KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVASELOSTUS 19.5.2010"

Transkriptio

1 VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS tekn.tark , , lisäys Kirsikka Siik / Jouni Laitinen VIRTAIN KAUPUNKI

2 VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAA- VAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS (tekn.tark ja ) Kuva 1. Näkymä Killinkoskeen. (kannen kuva: Killinkoski ilmakuvassa. Kuvaan on merkattu tarkastelualueen (sininen viiva) ja alustavan kaava-alueen (punainen viiva) rajaukset. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Killinkosken kylätaajama Virtain kaupunki Killinkoski Suunnittelun kohde korttelit , 514, 515, , , , 577 ja 578, tilat , , , , , , , , , , , , , , 1 Ramboll Finland Oy

3 , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , sekä hautausmaa-, liikenne-, katu-, paikoitus-, viher- ja vesialuetta Kaavan nimi Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan numero - Kaavalaji/toimenpide Tiedot kaavan laatijasta: Kaavoittaja: Kaavoitushankkeen vetäjä: Konsultti (kaavan laatija): Asemakaavan muutos ja laajennus Virtain kaupunki Ympäristöosasto PL 85 (käyntiosoite Virtaintie 26) VIRRAT p. (03) fax. (03) Kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi p. (03) gsm Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA p fax Pakkahuoneenaukio 2 / PL TAMPERE p fax Hankkeen vastuuhenkilöt / Jouni Laitinen kaavan laatijat: p gsm Kirsikka Siik p gsm Vireilletulo ja hyväksymispäivämäärät: Vireilletulo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ramboll Finland Oy

4 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavoitettava alue on Virtain kaupungin Killinkosken kylätaajama, joka sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Virtain kaupungin keskustasta. Kuva 2. Killinkoski (punainen ympyrä)sijaitsee kantatie 68:n varrella noin puolivälissä matkalla Virroilta Ähtäriin. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat Tampere (etäisyys n. 123 km), Jyväskylä (n. 117 km) ja Seinäjoki (n. 82 km). Kuva 3. Asemakaavoitettavan alueen (punainen viiva) ja tarkastelualueen (sininen viiva) rajaukset kartalla. Pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta kaavoitettava alue on ennestään rakennettua taajama-aluetta. Kaava-alueen (punainen rajaus kuvassa 3) ala on reilu 86 hehtaaria. Koko tarkastelualueen ala on noin 165 hehtaaria. Suunnittelun kohteena olevaa aluetta rajaavat lännessä ja etelässä kantatie 68, idässä Vuolteenjärven ja siitä etelään laskevan Killinkosken vesialueet ja pohjoisessa aktiivisessa viljelyskäytössä olevat peltoalueet. Kaava-alueen pituus pohjoisetelä-suunnassa on noin 2 kilometriä ja leveys noin 0,5 kilometriä. 3 Ramboll Finland Oy

5 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Killinkosken asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on päivittää kylätaajaman vanhentunut asemakaava nykytilannetta ja arvioituja tulevia tarpeita vastaavaksi. Kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena tavoitteena on säilyttää alueen kylämäisyys sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot osoittaen samalla rakennuspaikat kylärakennetta täydentävälle uudisrakentamiselle ja suuntaviivat taajaman kehittämiselle Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö... 9 Maisemakuva... 9 Luonnonolot Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Tekninen huolto Erityistoiminnot Ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ja kiinteistöjako Selvitykset ja inventoinnit Rakennuskannan inventointi Arvotusperusteet Arvoluokitus Ramboll Finland Oy

6 Muinaismuistojen ja muistomerkkien inventointi ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tai muuten tarkentuneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen rajaaminen Asemakaavaluonnoksen kuvaus Asemakaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Kaavaluonnosvaiheen esittely, kuuleminen ja kommentit ja mielipiteiden huomioon ottaminen Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Osallismielipiteet Kaavaehdotusvaiheen kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Muistutukset Valtuuston ja kaupunginhallituksen edellyttämät muutokset kaavaan, muutetun kaavaehdotuksen nähtävilläolo, kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rakentamisen määrä ja mitoitus Suojeltavat rakennukset ja alueet Suojelumääräykset Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ramboll Finland Oy

7 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liitekartat ja havainnemateriaali: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kaavaluonnos, pienennös kokoon A3 Kaavaluonnoksen tasohavainnekuva, pienennös kokoon A3 Muutettava asemakaava, pienennös kokoon A3 Erillinen suurikokoinen karttamateriaali: Asemakaavakartta määräyksineen 1:2000 Tasohavainnekuva suunnittelualueesta 1: Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Muu hankkeeseen liittyen tuotettu materiaali (ei liitteenä): Maanomistajakysely (kyselylomake ja yhteenvetoraportti saaduista vastauksista) Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeeseen liittyvät palaveri- ja kokousmuistiot Yleisötilaisuuksien ( ja ) muistiot Viranomaisneuvottelun muistio Prosessin kuluessa vastaanotetut lausunnot ja mielipiteet vastineineen Virrat - Killinkoski. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy / Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila, 2009; inventointiraportin täydennys , Timo Jussila Vastineet Hankkeessa hyödynnetty pohjatieto- ja taustamateriaali: Kaupungin pohjakartta (tarkistettu 2009, dwg-piirustus ) Kaupungin opaskartta Kaupungin vesi- ja viemärikartta Kaavakartat ja maankäyttösuunnitelmat: o Pirkanmaan 1. maakuntakaava (valtioneuvosto ), o Killinkosken osayleiskaavaluonnos, rakennemalli A (v. 1995) o o Killinkoski, maankäyttöluonnoksen pienennös (ei päiväystä) Killinkoski, rakennuskaava 1:2000 osalle Toisveden kylää Virtain kunnassa (Hämeen lääninhallitus ) Muu kartta- ja piirustusaineisto: o Havainnepiirroksia taajaman keskusta-alueesta (ei päiväystä) o Killinkosken tehtaan tilojen kiertoviljelyskartta (v. 1924) o Situationsplan över Killinkorken Tehdasten OsakeYhtiö Fabriksåmråde (Birger Federley, ) o Oy P.G.Holm Ab:n asemapiirroksia Vuolle & Nauhala ("RS", ; kompletterad , , ) Nauhala, Autionaho & Päivölä (Roley Sandström, ) Metsärinne, Kanala, Vuorela, Metsäranta& Välimäki (Roley Sandström ) Maanomistustiedot 6 Ramboll Finland Oy

8 Ympäristöministeriön internetsivut mm. kuvaus Ähtärin reitin kulttuurimaisemista ja vesistöistä. Killinkosken kylätaajaman rakennetun ympäristön selvitus Arkinor Oy / Outi Palttala, Riikka Söyrinki ja Marjaana Lepänjuuri: Killinkosken Wanhan tehtaan ranta, Virrat Hoito- ja käyttösuunnitelma v ; Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla hanke. Raporttiluonnos TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen suunnittelun aloituskokous pidettiin Ennen kaavahankkeen vireilletuloa tehtiin alueen maanomistajille kirjallinen kysely, jolla kartoitettiin näkemyksiä alueen nykytilasta ja tavoitteista alueen kehittämiseksi. Asemakaavahanke tuli virallisesti vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella huhtikuussa Hanketta esiteltiin osallisille Killinkoskella pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kaavaan liittyvät perusselvitykset laadittiin kevään ja alkukesän 2009 aikana. Asemakaavan vireilletulosta, OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloista sekä yleisötilaisuuksista kuulutettiin Suomenselän Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Virtaintie 26 sekä kaupungin kotisivuilla Näiden virallisten tiedotuskanavien lisäksi hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotettiin Killinkosken kyläyhdistys ry:n kotisivulla Valmisteluvaiheessa ( ) pidettiin viranomaisneuvottelu. Hankkeen etenemistä ja luonnoksia esiteltiin kyläyhdistyksen edustajille myös epävirallisemmin kaavoitusprosessin kuluessa. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä Kaavaprosessi viivästyi huomattavasti Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntojen viivästymisestä johtuen. Saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella selostuksen rakennusperintöön ja muinaismuistoihin liittyvien kohtien kuvauksia tarkennettiin ja kaavakarttaan tehtiin muutamia vähäisiä teknisiä tarkistuksia joulukuussa Kaupunginhallituksen päätöksestä kaavaan tehtiin vielä tekniset tarkistukset, joilla hautausmaan ja uimarannan välisen osuuden kevyen liikenteen väylät poistettiin kaavasta ja Rajalankujan katualueen rajaa tarkistettiin. Virtain kaupunginvaltuusto käsitteli kaupunginhallituksen esitystä Killinkosken asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksymisestä. Valtuuston päätöksellä asia jäi pöydälle ja kaavaehdotus sovittiin käsiteltäväksi seminaarissa, jossa käsiteltäisiin myös rakennusjärjestysehdotusta. Valtuustoseminaarissa käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5. peruuttaa valtuustolle tekemänsä esityksen kaavaehdotuksen hyväksymisestä ja palauttaa kaavaehdotuksen ympäristölautakunnalle valmisteluun. Muutettu, päivätty kaavaehdotus ELY-keskuksen ennakkokommenteissaan edellyttämän vapaa-alueiden riittävyyden yleiskaavallisen tason tarkastelulla täydennettynä asetettiin uudelleen nähtäville ja lausunnoille ympäristölautakunnan päätöksellä Kaupunginhallituksen edellyttämänä teknisenä tarkistuksena ( ) tarkistettiin kaavaa vielä siten, että MU alue muutettiin M-alueeksi. Toisena teknisenä tarkistuksena ( ) lisättiin kaavaan KTY-kortteliin vanhan ja uuden rakennuksen välisen yhdyskäytävän rakentamisen mahdollistava merkintä. 7 Ramboll Finland Oy

9 2.2. Asemakaava Asemakaavalla säilytetään ja tärkeimmiltä osin suojellaan Killinkosken työväenasuntovaltaisen kylätaajaman vanha rakennuskanta ja täydennetään sitä taajaman mittakaava, rakeisuus, työväen- ja teollisuushistoriaan liittyvät ominaispiirteet ja arvokas kyläkuvallinen miljöö säilyttäen. Kaavassa huomioidaan myös alueelta löytyneet muinaismuistot. Erillispientaloille varattujen asuinkorttelien (AO) lisäksi alueelle osoitetaan korttelialueet rivija kerrostaloille (AR, AK), asuin-, liike- ja toimistorakennuksille mahdollisine julkisine toimintoineen (ALY), julkisille toiminnoille (kirkko YK, koulu ja päiväkoti YO, kulttuuritoiminta YY, YL), liike- ja toimitiloille (K, KTY), teollisuus- ja varastorakennuksille (TY), lomarakentamiselle (RA), hautausmaalle (EH), suojaviher-, puisto-, virkistys- ja uimaranta-alueille (EV, VL, VP, VV), venevalkamalle (LV), mastolle ja muille yhdyskuntahuoltoa palveleville toiminnoille (EMT, ET), maa- ja metsätalousalueille (M, MA, MU), muinaismuistoille (SM) sekä vesi- (W) ja katualueille. Alueen korttelien ja tonttien rajoja, tonteille kulkua sekä rakentamisen tehokkuutta tarkistetaan Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on valmis toteutettavaksi heti kun se on virallisesti vahvistettu. Kaava-alue on pääosin aiemmin rakentunutta ja nykytilannetta vastaavaksi päivitetty kaava siten pääosaltaan jo toteutunut. Toteutumattomilta osin kaavan toteutumisen ajankohta riippuu rakennuspaikkojen kysynnästä alueella. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on vesi- ja viheralueiden ympäröimä pienimittakaavainen kylätaajama. Kaavoitettava alue on lähes kokonaisuudessaan ennestään rakentunutta aluetta. Taajamassa on noin 300 taloutta. Pysyvän asutuksen lisäksi suunnittelualueella on jonkin verran lomaasutusta. Alueen rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä, pääpainon ollessa kuitenkin vanhemmassa rakennuskannassa. Alueen merkittävin työnantaja on Inka Oy, joka työllistää n. 85 henkilöä. Muita työllistäjiä ovat mm. julkinen sektori (koulu, päiväkoti, kirjasto, terveydenhoitaja- ja neuvolapalvelut), seurakunta (kirkko, hautausmaa), Suomen Lähikauppa Oy (Siwa), Osuuspankki sekä paikalliset yksityisyrittäjät. Alue rakentuu yhden pääkadun, kyläraittina toimivan Inkantien varaan ja ympärille. Koulua lukuun ottamatta alueella ovat palvelut ja pääosa työpaikoista sijaitsevat tämän pääkadun varrella. Inkantien varrella, etenkin eteläosassa on jonkin verran myös asumista. Suurin osa asuintonteista levittäytyy kuitenkin Inkantien molemmin puolin pienempien tonttikatujen varsille. 8 Ramboll Finland Oy

10 Kuva 4. Inkantien raittinäkymä Nauhatien risteyksestä etelään helmikuussa Kylän nykyisen toiminnallisen painopisteen muodostavat kaksi liikerakennusta sijaitsevat raitin puolivälin paikkeilla asumisen pääpainon jäädessä kuitenkin tämän pisteen eteläpuolelle Luonnonympäristö Maisemakuva Vuolteenjärvi ja Killinkoski rantoineen sekä näiden ympärillä avautuvat pellot ovat Killinkosken merkittävimmät maisematekijät. Nauhatehtaan toiminnot eivät ole tarvinneet näkymiä sen paremmin kuin yhteyksiä rantamaisemaan, mutta asukkaille maisemat ovat merkittävä arvo. Suunnittelualue kuuluu Ähtärin reitin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaalueeseen (MAO040050). Alueen laaksot ovat pienialaisia, mutta pääsääntöisesti rakentamattomina säilyneitä kylän viheraluerakenteen jäsentäjiä. Laaksojen tulisi edelleenkin toimia avoimina, näkymiä kokoavina viljely- tai vapaa-ajanalueina, perinteisinä maiseman hahmotustekijöinä sekä kulkuyhteyksien turvaajina. Niiden säilyminen avoimina viljelysalueilla vaatii jatkuvaa ihmisen panostusta. Ilman sitä ne metsittyvät aikaa myöden reheviksi lehdoiksi. Ravinteikkaat, lehtokasvillisuutta kasvavat metsät ja lehdot edelleen kuusettuvat täysin umpeen, joka ei ole pääsääntöinen tavoite luonnon eikä virkistyksen kannalta. Selänteet ovat voimakkaimmin rakentamisen piiriin otettuja maisemarakenteen osia. Loivapiirteisten kumpareiden rinteet soveltuvat hyvin rakentamiseen. Jäljellä olevat rakentamattomina säilyneet selänteet ovat arvokkaita virkistysalueita ja toimivat metsäisinä ja sulkevina suoja-alueina, myös metsätalouskäytössä. Mahdollisia metsähakkuita lukuun ottamatta alueella ei ole nähtävissä maiseman muutokseen johtavia tekijöitä tai kehitysnäkymiä. 9 Ramboll Finland Oy

11 Kuvat 5-6. Killinkosken rantamaisemia (Vuolteenjärvi, kevät 2009). 10 Ramboll Finland Oy

12 Kuvat 7-8. Killinkosken peltomaisemia (kevät 2009). 11 Ramboll Finland Oy

13 Kuva 9. Kuusikko sulkee näkymiä, mutta suojaa metsän asukkeja. ALLA: Maisema-analyysikartan (kuva 10) merkintöjen selitykset 12 Ramboll Finland Oy

14 Kuva 10. Maisema-analyysi (Merkintöjen selitykset edellisellä sivulla. Huom! rakennusten arvotus analyysivaiheessa vielä alustava, täydennetty kaavaan erillisen rakennusinventoinnin pohjalta.) 13 Ramboll Finland Oy

15 Kuva 11. Maastonmuodot ja korkeudet tarkastelualueella. Luonnonolot Pinnanmuodostus Alueen pinnanmuodostuksen pääpiirteet on esitetty kuvassa 11. Maasto on rakennetun taajaman osalla suhteellisen tasaista laskien kohti vesialueita. Inkantie laskee hieman Nauhatehtaan kohdalle nousten jälleen kohti pohjoista edetessä. Tarkastelualueen korkein kohta alueen pohjoisosassa varsinaisen kaava-alueen pohjoispuolella nousee +142 metriä merenpinnasta. Tarkastelualueen alin piste Kantatie 68:n varressa on tasolla +114 m merenpin- 14 Ramboll Finland Oy

16 nasta. Vuolteenjärven keskimääräinen pinnankorkeus on 130,6 ja Metterinjärven 107,5 metriä merenpinnasta. Järvien välillä on siis reilun 23 metrin korkeusero. Maaperä ja rakennettavuus Tarkastelualueen maaperä on pääosin moreenia, kirkon länsipuolella ja kantatien varressa on jonkin verran myös maanpintaan asti nousevaa kalliota. Alueen pohjoisosan peltoalueet ovat hiesua ja osin hiesumoreenia. Kuva 12. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta-aineistosta Killinkosken kohdalta. Vaaleanpunervalla värisävyllä ja kirjaimilla Mr merkatuilla alueilla maaperä on moreenia. Tummemman vaaleanpunaisilla alueilla (Ka) maaperä on kalliota, vaaleansinisillä (Hs, Hs/Mr) hiesua tai hiesun ja moreenin sekoitusta. Luontotyyppikartoituksen (suullinen tieto, Petri Hertteli, Ramboll Oy, 2009) perusteella nauhatehtaan länsi- ja lounaispuolinen metsäinen laakso näyttäisi maaperäkartasta (kuva 12) poiketen olevan ainakin osin maaperältään moreenia hienojakoisempaa ja hikevämpää maaainesta. Havaintoa ei kuitenkaan ole kaavoituksen yhteydessä tarkistettu maaperän kairauksin. 15 Ramboll Finland Oy

17 Edellä mainittuja hienompiaineksisia pelto- ja metsäalueita lukuun ottamatta alueen rakennettavuus on hyvä. Kasvillisuus Killinkoski sijoittuu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaalisen Järvi-Suomen alueen sekä keskiboreaalisen Pohjanmaan alueen rajavyöhykkeelle (kasvitieteellisen aluejaon alueet 2b ja 3a). Metsäkasvillisuusaluejaossa eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä vallitsevat yleisesti tuoreet kankaat. Suunnittelualueen kasviston luonteeseen vaikuttaa maaperän lisäksi paikoin myös pienilmasto. Alueen lajisto on perinteisten maankäyttömuotojen seurauksena välillä rikastunut suhteessa alkuperäisten luontotyyppien lajistoon, mutta perinteisen maankäytön lakattua taantunut jälleen. Ranta- ja vesikasvillisuutta esiintyy järvien, purojen sekä ojien ympäristössä. Vesikasvillisuudessa ovat yleisiä mm. järviruoko, kurjenjalka ja ulpukka sekä sarat. Puro- ja jokivartta reunustaa vaihtelevan levyinen rehevä kausikostea vyöhyke, joka on leveimmillään mutkaisilla osuuksilla. Leveimpiin uomiin on syntynyt pienialaisia luhtia tai reheviä tulvalehtoja. Rantavyöhyke on lehtipuu- ja pensasvaltaista. Aluskasvillisuus koostuu runsaasta ruoho- ja heinälajistosta. Suunnittelualueelta tavataan tuoretta kangasta ja lehtomaisia metsätyyppejä, joissa mänty tai kuusi esiintyy valtapuuna, mutta myös kuivahkoja puolukkatyypin männiköitä. Hoitamattomammat metsäkuviot ovat sekapuustoisia ja kuusivaltaisia. Metsät ovat pääsääntöisesti varttuvia taimikoita tai varttuneita kasvatusmetsiköitä. Tavanomaisen puulajiston lisäksi metsäalueita rikastuttavat siperianlehtikuuset, siperianpihdat ja sembramännyt. Kenttäkerros koostuu runsaasta varvustosta. Runsaimmin esiintyy mustikkaa, puolukkaa, ruohoista oravanmarjaa, käenkaalia ja metsäimarretta. Kuva 13. Valkovuokon ilmentävä keväinen puronvarsilehto. Lehdot ovat kuusta kasvavia käenkaali-oravanmarja-tyypin variaatioita tai entisille laidunmaille syntyneitä reheviä haavikoita. Ravinteisimmilla paikoilla pohjakerroksessa kasvaa 16 Ramboll Finland Oy

18 oravanmarjan ja käenkaalin lisäksi mm. karhunputkea, lehtovirmajuurta, sudenmarjaa, ojakellukkaa, hiirenporrasta sekä valko-, sini- ja keltavuokkoa. Pensaskerros on rehevimpiä kankaita lukuun ottamatta vaatimaton, koostuen pääasiassa puuston taimistosta. Lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa pensaisto koostuu pääasiassa nuoresta lehtipuustosta, etenkin tuomesta, mutta myös vadelmasta. Seassa kasvaa mm. punaherukkaa. Eläimistö Linnustollisesti arvokkaiden kohteiden arvottaminen perustuu alueen liito-orava- ja maastotarkasteluiden yhteydessä suoritettuun katselmukseen Linnustoa tarkasteltiin harvalukuisiin ja uhanalaisiin lajeihin painottuen. Palokärkeä ja tiltalttia lukuun ottamatta alueella ei havaittu merkittävää lintulajistoa. Palokärki on lintudirektiivin liitteen I laji ja tiltaltti luokiteltu kansallisesti uhanalaiseksi (VU). Linnustolle arvokkaimpia alueita ovat edellä kasvillisuudenkin kannalta merkittävimpinä mainitut rehevät lehtoalueet, joki- ja purovarret sekä rantametsät. Alueella esiintyy muutoin kulttuurivaikutteisille metsä- ja maatalousalueille tyypillistä eläinlajistoa. Liito-oravasta ja saukosta on kerrottu jäljempänä kohdan Uhanalaiset eläimet yhteydessä. Luonnon muistomerkit ja maiseman historialliset ominaispiirteet Kuva 14. Suunnittelualueella Killinkoskentien varressa sijaitsee luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu suuri kuusi. Peltomaisema on rakenteellisesti muuttunut ojien ja pientareiden kadotessa, mutta pellot sijaitsevat niillä historiallisilla paikoillaan, joilla maaperä on viljeltäväksi soveltunut. 17 Ramboll Finland Oy

19 Metsätalous muuttaa alueiden ilmettä ihmisiän aikana merkittävästi. Metsätalouden aiheuttamilla muutoksilla on merkitystä myös alueiden sosiaaliseen käyttöön. Killinkoskella taajaman säilyminen vehreänä ja metsäisenä on aikojen saatossa pehmentänyt maankäytön muutoksissa aiheutuvia seurauksia. Alueelta inventoidut arvokkaat luonto- ja maisemakohteet ilmentävät osaltaan alueen historiaa. Maiseman kannalta merkittävimpien alueiden käyttötarkoitusten pysyvyys ja niitä ylläpitävä hoito, etenkin peltoalueiden aktiivinen käyttö, edesauttaa maiseman ominaispiirteiden säilymistä. Pienilmasto Entisen kehruutehtaan länsipuolinen metsäalue on pääasiassa järeää ja varjoista kuusikkoa, osittain entisille pelloille syntynyttä rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Maanpinta laskee Inkantieltä Killinkoskentielle noin 10 metriä 200 metrin matkalta. Puron sekä kehruutehtaan vanhan voimalaitoskanavan uurtamat uomat tekevät rinteen pienilmastosta vaihtelevan ja kasvillisuudesta rehevän etenkin notkelmissa ja valoisimmissa metsänosissa. Vesistöt ja vesitalous Killinkosken taajama rajoittuu idässä Vuolteenjärveen, josta Killinkoski laskee etelään ja Saukko-oja haarautuu kaakkoon. Alueen länsipuolella sijaitsee alueen toinen järvi, Metterinjärvi. Järvien välille vanhan Nauhatehtaan eteläpuolelle ja nykyisen uimarannan pohjoispuolelle on kaivettu tunneli alkujaan massatehtaan ja sittemmin sähköenergiatuotannon vesivoimatarpeisiin. Laajemmin tarkastellen alue kuuluu Ähtärin vesistöön, jonka ytimenä ovat Perännejärvi sekä sitä pienemmät Vähä-Peränne ja Pusaanjärvi, joiden vedet laskevat Pakarinjokea pitkin Vehkajärveen ja siitä edelleen Killinkosken kautta Metterinjärveen. Vedet päätyvät Kokemäenjoen vesistöön. Aikaisemin Ähtärin vesistö laski suoraan Pohjanlahteen, mutta maan kohoaminen mutti laskusuuntaa lukujen välisenä aikana. Vesistöalueen suot on suurimmaksi osin ojitettu, millä luonnollisesti on oma vaikutuksensa alueen vesitalouteen. Asemakaavatason tarkastelussa alueen vesitalouden kannalta merkittävässä asemassa ovat maan pinnalla virtaavat hulevedet, jotka huuhtovat mukaansa katu- ja piha-alueiden epäpuhtaudet. Hulevedet kerääntyvät maaston painanne- ja laaksoalueille ja rakennetun ympäristön ojiin, joita pitkin ne virtaavat edelleen ympäröiviin vesistöihin niiltä osin kuin maaperä ei kykene niitä imemään. Hulevesien maaperään imeytymisen mahdollistamiseksi myös rakennettuun ympäristöön tulee jättää riittävässä määrin pinnoittamattomia maa-alueita. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Luonnonympäristön erityispiirteet Suunnittelualueen luonnonympäristön maastotarkasteluissa keskityttiin lähinnä kartta- ja Ilmakuvatarkastelun kohteilla sijaitseviin luonnonsuojelulain 29, 46, 47 ja 49, Vesilain 15a, 17a, Metsälain 10, Maankäyttö- ja rakennuslain 1, 24 28, 43.2 sekä muutoin luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien esiintymien, kuten Metso-ohjelman tai metsäsertifioinnin inventointeihin. Lisäksi huomioitiin Muinaismuistolain 2, Ulkoilulain 10 mukaiset kohteet. Arvokkaimpien luontokohteiden sijainti kartalla ilmenee kuvasta Ramboll Finland Oy

20 Kuva 15. Tarkastelualueen pintavedet korkeuskäyräkartalla. Ruskea rasteri osoittaa vedenjakajina toimivat lakialueet, sininen rasteri laaksoalueet, joita kohti maanpinnan hulevedet luonnollisesti valuvat ja sinisin ohuemmin viivoin on osoitettu alueelle, lähinnä katujen varsille rakennetut ojat, jotka käytännössä keräävät rakennetun alueen hulevedet siltä osin, kun ne eivät pääse imeytymään maahan. Osin pohjakartan alalta ulos rajautuvat Vuolteenjärvi ja Metterinjärvi näkyvät kuvassa tummansinisinä. 19 Ramboll Finland Oy

21 Suunnittelualueen arvokkaimpia luontokohteita ovat vanhimmat, vuosikymmeniä hakkuitta säilyneet luonnonmukaiset tai lähes luonnonmukaiset metsäalueet nauhatehtaan länsipuolella ja kirkon lounaispuolella. Mainitut kohteet eivät kuulu metsälain tai luonnonsuojelulain luontotyyppeihin, mutta ovat mm. Metso-ohjelman, sertifiointikriteerien ja yleisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ja säilytettäviä kohteita. Nauhatehtaan länsipuolisessa metsässä mutkitteleva puro on paikoin luonnontilainen. Metsikön eteläosassa voimalaitostunnelin eteläpuolella sekä Ollinkujan molemmin puolin esiintyy kulttuurivaikutteista rehevää lehtoa, jossa kasvaa alueellisesti uhanalaisia kasveja. Soininjoki Killinkoskella vaikuttaa perkaamattomalta ja luonnonmukaiselta. Puroympäristö on metsälain 10 elinympäristö ja luonnontilaisilta osiltaan myös vesilain 17a arvokas kohde. Pylkkäänkylän ympäristössä esiintyy monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienialaisia kohteita, kuten koulun eteläpuolinen lehtomainen puistometsä ja pohjoispuolisen ojan varren koivikko. Urheilukentän itäpuolella on monimuotoista sekametsää sekä Käpyläntien varressa vanhoja petäjiä. Keskustan ja uimarannan välinen entinen laidun on maisemallisesti merkittävää koivikkoa. Em. kohteilla on lähinnä maisemaekologista merkitystä ja toimivat lisäksi mm. ekologisina askelkivinä eliölajeille suunnittelualueella. Uhanalaiset kasvit Alueellisesti uhanalaista (RT) lajeista maastotarkasteluissa havaittiin nauhatehtaan lounaispuolisella metsäalueella sinivuokkoa (Hepatica nobilis) ja keltavuokkoa (Anemone ranunculoides). Kaikki vuokot viihtyvät savipitoisessa rehevässä maassa. Lehtomaisissa metsissä alueella kasvoi yleisesti myös valkovuokkoa, joka ei ole uhanalainen laji. Kuva 16. Rehevimmät lehtokohteet tarjoavat keväistä vuokkoloistoa. 20 Ramboll Finland Oy

22 Kuva 17. Liito-oravan papanoita kaarnalla ja karikkeella. Uhanalaiset eläimet Uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi luokitelluista eläimistä alueella esiintyvät liito-orava ja saukko. Liito-orava kuuluu EY:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on suojeltu luonnonsuojelulain 46 ja 49 nojalla. Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kyseiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin (1) artiklasta. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liitooravan pahin uhka on metsätalouden aiheuttama metsien ikärakenteen muutokset, kuten vanhojen metsien, kookkaiden pesä- ja ruokailupuiden, kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alku- ja päätevaiheiden väheneminen. Suunnittelualueella esiintyvä liito-oravakanta on elinvoimainen ja liikkuu Soininjokivarren kuusikoissa Vuolteenjärven rantametsiä pitkin nauhatehtaan luoteispuoliseen haavikkoon. Nauhatehtaan ja puhdistamon välinen kuusikko- ja lehtoalue (noin 6 ha) on lajin lisääntymisympäristö. Lajin kannalta merkittäviä ruokailu- ja levähdysalueita ovat Killinkoskea reunustavat kuusikot sekä edellä mainittu nauhatehtaan luoteispuolinen kulttuurivaikutteinen haavikko. Papanahavaintoja kertyi jokivarresta seitsemästä paikasta. Killinkoskentien (kantatien) länsipuoleisia alueita ei tutkittu. Saukko lukeutuu niin ikään luontodirektiivin IV-liitteen EU:n tärkeinä pitämiin eläin- ja kasvilajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Saukkoa koskevat samat säädökset kuin liitooravaakin. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa saukko on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). 21 Ramboll Finland Oy

23 Kuva 18. Killinkosken luontokohteet. 22 Ramboll Finland Oy

24 Vesielämään erikoistuneelle saukolle virtaavat vedet ovat tärkeitä ja etenkin talvisin vain virtavesistä löytyy sulapaikkoja tai jäänalaisia tunneleita, joissa saalistus on mahdollista. Lajin uhanalaistumisen suurimpina syinä pidetään ympäristömyrkkyjä, vesistöjen rehevöitymistä, kalanpyydyksiin menehtymistä sekä vesistörakentamista. Vesistöjen säännöstely, uittoperkaukset ja ruoppaukset ovat tuhonneet lukuisia saukkovesiä. Saukko käyttää todennäköisesti vähintäänkin kulkureittinään koko suunnittelualueen jokivartta. Saukosta ei ole havaintoja maastokäynneiltä Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Killinkosken taajaman asukasluku on nykyisin noin 300 henkeä. ( ). Kultaajoistaan 50-luvulta asukasmäärä on laskenut reilusti samalla kun monet alueen asuintaloista ovat siirtyneet kesäasuntokäyttöön. Pysyvä väestö ikääntyy. Lapsiperheitä suunnittelualueella asuu vähän, lapset kylän kouluun ja päiväkotiin tulevat suurelta osin suunnittelualueen ulkopuolelta. Yhdyskuntarakenne Alueen rakennuskanta on vähäisiä teollisuusrakennuksia, koulua ja muutamaa uudempaa kerrostaloa lukuun ottamatta mittakaavaltaan ja ilmeeltään yhtenäinen ja muodostaa nauhamaisen taajaman kyläraittina toimivan Inkantien varteen. Taajamarakenne hajoaa hieman Kantatie 68:n erottaessa osan aiemmin taajamaan tiiviimmin kuuluneesta alueesta länsipuolelleen. Myös koulun sijainti hieman loitolla taajaman keskustasta, joskaan ei etäisyyksissä mitattuna kaukana, hajottaa osaltaan taajaman tiiveyttä ja huonontaa sen liikenteellistä taloudellisuutta. Samalla sijainti vaikeuttaa mahdollisuuksia käyttää koulun tiloja monipuolisesti kylän yhteisiin tapahtumiin ja kokoontumiseen. Toisaalta koulu kuitenkin tuo tiettyä painoarvoa kylän pohjoiselle puolelle, mikä tekee sijainnista muutoin pääpainoltaan nauhatehtaan eteläpuolelle sijoittuvan taajaman kannalta myös positiivisen asian. Alueen mittakaavaa ja rakeisuutta hahmottaa kuva 19 seuraavalla sivulla. 23 Ramboll Finland Oy

25 Kuva 19. Rakeisuus. Teollisuusrakennukset erottuvat muusta rakennuskannasta huomattavasti suurempina rakennusmassoina. Punainen viiva osoittaa kaava-alueen rajauksen. 24 Ramboll Finland Oy

26 Asuminen Alueen asuminen on pientalovaltaista. Asuinkerrostaloja on kaava-alueella vain kolme kappaletta, joista korkeimmat kolmikerroksisia ja matalin vain kaksikerroksinen. Kuva 20. Näkymää Killinpolun ja Ollinkujan risteyksestä etelään hallitsee yksi Killinkosken harvoista kerrostaloista. Palvelut Julkisia palveluja Killinkoskella ovat ala-asteen koulu, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto (myös neuvolapalvelut) tiettyinä päivinä. Koululla sijainnut kirjasto lakkautettiin 2008, nyt alueella käy kirjastoauto. Kaupalliset palvelut ovat vähäiset: pieni päivittäistavaramyymälä (Siwa), jonka yhteydessä on asiamiesposti ja Inka Oy:n tehtaanmyymälä (Killinkosken Tehdasmyymälä Nauhala Oy). Työväentalolla toimiva krouvi on avoinna perjantaisin ja viikonloppuisin, jäätelöauto pysähtyy kylällä kerran kahdessa viikossa. Muita palveluja ovat pankkipalvelut (Osuuspankin konttori) ja parturi-kampaamo. Vanhan Nauhatehtaan tiloissa toimivat Nauhamuseo, kyläkirpputori, kirjakirpputori ja kahvila ovat auki vain kesäisin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueen suurin työllistäjä on Inka Oy, joka työllistää noin 85 henkeä. Muita työllistäjiä ovat alueella toimivat muut yritykset ja yksityisyrittäjät (mm. Rakli Oy, Tmi Lindavision) ja edellä mainittu palvelusektori. Virkistys Luonto, latuverkosto ja valaistu ulkoilureitti tarjoavat alueella hyvät ulkoilumahdollisuudet. Aivan kylän keskustassa sijaitsee uimaranta. Koululla on sisäliikuntatila. Muuta harrastus- ja virkistystoimintaa tarjoavat mm. työväenopisto ja alueella toimivat yhdistykset. Liikenne Alueen liikenne perustuu lähinnä yksityisautojen ja kävelyn varaan. Killinkoskelta on bussiyhteydet Virroille ja Ähtäriin. Alueen katuverkon hierarkia ja kevyen liikenteen yhteydet ilmenevät kuvasta Ramboll Finland Oy

27 Kuva 21. Katuhierarkia. 26 Ramboll Finland Oy

28 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Taajaman rakennuskanta on inventoitu talvella Yksittäisten rakennusten ja rakennusryhmien tarkemmat kuvaukset ja arvotukset löytyvät erillisestä inventointiraportista (Killinkosken kylätaajaman rakennetun ympäristön selvitys, Arkinor Oy 2009). Kuva 22. Talvinen raittimiljöö. Inkantien varren rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuoliskolta. Kaavoitettava alue on pääosaltaan ennestään rakennettua kylätaajama-aluetta, jossa edelleen on nähtävissä kylän kaksivaiheinen historia toisaalta keskiajallle juurensa ulottavana maatalousalueena, toisaalta 1900-luvun alkupuolen teollisuuden ympärille rakentuneena työläistaajamana. Vaikka alueen asuinrakentamisen tyylit ja asuntokootkin vaihtelevat melkoisesti, Inkantien raitin varteen muodostuva kylä muodostaa kaupunkikuvalliselta ilmeeltään kuitenkin melko yhtenäisen ja arvokkaan miljöökokonaisuuden, jota pitävät koossa mm. rakennusten varsin pitkälle yhtenevä rakennusmateriaali (puu) ja mittakaava. Alueen merkittävimmät yksittäiset rakennukset ovat arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema 1928 valmistunut puukirkko sekä vaiheittain vuosien 1908 ja 1952 välillä rakennettu nykyisin Vanhan Nauhatehtaan nimellä tunnettu tehdasrakennus, jonka luvuilla rakennetut osat on suunnitellut Josef Stenbäck ja 1950-luvun laajennukset arkkitehti Kurt Simberg. Killinkoseken vanha Nauhatehdas on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi myös Museoviraston ja Ympäristöministeriön laatimassa julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993). Taajaman ja suunnittelualueen eteläisimmän osan rakennettu ympäristö on luvuilla rakennettua tyypillistä jälleenrakennuskauden pientaloaluetta. Vanhempien, vuosisadan alun työväenasuintalojen muodostama raittimiljöö sijoittuu taajaman pääkadun, Inkantien, varteen kirkon ja Työväentalon väliselle osuudelle. Kylätaajaman rakennettu ympäristö on korostuneen erillispientalovaltainen: kerros- ja rivitaloja ei alueella ole kuin muutama Killinpolun ympäristössä. 27 Ramboll Finland Oy

29 Rakennetun ympäristön visuaalisen kyläkeskuksen, solmukohdan, muodostavat Inkantien puolivälin paikkeilla loivassa mutkassa sijaitsevat Killinkosken työväentalo ja sen vieressä ja vastapäätä sijaitsevat entiset liikekiinteistöt. Toiminnallisesti kyläkeskus on kuitenkin siirtynyt taajaman ainoan myymälän (Siwa) ja sen viereisen Osuuspankkikiinteistön (pankin lisäksi terveydenhoitajan vastaanottopiste) noin 100 m pohjoisemmas. Kuva 23. Tarkastelualueen viemäriverkosto. 28 Ramboll Finland Oy

30 Kaupalta pohjoiseen Inkantien tilallinen raittimaisuus hajoaa. Raitin itäpuolta hallitsevat koko taajaman identiteetin kulmakivet, Vanha Nauhatehdas (+pihapiirin pienet rakennukset ja Inkantien vastapuolella sijaitseva entinen tehtaanjohtajan asunto Ollela, sekin Josef Stenbäckin suunnittelema) ja nykyisen Inka Oy:n suuri tehdashalli. Vuolteenmäen, Mäntylänkujan ja Ollinkujan rakennukset muodostavat omat erilliset kokonaisuutensa varsinaisen raittimiljöön ulkopuolelle. Suunnittelualueen pohjoisosassa muuhun taajamarakenteeseen vain löyhästi liittyen sijaitsevat Killinkosken koulu, alueen vähäistä herrasmaisempaa rakentamista edustava ns. Miljoonapytinki (1920-l, suunnittelija mahdollisesti Birger Federley) ja muutama muu asuinrakennus sekä varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Pylkkään tila. Tekninen huolto Killinkosken taajama kuuluu kunnallisteknisen huollon piiriin. Alueen sähköverkosto on kattava, mutta esim. viemäriverkosto ei ulotu alueen kaikkiin rakennuksiin (vrt. kuva 23). Paikallisesta vedenpuhdistamosta ollaan luopumassa, siirtoviemäri Virroille on parhaillaan rakenteilla ja valmistunee vuonna Osalla kiinteistöistä on oma kaivo. Alueen katujen kunnossapidosta ja vuodenaikahuollosta vastaa Virtain kaupunki. Taajamassa ei ole kiinteistökohtaista jätteiden keräystä, vaan niin asukkaat kuin loma-asukkaatkin tuovat jätteensä Uimarannan tuntumassa sijaitsevaan jätepisteeseen, jonka tyhjennyksestä ja ylläpidosta vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Kaavaa varten tehdyn maanomistajakyselyn vastauksista useissa toivottiin jätteidenkeräyspisteen siirtämistä tai siistimistä edustavammaksi. Uimarannan välittömässä läheisyydessä Vuolteenjärven rannalla sijaitsee matkapuhelinoperaattorin masto tukiasemineen. Erityistoiminnot Uimarannan vieressä sijaitsee yksittäinen puhelinmasto tukiasemineen. Suunnittelualueen poikki samoilta kohdin kulkee sähkölinja. Ympäristöhäiriöt Kantatien liikenteen aiheuttamaa melua lukuun ottamatta alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Alueen nykyisen tai aiemman teollisuuden aiheuttamaa mahdollista maaperän saastumista ei ole kaavoituksen yhteydessä erikseen tutkittu. Muilta osin alueella nykyisin sijaitseva teollinen tuotantotoiminta on luonteeltaan ympäristöhäiriöitä (melu, tärinä, haju, pöly) aiheuttamatonta. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on pienehkö ja sosiaaliselta rakenteeltaan homogeeninen. Osa alueen vakituisista asunnoista on ajan kuluessa siirtynyt loma-asumiskäyttöön. Vakituiset ja lomaasunnot sijoittuvat alueelle lomittain, alueelle ei ole muodostunut laajempia erillisiä lomaasuntojen alueita. Kerros- ja rivitalorakentamisen vähyydestä huolimatta suunnittelualueella ei ole havaittavissa varsinaista alueiden erilaistumista myöskään asumismuotojen suhteen. Alueen koettu turvallisuus on hyvä. Maanomistajakyselyn vastauksista välittyi sekä asukkaiden että loma-asukkaiden kotiseuturakkaus, sitoutuminen paikalliseen yhteisöön ja henkeen, jota Killinkosken kyläyhdistyksen ilmeinen toiminta-aktiivisuus osaltaan vahvistanee. Eri väestöryhmien (vanhukset, lapset, nuoret, toimintarajoitteiset, maahanmuuttajat, työssäkäyvät, työttömät tms.) tarpeita ei ole nykyisessä ympäristössä pyritty ainakaan silmiinpistä- 29 Ramboll Finland Oy

31 västi erikseen huomioimaan. Sekä ikääntyvän (esteetön asuminen, ikäihmisten palvelut) että alakouluikäisen väestön huomioimisesta (skeittiramppi tai muuta varhaisnuorison kokoontumiseen soveltuva toimintapaikka kaupan lähistölle) esitettiin maanomistajakyselyn vastuksissa toiveita. Kuva 24. Maanomistus. Sinipunaisella sävyllä väritetyt maa-alueet ovat Virtain kaupungin omistuksessa, Hautausmaan ja tilan, jolla kirkkorakennus sijaitsee, omistaa Virtain seurakunta. Muut maa-alueet ovat yritysten tai yksityishenkilöiden omistuksessa. 30 Ramboll Finland Oy

32 Maanomistus Alueen suurimmat maanomistajat ovat Virtain kaupunki ja Finsilva Oy. Suurimmalta osin alue on yksityisessä omistuksessa. Virtain kaupungin kaava-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä omistamat maa-alueet on osoitettu oheisessa karttakuvassa (kuva 24) Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntahallitus päätti , että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihekaavoitus ja jatketaan sen pohjaksi mm. seuraavia asiakokonaisuuksia koskevaa selvitystyötä: ampumaradat, moottorikelkkareitit, keskusjätevedenpuhdistamo, vesi- ja jätevesihuollon sekä jätehuollon pitkän aikavälin tarpeisiin liittyvät tekijät, kiviaineshuollon ja energiahuollon aluevaraukset, tulvariskialueet sekä liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät erityiskysymykset. Kuva 25. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (vahvistettu ) Killinkosken kohdalta. Asemakaavoituksen kohteena oleva alue käsittää lähes koko taajamamerkinnällä (ruskea väri ja kirjainmerkintä A) osoitetun alueen. 31 Ramboll Finland Oy

33 Käynnissä ovat parhaillaan seuraavat vaihemaakuntakaavat: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto), luonnosvaiheessa (luonnos , ei merkintöjä Killinkosken alueella) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka), esivalmisteluvaiheessa Kolmannen vaihekaavan (Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (keskusjätevedenpuhdistamo)) laadinta on maakuntahallituksen päätöksellä ( ) keskeytetty kunnes hankkeen toteutumisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja sijoituspaikka ovat varmistuneet. Maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue on asumisen ja muiden taajamatoimintojen aluetta (A). Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alueen sisällä on vielä erikseen merkitty paikalliskeskus (ympyröity pieni a-kirjain). Pääosa suunnittelualueesta on myös valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (MAv023) Yleiskaava Alueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa. Aiemmin aluetta koskien laaditut yleiskaavalliset tarkastelut (yleiskaavatason luonnoksia) otetaan huomioon tarpeen mukaan Asemakaava Alueelle aiemmin laadittu asemakaava (Killinkoski, Rakennuskaava 1:2000 osalle Toisveden kylää Virtain kunnassa, , Hämeen lääninhallitus ) on vanhentunut. Ote voimassa olevasta kaavasta on selostuksen liitteenä (liite 3, Muutettava kaava) Pohjakartta ja kiinteistöjako Asemakaavan pohjakarttana käytetään Virtain kaupungin digitaalista asemakaavan pohjakarttaa (laadittu tämän asemakaavatyön pohjaksi) Selvitykset ja inventoinnit Rakennuskannan inventointi Killinkosken kylätaajaman rakennuskannan inventointityö suoritettiin alkuvuodesta 2009 (Arkinor Oy / Outi Palttala, 2009) Killinkosken kyläyhdistys ry:n toimeksiannosta tulevaa asemakaavan uudistustyötä silmälläpitäen. Inventointiraportissa todetaan alueen rakennuskannan kokonaisuutena edustavan moniarvoista ja -ilmeistä maaseudulle kasvanutta teollisuusyhdyskuntaa. 32 Ramboll Finland Oy

34 Arvotusperusteet Inventoinnissa rakennuksia on tarkasteltu ja arvotettu seuraavin perustein: 1. Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset ja rakennusperinteiset arvot - rakennustaiteellinen arvokkuus/merkitys - puhdaspiirteisyys - arkkitehtonisen tyylin edustaminen Rakennustaiteellisesti arvokkaiksi rakennuksiksi inventoinnissa luokitellaan Josef Stenbäckin suunnittelemat kirkko, teollisuusrakennukset ja asuinrakennukset sekä alunperin Enqvist Oy:n edustustilaksi rakennettu ns. Miljoonapytinki, joka mahdollisesti on Federleyn suunnittelema. Killinkosken taajaman työväen asuinrakennuksissa on piirteitä perinteisestä talonpoikaisrakentamisesta ja 1920-luvun klassismista. Rakennusteknisesti arvokkaaksi (rakennukset, joissa on käytetty teknisesti mielenkiintoisia, aikanaan uusia tai uniikkeja ratkaisuja) luokitellaan osa vanhan nauhatehtaan rakennusosista, joissa käytetyistä rakenteista mainitaan inventoinnissa mm. pystyhirsiseinät, lasirakenteiset kattolyhdyt sekä varhaiset betonirakennustekniikan sovellukset, mm. savupiipun liukuvalu. Rakennusperinteisiä arvoja (oman aikakautensa edustavuus) katsotaan olevan oman ryhmänsä muodostavilla Vuolteenmäen rakennuksilla, pienillä 1900-luvun alun työväenasuinrakennuksilla ja kookkaammilla 1920-luvun asuinrakennuksilla sekä useamman perheen hellahuoneasuinrakennuksilla, joita tosin on säilynyt hyvin vähän. 2. Ympäristöarvot - maisemallinen tai kaupunkikuvallinen merkittävyys - kuuluminen osana laajempaan ympäristökokonaisuuteen - rakennuksen näkyminen ympäristöön / oman maisemallisen kokonaisuuden muodostaminen Ympäristöarvoiltaan merkittävinä on inventoinnissa painotettu Inkantien eri osien näkymäalueita. 3. Historialliset arvot - asutushistoria - teollisuushistoria - kauppa- ja liikennehistoria - sivistyshistoria - aatehistoria - henkilöhistoria - sosiaalihistoria Killinkosken asutusvaiheet koostuvat agraariyhteiskunnan vaiheesta ( luvut, sen jälkeen teollisen ajan rinnalla), työväen ja tehtaiden johtajien asutuksen ajasta ja uuden rakentamisen vaiheesta (asuinkerrostalot, uudet pientalot). Holmin nauhatehdas oli ensimmäinen nauhatehdas Suomessa. Enqvistin massatehdas tuotti luvuilla viidenneksen koko Suomen puuhiokkeesta. Historiallisesti merkittäviä ovat myös tehtaiden vesivoimaa hyödyntävät tekniset ratkaisut ja kummankin tehtaan patruunavaiheen aikainen toiminta alueen kehittämiseksi. 33 Ramboll Finland Oy

35 Sosiaalihistoriallisesti arvokkaita ovat työväen ja toisaalta tehtaan johdon ja keskijohdon sekä papin ja lääkärin tapaisten pienen taajaman tyypillisten toimijoiden asuinkulttuuriin liittyvät rakennukset ja ympäristöt, joihin kuuluvat rakennusten lisäksi pihapiirit kokonaisuutena, pihakasvit sekä asuinrakennusten sisätilaratkaisut ja yksityiskohdat. Joillakin yksittäisillä rakennuksilla on lisäksi merkitystä sivistyshistorian (koulu), aatehistorian (työväentalo) ja henkilöhistorian (Edith ja Carl Neun toiminta alueella) näkökulmista. Arvojen ominaisuuksia on inventoinnissa tarkasteltu mm. edustavuuden, tyypillisyyden, harvinaisuuden, säilyneisyyden, yhtenäisyyden ja kerroksellisuuden näkökulmista. Arvoluokitus Rakennusinventoinnissa rakennukset, rakennusryhmät ja/tai aluekokonaisuudet luokitellaan neljään arvoluokkaan: I, II, III ja paikallista merkittävyyttä. Arvoluokka I Inventoinnin ohjeen mukaan arvoluokan I alueet tulee säilyttää ja rakennusten kunnosta huolehtia rakennusperinnön hoidon menetelmin. Uudisrakentamista I-arvoluokan alueille tulee välttää. Elinkeinoon tarvittavan ja siihen liittyvän uudisrakentaminen voidaan kuitenkin sallia, mikäli se toteutetaan vanhan rakennuskannan ja maisemarakenteen ehdoilla. Arvoluokkaan on arvotetut kohteet ja niiden vaalittavat ominaispiirteet ovat - Miljoonapytinki (Annola, ); o arvot / ominaispiirteet: teollisuushistoria / edustustila, arkkitehtuurin historia (vahvistamattoman tiedon mukaan Federleyn suunnittelema), edustavuus, arkkitehtoninen tyyli, rakennusperinne, miljöökokonaisuus; o suojelutavoite koskee erityisesti seuraavia piirteitä: kaakeliuunit, väliovet ja muu alkuperäisenä säilynyt kiinteä sisustus, sisätilojen tilajärjestelyt, alkuperäisenä säilynyt ulkoasu mukaan lukien kattomuoto (aumattu mansardi, jossa räystäällä loivemmat viisteet) kattolyhtyineen, ikkuna-aukotus ja ruutujako, julkisivumateriaali (pystyrimalauta), katemateriaali (betonitiili) ja eklektisen klassismin tyylisuuntaa edustavat rakennus- ja rakenneosat ja koristeet detaljeineen (avokuisti, terassin pyöreät pilarit, kattolyhtyjen yläkoristeiden kaaret jne.). Vanhoja rakennusosia ei tulisi tarpeettomasti uusia. - Vuolteenmäen ( ) rakennukset; o arvot / ominaispiirteet: agraarihistoria, teollisuushistoria / työväen asuminen, rakennusperinne, miljöökokonaisuus; rakennukset kuuluvat Killinkosken vanhimpiin. Vuolteenmäen talousrakennukset eivät nykyisin sijaitse alkuperäisillä paikoillaan, eikä niiden alkuperäisiä käyttötarkoituksia tunneta tarkemmin. o suojelutavoite koskee erityisesti seuraavia piirteitä: rakennukset kaikkineen (ikä, paikallis-, agraari-, teollisuushistoria ja työväen asuinhistoria), rakennusten sijoittuminen tontilla sekä suhteessa pohjoispuolella sijaitseviin naapuritontin rakennuksiin ja rakennusryhmän siten luoma pihapiirin miljöökokonaisuus, julkisivumateriaalit (hirsi, pystyrimalauta), katemateriaali (betonitiili), kattomuoto (harja), julkisivuväritys (punamulta), ikkunajako, ikkunoiden ruutujako ja kehyskoristeet, avokuistit - Killilän ( ) rakennukset edellisen pihapiirin jatkeena; o arvot / ominaispiirteet: kuten edellä (Vuolteenmäki) o suojelutavoitteet: kuten edellä (Vuolteenmäki) - Vanha nauhatehdas ( ); o arvot / ominaispiirteet: valtakunnallisesti arvokas teollisuusympäristö, maaseudulle syntynyt teollisuusmiljöö ja hyvin säilynyt, kerrostunut teollisuusarkkitehtuuri, teollisuushistoria, arkkitehtuurin historia (arkkitehti Josef Stänbeck), arkkitehtoninen kokonaisuus, inventoinnissa tarkemmin luetellut rakennustekniset ja 34 Ramboll Finland Oy

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS 19.5.2010

KAAVASELOSTUS 19.5.2010 VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 19.5.2010 tekn.tark. 8.8.2011 ja 31.10.2011 Kirsikka Siik / Jouni Laitinen VIRTAIN KAUPUNKI VIRTAIN KAUPUNKI KILLINKOSKEN ASEMAKAA-

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy 107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (12) Sisällysluettelo 1. Perus- ja

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Iso-Mateen TUULINIEMEN RANTAKAAVAN MUUTOS Koskien korttelin 1 tontteja 1 ja 2 KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS / KAAVOITUS 17.10.2017 Ranta-asemakaava no 214003032 2

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Liite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite _ RAHKOLAN KAUPUNGINOSA (3), KORTTELI 19 IKATAN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.2.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta Vaalan kunta Vireilletulo: Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.xx.2016 xx.xx.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos Selostus koskee

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS PUJOTIEN ETELÄPÄÄ JA TILA SEKÄ SOKOJANTIETÄ

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS PUJOTIEN ETELÄPÄÄ JA TILA SEKÄ SOKOJANTIETÄ KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS PUJOTIEN ETELÄPÄÄ JA TILA 404-40-0 SEKÄ SOKOJANTIETÄ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee Kallisen

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot