleja tai palveluita ei aina ole olemassa. Tämän vuoksi mallin käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii runsaasti eritasoista koulutusta toimijoille. Erityistä huomiota hankkeen aikana kiinnitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä päivähoidon yksiköihin. Yksiköiden sisältä pyritään löytämään avainosaajia, jotka koulutetaan kattavasti lähisuhdeväkivaltailmiöön sekä uuden mallin ylläpitoon. Suurin haaste väkivaltayön osalta tällä hetkellä on, ettei alueella ole yhteistä lähisuhdeväkivaltatyön mallia eikä työtä ole koordinoitu millään tavoin. Etelä-Savossa sijaitsevilla Pieksämäellä ja Savonlinnan alueella on käytössä erilaisia malleja väkivaltatyöhön ja näiden kuntien lähisuhdeväkivaltapalveluiden hyvien käytäntöjen käyttöönotto seudulla olisi hedelmällistä. Sama ongelma näkyy myös Pohjois-Karjalassa Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta. Lisäksi Pohjois- Karjalassa on koettu haasteellisena se, että esim. poliisilaitos, turvakoti ja erikoissairaanhoito joutuvat väkivaltatilanteissa asettamaan asiakkaita eriarvoiseen asemaan jatkopalveluiden suhteen riippuen siitä, millä paikkakunnalla asiakas asuu. Tällä hetkellä ainoastaan Kontiolahden ja Joensuun asukkaille voidaan tarjota turvakodin avopalveluita tai tehdä vakaviin väkivaltatapauksiin liittyvää Marakriskienarviota, koska Marak- työryhmä toimii ainoastaan näiden kuntien alueella. Marak- toimintamalli laajennetaan hankkeen aikana koskemaan koko Pohjois- Karjalan aluetta perustamalla kolme erillistä asiantuntijatyöryhmää. Yli kuntarajojen menevän Marak- toiminnan haasteena on, kuinka Marakin edellytyksenä oleva asiakastietojen siirto saadaan toimimaan yli kuntarajojen ilman, että työryhmistä tulee kohtuuttoman suuria. Kokeilu yli kuntarajojen menevästä Marak- toiminnasta 20
STLTK 18.2.2014. Liite nro 3 VÄISTÖ 2014 2015. Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa
STLTK 18.2.2014 Liite nro 3 VÄISTÖ 2014 2015 Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa Kaste ohjelma 2012 2015 1 Sisällys ALUKSI... 3 1. HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotVäistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki
Väistö 2014-2015 Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki Hankkeen tarkoitus Vahvistetaan hankealueen kuntien väkivaltaosaamista ja
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotValtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö
Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä
Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotLähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015
Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Taustaa Kaste-ohjelman osa-ohjelma 1 yhtenä toimenpiteenä on lisätä lähisuhdeväkivallan osaamista. Itä-Suomen Väistö- kastehankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTYÖN OSAAMISVERKOSTO ETELÄ-SAVO. Olli Humalamäki LAPE Etelä-Savo Hankekoordinaattori ESSOTE LAPE-Päivät 5/2017
LÄHISUHDEVÄKIVALTYÖN OSAAMISVERKOSTO ETELÄ-SAVO Olli Humalamäki LAPE Etelä-Savo Hankekoordinaattori ESSOTE LAPE-Päivät 5/2017 LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖN TUKENA Sosiaalihuoltolain 11 Palveluita on tarjottava perhe-
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotLähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa
LisätiedotIstanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa
Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotTERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?
Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla TerveSos 13.5.2009 Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Hankkeen toteuttaminen 1.11.2008 31.10.2010 Hallinnoija
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotYHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista
LisätiedotMonialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi
Monialainen MARAK -toimintamalli Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi 5.6.2017 Martta October 1 Esityksen rakenne 1) Mikä MARAK on? Toimintamallin esittely 2) Miksi MARAK on kehitetty?
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotPerhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET
Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma 2013-2016 ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 2.9.2016 Arviointikyselystä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2013-2016 tavoitteena oli, että
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi EHKÄISE, TUNNISTA, AUTA koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta Tampere 16.3.2017 16.3.2017 Suvi Nipuli 1 Hankkeen
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin
LisätiedotValtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö
Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017
KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotSosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti
Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotMitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?
Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi? MUUTOKSEN ELEMENTIT - 2019 Sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja toimeenpano Lainsäädännön ja keskeisten uudistusten valmistelu
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotLastensuojelun kehityssuuntia
Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
Lisätiedot