Näillä palkoilla ei makseta.

Transkriptio

1 Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Näillä palkoilla ei makseta. Syksyn naurupommi Lahden kaupunginteatterissa. Lue lisää s. 27

2 KOLUMNI Nostalgiaa ja melankoliaa Aino Rimppi Elämäni ensimmäisen risteilyn koin äidin ja veljieni kanssa Näsijärvellä, Runoilijantiellä. Elettiin 50-lukua. Ensimmäisen merimatkani tein kymmenkunta vuotta myöhemmin kahden tyttökaverini kanssa Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin seilailin monen vuoden ajan Finnjetillä Travemünden ja Helsingin väliä asuin Kölnissä. Enemmistö suomalaisista lienee matkustanut laivalla ainakin kerran elämässään. Suomessahan risteilyt ovat suorastaan tarjottimella. Kesät kuin talvetkin keikumme Itämeren aalloilla, tosin nykyisin myös Itämerta kaukaisemmilla ja syvemmillä vesillä. Etäisten risteilyjen tarjonta lienee viime vuosina lisääntynyt. Tai ainakin kiinnostus niihin. Välimeri, Norjan rannikko, Karibianmeri ovat jo monelle tuttuja kohteita. Itse havahduin useamman yön pituiselle risteilylle kuutisen vuotta sitten varasimme matkan Niilille. Kokemus oli ylipursuava. Vieläkin soittelemme erään matkakumppanin kanssa ja kertaamme kokemaamme. Kokemus totta kai korostuu, jos ennen matkaa on ehtinyt tutustua matkakohteisiin kirjallisuudessa. Sinuhe Egyptiläinenkin heräsi Niilillä henkiin, eikä vastaan kelluva kaislavene olisi ollut yllätys. Luxorin haudoistakin aistin faaraoiden suuren hengen. Niilin kylät eivät kaiketi ole satojen vuosien varrella suuremmin muuttuneet. *** Suomen kesäiset sisävesiristeilyt ovatkin sitten toinen kokemus. Talven aikana Sisä-Suomen eksotiikka tuppaa unoh- tumaan, mutta sitäkin kiehtovammilta laivamatkat tuntuvat seuraavana kesänä. Kesä-Suomen sisävesiltä löytyy hivelevä määrä erilaisia ja -pituisia risteilyvaihtoehtoja, matkustaja-aluksia kun on liikkeellä parisataa, kerrotaan Suomen Matkustajalaivayhdistyksestä. Entisajan höyrylaivoja on säännöllisessä liikenteessä yhä viitisen alusta. Näsijärven Runoilijantie on yksi vanhimmista ja pisimmistä reiteistä, jota vuonna 1908 rakennettu S/S Tarjanne jaksaa vieläkin puksuttaa. Vanhin höyrylaiva on kuitenkin vuonna 1906 rakennettu S/S Suomi, joka vielä halkoo Päijänteen syviä vesiä. Puilla lämmitettävät höyrylaivat alkavat kuitenkin olla historiaa, sillä useimmat on peruskorjattu ja ne kulkevat polttoöljyn voimin. Kuopiossa laevat huutelloo Kuopijoo Kuopijoo, peruskorjattuina. Savonlinnassa voi laivalla yöpyä, sillä Suomen suurin sisävesillä kulkeva alus, M/S Brahe - entinen Kristina Brahe kulkee ylväänä Savonlinnan ja Lappeenrannan väliä. Saattaapa aluksen nähdä myös rannikolla. <leipäteksti> Risteilyjä rannikoltamme löytyy enemmänkin. Porvoo esimerkiksi on innostunut tarjoamaan saaristossaan romanttisia keikkoja vanhalla kaksimastoisella kaljaasilla, ja useimmille eteläsuomalaisille lienee tuttuja m/s J.L. Runebergin matkat Helsingistä Porvooseen ja Loviisaan. Aurajoen satamassa, Turussa, matkustajia odottelee niin ikään edelleen pieni mutta sisukas höyrylaiva s/s Ukkopekka. *** Kesällä osallistuin Laatokka-Ääninen -risteilylle. Entistä Suomea sivuava Euroopan suurin järvi on houkutellut minua kauan vaarallisille aalloilleen. Ja nousivathan ne aallot yhtenä yönä kahteen metriin, niin että Saksassa valmistettu jokialus natisi liitoksissaan. Laatokan ärhäköistä tyrskyistä huolimatta risteilyjen suomalainen suosio jatkuu. Menetetyillä vesillä tunteet nousevat pintaan. Karjalan koivikoita katsellessani matkakumppaniksi hiipi melankolia, Syvärillä sydän meinasi tehdä kiepin. Pähkinäsaaren linnankin kuvasin moneen kertaan. Yksittäinen hetki laivalla ja luostareissa meni ohi turhan nopeasti. Niin myös koko matka. Omistan isäni vuonna 1943 piirtämän taulun verkkojen nostosta Laatokalla. Se on aukeama äidin enon vieraskirjasta. Nostalgia ei onnekseni haihdu kokonaan. 2

3 Suomen matkailun katsotaan alkaneen vuonna 1887, kun silloinen Suomen Matkailija yhdistys perustettiin. Elämme siis Suomen matkailun 125-vuotis juhlavuotta. Maamme vanhin matkailun opaskirja Matkailuohjeita Suomessa ilmestyi samana vuonna. Vuonna 1912 ilmestyi tämän lehden ensimmäinen numero Matkailulehti nimellä. SMY on ollut suunnannäyttäjä kotimaan matkailun eri osa-alueiden muotoutumisessa nykyiseksi. Opaskirjojen ja matkailulehtien painosmäärät ovat nykyään kymmenissä miljoonissa. Kauaskatseisuutta osoitti myös se, että yhdistys kiteytti jo vuonna 1918 tehtävänsä seuraavasti: Suomessa tarvitaan matkustajaliikennetilastoja varsin kauaskatseinen tavoite, jos otamme huomioon kuinka paljon matkailuun liittyvää tilastotietoa ja tutkimusta on tänä päivänä saatavilla jopa muutamalla napin painalluksella. Yhdistys näki myös tehtäväkseen matkailupropakandan hoitamisen ulkomailla. SMY halusi jo näin varhain muokata ihmisten mieliä suotuisaksi matkailla Suomessa. Sen hetkiset matkustusolosuhteet huomioiden haasteita riitti. Kulkuneuvojen ja majoitusolojen kehittämistavoite loi puolestaan pohjan matkustajaliikenteelle ja majoituselinkeinolle. Lappi oli myös tärkeä alue, jonka matkailu- ja retkeilymahdollisuuksia haluttiin jo tuolloin tuoda kaikkien tietoisuuteen. Matkailuun liittyvät julkaisu- ja opaskirjatuotanto käynnistettiin. Ehkä yllättävin painopistealue oli luonnonsuojelu. On kunnioitettavaa, että jo silloin nähtiin tärkeäksi säilyttää ympäristö matkailukelpoisena tuleville sukupolville, vaikka matkailun volyymit ja sitä kautta aiheutuva luonnon kuormitus olivat aivan toista luokkaa kuin nyt. Edellä olevia asioita kutsutaan nykyään nimillä: tiedonkeruu markkinointi - matkailupalveluiden kehittäminen alueellinen matkailun kehittäminen kestävän kehityksen huomioiminen. SMYn hallitus päätti viime kokouksessaan ottaa katsantokannan myös tulevaisuuteen. Päätettiin perustaa työryhmä pohtimaan kotimaanmatkailua teeman Suomen Matkailu 2025 alla. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin professori Seppo Aho Rovaniemeltä. Pohdinnan painopiste on niin SMYn toiminnan suuntaviivoissa kuin koko kotimaanmatkailun avainasioissakin. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi Osoitteenmuutokset: matkailu@matkailulehti.fi tai puh Paula Koivuniemi, henkilöhaastattelu Taattisten Matkailutila, Merimasku Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Näillä palkoilla ei makseta Utö matkailusaari Porvoon Taideteos Kalajoen Hiekkasärkät 100 vuotta Syyslomalle Helsinkiin Tikanoja-Kuntsi ja Pohjanmaa -museot Syksyn naurupommi Lahden kaupunginteatterissa. Lue lisää s Pellon Matkailu Yhdistykset Matkailu

4 Seinäjoen Areena yltää jättitilaisuuksiin Teksti Aino Rimppi, kuva PKK-viihde Ky Seinäjoen Areena on megahalli, jota vuokrataan vastuullisille tapahtumien järjestäjille. Tapahtuma voi olla hyvin suuret messut tai konsertti, mutta myös pieni yksityinen tilaisuus. Tilaisuus kuin tilaisuus Areenalla saa omanlaisensa ilmeen, takaavat Areenan asiantuntijapalvelut. Yleisötilaisuudet kuten Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot tai Käsityömessut ovat sieltä löytäneet oman ympäristönsä. Antiikkia ja keräilyä, Kansainvälinen koiranäyttely ja Pohjalaiset suurmarkkinat saavat tilan haltuunsa vielä syyskaudella. Mutta myös pienempimuotoiset yksityistilaisuudet ovat Seinäjoen Areenalle tervetulleita - ravintolapalveluineen. Talvisin valtavan laaja lattiapinta-ala muuttuu erilaisia pelejä, mm. jalkapalloa, ja muuta hurjaa liikuntaa kestäväksi kumirouheiseksi joustinmatoksi. Kunnon estradi kuuluu tietysti erilaisten esiintyjien toiveisiin, kuten myös ääni- ja valotekniikka. Myös ne ovat Seinäjoen Areenalla vuokran, ja erittäin korkeaa tasoa. Itsestään selviö on tiukka turvallisuuspalvelu, kuten 17. marraskuuta 2012 tulevassa Paula Koivuniemen ja Lauri Tähkän pikkujoulukonsertissa. Hiljaiset sillat jatkaa kevätkaudella Hetkessä loppuunmyyty Seinäjoen kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -näytelmä on saanut lisäesityksiä syyskaudelle. - Haluamme vastata kysyntään ja saimme sovitettua syksyn näytöskalenteriin kuusi uutta esitystä. Niistä osa on tilausnäytöksiä, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Huhtamäki. Hiljaisia siltoja esitetään myös ensi vuoden puolella. - Kevään kaksikymmentä näytöstä jakaantuu tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulle. Hiljaiset sillat kertoo avioliiton ulkopuolella romanssin kokeneesta perheenäidistä. Rakkaustarinan vaikutus yltää seuraavankin sukupolven elämään. Ohjaajan Jukka Keinosen mukaan näytelmä herättää elämännälkää. - Tarina on totta joka päivä, sillä aina joku huomaa, ettei toteuta itseään täysillä. Näyttelijä-ohjaaja Keinonen on toiselta ammatiltaan koulutuksen saanut psykoterapeutti. Hiljaisia siltoja työstäessään hän on lukenut paitsi Anton Tsehovia myös yhdysvaltalaisen Harville Hendrixin parisuhdeopasta Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. - Kun ihminen rakastuu, kaikki aistit herkistyvät ja sitä joutuu arvioimaan elämänsä uudelleen. Seinäjoella nähdään Hollywood-elokuvanakin tunnetun tarinan kolmas näyttämöversio. Rooleissa esiintyvät Eija-Irmeli Lahti, Ilkka Koivula (vier.), Maria Pere, Matti Suokonautio, Tapani Korhonen ja Maria Pajula-Ilkka. Näytelmä perustuu yhdysvaltalaisen Robert James Wallerin samannimiseen romaaniin. Näytelmän ensi-ilta oli keskiviikkona 19. syyskuuta. Ilkka Koivulan ja Eija-Irmeli Lahden välillä kipinöi Hiljaiset sillat -näytelmässä. Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri/ Jukka Kontkanen 4

5 Paula Koivuniemi megatähti Areenalla pikkujoulutunnelmissa Paula Koivuniemen tuntee varmana jokainen suomalainen. Tähden käheä ääni soi merkillisen intensiivisesti. Vuosien iskelmälaulajan työ ei aina ole ollut helppoa, mutta Paula tietää, miten työssä viihdytään. Mistä sitten moinen kimmoke laulamiseen? -Laulaminen on minulla sisäsyntyistä. Se on myös kodin perintö. Toimistotyötä opiskelin ensin, mutta Minä tunnen vetoa tähän työhön, vakuuttaa Paula ja sanoo olevansa varma että on valinnut oikean ammatin. Miten jaksat edelleen? -Oikea ammatinvalinta auttaa. Rankkaa on joskus ollut, mutta nyt saan valita työni. Ja käynhän lenkillä! Nytkin olen lähdössä sauvakävelylle. Käyn myös kerran viikossa rentoutuksessa se on hyvää ennalta ehkäisyä. Oletko koskaan väsynyt konsertin jälkeen? -Itse asiassa en. En ole koskaan väsynyt heti konsertin jälkeen, koska energiaa jää jäljelle. Väsymys tulee vasta kun pääsee kotiin. Ja seuraavana päivänä olen väsynyt. Miten valmistaudut tapaamaan yleisösi? -Olen hyvin pedanttinen ihminen, opettelen tehtävät hyvin ennalta. Vaaratilanteita apua mitä nyt ei saa tulla. Nuottiteline on poissuljettu, monitori näkyy katsomoon Harjoittelen niin, että varmasti osaan. Laulatko Seinäjoen Areenalla mahdollisesti joitain aivan uusia kappaleita? -Joo, tulee uusia. Mukaan on otettu enemmän sellaisia alkuajan kappaleita ja vanhempia isoja hittejä. Mutta totta kai tulee myös uusia. Oletko aikaisemmin ollut yhteistyössä Lauri Tähkän kanssa? -Me laulettiin kerran Laurin kanssa levylle Kulkuri ja joutsen. Me ollaan tutustuttu Voice of Finlandin merkeissä. Mutta nyt Seinäjoelle tulee oikeat pohjalaiset pirskeet! Matkailu

6 Minisika Otto on Taattisten uusimpia eläimiä, esittelee Karin Aaltonen. Ystävällisistä eläimistä Taattinen tunnetaan Turun saaristossa Naantalin Merimaskussa sijaitsevaan Taattisten matkailutilaan moni tekee visiitin mukavien eläinten takia. Niitä tule vastaan melkein joka nurkan takaa. Ponteva musta possu Otto tepastelee reippain sorkaniskuin pihalla. Sille on opetettu koiralle tyypillisiä käyttäytymissääntöjä. Vajaan vuoden ikäinen minisika osaa jo istua kun Karin-emäntä sitä opastaa. Samanvärinen seiskarinkoira viihtyy hyvin possun seurassa. Kissoja tilalta löytyy parikin. Yksi Taattisten uusimmista tulokkaista on afrikkalainen minivuohi. Lisäksi taloon tulilampa keväällä kani nimeltään Piimä. Määkimistä kuuluu lampolan puolelta. Likka-hevonen on ollut monen matkailijan suosikki. Tänä vuonna 21-vuotiaan Likan elämä päättyi äkillisesti sairauskohtaukseen. Likka kuljeskeli Taattisten pihamaalla vapaana ja verkkaisesti kuin Peppi Pitkätossun Pikku-Ukko Huvikummun maisemissa. Yli 20 vuotta majoitusta ja juhlia Taattinen on vanha ratsutila ja sen juuret ulottuvat ainakin 1500-luvulle. Tilan isäntäpari Markku ja Karin Aaltonen päättivät keskittyä tilallaan matkailuun reilut 20 vuotta sitten. Vuosien myötä majoitustiloja on rakennettu vanhoihin tilarakennuksiin sekä mökkeihin metsän siimekseen, lammen rannalle ja venevajan. Petipaikkoja löytyy kesällä 75 ja talvella viitisenkymmentä. Vanhaan sikalaan on rakennettu juhlasali ja tallin vintin juhlatila. Juhlasalin alakerrassa on pubi, Kallen kellari. Saunoja löytyy joka lähtöön. Monen mielestä paras on holvisavusauna, joka on rakennettu maan sisälle. Tänä vuonna Taattisten toiminnot eriytettiin. Karin ja Markku Aaltonen vastaavat majoituksesta. Juhla- ja kokouspalveluista vastaa Tommi Pere. - Tällä järjestelylle pyrimme parantamaan palvelua ja tarjoamaan toimeentuloa kahdelle perheelle, perustelee Karin Aaltonen. Saaristopyöräilijöitä, muumien ystäviä, japanilaisia... Taattinen on varsinkin pyöräilijöiden suosima yöpymispaikka. Tila on sopivasti Saariston rengastien varrella. Moni Muu- 6

7 mimaailman vierailija valitsee myös Taattisten tilan, koska se on lähellä ja soveltuu lapsiperheille hyvin. Monenkirjavasta kansainvälisestä vierailijajoukosta Karin Aaltonen poimii japanilaiset. - Ensimmäinen japanilainen kirjoitti Taattisista sikäläiseen matkailukirjaan ja tämä on houkutellut muitakin japanilaisia Merimaskuun. Taattinen on matkailupaikkoja ajatellen keskeisellä paikalla. Puolessa tunnissa ajelee Turkuun, Naantaliin, Askaisten Louhisaareen tai Röölän sillimuseoon. Lähistöllä on lukuisia yhteysalussatamia, joista pääsee syvemmälle saaristoon. Taattinen tekee tiivistä yhteistyötä Naantalin Matkailun, Turku Touringin, Saaristovarauksen ja SaariToursin kanssa. Tapahtumia ympäri vuoden Taattinen kerää väkeä eri tapahtumiin kaikkina vuodenaikoina. Kehon ja mielen hyvinvoinnin päivä on 3. marraskuuta. Joulumarkkinapäivänä halukkaat voivat mm. hakea itselleen kuusen Taattisten metsästä. Taattistenjärven talvitapahtuma on taas maaliskuussa. Vanhoista työkaluista saa kätevästi maalaismaisemaan sopivia koristeita. Lassi Lähteenmäki Tervetuloa kokemaan Naantalin ja saariston viehätys Ryhmäretkellä Naantalin idyllisessä kaupungissa ja ainutlaatuisen kauniissa saaristossa nautitte aidoista elämyksistä ja kiehtovista tarinoista. Tilaa retkiesitteemme Ruiskyrsää ja piimää saariston makuja ennen ja nyt Makumatkalla maistellaan lähiruokaa ja luomutuotteita, mausteena oppaan hauskat ruokatarinat ajalta, jolloin vielä nähtiin ruoka rasvoilta ja hiilihydraateilta. Trokarit ja pirtukuninkaat Pirturetkellä salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Keskiajan kartanot ja kaunottaret Kartanoretken tarinat kertovat erityylisten kartanoiden elämästä keskiajalla, millaisia kaunottaria ne kätkivätkään sisäänsä; miten elettiin ennen tuulipukuja ja farkkuja. Valitse valmis paketti tai anna meidän räätälöidä ryhmällesi retki ihan mittatilauksena. Naantalin Matkailu Oy Kaivotori 2, puh info@naantalinmatkailu.fi Matkailu

8 Luotsien ja varusmiesten Utö on nyt joka kelin matkailusaari Utön saari on pieni ja siksi oppaan reitti jää lyhyeksi. Matkan varrella pitää pysähtyä useasti, jotta ehtisi kertoa saaren värikkäästä ja pitkästä historiasta edes huippukohdat. Matkailu ja uudisasutus ovat saaren tuoreimpia ilmiöitä. H anna Kovanen katselee kahvilarakennustaan tarkalla silmällä. Remonttia pitäisi tehdä. Tuulisella saarella rakennusten julkisivut ovat kovalla koetuksella. Sisätiloissa Hanna ei halua muutoksia tehdä. Jyrkkään rinteeseen rakennettu puutalo oli aikoinaan varuskunnan toimisto ja sen aistii huoneiden ilmeestä. Ensimmäinen merkki talon historiasta löytyy heti kynnyksen jälkeen lattialta. Lomaa anomaan tulleet ja muissa asioissa esimiehen puheille saapuneet varusmiehet iskivät kantapäänsä niin tiukasti yhteen, että puulattiaan on kulunut siihen kohtaan selvä kuoppa. Tämän Hanna muistaa esitellä kaikille asiakkaille. Hannas horisont on Hannan yrityksen nimi ja ensi kesänä tulee kymmenen vuotta täyteen kahvilan ja majoitusliikkeen pitämisestä. - Heinäkuussa taitaa olla juhlan aika, hän aprikoi. Hannalla on toistakymmentä petipaikkaa. Sen lisäksi hän opastaa matkailijoita kolmella kielellä ja pyörittää pitopalvelua. Väliajat Hanna hoitaa vanhempiaan. Hannan isä ja äiti pyrkivät olemaan saarella mahdollisimman paljon. Liki 200 merionnettomuutta Vuosikymmenten aikana Hanna Kovanen on nähnyt monenlaista ja kuullut paljon vanhoja tarinoita. Näistä on hyötyä kun matkailijat kyselevät saaren historiasta. Utön majakkakirkko on Hannalle erityisen läheinen: siellä hänen vanhempansa vihittiin. Utön kivisten vesien haaksirikoista matkailijat yleensä haluavat kuulla eniten. Hanna kertoo yleensä jonkun merihätätarinan vähän sen mukaan mistä tuulee, ja minkälainen ryhmä on kyseessä. Utön vesillä on tapahtunut 180 merionnettomuutta. Varsinaisia haaksirikkoja näistä on noin 80. Vanhimmat haaksirikossa uponneet laivat ovat 1600-luvulta. Tunnetuin haaksirikko on Park Victoryn jouluyönä vuonna 1947 tapahtunut haaksirikko. Lumimyrskyn takia suojaan jäänyt alus ajautui kiville tuhoisin seurauksin kun ankkuri irtosi. Utö oli tärkeä etappi kun uponneen Estonian uhreja pelastettiin. Saarelaisten elämä on ollut täynnä haaksirikkotarinoita, myrskyä ja kelirokkoa. Kun haaksirikossa veden varaan joutuneita merimiehiä tuotiin maihin, saarelaisilla oli tapana ottaa heitä hoitoon koteihinsa. Tämä yhteisöllisyys toimii varmaan vieläkin. Luotseja ja varusmiehiä Utön elämä on kulkenut pitkälti valtiovallan ohjauksessa. Utö sijaitsee ulkomerellä Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Utö on toiminut ainakin 1600-luvulta alkaen Majakan näkee jo kaukaa kun Utön saarta lähestyy. Nykyinen majakka valmistui vuonna Samalle paikalle 1750-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen valomajakka tuhoutui Suomen sodassa 1800-luvun alussa. luotsien, majakanvartijoiden, tulliväen ja sotilaiden tukikohtana. Venäjän armeija asettui saarelle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Venäjän vallan aikana saarella asui toista sataa ihmistä. Saarelaiset eivät aina pitäneet venäläisten puuhista, mutta historiallisen jäljen venäläiset saarelle jättivät. Utön mukulakivitie on venäläisten tekoa. Pääväylällä oli vielä 1960-luvulla asti kiskot, joita pitkin kuljetettiin ammuksia tykeille. Venäläiset lähtivät saarelta vuonna Tämän jälkeen Utö on tullut tutuksi suomalaisille varusmiehille. Moni muistaa Utön siitä, että marssit olivat lyhyitä, mutta kanervikossa ja liukkailla kallioilla liikkuminen oli työlästä. 8

9 Uusi aika toi asukkaita Puolustusvoimat lähti saarelta vuonna Tämä oli iso kolaus Utölle. Asukkaita ja työpaikkoja lähti joukoittain saarelta. Kun 1800-luvulla perustetun koulun oppilasmäärä laski yhteen oppilaaseen, Korppoon kunta päätti lakkauttaa sen. Saarelaisten aktiivisuus sai kuitenkin päättäjät pyörtämään päätöksensä, tosin vasta tiukan äänestyksen jälkeen. Utön uusi nousu alkoi siitä, että Korppoon kotiseutuyhdistys osti tyhjäksi jääneet rakennukset haltuunsa ja alkoi vuokrata niitä uusille tulijoille. Vuokra-asuntoja on keskellä Utön kylää nyt kymmenkunta ja vipinää on piisannut. Moni on saarella vain vuoden tai kaksi. Kun ensimmäinen lapsista menee yläasteelle, on kynnys lähdölle korkea. Saarella on toki myös uusia pitkäaikaisia vuokralaisia. Nyt saarella asuu noin 40 henkeä ja ala-asteen koulussa on neljä oppilasta. Purjepaatilla tai yhteysaluksella Utön matkailijamäärät ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvussa. Saarelle pääsee kätevästi yhteysaluksilla: Eivor lähtee saarelle Nauvon Pärnäisistä, Aspö liikennöi Turusta Aurajoen varrelta. Moni menee saarella omalla veneellä. Pikkuisella purrella sinne ei kannata lähteä, sillä Utön avarat vedet ovat tuulisia. Kesällä väkeä on eniten. Lisääntyvä lintuharrastajien joukko miehittää saaren keväällä ja syksyllä. Aika moni haluaa viettää rauhallisen joulun Utön hiljaisuudessa. - Tammi- ja helmikuussa on matkailurintamalla hiljaisinta aikaa, sanoo Hanna Kovanen. Matkailu tuo monelle saarelaiselle tuloja, mutta kesäaikaan väkeä alkaa olla monen mielestä jo melkein liikaa. Saariston luonto on herkkä ja Utön erityispiirre kärsii, jos matkailu kehittyy massojen siirtelyyn. Utön arkkitehtuuri on kiehtova. Kylätien varrella on kymmeniä kauniita puutaloja, osa niistä venäläistyylisiä. Maisemaa hallitsee vuonna 1814 valmistunut majakkarakennus. 60-luvulla rakennettu betoninen varuskunta on nyt hotellina. Saarella on kauppa sekä matkamuistomyyntipisteitä. Utöstä löytyy myös taidetta ja hierojan vastaanotto. HYVIÄ ÖITÄ HOSTELLISSA! Hostel Borea YÖVY aurajoen aalloilla Mainio sijainti kävelymatkan päässä Turun satamasta, merikeskus Forum Marinumin tuntumassa 43 suihkulla ja wc:llä varustettua hyttiä Aamiainen ja aamusauna kuuluvat hintaan Vastaanotto 24 h Linnankatu 72, Turku Varaukset: hostelborea@turku.fi Lisää tietoa saaresta: Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Hostel turku NelJÄN tähden UNet KesKUstaN KUpeessa Rauhallinen sijainti Turun keskustan kupeessa Huoneita 1 6 henkilölle Kaksi itsepalvelukeittiötä, vaatehuoltotilat ja langaton internet sekä mukavat oleskelutilat asiakkaille Hyvät kulkuyhteydet satamasta sekä lento- ja bussiasemilta Linnankatu 39, Turku Varaukset: (02) hostel@turku.fi Hanna Kovanen on paljasjalkainen utöläinen. Hannas horisont -matkailuyritys täyttää ensi kesänä kymmenen vuotta. Matkailu

10 Teksti Aino Rimppi, kuvat Taidetehdas Porvoon Taidetehdas kuin uusi keskusta Avanti! soitti Taidetehtaan vihkiäisjuhlassa. Kreditointi: Fotokonttori.fi. Keväällä 2012 Porvoojoen länsirannalle avattiin Taidetehdas kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia varten. Elokuussa tehtaalla juhlittiin kauppakujan avajaisia. Valtaisan Taidetehtaan kiviseinien sisäpuolella viihtyvät nyt taide ja viihde, mutta myös koulutus ja yritysmaailma ovat saaneet jalansijaa. Voisi melkein sanoa, että Porvoo on saanut toisen keskustan, nykyaikaisen harraste- ja ostosmiljöön, vain kävelymatkan päässä torilta ja Vanhasta Porvoosta. Ensin oli linnoitus Linnamäellä Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, perustettu vuonna Sokkeloiset ja mukulakiviset kadut ovat houkutelleet Porvooseen matkailijoita jo ennen kuin suomalainen matkailu varsinaisesti sai edes alkunsa. Porvoon nimi juontaa ruotsinkielisestä nimestä Borgå. Linnamäelle noussut linnoitus ruotsiksi Borg ja mäen alapuolella virtaava joki å yhdistyivät nimeksi. Seutu oli ruotsinkielistä. Kaupungille piti löytää myös suomenkielinen nimi, ja Porvoo tuntui luontevalta. Porvoojoen länsirannalla oli jo 1900-luvun alussa tehdaskiinteistö, joka aikojen kuluessa kätki tiiliseiniensä taakse lista- ja vanerituotannon, traktorien ja kevyiden koneiden valmistuksen ynnä Fiskarsin nostokurkituotannon. Vuonna 1986 Porvoon kaupunki osti kiinteistön kulttuurin ja toiminnan tarpeisiin. Nyt suunnitelmat ehtivät lopulliseen tavoitteeseen, kun koko tehdasmiljöö avattiin uuteen tarkoitukseensa syntyi Taidetehdas. Töissä Taidetehtaalla Nyt Porvoossa paiskitaan töitä Taidetehtaalla. Tehdas tarjoili heti alkutaipaleellaan mm. Avanti! -konsertin. Avanti! Suvisoitto on Porvoossa syntyneen oman orkesterin jokakesäinen tapahtuma. Konserttien sarja Taidetalossa jatkuu sisälle syksyyn, mm. lokakuun 4. päivänä esitetään Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonia, sävelruno, jossa Johanna Rusanen-Kartano laulaa sopraanon osan. Taidetehdas on saanut suojiinsa myös ammattiteatterin. Jokiteatteri on Porvoon ikioma, Merja Larivaaran ja Kari-Pekka Toivosen luotsaama. Näytelmä Gabriel tule takaisin kuuluu syksyn ohjelmistoon Avanti-salissa: lokak. ja marrask Taidetehtaasta löytyy tietysti myös taidehalli. Taidehallissa on esillä erilaisia kuvataidenäyttelyjä, mm Aaro Heinon veistoksia, ja Taira Tiger, maalauksia. Syksyllä Taidetehtaassa aloitti kansalaisopiston taidekoulu, joten siellä nähdään myös taidekoulun oma näyttely, 8. joulukuuta. Tehtaan suojissa toimii niin ikään taidelainaamo. Taidetehtaan elokuvateatteri on digitaalinen BioRex. Syyskauden suuret tapahtumat elokuvateatteriin tulevat ulkomailta: Verdin Nabucco Italiasta, Tsaikovskin baletti Joutsenlampi Moskovasta ja Mozartin ooppera Cosi Fan Tutte Salzburgista. Jatkossa esitykset BioRexissä ovat suoria lähetyksiä maailman oopperalavoilta. Joulumarkkinat levittäytyvät Taidetehtaan tiloihin joulukuuta ja Jari Sillanpää & AiA täydentävät joulumielen. Porvoosta kasvoi äkkirynnäköllä monitasoinen kulttuurikohde, joka takaa myös varman yöpymisen Taidetehtaan viereen on kaavoitettu hotellitontti. 10

11 Abicin Pihkalakka 30% apu sieni-infektion hoitoon Pihkavoiteen käyttö ihon haavojen ja infektioiden hoidossa on vanhaa suomalaista ja varsinkin pohjois-suomalaista kansanlääkintää. Nyt kuusenpihkasta on kehitetty tasalaatuiset tuotteet, joissa kuusen pihka on valmistettu formuloiduksi salvaksi (Abilar Pihkasalva 10%) sekä lakaksi (Abicin Pihkalakka 30%). Kun kuusen kylki vaurioituu alkaa haavakohta erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta. Vuosien kuluessa kaarnavaurion kohtaan muodostuu kovettunutta runkopihkaa, joka käsityönä kerätään talteen. Kolarilais-espoolainen Repolar Oy jalostaa pihkan tuotteiksi, joita on saatavissa vain apteekeista, mutta potilaiden hoitoon myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kynsisieni eli kynsisilsa on kynnen sienitulehdus, josta kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Infektoituneet kynnet ovat paksuuntuneet, sameat ja hankalasti hoidettavat. Kynsisieni voi toimia myös infektioporttina muille pieneliöille kuten bakteereille. Seurauksena voi olla ihonalaistulehdus tai paisekertymä. Myös jalkasilsa on yleinen vaiva jossa sieni-infektio on varvasvälissä ja jalkapohjassa. Abicin Pihkalakka 30% on tieteellisesti tutkittu apteekkituote, joka on tarkoitettu kynsisienen, jalkasilsan ja bakteeriperäisen kynsivallintulehduksen paikallishoitoon. Pihkalakalla on voimakas sienten kasvua estävä vaikutus kaikkia Trichophyton lajin dermatofyyttejä vastaan. Matkailu

12 Härmän Kylpylä on pikkuusen paree paikka V arhain iltapäivällä Härmän Kylpylän vastaanotossa on vilkasta. Senioriryhmä miettii iltaohjelmaansa samalla, kun joukko teiniikäisiä tutkailee liikuntavälinevaraston tarjontaa. Nuoripari suuntaa kylpytakeissa kohti kylpyläosastoa ja ravintolasta kantautuva ruoan tuoksu vetää nälkäisiä vieraita puoleensa. Jotkut viihtyvät aulassa huvikseen ja seuraavat vierestä muiden kylpylävieraiden virtaa. Rento lomatunnelma tarttuu tulijaan heti ovella. Sisääntulon hulinasta huolimatta peremmällä rakennuksessa sijaitsevissa hotellihuoneissa on rauhallista. Kun esimerkiksi ravintola on rakennuksen toisessa päässä, eivät sen äänet kantaudu huoneisiin asti. Kylpylän mittava laajennus ja peruskorjaus valmistuivat vappuna. Myyntipäällikkö Pasi Vainio esittelee uudistettuja tiloja mielellään. Tutustumiskierros alkaa viihtyisästä tilausravintola Banketista, jossa ryhmät voivat järjestää omia tilaisuuksiaan. Näkymä allasalueelle tuo Bankettiin välimerellistä tunnelmaa, jota voidaan tehostaa merta ja myrskyä jäljittelevillä ääni- ja valoefekteillä. Tilaan mahtuu jopa 60 henkeä ja valittavana on kolme omaa menua ja lisäksi buffetvaihtoehto. Vainion mukaan rauhallinen ravintola on suosittu pitopaikka esimerkiksi sukujuhlille tai yritysten tilaisuuksille. Rantaelämää ympäri vuoden Laajennuksen myötä kylpyläosastolla on kokonaan uusi kuntouintiallas, lasten allas ja kylmä allas sekä kuuman kiven sauna. Lisäksi kylpylän tiloihin rakennettiin ainutlaatuinen Härmän Sunny Beach eli lasikabinetissa sijaitseva oikea hiekkaranta. Noin sadan neliön rannalle on tuotu 26 kuutiota pölyämätöntä hiekkaa. Se ei leviä muualle kylpylään, sillä tilaan saavutaan ja sieltä poistutaan automaattisesti toimivan pesukäytävän kautta. Tämä on jotain sellaista, mitä muissa suomalaisissa kylpylöissä ei vielä ole, Vainio kertoo. Härmän Sunny Beachilla nautitaan ympäri vuoden 30 asteen helteestä. Lämmin hiekka tuntuu mukavalta niin aikuisten kuin lastenkin varpaissa. Vainio toteaa, että hiekkarannalla voi leppoisan oleilun lisäksi pitää vaikka vähän erilaisen kokouksen tai järjestää työhyvinvointipäivän ohjelmaa, esimerkiksi rantasambaa, rantalentopalloa tai frisbeegolfia. Hemmottelua joka makuun Kylpylän puku-, pesu- ja saunatilat peruskorjattiin samoin kuin terapia-, keidas-, pore- ja vauva-altaat. Kuntouimareille tarkoitettu allas on pituudeltaan 25 metriä. Keidasaltaassa voi nautiskella hierovasta vesiputouksesta ja poreilevasta vedestä. Vainio iloitsee siitä, että laajennuksen myötä kylpylään saatiin yli kaksinkertainen määrä vettä entiseen verrattuna. Samalla koko kylpylän Wellnessosasto koki miellyttävän kasvojenkohotuksen. Hoitohuoneet päivitettiin ajanmukaisiksi ja hoitojen jälkeen asiakkaat voivat halutessaan jäädä lepäilemään rauhalliseen oleskelutilaan, joka on tuoksua ja ääniä myöten viimeistelty. Tilaa on jaettu verhoilla ja oleskeluhuoneeseen sijoitetut lepotuolit houkuttelevat puoleensa nauttimaan vaikkapa kupillisen vihreää teetä tai vain hiljentymään ja palautumaan hemmotteluhoidoista. Hämärä valaistus hellii silmiä ja kiire tuntuu varsin kaukaiselta asialta. Aktiviteetteja laidasta laitaan Härmän Kylpylän liikuntatarjonta on laaja. Alueella on yhdeksänreikäinen golf-rata ja Anssin Jussin Areenalla taas voi muun muassa pelata pallopelejä, jumpata, juosta 150 metriä pitkällä radalla, keilata tai harjoitella golf-lyöntejä. Hallissa järjestetään myös konsertteja pitkin vuotta. Tanssin ystävälle kylpylän ravintolassa on ohjelmaa kuutena iltana viikossa. Maanantain naistentanssit eli Mantamyrskyt tunnetaan myös muualla maakunnassa ja sinne saavutaan usein pidemmänkin matkan päästä. 12

13 Taitopajassa taas askarrellaan. Käsillä tekemisen halu iskee helposti ohikulkijaankin, sillä tilassa on esillä paikan päällä valmistettuja kauniita töitä kuten värikkäitä helmikoruja, tyttömäisiä prinsessakruunuja, näyttäviä paperinarupalloja ja painettuja t-paitoja. Työt vaihtelevat aina kausittain. Jos aika loppuu kesken, voi myymälästä ostaa askartelupakkauksia mukaan kotiin vietäväksi. Seudun aktiviteetit eivät rajoitu kylpylän omiin tiloihin, sillä lähistöllä sijaitsee esimerkiksi Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, PowerPark. Juhannuksena taas kylpylään vetää väkeä Kauhavalla järjestettävä perinteinen Lentäjien juhannus -tapahtuma. Härmässä kokouskin voi olla Pikkuusen Paree Viime syksynä Härmän kylpylässä lanseerattiin Pikkuusen Paree -kokouskonsepti. Samalla kokouspalvelut uudistuivat täysin ja nykyään kokouksen yhteyteen voi valita esimerkiksi Pikkuusen Paremman Kaffipaussin tai Pikkuusen Paremman Aamiaisen unohtamatta ravintolan kokousmenuja sekä illallisia. Myös kokoustilat ovat moderneja ja sopivat monenlaisiin tarpeisiin. Meillä on todella monipuolinen valikoima nykytekniikalla varustettuja kokoustiloja. Anssin Jussin Areenassa voi järjestää peräti 1300 hengen seminaarin, Lakeussaliin mahtuu 250 henkeä kokoustamaan ja valittavina ovat myös 105 hengen auditorio, 50 ja 30 hengen kokoustilat sekä useita 16 hengen kokoustiloja ja pienempiä ryhmätyötiloja, luettelee myyntipäällikkö Pasi Vainio. Kokoukseen, koulutustilaisuuteen tai muuhun tapahtumaan voi liittää monenlaista oheisohjelmaa aina liikunnasta kädentaitoihin tai hemmotteluun. Yritysten ja yhteisöjen henkilökunnille on tarjolla myös ohjattuja liikuntatunteja. Lajeja ovat esimerkiksi fysiokimppa, joogavenyttelyt ja punttijumppa sekä kaikki uudet ranta- ja allasliikuntamahdollisuudet. Kesän Asuntomessut oli hyvä matkailukohde Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa keräsi yleisöä sateisesta kesästä huolimatta. Asuntomessut esittelevät asumisratkaisuja, mutta ne toimivat mainiosti myös matkailukohteena. Tampereen asuntomessuilla vieraili yhteensä maksanutta kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin lauantaina asumisesta kiinnostunutta. Kävijämäärä kasvoi edellisen vuoden kävijästä. Vuoden 2013 Asuntomessualue nousee Hyvinkään Metsäkaltevan alueelle keskustan kupeeseen, luonnon keskelle. Vuonna 2014 Asuntomessut ovat Jyväskylässä. Loma-asuntomessut vuonna 2014 rakennetaan matkailukohteena nyt 100 -vuotiaalle Kalajoen merenrannalle. Matkailu

14 Kalajoen hiekkasärkillä 100 vuotta Teksti ja kuva Aino Rimppi Kalajoen hiekkasärkät löydettiin 1800-luvun lopulla. Maisema ihastutti, aurinko ja merivesi kutsuivat kylpemään. Suomi oli saanut oman rivieransa. Kalajoen rannoille perustettiin ensimmäinen liikeyritys 1920-luvulla. Kävijöiden rohkaisemana Kärjän kioski aloitti toimintansa rannalla. Se myi limonaatia ja nisua Tuomipakkain ja Herranpakkain välillä. Liikeyrityksen aloitettua toimintansa yhä enemmän ihmisiä saapui rannalle vastaanottamaan yötöntä yötä. Juhannuksenvietosta tuli tapa. Vuonna 1931 kuuluisa Hilman hotelli avasi ovensa Hiekkasärkillä. Vakiovieraaksi lukeutui jopa kirjailija Ilmari Kianto. Kiannolla kun oli sana hallussaan ja hän nimitti runoissaan hotellin omistajaa Pohjolan pontevaksi naiseksi. Hilma nimittäin aina tarvittaessa heitti rauhanhäiritsijät itse ulos. Toisaalta Hilma sai hotellivieraansa hyvinkin viihtymään. Kunta kiinnostui rannasta Hiekkasärkkien matkailua ruvettiin kehittämään tosissaan 1960-luvulla. Kunnan oli vain ensin vuokrattava merenrantaalue jakokunnalta. Tuo alue suunnattiin palvelemaan matkailua, nostamaan Kalajoen mainetta ja tuomaan kuntaan hyvinvointia. Kohta vuokrasopimuksen jälkeen alueelle perustettiin leirintäalue, joka ylsi Suomen suosituimmaksi. Hilman hotellin naapuriin, Tuomipaikoille rakennettiin vähän myöhemmin Suomen Matkailijayhdistyksen ajanmukainen matkailumaja. Matkailumaja on nykyisin ravintola Dyyni. Viimein vuonna 1971 valmistui hotelli Rantakalla. Vähitellen rannalle ilmestyi myös muita yrityksiä ja erilaisia palveluja. Kalajoen avaa aluetta kehitetään edelleen. Nostalgiaa Kirjailija Kianto oli Kalajoen rantojen ensimmäinen kuuluisuus. Sittemmin heitä saapui lisää: Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kalajoella useamman kerran. Erään kerran hän jopa saapui paikalle Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginin kanssa. Tuolloin elettiin vuotta Seurueen käyttämä rantasauna palvelee paikalla edelleen tavallisia matkailijoita. Hiekkasärkkien 70-luvun nostalgiaa löytyy Veikko Huovisen romaanista Lampaansyöjät. Samoin Hiekkasärkät ovat 14

15 esillä romaanista tehdyssä, alueella kuvatussa elokuvassa. Tapani Kansa puolestaan on sanoittanut kappaleen Kalajoen hiekat. Kalajoella juhlittiin nostalgisissa merkeissä, kun syksyllä 2012 järjestettiin seminaari lomakohteen korkean iän kunniaksi. Seminaarissa mm. toimitusjohtaja Tony Manninen esitelmöi aiheesta Merta, hiekkaa ja videopelejä. Myös MTV3 -kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, sukujuuriltaan kalajokilainen, oli paikalla hänkin ja jutteli juhlayleisölle aiheesta Suomi matkakohteena; osumia ja ohareita. Seminaarin päätteeksi lanseerattiin Kalajoen matkailun kotisuvut. Helsingin asemalta Venäjän viisumeita Venäjälle junassa matkustaminen helpottui, kun Helsingin päärautatieasemalla avattiin 13. elokuuta viisumipiste. Lähialuematkojen palvelupisteen valikoimaan kuuluvat monipuoliset Venäjän matkustuksen palvelut, kuten viisumit, hotellivaraukset, matkaliput ja liput kulttuuri- sekä urheilutapahtumiin. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen lisäksi viisumeita saa muun muassa Kiinaan ja Intiaan. Palvelua saa myös venäjänkielellä. VR kehittää junamatkustukseen liittyviä palveluja yhteistyössä kumppaniensa kanssa, sanoo matkustajaliikenteen toimitusjohtaja Antti Tiitola. Yhteistyö Lähialuematkojen kanssa on jatkunut 1990-luvun alusta. Uusi toimipiste Helsingin asemalla on hyvä parannus matkustajien palveluihin. Asiakas voi uudessa toimipisteessä hankkia koko matkapaketin yhdeltä luukulta, kertoo Lähialuematkojen toimitusjoh- taja Peter Holst. Meiltä voi hankkia niin Pietarin- tai Trans- Siperian matkan kuten kaikki tarvittavat matkaliput, viisumit ja majoituksen. Viisumin käsittelyaika on 7-8 arkipäivää. Pikaviisumin voi saada nopeammalla aikataululla. Helsingin ja Pietarin välinen junamatkustus on kasvanut merkittävästi. Allegro-junalla tehtiin heinäkuussa matkaa. Tammi-heinäkuussa Allegron matkustajamäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Allegro-junien tarjoushinnoittelua kehitetään edelleen, ja edullisimmillaan Pietariin pääsee syksyllä 49 eurolla. Lähialuematkat on yksi suomen suurimmista Venäjään ja entisen Neuvostoliiton alueen viisumeihin ja matkoihin erikoistuneista matkatoimistoista. Vuonna 1991 perustetun yrityksen asiakkaisiin kuuluu liikematkailijoita ja ryhmä- sekä omatoimimatkailijoita. Helsingin päärautatieaseman viisumipiste palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin klo Matkailu

16 Designia ja vähän herkkujakin Monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan, joka piristää ympäri vuoden. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile pienissä putiikeissa ja kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu ravintoloissa. Tutustu Helsingin tarjontaan matkailun verkkosivuilla Matkailu- ja kongressitoimisto, Pohjoisesplanadi 19, PL 28, Helsingin kaupunki, Puh. (0) matkailu_178x128_syksy2012.indd :50:05 Helsingissä runsaasti koettavaa syyslomalla ja loppuvuonna Helsingin tapahtuma- ja elämysvalikoima on runsasta myös designpääkaupunkivuoden loppukaudella. K aupungin suosituimpien nähtävyyskohteiden joukosta paikkansa löytänyt Kampin hiljentymiskappeli kiinnostaa matkailijoita ja marraskuussa avautuvasta Hakaniemenrannan Kulttuurisaunasta odotetaan suosittua kohdetta. Sauna kaupungin keskustassa tarjoaa ulkomaalaisille matkailijoille mieleenpainuvan tavan kokea suomalaista saunomiskulttuuria ja kaupunkilaisille uuden virkistäytymispaikan. Kauppatorin ja Senaatintorin välissä sijaitsevat Torikorttelit ovat laajentaneet tarjontaansa vahvasti. Muotoilualan putiikkeja, ravintoloita ja monimuotoisia kaupunkitapahtumia on tarjolla ympäri vuoden. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaa puolestaan suunnata Helsingin yliopiston uuteen pääkirjastoon, Kaisa-taloon, joka on Suomen suurin yliopistokirjasto. Helsinkiin syntyy myös toisentyyppinen matkailijoita kiinnostava kohde, kun yhdysvaltalaisen ravintolaketjun Hard Rock Cafe ja oheistuotemyymälä avautuvat lokakuussa ydinkeskustaan, Stockmannin tavarataloa vastapäätä. Majoituspuolen uutuuksiin kuuluu Suomen ensimmäinen story-hotelli, Scandic Paasi, jonka suunnittelussa on haettu innoitusta alueella aikoinaan vaikuttaneista persoonista ja 16

17 kannattaa suunnata myös Suomenlinnan joulutapahtumaan joulukuuta sekä Seurasaaren joulupolulle 16. joulukuuta. Vuosi vaihtuu musiikin siivittämänä Senaatintorin perinteisessä Uuden vuoden vastaanotossa. Juhlakauden päättää eri puolilla kaupunkia nähtävä Lux Helsinki -valotapahtuma, joka toimii upeana starttina tulevalle vuodelle tammikuuta. Kuva: Esko Jämsä tapahtumista. Uutta lupaa myös Radisson Blu Plaza Hotel, joka uudistaa tilojen lisäksi palvelumalliaan. Rautatieaseman vieressä sijaitseva Plaza tulee tarjoamaan asiakkaiden majoituselämykseen aiempaa enemmän räätälöintimahdollisuuksia Made by You -konseptilla. Uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2013 tammi-helmikuussa. Syyslomalla Helsinkiin Ohittamaton syyslomakohde lasten kanssa on myös Linnanmäen huvipuiston kupeessa sijaitseva Merimaailma Sealife. Eläintenystävät viihtyvät myös Korkeasaaressa ja trooppista tunnelmaa tarjoavassa eläintalo Tropicariossa. Historiaa huokuva Suomenlinna kiehtoo ympäri vuoden. Lasten kanssa jo yksin merimatka linnoitukseen on elämys ja seikkailu saaren tunneleissa taskulamppujen valossa jää kaikille mieleen. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden teemakatu on Unioninkatu, jonka varrella järjestetään loppuvuoden aikana useita tapahtumia ja näyttelyitä. Juhlahetkiin kuuluu Tähtitieteen yleisökeskuksen avautuminen 24. lokakuuta Tähtitorninmäellä, Helsingin observatoriossa. Lähiseudulla lasten kanssa kannattaa katsastaa EMMAn BMW Art Cars -näyttely, joka on esillä 31. lokakuuta asti. Jännittävälle matkalle tulevaisuuteen pääsee 20X0 Matka tulevaisuuteen -näyttelyssä ja ilmastonmuutokseen puolestaan perehdytään Klima X -näyttelyssä, jotka molemmat jatkuvat Heurekassa tammikuun loppupuolelle asti. Kuva: Santeri Laamanen Joulukausi täynnä elämyksiä Helsingin joulukausi alkaa Aleksanterinkadun jouluvalojen sytyttämisellä 25. marraskuuta. Marraskuussa avautuu myös Rautatientorin suosittu Jääpuisto, jossa luistellaan ja viihdytään maaliskuulle saakka. Joulun alla lukuisat markkinat tarjoavat kotimaisia käsitöitä, koriste-esineitä, kauden herkkuja ja muita matkamuistoksi tai lahjaksi sopivia tuotteita. Senaatintorilla järjestettävien Tuomaan markkinoiden kojuista tehdään löytöjä joulukuuta. Tanssiteatteri Hurjaruuthin lumoava Talvisirkus Afrikka kuuluu juhlakauden ykkösmenojen joukkoon Kaapelitehtaalla. Perheen kanssa Matkailu

18 EMMA taiteenystävän keidas Espoossa EMMA - Espoon modernin taiteen museo on yksi Suomen merkittävimmistä taidemuseoista. Upea pysyvästi esillä oleva kokoelma sekä vaihtuvat kotimaiset ja kansainväliset näyttelyt oheisohjelmistoineen tarjoavat katsottavaa ja koettavaa koko perheelle. EMMAn talvinäyttelyssä keskeisenä teemana on valo. Katalonialaisen kuvanveistäjän Jaume Plensan suuret ihmishahmoiset veistokset ovat nähtävillä EMMA sijaitsee arkkitehtonisesti merkittävässä entisessä kirjapainotalossa näyttelykeskus WeeGeellä. Saman katon alta löydät myös neljä muuta museota, museokaupan ja kahvila-ravintolan. Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la ja su Puh BMW ART CARS / JAUME PLENSA / MODERNI JULISTE / Katso koko monipuolinen ohjelmisto: BMW AG TI, TO, PE 11-18, KE 11-20, LA, SU AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA PUH. (09) KAMPISTA BUSSIT 106 JA

19 Gabriel, tule takaisin! Mika Waltarin rakastettu, sydämetön klassikokomedia. Mihin kaikkeen ihminen on valmis rakkauden tähden, entä rahan? Angelin sisarusten, Kristiinan ja Ulriikan, hillitty elämä pikkukaupungin paperikauppiaina järkkyy kun komea kapteeni Gabriel Lindström tulee ja hurmaa heidät molemmat. Sisarentytär Raili seuraa sivusta kun tätien elämätön elämä ja tukahdetut tunteet ja haaveet vaihtuvat unelmaan jossa rakkaus vie jalat alta ja järjen päästä - samantien perintörahat. Sisarukset ovat valmiita sokaistuneen rakkautensa vuoksi antautumaan ehdoitta ja tekemään hirveitäkin tekoja ja elämään valheessa - niin suloisessa! Gabriel, tule takaisin! näytelmän teemat ovat vahvasti tässä ajassamme ahneus, yksinäisyys, narsismi ja rakkauden kaipuu. Nykypäivän Auervaarat höynäyttävät hyväuskoisia naisia ja häpeämättömin on voittaja. Terävä ja tarkkanäköisyydessään julma näytelmä on samalla myös täysiverinen komedia jonka myötä katsoja nauraa myös omalle itselleen. Upeat roolit takaavat nautinnollisen illan! Ohjaaja: Taneli Mäkelä, lavastaja: Jyrki Seppä. Rooleissa: Gabriel -Mikko Rantaniva, Ulriika - Sara Paavolainen, Kristiina Anne Nielsen, Raili Hanna Lekander. Esityksiä saakka Kuvassa Angerin sisarukset Kristiina (Anne Nielsen) ja Ulrika (Sara Paavolainen). Kuvaaja Jenni Kaurila/Studio Nevian, kuvankäsittely Maarit Järvinen. Mika Waltari ( ) on sivuuttamaton luku kotimaista kirjallisuushistoriaa. Hänen tuotantonsa määrä ja suosio hipovat kaikkia ennätyksiä. Läpimurtoteos oli Suuri Illusioni ja maailmanmaineeseen vei Sinuhe Egyptiläinen. Yhä suomalaiset katsovat Komisario Palmu elokuvia ja näyttämöllä esitetään Waltarin lukuisia näytelmiä. Kirjailijan tyyli ulottuu vakavasta ja historiallisesta hilpeään ja satiiriseen, ironiseen realismiin sekä huumoriin ja romantiikkaan. Teatteri Vantaan näyttämöllä on nähty Waltarin näytelmistä komedia Rakas Lurjus. Ensi-ilta Mikko Rantaniva, Anne Nielsen, Sara Paavolainen ja Hanna Lekander Ohjaus: Taneli Mäkelä Gabriel tule takaisin näytelmän ohjaaja Taneli Mäkelä. Kuvaaja Janne Mikkilä. Varaukset: , Tikkurilantie 44 Matkailu

20 Jouluviikot - uusi tapahtumakokonaisuus Joulu tulee vanhaan Raumaan Vanhaa Raumaa. Kuvaaja: Esko Jämsä. Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja Rauman City-kauppiaat ovat koonneet joulunalustapahtumia uudenlaiseksi, maakunnallista ja valtakunnallista mielenkiintoa herättäväksi Joulu tulee Vanhaan Raumaan kokonaisuudeksi. Jouluviikoilla, , raumalainen jouluperinne esittäytyy aivan omanlaisenaan muiden kaupunkien jouluperinteiden rinnalla tunnelmallisessa Vanhassa Raumassa. Maailmanperintökohteen omintakeinen miljöö, seurakunnan, kaupungin ja yhdistysten tilaisuudet, joulutorituotteineen ja tapahtumineen kutsuvat kiireisimmänkin joulun rauhoittavaan tunnelmaan. Raumalaisia joulunajan perinteitä Jouluviikkojen aikana vahvistetaan raumalaisia joulunajan perinteitä, tapahtumia ja rauhoitutaan yhdessä joulunajan sanomaan. Joulutori ja torikojujen salaperäiset luukut avautuvat Lauantaina Pyhän Ristin kirkossa lauletaan 500 minuuttia kauneimpia joululauluja. Rauman seurakunnan pappeja jalkautuu aattona kansan pariin kauppakeskukseen lukemaan jouluevankeliumin sanomaa seimen äärellä ja muistuttamaan hyvän elämänlaadun merkityksestä, hyvistä teoista ja läheisten huomioimisesta. Jouluviikot ovat myös yksi Rauman kaupungin 570-juhlavuoden päätapahtumista. Idea Jouluviikoista sai alkunsa viime joulukuussa, kun Ylen aamutv:ssä haastateltiin jouluevankeliumia Rauman Prismassa lukenutta raumalaista pappia Valtteri Virtaa. Tuolloin jouluevankeliumi-teemaan päätettiin liittää yhdeksi kokonaisuudeksi tyylillisesti sopivia, jo olemassa olevia jouluviikon ajan tapahtumia ja toimintoja, jotka joka tapauksessa järjestetään tai on järjestetty jo useampina vuosina. Kokonaisuuteen sopivat erinomaisesti muun muassa Raumalla viime jouluna käyttöön otetut uudet joulutorikojut ja jo useampana vuonna järjestetty Tonttujen yö. Seurakuntien järjestämät perinteiset kauneimmat joululaulut tilaisuudet yms. valmiit ohjelmat tulivat luonnollisesti tärkeäksi osaksi jouluviikkoja. Uuden joulukonseptin markkinointi Uudet jouluiset tapahtumaviikot tavoittelevat tunnettuutta, vahvistavat kaupallisuutta ja esittelevät raumalaista joulua uudessa valossa myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Jouluviikkoja tuodaan monipuolisesti esille myös sosiaalisessa mediassa. 20