VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄISTÖ 2014 2015. Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa"

Transkriptio

1 VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa Kaste ohjelma

2 Sisällys ALUKSI HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN Toimintaympäristö ja toiminta-alue Pohjois- Karjala Etelä- Savo Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Orava Saumuri Muut hankeyhteistyökumppanit KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE Väkivallan ehkäisytyön hanke Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Turvakotitoiminta ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA Väistön tavoitteet Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Haja-asutusalueen turvakotimalli Palvelukeskustoiminnan käynnistäminen Pohjois-Karjalassa Etelä-Savon osaamiskeskus Väistön toteutusstrategia Väistön odotetut vaikutukset HANKKEEN ORGANISAATIO Ohjausryhmä Hankkeen työntekijät HALLINNOINTI JA TALOUS TIEDOTTAMINEN, RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Tiedottaminen Raportointi Arviointi LÄHTEET

3 ALUKSI Lähisuhde- ja perheväkivalta ja sen mukanaan tuomat ongelmat on tunnustettu laajaksi ongelmaksi niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Toimenpiteitä lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin väkivallan uhreille tarjottavat palvelut ja niiden alueellinen jakautuminen on hajanaista (sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012). Yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että eri viranomaiset tekevät lähi- ja perheväkivaltatapauksissa töitä toisistaan tietämättä. Yhteistyön muotoja on paikallisesti kehitetty, mutta varsinaista yhteistoiminnallisen osaamiseen kehittämiseen ei ole systemaattisesti päästy. Viranomaisten käsitykset toistensa toiminta- mahdollisuuksista ovat puutteelliset. Perusongelmana on ollut, että perheväkivallan ehkäisy ei ole kuulunut minkään viranhaltijan tehtäväkenttään, eikä johtamis- tai esimiesvastuita ole määritelty. Itä-Suomen alueella on vuosien aikana toiminut joitakin väkivallan vähentämiseen tähtääviä hankkeita, mutta niiden juurtuminen on ollut haasteellista (ks. Väyrynen ja Jämsén 2012, s. 6-8). STM:n sekä THL:n suosituksena onkin, että kunnissa tai alueellisesti olisi olemassa erillinen väkivaltatyön koordinaattori, joka toimii tiedottajana, konsultointiapuna ja kouluttajan muille kunnan viranhaltijoille lähisuhde- ja perheväkivalta-asioissa. Viranomaisyhteistyön puutteiden lisäksi merkittäväksi ongelmaksi koetaan väkivaltaa kohdanneiden erityispalveluiden, kuten turvakotien puute. Tämä epäkohta on nostettu esille myös Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta koskevassa määräaikaisraportissa (2008). Suomessa on 21 turvakotia, joista Itä- ja Pohjois- Suomessa on vain muutama. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien mahdollisuudet avun saantiin vaihtelevatkin suuresti riippuen asuinkunnasta. Maakuntien sisällä palvelutarjonnan vaihtelut ovat edelleen suuria ja varsinkin haja-asutusalueiden asukkaiden palvelut voivat olla todella puutteelliset. 3

4 1. HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN LINJAUKSIIN 1.1 Toimintaympäristö ja toiminta-alue Itä-Suomen Väistö toimisi vuosina kahtena alueellisena osakokonaisuutena. Toinen osakokonaisuus toimii Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja toinen Etelä-Savon alueella. Molemmissa toiminta-alueissa noudatetaan sekä nykyisiä poliisilaitosrajoja että sosiaalipäivystysalueen rajoja. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon poliisilaitosten yhdistyminen vuoden 2014 alusta Itä- Suomen poliisilaitokseksi luonee uusia haasteita alueelle ja paineita palvelualueen laajentamiselle. Pohjois-Karjalan alueelta hankkeeseen osallistuvat Joensuun ja Kontiolahden SOTE- yhteistoiminta-alue, Outokumpu (liittyy Joensuu-Kontiolahti yhteistoiminta-alueeseen v. 2014), Liperi, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka, Valtimo, Nurmes, Lieksa, Rääkkylä, Kitee, Tohmajärvi sekä Heinävesi. Etelä-Savon alueella hankkeeseen osallistuvat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat eli Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa, Kangasniemi ja Mäntyharju sekä muista kunnista Savonlinna ja Pieksämäki Pohjois- Karjala Pohjois- Karjalan maakunnassa on 13 kuntaa. Asukkaita Pohjois- Karjalassa on ja maakunnan asukasluvun ennustetaan tulevina vuosina vähenevän siten, että vuonna 2030 asukkaita olisi noin Maakunnan väestönkasvu keskittyy Joensuuhun ja sitä ympäröiville alueille. Väestö ikääntyy siten, että vuonna 2025 noin joka kuudes pohjoiskarjalainen on yli 75-vuotias. Väestön ikääntyminen, väestön keskittyminen Joensuun seudulle sekä pitkät etäisyydet vaikuttavat oleellisesti tapaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden palvelurakenneratkaisuissa on mainittu useasti todennäköisenä ratkaisuvaihtoehtona ns. vastuukuntamallia, jossa Joensuulle kaavaillaan vastuukunnan roolia. Joensuu vastaa jo nykyisin useamman kuin joka 4

5 toisen pohjoiskarjalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista ainakin osittain (STM: selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi ). Samoista syistä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisujen tulee koota, ei hajauttaa taloudellisia, henkilöstö- ja osaamisresursseja. Tämä sama koskee myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille tarjottavia palveluita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietojen mukaan haasteita palvelujärjestelmälle aiheuttavat muun muassa yläkouluikäisten psykososiaaliset ongelmat (yksinäisyys, masentuneisuus jne.), nuorisotyöttömyys, perheiden pienituloisuus, mielenterveysongelmat sekä päihteiden käyttö. Kaikissa näissä osa-alueissa Joensuun tilanne näyttää huonommalta verrattuna vertailukaupunkeihin ja ne osoittavat, että riskitekijöitä perhe- ja lähisuhdeväkivallan esiintymiseen on paljon. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäistytyö edellyttää sekä erikoistunutta osaamista, että kuntien perustason osaamisen vahvistamista. Perustason osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimet kohdennetaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason henkilöstöön (sosiaalityö, neuvola, kotipalvelu, päivähoito jne.) ja erityisosaamista vaativa palvelu olisi saatavilla Joensuusta. Joensuussa toimi vuosina Ansa-Projekti, jonka aikana luotiin Joensuun malli lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi. Mallissa annettiin toimintaohjeet eri viranomaisille akuutin- ja eiakuutin lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja katkaisemiseen. Myös muilla ympäristökunnilla on luotuna vastaavanlaisia malleja, mutta ne eivät ole juurtuneet riittävässä laajuudessa kuntien toimintakenttiin. Joensuun ja Kontiolahden seudulla perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen on haettu uuden tyyppisiä ratkaisuja kesällä 2012 THL:n tuella alkaneen väkivallan ehkäisytyön hankkeen avulla. Kehittämistyössä on panostettu viranomaisten koulutukseen tunnistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan merkit, erityisasiantuntijuuden tarjoamiseen viranomaisille sekä osaamisen lisäämiseen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakasprosessien koordinoinnissa perheväkivaltatapauksissa. 5

6 Perheväkivaltaan liittyvät rikosilmoitukset ovat pysyneet Pohjois-Karjalassa viimeisen viiden vuoden aikana lukumääriltään melko samansuuntaisina. Sen sijaan siihen liittyvissä hälytystehtävissä on nähtävissä selkeää kasvua (Taulukko 1). Tämä selittyy osittain, joskaan ei kokonaan sillä, että rikosilmoitukset tilastoidaan poliisin tilastointijärjestelmään ja hälytystehtävät hätäkeskuksen tilastointijärjestelmään. Vuoden 2013 ensimmäisen neljän kuukauden aikana on kuitenkin nähtävissä selkeää kasvua perheväkivaltatilanteiden osalta. Poliisin tilastojen mukaan perheväkivaltatapaukset ovat nousseet vuoden ensimmäisellä kolmanneksella jopa 250 % (taulukko 2). Taulukko 1. Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen tilastot perheväkivaltaan liittyvistä rikosilmoituksista ja kotihälytystehtävistä Yhteensä RIKOSILMOITUKSET HÄLYTYSTEHTÄVÄT Taulukko 2 Perheväkivaltatapausten kasvu Pohjois-Karjalassa vuonna 2013 Perheväkivaltatehtävät lisäys verrattuna keskiarvoon Ilomantsin poliisiasema % Joensuun pääpoliisiasema % Kiteen poliisiasema % Lieksan poliisiasema % Nurmeksen poliisiasema % Yhteensä % 6

