LOPPURAPORTTI RAPORTTI Jyväskylän tilapalvelu Kilpisenkatu Jyväskylä. Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys

Transkriptio

1 RAPORTTI Sivu 1/106 Tilaaja: Jyväskylän tilapalvelu Kilpisenkatu Jyväskylä Hanke: Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys LOPPURAPORTTI Haahtela-rakennuttaminen Oy Tinasepäntie 45, Helsinki, puh , fax

2 Sivu 2/ YHTEENVETO Verkkoselvityksen tavoite Väestöpohja ja palveluiden kysynnän muutokset Terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Vanhuspalvelut Vammaispalvelut Muutokset kiinteistöissä Vaihtoehtoiset toimintatavat Tilakustannusten muutokset yhteensä Työn rajaus Laatijat Asiantuntijat TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Väestöpohja Seudullinen lähtökohta Terveyspalvelut Avosairaanhoito, nykytilanne Terveysasemavastaanotot Keskitetyt vastaanotot, tutkimukset ja kliiniset tukipalvelut Tekniset ja tukipalvelut Kuntoutuspalvelut Puheterapia Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, nykytilanne Neuvolat Kouluterveydenhuolto Opiskelija- ja lukioterveydenhuolto Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit Suun terveydenhoito, nykytilanne Perushammashoito Erikoishammashoito Terveyskeskussairaala, nykytilanne Päivystys, nykytilanne Jyväskylän seudun työterveys, nykytilanne Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut, nykytilanne Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon palveluverkon kehittäminen Vastuuväestö Tuottavuuden kehittäminen Terveysasemaverkon kehittäminen Terveysasemavastaanotot Keskitetyt vastaanotot, tutkimukset ja kliiniset tukipalvelut Kuntoutuspalvelut Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhoito Terveyskeskussairaala Päivystys Jyväskylän seudun työterveys Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut Tilojen kunto SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Aikuissosiaalityö ja perusturva, nykytilanne Aikuissosiaalityö ja perusturva Sosiaalityö ja -asemat Talous- ja velkaneuvonta Sosiaalinen luototus...48

3 Sivu 3/ Maahanmuuttajapalvelut Romanipalvelut Sallaajärven palvelukoti Pakolaisten perheryhmäkoti Lasten ja perheiden palvelut, nykytilanne Avohoito Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Sijaishuollon tuki ja seuranta Sijaishuoltoyksikkö Nuorten erityispalvelut Sovittelutoimisto Lastensuojelulaitokset Psykososiaaliset palvelut, nykytilanne Perheneuvola Perheneuvolan lastentutkimusklinikka Kriisikeskus Mobile Lapsioikeudelliset palvelut Koulukuraattorit ja koulupsykologit Aluepsykologityö Palveluverkon kehittäminen Sosiaali- ja perhepalveluiden palveluverkko, vaihtoehto Sosiaali- ja perhepalveluiden palveluverkko vaihtoehto Lastensuojelulaitokset, tulevaisuuden ratkaisut VANHUSPALVELUT Vanhuspalvelujen sisältö Vanhuspalvelujen mitoituksen lähtökohdat Palvelutarve yli 75-vuotiaat Palvelutarve alle 75-vuotiaat Palvelujen määrällinen tarve yhteensä Vanhuspalvelujen nykyinen toimintaverkko Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Intervallihoito Vanhusten avopalvelut Vanhuspalvelujen tilojen tarve vuoteen Esitys pitkäaikaisen laitoshoidon osalta Esitys tehostetun palveluasumisen osalta Esitys intervalli / lyhytaikaishoidon osalta Esitys kotihoidon tiimitilojen osalta Asumispalvelut Päiväkeskukset VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen sisältö Vammaispalvelujen mitoituksen lähtökohdat Mitoituksen taustatietoja Kehitysvammaisten määrä Päivä- ja työtoiminnan sekä iltapäivähoidon mitoitus uudessa Jyväskylässä Asumispalvelujen mitoitus uudessa Jyväskylässä Vammaispalvelujen nykyiset tilat Vammaispalvelutoimisto, päivä- ja työtoiminta sekä iltapäivähoito Asumispalvelut Esitys vammaispalvelujen tilojen tarpeesta vuoteen Vammaispalvelutoimisto, päivä- ja työtoiminta sekä iltapäivähoito Asumispalvelut MUUT PALVELUT Päivähoidon palvelukeskus, nykytilanne ja tilaratkaisut Työllisyyspalvelut Keski-Suomen Tulkkikeskus, nykytilanne ja tilaratkaisut...89

4 Sivu 4/ SOTEN HALLINTO HANKKEET JA TILAMUUTOKSET Terveyspalvelut Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset Tilat, joista luovutaan Tilankäytön muutokset Sosiaalipalvelut Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset Tilat, joista luovutaan Tilankäytön muutokset Vanhustenpalvelut Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset Tilat, joista luovutaan Tilankäytön muutokset Vammaispalvelut Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset Tilat, joista luovutaan Tilankäytön muutokset VAIHTOEHTOISET TOIMINTATAVAT Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen Vaihtoehto B, nykytoiminnan jatkaminen Terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Vanhuspalvelut Vaihtoehto C, toiminnan voimakas kehittäminen Terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Vanhuspalvelut TILAT JA TILAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen Vaihtoehtojen vertailu Liite 1. Yhteenveto terveydenhuollon sekä sosiaali- ja perhepalvelujen tilojen käytöstä, vaihtoehdot 1 ja 2, Liite 2 Uusien työaikamallien (6+6) kokonaisvaikutukset

5 Sivu 5/ YHTEENVETO 1.1 Verkkoselvityksen tavoite Asukkaiden eri elämänvaiheissaan tarvitsemat laadukkaat sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat tämän verkkoselvityksen lähtökohta. Asukkaat ovat laatutietoisia ja tietävät oikeutensa. Väestön vaurastuminen ja palveluyhteiskunnan kehittyminen nostaa kansalaisten vaatimustasoa myös kunnan tarjoamien palveluiden osalta. Haasteita asettavat lisääntyvät palvelutarpeet, ikääntyvien kuntalaisten osuuden kasvaminen ja väestön elintasosairaudet. Verkkoselvityksen tavoitteena on varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus tulevaisuudessa vastaamalla tulevaisuuden haasteisiin tehokkaalla palvelutuotannolla. Palvelujen tuotannossa vahvistetaan houkuttelevuutta työnantajana ja asemaa työvoiman rekrytoinnissa varmistamalla hyvät ja ajanmukaiset työolosuhteet. Tässä raportissa kuvataan Jyväskylän Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta, nykyinen toimitilaverkko ja arvio palvelutarpeesta. Edellisten perusteella on tehty esitykset tilojen kehittämistarpeista ja investointitarpeesta vuoteen Toimitilojen kehittämisen lähtökohtana on palveluiden tuottamiseen tarvittavat toiminnot ja niiden tarpeet. Tasapainoinen investointipolitiikka edellyttää sen vuoksi sekä sitoutumista toimintojen kehittämiseen että sitoutumista sen perusteella tehtävään toimitilastrategiaan. 1.2 Väestöpohja ja palveluiden kysynnän muutokset Sosiaalipalveluiden väestöpohja Sosiaalipalvelut tuotetaan palvelemaan uuden Jyväskylän noin asukkaan väestöä, joka kasvaa kymmenessä vuodessa ( ) noin 7 %. Sosiaali- ja perhepalvelut kohdentuvat kuitenkin alle 65-vuotiaiden ikäryhmään, jossa kasvua on samassa ajassa 1,3 %. Terveyspalvelujen väestöpohja Jyväskylän Terveyspalvelut tuottavat palveluja tällä hetkellä noin asukkaalle. Vastuuväestö kasvaa vuoden 2011 alussa noin asukkaaseen kun kuntien ja kuntayhtymien tuottamat terveydenhuollon palvelut yhdistetään. Uuden Jyväskylän lisäksi on tarkastelu myös Muuramea, Hankasalmea ja Uuraista.

6 Sivu 6/106 Laajin väestöpohja on Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnalla joka käsittää noin asukasta. Väestörakenne Väestönkasvu tapahtuu vanhemmissa ikäluokissa koska työikäisten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja eläke-ikäisten määrä lisääntyy selvästi. Ikäihmisten määrä lisääntyy radikaalisti: yli 30 % vuoteen 2020 ja yli 200 % vuoteen Ikäihmiset käyttävät lisäksi terveyspalveluita muuta väestöä enemmän, joten palvelujen kysyntä kasvaa väestönkasvua nopeammin. Palveluiden kysynnän kasvun asettamat haasteet Väestön kasvun ja väestörakenteen muutokset asettavat haasteen kehittää palveluiden tuotantoa. Tehokkuutta ja laatua voitaisiin lisätä monipuolisimmilla ja suuremmilla toimintayksiköillä, kuten: Suun terveydenhuollon keskus Pääsosiaaliasema Opiskelijaterveydenhoidon keskus Jyväskylän Seudun Työterveyshuollon keskus Psykiatrinen keskus Toimipisteiden palvelualueen laajentaminen Jäljempänä tarkastellaan palvelusektoreittain toimintojen ja toimitilojen kehittämistä. 1.3 Terveydenhuollon palvelut Tehokas palveluiden tuottaminen, terveysasemat Tällä hetkellä uuden Jyväskylän alueella on 64 omalääkäriä. Lääkärien vastaanottokäyntejä on yhteensä noin vuodessa. Väestö kasvaa kymmenessä vuodessa 7 % kun terveysasemapalveluiden kysyntä kasvaa samassa ajassa 27 % väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen. Tavoitteena on tehostaa terveysasematoimintoja siten, että lääkäreiden/ hoitajien määrä kasvaa vain väestönkasvun mukaisesti. Tavoite on haasteellinen. Keinoja siihen pääsemiseksi voivat olla: Palveluiden kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaamien. Ohjausjärjestelmien tulee tunnistaa asiakkaan tarpeet ja ohjata hänet oikeaan paikkaan Oikein mitoitettu palveluverkko. Nykyisten terveysasemien vastuualueita muutetaan siten, että palvelu löytyy lähimmältä terveysasemalta. Vältetään pienimpiä yksiköitä (alle väestöpohjan terveysasemalla 900 asukasta/ lääkäri + hoitaja, yli väestöpohjan terveysasemalla asukasta/ lääkäri + hoitaja, tehokkuusero 30 %):

7 Sivu 7/106 Säynätsalon terveysaseman toiminnot siirretään Muuramen terveysaseman tai Kinkomaan sairaala yhteyteen. Osa potilaista suuntautuisi tällöin ilmeisesti keskustaan Kyllön terveysasemalle. Tikkakosken terveysaseman toiminnot on mahdollista siirtää Palokkaan monipuolisemman palveluvalikoiman lähelle. Halssilan neuvolan toiminta siirretään Keskustan terveysasemalle, Keljonkankaan neuvola Kyllön terveysasemalle ja Säynätsalon neuvola Muuramen terveysasemalle/kinkomaan sairaalaan. Kyllön suun terveydenhuollon erikoishoidot, Keljonkankaan hammashoitola ja Palokan erikoishoidot siirretään Hannikaisenkadulle. Säynätsalon hammashoitola siirretään Muurameen. Jyskän koulun hammashoitola siirretään Vaajakosken yksikön yhteyteen. Tikkakosken hammashoitola siirretään Palokkaan. Toimitilat saatetaan vastaamaan palveluverkko-suunnitelmaa. Tämä edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen toimitilastrategiaan jolla varmistetaan oikein mitoitetut tilat, oikein mitoitetut investoinnit ja oikein ajoitetut investoinnit. Tehokas palveluiden tuottaminen, tilojen käyttöasteet Tilojen käyttöasteita kasvatetaan. Uusi päivystysasema sijoitetaan olemassa olevaan terveysasemaan (Palokka). Tällöin päiväkäytössä olevien tilojen käyttöä voidaan jatkaa myös iltaan. Uusien työaikamallien (6+6) mahdollisuuksia tutkitaan eri palveluissa. Päivystys ja terveyskeskussairaala Nykyinen Keskussairaalalla toimiva terveyskeskus- yhteispäivystys on mitoitettu vanhan Jyväskylän mukaan. Yöpäivystys kattaa koko seudun. Toiminnan järjestää sairaanhoitopiiri. Toinen terveyskeskuspäivystys noin asukkaalle sijoitetaan Palokan terveysasemalle. Toiminnan järjestää sairaanhoitopiiri. Kyllön ja Palokan terveyskeskussairaaloiden kaikki osastot ja Muuramen terveysaseman sairaalan sairaansijoista puolet osoitetaan lyhytaikaishoitoon. Yhteensä niissä on tällöin 335 lyhytaikaissairaansijaa eli 2,2 promillea asukkaan väestöstä. Mikäli lyhytaikaishoito saatetaan vastaamaan Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnan aluetta, tarvitaan Palokkaan 4. osasto, 30 sairaansijaa, jolloin yhteensä on 365 lyhytaikaissairaansijaa, joka on 1.7 promillea asukkaan väestöstä. Kunnan kannalta nykyinen korkea terveyskeskussairaalan osuus on taloudellisesti kannattavaa, sillä hoito erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on merkittävästi kalliimpaa

8 Sivu 8/106 Jyväskylän Seudun Työterveyshuollon keskus Jyväskylän Seudun Työterveyden keskustassa sijaitsevat toiminnot yhdistetään Vapaudenkadulta ja Keski-Suomen Keskussairaalasta Hannikaisenkadun toimipisteeseen sosiaaliasemalta vapautuviin tiloihin. Seudullisen työterveyden laajentuessa 2011 vastaanottotoimintaa laajennetaan muissa toimipisteissä esimerkiksi Palokassa ja Muuramessa. 1.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut ovat tällä hetkellä liian hajanaisesti järjestetty. Palveluiden tuotannon kehittämistä (ja myös toimitilastrategiaa) tutkitaan jatkossa kahdella sijoitus vaihtoehdolla. Sosiaali- ja perhepalveluissa tutkitaan myös uusien työaikamallien (6+6) mahdollisuuksia. Sosiaali- ja perhepalvelut Vaihtoehto 1 Sosiaaliasemien toiminta keskitetään uudelle sosiaaliasemalle, Keskustan sosiaaliasemalle ja Kolmikulmaan. Kaukaisimpien alueiden lähipalveluita kehitetään esim. yhteispalvelupisteillä ja sosiaali- ja terveyspalveluautoilla. Perheneuvola ja Korpilahden sosiaaliasema jatkavat toimintaansa nykyisissä sijainneissa. Päivähoidon palvelukeskus siirtyy Hannikaisenakatu aikuispsykiatrialta vapautuviin tiloihin. Järjestelyssä vapautuu Huhtasuon, Hannikaisenkadun, Vaajakosken ja Palokan sosiaaliasemien tilat sekä Matarankatu 4:n ja Puistokatu 35:n tilat. Muutamalle henkilölle etsitään korvaavat tilat alueilta. Vaihtoehto 2 Sosiaaliasemien toiminta keskitetään Pääsosiaaliasemalle. Kaukaisimpien alueiden lähipalveluita kehitetään esim. yhteispalvelupisteillä ja sosiaali- ja terveyspalveluautoilla. Myös perhetyö ja päivähoidon palvelukeskus sijoittuvat Pääsosiaaliasemalle. Sosiaali- ja perhepalveluiden muita toimintoja keskitetään entiselle Keskustan sosiaaliasemalle. Korpilahden sosiaaliasema ja Perheneuvola jatkavat toimintaansa. Sosiaali- ja perhepalveluiden muita toimintoja keskitetään Kolmikulmaan. Huonokuntoisista ja vuokratiloista luovutaan. Osittain tiloja käytetään Terveydenhuollon, Kotihoidon ja muiden kaupungin toimintojen tiloina tai ne myydään. Lastensuojelulaitokset Lastensuojelun laitospaikkojen määrän tulee vähenemään ja paikkojen luonne muuttumaan vuonna 2011 kun uudet määräykset laitoshuollon mitoituksista tulevat voimaan. Pitkäkestoisessa sijoituksessa huonekoon tulee olla 12 m2. Os-

9 Sivu 9/106 topalveluita ja poistuvia laitospaikkoja korvaamaan sekä vastaamaan kasvavaan kysyntään rakennetaan 10- ja 14- paikkaiset uudet nuorisokodit. 1.5 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut, Pitkäaikaishoito Tällä hetkellä uuden Jyväskylän alueella on 537 pitkäaikaishoidon paikkaa. Vanhusten määrä kasvaa yli 30 % vuoteen 2020 mennessä ja yli 200 % vuoteen 2040 mennessä. Pitkäaikaishoidossa on osin sellaisia asiakkaita, joille pitkäaikainen laitoshoito ei ole välttämätöntä. Paikkatarpeeseen sovelletaan valtakunnallisia ohjeita; pitkäaikaishoivan piirissä vuonna 2020 on 3 % yli 75 vuotiaista. Lisäksi mitoitetaan 100 paikkaa dementikoille, nuorille vammautuneille yms. Uusien tavoitteiden mukaisesti vuonna 2020 tarvitaan 443 paikkaa (noin 20 % vähemmän kuin nyt). Pitkäaikaishoivalle mitoitetaan laadukkaat ja tehokkaat toimitilat. Hankkeille laaditaan sisältö ja investointiohjelma Edellyttää: - Kotihoidon oikeaa mitoitusta - Laadukasta kuntoutustoimintaa - Pitkäaikaishoito ei ole lähipalvelua Tehostettu palveluasuminen Nyt 700 paikkaa, vuonna 2020 tarvitaan 902 paikkaa. Paikkatarve 2020: 6 % 75 yli vuotiaista sekä n 200 paikkaa dementikoille. Nykyisiä paikkoja poistuu 154, peruskorjataan 337 ja uudisrakennetaan 100 kpl Intervallihoito Kotona selviytymistä tuetaan Intervallihoitoa laajentamalla ja keskittämällä, Akseli ja Elina koti (61 paikkaa) otetaan kokonaan lyhytaikaisen hoidon käyttöön. Intervallihoitopaikkojen määrä kasvaa nykyisestä noin 40:stä 61:een. Kotihoidon tiimitilat Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa väestön ikääntyessä niin, että vuonna 2020 työntekijöitä on 190 henkeä ja tiimejä 14 kpl nykyistä enemmän. Kotihoidon tiimitiloja on nykyisin 26 rakennuksessa noin m2 ja ne ovat kahta toimipistettä lukuun ottamatta epäkäytännölliset. Tilojen sijoittaminen suunnitellaan uudelleen tarkoituksenmukaisesti. Samalla huomioidaan kotihoidon kasvu ja tiimitilojen lisätarve sekä tutkitaan uusia toimintatapoja.

10 Sivu 10/106 Asumispalvelut Nyt on ikäihmisille suunnattuja asuntoja tarjolla noin 800. Jos vuokraasuntotarjonta pidetään nykytasolla, vuoteen 2020 mennessä tarvitaan noin 650 uutta asuntoa, jotka sijoitetaan senioriasumisen keitaisiin. Päiväkeskukset Päiväkeskuksia on nyt 22 toimipisteessä yhteensä 3600 m2. Vuonna 2020 väestön ikääntymisestä johtuen tarvitaan m2 lisää. Tulevaisuudessa päivätoimintapisteitä keskitetään ja suunnitellaan uusista pisteistä nykyistä suurempia ja monipuolisempia, pienistä päiväkeskuksista luovutaan. 1.6 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen piirissä tällä hetkellä on uudessa Jyväskylässä 564 asiakasta. Palveluja tuottaa noin 150 henkilöä. Tiloja on noin 9000 m2 sisältäen asumispalvelut. Vuonna 2020 kehitysvammaisten arvio uudessa Jyväskylässä on 645. Kehitysvammalain mukaan nuorilla ja aikuisilla kehitysvammaisilla on subjektiivinen oikeus päivä- ja työtoimintaan. Päivä- ja työtoiminnan sekä iltapäivähoidon asiakkaiden määrä lisääntyy 279 asiakkaaseen, 56 henkilöä, 25%. Asiakaspaikkoja päivä- ja työtoimintaa tarvitaan 135, vaikeavammaisten päivätoimintaan 62 ja koululaisten iltapäivähoitoon 82 paikkaa. Tilojen määrä lisääntyy 4256 m2:iin, 594 m2, 16 %. Päivä- ja työtoiminnan toimintamalleja kehitetään viemällä palvelut asiakkaan luokse. Vuonna 2020 kehitysvammaisista asuu vanhempien kanssa 278 (98 % alle 17v., 27% yli 17v.), autetussa asumisessa 121, ohjatussa asumisessa 35, tukiasunnossa 43, itsenäisesti 105, perhehoidossa 26, laitoshoidossa 7 ja ostopalveluissa 30 henkilöä. Asumispaikkoja on nykyisin 153 kpl, 5277 m2. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan lisää 47 asumispaikkaa, 1800 m2, tällöin paikkoja on 200 kpl (ja tiloja 7077 m2). Kehitysvammaisten tukiasuntoja lisätään vapaaseen tuotantoon olevien vammaisille suunnattujen palvelujen läheisyyteen.

11 Sivu 11/ Muutokset kiinteistöissä Kaupungin taseeseen vuosina tulevat hankkeet jaksotettuna vuosille: Hanke m2 M (alv 0%) < Terveyspalvelut: Hannikaisenkatu ,75 perusk. Kyllön terveysasema ,30 2,50 perusk. Keskustan terveysasema ,50 perusk. Huhtasuon terveysasema 150 0,13 perusk. Palokan päiv.+vastaanotto 150 0,24 perusk. Palokan terveysasema, vo ,63 uudis Palokan terveysasema, vo ,51 perusk. Palokan terveysasema, vo ,63 uudis Vaajakosken terveysasema ,25 uudis Terveyspalvelut yhteensä ,43 7,88 9,13 Sosiaali- ja perhepalvelut: Keskustan sosiaaliasema ,20 perusk. Nuorisokoti, Hovila, 10 paikk ,17 uudis Nuorisokoti, 14 paikkaa 630 1,45 uudis Sosiaali- ja perhepalv. yht ,37 1,45 Vanhustenpalvelut: Keljon vanhainkoti ,56 perusk. Uusi pitkäaikaishoitoyks ,56 uudis Kotihoidon tukikohdat 320 0,07 0,07 perusk. Päiväkeskukset ,26 0,90 uudis Vanhustenpalvelut yht ,63 1,33 8,46 Vammaispalvelut: Uusi Harjutupa 220 0,44 uudis Päiväharjun oppimiskeskus 600 1,20 uudis Kotikartano, päivätoiminta 120 0,12 perusk. Ritoniitty, päivätoiminta 150 0,15 perusk. Vammaispalvelut yht ,64 0,27 Kaupungin hankkeet yht ,43 12,30 16,36 Kaupungin taseeseen esitettyjä hankkeita on yhteensä m2, joista uudisrakentamista on m2. Hankkeiden arvioidut rakentamiskustannukset ovat yhteensä 51,6 Milj. seuraavan kymmenen vuoden aikana.

12 Sivu 12/106 Vuokrakohteet vuosina , jotka eivät näy kaupungin taseessa: Hanke m2 m2 < Terveyspalvelut: Muuramen terveysasema perusk. Opiskelijaterveydenhuolto pk, uusi Terveyspalvelut yht Sosiaali- ja perhepalvelut: Keskitetty sosiaaliasema pk, uusi Sosiaali- ja perhepalv. yht Vanhustenpalvelut: Vitapolis perusk. Kotihoidon tukikohdat perusk. Päiväkeskukset uudis Vanhustenpalvelut yht Vammaispalvelut: Autistien päiväkesk. ja ip-hoito uudis Vammaispalvelut yht Vuokrakohteet yhteensä Vuokrakohteisiin esitettyjä hankkeita on yhteensä m2, joista uusia kohteita on m2. Edellä esitettyjen vuokrakohteiden lisäksi tarvitaan Vanhustenpalveluiden tehostetun palveluasumisen sekä Vammaispalveluiden palveluasumisen hankkeet, joissa asukkaan maksamat vuokrat läpi laskutetaan kaupungilla. Hanke m2 m2 < Vanhustenpalvelut: Kyllikinkatu, tehost. palv.as perusk. Palokan veteraanitalo perusk. Tehostettu palv.as, Jokivarsi uudis Tehostettu palv.as uudis Tehostettu palv.as uudis Tehostetut palv.asunnot Vammaispalvelut: Norola perusk. Norola, uusi asuntola uudis Uusi asuntola (ohj.+tuki) uudis Vammaispalvelut, asuminen

13 Sivu 13/106 Tehostetun palveluasumisen ja vammaispalveluiden asumisen hankkeita on yhteensä m2. Muutokset tilamäärissä palvelualueittain: palvelu/m2 uudet muunnetut poistuvat muutos peruskorj Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Vammaispalvelut Yhteensä uudet = uudisrakennus, laajennus, uusi vuokrakohde muunnetut = toiselta toimialueelta tulleet tilat poistuvat= poistuu toimialueen käytöstä Yllä esitettyyn taulukkoon sisältyy vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen sekä vammaispalveluiden asumisen hankkeet. 1.8 Vaihtoehtoiset toimintatavat Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen käsittää edellä kuvatut toimenpiteet ja hankkeet, joiden avulla hallitusti sopeudutaan tulevaisuuden muutoksiin. Vaihtoehto B, nykytoiminnan jatkaminen kuvaa mitä tapahtuu jos kehitykseen ei vaikuteta ja muuttuvassa tilanteessa toimitaan kuten ennenkin. Tällöin terveysasemavastaanottojen henkilöstä kasvaa, terveyskeskuspäivystyksen laajennus jouduttaisiin mahdollisesti sijoittamaan Keskussairaalan päivystyksen yhteyteen uudisrakennuksena. Sosiaaliasemien henkilökunta kasvaa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan lisää paikkoja yht n 380. Kotihoitoon tarvitaan 70 hlö vähemmän kuin perusvaihtoehdossa Vaihtoehdossa C, toiminnan voimakas kehittäminen arvioidaan voitaisiinko uusilla toimintatavoilla vaikuttaa tilankäyttöön. Näitä voivat olla uudet työaikamallit, vaihtoehdot väestövastuujärjestelmälle ja kotihoidon uudet toimintatavat. Tilakustannusten lisäksi on liitteessä 2 arvioitu uusien työaikamallien kokonaistaloudellisuutta. 1.9 Tilakustannusten muutokset yhteensä Perusvaihtoehdossa (A) tilojen määrä on lisääntynyt nykyisestä 1920 m2, tilankäyttö vastuuväestön asukasta kohden on laskenut 5,7 % ja vuokrat asukasta kohden ovat nousseet n 7 % (vanhuspalveluista on poistettu tehostetun palveluasumisen ja vammaispalveluista asumispalvelujen tilat ja vuokrat, joiden rahoitus tulee muista lähteistä).

14 Sivu 14/106 Toimialan vuosittainen tilakustannus nousee 15.7 M :sta 18.2 M :on (tiloissa ja vuokrissa on mukana myös ostopalvelujen ja vuokrakohteiden laskennallinen osuus). Edellä kuvattujen vaihtoehtojen tilakustannukset vuonna 2020 olisivat: - A) toiminnan tehostaminen 18,2 M +- 0 % - B) nykytoiminnan jatkaminen 20,4 M + 12 % - C) toiminnan voimakas kehittäminen 17,0 M - 7 % Vuoden 2020 tilakustannuksena on käytetty 17 /m2/kk Työn rajaus Uuden Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on jaettu viiteen vastuualueeseen, joista selvitykseen sisältyy: Terveydenhuollon palvelut, Uusi Jyväskylä sekä Muurame, Hankasalmi ja Uurainen. Avosairaanhoito, terveyskeskussairaala, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto sekä aikuispsykiatria ja päihdepalvelut. Seudulliset terveydenhuollon palvelut vastuualueen osalta selvityksen ulkopuolelle jää erikoissairaanhoito. Terveyskeskuspäivystyksen seudulliset ratkaisut sisältyvät selvitykseen siltä osalta kun ne vaikuttavat terveysasemien tilankäyttöön. Jyväskylän seudun työterveys ei kuulu sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen, mutta se tuottaa myös terveyspalveluja. Työterveys sisältyy verkkoselvitystyöhön. Sosiaali- ja perhepalvelut Uusi Jyväskylä. Aikuissosiaalityö ja perusturva, lasten ja perheiden palvelut, psykososiaaliset palvelut, Keski-Suomen tulkkikeskuksen palvelut. Vanhuspalvelut, vastuualueen palveluja ovat pitkäaikainen laitoshoito, tehostettu palveluasuminen, päiväkeskustoiminta, kotihoito, omaishoidon tuki ja palvelusetelitoiminta. Vammaispalvelut käsittää asumispalvelut, päivä- ja työtoiminnan ja vapaaajantoiminnan sekä lisäksi perheen hyvinvointia tukevat muut palvelut. Lasten päivähoitopalveluista on vuonna 2008 laadittu erillinen päivähoidon verkkoselvitys. Tähän selvitykseen sisältyy päivähoidon palvelukeskus.

15 Sivu 15/ Laatijat Työ on toinen osa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toimitilastrategiatyötä ja se on tehty Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta (ensimmäinen osa käsitti päivähoidon tilojen verkkoselvityksen). Työtä johtavaan ohjausryhmään on kuulunut: Pekka Utriainen Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (pj) Anssi Niemelä Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Esko Eriksson Jyväskylän Tilapalvelu Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelu Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu Leena Rossi Kaupunkirakennepalvelu Risto Kortelainen Hallintokeskus Ritva Jokinen PLM, henkilöstön edustaja Lähtötietoja, ohjausta ja yhteensovittamista on hoitanut työryhmä: Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu (pj.) Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelu Eija Korkalainen-Halmu Jyväskylän Tilapalvelu Sirkka Karhula Vanhus- ja vammaispalvelut Anssi Niemelä Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Ulla Kuittu Sosiaali- ja perhepalvelut Mauri Paajanen Terveydenhuollon palvelut Maire Laaksonen Jyväskylän seudun työterveys Ritva Jokinen PLM, henkilöstön edustaja Selvityksen ovat laatineet tkl Ilkka Niukkanen ja Di Tiina Luhtanen Haahtelakehitys Oy:stä. Vanhus- ja vammaispalvelujen osalta työhön on osallistunut myös projektipäällikkö Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä Asiantuntijat Alansa asiantuntijoina on kuultu seuraavia henkilöitä: Terveydenhuollon palvelut Avosairaanhoito - Palveluyksikön johtaja Mauri Paajanen - Vastaava hoitotyön johtaja Paula Käyhkö - Apulaisylilääkäri Sakari Ritala - Osastonhoitaja Kaisa Heinonen Kuntoutuspalvelut - - Vs. palvelupäällikkö Sari H. Antila

16 Sivu 16/106 Tekniset palvelut - Tekninen päällikkö Kyösti Juvonen Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto - Palveluyksikön johtaja Irma Raento - Osastonhoitaja Riitta Ala-Luhtala Suun terveydenhuolto - Palveluyksikön johtaja Pirkko Paavola Aikuispsykiatria, päihdepalvelut - Ylilääkäri Juha S Katajamäki Terveyskeskussairaala - Palveluyksikön johtaja, ylilääkäri Sirkka Keikkala Vanhus- ja vammaispalvelut - Johtaja Sirkka Karhula Omaishoito - Palveluyksikön johtaja Kaija Rissanen Kotihoito - Palveluyksikön johtaja Marjatta Salminen Pitkäaikaishoito - Palveluyksikön johtaja Eeva-Liisa Saarman Vammaispalvelut - Palveluyksikön johtaja Seija Parviainen Sosiaali- ja perhepalvelut - Vastuualuejohtaja Ulla Kuittu Kuntouttava sosiaalityö ja perusturva - Palveluyksikön johtaja Ritva Anttonen - Johtava elatusturvasihteeri Pirjo Niskavaara Lasten ja perheiden palvelut - Palveluyksikön johtaja Anne Seppälä Psykososiaaliset palvelut - Palveluyksikön johtaja sij. Päivi Kalilainen Työllisyyspalvelut - Henkilöstöjohtaja Anssi Niemelä

17 Sivu 17/106 Päivähoidon palvelukeskus - Palveluyksikön johtaja Riitta Pylvänen Seudulliset terveydenhuollon palvelut (erikoissairaanhoito) - Tulosaluejohtaja Jarmo J Koski Jyväskylän Seudun Työterveys - Ylilääkäri Maire Laaksonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä - Johtava ylilääkäri Reijo Räsänen - Avohoidon johtaja Silja Ässämäki - Talouspäällikkö Mauno Jussila - Huoltopäällikkö Esa Aaltonen Korpilahti-Muuramen perusterveydenhuollon kuntayhtymä - Ylilääkäri Jari Nojonen Vitapolis, Jykes Kiinteistöt oy - Toimitusjohtaja Juha Takala Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Johtaja Erkki Kumpulainen Jyväskylä, Kaupunkirakennepalvelut, Kaupunkisuunnittelu - Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi - Kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen - Arkkitehti Anne Sandelin

18 Sivu 18/ TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 2.1 Väestöpohja Seudullinen lähtökohta Jyväskylän Terveyspalvelut toimivat nyt noin asukkaan väestöpohjalla. Väestöpohja laajenee noin asukkaaseen vuoden 2011 alusta kun liitoskuntien (entiset Jyväskylän mlk ja Korpilahti) terveyspalvelut yhdistetään ja jos mukaan tulevat Jyväskylään isäntäkuntasuhteessa olevat kunnat kts oheinen kuvio (Tilastokeskus väestöennuste 2007). Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisen osalta päätöksenteko on vielä kesken. Jyväskylän seudun terveyspalvelujen väestöpohjia, Tilastokeskus Keski-Suomen päivyst ysalue Jyväskylän Terveyspalv Uusi Jyväskylä "Vanha" Jyväskylä Keski-Suomen seututerv.kesk us Terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja henkilökunta siirtyvät Uudelle Jyväskylälle. Tilat jäävät kuntien omistukseen: Jyväskylän Terveyspalvelut toimii vuokrasuhteessa ja teettää tarvittavat tilamuutokset. Seudullisesti Jyväskylän terveyspalvelujen rinnalla toimii Keski-Suomen seututerveyskeskus, joka järjestää perusterveydenhuollon palvelut noin asukkaalle eli Joutsan, Luhangan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnille. Laajin väestöpohja on Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnalla joka käsittää noin asukasta. Alueeseen kuuluu uusi Jyväskylä, Muurame, Joutsa, Saarijärvi, Karstula, Keuruu, Multia, Viitasaari, Pihtipudas, Hankasalmi, Laukaa, Konnevesi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

19 Sivu 19/ Terveyspalvelut Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan Jyväskylän terveyspalvelujen vastuuasukasmäärä on lievässä kasvussa: kasvu on kymmenessä vuodessa ( ) noin 7 %: Jyväskylän Terveyspalvelujen väestö ikäryhmittäin Yhteensä Työikäiset 23-64v Nuoret 0-22v Eläkeläiset Väestönkasvu tapahtuu vanhemmissa ikäluokissa koska työikäisten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja eläke-ikäisten määrä lisääntyy selvästi. Selvemmin tämä tulee esille alla olevasta kuviosta, jossa on eräiden terveyspalvelujen kysynnän väestöryhmiä: Jyväskylän Terveyspalvelujen väestön ikäryhmiä Ikäihmiset Koululaiset 7-15v Opiskelijat 16-22v Lapset 0-6 v Syntyneet 0v

20 Sivu 20/106 Vuosittain syntyneiden määrä on samalla tasolla, lasten ja koululaisten määrässä tapahtuu pientä nousua ja opiskelijoiden määrässä pientä laskua aikavälillä Ikäihmisten (75 vuotiaat ja vanhemmat) määrä lisääntyy radikaalisti. Ikäihmisten määrä kasvaa viidessä vuodessa 14 % ja kymmenessä vuodessa 34 %..Vuoteen 2040 mennessä ikäihmisten määrä kasvaa yli kaksi ja puolikertaiseksi. Koska ikäihmiset käyttävät useita terveydenhuollon palveluja muita ikäryhmiä enemmän, kasvaa näiden palvelujen kysyntä väestönkasvua nopeammin. 2.2 Avosairaanhoito, nykytilanne Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut järjestetään terveysasemilla alueellisella väestövastuuperiaatteella. Alueellisesti toimii myös osa kuntoutuspalveluista. Keskitetysti järjestetään erikoislääkärin vastaanotto-, diabetes- ja reumavastaanottopalvelut, röntgen-, tähystys- ja rasitustutkimukset sekä osa kuntoutuspalveluista. Päivystys hankitaan ostopalveluna sairaanhoitopiiriltä. Avosairaanhoito järjestää lääkäripalvelut myös neuvolatyöhön, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä kotisairaanhoitoon Terveysasemavastaanotot Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut järjestetään terveysasemilla alueellisella väestövastuuperiaatteella. Nykyiset terveysasemat, niiden vastuuväestö, vastaanottohenkilöstö ja käynnit on esitetty alla olevassa taulukossa ja kartassa (apulaisylilääkäri Sakari Ritalan kokoaman aineiston mukaan): 2008 henkilöstö vo Lääkärit Sairaan/terv.hoitajat Väestö Lääkärit Sair./ terve.hoit. Per./lähihoit./ avust. Tekstin- käsittelijät Muut** Terveysasema Keskustan ta ,0 14,0 8,0 2,8 2,0 41, Kyllön ta ,6 12,5 3,5 3,5 5,0 35, Kuokkalan ta ,0 6,5 3,5 1,5 1,0 18, Palokan ta ,0 7,0 5,0 2,0 20, Vaajakosken ta ,9 6,0 4,0 1,0 16, Muuramen ta ,5 4,5 5,0 1,0 15, Huhtasuon ta ,9 6,0 1,0 1,0 1,0 13, Tikkakosken ta ,8 3,0 2,0 7, Hankasalmen ta ,7 4,5 1,5 1,0 2,0 11, Korpilahden ta ,5 3,5 4,5 0,5 11, Säynätsalon ta ,3 2,0 1,5 0,5 6, Uuraisten ta ,9 1,0 1,0 2, Yhteensä ,1 70,5 40,5 14, yht vo henkilöt Jyväskylän terveyspalvelujen terveysasemien tunnuslukuja Väestö / Lääkäri Käyntiä / Lääk Puhelinkont / hlö Väestö / Sh-Tth Käyntiä / Sh-Th Puhelinkont / hlö Väestö / vo henkilöt