Nika alkaa puhua suomeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nika alkaa puhua suomeksi"

Transkriptio

1 petroskoi Kevätmarkkinat kesämökkiläisiä varten palkka Julkinen sektori edelleen puristuksen kohteena suunnistus Suunnistusta kaikenikäisille SIVU 3 SIVU 7 SIVU 15 IRTONUMERO 2,00 (SUOMESSA) nro 19 (15984) 18. toukokuuta vuosikerta tällä viikolla Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan tänään 18. toukokuuta Petroskoissa katkaistaan lämpö asunnoista ja lämmityskausi päättyy siihen. s. 3 Monet Karjalan opettajista kärsivät vieläkin vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän uudistuksen seurauksia. Kaikki tapahtui niin kuin reformin vastustajat ennustivatkin. s. 4 Vaalikampanjan lähetessä kansanedustajien työinto on moninkertaistunut. Huhtikuun lopulla lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. s. 5 Venäjän viisumien käsittely on muuttunut ja hinnat ovat nousseet. Toukokuun alusta Venäjän suurlähetystö on ulkoistanut viisumianomuksien vastaanottamisen Venäjän viisumikeskuksille. s. 8 Lukinien perheyhtye tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se on esittänyt taidettaan myös Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa sekä ulkomailla. s. 9 Aleksandr Pereplesninin veroilmoituksen julkaistua Karjalassa rupesi leviämään omituisia ja sekavia huhuja. Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja teki siirron ensimmäisenä juorujen lakkauttamiseksi. s. 12 Suolusmäen harjoitteluradalla on lähtenyt liikkeelle yhteensä 86 kilpaajajaa Petroskoista, Sortavalasta, Pietarista, Novgorodista. Kilpa-ajajia on tullut eniten Murmanskin ja Leningradin alueiden kaupungeista. s. 13 Pietarin Anna Ahmatovan museossa on avattu Miltä sota näyttää? -näyttely. Se on omistettu sotilaalliselle vastakkainasettelulle Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina , jolloin pommituksissa ja taisteluissa kuoli lähes suomalaista ja yli Neuvosto liiton kansalaista. s. 14 Nika alkaa puhua suomeksi Ensi viikolla nähdään ensimmäinen suomenkielinen lähetys Julia Veselova Karjalan Sanomat Studiossa kansallishenkeä lisäävät kudotut matot sekä savesta tehdyt karhun ja hirven pienoisveistokset. Kuvassa on Olemme kansa -ohjelman juontajat Juri Kaulio ja Ilona Rumjantseva. tyeessä. Arkistosta löysimme sen esiintymisen nauhoituksen neuvostoajalta. Näytämme sen katsojille. Juontajien kysymyksien sekä yhtyeiden esityksien lisäksi historioitsija Ilja Solomeshtsh kertoo Karjalaa ja Suomea koskevasta historiasta. Petroskoissa istutettiin puita Yhdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Näissä tunnelmissa elettiinkin viime lauantaina istuttamalla puita kautta Venäjän ja myös Petroskoissa. Talkoisiin Kuvernöörin puistoon oli tullut tasavallan ja kaupungin viranomaisia mukana tasavallan päämies Andrei Nelidov, lainsäädäntökokouksen puhemies Aleksandr Pereplesnin, luonnonvarain ja ympäristöministeri Sergei Shtrahov ja Petroskoin kaupunginjohtajan sijainen Jevgeni Zhuravljov. Kuvernöörin puistoon istutettiin 30 nuorta puuta. Puita istutettiin muuallakin kaupungissa, muun muassa Meretskovinkadun ja La Rochellen kadun risteyksessä. Siellä nähtiin töissä muun muassa terveydenhoitoministeri Valentina Ulitsh, tasavallan talouskehityksen varaministeri Valentin Luntsevitsh ja kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin. Heitä auttamassa oli kaupungin nuoria kadetteja. Puita istutettiin Kuvernöörin puistoon sekä puistikkoon Meretskovinkadun ja La Rochellen kadun risteyksessä. Julia Veselova Hän on ohjelman toinen kirjoittaja. Historia-osuus on tärkeä osa ohjelmaa. Voin sanoa, että nimenomaan siitä osasta koko ohjelma on Suomen kielen käyttö Petroskoissa leviää pikkuhiljaa. Ensi viikolla 23. toukokuuta klo 19 Nika-televisioyhtiö järjestää ensimmäisen suomenkielisen Olemme kansa -ohjelman. Puoli tuntia kestävässä lähetyksessä tapahtuu paljon. Studioon kutsutaan yhtyeitä, jotka edistävät työssään suomalaista kulttuuria ja perinteitä. Tarkoituksena on saada ihmisiä kiinnostumaan suomen kielestä ja kulttuurista. Yhtyeet kertovat itsestään ja välillä esittävät muutaman musiikki- tai laulukappaleen. Kysymme yhtyeen osallistujilta siitä, mikä meitä kiinnostaa. Olen varma, että katsojaakin se miellyttää, uuden ohjelman juontaja Ilona Rumjantseva kertoo. Rumjantsevan mukaan ohjelmaan kutsutaan erilaisia yhtyeitä. Mummojen kuorot sekä nykyaikaiset nuorisobändit ovat tervetulleita ohjelmaan. Ohjelman ensimmäiseksi vieraaksi tulee Sattuma-perheyhtye. Arto Rinne kertoo yhtyeestään sekä perheestään. Arton isä Pauli Rinne on todella merkittävä henkilö Karjalassa. Teatteritoiminnan lisäksi hän lauloi Manok-yhsyntynyt. On kiva, että nyt voimme nostaa esille sellaisia kysymyksiä, kuten miksi suomalaiset pitävät Leninistä, miksi valtakunnan raja siirrettiin useita kertoja ja miksi Karjala nimitettiin Karjalaissuomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, Rumjantseva listaa. Sekä suomeksi että venäjäksi Ohjelmaa lähetetään kahdella kielellä: venäjäksi ja suomeksi. Siinä ei puhuta pelkästään suomea, vaan kaksi juontaja puhuu sekä suomeksi että venäjäksi peräkkäin. Ohjelma on kaksikielinen. Kun puhun suomea, alhaalla tulee tulkkaus venäjäksi ja päinvastoin. Näin ohjelmaamme voivat katsoa myös suomea lukemattomat, ohjelman toinen juontaja Juri Kaulio selittää. Juri Kaulio on Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen laitoksen viidennen vuosikurssin opiskelija. Nyt hän vastaa ohjelman suomenkielisestä puolesta ja Ilona Rumjantseva venäjän kielen puolesta. Rumjantsevan mukaan ohjelma voi kannustaa ihmisiä opiskelemaan suomea. He alkavat käydä konserteissa, joissa lauletaan kansallisilla kielillä tai tanssitaan kansantanssia. Sivu 3

2 2 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 TASAVALTA Johtajat voidaan sanoa epäpäteviksi Asuntokannan tarkastusvirastoon tuli viime vuonna Petroskoin asukkailta valitusta kaupungin asuntohuoltoyritysten tarjoamien palvelujen johdosta. Kuluvan vuoden alusta asukkailta on tullut jo 1206 valituskirjettä. Tarkastusviraston johtajan Mihail Krjukovin mukaan rikkomuksista asuntohuoltoyrityksissä on tehty 126 hallintokäsittelyä ja niistä on peritty sakkoa ruplaa. Lisäksi tarkastusvirasto on esittänyt oikeuteen kolme kannetta asuntohuoltoyritysten johtajien epäpätevyydestä. Mihail Krjukov moitti erityisesti pihojen siivousta Petroskoissa, Suojärvellä ja Lahdenpohjassa. Pääkaupungissa on hankittu siivoustöitä varten 90 uutta konetta, silti kaupunginhallinto ei pysty pitämään kaupunkia siistinä. Alan viranomaiset ovat tavallaan syrjäytyneet virkatehtäviensä täyttämisestä. Tuntuu erittäin hassunkuriselta, mutta Engelsinkadulla talossa 4, jossa sijaitsevat asuntokannan tarkastusvirasto, urheilukomitea ja pääministeri Putinin kansalaisten vastaanottohuone, vessa ei ole toiminut enää kuukauteen. Täytyy todeta, että talossa työskentelevät viranomaiset ovat todella joutuneet kärsimään. Antonina Käbeleva Suomenvenäläinen jääkiekkoilija kutsutaan vierailulle Jääkiekkoilun maailmanmestaruus päättyi viime sunnuntaina Suomen maajoukkueen upeaan riemuvoittoon. Ensimmäisen kerran Suomi voitti maailmanmestaruuden vuonna Suomenvenäläinen laitahyökkääjä Leo Komarov juhlii voittoa koko Suomen kanssa. Karjalan urheilukomitea aikoo kutsua Leo Komarovin vierailulle Karjalaan. Maailmanmestarin vierailu aiheuttaa varmasti suurta kiinnostusta tasavallassa. Leonid Komarov syntyi Virossa ja muutti pienenä Suomeen isänsä kanssa. Vuoteen 2005 Komarov pelasi junioreissa. Vuonna 2006 Komarov pelasi Porin Ässissä, joka sijoittui SM-liigassa toiseksi. Kauden jälkeen hän siirtyi Lahden Pelicansiin ja pelasi siinä vuoteen 2009 asti. Vuosina hän pelasi MM-kisoissa Suomen nuorten maajoukkueessa ja voitti silloin pronssia. Vuosina Leo Komarov pelasi Suomen varsinaisessa maajoukkueessa. Komarov pelasi Moskovan Dynamossa KHL-liigassa kaudella Kanadalainen Toronto Maple Leafs -joukkue varasi Komarovin vuoden 2006 varaustilaisuuden kuudennella kierroksella numerolla 180. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin ja millaisia luontotyyppejä alueella on. Tutkimus tukki luonnonsuojelun aukot Luoteis-Venäjän suojelualueverkosto arvioitiin Satu Meriluoto Karjalan Sanomat Luoteis-Venäjän alueen luonnonsuojelualueiden verkoston puutteet ja kattavuus on selvitetty ensimmäisen kerran. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin ja millaisia luontotyyppejä alueel la on. Kun Venäjällä tehdään tästä eteenpäin luonnonsuojelusuunnitelmia, on olemassa tieto siitä, kuinka paljon alueella on esimerkiksi vanhaa metsää, soita tai niittyjä, kertoo johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään luonnonsuojelualueverkoston ekologisia puutteita ja edustavuutta kuudella Luoteis-Venäjän alueella: Karjalan tasavallassa, Leningradin, Murmanskin, Arkangelin ja Vologdan alueilla sekä Pietarissa. Koska alueita oli mukana useita, niiden välillä voidaan nyt tehdä vertailuja. Aiemmin se ei ollut mahdollista. Tavoitteena oli myös, että tutkimuksen perusteella voitaisiin antaa suosituksia luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseksi. Tulokset kertovatkin, mitä alueita tulisi ensisijaisesti suojella, kun suojelualueverkostoa kehitetään. Apua maankäytön suunnitteluun Tutkimus auttaa myös paikallisen, alueellisen ja federaation tason maankäytön kestävässä suunnittelussa. Ei tarvitse tehdä tyhmiä ratkaisuja. Jos jossakin on arvokas alue, esimerkiksi tietä rakennettaessa alue voidaan kiertää, Lindholm havainnollistaa. Karjalan luonnonsuojelujärjestön Spokin puheenjohtaja Aleksandr Markovski on varovaisempi. Toistaiseksi kukaan ei pysty takaamaan, että luonnonmetsät säilyvät koskemattomina tai että tutkittujen alueiden metsävaroja ei aleta käyttää kaupallisesti. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä tehty tutkimus toteutettiin vuosina ja sen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Tutkimus oli osa laajempaa Luoteis-Venäjän metsätalouden ja luonnon Fakta Karjalan luonnonsuojelualueiden kokonaispintaala on 4,5 prosenttia. Nykyisin luonnonmetsiä suojellaan parhaiten Karjalan pohjoisosissa muuhun tasavaltaan verrattuna. Suomi ja Venäjä ovat tehneet luonnonsuojelussa yhteistyötä jo 1970-luvulta lähtien. monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Venäjältä tutkimukseen osallistui alueiden hallinnot, tiedelaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Mielipide Karjalan ja suomen kielten säilyttäminen nykyoloissa on erittäin päivänpolttava ja vakava aihe. Sillä on historiallinen ja poliittinen tausta. Karjalaiset ja suomalaiset ovat jossain määrin joutuneet poliittisten taistelujen ja keinottelujen uhreiksi Fennoskandian alueella viime vuoden aikana. Karjalaisten ja suomalaisten taistelu kansallisesta itsemääräämisestä ja itsensä toteuttamisesta on jättänyt jälkensä kieliin. Venäjän keisarikunnan hajoaminen ja Suomen tasavallan perustaminen ovat johtaneet eri tuloksiin Itä- Karjalassa. Suomalaiset ovat perustaneet kansallisvaltionsa ja säilyttäneet oman yhtenäisen kansalliskielensä. Muuten Suomen etnisistä karjalaisista on tullut suomalaisen kansallisen yhtenäisyyden rakenneosa. Karjalan karjalaiset ovat ulkokohtaisista syistä olleet pysyvästi vieraskielisen etnisen yhteisön painostuksen kohteena varsinkin neuvostoaikana. Toisin sanoen he Omien vähemmistökielten säilyttämisestä ovat joutuneet kokemaan venäläistämistä. Karjalan sosialistinen teollistaminen, Venäjän karjalaisten muuttoliike Ural-vuoristolle asti toisen maailmansodan aikana ja sodanjälkeisinä vuosina ja muut tekijät ovat johtaneet siihen, että monet karjalaiset ovat menettäneet oman kansallisen identifiointinsa. Kuitenkin ratkaisevana oli siinä vuosi 1956, jolloin lakkautettiin Karjalais-suomalainen liittotasavalta. Siitä lähtien on alkanut venäjän kielen herruus Karjalassa ja karjalaisten ja suomalaisten voimaperäinen venäläistyminen. Suomen kielen vaikutus on heikentynyt alinomaa ja sitä paitsi Karjalan murteiden ammattisanaston täydennys on tapahtunut venäjän eikä suomen kielen ansiosta. Samalla Karjalan murteiden kehitys on sammunut. Nykyisin murteita käytetään perheissä ja työpaikalla maaseudulla yhä harvemmin. Eräiden mielestä se on objektiivinen ilmiö. Minun mielestäni Karjalan tasavalta oli voinut ja oli velvollinen valvomaan kielten kehitystä omalla alueellaan. Nykyisin joudumme kuulemaan usein, että Karjala on monikansallinen tasavalta. Pyydän anteeksi, mutta se on kansallisten piirteiden ja omaperäisyyden menettäminen. Venäjän Federaatio on monikansallinen valtio ja kaikkien on muistettava, että Karjalan tasavalta on muodostunut karjalaisten poliittisen itsemääräämisen tuloksena. Juuri niin, muttei mitenkään toisin. Viime aikoina on jouduttu kuuntelemaan eri tahoilla näkökantoja, että Karjalan täytyy tukea Äänisniemen karjalaisia, vepsäläisiä ja venäläisiä. Ovatko suomalaiset kadonneet luettelosta tahattomasti vai tahallaan? Lievästi sanottuna kanta on omituinen. Sillä tavalla rikotaan tasavallan perustuslakia eikä muisteta alkuunkaan alueen historiaa. Olihan olemassa Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta.

3 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 Petroskoi 3 Tv-yhtiö Nika alkaa puhua suomeksi Jatkoa. Alku s. 1 Ohjelmaa näytetään kerran kahdessa viikossa maanantaisin. Nika-yhtiö on alkanut Kaupunkilaisille tarjottiin marjapensaiden ja hedelmäpuiden taimia. Kevätmarkkinat kesämökkiläisiä varten Laatuaan ensimmäiset kesämökkiläisille tarkoitetut markkinat avattiin viime perjantaina Petroskoissa Kirovinaukiolla, ja ne jatkuivat sunnuntain iltapäivään saakka. maailmanlaajuistamisen oloissa Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että alueella on asunut ja asuu edelleenkin suomalaisia ja suomenkielisiä kansalaisia, joista koostuu itämerensuomalaisten kieliperheen ydin. Kyllä meidän joukostamme löytyy sellaisiakin, jotka väittävät, että yksistään heidän kotikylässään asuu aitoja karjalaisia. Täytyy kuitenkin käyttää järkeä. Ei kannata pitää ehdottomana, että karjalan murteet ovat esikuvallisia ja moitteettomia. Yksikään karjalan murteista ei kelpaa yleisesti nyt lähettää ympäri vuorokauden. Meillä on Nika sekä Nika 24. Nika-kanavalla ohjelmaa tulee maanantaisin klo 19.00, mutta Nika 24 -kanavalla illan aikana muutaman kerran. Lähetykset on myös Markkinoiden osanottajina oli tuotantolaitoksia ja järjestöjä, jotka tarjoavat palveluja maisemasuunnittelun ja pienarkkitehtuurin alalla, kasvattavat taimia ja istukkaita sekä tarjoavat kotitarhanhoidossa puhuttavaksi yhteiseksi kieleksi. löydettävissä Internetistä, Rumjantseva kertoo. Toisen ohjelman vieraaksi suunnitellaan Karjalainen gornitsa -yhtyettä. Studiossa on tilaa tansseille. Luulen, että silloin tarvittavia kalusteita, siemeniä ja lannoitteita. Asiakkaat saivat tarvitessaan asiantuntijoilta neuvoja kotitarhanhoitoa varten. Markkinoilla oli tarjolla myös maatalousyrittäjien Nykyoloissa on tärkeätä laajentaa suomen kielen opetusta ja sen käyttöaloja. Suomen kieltä voitaisiin opettaa kouluissa kaikille halukkaille. Karjalaisten ja muiden kansallisuuksien lapsille täytyy järjestää karjalan murteiden oppitunteja. Sen lisäksi tasavallassa pitää asentaa kaksi- tai kolmekielisiä kylttejä ja tienviittoja. Karjalan ja suomen kielen osaamista on kannustettava valtiovallan ja paikallishallintojen virkailijoiden keskuudessa. Karjalan opetusministeriön yhteyteen on perustettava vahva ja edustava kansallisen koulun osasto. Karjalan kansallisteatterille on palautettava sen omalaatuinen ja todellinen runsassisältöisyytensä. Teatterin on kieltäydyttävä venäjänkielisistä näytelmistä. Itämerensuomalaisten kielillä julkaistavien joukkoviestinten on kirjoitettava alkuperäisiä artikkeleita eikä venäjän kielestä käännettäviä tekstejä. voimme keskustella enemmän venäjäksi, koska monille yhtyeen osallistujille on vaikeata puhua suomeksi. Jokainen vieras voi itse valita, millä kielellä hän vastaa kysymyksiimme. tuotteita, muun muassa lihaa, vihanneksia ja hunajaa. Paitsi omia tuottajia markkinoilla oli osanottajia myös Leningradin ja Moskovan alueelta, Krasnodarin aluepiiristä, Novgorodista ja Valko-Venäjältä. Myös erittäin tärkeätä on, että vaikkapa yksi tasavallan varapäämiehistä osaisi Karjalan kansalliskieliä. Siten tasavallalle tarjoaisi tilaisuus edustaa Karjalan kansallisia kasvoja virallisella tasolla. Venäjän kaikissa tasavalloissa se on jo tullut käytäntöön. Karjalan tasavallalla on myös vastaavaa kokemusta. Anatoli Grigorjev, Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen jäsen ja Karjalan kongressin puheenjohtaja Lämmin vesi katkoon touko heinäkuussa Petroskoin kaupunginhallitus on hyväksynyt lämmitysverkkojen kestävyyskokeiden aikataulun tulevaksi kesäkaudeksi. Koetusten ja tarvittavien huolto- ja korjaustöiden yhteydessä lämmin vesi kytketään pois Suolusmäen ja Ryb kan lähiöissä, keskustassa sekä Oktjabrskikadun varrella sijaitsevissa asuintaloissa heinäkuun 5. ja 25. päivien välisenä aikana. Kljutshevaja-1-lähiössä lämmitysverkon testaus tapahtuu 30. toukokuuta 19. kesäkuuta. Kljutshevaja-2, 3 ja 4-lähiöiden asukkaat joutuvat kärsimään lämpimän veden puutteesta toukokuun 30. päivästä lähtien kesäkuun 12. päivään asti. Samoihin aikoihin ei tule lämmintä vettä hanasta Solomannin lähiössä. Suurkanalan lähiössä lämmin vesi katkaistaan 19. heinäkuuta ja kytketään uudestaan vasta elokuun toisena päivänä. Peskin lähiössä kuumaa vettä ei tule heinäkuuta. Drevljankan, Perevalssin, Kukonmäen, Golikovkan ja Zarekan lähiöissä vesijohtojärjestelmän huolto- ja korjaustöitä tehdään heinäkuuta. Lämpö katkaistaan tänään Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan tänään 18. toukokuuta Petroskoissa katkaistaan lämpö asunnoista ja lämmityskausi päättyy siihen. Sen yhteydessä kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin on hyväksynyt toimintasuunnitelman ensi syys- ja talvikauden lämmityskauteen valmistautumiseksi. Kaikki rakennusja valmistelutoimet on vietä vä loppuun 15. syyskuuta mennessä. Kesäaikana pitää tehdä remonttia pääkaupungin lämpövoimalassa sekä muissa kattilahuoneissa. Lämpöjohdon kunnostustöihin päiväkodeissa, oppi- ja terveydenhoitolaitoksissa on varattu kolme miljoonaa ruplaa. Asuntohuoltoyritysten kuu luu pitää huoli siitä, että niille kuuluvat talot on täysin kunnostettu lämmityskauden mennessä. Suomen kielen kursseja Itä-Suomessa Nord-West Service Ltd (Petroskoi) yhdessä Kuopion kesäyliopiston kanssa järjestää suomen kielen opetusta Kuopiossa kaikille kiinnostuneille. Tarjolla on sekä alkeiskursseja, että kielitaidon täydennyskursseja. Opetus tapahtuu enintään 20 hengen ryhmissä. Äidinkieleltään suomalaisilla opettajilla on monivuotinen opetuskokemus. Kurssien kesto on 30 oppituntia (á 40 min.). Kurssit järjestetään Kurssin käytyään opiskelijat saavat Kuopion kesäyliopiston todistuksen. Yhden kurssin hinta on ruplaa majoituksen tason mukaan. Vapaa-aikana on mahdollisuus kiertoajeluihin ja erilaisiin käynteihin: kaupungin kiertoajelu, laivaristeily, käynnit vesipuistossa ja museoissa. Tarkempaa tietoa kursseista ja ohjelmista puhelimitse numerossa (venäjän kielellä), (suomen kielellä) tai sähköpostitse: Ilmoittautuminen mennessä. Karjalan Sanomien lehtitilauksia Suomeen ja muihin maihin hoitaa Ruslania Books Oy

4 4 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 Yhteiskunta Lahdenpohjan syyttäjä: asian käsittelyssä ei vikaa Lahdenpohjan piirissä Hiitolassa pidettiin julkinen käsittely avolouhoksen avaamisesta taajaman lähettyville. Moskovalainen Anikei- Luks -yhtiö on aikonut harjoittaa kivenlouhintaa Laatokan seudulla. Lahdenpohjan piirin syyttäjän virkaa toimittavan Nikolai Tereshkovin mukaan Tiurulan asukas Aleksandr Talja on lähettänyt hakemuksen syyttäjäviranomaisille. Mies on kehottanut valvontaelintä selvittämään, onko asian julkinen käsittely pidetty laillisesti vai ei. Taljan mukaan moskovalainen yritys ei ole esittänyt paikallisväestölle avattavan louhoksen suunnitteluasiakirjoja. Tereshkovin vastauksessa sanotaan muun muassa, että Hiitolan kylähallinnon päätös julkisen käsittelyn järjestämisestä on tunnustettu lailliseksi. Käsittelyssä paikallisväestö vastusti yksimielisesti avolouhoksen avaamista ja sen perusteella syyttäjälaitos ei ole löytänyt perusteita tarkastuksen suorittamiseksi. Mikko Ollikainen Lääkärit saavat täydennyskoulutusta Karjalan terveydenhoidon modernisoiminen edellyttää, että ennen kaikkea kohotetaan lääkärien ammattipätevyyttä ja että terveydenhoitolaitoksissa on riittävästi eri alan lääkäreitä. Sosiaali- ja terveydenhoitoministeri Valentina Ulitshin mukaan tasavallassa on puutetta lääkäreistä, ja sen vuoksi lääkärit joutuvat hoitamaan erikoisalansa lisäksi muitakin lääkintäalan tehtäviä. Terveydenhoidon modernisointiohjelman mukaan lääkärit saavat täydennyskoulutusta Petroskoin, Moskovan ja Pietarin yliopistoissa. Tänä vuonna alan ammattipätevyyttä täydentävää ja ajanmukaistavaa täydennyskoulutusta saa 260 henkilöä. Tasavallan ulkopuolella täydennyskoulutusta annetaan 20 eri asiantuntija-alalla. Pavel Tumanov Petroskoin lukion nro 37 opettajat ovat jo puoli vuotta yrittäneet saada selville, missä ovat heille luvatut rahat. Opettajat kokevat kovia Petroskoin opettajat etsivät palkkarahojaan syyttäjälaitoksen avulla Energiankäyttöä valvotaan Hallituksen päätöksestä Karjalassa on perustettu valtion alainen analyyttinen tietopalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu valvoa kunnallistalouden ja voimalaitosten tuotantokuluja sekä tasavallan voimavarojen käyttöä. Tietopalvelun tarpeen on sanellut ajanmukaisten energiankulutusta säästävien tekniikoiden soveltaminen käytäntöön ja energiankäytön tehokkuuden lisäämistä koskevien ongelmien analyysi. Energian säästö ja energiankäytön tehokkuuden lisääminen ovat nykyään valtionpolitiikan prioriteetteja. Vastaavat tietopalvelutoimistot toimivat jo Arkangelin ja Samaran alueella. Toimeentulomini on kasvanut Tasavallan hallituksen määrittelemä toimentulominimi kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosten mukaan on ruplaa asukasta kohden. Pohjoispiireissä Belomorskissa, Kalevalassa, Kemissä ja Louhessa työtätekevien toimentulominimi on 8 957, eläkeläisten ja lasten ruplaa. Muualla tasavallassa työtätekevien toimentulominimin suuruus on 7 762, eläkeläisten ja lasten ruplaa. Vuosineljänneksen aikana toimentulominimi on kasvanut ruplaa. Kasvun perusteella määritellään myös vähävaraisille myönnettävän sosiaaliavun suuruus. Tuhopoltoissa palaa autoja Aamuyöllä 4. toukokuuta Sortavalan palomiehet ehtivät hälytyspaikalle kolmessa minuutissa, mutta Lada-merkkinen auto pilaantui pahasti. Palon syitä tutkineet asiamiehet totesivat sen olleen tuhopoltto. Samana päivänä paloi Lada-auto myös Äänisenrannan piirissä Suojärveen vievällä autotiellä. Autovarkaat olivat polttaneet sen. Vuoden alusta Karjalassa on tapahtunut 400 paloa, joista 50 tuhopolttoa. Vladimir Shmeljov Monet Karjalan opettajista kärsivät vieläkin vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän uudistuksen seurauksia. Kaikki tapahtui niin kuin reformin vastustajat ennustivatkin. Suuret opettajayhteisöt ovat joutuneet palkkariippuvuuteen koulunjohtajasta, hänen siveellisyydestään ja mielentilastaan. Koulujen virkakoneisto on kasvanut mahdottomiin, samanaikaisesti opettajien ja johtokunnan ansiotulojen välinen kuilu on syvennyt hävyttömästi. Sisäisiä kahnauksia syntyy kouluissa vähän väliä, ajoin opettajat ja johtokunta pitävät keskenään selvää vastarintaa. Petroskoin lukiossa nro 37 syntynyt skandaali on ulottunut yli koulun rajojen. Opettajat ovat jo puoli vuotta yrittäneet saada selville, missä ovat heille luvatut rahat ja mistä syystä palkkioiden asemesta heille annetaan loukkaavia armopaloja, joita riittää hädin tuskin sukkahousujen ostoon. Mihin tarkoituksiin on käytetty palkkiorahat, ja ketä konkreettisesti lukion johtaja on palkinnut? Tätä asiaa opettajat ovat udelleet kuukausikaupalla Petroskoin kaupunginhallitukselta, Karjalan opetusministeriöltä ja kaupungin syytäjälaitokselta. Virkaportaista ei ole koitunut selitystä. Nyt opettajat odottavat vastausta tasavallan päämieheltä Andrei Nelidovilta, jolle lähettivät kirjelmän kuukausi sitten. Edessä on uusi palkkojen korotus kesäkuussa, mutta opettajat eivät ole saaneet vielä edellisiä palkkiorahojaan. Ihmiset pelkäävät, että tälläkin kertaa heitä pimitetään hämärin selityksin, että rahaa tarkoitukseen on todella vähän. Tämä on heille tuttua entisestään. Viime vuoden loppupuolella 37. lukion opettajat esittivät lukion johtajalle kysymyksen, miksi kahden vuoden aikana heille ei ole maksettu kouluvihkojen tarkastamisesta, lisätunneista sekä tieto- ja urheilukilpailujen järjestämisestä. Uuteen palkkajärjestelmään siirtyminen on vajentanut opettajien palkkoja ruplalla, vaikka kuormitus ei ole laskenut. Lukion johto selittää käyttäneensä ruplaa sijaisopettajien palkkoihin sairaslomien aikana. Siis opettajien palkkiorahoilla lukion johto on maksanut sijaisopettajien työn. Tuollainen menettely ihmetytti opettajia ja pakotti heidät kääntymään kaupungin syyttäjälaitoksen puoleen. Sen jälkeen asian käsittely on muistuttanut jalkapallopeliä, opettajia on potkittu virkaportaalta toiselle. Kaupungin syyttäjälaitoksesta opettajien kirjelmä toimitettiin kaupunginhallitukseen, johon se katosikin. Opettajat kääntyivät toistamiseen syyttäjälaitoksen puoleen. Tämä lähetti sillä kertaa kirjelmän tasavallan opetusministeriöön. Ministeriö puolestaan katsoi parhaaksi ratkaisuksi postittaa se kaupunginjohtajalle Nikolai Ljovinille. Kohta opettajat saivat kaupunginjohtajalta vastauksen, jossa sanottiin, että vuonna 2010 lukio ei ylittänyt saamiansa rahavaroja ja että palkkioihin käytettiin lukiossa 1,8 miljoonaa ruplaa. Vastaus ei tuonut tyydytystä opettajille, päinvastoin se sai heidät ihmettelemään, minne tuollainen rahamäärä oli käytetty. Opettajat eivät ole vieläkään selvinneet kokemastaan loukkauksesta, kun olivat saaneet vuosipalkkiota 160 ruplaa. Heidän kollegansa muista oppilaitoksista kehuivat saaneensa palkkiota ruplaa. Yksinkertaisissa matemaattisissa laskelmissa kävi opettajille selville, etteivät verotus- ja hyvityspuolet käyneet yhteen. He pyysivät apua tasavallan syyttäjälaitokselta. Sieltä saadussa vastauksessa sanotaan, että palkkiorahojen käytöstä kuuluu päättää kollegisesti. Lukiossa kaikki raha-asiat ratkaisee johtaja henkilökohtaisella päätöksellään. Syyttäjälaitos totesi, että palkkarahasto on ylitetty ruplalla, mutta tällaista voi tapahtua opetusprosessin erikoisuuksista johtuen. Syyttäjälaitos ei havainnut mitään lainvastaista rahankäyttöä, paitsi että on rikottu julkisuutta palkkioiden myöntämisessä. Opettajat pettyivät jälleen kerran eivätkä saaneet tietää, minne aineelliset kannustusvarat katoavat ja onko lainmukaista korvata palkkiorahoilla oppilaitoksen velka. Nyt he ovat kääntyneet Karjalan hallituksen päämiehen Andrei Nelidovin puoleen. Palkkiorahoihin oli myönnetty ruplaa, mutta kukin opettaja sai käsiinsä vain 160 ruplaa. Opettajat valittavat oppilaitoksensa johtokunnan kasvavaa jäsenmäärää, yksistään sijaisjohtajia on lukiossa kahdeksan. Laitoksen kirjoilla on 110 työntekijää, joista opettajia on vain 50. Opettajakunta ei vastusta optimointia, se tahtoo vain muutoksia nykyiseen järjestelmään. Opettajat haluavat myös tietää lakien heille määräämän palkan suuruuden. Lukiossa nro 37 noussut kohu on vain pieni esimerkki Karjalan oppilaitoksissa vallitsevasta tilanteesta. Eivät kaikki opettajat rohkene puoltaa julkisesti oikeuksiaan. He käsittävät, että johtajan epäsuosioon joutunut opettaja voi saada helposti potkut. Antonina Käbeleva

5 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 Talous 5 Kontupohjan piirissä lukuisia ongelmia Piirissä vierailleet kansanedustajat eivät pystyneet vastaamaan päivänpolttaviin kysymyksiin Vaalikampanjan lähetessä kansanedustajien työinto on moninkertaistunut. Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsenet eivät ole poikkeuksena siinä mielessä. Huhtikuun lopulla lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. Työmatka osoittautui hyvin hyödylliseksi, sillä Petroskoin naapurilla on kertynyt useita ongelmakysymyksiä, joista kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan. Paikallinen karjanhoito vailla valtion apurahaa Ensimmäisenä käyntikohteena oli Jänispelto, johon kansanedustajien pienoisbussi oli pysähtynyt. Taajamassa vuodesta 1998 on toiminut pieni karjatalousyritys, joka perustettiin Sunun suurkanalan pohjalta. Jänispellon johtaja Valentina Uljanova on kertonut, että yritys harjoittaa karjanhoitoa ja maidontuotantoa. Paikallista vasikanlihaa ja maitoa toimitetaan piirin päiväkoteihin. Sen lisäksi maatalousyritys viljelee mansikoita, puutarhavadelmaa ja mustaherukkaa. Yrityksen palkkalistalla on 80 henkeä, joiden keskimääräinen kuukausipalkka on hyvin vaatimaton, vain kymmenisen tuhatta ruplaa. Yritys tuottaa hyvälaatuista lihaa, mutta ei pysty kilpailemaan ulkopuolisten toimittajien kanssa. Yritys myy lihan sisäfileetä 400 ruplasta kilolta ja muuta lihaa 210 ruplasta. Vuonna 2007 maatalouden kansallisen kehityshankkeen yhteydessä yritys on saanut 14,6 miljoonaa ruplaa lainarahaa vasikkaläävän rakentamiseen. Kohde valmistui kaksi vuotta sitten. Fedorenkon kalanviljely-yritys tuottaa 300 tonnia kirjolohta vuodessa. Ongelmia pursuaa laidan yli Yritys kärsii useita ongelmia. Päänvaivana on lähinnä sähkömaksujen hillitön kasvu. Ensimäisellä vuosineljänneksellä sähkövoima on kallistunut kolmanneksella. Nyt maatalousyritys maksaa neljä ruplaa kilowattitunnista. Arvioiden mukaan lähikuukausina sähkö kallistuu nykyisestä ja silloin joudutaan maksamaan jo 5,6 ruplaa per kwh. Silloin yritys joutuu kokemaan kovia. Jänispellon yritys saa valtiolta apurahaa vain maidontuotantoon, 2,7 ruplaa litrasta. Lihantuotantoa ei ole tuettu enää kahteen vuoteen, mikä on heikentänyt yrityksen rahatilannetta olennaisesti. Yritys vaivalla maksaa lainaa. Apurahan peruuttaminen Karjalassa lihan tuottajille oli kansanedustajille yllätyksenä. Sosiaaliset kohteet rasituksena Kontupohjan jäähallissa kansanedustajia ottivat vastaan urheilijat ja valmentajat. Sellu- ja paperikombinaatin edesmennyt johtaja Vitali Federmesser oli jättänyt mahtavan perinnön: jäähallin, poliklinikan, nykyaikaisen hiihtoradan, uimahallin ja urkusalin. Sosiaalisesti tärkeiden kohteiden ylläpito on tullut kombinaatin nykyiselle johdolle epämiellyttäväksi taakaksi. Ainakin tuotantolaitos on supistanut jatkuvasti sosiaalialan kohteiden kustannuksia. Pääjohtajan Vladimir Bibilovin mukaan aikaisemmin kombinatti oli käyttänyt sosiaalialan kohteiden ylläpitoon 160 miljoonaa ruplaa vuodessa. Tänä vuonna kustannukset supistuivat 40 miljoonalla ruplalla. Lähi- ajan tavoitteena on supistaa kustannuksia edelleen, 90 miljoonaan ruplaan. Urheilijat ja valmentajat ovat jo kokeneet optimoinnin ikäviä tuloksia. Valmentajien mukaan Kontupohjan urheiluelämässä on pelkkiä aukkoja. Tasavallan kassasta myönnetään harjoituslei rien järjestämiseen ja muihin kuluihin vain 12 prosenttia tarvittavasta kokonaissummasta. Valtaosa kuluista lankeaa vanhempien ja kaupunginhallituksen niskoille. On ihmeellistä, mutta harjoitusleirien järjestäminen ulkomailla Yksityisyrittäjä Nikolai Fedorenko jalostaa kirjolohta. Urheiluleirin järjestäminen ulkomailla on huomattavasti edullisempi kuin Venäjällä. Yksityinen kalanviljelijä Fedorenko uskoo vain omiin voimiinsa Yksityisyrittäjä Nikolai Fedorenko on onnistunut rakentamaan Berjozovkan taajamaan kirjolohen jalostamon. Fedorenko on joutunut Karjalaan sattumalta. Tshernobylin ydinonnettomuuden jälkeen lääkärit suosittivat Fedorenkon perheelle pikaista lähtöä hengenvaaralliselta alueelta. Silloin perhe muutti Karjalaan. Työteliäs mies on hyvin nopeasti sopeutunut uuteen seutuun. Perestroikan aikana hän on perustanut ensimmäisen kalastusosuuskunnan Venäjällä. Sitten on ryhtynyt kirjolohen viljelyyn Äänisellä. Jänispellon maatalousyrityksen uudessa navetassa kasvatetaan vasikoita. on huomattavasti edullisempi kuin kotimaassa. Urheilijoiden harjoituslei- rejä voitaisiin pitää Petroskoissa, mutta kaupungissa on vaikeuksia ruokailun järjestämisen yhteydessä. Urheilijoiden mukaan hiihtorata oli viime talvena epätyydyttävässä kunnossa eikä sitä voitu käyttää harjoitteluihin. Kombinaatilla ei löytynyt rahaa edes polttoaineen ja moottorikelkkojen hankintaan hiihtoladun kunnostamiseksi. Vuonna 2006 valvontaelimet ovat sinetöineet vanhan urheilukoulun rakennuksen, joka on kulunut loppuun. Silloin tehtiin päätös uuden urheilukoulun rakentamisesta. Kontupohjassa löydettiin sopiva tontti ja laadittiin kohteen suunnitteluasikirjat valmiiksi. Rakennushanke ei ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle Karjalan hallituksen takia, joka ei halunnut osallistua hankkeen yhteisrahoitukseen. Hankkeen kokonaisarvo Nykyään Nikolai Fedorenkolla on 60 kirjolohen viljelykassia. Vuotuinen tuotanto käsittää 300 tonnia kirjolohta. Fedorenko ei ruvennut toimittamaan kirjolohta jalostuslaitokselle polkuhintaan, vaan on perustanut oman tuotantonsa. Nykyisin yksityisyrittäjä jalostaa kirjolohta ja tarjoaa palvelujaan meriahvenen, pallaksen ja turskan jalostamiseksi. Marrasmaaliskuussa jalostamolla on käsitelty 1000 tonnia kalaa. Antonina Käbeleva on sata miljoonaa ruplaa. Paradoksi on siinä, että hanke ei pääse liittovaltion rahoitusohjelmaan, jos tasavalta ei myönnä siihen varoja omasta kassastaan. Valmentajat ja oppilaat ovat joutuneet sillä aikaa olemaan pienessä kymmenen neliömetrin huoneessa. Tähän mennessä ei ole tehty mitään ratkaisua asian edistämiseksi. Kontupohjalaisten urheilijoiden terveydenhuolto on erittäin suuri päänvaiva. Terveysalan optimointi on johtanut siihen, että piirisairaalasta ovat eronneet kaikki urheilulääkärit. Nykyisin kukaan ei valvo ammatillisesti, miten harjoitukset vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon ja elimistöön. Lasten harjoittelut ovat riski heidän valmentajilleen. Kontupohjalaiset valmentajat ovat vakuuttuneet, että on turha odottaa hyviä hiihtäjiä Karjalasta, jos valtio suhtautuu kasvavaan sukupolveen niin piittaamattomasti. Koulut eivät ole valmiit järjestämään edes kolmatta liikuntatuntia viikossa. Kouluissa ei ole riittävästi tavanomaisia lento- ja jalkapalloja, jotta oppilaat voisivat pelata joukkuepelejä ulkona urheilusalien puutteen vuoksi. Karjalan urheilun masentava tilanne oli yllättänyt epämiellyttävästi kansanedustajia, jotka eivät ole pystyneet vastaamaan päivänpolttaviin kysymyksiin. Tonja Vitina

6 6 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 piireistä Belomorskin piiri Jälkipolvet muistavat veteraaneja Isänmaallinen sota koski jollain tavalla jokaista neuvostoperhettä. Muistot sotaajoilta ja sotaveteraaneista elävät heidän jälkeläistensä ja myös nykynuorten muistissa. Belomorskissa asuva Eduard Bebenin on säilyttänyt kauniit muistot isästään Vasili Bebeninistä, joka taisteli Leningradin, Volhovin, Itämeren, Länsi- ja Valko-Venäjän rintamalla. Ennen sotaa hän oli päättänyt Odessan upseerikoulun ja aloittanut sodan aliluutnantin arvossa. Isäni oli haavoittunut kahdesti ja palkittu kunniamerkeillä ja mitaleilla. Hän ei tykännyt kertoa sodasta. Aivan hiljan poikani Vitali surffaili netissä ja löysi Kansan uroteko -sivustolta varsin kiinnostavaa vaaristaan, sotaveteraanin poika kertoo. Verkkosivustossa sanotaan, että syyskuussa 1942 kapteeni Vasili Bebeninin komentama kranaatinheitinkomppania tuhosi Sinjavinon taisteluissa Nikolai Hudjakov taisteli partisaaniosastossa Petroskoin tienoilla. Belomorskissa asuva Valentina Tolkatsh muistaa isästään vain sen, kun hän saattoi perheensä evakkoon Käkisalmesta lähtevällä laivalla elokuussa Viisivuotias Valentina muistaa olleensa silloin isänsä sylissä. Sisarukset yksitoistavuotias Tolja ja kahdeksanvuotias Ljonja olivat vierellä, ja isä lauloi heille kaikille. Se oli tavallaan jäähyväislaulu, koska enää he eivät tavanneet milloinkaan. Laiva oli jo irronnut laiturista ja isän piti hypätä veteen. Hänen oli pakko jäädä Käkisalmeen. Nikolai Hudjakov oli lähetetty sinne Belomorskista 1940 käynnistämään sahalaitosta. Vasili Bebenin taisteli rintamalla sodan aikana. 70 vihollissotilasta, tykin ja kolme konekivääripesäkettä. Kun pataljoonan komentaja kaatui taisteluissa, kapteeni Bebenin otti johdon käsiinsä ja johti komentamansa joukko-osaston aseineen vihollisen piirityksestä. Jatkossa sanotaan, että 33. jalkaväkiprikaatin komentaja on esittänyt Bebeninin palkittavaksi Punaisen tähden kunniamerkillä. Palkinto oli annettu soturille 19. heinäkuuta Tatjana Titova Lastenlapset haluavat tietää vaaristaan Viholliskoneet pommittivat evakkoon matkustavia. Oli osumia, ja ihmisiä hukkui. Nuo vuosikymmenien takaiset järkytykset palaavat joskus naisen mieleen. Sodan jälkeen evakossa olleet palasivat Belomorskiin. Sisaruksia oli jo neljä, nuorin Viktorija syntyi evakossa neuvostoarmeijan päivänä 23. helmikuuta Heidän äitinsä Felitsate Hudjakova järjestäytyi siivoojaksi sahalaitoksen konttoriin, jonka vinttikerroksesta perhe sai elinsijan. Lapset auttoivat äitiänsä kotihommissa. Vanhempi veli opiskeli ammattiopistossa. Kun nuorempi veli täytti 13 vuotta, hänet otettiin työhön sahalle. Työmiehessä ei ollut riittävästi mittaa, siksi hänelle annettiin pieni koroke, että pystyi käyttämään työstökonetta. Myöhemmin perhe sai tietää, että heidän isänsä oli taistellut partisaaniosastossa Petroskoin tienoilla yhdessä serkkunsa Vladimirin kanssa. Tämä kertoikin, että isä oli mennyt miinaan. Valentina Tolkatsh on jo aikoja ollut mummo. Häntä ilahduttaa se, että lastenlapset haluavat tietää vaaristaan Nikolai Hudjakovista, jonka nimi on kirjattu sodassa kaatuneiden Muistokirjaan. Tatjana Titova Sortavala Säveltäjäliiton lomakodin myynti keskeytettiin Joukkoviestimissä on ollut viime aikoina huolestuttavia viestejä siitä, että tasavallan hallitus aikoo myydä huutokaupalla Sortavalassa sijaitsevan Venäjän säveltäjäliiton lomakodin ja sen läheisyydessä olevat kesämökit. Entinen apteekkari Jääskeläisen huvilana tunnettu nykyinen säveltäjäliiton lomakoti ja sille kuuluva tontti oli annettu vuonna 1947 korvauksettomasti vuokralle säveltäjäliitolle, mutta se oli silti valtion omaisuutta. Venäjän federaation valtionomaisuuden omistusoikeuksia määriteltäessä 1990-luvulla säveltäjien lomakoti siirtyi Karjalan omistukseen. Vuonna 2004 oli tehty päätös lomakodin ja siihen liittyvien rakennusten rekisteröimisestä. Nykyään lomakoti kuuluu historiallisten muistomerkkien luetteloon ja kulttuuriperinnön suojelukohteisiin. Se on yhä säveltäjäliiton käytettävänä. Hallituksen päämiehen An- Kontupohjan piiri Lomakoti kuuluu historiallisten muistomerkkien luetteloon ja kulttuuriperinnön suojelukohteisiin. drei Nelidovin määräyksestä on keskeytetty kaikki toimet, joiden tarkoituksena on ollut saada lomakeskus yksityisomistukseen. Hallituksella ei ole aikomuksia ottaa sitä säveltäjäliitolta. Lomakodin käytöstä päätetään jatkossa Kentjärven kirkkoa korjataan Antonina Käbeleva Pyhän kolminaisuuden kirkkoon aiotaan laittaa uudet ikkunat tänä kesänä. Kentjärven taajaman Pyhän kolminaisuuden rakennettu erinomaiselle alussa kellojen soitto levisi ohikulkijoihin. Kirkko on la, kuinka viime vuosisadan kirkko on seisonut puoleksi paikalle, josta avautuu henkeäsalpaavan koko seudulle ja keräsi us- rappeutuneena useita vuosikymmeniä, kaunis maisekovaisia kirkon kupoliholvin mutta silti tekee ma. alle. lähtemättömän vaikutuksen Selvästi voidaan kuvitel- Muutama vuosi sitten pe- yhdessä Venäjän säveltäjäliiton kanssa. Antti Rantanen rustettu holhousneuvosto pyrkii keräämään rahaa Pyhän kolminaisuuden kirkon kunnostamiseen ja restauroimiseen. Kentjärven kylähallinnon kansanedustaja Natalja Tshesnokova on kertonut, että tänä kesänä aiotaan laittaa kirkkoon uudet ikkunat. Rahat siihen on tallella. Tietenkin on vaikea sanoa, milloin pystytään peruskorjaamaan kirkkoa täydellisesti, koska korjaustöitä tehdään innokkaiden uskovaisten lahjoituksilla. Kuitenkin jostain syystä tuntuu siltä, että Kontupohjan kotiseutumuseossa säilyneet kirkonkellot alkavat pian soida uudestaan. Puhutaan, että temppelin kunnostamiseen välittömästi osallistuvien ihmisten kohtalot muuttuvat eriskummallisesti. Joku on löytänyt oman toisen puoliskonsa, toisille on syntynyt kauan kaivattuja lapsia ja vakavasti sairastuneet ovat parantuneet äkkiarvaamatta. Antonina Käbeleva

7 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 Palkka Julkinen sektori edelleen puristuksen kohteena Viranomaiset pakottavat kaivamaan esille tehottomia kuluja opetuslaitoksissa Oleg Gerasjuk Karjalan Sanomat Karjalan ammattiliittojen yhdistys on tutkinut tilannetta julkisella sektorilla ja on vakuuttunut, että liittovaltion ja tasavallan tasolla ei kiirehditä indeksoimaan palkanmaksuja alan työntekijöille. Kesäkuun alussa tasavallassa odotetaan palkanmaksujen 6,5 prosentin indeksointia, mutta siihen ei ole varattu määrärahaa. Tasavallan hallitus yrittää saada rahaa tarkoitukseen kehottamalla laitosten johtajia supistamaan edelleen tarpeettomia ja tehottomia kuluja. Ammattiliittojen mukaan eräät johtajat eri tavalla ja usein nurinkurisesti tulkitsevat Karjalan johdon kehotuksia. Rivityöntekijöiden palkkoja supistetaan. Sen rinnalla hallintotoimikuntien optimointia ei tapahdu eikä niiden ylläpitokustannuksia supisteta. Ammattiliitojen yhdistys on huolissaan siitä, että odotettava palkanmaksujen indeksointi tapahtunee lähinnä julkisten laitosten sisäisten resurssien ansiosta, mikä johtaa varmasti henkilöstösupistuksiin. Tehottomista kuluista ainakaan Karjalassa ei pystytä pääsemään irti koskaan alueen erikoisuuksien takia. Liittovaltion asettamia normeja, joiden mukaan yhtä opettajaa kohtaan pitää olla 15 oppilasta, on mahdotonta Tasavallan johtajien täytyy puolustaa Karjalan väestön etuja. Mikko Ollikainen Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova korostaa, että kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta. toteuttaa tasavallan oloissa, Karjalan kansansivistyksen ja tieteen työntekijöiden ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova korostaa. Hänen mukaansa kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta. Saniteetti- ja hygienianormien mukaan lapsia ei saa viedä naapurin oppilaitokseen, jos matka kestää yli 30 minuuttia tai jos lähin koulu on yli 15 kilometrin päässä lapsen kotipaikastaan. Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja korostaa, että tasavallan johtajien täytyy puolustaa Karjalan väestön etuja. Silloin kun liittovaltion tasolla tehdään päätöksiä optimoinnista ja sisäisten resurssien hankinnasta, tasavallan viranomaisten pitää puolustaa ja perustella omaa kantaansa, koska laajalla alueel la asumistiheys on pieni ja asutusten väliset etäisyydet suuret, Tamara Meshkova jatkaa. Karjalan opetusministeriö aikoo kesäkuuhun mennessä nostaa opettajien palkkoja, koska indeksointia ei ollut tehty kahteen vuoteen. Sillä aikaa virallinen inflaatio ylitti kahdessa vuodessa 18 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla aiotaan indeksoida työntekijöiden palkkoja vielä kerran. Liittovaltion tasolla on ilmoitettu, että opetusalan Olga Strok voitti opettajien kilpailussa Viime perjantaina Petroskoin koulussa nro 27 ja lyseossa nro 37 pidettiin Vuoden 2011 opettaja -kilpailun loppuvaihe, jonka tulosten mukaan määriteltiin kilpailun voittajat ja muun muassa Vuoden 2011 opettaja. Tämän tittelin ansaitsi Karhumäen piirin Pindusin koulun Voitolle omistettu näyttely Karjalan kansallinen kirjasto on järjestänyt Sotavuosien sävelmiä -kirjanäyttelyn, joka on esitteillä 30:nteen toukokuuta. Laulut ovat kuin kansan sielu. Ne kertovat sotavuosien tapahtumista, sotureiden ajatuksista ja tunteista. Monet laulut ovat syntyneet sodan aikana, toiset sodanjälkeisinä vuosina. Esitteillä on kansalliskirjaston sota-aiheinen lauluvalikoima, laululevyjä, videonauhoja, cd-levyjä ja sotalaulujen nuottikokoelmia lapsille ja aikuisille. Nuo laulut ovat veteraanien Kesäkuun alussa tasavallassa odotetaan palkanmaksujen 6,5 prosentin indeksointia, mutta siihen ei ole varattu määrärahaa. työntekijöiden palkkoja korotetaan syyskuun alussa. Sen yhteydessä varhaiskasvatuslaitosten ja lisäopetuksen opettajien palkat jäävät entiselle vaatimattomalle tasolle. Nykyisin varhaisopetuslaitosten ja lisäopetuksen opettajat ansaitsevat toimeentulominimiä pienempää palkkaa. Se on ehkä kaikista päivänpolttavin kysymys, jota vallanpitäjät eivät halua ratkaista. Tamara Meshkovan mukaan jokainen piiri lähettää omia edustajiaan Petroskoihin kesäkuun alussa. Silloin opetusministeriössä ammattiliittojen kanssa mietitään, mitä voidaan optimoida ja mistä voi hankkia lisärahaa. Mielestäni kaikki, mitä oli mahdollista supistaa, vähentää ja optimoida on tehty aikoja sitten. Kouluissa ei ole enää sosiaalisia opettajia eikä psykologeja. Optimointia on tehtävä hätäilemättä. Opetusalalla ei ole kahta miljardia ruplaa tarpeettomia ja tehottomia kuluja, jotka meidät on pantu hankkimaan, Tamara Meshkova tiivistää. venäjänkielen ja kirjallisuuden opettaja Olga Strok. Muita kilpailun voittajia ovat S. Batsei Räimälästä, S. Dubovskaja Segezhasta, J. Libertseva Soutjärveltä ja N. Savin Pitkärannasta. suosimia, ja ne täytyy säilyttää myös uusille sukupolville. Nuotteihin ja äänitallenteisiin voi tutustua kirjastossa ja niitä voi lainata väliaikaiseen käyttöön kotioloissa. Uutisia Suomesta Sdp haluaa vasemmistoliiton mukaan hallitustunnusteluihin Sdp:n eduskuntaryhmässä on Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan voimakasta halua saada vasemmistoliitto mukaan hallitustunnusteluihin. Ryhmä saa eteensä Sdp:n hallitusneuvottelijoiden esityksen, joka pitää tavalla tai toisella sisällään vaatimuksen vasemmistoliiton ottamisesta mukaan. Maanantaina päivällä vaatimusta vasemmistoliiton ottamisesta mukaan perusteltiin muun muassa hallituspohjan laajenemisella ja porvarileirin heikentämisellä. HS:lle kerrottiin, että Sdp:n ryhmä oli jo viime viikon lopulla sataprosenttisesti tätä mieltä. Emme halua porvarihallitukseen apupuolueeksi. Periaatteessa vasemmistoliiton oleminen oppositiossa hankaloittaa Sdp:n asemaa hallituksessa. Toisaalta maanantaina kuultiin vasemmistoliiton puolelta ajatus siitä, että sen oleminen oppositiossa pakottaisi demarit hallituksessa vasemmistolaiseen politiikkaan. Demarien leirissä vasemmistoliiton asennetta Portugalipakettiin ei pidetty niin ehdottomana kuin mitä julkisuuteen tullut kuva näyttää. Miljoonien kännykkä- ja nettiliittymien sopimusehdot muuttuvat Lähes kymmenen miljoonaa suomalaista puhelin- ja nettiliittymäsopimusta uusitaan. Kaikkiin sopimuksiin tulee uudet yleiset sopimusehdot, jotka ovat samanlaiset riippumatta operaattorista. Tarkoituksena on selkeyttää sopimusviidakkoa, joka on vaivannut kuluttajia jo vuosia. Nyt kaikkiin sopimuksiin tulee esimerkiksi samanlainen etusivu, johon on kiteytetty tärkeimmät kohdat. Myös sopimusten rakenne on samanlainen. Näin kuluttaja voi vertailla eri operaattoreiden palveluita aiempaa helpommin. Samalla myös operaattoreiden oikeus muuttaa sopimuksia kaventuu. Uusia sopimuksia lähetetään kuluttajille kirjeitse ja sähköisesti. Sopimuspohjan laatimisessa ovat olleet mukana teleoperaattorit sekä kuluttaja- ja viestintäviranomaiset. Outokumpu karsii 350 työpaikkaa Yhteistoimintaneuvottelut Suomessa loppuun vienyt teräsyhtiö Outokumpu vähentää Suomessa 90 työpaikkaa. Monessa muussa maassa yhtiön yhteistoimintaneuvottelut vielä jatkuvat, mutta kaikkiaan työpaikkojen määrä hupenee 350:llä. Ruotsissa työpaikkoja katoaa 80. Vähennykset toteutetaan vuoden loppuun mennessä. Väen karsimisella Outokumpu pyrkii parantamaan kannattavuuttaan, lisäämään tehokkuuttaan ja vähentämään päällekkäisyyksiä Euroopassa. Yhtiö laskee, että leikkausten ansiosta se säästää vuodesta 2012 alkaen 27 miljoonaa euroa vuodessa. Kertaluonteisia kustannuksia vähennyksistä syntyy 18 miljoonaa euroa. Outokumpu toimii 34 maassa, ja sillä on työntekijää. Kymmeniltä vanhuksilta ryöstettiin lompakot Oulussa Kahden miehen epäillään vieneen lompakon yli 70 liikuntarajoitteiselta vanhukselta Oulussa. Poliisin mukaan miehet tehtailivat ryöstöjä ja varkauksia viime vuoden ja tämän vuoden alun aikana. He onnistuivat saamaan ainakin euron saaliin. Poliisi kertoo, että noin kolmikymppinen kaksikko toimi usein saman kaavan mukaan. Kun miehet huomasivat esimerkiksi rollaattorilla liikkuvan vanhuksen, he kiiruhtivat avaamaan tälle oven tai auttamaan ostosten kantamisessa. Samalla he veivät vanhukselta lompakon ja ottivat sieltä rahat. Lopuksi he palauttivat tyhjennetyn kukkaron porraskäytävään tai talon eteen. Poliisi pääsi miesten jäljille noin puolen vuoden seurannan ja tutkinnan jälkeen. Kaksikko vangittiin helmikuussa. Kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan 30. toukokuuta Tämän kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan maanantaina 30. toukokuuta kello 8. Lakitettavia voi silloin etsiä HS.fi:n hakukoneella esimerkiksi nimen, koulun, kunnan tai läänin perusteella. Kevään ylioppilasjuhlia vietetään lauantaina 4. kesäkuuta. 7

8 8 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 Uutisia Suomesta MATKAILU Julia Veselova Kiekkofani putosi nosturiautosta, kultajuhlinta pääosin rauhallista Jääkiekon maailmanmestaruusjuhlintaa Helsingin keskustassa varjosti nuorehkon kiekkofanin loukkaantuminen. Naisfani sai vammoja kiivettyään nosturiauton päälle ja pudottuaan katuun, kertoo Helsingin Sanomat. Onnettomuus sattui puolen yön aikaan Mannerheimintiellä. Paikalla ollut silminnäkijä kertoo HS:lle, että kymmenet nuoret juhlijat valtasivat tietä pitkin ajaneet nosturiautot ja tukkivat liikenteen kauppakeskus Forumin lähellä. Juhlijat kiipeilivät Kauppatorilta tulleiden nosturiautojen tikkaiden päällä ja katoilla, kunnes yksi heistä putosi noin viiden metrin korkeudesta. Silminnäkijän mukaan nainen jäi makaamaan kadulle liikkumattomana. Paikalle hälytetty ambulanssi vei naisen Töölön sairaalaan. Hänen vammojensa vakavuus ei ollut tiedossa. Paikalle hälytettiin myös seitsemän poliisipartiota. Päivystävän komisarion mukaan yksi kiekkofani otettiin kiinni poliisilain perusteella. Poliisin mukaan yöllinen juhlinta sujui jokseenkin rauhallisesti siihen nähden, että Helsingin keskusta tukkeutui ihmismassoista. Päihtyneitä otettiin kiinni saman verran kuin tavallisena viikonloppuna eli noin parisataa. Suuria järjestyshäiriöitä ei ollut. Keskusta rauhoittui juhlinnasta kello kahden jälkeen aamuyöllä. Varsinainen kansanjuhla Kauppatorilla sujui poliisin mukaan sekin pääosin mallikkaasti. Poliisi joutui kuitenkin puuttumaan tilanteeseen, kun kiekkoleijonia katselemaan tulleet fanit kiipesivät Presidentinlinnan ja korkeimman oikeuden rakennuksen katolle ja parvekkeelle. Poliisi ei osannut kertoa, miten ihmiset olivat päässeet tavallisesti tarkkaan vartioitujen rakennusten päälle. Heidät saatiin lopulta turvallisesti alas. Illalla Kauppatorin kultajuhlan päätyttyä Helsingin rautatieasema oli tukkoinen. Kaikki ihmiset eivät mahtuneet lähijuniin, mikä aiheutti hämmennystä. Myös keskustan ravintoloihin oli juhlan jälkeen pitkät jonot. Siltakiista repii Turkua Turussa on syntymässä jälleen kunnon ympäristökiista Aurajoen yli suunnitellusta uudesta kevyen liikenteen sillasta, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Siltaa kaavaillaan Kauppiaskadun pään ja Rettigin rinteen väliin. Monet väittävät sen pilaavan Suomen kuvatuimman kansallismaiseman Aurajokinäkymän Turun tuomiokirkolle. Vaihtoehtona on esitetty sillan rakentamista yhdistämään kaksi kulttuurihistoriallista toria. Suurtorin ja kirjastorakennuksen edessä olevan Vähätorin välille rakennettuna silta yhdistäisi luontevasti Turun kaksi kulttuurimiljöötä toisiinsa. Siltaa puuhattiin aiemmin historiallisella nimellä Pennisilta, mutta nimestä pidetyn nimikilpailun voitti Kirjastosilta. Perheväkivalta on Lapissa selvästi koko maan tasoa yleisempää Asukaslukuun suhteutettuna perheväkivalta oli Lapissa selvästi koko maan tasoa yleisempää, tiedottaa Lapin aluehallintovirasto. Kun vuonna 2010 poliisille tuli koko maassa 36,4 perheväkivaltahälytystä asukasta kohden, oli vastaava arvo Lapissa 51,6. Kuntien väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Inarissa perheväkivalta oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin Utsjoella tai Sallassa seitsemän kertaa yleisempää kuin Enontekiöllä. Suomen euroviisukarsinta muuttuu avoimeksi Suomi hakee edustajansa ensi vuoden euroviisuihin pelkästään avoimen kilpailun kautta. Kisassa ei siis enää ole mukana niin sanottuja kutsuartisteja, Helsingin Sanomat kertoo. Ilmoittautumisohjeet ja kilpailun säännöt julkistetaan ensi kuussa. Samalla uudistuu Suomen viisukarsinta. Tv-ruutuun viisut ilmestyvät tammi-helmikuun vaihteessa. Tarkempia tietoja karsinnan uudesta ilmeestä on luvassa niin ikään kesäkuussa. Euroviisukarsinnan finaali lauletaan ensi vuonna Helsingissä. Muutosten takia jotkut ryhmät ovat peruuttaneet Venäjän-matkansa. Venäjän viisumit kallistuivat Suurlähetystö on ulkoistanut viisumien käsittelyn yksityiselle yritykselle Julia Veselova Karjalan Sanomat Venäjän viisumien käsittely on muuttunut ja hinnat ovat nousseet. Toukokuun alusta Venäjän suurlähetystö on ulkoistanut viisumianomuksien vastaanottamisen Venäjän viisumikeskuksille. VF Services Ltd -yritys avaa keskukset Helsinkiin, Turkuun, Lappeenrantaan ja Maarianhaminaan. Muutokset parantavat viisumipalvelun laatua ja auttavat välttämään ruuhkia, Venäjän suurlähetystön lehdistösihteeri Dmitri Suvorov selittää. Suomalaiset ovat kuitenkin toista mieltä. Ihmiset reagoivat nykyhetken vaikeuksiin ja radion ja television kertomiin uutisiin negatiivisesti. Monet ovat sitä mieltä, että viisumeiden hankintaprosessista tulee erittäin vaikea. Huonot uutiset jatkuvat ja peruutuksia tulee. Monet matkustajaryhmät ovat peruuttaneet matkoja Venäjälle. Suurin vaikutus on viisumin hintamuutoksella, Matka- Mekka Oy:n johtaja Pentti Pöyhönen pahoittelee. Viisumimaksu ei ole muuttunut. Se on edelleen 35 euroa. Pikakäsittelymaksu kolmessa neljässä päivässä on 70 euroa. Viisumikeskukset perivät kuitenkin konsulaatin viisumikäsittelymaksun Venäjälle viisumin hakeva maksaa viisumikäsittelymaksun lisäksi 21 euron palvelumaksun. lisäksi 21 euron palvelumaksun jokaiselta matkustajalta. Palvelumaksu koskee kaikentyyppisiä viisumeita. Suomalaiset ovat tyytymättömiä muutoksiin Suomalaisten mukaan viisumi kuuluisi tavalliselle kansalaiselle palveluna, jonka tulisi saada ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. On väärin, että viisumeilla ruvetaan tekemään bisnestä. Se ei edistä yhteistyötä maiden välillä eikä Karjalan ja Suomen välillä, moittii Venäjällä usein käyvä suomalainen yrittäjä, joka ei tahtonut nimeään lehteen. Hän on järjestämässä matkaa ensi kesäksi Petroskoihin ja matkan hinta nousee nyt lähes 10 prosenttia pelkästään viisumikäsittelymaksun kohoamisen takia. Suurlähetystössä väitetään, että Venäjän viisumien käsittelyaika on 7 10 kalenteripäivää. Saman verran aikaa meni myös ennen muutoksia. Internetissä on kuitenkin paljon puhuttu siitä, että viisumien käsittelyaika pidentyy. Nyt vuosiviisumin hankinta kestää 5 viikkoa, joka on 3 4 viikkoa liikaa! Nykyiset viisumien toimitusajat saattavat ainakin hetkellisesti pidentyä uusien järjestelmien käyttöönottovaiheessa. Matkatoimisto keskeyttää viisumipalvelun yksityisasiak kaille Viisumikäytäntö on muuttunut niin radikaalisti, ettemme voi taata viisumin saantia siirtymäaikana. Monet matkatoimistot suosittelivat asiakkaita jättämään viisumiasiakirjat toimistoon ensi kesän matkoja varten viimeistään 26. huhtikuuta. Huhtikuussa toimistomme lähetti kymmeniä kutsuja suomalaisille. Kaikki kiirehtivät hakemaan viisumin huhtikuussa, ennen kuin muutokset tulivat voimaan, petroskoilaisen matkatoimiston työntekija Irina Suvorova muistelee. Yksityisen VF Services Ltd -yrityksen työ on pääasiassa hallinnollista eikä se ilmoituksensa mukaan saa neuvoa asiakkaita matkan tarkoituksen tai viisumityypin osalta, vaan toimittaa asiakirjat sellaisenaan konsulaattiin. Hakemuksen käsittely ja viisumipäätöksen teko kuuluu Venäjän konsulinvirastoille.

9 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 PERHE 9 Älä nuku sieluni, avaa kätkösi Aito rikkaus piilee ihmisten sisimmässä Murhe katosi ja onni valoi ihanuutta. Kaikessa oli taikavoimaa, rukousta: Jumala, armahda!... Kerron perheestä, johon olen tutustunut Pietari I:n perustamassa Venäjän ensimmäisessä Martsyalnyje vody -parantolassa. Seurasin hengellistä musiikki- ja laulukonserttia, jota esitti Lukinin perheduo isä Andrei, kitara ja hänen tyttärensä Anna, kosketinsoitin. Perheen nuoremmat lapset 12-vuotias tytär Marija ja kahdeksanvuotias solisti Boris eivät sillä kertaa esiintyneet, koska olivat koulussa. Marija soittaa bassokitaraa ja Boris lyömäsoittimia. He myös esiintyvät isänsä johtamassa perheyhtyeessä. Isän ja tyttären konsertti teki syvän vaikutuksen. Hengellistä laulumusiikkia kuuntelin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuulemani vaikutti varsin rauhoittavasti ja koko olemukseni lepäsi. Laulut ja musiikki herättivät ajatuksissani syviä tunteita. Tällaista musiikkia tarvitaan, se saa ihmiset ajattelemaan ja lähentää heitä toisiinsa. Perheyhtye laulaa rakkaudesta synnyinmaahan, luontoon ja vanhempiin. Laulut herättävät kunnioitusta synnyinseutuun ja sillä on syvät juuret uskontoon. Tutustuessani duoon sanoin toivovani tavata heidät perheoloissa Petroskoissa. Asunnossa on paljon ikoneja, mikä tekee olon erittäin viihtyisäksi. Emäntä hymyilee ystävällisesti ja hyörii keittiös sä. Kouluikäiset sisarukset Marija ja Boris tekivät isänsä kanssa minulle seuraa, johon kohta yhtyi myös Kahdeksanvuotias Boris Lukin sooloili perheyhtyeen konsertissa. työstä palannut vanhin tytär Anna. Puhuimme Jumalasta sekä hyväntekeväisyydestä ja rakkaudesta, rakkaudesta Jumalaan. Nuoruusvuosinaan Andrei tutustui arkkimandriitta Ioaniin, joka neuvoillaan auttoi suuresti Andreita käymään oikealle elämäntielle. Arkkimandriitta oli ollut todella pyhäluonteinen ihminen, joka 96 elinvuotensa aikana oli tehnyt todella paljon ihmisten hyväksi. Andrein kanssa oli mukava keskustella. Hän kertoi kiinnostavasti harrastuksestaan, jossa on mukana koko perhe: Me laulamme koko perheellä hengellisiä lauluja ja kuuntelemme, miten laulavat toiset. Vaimoni Tatjana on mestari laulamaan, matkojemme aikana hän pitää huolen järjestelyasioista, Andrei Lukin selittää. Hän tekstaa paperille mieltään liikuttavien laulujen sanat, ja sitten he harjoittelevat perhepiirissä ja laulavat ystävilleen. Andrei Lukin ja hänen tyttärensä ovat päättäneet konservatorion, mutta ammatikseen he eivät ole laulaneet. Heidän ystävänsä innoittivat heitä laulamaan. He harjoittelivat kauan ensimmäistä ohjelmaansa ja esittivät sen suppealle kuulijakunnalle ortodoksisessa kirkolliskokouksessa. Lukin sanoi, että ohjelmistoon he ottavat vain niitä lauluja, jotka lämmittävät sydämiään ja mieltään. He yrittävät laulaa niin, että laulu liikuttaa kuulijakunnankin sydämiä. Laulut kertovat siitä, että elämä ei pääty maalliseen. Ettei mikään katoa loputtomiin, ei hyvä eikä paha. Alina Lazareva Andrein mielestä nykymusiikki pystyy vain joksikin aikaa vapauttamaan alakuloisuudesta, mutta se ei lämmitä sydäntä. Hän sanoo, että heidän konserttinsa eivät ole jättäneet ketään välinpitämättömäksi. Monet ihmettelevät, että Lukinit ottavat konserteistaan niin pienen maksun. Siihen Andrei Lukin sanoo, etteivät he laula rahan edestä, vaan sen hyväksi, että ihmiset heräisivät ymmärtämään jumalallista, hengellisen laulun kauneutta ja syvyyttä. Lukinin lapset laulavat, ja heiltä se käy erittäin aidosti ja luonnollisesti. Monet eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että aito rikkaus piilee heidän sisimmässään, kannattaa vain aukaista sydämen kätköt. Olen täyttänyt jo 50. Vuodet vierivät nopeasti. Ei kannata tavoitella tämän hetken hyvyyttä, se vie harhaan todellisesta kutsumuksesta. Ei ulkoinen hyvinvointi, vaan sieluntila tekee ihmisen onnelliseksi, Andrei Lukin vakuuttaa. Viikkoa myöhemmin Lukinit esittivät konserttiohjelmansa ortodoksisessa kirkolliskokouksessa. Ohjelmaa seuraamassa oli myös pedagogisten tieteiden kandidaatti Emilia Stepanova, joka on ihastunut heidän esiintymisiinsä. Lukinin perheyhtyeen laulut herättävät sydämissämme syviä tunteita, ne lähentävät meitä hengellisesti ja auttavat elämässämme. Ne synnyttävät rakkautta lähimmäiseen, Emilia Stepanova sanoo. Lukinien perheyhtye tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se on esittänyt taidettaan myös Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa sekä ulkomailla. Venäläisiä yhdyskuntia on kautta maailman. Lukinien lauluduon ensimmäinen Ei ole aika nukkua -levy on soinut Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Ranskassa, Japanissa, Norjassa, Suomessa, Belgiassa ja kautta Venäjän. Laulut ovat erittäin sisältörikkaita ja syvällisiä. Tämä puhuu puolestaan perheyhtyeen lahjakkuudesta ja vaativaisuudesta laulujen sisältöön. He ovat lahjakkaita ja työtä rakastavia ihmisiä. Toivon nuorten kaipaavan sellaista taidetta, jolle on vieras nykyinen, aivan sisällötön huvittelu. Alina Lazareva INKERIN KUULUMISIA Systärpekin osasto heimotyön edelläkävijä Venäläistä Sestroretskin kaupunkia vanhalla Suomen rajalla sanottiin Inkerissä lähinnä ruotsalaisittain Systärpekiksi (Systerbäck). Nykyäänkin siinä asuu entisten Valkeasaaren ja Lahden seurakuntien jälkeläisiä. Vain muutama vuosi sitten perustettu Inkerin Liiton Systärpekin osasto on yhdistyksemme aktiivisimpia. Hyvät tulokset on saatu täysin paikallisosaston puheenjohtajan Kateriina Zaikan ansiosta. Tarmokas nainen osaa innostaa ihmisiä heimotyöhön. Tutustutaan vaikka osaston huhtikuun ohjelmaan. 9. huhtikuuta pidettiin Sampo-keskuksen järjestämä pääsiäispaja. Kokoontuneille kerrottiin, miten suomalaisilla on tapana juhlia pääsiäistä, yhdessä tehtiin pääsiäiskoristeita. Talomerkeistä-naistrio lauloi pajalla kansanlauluja. Yhteistyössä paikallisosaston kanssa toimii Kipinätniminen lasten tanssiyhtye (johtaja Tatjana Gordijenko). Huhtikuussa se on ehtinyt käydä konsertoimassa Suomessa kahdesti, Helsingin Inkeri-seuran kutsusta pääkaupungissa ja sitten Punkaharjulla ja Savonrannassa. 16. huhtikuuta Kateriina Zaika piti puheen Systärpekin koulussa 434, jossa otettiin silloin vastaan suomalaisia koululaisia Kauhavalta. Inkerin Liiton osaston toiminta on Pietarin Kurortnyin piirissä hyvin tunnettu. Sen tilaisuuksia kuvaa usein paikallinen televisioyhtiö, ja tulevista tapahtumista tiedottaa kaupungin lehti. Wladimir Kokko Pietari Systärpekin Kipinät Helsingin Inkerikeskuksessa. Ensimmäinen oikealta yhtyeen johtaja Tatjana Gordijenko, toinen oikealta istuen Helsingin Inkeri-seuran sihteeri Anitta Iline.

10 10 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 kulttuuri Norjalaiset esittivät tanssitaidettaan Petroskoissa Norjalaiset esittivät eilen tanssitaitoaan Petroskoin Musiikkiteatterin näyttämöllä. Se oli Stellars-tanssiteatterin ensimmäinen ja ainoa esiintyminen Petroskoissa. Hammerfestista tulleet vieraat esittivät kaksi yksinäytöksistä tanssiesitystä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Teatteri tarjosi pienimmille katsojille interaktiivisen sadun Lintupoikanen ja ajan muna. Lapset seurasivat kiinnostuneina tarinaa linnunpoikasesta, joka koki kovia. Lapsia oli ilahduttavasti mukana näytelmässä. Esityksen käsikirjoituksesta, koreografiasta ja ohjaamisesta on vastannut teatterin johtaja Solveig Leinan-Hermo. Esityksen on venäjäntänyt teatterin koreografi ja opettaja Anna Karpova. Sen ensi-ilta oli vuonna Esityksestä on tehty kolme versiota: suomen, venäjän ja norjan kielillä. Sitä on esitetty useasti Barentsin alueen maissa. Toinen esitys oli koreografi Anna Karpovan ohjaama näytelmä Hämähäkinverkko. Se oli petroskoilaisyleisön mieleen. Hämähäkinverkko on nykynäytelmä, joka on yhdistänyt klassisen ja kansanperinnetanssin, sirkuksen ja miekkailun elementtejä. Esitys sai ensi-iltansa viime vuoden maaliskuussa. Tanssiteatterin esiintyminen oli osa Barentsin alueen tanssifestivaalia. Norjalaisten tanssiesitykset herättivät lisäkiinnostusta tanssitaidetta kohtaan. Stellaris Dance Theatre on vuonna 1980 perustettu ammattitanssiteatteri, jota johtaa tanssitaiteilija Solveig Leinan- Hermo. Se on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja yksi Norjan vanhimmista yksityisteattereista. Se tuottaa nykytanssiteoksia ja tekee kiertuetoimintaa laajasti koko Barentsin alueella. Yhtyeen näyttelijäkunta on kansainvälinen. Tanssijat palkataan teoksiin produktiokohtaisesti. Teatterin ohjelmistossa on sekä omia esityksiään että yhteisprojekteja. Stellaris isännöi myös Hammerfestissa järjestettävää vuosittaista Barentsin tanssifestivaalia. www. stellaris.no Omaperäiset installaatiot ja taideteokset hämmästyttävät ja ihastuttavat. Uusi muoto ja uusi sisältö Mikko Ollikainen Pietarilaiset tarjoavat runsaasti moderneja tekstiilejä Stellaris on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja Norjan vanhimpia yksityisteattereita. Taidefestivaali lupaa mieluisia yllätyksiä Kaikista vaikeuksista huolimatta kansainvälinen taidefestivaali Yöttömät yöt käynnistyi kuitenkin viime perjantaina Petroskoissa. Festivaalin alkajaispäivän anti oli oivallinen. Yleisölle esiintyi kyprokselainen megatähti Alkinoos Ioannidis, joka tunnetaan hyvin Kreikassa ja Euroopassa. Konserttiin osallistuivat myös pietarilainen kamarikuoro Lege artis Boris Abaljanin johdolla sekä Karjalan filharmonian sinfoniaorkesteri, jota johti maailman kuulu kreikkalainen kapellimestari Georgios Kunturis. Petroskoilaisyleisö tutustui Kyproksen kansanlauluihin ja tekijöiden sävellyksiin, jotka pohjautuvat perinteiseen kreikkalaiseen musiikkiin. Torstaina festivaali kutsuu petroskoilaisia kamarimusiikkikonserttiin. Konsertilla avataan kaupunkimme uusi konserttisali, joka on konservatorion suuri sali. Uuden salin avaa festivaalin vakituinen vieras, Wienin korkeamusiikkikoulun professori ja viulisti Dora Schwarzberg. Luvassa on epätavallinen konserttiohjelma. Schwarzberg, argentiinalainen sellonsoittaja Jorge Bosso ja pianisti Ljudmila Pitshtshik esittävät trion viululle, sellolle ja pianolle. Taidefestivaali lupaa vielä paljon mieluisia yllätyksiä, runsaasti musiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista. Se päättyy Pietarin venäläisen akateemisen orkesterin suureen konserttiin 8. kesäkuuta Petroskoissa. Kontupohjassa se kuullaan päivää aikaisemmin. AU Anna Umberg Karjalan Sanomat Lauantaina iltakuudelta alkanut Museoiden yö tarjosi tuttuun tapaan kävijöilleen elämyksiä ja hyvää mieltä. Museoiden yössä olivat mukana jälleen kaikki Petroskoin museot. Tapahtumassa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua ilmaiseksi näyttelyihin alkuillasta sunnuntaiyön tunneille asti. Museot ja näyttelysalit tarjosivat monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille kävijöille. Useiden näyttelyjen lisäksi oli tarjolla runsaasti konsertteja, opastuksia ja työpajoja. Sunnuntaiyönä kaupungin museoissa kävi noin kymmenen tuhatta kävijää. Karjalan taidemuseo alkoi viettää Museoiden yötä jo perjantaipäivänä, jolloin museossa avattiin mielenkiintoinen näyttely Fiber Art. Siihen on koottu Pietarin taideteollisen Shtiglits-akate mian taidetekstiilin oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä. Kansanperinnettä modernisti Taidemuseon avarien tilojen takia oli mahdollista panna esille runsaasti kaikenlaisia kudontatöitä. Katsoja ei näe perinteisiä ryijymattoja eikä seinävaatteita. Omansa löytävät mo- Natalia Tsvetkova, Marsilainen perhonen. dernin sisustuksen ystävät. Pietarilaiset tarjoavat uusia moderneja tekstiilimuotoja. Tarjolla on kokeilumuotoja, jotka ovat tuntemattomia yleisölle, näyttelyn kuraattori Jekaterina Rytshkova paljastaa. Langoista ommellut meduusat, omaperäiset seinävaatteet ja kiintoisat installaatiot hämmästyttävät ja ihastuttavat. Uteliaisuuden herättävät materiaalit, joita taiteilijat ovat käyttäneet tuotteita valmistaessaan. Taideteoksista ja installaatioista löytyy muun muassa metallilankoja, siimaa ja muovipusseja, Rytsh kova kertoo. Näyttely kertoo kansanperinteiden nykyaikaisista tulkinnoista. Vaikka kudonta on ikivanha tekniikka, tekijät pyrkivät kuitenkin lähestymään kudontaperinnettä tuoreella ja modernilla tavalla. Langat yhdistävät Venäjän kaupunkeja Näyttely kuuluu Venäjän nykyaikaisen käsinkudonnan festivaaliin Kirjavat langat. Se on ensimmäinen kesäkuussa järjestettävistä tilaisuuksista. Ensimmäistä kertaa festivaali keräsi käsityötaiteilijoita Petroskoihin kaksi vuotta sitten, jolloin se oli suosittu. Tällä kertaa yli 50 käsityötaiteilijaa Venäjän kaikilta alueilta tuo Petroskoihin kudonnaisiaan ja kertoo kokemuksistaan. Eri kansat esittelevät paikallisen kulttuurinsa ja kansantaiteensa ideoita ja aiheita. Luvassa on monipuolista ohjelmaa. Tarjolla on seminaareja ja avoimia mestariluokkia. Kaikissa näyttelysaleissa avataan mielenkiintoisia näyttelyitä.

11 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 kirjallisuussivu 11 Ihmisonnesta tärkein motiivi Karjalan kirjallisuudessa oli sodanjälkeisinä vuosikymmeninä vain muutama naisrunoilija. Heistä muistuvat mieleen ainakin kaksi: lapsille kirjoittanut Julia Nikonova ja suomenkielinen runoilija Salli Lund. Sentään nuoria miesrunoilijoita tuli silloin kirjallisuuteen ryhmittäin. Jelena Nikolajeva oli ainoa, joka tuli tunnetuksi luvulla rinnalla ison miesporukan, johon kuuluivat Reijo Takala, Vladimir Trofimov, Nikolai Fjodorov, Viktor Potijevski, Leo Levinson ja Ivan Kostin. Nikolajeva jatkaa yhäkin krjoittamista, vaikka esiintyy lehtien palstoilla paljon harvemin kuin ennen. Nikolajeva on syntynyt 15. toukokuuta 1936 Velikie Lukin kaupungissa. Hänen lapsuutensa kului saarretussa Leningradissa. Sodan jälkeen hän asui Sortavalassa. Nikolajeva päätti Petroskoin yliopiston filologisen tiedekunnan ja työskenteli monia vuosia oikolukijana Severaikakauslehdessä. Hän kirjoitteli katsauksia nuorten runoilijoiden tuotannosta ja myöhemmin toimitti heidän ensimmäisiä runokirjojaan. Hän julkaisi vuonna 1968 ensimmäisen runonsa Se on onni. Ihmisonni on Nikolajevan koko tuotannon päämotiivi. Häntä usein kritisoitiinkin käsikirjoitusten käsittelyissä siitä, että hän karttaa kansallisaiheita ja kirjoittaa vain rakkaudesta, intiimeistä suhteista, ystävyydestä ja luonnosta. Nikolajeva osasi kuitenkin säilyttää linjansa eikä pitänyt tyhjästä deklaratiivisuudesta. Silloin kuin toiset ylistivät meidän korkeita päämääriämme ja menestyksiämme, Nikolajeva manasi: Rakkautta vain odotan. Kutsu minua, kutsu, hoi. Olla tulematta en voi. Uskon sinunkin tulevan. Rakkautta vain odotan. Nikolajevan melkein jokaisen runon ensimmäinen säe tuo mieleen sen, mitä runoilija haluaa sanoa: Rakkaani ei vanhene milloinkaan, Älä pane ruusuja veteen kiehuvaan, Sinä lähdet sateet alkavat, Oi kuinka suojaton on ihminen ; Ei anna aika levätä ja maata. Tietysti hänen runoudessaan on myös päivänpolttavia säkeitä. Esimerkiksi sodanvastainen paatos soinnahtaa Ettei milloinkaan olisi sotaa -runossa. Nikolajevan teksti Leningradin uroteko, jonka runoilija kirjoitti vuonna 2009, tuli patrioottiseksi lauluksi, jonka sävelsi Jevgeni Shorohov luvulla Nikolajeva kirjoitti ahkerasti laulutekstejä Petroskoin Suomalaisen teatterin näytäntöihin. Hänen sanoihinsa sävelsi musiikkia petroskoilainen säveltäjä Gennadi Vavilov. Jelena Nikolajevan runoja suomensivat Jaakko Rugojev, Nikolai Laine, Toivo Flink. Puolestaan Nikolajeva venäjänsi Salli Lundin, Rugojevin, Laineen ja Taisto Summasen runoja. Vuonna 1990 hän käänsi Summasen lastenkirjan Kenestä aurinko pitää. Nikolajevalta ilmestyivät runokirjat Vieras nuoruudesta (1971), Toivon sinulle hyvää (1979), Hopeinen kaivo (1986), Kohtalon linja (2001) ja lasten kirja Piilosilla olo (1984). Kaupoissa kirjat eivät ole jääneet lojumaan. Armas Mishin Jelena Nikolajeva Lusikka Kultaa ole ei talossain. Enkä tarvitse, leskeksi jäänyt. Kaksi miestäkin minä sain, kultasormuksia en saanut. Mutta kerran teesakasta tuli lusikka kultaiseksi. Kiitin ihmettä kultaista. Uusi vuosi sen mulle keksi. Katsoo lusikka hymysuin, ehkä selittää, kultapinta, että minäkin rikastuin, että nousi sen kullan hinta. Loistaa lusikka kullallaan niin kuin kynttilän valokehä. Kuuluu kilinä lusikan, sydän rautainen ihmettä kehuu. Pesin astiat kuitenkin. Kestä, lusikkain, loukkauksen: tottumuksesta pyyhkäisin hammasjauheella kultauksen. Vesipannu taas viheltää: Surusi, emäntä, jaetaan kahtia. Kultaa ei omista talo tää, mutta teetä on täällä ja kahvia. Suomentanut Armas Hiiri Nykykirjallisuuden tilanne luupin alle Karjalassa ilmestyy nykyään yllin kyllin kirjoja. Kirjailijat löytävät sponsoreita tai julkaisevat teoksensa omalla kustannuksellaan pienpainoksena. Teosten taiteellinen taso on useimmiten matala. Menneinä aikoina käsikirjoitusta käsiteltiin kirjailijaliitossa ja vasta sitten se luovutettiin kustantamoon. Jos käsikirjoitus ei tyydyttänyt kustantajaa, kutsuttiin koolle kirjailijoita ja käsiteltiin sitä. Muistan tilaisuuden, jossa käsiteltiin tunnetun kirjailijan Uljas Vikströmin romaania Marfa. Se oli Karjalakustantamossa. Enemmistö kannatti Vikströmin kirjaa ja hänen oikeuttaan esittää elämää, henkilöhahmoja ja heidän suhteitaan sellaisina kuin ne olivat kirjassa. Mielestäni Marfa-romaani on kirjailijan paras teos. Toinen ongelma koskee julkaistujen kirjojen esittelemistä. Nykyään kirjan esittelytilaisuudessa kehutaan sitä ja sitten kerrotaan kirjasta vain lehdistössä. Kirjan arvostelu ja analyysi ovat melkein kuolleet. Tuskinpa arvostelun pelko kehittää kirjallisuutta. Edessäni oleva kirja kertoo kirjoista ja kirjallisuuden ongelmista. Ei saa sanoa, että se vastaa täysin kritiikin vaatimuksia. Kuitenkin sen tekijä Veniamin Slepkov pohdiskelee uusia kirjoja, jotka on julkaistu Karjalassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Puhe on tietenkin teosten venäjännöksistä. Kirjan aiheena on elämä muutosten aikana. Veniamin Slepkov tunnetaan toimittajana. Hän työskenteli kauan lehdissä Petrosavodsk ja Kurjer Karelii. Nyt hän toimii Sever-aikakauslehden toimituksessa. Slepkov julkaisi äsken runokokoelmansa. Olen suomentanut hänen kolme runoaan. Kirjan ensimmäisessä esseessä kriitikko kertoo Valeri Verhogljadovin kirjasta Soolo yhdelle. Verhogljadov antoi oman panoksensa journalismin kehitykseen. Äkkiä hän siirtyi proosaan. Slepkov yrittää kertoa sen syistä. Journalistiikka ei vaikuta enää yksilön elämään. Valta ja raha ratkaisevat kaiken. Tiedottamisen siveellinen taso on mennyt alas, sensaatio on tullut etusijalle. Kaikissa Verhogljadovin novelleissa on minä-muotoinen kertoja. Niissä on paljon itseironiaa. Hän muistelee entistä elämää. Hän sanoo omista kirjoituksistaan: «Epäilen, että historiantutkijat tulevat tutkimaan meidän levotonta aikaamme minun kuvausteni kautta. Mutta jos minä kaivan ojan ja päällystän sen kivillä, niin vesijohto tulee toimimaan vuosikymmeniä ja ehkä vuosisatoja. Kaksi runoilijaa Vladimir Sudakov ja Oleg Moshnikov ovat saaneet korkean arvion Veniamin Slepkovin teos kertoo kirjoista ja kirjallisuuden ongelmista. runokirjoistaan Kuha ja Auringon kirjeita. Molemmilla on saavutuksiaan. Muttei saa arvioida kirjaa yhden runokatkelman perusteella. Saman voi sanoa myös murmanskilaisen runoilijan Vadim Trusovin kirjasta Oma kuva hiilellä. Slepkov käyttää myös nykyään laajalle levinnyttä haastattelumuotoa. Hän on haastatellut kirjailija Aleksandr Volkovia, Sever-aikakauslehden päätoimittajaa Jelena Pietiläistä ja runolija Dmitri Svintsovia. Lukija saa tietää Karjalan kirjallisuuden nykytilanteesta ja tietenkin kolmesta runoilijasta. Me, runoilijat, osaamme kertoa itsestään. Minua ihmetytti se, että Volkov kertoo ajasta, kun hän alkoi kirjoittaa karjalankielisiä runoja. Hänen mukaansa tuona aikana ei löytynyt karjalan kielellä kirjoittaneita runoilijoita. Kun Slepkov muistutti Vladimir Brendojevista, Volkov vastasi: Brendojev teki suuren työn! Vuodesta 1940 lähtien 1990-luvun alkuun saakka ilmestyi vain Brendojevin ja Paavo Lukinin muutama runo. Sanotaan, että Brendojev oli ensimmäinen, muttei se olekaan näin. Volkovin mukaan Brendojev näytti vain sen, että kieli on elossa ja karjalaksi voi kirjoittaa loistavia runoja. Mutta hän sanoo: Brendojevilla oli edeltäjiä. Kaikki ne, jotka käsittelivät Slepkovin kirjaa, huomauttivat Volkovin suhtautumisesta Brendojeviin. Brendojev julkaisi parhaita karjalankielisiä runokirjoja eikä ainoastaan loistavia runoja. Dmitri Svintsov on paljon vaativampi kuin Volkov. Runoilija sanoo itsestään: Moni on sitä mieltä, että minusta on jo tullut todellinen runoilija. Mielestäni se ei ole niin. Jos runoilija ei pyri mihinkään, hän kuolee. Svintsovin mukaan hän ei nouse koskaan Pasternakin, Mandelshtamin, Tarkovskin eikä Samoilovin tasolle. Teatterikriitikkona hän kuitenkin sanoo, että hän on vertaansa vailla. Häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että Latinalaisen Amerikan kirjallisuus ei ole minulle tuttu. Omissa lyhyissä esseissään Slepkov kertoo innostuneesti monista romaaneista, joissa nykyelämä kiehuu ja synnyttää uusia ongelmia ihmiskunnassa. Olen varma, että Veniamin Slepkovin esseet innostavat monia lukijoita löytämään ja lukemaan vaikkapa yhden noista latinalaisamerikkalaisista romaaneista. Armas Mishin

12 12 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 MÖKKEILY Lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja tarjosi pilahvia lehtimiehille Pereplesninin pariskunta teki ensimmäisenä siirron juorujen lakkauttamiseksi Aleksandr Pereplesninin veroilmoituksen julkaistua Karjalassa rupesi leviämään omituisia ja sekavia huhuja. Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja otti ensimmäisenä askeleen kohti juorujen lakkauttamista. Lehtimiehet ottivat mielellään vastaan vierailukutsun ja kävivät Pereplesninin pariskunnan huvilalla Koosalmella. Keskustelu kesti mutaman tunnin ja isäntä näytti journalisteille huvilansa kaikkine erikoisuuksineen, nähtävyyksineen ja ominaisuuksineen. Veroilmoituksesta päätellen Pereplesninin pariskunnan omistuksessa on kaksi asuintaloa Koosalmella. Siisti vaaleanvihreä mökki näkyy hyvin päätieltä heti taajamaan ajettua. Vähän myöhemmin tuli selväksi, että kevätaurinkoiselta näyttävä huvila koostuu muodollisesti kahdesta rakennuksesta. Ensimmäinen kesämökki rakennettiin vuonna Toinen rakennus pystytettiin pari vuotta sitten. Siinä on käytetty nykyajan teknisiä saavutuksia. Vanhempaa taloa pidämme kesämökkinä. Uudempaa rakennusta käytämme kuin kaupunkilaista omakotitaloa, isäntä kertoo. Asuintalot muistuttavat siamilaisia kaksosia, jotka ovat lujasti kasvaneet yhteen. Talosta toiseen pääsee vain raikkaan ulkoilman kautta, sillä niiden välissä ei ole sisäovea. Isännän mukaan jos rakennusten välissä olisi yhdysovi, pidettäisiin muodollisesti, että hänellä on yksi talo. Pereplesnin ei antanut suostumustaan seinän rikkomiseen ja jäi kahden talon onnelliseksi omistajaksi. Alekasndr Pereplesnin pitää kesävuvilastaan ja viettää Koosalmella mielellään viikonloppuaan sekä talvisin että kesäisin. Joskus luvun puolivälissä nykyinen lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja kävi vieraissa ystävänsä luona Koosalmella kauniin Uksjärven järven rannalla. Kaunis paikka teki vaikutuksen Pereplesniniin, jolle tarjoutui hyvä tilaisuus ostaa maapalsta eräältä välimiesoikeuden tuomarilta ja asia ratkesi itsestään. Isännän mukaan ensimmäinen talo on rakennettu ammattilaisten voimin, joita Pereplesninin pariskunnan huvila Koosalmella kohoaa kalliolla. on kutsuttu vastaaviin hommiin Sveitsiin ja Ranskaan. Jopa sähköjohdot on asennettu hirsien sisään, Pereplesnin kertoo. Ajan kuluessa kuitenkin tuli selväksi, että mökki ei ole tarkoitettu talvehtimista varten ja että on rakennettava uutta lämpöeristettyä ympärivuotista majapaikkaa. Toisen talon rakentaminen on kestänyt kolmisen kuukautta. Pereplesnin on käyttänyt montenegrolaisen rakennusmestarin työtä ja on jäänyt tyytyväisenä lopputulokseen. Vahva kivetty polku johtaa huvilarakennuksesta aidatun alueen halki suoraan järvenrannalle. Vesisuojelulainsäädännön kaikki vaatimukset on noudatettu ja huvilan ja järven välissä on yhteiskäytössä oleva vyöhyke. Siitä huolimatta tavallisten lomanviettäjien on melkein mahdotonta päästä järven rannalle. Huvilat liittyvät toisiinsa erittäin tiiviisti ja pääsy rannalle ei onnistu paitsi kuin lentäen. Voi helposti kuvitella, kuinka ihanalta tuntuu lomanvietto kesäaikaan Koosalmella. Vahva hirsinen huvimaja rannan tuntumassa täydentää tyynen ja rauhallisen levon Aleksandr Pereplesnin valmistaa mielellään pilahvia vain huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella. kuvaa ja järven peilipinta voimistaa kesätunnelmaa. Uudemmassa huvilarakennuksessa on kaikki nykyajan mukavuudet ja takkahuone. Perpesninit tykkäävät siitä enemmän kuin vanhasta kesämökistään. Minua on kuitenkin miellyttänyt enemmän vanha kesämökki, jossa on säilynyt kyläläisen elintavan lämpö. Mutta tässäkin näkyy kokeneen mestarin käsiala. Nähtävästi kesämökin tavanomaista muotoa on yritetty luoda puupaneelin avulla, Antonina Kramskih joka erinomaisesti sopeutuu perinteiseen karjalaiseen maisemaan. Pikkuisen keittiökomeron viereen rakennettu pieni saunahuone mökin alakerrassa täydentää kyläläistä sopusointua. Toisen kerroksen parvekkeelta avautuva näköala lumoaa vieraita. Vanha kesämökki oli hyödyksi isäntäväelle varsinkin viime kesänä, jolloin koko maassa hallitsi kuumuus. Pereplesnin on myöntänyt, ettei tykkää löylyn ottamisesta. Hänen harrastuksenaan on onkiminen kesäisin ja pilkkiminen talvisin. Tasavallan kesämökkiläisille ominaisia kasvitarhoja ja peltoviljelyksiä pariskunnalla ei ole. Huvilarakennus on rakennettu kalliolle. Isäntä suhtautuu omaisuuteen filosofisesti. Kesämökkiin on päässyt kahdesti kutsumattomia vieraita meidän poissa ollessamme. Äkkiarvaamattomien tapausten varalle minä aina jätän viinapullon. Monta vuotta sitten taloon tunkeutui mielisairaalasta paennut potilas, joka tyhjensi putelin ja nukahti. Talo syttyi palamaan ja mies pelastettiin viime hetkessä, Aleksandr Pereplesnin muistelee. Toisen varkaan saalista isäntä ei muista. Se tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien Koosalmen huvilalla on ollut rauhallista. Lainsäädäntökokouksen puheenjohtajan naapuritalossa korkean aidan takana viettää kesälomaansa tasavallan sairaalan entinen ylilääkäri Aleksandr Balashov, joka oli aikoinaan toiminut tasavallan terveydenhuollon ja sosiaalikehityksen varaministerinä. Muutama vuosi sitten Pereplesninin pariskunta rakennutti kaksikerroksisen asuintalon Bulgariassa hiljaisessa paikassa Burgaksen lähettyvillä 15 kilometrin päässä merenrannasta. Asuintalo maksoi euroa. Pereplesnin jaksaa lomailla ulkomaisessa kiinteistössään enintään kolme viikkoa kuumuuden takia. Hän tykkää enemmän viileämmästä ilmasta. Perhe-elämä on vaikuttanut myönteisesti lainsäädäntökokouksen puheenjohtajan ruoanlaiton taipumuksiin. Ainakin näin väittää hänen puolisonsa Jelena. Meidän perhe-elämämme alussa Aleksandr on tosissaan kysynyt minulta, että täytyykö käyttää vettä kananmunia keittäessä, Jelena purskahtaa nauruun. Nykyisin mies valmistaa mielellään pilahvia vain huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella. Pilahvin syötyä huvilalle esiintyi Petroskoin kaupunginjohtajan tuttu hahmo. Nikolai Ljovin istutettiin pöytään ja tarjottiin pilahviannos. Antonina Käbeleva Vieraulun jälkeen monet lehtimiehet ovat laskeneet leikkiä, että täytyy ottaa käyttöön uusi tapa. Sen mukaan veroilmoituksen julkaistua kansanedustajat ja virkailijat kutsuvat journalisteja vierailulle. Kuitenkaan tähän mennessä yksikään kansanedustajista ei ole ottanut mallia puheenjohtajasta. Pereplesnin on myöntänyt, ettei hänen aloitteensa aiheuttanut mielenkiintoa parlamentissa. Ainakaan kukaan lainsäädäntökokouksen jäsenistä ei tukenut Pereplesninia vaikkapa suullisesti.

13 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO liikunta ja urheilu Lyhyesti Karjala-joukkue voitti Orehovo-Zujevossa Voitonpäivänä 9. toukokuuta tasavallan Karjala-joukkue pelasi jalkapalloa Orehovo-Zujevon kaupungissa sikäläisen Znamja Truda -joukkueen kanssa. Joukkueemme pelaaja Sergei Grigorjev teki ensimmäisen maalin rankaisupotkulla pelin alkuvaiheessa. Kohta sen jälkeen isäntäjoukkueen pelaajat tasoittivat pelin lyötyään pallon meikäläisten maaliin. Ensimmäinen pelierä päättyi kuitenkin petroskoilaisten hyväksi tuloksin 4 1. Isäntäväen joukkue oli jäänyt ilman kapteenia, jonka pelituomari oli poistanut kentältä aggressiivisen käytöksen takia. Toisessa pelierässä Karjalan pojat löivät vastustajien maaliin vielä kolme palloa ja päästivät yhden lisää omaan maaliinsa. Pelin lopputulos oli 7 2 Karjala-joukkueen hyväksi. Viime viikolla Moskovan alueen Ramenskojessa joukkueem me pelasi toisen jalkapalloliigan Venäjän mestaruuksissa Saturn-2-joukkuetta vastaan ja hävisi ottelun maalein 0 3. Maastoajossa kilpailijat ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa. Maastoajon kehitysnäkymät ovat lupaavia Karjalassa Andrei Nelidov ojensi mitalit kilpa-ajajille Petroskoissa Suolusmäen lähiössä pidettiin Karjalan maastoajon avoimien kilpailujen ensimmäinen osa. Karjalan päämies Andrei Nelidov on ojentanut voitonpäivän kunniaksi omistetun pääpalkinnon maastoajon kilpailujen voittajille. Motocrossin mestariehdokas Andrei Nelidov on korostanut, että tasavallassa on lahjakkaita kilpa-ajajia ja jatkossa he pystyvät kilpailemaan pietarilaisten kanssa samalla tasolla. Nykyisin pietarilaiset kilpa-ajajat voittavat suurimman osan palkinnoista. Nelidov on vakuuttunut, että teknisten urheilulajien ja nimittäin maastoajon pitkään kestänyt rappiotila on päättymässä. Karjalassa motocrossin kehitysnäkymät ovat hyvin lupaavia. Viimevuotisiin maastoajon kilpailuihin osallistui kaikkiaan 35 ajajaa. Tänä vuonna osanottajien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Suolusmäen harjoitteluradalla on lähtenyt liikkeelle yhteensä 86 kilpa-ajajaa Petroskoista, Sortavalasta, Pietarista, Novgorodista. Kilpa-ajajia on tullut eniten Murmanskin ja Leningradin alueiden kaupungeista. Karjalan maastoajon kilpailujen toinen osa pidetään Sortavalassa syyskuun alussa. Siihen odotetaan tulevan satakunta urheilijaa ulkomaiset vieraat mukaan lukien. Urheilukomitean suunnitelmat vaikuttavat uskomattomilta Vuosina Karjalassa on aikomus peruskorjata neljä ja rakentaa 15 uutta urheilukohdetta. Venäjän urheilun ja liikunnan vuoteen 2020 ulottuvan mahtavan toimintasuunnitelman mukaan Karjalassa rakennetaan 49 urheilusalia, 32 uimahallia ja 29 urheilukenttää. Ainakin tasavallan urheilukomitean puheenjohtaja Aleksandr Voronov esitti juuri tällaisia tavattomia lukuja. Hanke on todella uskomaton, koska Voronovin mukaan yhden urheilukohteen kustannusarvio on vähintään 110 miljoonaa ruplaa. Sen yhteydessä uimahallien ja katettujen tekojääratojen kustannukset ovat sitä suuremmat. Karjalan talousministeri Valentin Luntsevitsh kehotti urheilukomitean virkailijoita laskeutumaan maahan ja Nelidov on tiedottanut, että nykyään käydään neuvotteluja Venäjän maastoajon liiton kanssa. On hyvin mahdollista, että maan maastoajon yksi vaihe pidetään Karjalassa. Maastoajossa kilpailijat ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa, jossa on luonnollisia tai erikoisesti tehtyjä lisäesteitä, mutkia ja hyppyrejä. välttymään kuvittelemasta turhia. Luntsevitshin mielestä virkailijoiden kannattaa laatia realistinen edullisten urheilukohteiden rakennussuunnitelma. Puheenjohtaja Voronov suostui, että suurimmalle osalle asutuskeskuksista seitsemän miljoonan ruplan arvoinen urheilukohde olisi paras vaihtoehto. Aleksandr Voronovin mukaan nykyisin Karjalassa toimii lähes urheilukohdetta, joista 80 prosenttia on peruskorjauksen tarpeessa. Sen yhteydessä suurin osa urheilukohteista pidetään kuuluvana oppilaitoksille, koska lähinnä urheilusalit on tarkoitettu liikuntatuntien viettämistä varten. Ensi lukuvuodesta lähtien liikuntatuntien määrä lisääntyy kolmeen viikossa nykyisistä kahdesta. Robert Stankevitsh Natalja Djatshkova voitti hopeaa Turkissa Turkissa Antalyassa päättyivät Euroopan thai-nyrkkeilyn mestaruuskilpailut, joissa Karjalan edustaja Natalja Djatshkova sijoittui toiseksi henkilökohtaisessa mestaruudessa. Loppuottelussa valmentaja Ivan Andrijenkon kasvatti Natalja Djatshkova hävisi turkkilaiselle nyrkkeilijälle. Kaksinkamppailun kuluessa Djatshkova nyrkkeili ylivoimaisesti, mutta hänen vastustajansa onnistui parhaiten kamppailun lopussa. Vastustaja julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Euroopan mestaruuskilpailujen hopeamitalisti Natalja Djatshkova valittiin maajoukkueeseen Venäjän Jekaterinburgissa maaliskuun lopulla päättyneen mestaruuden tulosten mukaan. Silloin kuusitoistavuotias Natalja voitti kultaa kotimaan mestaruuskisoissa. Nykyisin thai-nyrkkeily eli muay thai (vapaa taistelu) on juurtunut lujasti kamppailulajien joukkoon. Petroskoissa taistelulajia ruvettiin harjoittamaan viitisen vuotta sitten. Harjoituksia pidetään Faiter-urheiluseuran tiloissa. Jalkapallon cup-kilpailut alkaneet Petroskoin Junost ja Sapartak -stadioneilla starttasivat jalkapallon kaupungin cup-kilpailut. Kilpailujen alkulohkossa Tienhuolto-osaton joukkue voitti maalein 8 1 Solo-joukkueen, Bumagatrade voitti maalein 3 2 Sharmin pojat ja Energogarant voitti Elementin 2 1. Neljännesfinaalissa Ararat löi Lasten urheilukoulun nro 7 vastapelaajat maalein 3 0 ja Ast-joukkue löi Novyi ambarin tuloksin 4 2. Petroskoissa pelattiin tennistä Spartak-stadionin urheiluhallissa päättyivät viime viikonloppuna pöytätenniksen mies- ja naisjoukkueiden Karjalan mestaruuskilpailut. Naisjoukkueiden finaalissa tapasivat Petroskoin ykkösjoukkueen ja Petroskoin kakkosjoukkueen tennispelaajat. Karjalan cupin voitti Petroskoi ykkösjoukkue. Petroskoin kakkosjoukkue sijoittui toiselle ja Karhumäem naisjoukkue kolmannelle sijalle. Miesjoukkueiden otteluissa ensimmäiseksi sijoittui Petroskoin ykkösjoukkue, toiseksi paras oli Petroskoin kakkosjoukkue ja Vympel sai kolmannen palkinnon. Sergei Bystrov

14 14 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 KIELI-IKKUNA historian sivuja Talo muistaa talvisodan Suomen Mäntän museo avasi sotanäyttelyn Pietarin Ahmatovan museossa Tarkista itsesi! Valitse, mitä tarkoittavat seuraavat sanonnat. Nykyään kulttuuriministeriksi kelpaa mikä tahansa poliittinen broileri. - asiaton - kokenut henkilö - nuori poliitikko - kokematon Jos aihe on sinulle täyttä hepreaa, tulos ei voi olla hyvä. - käsittämätön - hyvin tuttu - läheinen Iltajuhlassa pannaan jalalla koreasti. - jutellaan - juodaan paljon - tanssitaan Miten hoitaa kaikki juoksevat asiat työajan ulkopuolella, jos on töissä joka päivä klo perheasiat - kotityöt - jokapäiväiset työt Meillä loman tarkoituksena oli ladata akkuja ja viettää rauhallista rantalomaa perheen kanssa. - virkistäytyä - viettää aikaa maaseudulla - tehdä paljon fyysistä työtä Keppiä ja porkkanaa on tarjottu lääkkeeksi opinnoissa edistymiseen. - työharjoittelua - kertausta - uhkailuja ja houkuttimia On selvää, että journalismin koulutusohjelmalla nyt on näytön paikka. - on hyvä suosio - on osoitettava kykynsä - on vaikeuksia Pietarin Anna Ahmatovan museossa on avattu Miltä sota näyttää? -näyttely. Se on omistettu sotilaalliselle vastakkainasettelulle Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina , jolloin pommituksissa ja taisteluissa kuoli lähes suomalaista ja yli Neuvostoliiton kansalaista. Veteraanit. Miltä näyttää sota? -näyttelyn on tuonut Serlachiuksen museo Mäntästä Suomesta. Kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä näyttely on yksi parhaimmista sodasta kertovista näyttelyprojekteista. Taiteilija Tarja Väätäisen ja kuraattori Pauli Sivosen näytteillepano ei muistuta lainkaan tavallista museonäyttelyä. Kävijä pääsee tavalliseen suomalaiseen taloon, jossa asuvat näyttelyn pääsankarit: aviopari Toivo ja Lyyli. He ovat veteraanien yleistetty hahmo. Talo on tehty muistelmien ja tositarinoiden pohjalta. Ne on kirjoitettu talvisodan 144 osallistujalta, jotka asuvat pienessä suomalaisessa Mäntän kaupungissa 90 kilometrin päässä Tampereelta. Sota on läsnä talon jokaisessa huoneessa, kuten veteraanien muistissakin. Eteisen peilistä kuvastuvat nuorten miesten kasvot ennen rintamalle lähtöä. Kodikkaan olohuoneen seinään projisoidaan mustavalkokuvia räjähdyksistä ja lumessa ryömivistä sotilaista. Jopa arkipäiväiset esineet ovat täynnä sotamuistelmia: keittiön posliinilautasissa näkyy valokuvia taisteluhaudoista Sota on läsnä talon jokaisessa huoneessa, kuten veteraanien muistissakin. ja entisten taistelupaikkojen nimet kummittelevat isännän ratkomassa sanaristikossa. Esineitä kommentoitavat veteraanien äänet, jotka kertovat siitä, millaista oli taistella ja tappaa, millaista oli nähdä kuolevia tovereita ja millaista oli olla haavoittunut. Näyttely huipentuu ainutlaatuiseen materiaaliin, jonka muodostavat neuvostosotilaille osoitetut kirjeet heidän omaisiltaan ja ystäviltään. Kirjeet eivät koskaan saapuneet perille suomalaiset löysivät ne venäläisen divisioonan tuhopaikalta. Vielä 1970-luvulla itse suomalaiset veteraanit käänsivät kirjeet suomeksi ja myöhemmin luovuttivat ne museoon sovinnon symbolina. UUTISIA PIETARISTA Vladimir Sablin Ahmatovan museo on näyttelyn ajaksi saanut vielä yhden ulottuvuuden, joka esittää sotaa kestäneen Ahmatovan ja hänen aikalaistensa traagista elämän taustaa. Esillä on leningradilaisten esineitä sotaa edeltäneeltä kaudelta ja sotaajalta, kuten kaasunaamari ja turvallisuusohjeet taistelukaasujen varalta. Keittiön radio välittää reportaaseja neuvostoliittolais-suomalaiselta rintamalta. Projektin Ahmatovan osuuden keskukseksi on tullut runoilijattaren huone. Sen ikkunat on pimennetty, niin kuin leningradilaisilta vaadittiin Neuvostoliiton ja Suomen sodan aikana. Huoneen seinät ovat muuttuneet, jolla esitetään sen ajan kronikkaa: Helsingin pommitusta ja neuvostohiihtäjien hyökkäystä. Serlachiuksen ja Anna Ahmatovan museon yhteistyö alkoi vuonna 2005, jolloin molemmat osallistuivat Vuoden eurooppalainen museo -kilpailuun. Aikanaan sotineiden kahden maan yhteinen Miltä sota näyttää? -projekti on tavallaan askel kohti historian traagisten sivujen ymmärtämistä. Näyttelyn avajaisiin osallistui talvisodan veteraaneja Mäntästä ja Pietarista. Vladimir Sablin Pietari Monet laskevat, ettei yhtiö voi kertoa huonoja uutisia, koska silloin sen perii hukka. - tuhoutuu - saa huonon maineen - joutuu tarkastuksiin Liikunta voi pelastaa, jos mieli on maassa. - jos on hajamielinen - jos on pakkomielle - jos on masennus Venetsian hotellien hinnat hipovat pilviä ja sesonkiaikaan hotellihuoneet ovat kiven alla. - ovat kalliita - tuskin löytyvät - ovat huonoa laatua Aineiston on valmistanut Julia Veselova Elämä Pietarissa on kallista Pietarissa on 8,7 prosenttia kalliimpaa elää kuin Venäjällä keskimäärin. Tämä selviää Rosstatin tutkimuksesta, jossa vertailtiin 271 venäläisen asumiskeskuksen elämiskuluja. Elämiskuluindeksin 4 mukaan kalleinta on Koillis-Venäjällä sijaitsevan Tshukotkan piirikunnan Bilibinon kaupungissa, jossa on 2,2 kertaa kalliimmat elinkustannukset kuin Venäjällä keskimäärin. Murmanskissa on 27,1 prosenttia ja Moskovassa 26,7 prosenttia keskimääräistä kalliimpaa. Edullisimmat elinkustannukset on indeksin mukaan Kaukasiassa ja Etelä- ja Keski-Venäjällä. Internetin käyttö on lisääntynyt 67 prosenttia pietarilaisista käyttää Internetiä. Venäläisen hakukonejätti Yandexin mukaan tämä on 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 1 megabitin kokoisen Internet-yhteyden keskimääräinen kuukausitaksa on 74 ruplaa, kun vuosi sitten se oli 85 ruplaa. Koko Luoteis-Venäjällä Internetiä käyttää 49 prosenttia väestöstä ja keskimääräinen heidän kuukausimaksunsa yhteydestä on 365 ruplaa. Pikaraitiovaunulinjaa kaavaillaan Leningradin alueen hallinto on ehdottanut pikaraitiovaunulinjan rakentamista. Aluehallinnon liikennekomitean puheenjohtajan Nikolai Jantshenkon mukaan linja voisi alkaa metron pääteasemilta ja kulkea Pushkinin, Pavlovskin, Gatshinan ja Karlovon suuntaan ja se voisi ulottua kilometriä Pietarin laitamilta. Obligaatioita lasketaan Pietarin markkinoille Pietarin hallinto aikoo kasvattaa tämän vuoden budjettiaan. Talouskomission puheenjohtajan Eduard Batanovin mukaan tuloja nostetaan 11,2 miljardilla ruplalla 362,3 miljardiin ja menoja 32,3 miljardilla 413 miljardiin ruplaan. Hallinnon mukaan 50,7 miljardi alijäämä aiotaan kattaa laskemalla markkinoille obligaatioita.

15 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 NRO 19 SUUNNISTUS Suunnistusta kaikenikäisille Kilpailuihin osallistui myös liikuntavammaisten joukkue sääennuste huomenna 15 Julia Veselova Karjalan Sanomat Julia Veselova Sunnuntaiaamulla noin neljä tuhatta suunnistajaa lähti kartta kädessä etsimään merkittyjä kohteita. Petroskoi osallistui taas yleisvenäläisiin suunnistuskilpailuihin. Tänä vuonna myös liikuntavammaiset olivat mukana massakilpailuissa. Ensimmäisen kerran kutsuimme liikuntavammaisia suunnistuskisoihin. Kilpailut pidetään kaupungin keskustassa eikä metsässä. Spartakstadionin alueella on paljon asfalttipolkuja, mikä on tärkeätä liikuntavammaisten osallistumiselle, suunnistuskilpailujen järjestäjä Andrei Sandalnev selittää. Tänä vuonna Venäjän vammaisten spartakiadeihin lähtee petroskoilainen liikuntavammaisten joukkue. Suunnistuskilpailu oli heille hyvä treenaus ennen suuria kisoja. Pyrin aina löytämään aikaa urheiluharrastukselle. Jännitän tietysti ennen suuria kilpailuja, mutta osallistun mielelläni, Juri Krasavtsev sanoo. Suunnistuskilpailuihin ovat tervetulleita kaikki halukkaat iästä riippumatta. Tänä vuonna kilpailujen järjestäjät ovat laajentaneet osallistujien ikähaarukkaa. Nyt kisoihin on tullut kilpailemaan jopa ekaluokkalaisia. Jos kaksi vuotta sitten meillä oli vain kuusi ikäryhmää, niin parhaillaan niitä on jo kahdeksan. Kilpailuihin on tullut myös jopa 70-vuotiaita urheilijoita, Sandalnev huomauttaa. Kilpailuihin tulin poikani kanssa. Autoin häntä löytämään tarvittavan määrän kohteita. Sitten itse juoksin aikuisten ryhmässä, Dmitri Dolin kertoo. Kilpailuissa oli perinteisesti paljon nuoria. Kaikki eivät kuitenkaan tulleet oma-aloitteisesti. Monet koululaiset ja opiskelijat kertoivat, että liikunnan opettajat pakottivat heidät osallistumaan massakilpailuihin. Suunnistuskilpailut ovat mielenkiintoisia, jos niihin Karjalan Sanomat Puolueista riippumaton Karjalan väestön lehti POSTIOSOITE: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tasavalta Puh Fax Tilausnumero Irtonumeron hinta Karjalassa 14 ruplaa Internet: Kilpailuihin tuli todella paljon nuoria. 12-vuotias Anna Borisova tykkää suunnistuksesta ja osallistuu säännöllisesti kilpailuihin. osallistuu omaehtoisesti, Nadezhda ja Vera huokailevat. Voitto ei ole päätarkoitus Suunnistus sopii hyvin sekä mestareille että harrastajille ja aloittelijoille. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan ja omassa rytmissään. Olen osallistunut kisoihin joka vuosi. Kertaakaan en saanut voittoa, muttei se ole minun päätarkoitukseni. Voitolle pääsevät tavallisesti mestarit ja kokeneet suunnistajat, suunnistaja Irina Arhipova kertoo. JULKAISIJAT: Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Petroskoi, Kuibyshevinkatu 5 ja Karjalan tasavallan hallitus, Petroskoi, Lenininkatu 19 Ennen lähtöä jokainen urheilija sai kartan ja sen mukaan hänen oli löydettävä merkityt kohteet. Jokaisella ikäryhmällä oli oma kohteiden määränsä. Kohteet sijaitsivat Spartak- ja Junost-stadionien ympärillä sekä Lenininaukiolla ja Kuvernöörin puistossa, Sandalnev sanoo. Osallistujilla ei ollut selvää reittiä, jota heidän piti kulkea. Jokainen itse voi valita reitin. Reittien pituus on tuhannesta metristä neljääntuhanteen. Kuitenkin joku voi kulkea jopa kymmenen kilometriä. Kaikki riippuu siitä, kuinka urheilija suunnittelee reitin. Kilpailut eivät kestäneet paljon aikaa, vaan jokainen ikäryhmä starttasi 20 minuutin välein. Tietysti voittajaksi tuli parhaan ajan näyttänyt suunnistaja. Jokaisessa ikäryhmässä oli oma voittajansa. Anna Borisova oli nopein 12-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä. Osallistuin kilpailuihin jo kolmannen kerran, mutta kertaakaan en tullut voittajaksi. Olen iloinen, että tänä vuonna onni hymyili minulle. Ensi vuonna tulen taas kilpailuihin, 13. lukion oppilas Anna Borisova kertoo tyytyväisenä. Lähiaikana suunnistuskilpailut pidetään myös Karjalan piireissä. Mikä? Yleisvenäläiset suunnistuskilpailut Järjestetään keväisin kaikkialla Venäjällä. Pidettiin jo kuudes kertaa. Venäjän yli 60 kaupunkia ja aluetta otti osaa kilpailuihin. Yhteensä osallistuu noin ihmistä. Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä harrastamaan urheilua. KUSTANTAJA ja julkaisija: Periodika-kustantamo, Petroskoi, Titovinkatu 3 PAINOPAIKKA: Verso-kirjapaino, Petroskoi, Varkauden rantakatu 1a Lehti rekisteröitiin Venäjän federaation painokomiteassa Rekisterinumero Viimeviikolla Petroskoin kaupunginhallituksessa ojennettiin asunnon avaimia 18 vuotta täyttäneille lastenkotien kasvateille. Nuoret saivat huoneita asuntolasta Zeljonajakadulla talo 6, jossa on tehty tarvittavat kunnostustyöt. Toukokuun loppuun avaimet asuntoihin annetaan vielä 49 lastenkodin nuorelle. Liittovaltion lainsäädännön TOIMITUS: Päätoimittaja Mikko Nesvitski Toimitussihteeri Uutistoimitus Käännösosasto perjantaina Asuntoja lastenkotien kasvateille (814-2) (814-2) (814-2) (814-2) viikonloppuna mukaan heidän turvaaminen asunnoilla kuuluu aluehallitusten tehtäviin. Viime vuonna Petroskoin lastenkotien nuorille oli annettu 36 asuntoa. Tänä vuonna orvot saavat käyttöönsä 66 asuntoa. Kulttuuritoimitus (814-2) Poliittinen toimitus ja taloustoimitus (814-2) Ilmoitusosasto (814-2) Tilaus 287 Painos Lehti allekirjoitetaan painettavaksi: aikataulun mukaan klo 15 nro 19 allekirjoitettiin klo 15 Lehti ilmestyy liittovaltion viestintätoimiston rahatuella Katja Koskela

16 16 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 NRO 19 Menoja moneen makuun Horoskooppi teatterit näyttelysalit Oinas Liikeasioissa Oinailta tarvitaan paljon voimia. Henkilökohtaiset suhteet luontuvat erinomaisesti, antautukaa täysin tunteidenne valtaan. Venus on myötätuntoinen rohkeille. Härkä On hyvä aika matkustaa ja tehdä karrieeria. Tähdet lupaavat menestystä kaikissa aloitteissanne. Pitäkää huoli rahoistanne. Viikonloppu kannattaa harkita hyvin, se voi olla tärkeä teille. Kaksoset Alkuviikko ei ole suotuisa liikeasioille. Voi erehtyä laskelmissa tai joutua petkutukseen. Liika luottamus voi viedä rahat. Loppuviikolla saatte puoleenne partnereita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Rapu Muistakaa, liika hyvä ei tuo hyötyä. Kohtuullisuus kaikessa. Ei kannata ryhtyä siihen, mihin ette pysty. Varokaa liikaa kuormitusta, se pilaa terveyttänne. Leijona Epämiellyttävä tapaaminen tai uutinen on mahdollista. Ne voivat tuoda ikävyyksiä elämäänne. Rahavaikeudet ovat mahdollisia. Neitsyt Aloitettu viedään loppuun ja koittaa aika matkailua ja lepoa varten. Loppuviikolla onnistuu käynti virastoissa. Asioiden kulku voi kääntyä teidän hyväksenne. Vaaka Teitä onnistaa rakkausasioissa, mutta ei kannata pyrkiä johtoasemaan. Henkilökohtaiset asiat luontuvat hyvin ja haaveenne toteutuvat. Skorpioni Skorpionit pystyvät tuomaan esiin omat lahjansa, mikä tekee heidät onnellisiksi. Kotiasiat voivat aiheuttaa huolta, silti ei kuitenkaan liikaa. Jousimies Aikomuksenne kannattaa panna toteen. Liikeasiat onnistuvat alkuviikolla, ja raha-asiat voivat parantua. Harkitsemattomat lupaukset voivat aiheuttaa vaikeuksia loppuviikolla. Kauris Viikko on täynnä mukavuuksia ja yllätyksiä. Helppo rahantulo on mahdollista. Yhtä helposti rahat katoavatkin. Liikettä harjoittavat Kauriit kokevat menestystä. Vesimies Viikko on mukava kaikin puolin. Teiltä onnistuu kaikki. Tarkkaavaisuus ja kekseliäisyys estävät teidät riskeiltä. Palautatte kuntoon entiset yhteydet, ja niistä koituu hyötyä. Kalat Viikko on myötä niille Kaloille, joihin voi luottaa ja jotka pitävät sanansa. Raha-asiat, sopimusten teko ja avioliitto onnistuvat. Toimeliaisuutta voi hissukseen hillitä. Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ti pe 14 19, la su 14 18, puh , (automaattinen puhelinpalvelu) Emähukka, Zhemoitelite. Suuri näyttämö, karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 1 tunti 35 min., ja klo Lippu rpl. Kavaluus ja rakkaus, Schiller. Suuri näyttämö, venäjän kielellä, kesto 2 tuntia 20 min., klo Lippu rpl. Pyhä asia, Florid Buljakov. Tragikomedia, suuri näyttämö, karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 tuntia, klo Lippu rpl. Illusionisterna, Ahlfors. Pieni näyttämö, venäjän kielellä, kesto 2 tuntia, klo Lippu 200 rpl. Ruma Elsa, Rislakki. Suuri näyttämö, suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 tuntia 30 min., klo Lippu rpl. Musiikkiteatteri Kirovinaukio 4, kassa avoinna ma pe , la su , puh , Ensi-ilta: Le corsaire, Adam. Kolminäytöksinen baletti, suuri museot Kotiseutumuseo Lenininaukio 1, ti su , puh , liput rpl. Vakituiset näyttelyt Päärakennuksessa: Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat, Pohjoinen rajaseutu, Pietarin tehtaat, Kaupunki tehdas, Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin papisto, Läänin pääkaupunki, Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät; interaktiivinen keskus: Muinaisen heimon vieraisilla, Kansan hyväksi (opetus ja terveydenhoito Aunuksen läänissä). Tilapäiset näyttelyt Karjalan rintaman sotilaat. Karjalan taidemuseo suomalaiset elokuvat Kalevala-elokuvateatteri Pervomaiskikatu 2 Kaasua, komisario Palmu! (1961). Ohjaus Matti Kassila, tulkkaus venäjäksi klo Lippu 50 rpl. Käpy selän alla (1966). Ohjaus Mikko Niskanen, tulkkaus venäjäksi klo Lippu 50 rpl. Emähukka näyttämö, ja klo Lippu rpl. Jevgeni Onegin, Tshaikovski. Kaksinäytöksinen ooppera, suuri näyttämö, kesto 2 tuntia 30 min., klo Lippu rpl. Lepakko, Strauss. Kolminäytöksinen operetti, suuri näyttämö, kesto 3 tuntia, klo Lippu rpl. Pajatso, Leoncavallo. Kaksinäytöksinen ooppera, suuri näyttämö, italian kielellä, klo Lippu rpl. Luovapaja-teatteri Kirovinkatu 12, kassa avoinna ti su 13 19, tiedustelut ja lipuntilaukset puh , klo Marjan pelto, Bogajev. Satu aikuisille, klo Lippu rpl. Unet, Dostojevski klo Lippu 300 rpl. Kivi. Puu. Vesi Karl Marxin katu 8, ti su , puh Vakituiset näyttelyt Muinaisvenäläistä taidetta, kansantaidetta, länsieurooppalaista taidetta, Venäjän Pohjola: 2000-luku, Viimeinen tuomio. Romanttinen Venäjä Romantiikanaiheinen näyttely. Esillä yli sata taulua luvuilta museon kokoelmista. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Ohjaus Teuvo Tulio, tulkkaus venäjäksi klo Lippu 50 rpl. Loviisa Niskavuoren nuori emäntä (1946). Ohjaus Valentin Vaala, tulkkaus venäjäksi klo Lppu 50 rpl. Valkoinen peura (1952). Don Juan, Molière. Komedia, klo Lippu 300 rpl. Langenneet enkelit, Coward klo Lippu 300 rpl. 13, Cooney. Komedia, klo Lippu 400 rpl. Ultimo café. Tanssiaiheinen fantasia argentiinalaistangon rytmiin, ja klo Lippu 450 rpl. Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ke pe 12 18, la su 10 16, puh , Masha ja karhu, Landau. Suositeltava yli 2-vuotiaille, kesto 35 min., klo 11.00, Lippu 140 rpl. Satu tyhmästä hiirenpoikasesta, Marshak. Suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 35 min., klo 11.00, Lippu 140 rpl. Vodlajärvi: muinainen maa Kuvataiteilijoiden Irina ja Juri Gretskin (Pietari) maalausten ja piirrosten näyttely. Fiber Art Venäjän Kirjavat langat -kudontafestivaalin näyttelyssä taideteollisen Shtiglits-akatemian (Pietari) taidetekstiilin oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä. Kizhi-museo Kirovinaukio 10a, ma su , puh , liput rpl. Kivi. Puu. Vesi Kuvataiteilijan Natalja Koshelevan (Petroskoi) ja käsityötaiteilijan Jelena Loginovan (Tsherepovets) töiden näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia ja maalattuja munia. Käpy selän alla Ohjaus Erik Blomberg, tulkkaus venäjäksi klo Lippu 50 rpl. Kaupungin näyttelysali Lenininkatu 26, ti su , puh Pohjoismaat Petroskoissa Pohjoismaiden viikkojen osana näyttelyt Hel Looks: Helsingin katumuotia ja Tanska ja Grönlanti: taivas, maa, vesi ja kaikki muu alkaen, avajaiset klo Vapaa pääsy Kizhin näyttelykeskus Fedosovankatu 19, ma su , puh Kudonta Aunuksen läänissä 1800-luvun lopun ja luvun alun kudontataiteesta kertova näyttely. Käsityöammattien keskus Kirovinkatu 13, ma su , puh Opiskelijakevät konsertit Filharmonian suuri sali Kirovinkatu 12 Yöttömien öiden musiikki Musiikkisalonki-sarjan päättäjäiskonsertissa Irina Popova (kansanlaulu), Mihail Totski (harmonikka) ja yhtye A-Jazz soittavat ento- ja jazzkompositioita klo Lippu 250 rpl. Lasten monitoimitalon sali Krasnajakatu 8 Kanteleen lapset Karjalan laulu- ja tanssiyhtyeen Kanteleen lasten studion konsertissa suomalaisia, karjalaisia, vepsäläisiä, inkeriläisiä ja venäläisiä tansseja, lauluja ja instrumentaaleja. Karjalan Sanomat saatavissa Suomi-ravintola (Petroskoi, Engelsinkatu 13) Druzhba-hotelli (Aunus, Svirskih Divizij -katu 5) Velt-hotelli (Kalevala, Sovetskajakatu 28 A) Piipun Piha -hotelli (Sortavala, Promyshlennajakatu 44) Kaunis-hotelli (Sortavala, Lenininkatu 3) Aris-bensiiniasema (Värtsilä) Jänismäki-kauppakeskus (Värtsilä) kansalliskieliset lähetykset viikon vitsi Karjalan radiossa Karjalan kasvatusopillisen akatemian teknologian ja yrittäjyyden tiedekunnan opiskelijoiden näyttely saakka Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ti la , puh Art-visiitti Hudgraf-taiteilijayhdistyksen jäsenten näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia, batikkeja, valaisimia ja objekteja saakka Opiskelijakevät klo Liput Kanteletalon kassasta. Kantele-talon sali Karl Marxin katu 6, puh Kevät on tulossa Kantele-yhtyeen interaktiivinen ohjelma yli 3-vuotiaille lapsille ja alakoululaisille: hauskoja menoja, lauluja ja tansseja. Kesto 45 min., klo Liput Kantele-talon kassasta. Kaupungin näyttelysali Lenininkatu 26 Keväinen mieliala Petroskoin Sviridov-musiikkikoulun orkesterinsoiton luokan konsertti klo Lippu 20 rpl Uutiset. Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin Kodirandaine (livvi, vepsä). Maanantaina Kirjallisuuslähetys. Tiistaina Kodirandaine (vienankarjala). Keskiviikkona Kodirandaine (vienankarjala, vepsä). Torstaina Kotiranta (suomen kielellä). Perjantaina. Karjalan televisiossa Viestit (uutiset). Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin Omin silmin. Torstaina. Ryhmä turisteja tarkastelee museossa veistosta, johon kiinnitetystä lapusta lukee: Voittaja. Veistos on ilman käsiä, jalkoja ja päätä. Eräs turisteista sanoo: Voin kuvitella, miltä on näyttänyt voitettu.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot