KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS tekn.tark ja Kirsikka Siik / Jouni Laitinen VIRTAIN KAUPUNKI

2

3 VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAA- VAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS (tekn.tark ja ) Kuva 1. Näkymä Killinkoskeen. (kannen kuva: Killinkoski ilmakuvassa. Kuvaan on merkattu tarkastelualueen (sininen viiva) ja alustavan kaava-alueen (punainen viiva) rajaukset. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Killinkosken kylätaajama Virtain kaupunki Killinkoski Suunnittelun kohde korttelit , 514, 515, , , , 577 ja 578, tilat , , , , , , , , , , , , , , 1 Ramboll Finland Oy

4 , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , sekä hautausmaa-, liikenne-, katu-, paikoitus-, viher- ja vesialuetta Kaavan nimi Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan numero - Kaavalaji/toimenpide Tiedot kaavan laatijasta: Kaavoittaja: Kaavoitushankkeen vetäjä: Konsultti (kaavan laatija): Asemakaavan muutos ja laajennus Virtain kaupunki Ympäristöosasto PL 85 (käyntiosoite Virtaintie 26) VIRRAT p. (03) fax. (03) Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi p. (03) gsm arto.nummijarvi@virrat.fi Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA p fax Pakkahuoneenaukio 2 / PL TAMPERE p fax Hankkeen vastuuhenkilöt / Jouni Laitinen kaavan laatijat: p gsm jouni.laitinen@ramboll.fi Kirsikka Siik p gsm kirsikka.siik@ramboll.fi Vireilletulo ja hyväksymispäivämäärät: Vireilletulo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ramboll Finland Oy

5 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavoitettava alue on Virtain kaupungin Killinkosken kylätaajama, joka sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Virtain kaupungin keskustasta. Kuva 2. Killinkoski (punainen ympyrä)sijaitsee kantatie 68:n varrella noin puolivälissä matkalla Virroilta Ähtäriin. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat Tampere (etäisyys n. 123 km), Jyväskylä (n. 117 km) ja Seinäjoki (n. 82 km). Kuva 3. Asemakaavoitettavan alueen (punainen viiva) ja tarkastelualueen (sininen viiva) rajaukset kartalla. Pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta kaavoitettava alue on ennestään rakennettua taajama-aluetta. Kaava-alueen (punainen rajaus kuvassa 3) ala on reilu 86 hehtaaria. Koko tarkastelualueen ala on noin 165 hehtaaria. Suunnittelun kohteena olevaa aluetta rajaavat lännessä ja etelässä kantatie 68, idässä Vuolteenjärven ja siitä etelään laskevan Killinkosken vesialueet ja pohjoisessa aktiivisessa viljelyskäytössä olevat peltoalueet. Kaava-alueen pituus pohjoisetelä-suunnassa on noin 2 kilometriä ja leveys noin 0,5 kilometriä. 3 Ramboll Finland Oy

6 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on päivittää kylätaajaman vanhentunut asemakaava nykytilannetta ja arvioituja tulevia tarpeita vastaavaksi. Kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena tavoitteena on säilyttää alueen kylämäisyys sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot osoittaen samalla rakennuspaikat kylärakennetta täydentävälle uudisrakentamiselle ja suuntaviivat taajaman kehittämiselle Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö... 9 Maisemakuva... 9 Luonnonolot Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Tekninen huolto Erityistoiminnot Ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ja kiinteistöjako Selvitykset ja inventoinnit Rakennuskannan inventointi Arvotusperusteet Arvoluokitus Ramboll Finland Oy

7 Muinaismuistojen ja muistomerkkien inventointi ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tai muuten tarkentuneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen rajaaminen Asemakaavaluonnoksen kuvaus Asemakaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Kaavaluonnosvaiheen esittely, kuuleminen ja kommentit ja mielipiteiden huomioon ottaminen Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Osallismielipiteet Kaavaehdotusvaiheen kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Muistutukset Valtuuston ja kaupunginhallituksen edellyttämät muutokset kaavaan, muutetun kaavaehdotuksen nähtävilläolo, kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rakentamisen määrä ja mitoitus Suojeltavat rakennukset ja alueet Suojelumääräykset Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ramboll Finland Oy

8 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liitekartat ja havainnemateriaali: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kaavaluonnos, pienennös kokoon A3 Kaavaluonnoksen tasohavainnekuva, pienennös kokoon A3 Muutettava asemakaava, pienennös kokoon A3 Erillinen suurikokoinen karttamateriaali: Asemakaavakartta määräyksineen 1:2000 Tasohavainnekuva suunnittelualueesta 1: Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Muu hankkeeseen liittyen tuotettu materiaali (ei liitteenä): Maanomistajakysely (kyselylomake ja yhteenvetoraportti saaduista vastauksista) Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeeseen liittyvät palaveri- ja kokousmuistiot Yleisötilaisuuksien ( ja ) muistiot Viranomaisneuvottelun muistio Prosessin kuluessa vastaanotetut lausunnot ja mielipiteet vastineineen Virrat - Killinkoski. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy / Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila, 2009; inventointiraportin täydennys , Timo Jussila Vastineet Hankkeessa hyödynnetty pohjatieto- ja taustamateriaali: Kaupungin pohjakartta (tarkistettu 2009, dwg-piirustus ) Kaupungin opaskartta Kaupungin vesi- ja viemärikartta Kaavakartat ja maankäyttösuunnitelmat: o Pirkanmaan 1. maakuntakaava (valtioneuvosto ), o Killinkosken osayleiskaavaluonnos, rakennemalli A (v. 1995) o o Killinkoski, maankäyttöluonnoksen pienennös (ei päiväystä) Killinkoski, rakennuskaava 1:2000 osalle Toisveden kylää Virtain kunnassa (Hämeen lääninhallitus ) Muu kartta- ja piirustusaineisto: o Havainnepiirroksia taajaman keskusta-alueesta (ei päiväystä) o Killinkosken tehtaan tilojen kiertoviljelyskartta (v. 1924) o Situationsplan över Killinkorken Tehdasten OsakeYhtiö Fabriksåmråde (Birger Federley, ) o Oy P.G.Holm Ab:n asemapiirroksia Vuolle & Nauhala ("RS", ; kompletterad , , ) Nauhala, Autionaho & Päivölä (Roley Sandström, ) Metsärinne, Kanala, Vuorela, Metsäranta& Välimäki (Roley Sandström ) Maanomistustiedot 6 Ramboll Finland Oy

9 Ympäristöministeriön internetsivut mm. kuvaus Ähtärin reitin kulttuurimaisemista ja vesistöistä. Killinkosken kylätaajaman rakennetun ympäristön selvitus Arkinor Oy / Outi Palttala, Riikka Söyrinki ja Marjaana Lepänjuuri: Killinkosken Wanhan tehtaan ranta, Virrat Hoito- ja käyttösuunnitelma v ; Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla hanke. Raporttiluonnos TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen suunnittelun aloituskokous pidettiin Ennen kaavahankkeen vireilletuloa tehtiin alueen maanomistajille kirjallinen kysely, jolla kartoitettiin näkemyksiä alueen nykytilasta ja tavoitteista alueen kehittämiseksi. Asemakaavahanke tuli virallisesti vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella huhtikuussa Hanketta esiteltiin osallisille Killinkoskella pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kaavaan liittyvät perusselvitykset laadittiin kevään ja alkukesän 2009 aikana. Asemakaavan vireilletulosta, OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloista sekä yleisötilaisuuksista kuulutettiin Suomenselän Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Virtaintie 26 sekä kaupungin kotisivuilla Näiden virallisten tiedotuskanavien lisäksi hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotettiin Killinkosken kyläyhdistys ry:n kotisivulla Valmisteluvaiheessa ( ) pidettiin viranomaisneuvottelu. Hankkeen etenemistä ja luonnoksia esiteltiin kyläyhdistyksen edustajille myös epävirallisemmin kaavoitusprosessin kuluessa. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä Kaavaprosessi viivästyi huomattavasti Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntojen viivästymisestä johtuen. Saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella selostuksen rakennusperintöön ja muinaismuistoihin liittyvien kohtien kuvauksia tarkennettiin ja kaavakarttaan tehtiin muutamia vähäisiä teknisiä tarkistuksia joulukuussa Kaupunginhallituksen päätöksestä kaavaan tehtiin vielä tekniset tarkistukset, joilla hautausmaan ja uimarannan välisen osuuden kevyen liikenteen väylät poistettiin kaavasta ja Rajalankujan katualueen rajaa tarkistettiin. Virtain kaupunginvaltuusto käsitteli kaupunginhallituksen esitystä Killinkosken asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymisestä. Valtuuston päätöksellä asia jäi pöydälle ja kaavaehdotus sovittiin käsiteltäväksi seminaarissa, jossa käsiteltäisiin myös rakennusjärjestysehdotusta. Valtuustoseminaarissa käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5. peruuttaa valtuustolle tekemänsä esityksen kaavaehdotuksen hyväksymisestä ja palauttaa kaavaehdotuksen ympäristölautakunnalle valmisteluun. Muutettu, päivätty kaavaehdotus ELY-keskuksen ennakkokommenteissaan edellyttämän vapaa-alueiden riittävyyden yleiskaavallisen tason tarkastelulla täydennettynä asetettiin uudelleen nähtäville ja lausunnoille ympäristölautakunnan päätöksellä Kaupunginhallituksen edellyttämänä teknisenä tarkistuksena ( ) tarkistettiin kaavaa vielä siten, että MU alue muutettiin M-alueeksi. Toisena teknisenä tarkistuksena ( ) lisättiin kaavaan KTY-kortteliin vanhan ja uuden rakennuksen välisen yhdyskäytävän rakentamisen mahdollistava merkintä. 7 Ramboll Finland Oy

10 2.2. Asemakaava Asemakaavalla säilytetään ja tärkeimmiltä osin suojellaan Killinkosken työväenasuntovaltaisen kylätaajaman vanha rakennuskanta ja täydennetään sitä taajaman mittakaava, rakeisuus, työväen- ja teollisuushistoriaan liittyvät ominaispiirteet ja arvokas kyläkuvallinen miljöö säilyttäen. Kaavassa huomioidaan myös alueelta löytyneet muinaismuistot. Erillispientaloille varattujen asuinkorttelien (AO) lisäksi alueelle osoitetaan korttelialueet rivija kerrostaloille (AR, AK), asuin-, liike- ja toimistorakennuksille mahdollisine julkisine toimintoineen (ALY), julkisille toiminnoille (kirkko YK, koulu ja päiväkoti YO, kulttuuritoiminta YY, YL), liike- ja toimitiloille (K, KTY), teollisuus- ja varastorakennuksille (TY), lomarakentamiselle (RA), hautausmaalle (EH), suojaviher-, puisto-, virkistys- ja uimaranta-alueille (EV, VL, VP, VV), venevalkamalle (LV), mastolle ja muille yhdyskuntahuoltoa palveleville toiminnoille (EMT, ET), maa- ja metsätalousalueille (M, MA, MU), muinaismuistoille (SM) sekä vesi- (W) ja katualueille. Alueen korttelien ja tonttien rajoja, tonteille kulkua sekä rakentamisen tehokkuutta tarkistetaan Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on valmis toteutettavaksi heti kun se on virallisesti vahvistettu. Kaava-alue on pääosin aiemmin rakentunutta ja nykytilannetta vastaavaksi päivitetty kaava siten pääosaltaan jo toteutunut. Toteutumattomilta osin kaavan toteutumisen ajankohta riippuu rakennuspaikkojen kysynnästä alueella. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on vesi- ja viheralueiden ympäröimä pienimittakaavainen kylätaajama. Kaavoitettava alue on lähes kokonaisuudessaan ennestään rakentunutta aluetta. Taajamassa on noin 300 taloutta. Pysyvän asutuksen lisäksi suunnittelualueella on jonkin verran lomaasutusta. Alueen rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä, pääpainon ollessa kuitenkin vanhemmassa rakennuskannassa. Alueen merkittävin työnantaja on Inka Oy, joka työllistää n. 85 henkilöä. Muita työllistäjiä ovat mm. julkinen sektori (koulu, päiväkoti, kirjasto, terveydenhoitaja- ja neuvolapalvelut), seurakunta (kirkko, hautausmaa), Suomen Lähikauppa Oy (Siwa), Osuuspankki sekä paikalliset yksityisyrittäjät. Alue rakentuu yhden pääkadun, kyläraittina toimivan Inkantien varaan ja ympärille. Koulua lukuun ottamatta alueella ovat palvelut ja pääosa työpaikoista sijaitsevat tämän pääkadun varrella. Inkantien varrella, etenkin eteläosassa on jonkin verran myös asumista. Suurin osa asuintonteista levittäytyy kuitenkin Inkantien molemmin puolin pienempien tonttikatujen varsille. 8 Ramboll Finland Oy

11 Kuva 4. Inkantien raittinäkymä Nauhatien risteyksestä etelään helmikuussa Kylän nykyisen toiminnallisen painopisteen muodostavat kaksi liikerakennusta sijaitsevat raitin puolivälin paikkeilla asumisen pääpainon jäädessä kuitenkin tämän pisteen eteläpuolelle Luonnonympäristö Maisemakuva Vuolteenjärvi ja Killinkoski rantoineen sekä näiden ympärillä avautuvat pellot ovat Killinkosken merkittävimmät maisematekijät. Nauhatehtaan toiminnot eivät ole tarvinneet näkymiä sen paremmin kuin yhteyksiä rantamaisemaan, mutta asukkaille maisemat ovat merkittävä arvo. Suunnittelualue kuuluu Ähtärin reitin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaalueeseen (MAO040050). Alueen laaksot ovat pienialaisia, mutta pääsääntöisesti rakentamattomina säilyneitä kylän viheraluerakenteen jäsentäjiä. Laaksojen tulisi edelleenkin toimia avoimina, näkymiä kokoavina viljely- tai vapaa-ajanalueina, perinteisinä maiseman hahmotustekijöinä sekä kulkuyhteyksien turvaajina. Niiden säilyminen avoimina viljelysalueilla vaatii jatkuvaa ihmisen panostusta. Ilman sitä ne metsittyvät aikaa myöden reheviksi lehdoiksi. Ravinteikkaat, lehtokasvillisuutta kasvavat metsät ja lehdot edelleen kuusettuvat täysin umpeen, joka ei ole pääsääntöinen tavoite luonnon eikä virkistyksen kannalta. Selänteet ovat voimakkaimmin rakentamisen piiriin otettuja maisemarakenteen osia. Loivapiirteisten kumpareiden rinteet soveltuvat hyvin rakentamiseen. Jäljellä olevat rakentamattomina säilyneet selänteet ovat arvokkaita virkistysalueita ja toimivat metsäisinä ja sulkevina suoja-alueina, myös metsätalouskäytössä. Mahdollisia metsähakkuita lukuun ottamatta alueella ei ole nähtävissä maiseman muutokseen johtavia tekijöitä tai kehitysnäkymiä. 9 Ramboll Finland Oy

12 Kuvat 5-6. Killinkosken rantamaisemia (Vuolteenjärvi, kevät 2009). 10 Ramboll Finland Oy

13 Kuvat 7-8. Killinkosken peltomaisemia (kevät 2009). 11 Ramboll Finland Oy

14 Kuva 9. Kuusikko sulkee näkymiä, mutta suojaa metsän asukkeja. ALLA: Maisema-analyysikartan (kuva 10) merkintöjen selitykset 12 Ramboll Finland Oy

15 Kuva 10. Maisema-analyysi (Merkintöjen selitykset edellisellä sivulla. Huom! rakennusten arvotus analyysivaiheessa vielä alustava, täydennetty kaavaan erillisen rakennusinventoinnin pohjalta.) 13 Ramboll Finland Oy

16 Kuva 11. Maastonmuodot ja korkeudet tarkastelualueella. Luonnonolot Pinnanmuodostus Alueen pinnanmuodostuksen pääpiirteet on esitetty kuvassa 11. Maasto on rakennetun taajaman osalla suhteellisen tasaista laskien kohti vesialueita. Inkantie laskee hieman Nauhatehtaan kohdalle nousten jälleen kohti pohjoista edetessä. Tarkastelualueen korkein kohta alueen pohjoisosassa varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolella nousee +142 metriä merenpinnasta. Tarkastelualueen alin piste Kantatie 68:n varressa on tasolla +114 m merenpin- 14 Ramboll Finland Oy

17 nasta. Vuolteenjärven keskimääräinen pinnankorkeus on 130,6 ja Metterinjärven 107,5 metriä merenpinnasta. Järvien välillä on siis reilun 23 metrin korkeusero. Maaperä ja rakennettavuus Tarkastelualueen maaperä on pääosin moreenia, kirkon länsipuolella ja kantatien varressa on jonkin verran myös maanpintaan asti nousevaa kalliota. Alueen pohjoisosan peltoalueet ovat hiesua ja osin hiesumoreenia. Kuva 12. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta-aineistosta Killinkosken kohdalta. Vaaleanpunervalla värisävyllä ja kirjaimilla Mr merkatuilla alueilla maaperä on moreenia. Tummemman vaaleanpunaisilla alueilla (Ka) maaperä on kalliota, vaaleansinisillä (Hs, Hs/Mr) hiesua tai hiesun ja moreenin sekoitusta. Luontotyyppikartoituksen (suullinen tieto, Petri Hertteli, Ramboll Oy, 2009) perusteella nauhatehtaan länsi- ja lounaispuolinen metsäinen laakso näyttäisi maaperäkartasta (kuva 12) poiketen olevan ainakin osin maaperältään moreenia hienojakoisempaa ja hikevämpää maaainesta. Havaintoa ei kuitenkaan ole kaavoituksen yhteydessä tarkistettu maaperän kairauksin. 15 Ramboll Finland Oy

18 Edellä mainittuja hienompiaineksisia pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta alueen rakennettavuus on hyvä. Kasvillisuus Killinkoski sijoittuu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaalisen Järvi-Suomen alueen sekä keskiboreaalisen Pohjanmaan alueen rajavyöhykkeelle (kasvitieteellisen aluejaon alueet 2b ja 3a). Metsäkasvillisuusaluejaossa eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä vallitsevat yleisesti tuoreet kankaat. Suunnittelualueen kasviston luonteeseen vaikuttaa maaperän lisäksi paikoin myös pienilmasto. Alueen lajisto on perinteisten maankäyttömuotojen seurauksena välillä rikastunut suhteessa alkuperäisten luontotyyppien lajistoon, mutta perinteisen maankäytön lakattua taantunut jälleen. Ranta- ja vesikasvillisuutta esiintyy järvien, purojen sekä ojien ympäristössä. Vesikasvillisuudessa ovat yleisiä mm. järviruoko, kurjenjalka ja ulpukka sekä sarat. Puro- ja jokivartta reunustaa vaihtelevan levyinen rehevä kausikostea vyöhyke, joka on leveimmillään mutkaisilla osuuksilla. Leveimpiin uomiin on syntynyt pienialaisia luhtia tai reheviä tulvalehtoja. Rantavyöhyke on lehtipuu- ja pensasvaltaista. Aluskasvillisuus koostuu runsaasta ruoho- ja heinälajistosta. Suunnittelualueelta tavataan tuoretta kangasta ja lehtomaisia metsätyyppejä, joissa mänty tai kuusi esiintyy valtapuuna, mutta myös kuivahkoja puolukkatyypin männiköitä. Hoitamattomammat metsäkuviot ovat sekapuustoisia ja kuusivaltaisia. Metsät ovat pääsääntöisesti varttuvia taimikoita tai varttuneita kasvatusmetsiköitä. Tavanomaisen puulajiston lisäksi metsäalueita rikastuttavat siperianlehtikuuset, siperianpihdat ja sembramännyt. Kenttäkerros koostuu runsaasta varvustosta. Runsaimmin esiintyy mustikkaa, puolukkaa, ruohoista oravanmarjaa, käenkaalia ja metsäimarretta. Kuva 13. Valkovuokon ilmentävä keväinen puronvarsilehto. Lehdot ovat kuusta kasvavia käenkaali-oravanmarja-tyypin variaatioita tai entisille laidunmaille syntyneitä reheviä haavikoita. Ravinteisimmilla paikoilla pohjakerroksessa kasvaa 16 Ramboll Finland Oy

19 oravanmarjan ja käenkaalin lisäksi mm. karhunputkea, lehtovirmajuurta, sudenmarjaa, ojakellukkaa, hiirenporrasta sekä valko-, sini- ja keltavuokkoa. Pensaskerros on rehevimpiä kankaita lukuun ottamatta vaatimaton, koostuen pääasiassa puuston taimistosta. Lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa pensaisto koostuu pääasiassa nuoresta lehtipuustosta, etenkin tuomesta, mutta myös vadelmasta. Seassa kasvaa mm. punaherukkaa. Eläimistö Linnustollisesti arvokkaiden kohteiden arvottaminen perustuu alueen liito-orava- ja maastotarkasteluiden yhteydessä suoritettuun katselmukseen Linnustoa tarkasteltiin harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin painottuen. Palokärkeä ja tiltalttia lukuun ottamatta alueella ei havaittu merkittävää lintulajistoa. Palokärki on lintudirektiivin liitteen I laji ja tiltaltti luokiteltu kansallisesti uhanalaiseksi (VU). Linnustolle arvokkaimpia alueita ovat edellä kasvillisuudenkin kannalta merkittävimpinä mainitut rehevät lehtoalueet, joki- ja purovarret sekä rantametsät. Alueella esiintyy muutoin kulttuurivaikutteisille metsä- ja maatalousalueille tyypillistä eläinlajistoa. Liito-oravasta ja saukosta on kerrottu jäljempänä kohdan Uhanalaiset eläimet yhteydessä. Luonnon muistomerkit ja maiseman historialliset ominaispiirteet Kuva 14. Suunnittelualueella Killinkoskentien varressa sijaitsee luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu suuri kuusi. Peltomaisema on rakenteellisesti muuttunut ojien ja pientareiden kadotessa, mutta pellot sijaitsevat niillä historiallisilla paikoillaan, joilla maaperä on viljeltäväksi soveltunut. 17 Ramboll Finland Oy

20 Metsätalous muuttaa alueiden ilmettä ihmisiän aikana merkittävästi. Metsätalouden aiheuttamilla muutoksilla on merkitystä myös alueiden sosiaaliseen käyttöön. Killinkoskella taajaman säilyminen vehreänä ja metsäisenä on aikojen saatossa pehmentänyt maankäytön muutoksissa aiheutuvia seurauksia. Alueelta inventoidut arvokkaat luonto- ja maisemakohteet ilmentävät osaltaan alueen historiaa. Maiseman kannalta merkittävimpien alueiden käyttötarkoitusten pysyvyys ja niitä ylläpitävä hoito, etenkin peltoalueiden aktiivinen käyttö, edesauttaa maiseman ominaispiirteiden säilymistä. Pienilmasto Entisen kehruutehtaan länsipuolinen metsäalue on pääasiassa järeää ja varjoista kuusikkoa, osittain entisille pelloille syntynyttä rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Maanpinta laskee Inkantieltä Killinkoskentielle noin 10 metriä 200 metrin matkalta. Puron sekä kehruutehtaan vanhan voimalaitoskanavan uurtamat uomat tekevät rinteen pienilmastosta vaihtelevan ja kasvillisuudesta rehevän etenkin notkelmissa ja valoisimmissa metsänosissa. Vesistöt ja vesitalous Killinkosken taajama rajoittuu idässä Vuolteenjärveen, josta Killinkoski laskee etelään ja Saukko-oja haarautuu kaakkoon. Alueen länsipuolella sijaitsee alueen toinen järvi, Metterinjärvi. Järvien välille vanhan Nauhatehtaan eteläpuolelle ja nykyisen uimarannan pohjoispuolelle on kaivettu tunneli alkujaan massatehtaan ja sittemmin sähköenergiatuotannon vesivoimatarpeisiin. Laajemmin tarkastellen alue kuuluu Ähtärin vesistöön, jonka ytimenä ovat Perännejärvi sekä sitä pienemmät Vähä-Peränne ja Pusaanjärvi, joiden vedet laskevat Pakarinjokea pitkin Vehkajärveen ja siitä edelleen Killinkosken kautta Metterinjärveen. Vedet päätyvät Kokemäenjoen vesistöön. Aikaisemin Ähtärin vesistö laski suoraan Pohjanlahteen, mutta maan kohoaminen mutti laskusuuntaa lukujen välisenä aikana. Vesistöalueen suot on suurimmaksi osin ojitettu, millä luonnollisesti on oma vaikutuksensa alueen vesitalouteen. Asemakaavatason tarkastelussa alueen vesitalouden kannalta merkittävässä asemassa ovat maan pinnalla virtaavat hulevedet, jotka huuhtovat mukaansa katu- ja piha-alueiden epäpuhtaudet. Hulevedet kerääntyvät maaston painanne- ja laaksoalueille ja rakennetun ympäristön ojiin, joita pitkin ne virtaavat edelleen ympäröiviin vesistöihin niiltä osin kuin maaperä ei kykene niitä imemään. Hulevesien maaperään imeytymisen mahdollistamiseksi myös rakennettuun ympäristöön tulee jättää riittävässä määrin pinnoittamattomia maa-alueita. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Luonnonympäristön erityispiirteet Suunnittelualueen luonnonympäristön maastotarkasteluissa keskityttiin lähinnä kartta- ja Ilmakuvatarkastelun kohteilla sijaitseviin luonnonsuojelulain 29, 46, 47 ja 49, Vesilain 15a, 17a, Metsälain 10, Maankäyttö- ja rakennuslain 1, 24 28, 43.2 sekä muutoin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien esiintymien, kuten Metso-ohjelman tai metsäsertifioinnin inventointeihin. Lisäksi huomioitiin Muinaismuistolain 2, Ulkoilulain 10 mukaiset kohteet. Arvokkaimpien luontokohteiden sijainti kartalla ilmenee kuvasta Ramboll Finland Oy

21 Kuva 15. Tarkastelualueen pintavedet korkeuskäyräkartalla. Ruskea rasteri osoittaa vedenjakajina toimivat lakialueet, sininen rasteri laaksoalueet, joita kohti maanpinnan hulevedet luonnollisesti valuvat ja sinisin ohuemmin viivoin on osoitettu alueelle, lähinnä katujen varsille rakennetut ojat, jotka käytännössä keräävät rakennetun alueen hulevedet siltä osin, kun ne eivät pääse imeytymään maahan. Osin pohjakartan alalta ulos rajautuvat Vuolteenjärvi ja Metterinjärvi näkyvät kuvassa tummansinisinä. 19 Ramboll Finland Oy

22 Suunnittelualueen arvokkaimpia luontokohteita ovat vanhimmat, vuosikymmeniä hakkuitta säilyneet luonnonmukaiset tai lähes luonnonmukaiset metsäalueet nauhatehtaan länsipuolella ja kirkon lounaispuolella. Mainitut kohteet eivät kuulu metsälain tai luonnonsuojelulain luontotyyppeihin, mutta ovat mm. Metso-ohjelman, sertifiointikriteerien ja yleisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ja säilytettäviä kohteita. Nauhatehtaan länsipuolisessa metsässä mutkitteleva puro on paikoin luonnontilainen. Metsikön eteläosassa voimalaitostunnelin eteläpuolella sekä Ollinkujan molemmin puolin esiintyy kulttuurivaikutteista rehevää lehtoa, jossa kasvaa alueellisesti uhanalaisia kasveja. Soininjoki Killinkoskella vaikuttaa perkaamattomalta ja luonnonmukaiselta. Puroympäristö on metsälain 10 elinympäristö ja luonnontilaisilta osiltaan myös vesilain 17a arvokas kohde. Pylkkäänkylän ympäristössä esiintyy monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienialaisia kohteita, kuten koulun eteläpuolinen lehtomainen puistometsä ja pohjoispuolisen ojan varren koivikko. Urheilukentän itäpuolella on monimuotoista sekametsää sekä Käpyläntien varressa vanhoja petäjiä. Keskustan ja uimarannan välinen entinen laidun on maisemallisesti merkittävää koivikkoa. Em. kohteilla on lähinnä maisemaekologista merkitystä ja toimivat lisäksi mm. ekologisina askelkivinä eliölajeille suunnittelualueella. Uhanalaiset kasvit Alueellisesti uhanalaista (RT) lajeista maastotarkasteluissa havaittiin nauhatehtaan lounaispuolisella metsäalueella sinivuokkoa (Hepatica nobilis) ja keltavuokkoa (Anemone ranunculoides). Kaikki vuokot viihtyvät savipitoisessa rehevässä maassa. Lehtomaisissa metsissä alueella kasvoi yleisesti myös valkovuokkoa, joka ei ole uhanalainen laji. Kuva 16. Rehevimmät lehtokohteet tarjoavat keväistä vuokkoloistoa. 20 Ramboll Finland Oy

23 Kuva 17. Liito-oravan papanoita kaarnalla ja karikkeella. Uhanalaiset eläimet Uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi luokitelluista eläimistä alueella esiintyvät liito-orava ja saukko. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on suojeltu luonnonsuojelulain 46 ja 49 nojalla. Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kyseiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin (1) artiklasta. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liitooravan pahin uhka on metsätalouden aiheuttama metsien ikärakenteen muutokset, kuten vanhojen metsien, kookkaiden pesä- ja ruokailupuiden, kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alku- ja päätevaiheiden väheneminen. Suunnittelualueella esiintyvä liito-oravakanta on elinvoimainen ja liikkuu Soininjokivarren kuusikoissa Vuolteenjärven rantametsiä pitkin nauhatehtaan luoteispuoliseen haavikkoon. Nauhatehtaan ja puhdistamon välinen kuusikko- ja lehtoalue (noin 6 ha) on lajin lisääntymisympäristö. Lajin kannalta merkittäviä ruokailu- ja levähdysalueita ovat Killinkoskea reunustavat kuusikot sekä edellä mainittu nauhatehtaan luoteispuolinen kulttuurivaikutteinen haavikko. Papanahavaintoja kertyi jokivarresta seitsemästä paikasta. Killinkoskentien (kantatien) länsipuoleisia alueita ei tutkittu. Saukko lukeutuu niin ikään luontodirektiivin IV-liitteen EU:n tärkeinä pitämiin eläin- ja kasvilajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Saukkoa koskevat samat säädökset kuin liitooravaakin. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa saukko on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). 21 Ramboll Finland Oy