7 1.1.2 Etelä- Savo Etelä-Savon maakunnassa on 14 kuntaa ja asukkaita yhteensä Etelä-Savossa on kolme kaupunkia (Mikkeli asukasta, Savonlinna asukasta ja Pieksämäki asukasta) ja loput 11 ovat maalaiskuntia. Maakunnan väestökehitys on alaspäin ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä Etelä-Savossa laskee vuoteen 2030 mennessä asukkaaseen. Etelä-Savon haasteena on väestön ikääntyminen. Vuonna 2011 väestöstä yli 65-vuotiaita oli 24 prosenttia ja tämän oletetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 36 prosenttiin. Ilmoitettuja väkivaltarikoksia Etelä-Savon poliisilaitoksen alueella on vuosittain Ilmoitettuja perheväkivaltatapauksia on tilastoinnin mukaan ollut vuonna ja vuonna kpl. Arvioitu vuoden 2012 määrä on myös 108. Vaikka vuoden 2012 osalta väkivaltarikollisuus on vähentynyt n. 15 %, niin perheväkivaltatapauksia on saman verran kuin edellisenä vuonna. Samoin hälytystehtävät perheväkivallan osalta ovat kasvaneet vuosittain (vuonna kpl, kpl ja vuoden 2012 arvio 805 kpl). STM:n selvityshenkilötyöryhmä on esittänyt , että Etelä-Savossa kaikki 14 kuntaa muodostaisivat yhteisen, kattavan sosiaali- ja terveydenhuollonalueen. Mahdollisena toteuttamistapana olisi tällöin kuntayhtymä. Perusteluiksi on esitetty se, että malli mahdollistaisi yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa useimmat kantokykytekijät ovat maan keskiarvoa heikommat. Samoin taustalla on ollut palvelurakenteen yhtenäistäminen sekä pienten kuntien mahdollisuudet taloudelliseen vakauteen, kun satunnaiset tekijät vähenevät. Väkivaltatyön osalta on tärkeää, että palvelut alueella olisivat mahdollisimman yhtenäiset. Hankkeen tavoite saada aikaan toimiva ja yhtenäinen lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja avun malli alueelle sopii hyvin yhteen STM:n tavoitteille saada erityisosaaminen käyttöön koko Etelä-Savon alueelle. Etelä-Savossa lähisuhdeväkivaltatyöstä on tehty ja kehitetty kohta 15 vuotta järjestöpohjaisesti. Etelä-Savon alueella, Mikkelissä, on toiminut Ensi- ja turvakotien 7

8 liittoon kuuluva VIOLA Väkivallasta vapaaksi ry, jonka puitteissa vuosien varrella on sekä tehty käytännön lähisuhdeväkivaltatyötä väkivallan eri osapuolet huomioiden (uhrit, tekijät ja lapset) että myös vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lähisuhdeväkivallan tutkimukseen liittyvää työtä. VIOLA on ansioitunut myös vertaisryhmätoiminnassa, ryhmiä on n. 30 kpl. vuodessa. Tutkimusyhteistyötä Etelä- Savossa VIOLA:ssa on ollut Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ja parhaillaan alueella tai alueelta saaduista aineistoista on tekeillä kaksi väitöskirjaa, useampi lisensiaatin tutkimus ja pro gradu -työ väkivaltailmiöistä. VIOLA:n vaikutus alueen lähisuhdeväkivaltatyöhön on ollut merkittävä. Yhdistys on ollut mukana rakentamassa erilaisia sovelluksia väkivaltailmiöön liittyvässä työssä alueella, mutta julkisen puolen väkivaltatyön kehittäminen on alueella ollut pienemmässä asemassa. Kuitenkin järjestökentän kautta kokemusasiantuntijuus on alueella vahvaa ja erittäin tärkeässä osassa Väistö-hankkeen Etelä-Savossa tapahtuvassa rakenteellisessa kehittämisessä. Pieksämäellä on toiminut useamman vuoden ajan lähisuhdeväkivaltatyöhön nimetty moniammatillinen työryhmä, joka on koordinoinut työtä sekä järjestänyt koulutusta henkilöstölle. 1.2 Hankkeen yhteys valtakunnallisiin linjauksiin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn on laadittu useampia kansallisia suosituksia, ohjelmia ja säännöksiä: - STM Suositukset kunnille lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjaamiseen ja johtamiseen, STM, 2008:9 - Kansallinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kataisen hallitusohjelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II - Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi 2011 (Istanbulin sopimus) 8

9 - Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus - Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön (Tunnista, turvaa ja toimi 2008:9) suosituksen tavoitteena on, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta ymmärrettäisiin vakavana ongelmana, johon tulee puuttua ja että sitä vastaan kehitettäisiin ongelmaa ehkäiseviä rakenteita ja toimintatapoja. Suosituksen mukaan kuntien tulisi määritellä eri hallintokuntien välinen työnjako väkivallan ehkäisyssä sekä se, kuka väkivallan ehkäisytyöstä vastaa ja kuka sitä johtaa. Ehkäisytyön tulisi myös olla sisällytettynä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun. Henkilöstön valmiuksia tehdä työtä tulisi koulutuksella parantaa sekä luoda palveluita mm. ehkäisevään työhön, matalan kynnyksen työhön, akuuttitilanteisiin sekä pitkäaikaiseen tukeen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tekijöiden auttamiseen sekä työn dokumentointiin ja tilastointiin. Uudistuvan sosiaalihuollon lainsäädäntö määrittää kuntia huolehtimaan lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvasta tuen tarpeesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa taikka altistuneet väkivallalle. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman ( ) tavoitteena on perustaa alueelliset väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet osaamis-/palveluyksiköt vuosien aikana, lisätä väkivallan uhreille tarjottavaa pitkäkestoista tukea, kehittää seksuaalisen väkivallan uhrin akuuttia lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea sekä perustaa yhden yliopistollisen sairaalan yhteyteen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on opettaa ja tukea terveydenhuollon henkilökuntaa ja lääkäreitä seksuaalisen väkivallan tunnistamisessa, tutkimisessa ja hoitamisessa. (STM julkaisuja 2010:5) Sosiaali- ja Terveysministeriön väkivaltaa kokeneiden naisten tukitoimia koskevassa raportissa (2012:11) mainitaan, että valtakunnallisesti suurimmat haasteet väkivaltatyössä ovat vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilöiden puute, pitkät jonotusajat palveluihin sekä palveluiden alueellinen hajanaisuus. Palveluverkoston 9

10 koordinointi ja tiedonkulun puutteet toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palveluiden kehittämisessä raportin mukaan merkittävä ongelma. Istanbulin yleissopimuksessa määritellään ne palvelut joita tulisi olla tarjolla väkivallan uhrille. Erityisesti siinä korostetaan, että peruspalveluissa tulisi olla valmius tunnistaa ja puuttua lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteisiin. Sopimuksessa määritellään myös erityispalvelut väkivallan uhrien auttamiseksi, kuten psykososiaalinen tuki, neuvonta, ohjaus sekä pitkäkestoinen tuki ja terapia, seksuaalisen väkivallan uhrien kriisikeskukset ja vuorokauden ympäri toimiva auttava puhelin. Edelleen Istanbulin yleissopimus määrittelee turvakotipalvelujen ja väkivallalle altistuneiden lasten auttamisen väkivaltatilanteissa. (Istanbulin yleissopimus) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) yhtenä tavoitteena on lisätä osaamista väkivallan ehkäisemiseksi. Tavoitteena on ottaa käyttöön lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintamalli, jossa huomioidaan STM:n antamat suositukset ja kuritusväkivallan ehkäisyn kansallinen toimintaohjelma. Nyt käynnissä oleva, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama hanke ja asian eteen tehdyt kehittämistoimenpiteet Joensuussa ovat tähdänneet tämän tavoitteen mukaisiin toimintoihin. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman (KAMU) tavoitteena on entistä vahvempi turvallisuuskulttuuri. Suunnitelmassa on useita esityksiä turvallisuuden parantamiseksi kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. KAMUN painoalue 4. korostaa lähisuhdeväkivallan tunnistamista poliisitoimessa ja siihen puuttumista yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Painoalue 5. korostaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittämistä paikallis-, seutu-, ja maakuntatasolla poikkihallinnollisella ja monitoimijaisella yhteistyöllä. 10

11 1.3 Yhteistyö ja linkittyminen muuhun kehittämistyöhön Väistö tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Läheisimpinä yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston Orava - hanke ja Mikkelin VIOLA Ry:n Saumuri - hanke Orava Itä-Suomen Rikosuhripäivystys on hakenut Pohjois-Karjalan alueella RAY rahoitteista Orava (Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan) kehittämishanketta vuosille Orava-hanke on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä kumppanuushanke, jonka päätavoitteena on vahvistaa harvaan asutulla alueella tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa. Oravan läheisin yhteistyöhanke on Väistö. Orava on kolmivaiheinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään alueen vapaaehtoistyön tukihenkilötoiminnan ja koulutuksen suunnitteluun sekä viranomaiskontaktien luomiseen ja vahvistamiseen. Toisen vaiheen pääpaino on koulutuksen kehittämistyössä sekä tukihenkilöiden kouluttamisessa ja toimintamallien pilotoinnissa Pohjois-Karjalan kolmella alueella. Koulutetut tukihenkilöt ovat erikoistuneet lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvään vapaaehtoistyöhön. Kolmannessa vaiheessa toiminnan painopisteenä on kehittämistyön tuotosten juurruttaminen alueelle sekä valtakunnallisesti. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa kehitetään myös mallia harvaan asutun alueen vertaisryhmätoimintaan. Orava-hankkeessa tavoitellaan lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemista. Tuotetun tiedon, taidon ja tuen seurauksena lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien oikeusturvan toteutuminen vahvistuu ja heidän 11

12 valmiutensa selviytyä kokemastaan parantuvat. Hyväksi koettuna menetelmänä vertaisryhmät otetaan käyttöön. RIKUn tukihenkilöiden osaaminen ja valmiudet kohdata lähisuhde- ja perheväkivalta-asiakkaita paranevat sekä harvaan asutun alueen lähisuhde- ja perheväkivaltatyö vahvistuu. Projektin tuotoksena valmistuu opas tukihenkilöiden käsikirjaksi. Väistö ja Orava tukevat ja täydentävät kehittämistyössä merkittävästi toisiaan. Väistön on haasteellista päästä kaikkiin tavoitteisiin ilman Oravan tuomaa tukea. Esimerkiksi tukihenkilötoiminta on katsottu merkittäväksi voimavaraksi väkivaltatyössä ja mm. Marakin 1 laajentuminen koko Pohjois-Karjalaan edellyttää sitä, että tukihenkilötoiminta toimii myös harvaan asutuilla alueilla. Väistöllä tai kunnallisella sektorilla ylipäätäänkään ei ole omia tukihenkilöitä, joten heidän saamisessaan ollaan täysin kolmannen sektorin varassa, mikä Pohjois-Karjalassa tarkoittaa Rikosuhripäivystystä. Väistön resurssit eivät niin ikään tule riittämään vertaistukitoiminnan käynnistämiseen koko maakunnan alueella, jonka vuoksi kolmannen sektorin tuoma tuki on erittäin tarpeellinen Saumuri Viola väkivallasta vapaaksi ry hakee RAY-rahoitteista hanketta vuosille Hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen kansalaislähtöinen ja osallistava kehittäminen osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke luo yhdessä Etelä-Savon Väistö-hankkeen kanssa Mikkelin seutusoten alueelle verkostoituvan, järjestön ja julkisen sektorin rakenteet ja prosessit yhteen sovittavan väkivaltatyön osaamiskeskusmallin. Tässä tehtävässä Saumuri-hankkeen keskeinen toiminto on varmistaa, että kokemuksellinen tieto (kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkuus) sekä Viola ry:n kertynyt 1 MARAK on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Moniammatillisen työskentelyn tarkoituksena on saada kokonaisvaltaisempi käsitys uhrin tilanteesta. Toiminnan tavoitteena on aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantaminen ja verkostoituminen niiden toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. 12

13 professionaalinen tieto otetaan osaksi väkivaltatyön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämistä. Saumuri-hanke kehittää myös uusia dialogisia ja osallistavia tapoja varmistamaan, että uudet yhdessä kehitettävät palvelurakenteet ja toimintamallit vastaavat niitä tarpeita, jotka lähisuhdeväkivallan osapuolet kokevat toimiviksi ja osallistaviksi. Samoin Saumuri pyrkii varmistamaan ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistamisen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviytymisprosessissa. Saumuri-hankkeen ja Etelä-Savon tavoitteena olevaa verkostomaista osaamiskeskusrakennetta käsitellään tarkemmin kohdassa Kyseessä on valtakunnallisesti uudenlainen tapa kehittää ja rakentaa lähisuhdeväkivaltatyön palveluita ja rakenteita, siten, että julkinen ja kolmas sektori toimivat kehittämisessä tasa-arvoisina kumppaneina rintarinnan. Saumuri-hankkeeseen kuuluu myös osa-tavoitteena ammatillisen ja sosiaalisen tuen varmistaminen vakavan väkivallan kohteeksi joutuneiden selviämisprosessissa. Tavoitteena tässä osiossa on yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen verkoston tuki työparityöskentelyn avulla. Työparin muodostaa tällöin Violan kokemustyöntekijä tai viranomaisvaltaa käyttävä työntekijä ja asiakkaan sosiaalisista verkostoista nouseva luottohenkilö tai kokemusasiantuntija Violasta. Näin mahdollistetaan uhrin toimijuuden ja osallisuuden säilyminen viranomaisverkostoissa ja fokuksen säilymisen asiakkaan konkreettisessa tilanteessa. Työpari toimii myös asiakkaan edunvalvojana ja osallisuuden turvaajana Muut hankeyhteistyökumppanit Edellä mainittujen kolmannen sektorin hankkeiden lisäksi Väistö tekee yhteistyötä seuraavien hankkeiden/toimijoiden kanssa. 13

14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hanke on terveyttä edistävä hanke, jonka tavoitteena on läheisväkivallan aiheuttaman psyykkisen ja fyysisen sairastavuuden sekä sosiaalisten haittojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy. Hanke on kolmivuotinen ja rahoitettu terveyden edistämisen määrärahoista. Hankkeen toiminta-alue on Keski-Suomi. Hankkeessa on rakentumassa vuonna 2013 maakunnallinen Aarre-osaamiskeskus ja verkosto, jonka avulla kehitetään lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä sairaanhoitopiirin, kuntien, alueellisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen tavoite on juurruttaa kuntien peruspalveluihin hyviä lähisuhdeväkivallan varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen toimintamalleja ja kouluttaa henkilöstöä. Hankkeessa tuotetaan Läheisväkivallan hoitoketju. Väistö vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kokemuksia kansallisen osaamiskeskus- hankkeen kanssa liittyen väkivallan ehkäisyssä käytettäviin toiminta- ja palvelumalleihin ja koulutuksiin. Mikäli Helsingissä toimiva Monika-naisten Salos-hanke saa jatkorahoitusta, on Joensuu mukana selvittämässä mahdollisuuksia osallistua hankkeen luomaan salaiseen turvakotiverkostoon. Salos- hankkeen ajatuksena on luoda Suomen ja Pohjoismaat kattava turvakotiverkosto, jonka sisällä vakavan väkivallan uhan alla olevat uhrit lapsineen voivat joustavasti siirtyä. Väistö selvittää mahdollisuuksia saada ruotsinmallin- mukainen Trappan työskentelymenetelmä väkivaltaa nähneiden/kokeneiden lasten auttamiseksi suomennettua. Ajatuksena on, että malli otettaisiin käyttöön Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon Kasvatus- ja perheneuvoloissa sekä lastensuojelun sosiaalityössä. Tällä hetkellä kummallakaan alueella ei ole riittävästi työmuotoja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi. Trappan- mallissa lapsille annetaan mahdollisuus puhua väkivaltakokemuksestaan. Malli on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja sen avulla lapsi ymmärtää tapahtuneita asioita ja liittämään niitä oikeaan asiayhteyteen. Malli on ollut Folkhälsanin aloitteesta käytössä Suomessakin ruotsinkielisillä alueilla ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. 14

15 Turun seudulla on käynnistymässä vuoden 2014 alussa lastenasiaintalo- hanke. Hankkeen avulla pyritään parantamaan lasten ja perheiden saamaa viranomaispalvelua perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa; tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on parantaa viranomaisten keskinäistä poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä. Väistö verkostoituu mahdollisuuksien mukaan lastenasiantalo- hankkeen kanssa, jolloin mm. yhteiset koulutustilaisuudet tai työkokoukset ovat mahdollisia. Turun (Tyks- erva-alue) seudulla on olemassa sosiaalipediatrista osaamista väkivallan tunnistamisessa sekä tukitoimien suunnittelussa lapsille ja perheille. Tämä osaaminen ja hankkeen aikana tapahtuvaa (myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon) kehittäminen hyödyttää Väistö- hankkeen tavoitteen kolme (3) mukaisen osaamiskeskuksen toimintojen kehittymisessä. 15

16 2. KASTE- HANKKEEN VALMISTELUVAIHE 2.1 Väkivallan ehkäisytyön hanke Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluissa on toiminut alkaen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen rahoittama väkivallan ehkäisytyön hanke, jonka kohderyhmänä ovat olleet kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolet. Hanke päättyy Hankkeen yhtenä, THL:nkin toivomana painopisteenä on ollut laajemman Kaste-hankkeen tarpeiden kartoitus ja suunnittelu. Erityistä huomiota on kiinnitetty uhrien kokonaisvaltaiseen auttamiseen sekä moniammatillisen viranomaisja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa on yksi kokoaikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka toimii tiiviissä yhteydessä asiakkaiden, turvakodin sekä eri viranomais- ja III-sektorin toimijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa on todettu, että erityistä huomiota tulevaisuudessa tulee kiinnittää - Viranomaisille tarjottavaan konsultointiapuun ja erityisasiantuntijuuteen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden viranomaisten koulutukseen perhe- ja lähisuhdeväkivalta- asioissa, erityisesti liittyen puheeksi ottoon ja tunnistamiseen - Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinointiin niin asiakastapauksissa kuin yleisissä toimintamalleissakin - Kaikkia osapuolia auttavan palvelujärjestelmän luomiseen eri vakavuusasteisissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa - Matalan kynnyksen palvelujärjestelmän luomiseen - Ennaltaehkäisevien työmenetelmien kehittämiseen - Palveluiden tasapuoliseen saatavuuteen siten, että ne myötäilevät mm. poliisilaitoksen, sosiaalipäivystyksen ja erikoissairaanhoidon toiminta-alueita 16

17 2.2 Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys Väkivallan ehkäistytyön hankkeeseen liittyi myös Itä-Suomen sosiaalialan (ISO) tekemä laajempi, syksyllä 2012 valmistunut selvitystyö Itä-Suomen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella tehtävän väkivaltatyön nykytilasta sekä koulutusja kehittämistarpeista (Väyrynen, Jämsen 2012). Selvitystyössä kartoitettiin kyselylomakkeella lastenneuvoloiden, mielenterveyspalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstön näkemyksiä sekä teemahaastatteluilla tiettyjen avainhenkilöiden näkemyksiä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tilanteesta Itä- Suomessa. Keskeisenä tuloksena selvityksessä oli, että työntekijät kaipaavat koulutusta ja työvälineitä väkivallan tunnistamiseen ja asiakkaiden auttamiseen sekä viranomaisyhteistyöhön. Haastatteluissa nousi erityisesti esille se, että väkivaltatyö tai sen johtaminen ja vastuualueet kokonaisuudessaan ei ole kenenkään vastuulla. Myös turvakotien puute ja väkivallan tekijöiden puuttuvat palvelut olivat keskeisimmät asiat, jotka toistuivat haastatteluissa palveluista puhuttaessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolille olevia palveluita koettiin haastatteluissa olevan riittävästi, mutta pienillä paikkakunnilla on tarvetta koota alueellisia voimavaroja, esimerkiksi väkivaltatyön erityisosaamista. Suurempien kuntien vastauksessa pohdittiin enemmän sitä, että palvelut eivät toimi niin, että asiakas tulisi autetuksi. Perheiden elämä pirstaloituu palveluissa, eikä kukaan hahmota kokonaisuutta. Selvityksessä palvelujen osalta keskeiseksi kehittämistoiveeksi nousi toimintatapa, jossa perustyötä tekevällä henkilöstöllä on tietoa ja taitoa tunnistaa väkivaltaa, ottaa se puheeksi ja ohjata asiakas tarvittaessa eteenpäin. Tämän jälkeen tarvitaan väkivaltaan erikoistuneita palveluita, joihin asiakas pääse nopeasti ilman jonotusta. Palvelussa asiakasta tulisi tukea pitkäjänteisesti ja varmistaa hänelle sopiva hoitopolku. Keskeistä on palveluiden yhteen pelaaminen ja asiakasprosessin sujuvuus. Palveluihin liittyviä kehittämistoiveita olivat turvakotipalvelujen ja väkivallan tekijöiden palvelujen 17

18 saatavuuden parantaminen. Esille nousi myös itäsuomalaisen tai maakunnallisen väkivallan ehkäisytyötä koordinoivan tahon tarve. 2.3 Turvakotitoiminta Joensuun kaupungilla on oma turvakoti. Turvakoti koostuu neljästä turvakotipaikasta sekä yhdestä turva-asunnosta. Turvakoti on mielletty perinteisesti palveluksi, jossa väkivallan uhri lapsineen saa turvallisen asuinympäristön itselleen tilanteen rauhoittamiseksi. Joensuussa on viimeisen vuoden aikana kehitetty turvakodin tuottamia avopalveluita, jolloin asiakkuuteen pääsevät myös ne henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta koe tarvitsevansa turvatun asumisen palveluita. Avopalveluissa uhrit ja tekijät voivat saada sekä keskustelu- ja vertaistukiapua omaan tilanteeseensa sekä konkreettista tukea muutostyöhön. Joensuun turvakodissa on otettu keväällä 2013 käyttöön Espoon lyömättömän linjan mallin mukainen väkivallan katkaisuohjelma. Lisäksi asiakkaiden avun saamista on pyritty helpottamaan avaamalla turvakodille sähköpostiosoite josta apua on saatavilla pienellä kynnyksellä ja johon myös viranomaiset voivat ohjata asiakkaita. Turvakodin toiminnan kehittämisellä on pyritty löytämään vastauksia kysymykseen, mitä muuta turvakodin palveluissa tulisi olla, kuin perinteistä turvakotiasumista. Tällä toiminnalla on luotu pohjaa nk. palvelukeskus- mallille, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityisasiantuntijuus on tietyssä paikassa. Erityisesti on huomattu, että tarvitsemme haja-asutusalueelle sopivan turvakotimallin, jossa turvakodin palvelut mahdollistetaan kaikille riippumatta asuinpaikasta. Etelä-Savossa toimii tällä hetkellä yksi yksityinen turvakoti Kirkkopalveluiden perhekuntoutuskeskus Ruusun yhteydessä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on perustamassa loppuvuodesta 2013 alueelleen turvakotia, jonka henkilökunnan koulutukset aloitetaan syksyllä Turvakotipalvelujen kehittäminen kuuluu näin oleellisena osana Väistön toimintaan. 18

19 3. ITÄ-SUOMEN VÄISTÖN TAVOITTEET, ODOTETUT VAIKUTUKSET JA TOTEUTUSSTRATEGIA 3.1 Väistön tavoitteet Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa hankkeella (VÄISTÖ) on kolme päätavoitetta: 1. Luodaan hankealueen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella Yhteinen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa Väistön ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja osaamista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi hankealueella. Hankkeen päämääränä on luoda Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueelle yhtenäinen ja koordinoitu lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puuttumisen, arvioinnin ja ohjaamisen palvelumalli, jossa huomioidaan STM:n suositukset. Hankealueella joudutaan aluksi Pohjois-Karjalassa sijaitsevia Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta kartoittamaan palvelujärjestelmän nykyiset resurssit ja tarpeet. Tämän jälkeen alueelle luodaan ja juurrutetaan lähisuhdeväkivallan tunnistamisen työkäytäntö ja rakennetaan pysyvä lähisuhdeväkivaltatyön malli palvelujärjestelmän sisälle. Malli sisältää lähisuhdeväkivallan tunnistamisen apuvälineet (seulakysely) sekä palvelupolun, jossa lähisuhdeväkivallan uhri ohjautuu aina yhdessä sovitun mallin mukaisesti oikeaan palveluun. Tässä hyödynnetään Joensuusta ja Kontiolahdelta vuosina saatuja kokemuksia. Niissä on 19

20 pyritty käyttämään mahdollisimman paljon jo valmiita, kokeiltuja hyviä käytäntöjä alueelta ja muualta valtakunnasta (mm. KSSHP:n VISH-hankkeen lähisuhdeväkivaltaseula, THL:n kyselyt, MARAK). Palvelujärjestelmän kehittämisessä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokemusasiantuntijoiden kokemukset ja kehittämisehdotukset. Tavoite on mittava siksi, että kaikissa, erityisesti pienemmissä kunnissa väkivaltatyön osaamista, toimintamalleja tai palveluita ei aina ole olemassa. Tämän vuoksi mallin käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii runsaasti eritasoista koulutusta toimijoille. Erityistä huomiota hankkeen aikana kiinnitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä päivähoidon yksiköihin. Yksiköiden sisältä pyritään löytämään avainosaajia, jotka koulutetaan kattavasti lähisuhdeväkivaltailmiöön sekä uuden mallin ylläpitoon. Suurin haaste väkivaltayön osalta tällä hetkellä on, ettei alueella ole yhteistä lähisuhdeväkivaltatyön mallia eikä työtä ole koordinoitu millään tavoin. Etelä-Savossa sijaitsevilla Pieksämäellä ja Savonlinnan alueella on käytössä erilaisia malleja väkivaltatyöhön ja näiden kuntien lähisuhdeväkivaltapalveluiden hyvien käytäntöjen käyttöönotto seudulla olisi hedelmällistä. Sama ongelma näkyy myös Pohjois-Karjalassa Joensuuta ja Kontiolahtea lukuun ottamatta. Lisäksi Pohjois- Karjalassa on koettu haasteellisena se, että esim. poliisilaitos, turvakoti ja erikoissairaanhoito joutuvat väkivaltatilanteissa asettamaan asiakkaita eriarvoiseen asemaan jatkopalveluiden suhteen riippuen siitä, millä paikkakunnalla asiakas asuu. Tällä hetkellä ainoastaan Kontiolahden ja Joensuun asukkaille voidaan tarjota turvakodin avopalveluita tai tehdä vakaviin väkivaltatapauksiin liittyvää Marakriskienarviota, koska Marak- työryhmä toimii ainoastaan näiden kuntien alueella. Marak- toimintamalli laajennetaan hankkeen aikana koskemaan koko Pohjois- Karjalan aluetta perustamalla kolme erillistä asiantuntijatyöryhmää. Yli kuntarajojen menevän Marak- toiminnan haasteena on, kuinka Marakin edellytyksenä oleva asiakastietojen siirto saadaan toimimaan yli kuntarajojen ilman, että työryhmistä tulee kohtuuttoman suuria. Kokeilu yli kuntarajojen menevästä Marak- toiminnasta 20

STLTK 18.2.2014. Liite nro 3 VÄISTÖ 2014 2015. Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa

STLTK 18.2.2014. Liite nro 3 VÄISTÖ 2014 2015. Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa STLTK 18.2.2014 Liite nro 3 VÄISTÖ 2014 2015 Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa Kaste ohjelma 2012 2015 1 Sisällys ALUKSI... 3 1. HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEYS LAAJEMPIIN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i* ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS TAVOITEKOKONAISUUDET Kaste-ohjelmasta I HYVINVOINTI- JA TEE- VYSEROT KAVENTUVAT Riskiryhmien osalli

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot