Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Kesäkuu 2010

2 1. JOHDANTO MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN TOIMINTALINJA 2. KOULUTUS JA OSAAVA TYÖVOIMA TOIMINTALINJA 3. KUNTIEN YHTEISTYÖ JA PALVELURAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TOIMINTALINJA 4. KESTÄVÄ ELINYMPÄRISTÖ JA LAADUKAS INFRASTRUKTUURI MAAKUNNAN SISÄINEN ALUEPOLITIIKKA ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA SUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUKSESTA EU-OHJELMIEN JA KANSALLISTEN ERITYISOHJELMIEN YHTEENSOVITUS SEURANTA JA ARVIOINTI MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUVAIHEET...49 Liitteet Liite 1. Koulutusalojen aloituspaikat Etelä-Karjalassa Liite 2. Etelä-Karjalan kehitystä kuvaavia tilastoja Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot 2

3 1. JOHDANTO Maakuntaohjelma on alueiden kehittämislain mukainen asiakirja, jossa asetetaan maakunnan keskeisiä kehittämistavoitteita. Maakuntaohjelma määrittelee mm. maakunnan kannalta keskeisimmät kehittämistoimintalinjat, hankekokonaisuudet ja rahoitussuunnitelman. Maakunnan aluetta koskevat suunnitelmat sovitetaan yhteen maakuntaohjelmassa. Vuonna 2010 voimaan astunut uusi aluekehityslaki sekä valtion aluehallinnon uudistamishanke vahvistavat merkittävästi maakuntaohjelman roolia ja sen vaikuttavuutta maakunnan kehittämistä ohjaavana asiakirjana. Maakuntaohjelman velvoittavuus valtion aluehallinnon ohjauksessa lisääntyy. Maakuntaohjelma ja sen linjaukset tulee huomioida elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY:jen) ja aluehallintovirastojen (AVI) tulosohjausprosessissa. Tarkoituksena on parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä ja koordinointia. Ohjelma laaditaan kunnallisvaalikausittain aina neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto. Ohjelman laatimisessa huomioidaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset ohjelmat, maakuntaa koskevat muut ohjelmat, maakunnan kehittämisstrategiat sekä vuoteen 2030 ulottuva Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma. Keväällä 2011 aloittava valtioneuvosto määrittelee uudet valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joihin maakuntaohjelmat voivat vaikuttaa. Maakuntaohjelma on ennen muuta strateginen näkemys maakunnan kehittämisestä keskipitkällä aikavälillä. Onnistuakseen ohjelman on edustettava laajasti maakunnan yhteistä kehittämistahtoa. Ohjelma keskittyy olennaisiin kehittämisen linjauksiin, ei yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla (TOTSU). TOT- SU:n avulla kehittämishankkeet kytketään valtion ja kuntien talousarvioihin. TOTSU:n avulla pyritään ohjaamaan aluekehityksen kannalta olennaiset määrärahat mahdollisimman tuloksekkaasti maakunnan kehittämiseen. 3

4 2. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA 2.1. ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 1 Väestönkehitys Etelä-Karjalassa Väkiluku Etelä-Karjala Etelä-Karjalan väkiluku on jatkanut 1970-luvun lopulla alkanutta kehityssuuntaansa. Ennusteen mukaan lasku on huippuvuodesta 1977 yli henkeä vuoteen 2040 mennessä. Väkiluvun ennustetaan lisääntyvän Lappeenrannassa sekä Lemillä ja Taipalsaarella muiden kuntien menettäessä väestöään Väestönkehitys on ratkaisevin alueen pitkän aikavälin kehitystekijä. Se vaikuttaa alueen taloudellisen toiminnan ja hyvinvoinnin resursseihin, työvoiman saatavuuteen, eri väestönosien keskinäiseen tasapainoon sekä henkiseen ilmapiiriin alueella. Ikärakenne Ikä Etelä-Karjalan ikärakenne 2009 Miehet Naiset Ikäluokkien pieneneminen on muuttanut perinteisen ikäpyramidin muotoa. Maakunnan ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin maan keskiarvoa enemmän. Suuntauksen ennustetaan jatkuvan yhä voimakkaampana suurten ikäluokkien siirtyessä ikäpyramidissa ylemmäs. Suurten ikäluokkien eläköityminen samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat ovat kooltaan pienempiä, vähentää lähivuosina merkittävästi työikäisten määrää Syntyvyyden perussuuntaus on ollut 1970-luvulta alaneva. Alhaista syntyvyyttä on kiihdyttänyt opiskeluikäisten ja nuorten perheiden poismuutto tärkeimpinä motiiveina opiskelu- tai työpaikan saanti Tilastotiedot pohjautuvat tilastokeskuksen tietoihin ellei toisin mainita. 4

5 Väestönkehityksen osatekijät Väestönmuutokset Etelä-Karjalassa v Kokonaisnettomuutto Luonnollinen väestönkehitys Maakuntaan muuttaa ihmisiä enemmän kuin täältä pois, mutta se ei riitä korvaamaan sitä, että alueella kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Väkiluvun muutos on vaihdellut voimakkaasti muuttoliikkeen heilahtelujen mukaan. Työpaikkojen lisääminen ja sitä kautta ihmisten houkuttelu pysymään Etelä- Karjalassa tai muuttamaan Etelä- Karjalaan on tärkein keino väestönkehityksen suunnan muuttamisessa. Myös kaupunkiasuntojen ja lomaasuntojen periytyminen sukupolvelta toiselle voi lisätä muuttohalukkuutta maakuntaan. Huoltosuhde Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Koko maa Etelä-Karjala Demografinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä eli vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin nähden. Huoltosuhde on ollut Etelä- Karjalassa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin siitä syystä, että vanhusten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2040 noin kolmannes asukkaista ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Osuus on neljänneksi korkein kaikista maakunnista. Huoltosuhteen heikko kehitys heijastuu koko aluetalouteen, mutta erityisesti julkisen talouden kustannuksiin. 5

6 Koulutusaste Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Koulutusaste Etelä-Karjalassa ja koko maassa v Etelä-Karjala Koko maa Etelä-Karjalassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on väestössä vähemmän kuin maassa keskimäärin, sen sijaan keskiasteen suorittaneita on hieman enemmän. Koulutuksen tarjonta nuorisoasteella tulee ylittämään kysynnän tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä. Toisaalta ammattitaidon päivitys ja uuden ammatin tarve lisäävät koulutuskysyntää. Suurin kasvuala onkin aikuiskoulutus. Peruskoulu- ja lukioverkon ennustetaan harvenevan. Ammatillisen koulutuksen näkymät ovat melko valoisat. Korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset ovat suuri haaste koko maassa, kuten myös Etelä-Karjalassa. Keskiaste % Työllinen työvoima toimialoittain Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, liikenne ja palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Työpaikat Etelä-Karjalassa % työpaikoista Etelä-Karjalassa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet aina 70-luvulta lähtien. Massa- ja paperiteollisuuden asema maakunnan teollisuustuotannon volyymissa, arvossa ja viennissä on ylivoimainen. Toimialoista myös alkutuotanto on menettänyt työpaikkojaan rajusti. Rakentamisen alalla on tapahtunut hienoista kasvua. Kauppa, liikenne ja yksityiset palvelut ovat sen sijaan kasvaneet. Työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi myös yhteiskunnallisten palvelujen osalta. Kasvavina aloina tulevaisuudessa ennustetaan olevan palvelutyö, sosiaalija terveysalan työ, rakennusalan työ, johto- ja asiantuntijatyö, opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri ja tiedotustyö. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja kaupunkien läheiselle maaseudulle. Maakunnan sijainti tulliliiton rajalla, EU:n ja Venäjän talouden integroituminen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvat osaamisalat luovat mahdollisuuksia myös tuotantotoiminnan monipuolistamiselle ja kasvulle. 6

7 Työttömyys % Työttömyysasteen kehitys Etelä-Karjalassa ja koko maassa vuosina Etelä-Karjala koko maa Ennen syksyllä 2008 alkanutta taantumaa työttömyys Etelä-Karjalassa on laskenut muuta maata seuraillen pysytellen kuitenkin maan keskiarvoa korkeampana. Etelä-Karjalassa nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on maan keskiarvoa korkeampi Rakenteellinen työttömyys on kasvussa koko maassa ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin. Tulevaisuudessa otettaneen työllisyysreservejä tehokkaammin käyttöön, mikä jonkin verran pienentää alueellisia eroja työttömyydessä. 0 Lähde: TE-keskus Bruttokansantuote BKT asukasta kohti Euroa / asukas Bruttokansantuotteemme kehitys on voimakkaasti riippuvainen metsäteollisuudesta ja viennin kehityksestä. Niinpä vuoden 1996 notkahdus on seurausta viennin vetämättömyydestä tuona aikana. Myös vuoden 2005 työsulku näkyy BKT:ssä. Tulevaisuudessa BKT:n kehitys on kiinteästi riippuvainen metsäteollisuuden kehityksestä alueella, mutta monipuolistuvan elinkeinorakenteen myötä entistä enemmän myös muista toimialoista. Myös työvoiman saatavuus on yksi tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä bruttokansantuotteen kehittymisessä Etelä-Karjala Koko Suomi

8 Tulot Valtionveronalaiset tulot / tulonsaaja Koko maa Etelä-Karjala Ympäristö (Lähde: Itä-Suomen energiatilasto, Kajaanin yliopistokeskus, 2009) Primäärienergian kulutus Etelä-Karjalassa v Lämpöpumput Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Tulotaso on ollut maakunnassa jonkin verran alle maan keskitason koko tarkastelujakson, vaikka maakuntien välisessä vertailussa Etelä-Karjalan tulotaso on 4. korkein. Tuloerot ovat kasvaneet koko maassa työttömyyden, palkkaerojen kasvun, pääomatulojen kansantulo-osuuden kasvun ja välillisten verojen vaikutuksen vuoksi. Etelä-Karjalassa on korkea uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi selluteollisuuden sivutuotteen, mustalipeän käytöstä. Liikenne Moottoriöljy Uusiutumaton sähkö Maakaasu Uusiutuva sähkö Puuenergia 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 8

9 Ekotehokkuuden tila ja kehitys v verrattuna maan keskiarvokehitykseen (Lähde: Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2008) Taso parempi Taso huonompi Taso neutraali/ei arvioitu Suhteellinen kehitys parempi Suhteellinen kehitys huonompi Suhteellinen kehitys neutraali/ei arvioitu Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrittäjien osuus työllisistä Itsemurhien määrä Väkivaltarikokset Tieliikenneonnettomuudet Yöpymisvuorokaudet majoitusliikkeissä Huoltosuhde Arvonlisäyksen volyymikasvu Käytettävissä oleva tulo Työttömyysaste Arvonlisäys asukasta kohti asukasta kohti Palvelujen osuus työllisistä Syntyneiden enemmyys Sukupuolten palkat Ulkomaan kansalaisten määrä Toimeentulotukea saaneet Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset Alle 65-vuotiaana kuolleet Vastasyntyneiden elinajanodote Kirjastolainojen määrä Sairastavuusindeksi Kunnallisvaalien äänestys-% Keski- ja korkea-asteen tutkinnot T&K-menot Sanomalehtien levikki Liikennesuoritteet Teollisuuden ja energiatuotannon NOx Raskasmetallipäästöt ilmaan(hg) Teollisuus ja yhdyskunnat typpi vesiin Teollisuus ja yhdyskunnat fosfori vesiin Kaukolämmön kulutus Sähkön kulutus Teollisuuden ja energiatuotannon CO2 Tieliikenteen CO2 Tieliikenteen Nox Teollisuuden ja energiantuotannon SO2 Raskasmetallit ilmaan (Cd) Raskasmetallit ilmaan (Pb) Öljy- ja kemikaalionnettomuudet Otetut sora- ja kalliomäärät Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä Transitoliikenne Nettomuuttoliike Liikennerikokset Sioksiini- ja furaanipäästöt PAH-päästöt 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS Globaalin talouden muutokset ovat vaikeasti arvioitavissa. Suomessa on käytetty laajalti Capful Oy:n laatimaa skenaariotarkastelua Miltä maailma näyttää talouskriisin jälkeen?. Skenaariot luovat mielenkiintoisen viitekehyksen tulevaisuudelle, mutta todennäköistä on, ettei mikään skenaariovaihtoehdoista toteudu sellaisenaan. On myös mahdollista, että kehitys on täysin erilainen kuin mikään vaihtoehdoista. Yksittäisen alueen tai maakunnan näkökulmasta on olennaisinta pyrkiä varmistamaan menestyksensä ja kilpailukykyisyytensä omista lähtökohdistaan. EU:n komission tutkimuksen perusteella menestyneillä alueilla on yhteisiä ominaisuuksia, joista huolehtiminen antaa valmiudet selviytyä muuttuvissa olosuhteissa ja talouden ulkoisissa paineissa. Menestyneiden eurooppalaisten alueiden/maakuntien yhteispiirteet Alueen infrastruktuuri mahdollistaa yhdentymisen eurooppalaisiin verkostoihin. Tämä edellyttää toimivia liikenneja tietoliikenneyhteyksiä. Alue tarjoaa yrityksille hyvän pohjan vastata muutoksiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja elävän kulttuurin avulla. Alueella on virkistävä ilmapiiri kansainvälisesti suuntautuneille avainhenkilöille sekä yrittäjille. Ilmapiiri on avoin uusille vaikutteille ja uusille kulttuureille. Alue täyttää taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytykset. Se on sosiaalisesti turvallinen ja siellä on toimivat julkiset ja yksityiset palvelut. Alue on yhteistyökykyinen muiden maakuntien/alueiden kanssa. 9

10 2.3. VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA Väestömäärä Pohjois-Euroopassa Kaakkois-Suomi on lähin EU:n alue suhteessa Pietariin ja Venäjän markkinoihin. Venäjän ja EU:n taloudellinen integroituminen johtaa siihen, että Etelä-Karjalan sijainti tulliliiton rajalla tuo sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen on maakuntaohjelman läpileikkaava painopiste. Oheinen kuva on periaatteellinen strategia, joka perustuu kokemuksiin tulliliittojen rajaalueilta. Etelä-Karjalassa on nähtävissä jo useiden idänportti-strategian vaiheiden toteutumista, vaikkakin suurinta julkisuutta ovat saaneet ajoittain esiintyvät rekkaruuhkat. Suuret matkailuinvestoinnit ovat esimerkki kansainvälisen tuotanto- ja palvelukeskuksen vahvistumisesta. Esimerkki logistiikkapalvelukeskuksesta on Lappeenrannan Mustola. Venäjä-yhteistyön mahdollisuudet Etelä-Karjalassa: Pietarin/Venäjän suuri markkinapotentiaali yritysten sijoittuminen Monipuoliset liikenneyhteydet maantiet, rautatiet, rajanylityspaikat, Saimaan kanava ja lentoyhteydet Logistisen aseman hyödyntäminen Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Teknologia- ja innovaatioyhteistyö Matkailu/ostos- ja hyvinvointimatkailu Kulttuurivaihto, luovat toimialat Yhteistyömuotojen osaaminen Yhteistyö Venäjä-asioissa naapurimaakuntien kanssa ja kansallisesti 10

11 2.4. ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI Vahvuudet: Heikkoudet: 1. Maantieteellinen sijainti kahden metropolialueen välissä ja lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin; monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. 2. Maailman johtava metsäteollisuuskeskittymä 3. Yliopisto, ammattikorkeakoulu, monipuolinen koulutustarjonta, tutkimus- ja innovaatioympäristö 4. Huippuosaaminen: biopohjaiset materiaalit, energia- ja ympäristöalat, erotustekniikka 5. Saimaa, Vuoksi ja muut vesistöt sekä laajat talousmetsät 6. Laaja kokemus Venäjä-yhteistyöstä 7. Viihtyisä, luonnonläheinen, turvallinen ja ruuhkaton asuinympäristö 8. Työvoiman saatavuus 9. Kuntien palvelurakenteiden uudistus ja yhteistyö 10. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen liittyvä omaleimainen kulttuuriperintö Mahdollisuudet: 1. Yksipuolinen elinkeinorakenne 2. Kasvuyritysten vähäisyys 3. Maakunnan tärkeimpiä yrityksiä koskeva päätöksenteko tapahtuu maakunnan ulkopuolella 4. Uusien metsäteollisuustuotteiden puute ja uusien tuotteiden liian korkeat tuotantokustannukset Suomessa 5. PK-yritysten kansainvälistymisen puute, verkostoitumisen vähäisyys 6. Työikäisen ja koulutetun väestön poismuutto 7. Tavaraliikenteelle riittämätön maantie- ja rautatieväylästö 8. Työttömyys, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä alhainen työllisyysaste Uhkat: 1. Venäjän nopeasti kasvavat markkinat kansainvälisen yhteistyön monipuolistuminen 2. Matkailualan nopea kasvu ja vahvuuksien hyödyntäminen 3. Alueen T&K-toiminnan kautta syntyvät uudet innovaatiot ja yritykset; metsäteollisuuden uudistuminen 4. Hyvinvointipalvelujen kasvava kysyntä 5. Luovien toimialojen kasvu 6. Kiviteollisuuden jatkojalostus 7. Palvelutuotannon rakenteiden monipuolistaminen 8. Työperäinen maahanmuutto 9. Maantie- ja rataverkon välityskyvyn paraneminen, kansainväliset lentoyhteydet 10. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset matkailulle 1. Väestön ikääntyminen 2. Kansainvälistymisen myötä lisääntyvä kilpailu, teollisuuden investoinnit suuntautuvat ulkomaille, metsäteollisuuden toimialajärjestelyt 3. Kuntatalouden jatkuva heikkeneminen 4. Maaseudun autioituminen ja palvelujen heikkeneminen 5. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama pysyvä syrjäytyminen 6. Nopeasti muuttuva ja ennakoimaton lainsäädäntö ja määräykset Venäjällä, Venäjän sisäiset, ulkopoliittiset ja talouden kriisit 7. Rajan yli tulevat negatiiviset ilmiöt (rikollisuus, huumeet, sairaudet, rajavalvonnan heikkeneminen Venäjällä) 8. Erilaiset ympäristövahingot 9. Laajakaista jää taajamiin Nelikenttäanalyysissä esitetyt maakunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat muodostavat pohjan maakuntaohjelmassa esitetylle visiolle, strategisille päämäärille sekä ohjelman toimintalinjoille. Ohjelmassa esitetyin toimenpitein maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään. Heikkouksia pyritään puolestaan poistamaan ja esitettyjä uhkia välttämään. 11

12 2.5. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Maakuntaohjelman arviointi Etelä-Karjalan liitto toteutti v yhteistyössä Etelä-Suomen viiden muun maakunnan kanssa maakuntaohjelmien ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnin suoritti Ramboll Oy. Toimintaympäristössä tapahtuneet voimakkaat muutokset, etenkin metsäteollisuuden rakennemuutos, vaikuttivat alueen työpaikkakehitykseen ja ohjelman toteutumiseen heikentävästi. Tavoitteet etenkin infrastruktuurin kehittämisen osalta ovat toteutuneet hyvin ja panostukset ovat olleet onnistuneita. Myös hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä koskeviin palvelurakenteisiin liittyen kehityksen arvioitiin etenevän hyvin. Kokonaisuudessaan alueella toimivien muiden ohjelmien ja maakuntaohjelmien arveltiin melko hyvin tukevan toisiaan. Arvioinnissa todettiin, että vaikka ohjelmien pääasialliset tulokset ovat myönteisiä, niitä on vaikeaa erottaa muusta toimijoiden välisestä kanssakäymisestä eri strategia- ja ohjelmaprosessien yhteydessä. EU-ohjelmat Ilman EU-ohjelmien rahoitusta käytettävissä olevat pelkästään kansalliset määrärahat kehittämistyöhön olisivat olleet oleellisesti vähäisempiä, jolloin myös rahoituksella saatavat tulokset erityisesti yritystoiminnan kehittämisen kautta olisivat jääneet pienemmiksi. Ohjelmavarat ovat olleet kuitenkin liian pienet kääntämään alueen yritystoimintaa kasvu-uralle voimakkaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen aikana. Kestää pitkään ennen kuin metsäteollisuuden rinnalle pystytään luomaan uudentyyppisiä toimialoja, jotka vähentävät alueen metsäteollisuusriippuvuutta. Matkailualaa palvelevaan infrastruktuuriin on kohdennettu merkittävästi EU-rahoitusta. Toimialan kehittyminen maakunnassa on saatu hyvään vauhtiin ja käynnistymässä on Pohjoismaiden suurin matkailuinvestointi, kylpylähotellin rakentuminen Rauha-Tiurun alueelle. EU-varoin tehdyt panostukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkö- ja tietotekniikan sekä ympäristö- ja erotustekniikan osaamisaloihin ovat nostaneet alojen merkitystä maakunnan osaamisprofiilissa, mikä on alkanut luoda alueelle myös uutta yritystoimintaa. EU-rahoitteisilla projekteilla on etsitty, kokeiltu ja levitetty hyviä käytäntöjä, joilla on voitu edistää työllisyyttä, tukea yrittäjyyttä, vahvistaa työvoiman osaamista, lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja ehkäistä syrjäytymistä. Edellisellä ohjelmakaudella Tavoite 2 ohjelmassa ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus EUmaksatuksista oli Etelä-Karjalassa noin kolmannes. Ympäristörahoituksen piiriin kuuluvissa hankkeissa useimmat saavuttivat ympäristötavoitteensa. Alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä kehitettiin mm. vesistöjen virkistyskäyttöä ja suojelua sekä luontomatkailua edistävillä hankkeilla ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnostamisella. Kaakkois-Suomen ja Venäjän välinen Interreg IIIA/Naapuruusohjelma loi edellytyksiä rajanylittävälle yhteistyölle. Ohjelma toimi tuloksellisesti liikenneyhteyksien ja ympäristön tilan kehittymiseen sekä osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittämiseen liittyneissä toiminnoissa. Yritystoiminnan ja sen toimintaympäristön kehittämisen osalta ohjelma ei tuonut odotettuja tuloksia. Maaseutuohjelmarahoituksella on saatu aktivoitua maaseutualueiden asukkaita omaehtoiseen alueidensa kehittämiseen. Yritys- ja yhdistystoiminta on vilkastunut. On syntynyt uusia matkailu- ja hoivapalveluyrityksiä ja hevosyrittäjyys on lisääntynyt. Kyläyhdistykset ovat korjanneet kylätalojaan ja yhteisöllisyys on lisääntynyt. Maatalouden harjoittajat ovat kasvattaneet tilakokojaan, ja muutamia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä on syntynyt alueelle. 12

13 Osaamiskeskusohjelma Vuodesta 2007 käynnissä olleen Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman klusterilähtöisen kehittämisen painopistealueina ovat huippuosaaminen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, yritysten kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen. Ohjelmassa on pääasiassa keskitytty kysyntälähtöisiin hankeaktivointeihin, klustereiden yhteistyön tiivistämiseen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankevalmisteluihin, innovaatioita tuottaviin tutkimushankkeisiin sekä Venäjä-kontaktien vahvistamiseen. Julkisten toimijoiden, tutkimuksen ja yritysten verkottamisella vahvistetaan alueen osaamiskeskittymää. Tutkimustiedon ja huippuosaamisen yhdistäminen pk-yritysten kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan on ohjelmassa tärkeässä asemassa ja tapa, jolla työpaikka- ja yritysvaikutuksia voidaan saada aikaan. Uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen ohjelman myötävaikutuksella on ollut lähes tavoitteiden mukaista ja osaamiskeskuksen toimintaa on selkeytetty ja vahvistettu ohjelmakauden aikana. Aluekeskusohjelma Etelä-Karjalassa toteutettiin v kuuden kunnan yhteistä aluekeskusohjelmaa. Aluekeskusohjelman painotukset liittyivät maakunnan elinkeinopolitiikkaan strategisten kärkialojen kehittämisen osalta, alueen osaamisen vahvistamiseen ja kansainvälistymiseen sekä seudullisen/maakunnallisen yhteistyön vahvistamiseen. Aluekeskusohjelmassa on ohjelmakaudella toteutettu kuntien yhdessä määrittelemien tavoitteiden mukaisia hankkeita neljässä toimenpidekokonaisuudessa: Elinkeinot ja innovaatiot, Venäjä, matkailu sekä verkostot ja viestintä. Aluekeskusohjelmalla on selvitetty, kokeiltu ja käynnistetty erilaisia uusia käytäntöjä, joilla on pyritty edistämään ja vahvistamaan alueen yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Aluekeskusohjelma on lisännyt kehittämistoimijoiden verkostoitumista alueella ja kuntayhteistyö on edistynyt eri hallinnonaloilla hyvin. 13

14 3. MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA ETELÄ-KARJALAN VISIO 2030 Etelä-Karjala on Saimaan, rajan ja uusiutuneen metsäsektorin sekä elinkeinorakenteen vetovoimainen, sijaintinsa ja kilpailuetunsa tehokkaasti hyödyntävä sekä osaamisestaan, yhteistyöverkostoistaan ja kulttuuristaan uutta luovien ihmisten kasvumaakunta. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2014 Menestyvä yritystoiminta, uudet työpaikat, positiivinen väestökehitys Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen Vahva koulutusmaakunta ja osaavan työvoiman turvaaminen Laadukkaat peruspalvelut, hyvinvoivat asukkaat Toimiva, houkutteleva ja kestävä ympäristö asukkaille, yrityksille ja matkailijoille Maakunnan sisäinen kumppanuus ja kehitysmyönteinen ilmapiiri MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen 2. Koulutus ja osaava työvoima 3. Kuntien yhteistyö ja palvelurakenteiden uudistaminen 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri OHJELMAKAUDEN KESKEISET TULOKSET Uudet työpaikat ja yritykset valituilla painopistealoilla, tasapainoinen väestönkehitys Monipuolinen ja vetovoimainen koulutustarjonta Väestön parantunut koulutustaso Asukkaiden terveyshyödyn ja hyvinvoinnin lisääntyminen EKSOTEn toiminta tehokasta ja kuntayhteistyö on syventynyt Keskeiset liikenne- ja tietoliikennehankkeet on toteutettu/käynnistetty, liikennejärjestelmä on kehittynyt Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyskohteita on kehitetty eri käyttäjäryhmien tarpeisiin Vesistöjen tila on parantunut Luonnonvarojen sekä omaleimaisten luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävään kehitykseen perustuva käyttö ja hyödyntäminen. 14

15 Määrälliset tavoitteet ohjelmakaudelle Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa esitetään yleisiä maakunnan kehittymistä kuvaavia mittareita, joille on asetettu tavoitteet ohjelmakaudelle Viimeisin tilastotieto 2 Tavoite v Väestön määrä* BKT/asukas* Työttömyysaste* 14,4 % 8 % Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta 62,4 % 66 % täyttäneistä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla 13,5 % 12 % olevat vuotiaista* (*:llä merkityt mittareita, joista TEM on pyytänyt tavoitetietoja) 2 Tilastokeskus. 3 Mittari on Etelä-Karjalassa voimakkaasti sidoksissa metsäteollisuuden tuotantoon. 15

16 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 4.1. TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN Toimintalinjan tausta-ajatukset Elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet ovat kansainvälistyvän talouden oloissa herkkiä suhdannevaihteluille: tuotannon määrä, arvo ja henkilöstötarve vaihtelevat aluetalouden näkökulmasta suhteettomankin paljon maailmantalouden heilahtelujen mukaan. Etelä-Karjalan alueen tuotannon arvossa teollisuudella on edelleen vahva rooli, metsäsektorin osuus on hallitseva ja jopa suurin verrattuna muihin alueisiin. Suurteollisuuden työpaikkamäärän kehitys on ollut liki 30 vuoden ajan laskeva, eikä pk-sektorin työpaikkojen määrä ole kasvanut riittävästi, jotta teollisuuden työpaikkamenetyksiä olisi voitu korvata. 4 Osasyynä tähän on ollut pk-sektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien lopputuotteiden vähäisyys sekä kasvu- että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Etelä-Karjalakin on kuitenkin yhä selvemmin siirtynyt suurteollisuusvaltaisesta tuotannosta kohti kasvavaa palvelutuotantoa. Uusia korvaavia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, joiden osuus elinkeinorakenteessa painottuu yhä enemmän. Palvelualojen osuus työpaikoista on jo yli 65 %, ja merkittävimmät työllistäjät ovat kaupan, kuljetus- ja muut yksityiset alat, joiden kasvu on ollut viime vuosina voimakasta ja toistaiseksi myös talouden taantuman vaikutukset toimialoihin ovat olleet vientivetoista teollisuustoimintaa pienemmät. Venäjän tuoma vaikutus ostos- ja muuhun matkailuun on suuri ja sen suhteellinen merkitys kysynnän ylläpidossa on nykyisessä taloustilanteessa entisestään korostunut. 5 Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus ovat kasvavia palvelualoja. 6 Etelä-Karjalassa jatkuva suurteollisuuden rakennemuutos ja sen seurauksena alue- ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet edellyttävät nopeita ja panostuksiltaan riittäviä toimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Vientiteollisuudesta saatujen tulojen rinnalle ja tulonmenetysten korvaamiseksi tulee löytää sellaisia kasvualoja, joita maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta voidaan kehittää ja jotka tuovat tuloja alueen ulkopuolelta. Teollisuudessa myönteistä kehitystä edustavat mm. uusiutuvan energian tuotantolaitokset. Tuulienergiateollisuus on investoinut mm. Haminassa ja Lappeenrannassa ja kehitysnäkymät ovat markkinoiden kiristymisestä huolimatta edelleen positiiviset. Ala on saamassa maailmanlaajuisesti entistä tunnustetumpaa asemaa. Alan kehittymistä tukevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja tuotantoelämän monipuolinen yhteistyö ja tuotekehitys. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja kehitykseen, merkittävä olemassa oleva teollisuusinfrastruktuuri sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia-alan huippuosaaminen ja energiatutkimusyhteistyö voivat luoda edelleen uusia mahdollisuuksia. 7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys korostuu talouden voimakkaissa rakennemuutostilanteissa. Alueen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä osaamisperustan vahvistaminen kärkiosaamisaloilla mahdollistavat alueen innovaatiotoiminnan kehittymisen. 8 Yliopiston, VTT:n, ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan avulla on mahdollista uusia alueen tuotantorakennetta perinteisten teollisuudenalojen merkityksen vähentyessä. Yliopisto yhteistyössä Lappeenrannassa ja Imatralla sijaitsevien metsäteollisuuden omien tutkimusyksiköiden kanssa antavat pontta myös metsäteollisuuden tuotekirjon uudistamiseen. 9 Puuvarantojen ja puusta saatavien eri ainesosien hyödyntäminen selluloosan, paperin ja puutavaratuotannon ohella moottori- ja 4 Maakuntakaavan taustaselvitys, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 6 Maakuntakaavan taustaselvitys, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 8 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 9 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 16

17 biopolttoaineisiin, puukuitupohjaisiin kennorakenteisiin ja pakkauksiin, komposiittien raaka-aineena sekä kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa luo metsäteollisuuden uudistumiselle uusia näköaloja. 10 Tässä yhteydessä kestävä metsätalous puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on oleellinen seikka ja maaseutualueiden tulolähteenä edelleen merkittävä. 11 Pietarin ja Leningradin alueen läheisyys on koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta oleellinen tekijä. Suurkaupungissa ja sitä ympäröivällä alueella on kehittyvät markkinat ja siellä kehitetään teollisuutta ja logistiikkaa. Suomalaisilla tuotteilla ja osaamisella mm. energiaa säästävällä rakentamisella ja pidemmällä tähtäimellä myös ympäristöteknologialla ennakoidaan olevan kysyntää ko. lähialueilla. 12 Elinkeinorakenteen uudistamisessa merkittävimmän mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin työpaikka- ja tuotantotavoitteille tarjoaa matkailualan kehitys. Pääkaupunkiseudun ja etenkin Pietarin läheisyys sekä Venäjän viime vuosien suotuisa taloudellinen kehitys on näkynyt Kaakkois-Suomen vapaa-ajan asuntojen ja matkailukeskusten kaupoissa, Lappeenranta Imatra-alueen maan suurimpana tax free myyntinä ja venäläisturistien yöpymisvuorokausien voimakkaana kasvuna. Venäjän suuri kuluttajapotentiaali avaa mahdollisuuksia monellekin alalle ja erityisesti matkailualalle kasvuennusteet ovat hyvät. Matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa parantavat suuret rakenteilla ja käynnistymässä olevat investoinnit, jotka tuovat Etelä-Karjalaan tuhansia vuodepaikkoja lähivuosina. 13 Matkailukapasiteetin lisäyksen myötä kasvavat asiakasvirrat luovat kysyntäpotentiaalia myös kaupan ja palvelualan yritysten toiminnalle ja esimerkiksi ns. luovat alat, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja maaseudun majoitus- ym. palveluja tarjoavat yritykset hyötyvät matkailijamäärien lisääntymisestä. Toisaalta vain venäläisen asiakaskunnan varaan rakentuva kaupan tai majoituksen lisäkapasiteetti sisältää riskejä, mutta maakuntaohjelman neljän vuoden tähtäimellä matkailun kehittäminen tästä lähtökohdasta parantaa joka tapauksessa alueen mahdollisuuksia nousta aidosti tunnetuksi matkailualueeksi. Aluekehityksen kannalta ubiikkiyhteiskunta 14 luo mahdollisuuksia, koska se levittäytyy kaikkialle sekä maaseudulla että kaupungeissa (universaali virtuaalisuus). Mm. luovat alat ovat paikkariippumattomia, ja esim. arkkitehtuuriin, muotoiluun, musiikkiin, virtuaalibisnekseen jne. liittyviä töitä voidaan ubiikkiyhteiskunnassa tuottaa kaikkialla. Uusia mahdollisuuksia syntyy myös matkailu- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiselle. Näin uuden yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen voisi onnistua myös syrjäisillä alueilla. 15 Toimintalinjan strategiset tavoitteet Toimintalinjan strategisena tavoitteena on Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muuttaminen nykyistä monialaisemmaksi. Tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja uusille, kasvaville toimialoille sekä uudistuvaan metsäteollisuusklusteriin. Kehittämishankerahoituksessa keskitytään matkailun, uusiutuvan energian tuotannon, metsäteollisuusklusterin uudistamiseen liittyvien sekä ICT-alan kilpailuetujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Maaseutuohjelman kehittämishankerahoituksessa keskitytään maataloustuotannon ja elin- 10 Kuulumisia-lehti 4/2009, s Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11 Valmisteilla oleva Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma antaa suuntaviivat alueen metsätalouden kehittämiselle; metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Ohjelmalla tuetaan metsäsektorin taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko metsäsektorin menestymistä. 12 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s Ubiikkiyhteiskunnassa on kyse tietoyhteiskunnan uudesta vaiheesta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa. Kyseessä on ns. sulautettu tietotekniikka (ubiquitous computing), joka toimii huomaamattomasti ja ympäristöönsä sulautuvana. 15 Aluestrategia 2020 luonnosversio 0.1, s. 20. TEM. 17

18 tarvikealan kehittämiseen. Yritysvaikutuksiltaan parhaita hankkeita toteutetaan toimialapainotuksista riippumatta. Painopisteet toimialoittain Matkailu ja matkailua tukevat palvelut Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään matkailun, kaupan ja palvelujen alalta. Venäläiskuluttajien ostovoima ja matkustusmahdollisuudet lähialueelle, alueelle tehtävät matkailuinvestoinnit sekä jo avautuneet ja lähiaikoina käynnistyvät uudet lentoyhteydet Baltiaan ja Keski-Eurooppaan ovat keskeisiä mahdollisuuksia matkailun ja palveluiden arvonlisäyksen kasvattamiselle. Kasvutavoitteisiin tähdätään laventamalla ja parantamalla matkailutuotteiden ja palvelujen tarjontaa huomioiden alueen historia-, luonto- (mm. Saimaa ja Vuoksi) ja kulttuuripiirteet sekä hyvinvointipalvelut sekä parantamalla tuotteiden ja palveluiden laatua ja alan yritysten välistä yhteistyötä. Matkailussa odotettavissa oleva lisäkysyntä vaatii palvelutason nostamista uudelle tasolle. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: - Saimaan järvialueen yhteinen matkailumarkkinointikonsepti, tuotteet, markkinointitoimet ja kanavat näkyvyyden lisääminen, koti- ja ulkomaan markkinoiden asiakaskunnan saavutettavuuden parantaminen - matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita - elämys- ja ohjelmapalveluiden tarjonnan ammattimaisesti johdettu verkosto laatua, volyymia ja vaihtoehtoja asiakkaille eri vuodenaikoina - matkailualan henkilöstön osaamisen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan palvelutaito, kielitaito jne. Maaseudun yritystoiminnan kannalta matkailualan kehittäminen ja investoinnit mahdollistavat mm. majoitus-, ruoka-, virkistys-, ns. wellness- ja ohjelmapalveluiden tuottamisen. Näitä voidaan rahoittaa erityisesti maaseutuohjelmasta. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen liiketoimintaa tutkimuksen ja osaamisen kautta Ilmastonmuutoksesta käytävälle keskustelulle ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdyille toimenpide-ehdotuksille on ominaista energiankulutus-, energiantuotanto- ja energiansäästökysymysten limittyminen ympäristön tilan parantamiseen ja ympäristöarvojen suojeluun. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii em. energiaan liittyvien osa-alueiden teknistä kehittymistä, mikä samalla tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti parhaita käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja luoneille ja niitä markkinoille tehokkaasti tuoneille yrityksille ja muulle energiayrittäjyydelle. Kehittämisrahoitusta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen lisäämiseksi suunnataan ensisijaisesti yrityslähtöiseen, yliopiston ja yritysten yhteistyössä tekemään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan - tuulivoiman, bioenergian ja jätteiden hyödyntämistekniikoissa - sähkökäyttötekniikoiden hyödyntämisessä (mm. sähkökoneet, sähkömoottorit, tehoelektroniikka, säätötekniikat) - energiatehokkaiden tuotanto- ja tuoteratkaisujen löytämiseksi ja energiaa säästävien tekniikoiden hyödyntämisessä. Keskeinen vaihe tutkimus- ja kehitystuloksista saatavan hyödyn realisoimiseksi on tehtyjen ratkaisujen käyttöönotto, ensin pilotointilaitoksina ja edelleen laajemmin kunnissa, teollisuuden proses- 18

19 seissa, rakentamisessa jne. Myös kansainvälisille markkinoille pääsy ja jakelukanavien löytäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä menestyvän liiketoiminnan kannalta. Tuotannollista potentiaalia lienee tällä hetkellä lähinnä tuulivoimaturbiinien, sähkökoneiden ja tehoelektroniikan valmistuksessa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja liiketoiminnassa on kilpailua Suomessa ja ulkomailla, mm. Kiinassa jo laajasti, mutta Etelä-Karjalan on löydettävä muista erottuva osaaminen. Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon jo tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen käytännössä voi tarjoa kilpailuedun. Metsäteollisuusklusterin uudistuminen puun arvo on tulevaisuudessa korkeampi muualla kuin massan ja paperin valmistuksessa Metsäteollisuuden tuotanto kärsii mm. low end tuotevalikoimasta, raaka-aineiden kustannuksista ja niiden saatavuudesta sekä markkinoiden siirtymisestä yhä kauemmaksi suomalaisista tuotantolaitoksista. Tuotantoa tulisi suunnata korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, uudistaa tuotantoprosesseja ja etsiä aivan uusia tuotantomahdollisuuksia. Pääosin metsäyhtiöiden tehostamis- ja kehittämistoimien päätöksenteko tapahtuu globaalin kilpailun näkökulmasta, jossa maakunnan vaikutusmahdollisuudet tai sen intressien huomioonottaminen on vähäistä. Julkista tutkimusrahoitusta voidaan kuitenkin käyttää vaativissa t&k-hankkeissa ja metsäteollisuutta lähellä olevien toimialojen kehittämisessä. Tavoitteena on metsäklusterin hallittu rakennemuutos kehittämällä - puukuidun hyödyntämistä muissa tuotteissa - älykkäitä pakkaustekniikoita - komposiitteja ja komposiittituotteita - erotus- ja ympäristötekniikoiden hyödyntämistä teollisuuden prosesseissa - biojalosteiden ja metsäteollisuuden prosessien synnyttämien sivuainevirtojen hyödyntämistä - energiantuotantomahdollisuuksia - puutuoteteollisuutta. Toimenpiteet - panostetaan tutkimusinfraan yrityslähtöisesti em. sovellusalueilla - käynnistetään painopistealojen mukaisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden tavoitteena uuden liiketoiminnan synnyttäminen - lisätään Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten yhteistyötä - lisätään tutkimustoiminnan kansainvälisyyttä. Erotustekniikat voivat edustaa läpimurtoalaa, kuitenkin erittäin kapealla, mutta monella toimialalla hyödynnettävällä huippuosaamisalalla, jossa pääkohde on tutkimustoiminnassa, ei niinkään tuotannossa. Yritysten tuotantoprosessien ja edelleen kilpailukyvyn parantuminen em. tekniikoita käyttämällä voi synnyttää kuitenkin mahdollisuuksia kansainvälisesti tunnustettuun asemaan erotus- ja ympäristötekniikoiden huippuosaamisessa. Maaseudun elinkeinotoiminnalle metsäpalvelut, valtion energia- ja veroratkaisuista riippuen puun energiakäyttö ja puun jatkojalostus ovat mahdollisia kasvualoja. 19

20 ICT (ohjelmistot, digitaalinen media, tietoliikenne, tietojärjestelmät) - ratkaisuja metsäklusterin, energia- ja ympäristöalan, matkailun tuotanto- ja liiketoimintaprosesseihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen, konsultointiin, digitaalisen median sovelluksiin, tietoverkko- ja tietojenkäsittelypalveluihin ja tietoturvaratkaisuihin keskittyviä yrityksiä on Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin tietojen mukaan maakunnassa n. 150 kappaletta. Pohjaa alan kehittymiselle antaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustoiminta (mm. tietojärjestelmät, IT-palvelut, konenäkö, hahmontunnistus, ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot). Ns. ubiikkiyhteiskunnan kehityksestä voidaan päästä hyötymään luomalla uusia, uuteen tietotekniikkaan liittyviä sovellutuksia ja viemällä niitä jokapäiväiseen elämään. ICT-alan merkitys kasvaa joka tapauksessa kaikilla aloilla. Tietojenkäsittelypalvelu-toimialalle sijoittuville uusille yrityksille on sekä tuotteiden jakelun että tuotteisiin liitettävien lisäarvopalvelujen kannalta yleensä helpompi suuntautua kansainvälisille markkinoille kuin perinteisten tuotantoalojen yrityksille. Toimenpiteet - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikka-alan koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen painopistealojen tueksi - tutkimusalihankinnan kytkeminen kehittämishankkeisiin - yritysten tarpeita palveleva koulutustoiminta - kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksien luominen. Kaikkien edellä mainittujen painopistealojen yhteisenä haasteena on sijoittajien kiinnostuminen ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen alueelle. Erityisesti silloin, kun toimialan tuotantoa ei ole helppo siirtää pois alueelta, sitä perustellumpaa on esim. ulkomaisten sijoittajien houkutteleminen mukaan uuteen yritystoimintaan. Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda toimintaedellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle. Yritysvaikutusten aikaansaaminen on kuitenkin viime kädessä kiinni yritysten omasta aktiivisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Rahoitus Elinkeinoelämän toimintaympäristön ja -edellytysten parantamiseen tarkoitettu kehittämishankerahoitus koostuu kansallisista rahoituslähteistä, kansallisten erityisohjelmien rahoituksesta (KOKO, Osaamiskeskusohjelma) ja EU-ohjelmien rahoituksesta (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma). Yksittäisten yritysten rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitus turvataan yritystukilainsäädännön mukaisilla välineillä sekä kansallisesti että EU-osarahoitteisesti. Venäläisen elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö rahoitetaan pääosin ENPI-ohjelman kautta. Mittarit Toimintalinjan tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Matkailutoimialan (sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ohjelmapalvelut) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansaajakorvaukset Energia- ja ympäristötekniikan alan (sisältää 14 eri toimialaluokitusta) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tietojenkäsittelypalvelu-toimialan toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tekes-rahoituksen määrä painopistealoilla 20

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä Ympäristö Talous Sosiaaliskulttuurinen hyvinvointi Ekotehokkuuden kehitys v.-98-08 Taustaindikaattorit Yleistietoa mallista Viimeisimmät

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot