Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Kesäkuu 2010

2 1. JOHDANTO MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN TOIMINTALINJA 2. KOULUTUS JA OSAAVA TYÖVOIMA TOIMINTALINJA 3. KUNTIEN YHTEISTYÖ JA PALVELURAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TOIMINTALINJA 4. KESTÄVÄ ELINYMPÄRISTÖ JA LAADUKAS INFRASTRUKTUURI MAAKUNNAN SISÄINEN ALUEPOLITIIKKA ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA SUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUKSESTA EU-OHJELMIEN JA KANSALLISTEN ERITYISOHJELMIEN YHTEENSOVITUS SEURANTA JA ARVIOINTI MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUVAIHEET...49 Liitteet Liite 1. Koulutusalojen aloituspaikat Etelä-Karjalassa Liite 2. Etelä-Karjalan kehitystä kuvaavia tilastoja Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot 2

3 1. JOHDANTO Maakuntaohjelma on alueiden kehittämislain mukainen asiakirja, jossa asetetaan maakunnan keskeisiä kehittämistavoitteita. Maakuntaohjelma määrittelee mm. maakunnan kannalta keskeisimmät kehittämistoimintalinjat, hankekokonaisuudet ja rahoitussuunnitelman. Maakunnan aluetta koskevat suunnitelmat sovitetaan yhteen maakuntaohjelmassa. Vuonna 2010 voimaan astunut uusi aluekehityslaki sekä valtion aluehallinnon uudistamishanke vahvistavat merkittävästi maakuntaohjelman roolia ja sen vaikuttavuutta maakunnan kehittämistä ohjaavana asiakirjana. Maakuntaohjelman velvoittavuus valtion aluehallinnon ohjauksessa lisääntyy. Maakuntaohjelma ja sen linjaukset tulee huomioida elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY:jen) ja aluehallintovirastojen (AVI) tulosohjausprosessissa. Tarkoituksena on parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä ja koordinointia. Ohjelma laaditaan kunnallisvaalikausittain aina neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto. Ohjelman laatimisessa huomioidaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset ohjelmat, maakuntaa koskevat muut ohjelmat, maakunnan kehittämisstrategiat sekä vuoteen 2030 ulottuva Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma. Keväällä 2011 aloittava valtioneuvosto määrittelee uudet valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joihin maakuntaohjelmat voivat vaikuttaa. Maakuntaohjelma on ennen muuta strateginen näkemys maakunnan kehittämisestä keskipitkällä aikavälillä. Onnistuakseen ohjelman on edustettava laajasti maakunnan yhteistä kehittämistahtoa. Ohjelma keskittyy olennaisiin kehittämisen linjauksiin, ei yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Maakuntaohjelmaa toteutetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla (TOTSU). TOT- SU:n avulla kehittämishankkeet kytketään valtion ja kuntien talousarvioihin. TOTSU:n avulla pyritään ohjaamaan aluekehityksen kannalta olennaiset määrärahat mahdollisimman tuloksekkaasti maakunnan kehittämiseen. 3

4 2. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHTIA 2.1. ETELÄ-KARJALAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 1 Väestönkehitys Etelä-Karjalassa Väkiluku Etelä-Karjala Etelä-Karjalan väkiluku on jatkanut 1970-luvun lopulla alkanutta kehityssuuntaansa. Ennusteen mukaan lasku on huippuvuodesta 1977 yli henkeä vuoteen 2040 mennessä. Väkiluvun ennustetaan lisääntyvän Lappeenrannassa sekä Lemillä ja Taipalsaarella muiden kuntien menettäessä väestöään Väestönkehitys on ratkaisevin alueen pitkän aikavälin kehitystekijä. Se vaikuttaa alueen taloudellisen toiminnan ja hyvinvoinnin resursseihin, työvoiman saatavuuteen, eri väestönosien keskinäiseen tasapainoon sekä henkiseen ilmapiiriin alueella. Ikärakenne Ikä Etelä-Karjalan ikärakenne 2009 Miehet Naiset Ikäluokkien pieneneminen on muuttanut perinteisen ikäpyramidin muotoa. Maakunnan ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin maan keskiarvoa enemmän. Suuntauksen ennustetaan jatkuvan yhä voimakkaampana suurten ikäluokkien siirtyessä ikäpyramidissa ylemmäs. Suurten ikäluokkien eläköityminen samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat ovat kooltaan pienempiä, vähentää lähivuosina merkittävästi työikäisten määrää Syntyvyyden perussuuntaus on ollut 1970-luvulta alaneva. Alhaista syntyvyyttä on kiihdyttänyt opiskeluikäisten ja nuorten perheiden poismuutto tärkeimpinä motiiveina opiskelu- tai työpaikan saanti Tilastotiedot pohjautuvat tilastokeskuksen tietoihin ellei toisin mainita. 4

5 Väestönkehityksen osatekijät Väestönmuutokset Etelä-Karjalassa v Kokonaisnettomuutto Luonnollinen väestönkehitys Maakuntaan muuttaa ihmisiä enemmän kuin täältä pois, mutta se ei riitä korvaamaan sitä, että alueella kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Väkiluvun muutos on vaihdellut voimakkaasti muuttoliikkeen heilahtelujen mukaan. Työpaikkojen lisääminen ja sitä kautta ihmisten houkuttelu pysymään Etelä- Karjalassa tai muuttamaan Etelä- Karjalaan on tärkein keino väestönkehityksen suunnan muuttamisessa. Myös kaupunkiasuntojen ja lomaasuntojen periytyminen sukupolvelta toiselle voi lisätä muuttohalukkuutta maakuntaan. Huoltosuhde Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Koko maa Etelä-Karjala Demografinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä eli vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin nähden. Huoltosuhde on ollut Etelä- Karjalassa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin siitä syystä, että vanhusten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2040 noin kolmannes asukkaista ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Osuus on neljänneksi korkein kaikista maakunnista. Huoltosuhteen heikko kehitys heijastuu koko aluetalouteen, mutta erityisesti julkisen talouden kustannuksiin. 5

6 Koulutusaste Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Koulutusaste Etelä-Karjalassa ja koko maassa v Etelä-Karjala Koko maa Etelä-Karjalassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on väestössä vähemmän kuin maassa keskimäärin, sen sijaan keskiasteen suorittaneita on hieman enemmän. Koulutuksen tarjonta nuorisoasteella tulee ylittämään kysynnän tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä. Toisaalta ammattitaidon päivitys ja uuden ammatin tarve lisäävät koulutuskysyntää. Suurin kasvuala onkin aikuiskoulutus. Peruskoulu- ja lukioverkon ennustetaan harvenevan. Ammatillisen koulutuksen näkymät ovat melko valoisat. Korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset ovat suuri haaste koko maassa, kuten myös Etelä-Karjalassa. Keskiaste % Työllinen työvoima toimialoittain Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, liikenne ja palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Työpaikat Etelä-Karjalassa % työpaikoista Etelä-Karjalassa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet aina 70-luvulta lähtien. Massa- ja paperiteollisuuden asema maakunnan teollisuustuotannon volyymissa, arvossa ja viennissä on ylivoimainen. Toimialoista myös alkutuotanto on menettänyt työpaikkojaan rajusti. Rakentamisen alalla on tapahtunut hienoista kasvua. Kauppa, liikenne ja yksityiset palvelut ovat sen sijaan kasvaneet. Työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi myös yhteiskunnallisten palvelujen osalta. Kasvavina aloina tulevaisuudessa ennustetaan olevan palvelutyö, sosiaalija terveysalan työ, rakennusalan työ, johto- ja asiantuntijatyö, opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri ja tiedotustyö. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja kaupunkien läheiselle maaseudulle. Maakunnan sijainti tulliliiton rajalla, EU:n ja Venäjän talouden integroituminen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvat osaamisalat luovat mahdollisuuksia myös tuotantotoiminnan monipuolistamiselle ja kasvulle. 6

7 Työttömyys % Työttömyysasteen kehitys Etelä-Karjalassa ja koko maassa vuosina Etelä-Karjala koko maa Ennen syksyllä 2008 alkanutta taantumaa työttömyys Etelä-Karjalassa on laskenut muuta maata seuraillen pysytellen kuitenkin maan keskiarvoa korkeampana. Etelä-Karjalassa nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus on maan keskiarvoa korkeampi Rakenteellinen työttömyys on kasvussa koko maassa ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin. Tulevaisuudessa otettaneen työllisyysreservejä tehokkaammin käyttöön, mikä jonkin verran pienentää alueellisia eroja työttömyydessä. 0 Lähde: TE-keskus Bruttokansantuote BKT asukasta kohti Euroa / asukas Bruttokansantuotteemme kehitys on voimakkaasti riippuvainen metsäteollisuudesta ja viennin kehityksestä. Niinpä vuoden 1996 notkahdus on seurausta viennin vetämättömyydestä tuona aikana. Myös vuoden 2005 työsulku näkyy BKT:ssä. Tulevaisuudessa BKT:n kehitys on kiinteästi riippuvainen metsäteollisuuden kehityksestä alueella, mutta monipuolistuvan elinkeinorakenteen myötä entistä enemmän myös muista toimialoista. Myös työvoiman saatavuus on yksi tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä bruttokansantuotteen kehittymisessä Etelä-Karjala Koko Suomi

8 Tulot Valtionveronalaiset tulot / tulonsaaja Koko maa Etelä-Karjala Ympäristö (Lähde: Itä-Suomen energiatilasto, Kajaanin yliopistokeskus, 2009) Primäärienergian kulutus Etelä-Karjalassa v Lämpöpumput Muut uusiutuvat Lämmitysöljy Turve Tulotaso on ollut maakunnassa jonkin verran alle maan keskitason koko tarkastelujakson, vaikka maakuntien välisessä vertailussa Etelä-Karjalan tulotaso on 4. korkein. Tuloerot ovat kasvaneet koko maassa työttömyyden, palkkaerojen kasvun, pääomatulojen kansantulo-osuuden kasvun ja välillisten verojen vaikutuksen vuoksi. Etelä-Karjalassa on korkea uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi selluteollisuuden sivutuotteen, mustalipeän käytöstä. Liikenne Moottoriöljy Uusiutumaton sähkö Maakaasu Uusiutuva sähkö Puuenergia 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 8

9 Ekotehokkuuden tila ja kehitys v verrattuna maan keskiarvokehitykseen (Lähde: Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2008) Taso parempi Taso huonompi Taso neutraali/ei arvioitu Suhteellinen kehitys parempi Suhteellinen kehitys huonompi Suhteellinen kehitys neutraali/ei arvioitu Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yrittäjien osuus työllisistä Itsemurhien määrä Väkivaltarikokset Tieliikenneonnettomuudet Yöpymisvuorokaudet majoitusliikkeissä Huoltosuhde Arvonlisäyksen volyymikasvu Käytettävissä oleva tulo Työttömyysaste Arvonlisäys asukasta kohti asukasta kohti Palvelujen osuus työllisistä Syntyneiden enemmyys Sukupuolten palkat Ulkomaan kansalaisten määrä Toimeentulotukea saaneet Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset Alle 65-vuotiaana kuolleet Vastasyntyneiden elinajanodote Kirjastolainojen määrä Sairastavuusindeksi Kunnallisvaalien äänestys-% Keski- ja korkea-asteen tutkinnot T&K-menot Sanomalehtien levikki Liikennesuoritteet Teollisuuden ja energiatuotannon NOx Raskasmetallipäästöt ilmaan(hg) Teollisuus ja yhdyskunnat typpi vesiin Teollisuus ja yhdyskunnat fosfori vesiin Kaukolämmön kulutus Sähkön kulutus Teollisuuden ja energiatuotannon CO2 Tieliikenteen CO2 Tieliikenteen Nox Teollisuuden ja energiantuotannon SO2 Raskasmetallit ilmaan (Cd) Raskasmetallit ilmaan (Pb) Öljy- ja kemikaalionnettomuudet Otetut sora- ja kalliomäärät Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä Transitoliikenne Nettomuuttoliike Liikennerikokset Sioksiini- ja furaanipäästöt PAH-päästöt 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TULEVAISUUS Globaalin talouden muutokset ovat vaikeasti arvioitavissa. Suomessa on käytetty laajalti Capful Oy:n laatimaa skenaariotarkastelua Miltä maailma näyttää talouskriisin jälkeen?. Skenaariot luovat mielenkiintoisen viitekehyksen tulevaisuudelle, mutta todennäköistä on, ettei mikään skenaariovaihtoehdoista toteudu sellaisenaan. On myös mahdollista, että kehitys on täysin erilainen kuin mikään vaihtoehdoista. Yksittäisen alueen tai maakunnan näkökulmasta on olennaisinta pyrkiä varmistamaan menestyksensä ja kilpailukykyisyytensä omista lähtökohdistaan. EU:n komission tutkimuksen perusteella menestyneillä alueilla on yhteisiä ominaisuuksia, joista huolehtiminen antaa valmiudet selviytyä muuttuvissa olosuhteissa ja talouden ulkoisissa paineissa. Menestyneiden eurooppalaisten alueiden/maakuntien yhteispiirteet Alueen infrastruktuuri mahdollistaa yhdentymisen eurooppalaisiin verkostoihin. Tämä edellyttää toimivia liikenneja tietoliikenneyhteyksiä. Alue tarjoaa yrityksille hyvän pohjan vastata muutoksiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja elävän kulttuurin avulla. Alueella on virkistävä ilmapiiri kansainvälisesti suuntautuneille avainhenkilöille sekä yrittäjille. Ilmapiiri on avoin uusille vaikutteille ja uusille kulttuureille. Alue täyttää taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytykset. Se on sosiaalisesti turvallinen ja siellä on toimivat julkiset ja yksityiset palvelut. Alue on yhteistyökykyinen muiden maakuntien/alueiden kanssa. 9

10 2.3. VENÄJÄN LÄHEISYYS ETELÄ-KARJALAN SIJAINTIETUNA Väestömäärä Pohjois-Euroopassa Kaakkois-Suomi on lähin EU:n alue suhteessa Pietariin ja Venäjän markkinoihin. Venäjän ja EU:n taloudellinen integroituminen johtaa siihen, että Etelä-Karjalan sijainti tulliliiton rajalla tuo sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen on maakuntaohjelman läpileikkaava painopiste. Oheinen kuva on periaatteellinen strategia, joka perustuu kokemuksiin tulliliittojen rajaalueilta. Etelä-Karjalassa on nähtävissä jo useiden idänportti-strategian vaiheiden toteutumista, vaikkakin suurinta julkisuutta ovat saaneet ajoittain esiintyvät rekkaruuhkat. Suuret matkailuinvestoinnit ovat esimerkki kansainvälisen tuotanto- ja palvelukeskuksen vahvistumisesta. Esimerkki logistiikkapalvelukeskuksesta on Lappeenrannan Mustola. Venäjä-yhteistyön mahdollisuudet Etelä-Karjalassa: Pietarin/Venäjän suuri markkinapotentiaali yritysten sijoittuminen Monipuoliset liikenneyhteydet maantiet, rautatiet, rajanylityspaikat, Saimaan kanava ja lentoyhteydet Logistisen aseman hyödyntäminen Koulutus- ja tutkimusyhteistyö Teknologia- ja innovaatioyhteistyö Matkailu/ostos- ja hyvinvointimatkailu Kulttuurivaihto, luovat toimialat Yhteistyömuotojen osaaminen Yhteistyö Venäjä-asioissa naapurimaakuntien kanssa ja kansallisesti 10

11 2.4. ETELÄ-KARJALAN SWOT-ANALYYSI Vahvuudet: Heikkoudet: 1. Maantieteellinen sijainti kahden metropolialueen välissä ja lähin turvallinen EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin; monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. 2. Maailman johtava metsäteollisuuskeskittymä 3. Yliopisto, ammattikorkeakoulu, monipuolinen koulutustarjonta, tutkimus- ja innovaatioympäristö 4. Huippuosaaminen: biopohjaiset materiaalit, energia- ja ympäristöalat, erotustekniikka 5. Saimaa, Vuoksi ja muut vesistöt sekä laajat talousmetsät 6. Laaja kokemus Venäjä-yhteistyöstä 7. Viihtyisä, luonnonläheinen, turvallinen ja ruuhkaton asuinympäristö 8. Työvoiman saatavuus 9. Kuntien palvelurakenteiden uudistus ja yhteistyö 10. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen liittyvä omaleimainen kulttuuriperintö Mahdollisuudet: 1. Yksipuolinen elinkeinorakenne 2. Kasvuyritysten vähäisyys 3. Maakunnan tärkeimpiä yrityksiä koskeva päätöksenteko tapahtuu maakunnan ulkopuolella 4. Uusien metsäteollisuustuotteiden puute ja uusien tuotteiden liian korkeat tuotantokustannukset Suomessa 5. PK-yritysten kansainvälistymisen puute, verkostoitumisen vähäisyys 6. Työikäisen ja koulutetun väestön poismuutto 7. Tavaraliikenteelle riittämätön maantie- ja rautatieväylästö 8. Työttömyys, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä alhainen työllisyysaste Uhkat: 1. Venäjän nopeasti kasvavat markkinat kansainvälisen yhteistyön monipuolistuminen 2. Matkailualan nopea kasvu ja vahvuuksien hyödyntäminen 3. Alueen T&K-toiminnan kautta syntyvät uudet innovaatiot ja yritykset; metsäteollisuuden uudistuminen 4. Hyvinvointipalvelujen kasvava kysyntä 5. Luovien toimialojen kasvu 6. Kiviteollisuuden jatkojalostus 7. Palvelutuotannon rakenteiden monipuolistaminen 8. Työperäinen maahanmuutto 9. Maantie- ja rataverkon välityskyvyn paraneminen, kansainväliset lentoyhteydet 10. Viisumivapauden myönteiset vaikutukset matkailulle 1. Väestön ikääntyminen 2. Kansainvälistymisen myötä lisääntyvä kilpailu, teollisuuden investoinnit suuntautuvat ulkomaille, metsäteollisuuden toimialajärjestelyt 3. Kuntatalouden jatkuva heikkeneminen 4. Maaseudun autioituminen ja palvelujen heikkeneminen 5. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama pysyvä syrjäytyminen 6. Nopeasti muuttuva ja ennakoimaton lainsäädäntö ja määräykset Venäjällä, Venäjän sisäiset, ulkopoliittiset ja talouden kriisit 7. Rajan yli tulevat negatiiviset ilmiöt (rikollisuus, huumeet, sairaudet, rajavalvonnan heikkeneminen Venäjällä) 8. Erilaiset ympäristövahingot 9. Laajakaista jää taajamiin Nelikenttäanalyysissä esitetyt maakunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat muodostavat pohjan maakuntaohjelmassa esitetylle visiolle, strategisille päämäärille sekä ohjelman toimintalinjoille. Ohjelmassa esitetyin toimenpitein maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään. Heikkouksia pyritään puolestaan poistamaan ja esitettyjä uhkia välttämään. 11

12 2.5. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTETTUJEN OHJELMIEN VAIKUTTAVUUS Maakuntaohjelman arviointi Etelä-Karjalan liitto toteutti v yhteistyössä Etelä-Suomen viiden muun maakunnan kanssa maakuntaohjelmien ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnin suoritti Ramboll Oy. Toimintaympäristössä tapahtuneet voimakkaat muutokset, etenkin metsäteollisuuden rakennemuutos, vaikuttivat alueen työpaikkakehitykseen ja ohjelman toteutumiseen heikentävästi. Tavoitteet etenkin infrastruktuurin kehittämisen osalta ovat toteutuneet hyvin ja panostukset ovat olleet onnistuneita. Myös hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä koskeviin palvelurakenteisiin liittyen kehityksen arvioitiin etenevän hyvin. Kokonaisuudessaan alueella toimivien muiden ohjelmien ja maakuntaohjelmien arveltiin melko hyvin tukevan toisiaan. Arvioinnissa todettiin, että vaikka ohjelmien pääasialliset tulokset ovat myönteisiä, niitä on vaikeaa erottaa muusta toimijoiden välisestä kanssakäymisestä eri strategia- ja ohjelmaprosessien yhteydessä. EU-ohjelmat Ilman EU-ohjelmien rahoitusta käytettävissä olevat pelkästään kansalliset määrärahat kehittämistyöhön olisivat olleet oleellisesti vähäisempiä, jolloin myös rahoituksella saatavat tulokset erityisesti yritystoiminnan kehittämisen kautta olisivat jääneet pienemmiksi. Ohjelmavarat ovat olleet kuitenkin liian pienet kääntämään alueen yritystoimintaa kasvu-uralle voimakkaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen aikana. Kestää pitkään ennen kuin metsäteollisuuden rinnalle pystytään luomaan uudentyyppisiä toimialoja, jotka vähentävät alueen metsäteollisuusriippuvuutta. Matkailualaa palvelevaan infrastruktuuriin on kohdennettu merkittävästi EU-rahoitusta. Toimialan kehittyminen maakunnassa on saatu hyvään vauhtiin ja käynnistymässä on Pohjoismaiden suurin matkailuinvestointi, kylpylähotellin rakentuminen Rauha-Tiurun alueelle. EU-varoin tehdyt panostukset Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkö- ja tietotekniikan sekä ympäristö- ja erotustekniikan osaamisaloihin ovat nostaneet alojen merkitystä maakunnan osaamisprofiilissa, mikä on alkanut luoda alueelle myös uutta yritystoimintaa. EU-rahoitteisilla projekteilla on etsitty, kokeiltu ja levitetty hyviä käytäntöjä, joilla on voitu edistää työllisyyttä, tukea yrittäjyyttä, vahvistaa työvoiman osaamista, lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja ehkäistä syrjäytymistä. Edellisellä ohjelmakaudella Tavoite 2 ohjelmassa ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus EUmaksatuksista oli Etelä-Karjalassa noin kolmannes. Ympäristörahoituksen piiriin kuuluvissa hankkeissa useimmat saavuttivat ympäristötavoitteensa. Alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä kehitettiin mm. vesistöjen virkistyskäyttöä ja suojelua sekä luontomatkailua edistävillä hankkeilla ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnostamisella. Kaakkois-Suomen ja Venäjän välinen Interreg IIIA/Naapuruusohjelma loi edellytyksiä rajanylittävälle yhteistyölle. Ohjelma toimi tuloksellisesti liikenneyhteyksien ja ympäristön tilan kehittymiseen sekä osaamisen ja yhteistyön edellytysten kehittämiseen liittyneissä toiminnoissa. Yritystoiminnan ja sen toimintaympäristön kehittämisen osalta ohjelma ei tuonut odotettuja tuloksia. Maaseutuohjelmarahoituksella on saatu aktivoitua maaseutualueiden asukkaita omaehtoiseen alueidensa kehittämiseen. Yritys- ja yhdistystoiminta on vilkastunut. On syntynyt uusia matkailu- ja hoivapalveluyrityksiä ja hevosyrittäjyys on lisääntynyt. Kyläyhdistykset ovat korjanneet kylätalojaan ja yhteisöllisyys on lisääntynyt. Maatalouden harjoittajat ovat kasvattaneet tilakokojaan, ja muutamia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä on syntynyt alueelle. 12

13 Osaamiskeskusohjelma Vuodesta 2007 käynnissä olleen Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman klusterilähtöisen kehittämisen painopistealueina ovat huippuosaaminen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, yritysten kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen. Ohjelmassa on pääasiassa keskitytty kysyntälähtöisiin hankeaktivointeihin, klustereiden yhteistyön tiivistämiseen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankevalmisteluihin, innovaatioita tuottaviin tutkimushankkeisiin sekä Venäjä-kontaktien vahvistamiseen. Julkisten toimijoiden, tutkimuksen ja yritysten verkottamisella vahvistetaan alueen osaamiskeskittymää. Tutkimustiedon ja huippuosaamisen yhdistäminen pk-yritysten kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan on ohjelmassa tärkeässä asemassa ja tapa, jolla työpaikka- ja yritysvaikutuksia voidaan saada aikaan. Uusien yritysten ja työpaikkojen synnyttäminen ohjelman myötävaikutuksella on ollut lähes tavoitteiden mukaista ja osaamiskeskuksen toimintaa on selkeytetty ja vahvistettu ohjelmakauden aikana. Aluekeskusohjelma Etelä-Karjalassa toteutettiin v kuuden kunnan yhteistä aluekeskusohjelmaa. Aluekeskusohjelman painotukset liittyivät maakunnan elinkeinopolitiikkaan strategisten kärkialojen kehittämisen osalta, alueen osaamisen vahvistamiseen ja kansainvälistymiseen sekä seudullisen/maakunnallisen yhteistyön vahvistamiseen. Aluekeskusohjelmassa on ohjelmakaudella toteutettu kuntien yhdessä määrittelemien tavoitteiden mukaisia hankkeita neljässä toimenpidekokonaisuudessa: Elinkeinot ja innovaatiot, Venäjä, matkailu sekä verkostot ja viestintä. Aluekeskusohjelmalla on selvitetty, kokeiltu ja käynnistetty erilaisia uusia käytäntöjä, joilla on pyritty edistämään ja vahvistamaan alueen yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Aluekeskusohjelma on lisännyt kehittämistoimijoiden verkostoitumista alueella ja kuntayhteistyö on edistynyt eri hallinnonaloilla hyvin. 13

14 3. MAAKUNNAN VISIO JA MAAKUNTAOHJELMA SEN TOTEUTTAJANA ETELÄ-KARJALAN VISIO 2030 Etelä-Karjala on Saimaan, rajan ja uusiutuneen metsäsektorin sekä elinkeinorakenteen vetovoimainen, sijaintinsa ja kilpailuetunsa tehokkaasti hyödyntävä sekä osaamisestaan, yhteistyöverkostoistaan ja kulttuuristaan uutta luovien ihmisten kasvumaakunta. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2014 Menestyvä yritystoiminta, uudet työpaikat, positiivinen väestökehitys Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen Vahva koulutusmaakunta ja osaavan työvoiman turvaaminen Laadukkaat peruspalvelut, hyvinvoivat asukkaat Toimiva, houkutteleva ja kestävä ympäristö asukkaille, yrityksille ja matkailijoille Maakunnan sisäinen kumppanuus ja kehitysmyönteinen ilmapiiri MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen 2. Koulutus ja osaava työvoima 3. Kuntien yhteistyö ja palvelurakenteiden uudistaminen 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri OHJELMAKAUDEN KESKEISET TULOKSET Uudet työpaikat ja yritykset valituilla painopistealoilla, tasapainoinen väestönkehitys Monipuolinen ja vetovoimainen koulutustarjonta Väestön parantunut koulutustaso Asukkaiden terveyshyödyn ja hyvinvoinnin lisääntyminen EKSOTEn toiminta tehokasta ja kuntayhteistyö on syventynyt Keskeiset liikenne- ja tietoliikennehankkeet on toteutettu/käynnistetty, liikennejärjestelmä on kehittynyt Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyskohteita on kehitetty eri käyttäjäryhmien tarpeisiin Vesistöjen tila on parantunut Luonnonvarojen sekä omaleimaisten luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävään kehitykseen perustuva käyttö ja hyödyntäminen. 14

15 Määrälliset tavoitteet ohjelmakaudelle Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa esitetään yleisiä maakunnan kehittymistä kuvaavia mittareita, joille on asetettu tavoitteet ohjelmakaudelle Viimeisin tilastotieto 2 Tavoite v Väestön määrä* BKT/asukas* Työttömyysaste* 14,4 % 8 % Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta 62,4 % 66 % täyttäneistä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla 13,5 % 12 % olevat vuotiaista* (*:llä merkityt mittareita, joista TEM on pyytänyt tavoitetietoja) 2 Tilastokeskus. 3 Mittari on Etelä-Karjalassa voimakkaasti sidoksissa metsäteollisuuden tuotantoon. 15

16 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT 4.1. TOIMINTALINJA 1. ELINKEINORAKENTEEN UUDISTAMINEN Toimintalinjan tausta-ajatukset Elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet ovat kansainvälistyvän talouden oloissa herkkiä suhdannevaihteluille: tuotannon määrä, arvo ja henkilöstötarve vaihtelevat aluetalouden näkökulmasta suhteettomankin paljon maailmantalouden heilahtelujen mukaan. Etelä-Karjalan alueen tuotannon arvossa teollisuudella on edelleen vahva rooli, metsäsektorin osuus on hallitseva ja jopa suurin verrattuna muihin alueisiin. Suurteollisuuden työpaikkamäärän kehitys on ollut liki 30 vuoden ajan laskeva, eikä pk-sektorin työpaikkojen määrä ole kasvanut riittävästi, jotta teollisuuden työpaikkamenetyksiä olisi voitu korvata. 4 Osasyynä tähän on ollut pk-sektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien lopputuotteiden vähäisyys sekä kasvu- että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Etelä-Karjalakin on kuitenkin yhä selvemmin siirtynyt suurteollisuusvaltaisesta tuotannosta kohti kasvavaa palvelutuotantoa. Uusia korvaavia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, joiden osuus elinkeinorakenteessa painottuu yhä enemmän. Palvelualojen osuus työpaikoista on jo yli 65 %, ja merkittävimmät työllistäjät ovat kaupan, kuljetus- ja muut yksityiset alat, joiden kasvu on ollut viime vuosina voimakasta ja toistaiseksi myös talouden taantuman vaikutukset toimialoihin ovat olleet vientivetoista teollisuustoimintaa pienemmät. Venäjän tuoma vaikutus ostos- ja muuhun matkailuun on suuri ja sen suhteellinen merkitys kysynnän ylläpidossa on nykyisessä taloustilanteessa entisestään korostunut. 5 Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus ovat kasvavia palvelualoja. 6 Etelä-Karjalassa jatkuva suurteollisuuden rakennemuutos ja sen seurauksena alue- ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet edellyttävät nopeita ja panostuksiltaan riittäviä toimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Vientiteollisuudesta saatujen tulojen rinnalle ja tulonmenetysten korvaamiseksi tulee löytää sellaisia kasvualoja, joita maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta voidaan kehittää ja jotka tuovat tuloja alueen ulkopuolelta. Teollisuudessa myönteistä kehitystä edustavat mm. uusiutuvan energian tuotantolaitokset. Tuulienergiateollisuus on investoinut mm. Haminassa ja Lappeenrannassa ja kehitysnäkymät ovat markkinoiden kiristymisestä huolimatta edelleen positiiviset. Ala on saamassa maailmanlaajuisesti entistä tunnustetumpaa asemaa. Alan kehittymistä tukevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja tuotantoelämän monipuolinen yhteistyö ja tuotekehitys. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja kehitykseen, merkittävä olemassa oleva teollisuusinfrastruktuuri sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia-alan huippuosaaminen ja energiatutkimusyhteistyö voivat luoda edelleen uusia mahdollisuuksia. 7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys korostuu talouden voimakkaissa rakennemuutostilanteissa. Alueen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä osaamisperustan vahvistaminen kärkiosaamisaloilla mahdollistavat alueen innovaatiotoiminnan kehittymisen. 8 Yliopiston, VTT:n, ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan avulla on mahdollista uusia alueen tuotantorakennetta perinteisten teollisuudenalojen merkityksen vähentyessä. Yliopisto yhteistyössä Lappeenrannassa ja Imatralla sijaitsevien metsäteollisuuden omien tutkimusyksiköiden kanssa antavat pontta myös metsäteollisuuden tuotekirjon uudistamiseen. 9 Puuvarantojen ja puusta saatavien eri ainesosien hyödyntäminen selluloosan, paperin ja puutavaratuotannon ohella moottori- ja 4 Maakuntakaavan taustaselvitys, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 6 Maakuntakaavan taustaselvitys, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 3 8 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 9 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s. 7 16

17 biopolttoaineisiin, puukuitupohjaisiin kennorakenteisiin ja pakkauksiin, komposiittien raaka-aineena sekä kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa luo metsäteollisuuden uudistumiselle uusia näköaloja. 10 Tässä yhteydessä kestävä metsätalous puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on oleellinen seikka ja maaseutualueiden tulolähteenä edelleen merkittävä. 11 Pietarin ja Leningradin alueen läheisyys on koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta oleellinen tekijä. Suurkaupungissa ja sitä ympäröivällä alueella on kehittyvät markkinat ja siellä kehitetään teollisuutta ja logistiikkaa. Suomalaisilla tuotteilla ja osaamisella mm. energiaa säästävällä rakentamisella ja pidemmällä tähtäimellä myös ympäristöteknologialla ennakoidaan olevan kysyntää ko. lähialueilla. 12 Elinkeinorakenteen uudistamisessa merkittävimmän mahdollisuuden lyhyemmän aikavälin työpaikka- ja tuotantotavoitteille tarjoaa matkailualan kehitys. Pääkaupunkiseudun ja etenkin Pietarin läheisyys sekä Venäjän viime vuosien suotuisa taloudellinen kehitys on näkynyt Kaakkois-Suomen vapaa-ajan asuntojen ja matkailukeskusten kaupoissa, Lappeenranta Imatra-alueen maan suurimpana tax free myyntinä ja venäläisturistien yöpymisvuorokausien voimakkaana kasvuna. Venäjän suuri kuluttajapotentiaali avaa mahdollisuuksia monellekin alalle ja erityisesti matkailualalle kasvuennusteet ovat hyvät. Matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa parantavat suuret rakenteilla ja käynnistymässä olevat investoinnit, jotka tuovat Etelä-Karjalaan tuhansia vuodepaikkoja lähivuosina. 13 Matkailukapasiteetin lisäyksen myötä kasvavat asiakasvirrat luovat kysyntäpotentiaalia myös kaupan ja palvelualan yritysten toiminnalle ja esimerkiksi ns. luovat alat, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja maaseudun majoitus- ym. palveluja tarjoavat yritykset hyötyvät matkailijamäärien lisääntymisestä. Toisaalta vain venäläisen asiakaskunnan varaan rakentuva kaupan tai majoituksen lisäkapasiteetti sisältää riskejä, mutta maakuntaohjelman neljän vuoden tähtäimellä matkailun kehittäminen tästä lähtökohdasta parantaa joka tapauksessa alueen mahdollisuuksia nousta aidosti tunnetuksi matkailualueeksi. Aluekehityksen kannalta ubiikkiyhteiskunta 14 luo mahdollisuuksia, koska se levittäytyy kaikkialle sekä maaseudulla että kaupungeissa (universaali virtuaalisuus). Mm. luovat alat ovat paikkariippumattomia, ja esim. arkkitehtuuriin, muotoiluun, musiikkiin, virtuaalibisnekseen jne. liittyviä töitä voidaan ubiikkiyhteiskunnassa tuottaa kaikkialla. Uusia mahdollisuuksia syntyy myös matkailu- ja hyvinvointipalveluiden tuottamiselle. Näin uuden yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen voisi onnistua myös syrjäisillä alueilla. 15 Toimintalinjan strategiset tavoitteet Toimintalinjan strategisena tavoitteena on Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen muuttaminen nykyistä monialaisemmaksi. Tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja uusille, kasvaville toimialoille sekä uudistuvaan metsäteollisuusklusteriin. Kehittämishankerahoituksessa keskitytään matkailun, uusiutuvan energian tuotannon, metsäteollisuusklusterin uudistamiseen liittyvien sekä ICT-alan kilpailuetujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Maaseutuohjelman kehittämishankerahoituksessa keskitytään maataloustuotannon ja elin- 10 Kuulumisia-lehti 4/2009, s Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11 Valmisteilla oleva Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma antaa suuntaviivat alueen metsätalouden kehittämiselle; metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Ohjelmalla tuetaan metsäsektorin taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko metsäsektorin menestymistä. 12 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strateginen tulossopimus, s Ubiikkiyhteiskunnassa on kyse tietoyhteiskunnan uudesta vaiheesta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa. Kyseessä on ns. sulautettu tietotekniikka (ubiquitous computing), joka toimii huomaamattomasti ja ympäristöönsä sulautuvana. 15 Aluestrategia 2020 luonnosversio 0.1, s. 20. TEM. 17

18 tarvikealan kehittämiseen. Yritysvaikutuksiltaan parhaita hankkeita toteutetaan toimialapainotuksista riippumatta. Painopisteet toimialoittain Matkailu ja matkailua tukevat palvelut Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään matkailun, kaupan ja palvelujen alalta. Venäläiskuluttajien ostovoima ja matkustusmahdollisuudet lähialueelle, alueelle tehtävät matkailuinvestoinnit sekä jo avautuneet ja lähiaikoina käynnistyvät uudet lentoyhteydet Baltiaan ja Keski-Eurooppaan ovat keskeisiä mahdollisuuksia matkailun ja palveluiden arvonlisäyksen kasvattamiselle. Kasvutavoitteisiin tähdätään laventamalla ja parantamalla matkailutuotteiden ja palvelujen tarjontaa huomioiden alueen historia-, luonto- (mm. Saimaa ja Vuoksi) ja kulttuuripiirteet sekä hyvinvointipalvelut sekä parantamalla tuotteiden ja palveluiden laatua ja alan yritysten välistä yhteistyötä. Matkailussa odotettavissa oleva lisäkysyntä vaatii palvelutason nostamista uudelle tasolle. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: - Saimaan järvialueen yhteinen matkailumarkkinointikonsepti, tuotteet, markkinointitoimet ja kanavat näkyvyyden lisääminen, koti- ja ulkomaan markkinoiden asiakaskunnan saavutettavuuden parantaminen - matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita - elämys- ja ohjelmapalveluiden tarjonnan ammattimaisesti johdettu verkosto laatua, volyymia ja vaihtoehtoja asiakkaille eri vuodenaikoina - matkailualan henkilöstön osaamisen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan palvelutaito, kielitaito jne. Maaseudun yritystoiminnan kannalta matkailualan kehittäminen ja investoinnit mahdollistavat mm. majoitus-, ruoka-, virkistys-, ns. wellness- ja ohjelmapalveluiden tuottamisen. Näitä voidaan rahoittaa erityisesti maaseutuohjelmasta. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen liiketoimintaa tutkimuksen ja osaamisen kautta Ilmastonmuutoksesta käytävälle keskustelulle ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdyille toimenpide-ehdotuksille on ominaista energiankulutus-, energiantuotanto- ja energiansäästökysymysten limittyminen ympäristön tilan parantamiseen ja ympäristöarvojen suojeluun. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii em. energiaan liittyvien osa-alueiden teknistä kehittymistä, mikä samalla tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti parhaita käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja luoneille ja niitä markkinoille tehokkaasti tuoneille yrityksille ja muulle energiayrittäjyydelle. Kehittämisrahoitusta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen lisäämiseksi suunnataan ensisijaisesti yrityslähtöiseen, yliopiston ja yritysten yhteistyössä tekemään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan - tuulivoiman, bioenergian ja jätteiden hyödyntämistekniikoissa - sähkökäyttötekniikoiden hyödyntämisessä (mm. sähkökoneet, sähkömoottorit, tehoelektroniikka, säätötekniikat) - energiatehokkaiden tuotanto- ja tuoteratkaisujen löytämiseksi ja energiaa säästävien tekniikoiden hyödyntämisessä. Keskeinen vaihe tutkimus- ja kehitystuloksista saatavan hyödyn realisoimiseksi on tehtyjen ratkaisujen käyttöönotto, ensin pilotointilaitoksina ja edelleen laajemmin kunnissa, teollisuuden proses- 18

19 seissa, rakentamisessa jne. Myös kansainvälisille markkinoille pääsy ja jakelukanavien löytäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä menestyvän liiketoiminnan kannalta. Tuotannollista potentiaalia lienee tällä hetkellä lähinnä tuulivoimaturbiinien, sähkökoneiden ja tehoelektroniikan valmistuksessa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja liiketoiminnassa on kilpailua Suomessa ja ulkomailla, mm. Kiinassa jo laajasti, mutta Etelä-Karjalan on löydettävä muista erottuva osaaminen. Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon jo tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen käytännössä voi tarjoa kilpailuedun. Metsäteollisuusklusterin uudistuminen puun arvo on tulevaisuudessa korkeampi muualla kuin massan ja paperin valmistuksessa Metsäteollisuuden tuotanto kärsii mm. low end tuotevalikoimasta, raaka-aineiden kustannuksista ja niiden saatavuudesta sekä markkinoiden siirtymisestä yhä kauemmaksi suomalaisista tuotantolaitoksista. Tuotantoa tulisi suunnata korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, uudistaa tuotantoprosesseja ja etsiä aivan uusia tuotantomahdollisuuksia. Pääosin metsäyhtiöiden tehostamis- ja kehittämistoimien päätöksenteko tapahtuu globaalin kilpailun näkökulmasta, jossa maakunnan vaikutusmahdollisuudet tai sen intressien huomioonottaminen on vähäistä. Julkista tutkimusrahoitusta voidaan kuitenkin käyttää vaativissa t&k-hankkeissa ja metsäteollisuutta lähellä olevien toimialojen kehittämisessä. Tavoitteena on metsäklusterin hallittu rakennemuutos kehittämällä - puukuidun hyödyntämistä muissa tuotteissa - älykkäitä pakkaustekniikoita - komposiitteja ja komposiittituotteita - erotus- ja ympäristötekniikoiden hyödyntämistä teollisuuden prosesseissa - biojalosteiden ja metsäteollisuuden prosessien synnyttämien sivuainevirtojen hyödyntämistä - energiantuotantomahdollisuuksia - puutuoteteollisuutta. Toimenpiteet - panostetaan tutkimusinfraan yrityslähtöisesti em. sovellusalueilla - käynnistetään painopistealojen mukaisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden tavoitteena uuden liiketoiminnan synnyttäminen - lisätään Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten yhteistyötä - lisätään tutkimustoiminnan kansainvälisyyttä. Erotustekniikat voivat edustaa läpimurtoalaa, kuitenkin erittäin kapealla, mutta monella toimialalla hyödynnettävällä huippuosaamisalalla, jossa pääkohde on tutkimustoiminnassa, ei niinkään tuotannossa. Yritysten tuotantoprosessien ja edelleen kilpailukyvyn parantuminen em. tekniikoita käyttämällä voi synnyttää kuitenkin mahdollisuuksia kansainvälisesti tunnustettuun asemaan erotus- ja ympäristötekniikoiden huippuosaamisessa. Maaseudun elinkeinotoiminnalle metsäpalvelut, valtion energia- ja veroratkaisuista riippuen puun energiakäyttö ja puun jatkojalostus ovat mahdollisia kasvualoja. 19

20 ICT (ohjelmistot, digitaalinen media, tietoliikenne, tietojärjestelmät) - ratkaisuja metsäklusterin, energia- ja ympäristöalan, matkailun tuotanto- ja liiketoimintaprosesseihin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen, konsultointiin, digitaalisen median sovelluksiin, tietoverkko- ja tietojenkäsittelypalveluihin ja tietoturvaratkaisuihin keskittyviä yrityksiä on Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterin tietojen mukaan maakunnassa n. 150 kappaletta. Pohjaa alan kehittymiselle antaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustoiminta (mm. tietojärjestelmät, IT-palvelut, konenäkö, hahmontunnistus, ohjelmistotekniikka, tietoliikenneohjelmistot). Ns. ubiikkiyhteiskunnan kehityksestä voidaan päästä hyötymään luomalla uusia, uuteen tietotekniikkaan liittyviä sovellutuksia ja viemällä niitä jokapäiväiseen elämään. ICT-alan merkitys kasvaa joka tapauksessa kaikilla aloilla. Tietojenkäsittelypalvelu-toimialalle sijoittuville uusille yrityksille on sekä tuotteiden jakelun että tuotteisiin liitettävien lisäarvopalvelujen kannalta yleensä helpompi suuntautua kansainvälisille markkinoille kuin perinteisten tuotantoalojen yrityksille. Toimenpiteet - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikka-alan koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen painopistealojen tueksi - tutkimusalihankinnan kytkeminen kehittämishankkeisiin - yritysten tarpeita palveleva koulutustoiminta - kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksien luominen. Kaikkien edellä mainittujen painopistealojen yhteisenä haasteena on sijoittajien kiinnostuminen ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen alueelle. Erityisesti silloin, kun toimialan tuotantoa ei ole helppo siirtää pois alueelta, sitä perustellumpaa on esim. ulkomaisten sijoittajien houkutteleminen mukaan uuteen yritystoimintaan. Edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda toimintaedellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle. Yritysvaikutusten aikaansaaminen on kuitenkin viime kädessä kiinni yritysten omasta aktiivisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Rahoitus Elinkeinoelämän toimintaympäristön ja -edellytysten parantamiseen tarkoitettu kehittämishankerahoitus koostuu kansallisista rahoituslähteistä, kansallisten erityisohjelmien rahoituksesta (KOKO, Osaamiskeskusohjelma) ja EU-ohjelmien rahoituksesta (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma). Yksittäisten yritysten rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitus turvataan yritystukilainsäädännön mukaisilla välineillä sekä kansallisesti että EU-osarahoitteisesti. Venäläisen elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö rahoitetaan pääosin ENPI-ohjelman kautta. Mittarit Toimintalinjan tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Matkailutoimialan (sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ohjelmapalvelut) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansaajakorvaukset Energia- ja ympäristötekniikan alan (sisältää 14 eri toimialaluokitusta) toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tietojenkäsittelypalvelu-toimialan toimipaikat, yritykset, henkilökunnan määrä ja liikevaihto Tekes-rahoituksen määrä painopistealoilla 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä Ympäristö Talous Sosiaaliskulttuurinen hyvinvointi Ekotehokkuuden kehitys v.-98-08 Taustaindikaattorit Yleistietoa mallista Viimeisimmät

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot