Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen"

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Matkakertomus Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen Opintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iin Englantiin Cereals 2013 will take place on 12th and 13th June at Boothby Graffoe, Lincolnshire. Cereals 2012 (http://www.cerealsevent.co.uk), Vilja näyttely, on laaja näyttely Lincolnin ( asukasta) kaupungin luona, 220 km päässä Lontoosta, Englannin tärkeimmällä peltokasvituotantoalueella. Näyttelyssä on tärkeimpien kasvinjalostusyritysten ja siemenliikkeiden lajikkeiden esittelyruudut, työnäytöksiä, kasvinsuojeluyrityksiä, koneita, suuri määrä näytteilleasettajia. 1

2 Menomatka tiistaina Lähtö: Tiistai , klo 8:30-12:00 bussikuljetus Huittinen Vampulan Seo- Virttaa Oripään risteys Aura Helsinki-Vantaan lentokenttä Lento Tiistai AY839 Helsinki Heathrow (Lontoo) 14:05 15:10 Finnairin lentokone Tilausbussikuljetus Lontoo, Heathrow:n lentokenttä Britannia Nottingham hotelli, Nottingham (matkaa noin 200 km), klo 15:10 19:00 Yöpyminen Britannia Nottingham hotellissa Nottinghamissa Cereals 2012 näyttely keskiviikkona Keskiviikko ohjelman mukaan meidän olisi pitänyt lähteä hotellilta klo 8:30. Kuningatar Elisabeth vieraili samana aamuna Nottinghamissa. Kaupungin keskusta oli suljettuna liikenteeltä, minkä vuoksi bussi saapui hotellille 45 min myöhässä. Matkan varrella Lincolniin, jossa Cereals 2012 näyttely oli noin tunnin ajomatka, oli kuitenkin tietöitä, joten saavuimme näyttelyalueelle noin klo 11:30 eli 1 h 30 min myöhässä suunnitelmasta. Bayer Crop Science:n osasto (www.bayercropscience.co.uk) Bayer Crop Science:iin meillä oli etukäteen tilattu osaston yhteisesittely. Bayer Crop Science:n osastolla oli esillä lähinnä kasvinsuojeluaineilla tehtyjä koeruutuja ja muita kokeita. Bayer Crop Science:n omistuksessa olevien lajikkeiden koeruutuja ei ollut. Bayer Crop Science:n omistuksessa on mm se pohjoissaksalainen kasvinjalostusyritys, joka on jalostanut Suomessa parhaiten talvehtineen Vectra-syysrapsilajikkeen. Osastolla oli Monsanto:n sienitauteja vastaan resistenttin syysrapsin koeruutu. Sen sadon uskottiin tuottavan noin 3-5 tn/ha. Osastolla oli myös leikatulle syyrapsiruudulle tehty etanoiden torjuntakoe. Englannissa on etanaongelmia syysvehnässä, kun se kylvetään syysrapsin jälkeen. Bayer Crop Science:lla on markkinoilla etanoiden torjunta-aineita. Etanat torjutaan peittaamalla vehnän siemenet Redigo Deter-valmisteella sekä etanakannan ollessa hyvin runsas pellon pintaan levitettävillä syöteillä Draza Fortella. Em. peittausaine suojaa viljaa myös sienitaudeilta. Peittauksen ainekustannus on n. 15 /ha ja etanasyöttien /ha. Draza Forte etanasyöttejä ei saa levittää ojan reunoille vaan ojien varsille pitää jättää muutaman metrin käsittelemätön kaista. Sadetta ja homehtumista hyvin kestävät etanasyötit neuvottiin levittämään kylvön jälkeen ennen viljan orastumista. Bayerin englantilaisessa kasvinsuojeluoppaassa kehotetaan hyödyntämään etanantorjunnassa myös eikemiallisia etanoiden torjuntakeinoja. Tällaiseksi opas mainitsee mm. pellon jyräyksen. Jyräys estää etanoiden piiloutumisen multakokkareiden alle, jolloin luontaiset tuholaiset voivat syödä niitä ja kuivalla ilmalla kuivuus voi tehdä tehtävänsä. 2

3 Bayer Crop Science tekee neuvontatyötä, jotta viljelijät kylväisivät viljan huolellisemmin, että peitattuja siemeniä ei jäisi pintaan, koska linnut pääsevät syömään niitä. Englannissa noin 10 % kylvetyistä siemenistä jää pintaan. Osastolla oli kanadalaista Seiko-syysvehnää, jonka voi kylvää vielä marraskuussa. Syysvehnän keskisato Englannissa on 8500 kg/ha. Parhaat syysvehnän sadot ovat kg/ha. Englannin vehnäalasta 80 % on syysvehnää. Kevätvehnäala on kasvussa rikkapuntarpään takia. Osastolla oli esittelyssä uusia laajavaikutteisia fungisideja, jotka tehosivat moniin kasvitauteihin. Näiden aineiden nimet olivat Aviator 235 Xpro ja Siltra xpro. Aviator sisältää 7,4 % biksafeeniä (bixafen) ja 16 % protiokonatsolia (prothioconazole). Siltra sisältää 6,2 % biksafeeniä ja 20,2 % protiokonatsolia. Siltra soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitauteihin ohralle ja vehnälle. Aviator soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitautien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle, ruisvehnälle ja rukiille. Näitä aineita eri suhteissa käytetään eri kasveilla. Nämä ovat uudet kasvitautien torjunta-aineet Septoria-laikkutautia, keltaruostetta, Fusariumi-lajeja ja monia muita sienitauteja vastaan. Aineita voi käyttää sekä rapsille että viljoille. Nämä torjunta-aineet ovat uudet aineet Proline:n tilalle. (Bayerin oppaassa rapsille suositellaan Proline 275 :n käyttöä.) Ruiskutuksen saa tehdä 2 kertaa, mutta suositellaan vain yhtä ruiskutusta. Myös Englannissa hometoksiinit ovat ongelma etenkin leipäviljalla. Leipävilja testataan hometoksiinien suhteen myllyissä. Nämä uudet torjunta-aineet tehoavat myös hometoksiineja tuottaviin Fusarium-sieniin. Osastolla oli esittelyssä ohrasta ruiskuttamaton ruutu ja Siltralla ruiskutettu ruutu, joka oli täysin puhdas taudeista (Kuva 1 ja 2). Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti eri tauteja. Englannissa 70 %:lla ohra-alasta käytetään kasvitautien torjuntaruiskutusta. Sadon lisäys ruiskutusten ansiosta on noin 500 kg/ha ja saattaa olla jopa 1000 kg/ha. Tämä vuosi oli ollut sateisin vuosi viimeisten 100 vuoden aikana ja kasvitauteja oli runsaasti. Kuva 1. Kasvitautien vaivaama ruiskuttamaton ohraruutu (Kuva: Jukka Saarinen) 3

4 Kuva 2. Vasemmalla ruiskuttamaton sienitautien saastuttama ohraruutu ja oikealla puhdas ruiskutettu ruutu (Kuva: Jukka Saarinen) Laatu ja hometoksiinittomuus ohralla ovat tärkeitä etenkin mallasteollisuudessa, samoin myllyvehnällä. Hometoksiineille on EU:ssa olemassa sallitut maksimipitoisuudet elintarvikeviljalajeille, rehuviljalle ja lastenruokaviljalle. Englannissa vesistöjen varsilla on oltava 10 m ruiskuttamaton suojavyöhyke. Osastolla oli eri torjunta-aineilla ruiskutettuja pieniä laatikkoruutuja herbisidiresistentistä rikkapuntarpää-heinästä (black grass) (Alopecurus myosuroides). Tästä heinästä on tullut Englannissa herbisidiresistentti kanta, johon normaalit rikkakasvien torjunta-aineet eivät tehoa. Rikkapuntarpää itää syksyllä ja on siten syysmuotoisten vehnän ja ohran vitsaus. Bayer Crop Science:lla oli uusi torjunta-aine Liberator, joka tehoaa tämän heinäkasvin resistentteihin kantoihin (Kuva 3). 4

5 Kuva 3. Pienoiskoossa oleva ruiskutuskoe eri torjunta-aineilla herbisidiresistenttiä rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides) heinää vastaan (Kuva: Jukka Saarinen) Monin paikoin teiden varsilla näkyikin viljapelloilla runsaita kasvustoja heinämäistä rikkakasvustoa. Näille pelloille kannattaa käyttää glyfosaattia ennen kylvöä ja Liberatorin ja Pendemethalin seosta myöhemmin, joka antaa parhaan tehon. Bayer Crop Science:n osastolla meidät ohjattiin maksuttomaan hyvään ruokailuun jälkiruokamansikoineen (Kuva 4). Osastolta sai mukaansa myös Bayer Crop Science:n mainosreput pientä kyselyä vastaan. 5

6 Kuva 4. Bayer Crop Science:n osastolla tarjottiin näyttelyvieraille ruuat (Kuva: Jukka Saarinen) Syngenta:n osasto (www.syngenta-crop.co.uk) Syngentan osastolla oli esillä esimerkiksi härkäpavun kasvinsuojeluohjelma. Härkäpapu kärsii ilmeisesti myös Englannissa kasvitaudeista. Syngetan kasvinsuojeluohjelmassa härkäpavulle ruiskutetaan jo taimivaiheella FusiladeMax, ennen kukintaa FolioGold ja palkojen kehityksen aikana 2 ruiskutusta 2 aineen seoksella (toinen oli Amistar). Englannissa näkyi teiden varsilla runsaasti isoja härkäpapupeltoja. Niitä viljellään pääsääntöisesti rehuksi. Härkäpavut ovat pääsääntöisesti syysmuotoisia. KWS Lochow:in osasto (www.kws-uk.com) KWS Lochowin osastolla oli ruutuja syysrapsi-, vehnä-, peruna- ja sokerijuurikaslajikkeista. Syysrapsista olivat lajikkeet Cuillin, Rhino, Quertz ja Rivalda. Koeruuduilla kasvoi syysvehnälajike KWS Willon sekä vaihtoehtoisina vehnälajikkeina Zirkon valkea vehnälajike (Kuva 4) sekä kevätvehnälajike Rivalda (Kuva 5). Valkeassa vehnälajikkeessa ei ole tanniineja ja muita kitkeriä aineita, minkä vuoksi siitä voi tehdä kokojyväleipää kuorimatta jyvää. Zirkonin voi kylvää joko syksyllä tai keväällä. Suomessa sitä on kokeiltu kevätkylvöisenä. Perunasta oli esillä Ramos, 6

7 monipuolinen perunalajike. Hybridiruislajikkeita ei osastolla ollut, koska Englannissa ei viljellä ruista. Kuva 5. Zirkon valkoinen vehnälajike ja taustalla myös vaihtoehtoisena vehnänä mainostettu Granary (Kuva: Jukka Saarinen) 7

8 KWS Lochow tarjosi vierailleen pullakahvit. Osastolla naiset leipoivat itse tarjoamiaan leivonnaisia (Kuva 6). Kuva 6. KWS Lochowin osastolla naiset leivontapuuhissa (Kuva: Jukka Saarinen) DSV United Kingdom:n osasto (www.dsv-uk.co.uk) DSV on yksi Euroopan johtavista hybridirapsin jalostusyrityksistä. DSV:n osastolla oli runsaasti syysrapsilajikkeita ja kokeita. Osastolla oli esittelyssä seuraavat hybridisyysrapsilajikkeet: Troy, Marathon, Dimension, Compass, Climber, Diffusion, Record. Macro on DSV:n myöhään kypsyvä hybridikevätrapsi. Osastolla oli rinnakkain tavallinen syysrapsi ja hybridisyysrapsi. Hybridisyyrapsi oli huomattavasti pidempi ja aikaisempi (Kuva 7). Alueella oli myös vertailuna koeruutu, jossa oli pelletöity hybridisiemen sekä ureakäsittely. 8

9 Kuva 7. Syysrapsin populaatiolajike vasemmalla ja hybridilajike oikealla (Kuva: Jukka Saarinen) Lisäksi osastolla oli ruutuja, joissa oli käytetty kylvöön eri kylvösiemenkokoa olevia syysrapsiruutuja. Suurempi siemenkoko parantaa syysrapsin kasvua. Osastolla oli myös eri kylvösiemenmäärillä kylvettyjä syysrapsiruutuja. Normaalisti hybridisyysrapsia kylvetään 50 itävää siementä/m 2. Näyttelyalueella oli ruudut, jotka oli kylvetty 7 itävää siementä/m 2 ja 5 itävää siementä/m 2 (Kuva 8). Jopa tällä pienimmällä siemenmäärällä kylvetty ruutu oli hyvin ruudun peittavä. Harva kylvömäärä lisää kasvien haaroittumista ja kasvien varsista tulee käsivarren paksuisia pensasmaisia kasveja. Englannissa syyrapsin typpilannoitus syksyllä on kg/ha, mikä on vähemmän kuin Svensk Rapsin suositus Ruotsissa. Osaston esittelijä kertoi, että heillä on lajikkeita viljelyssä sekä Ruotsissa että Eestissä. Eestissä ovat viljelyssä lajikkeet Hornet ja Sitro. Esittelijä kertoi edelleen, että viime talvena Englannissa oli ollut hyvin kylmä -20 C jakso kaksi viikkoa, jolloin ei ollut lunta. Syysrapsilla esiintyi runsaasti talvituhoja. Compass-syysrapsilajike oli ollut viime talvena talvehtimisominaisuuksiltaan paras. Syysrapsilajikkeita oli myös esim. DLF Trifoliumin (www.dlf.co.uk) osastolla, jolla en kuitenkaan ehtinyt käymään. Myös Senovalla (www.senova-uk.com) on sekä syys- että kevätkylvöisiä rapsilajikkeita, joista ainakin Tamarinia on viljelty Suomessa. 9

10 Kuva 8. Syysrapsiruutu, joka on kylvetty tiheydellä 5 itävää siementä/m 2 (Kuva: Jukka Saarinen). Premium Crops Ltd:n osasto: syysöljypellavat (www.premiumcrops.com) Premium Crops Ltd. on Englannin suurin öljypellavan siemenen tuottaja ja markkinoija. Se edustaa myös monia muita kasveja, vehnää, hirssiä, kanarianhelpiä (Phalaris canariensis), joka on 1- vuotinen heinäkasvi, jonka siemeniä viljellään pikkulintujen ravinnoksi. Ranskalainen Valorex yhtiö huomasi pellavan omega-3 rasvahappojen terveellisyyden eläinten rehuissa. Englannissa tuotetaan Tradilin-tuotemerkillä pellavaa sisältäviä rehuja monille eläinryhmille mm lypsykarjalle, joilla pellavan omega-3 rasvahapot parantavat maidon rasvan koostumusta tehden siitä terveellisempää. Premium Crops:in osastolla oli koeruutuja syysöljypellavista. Syysöljypellavia markkinoidaan WintaLin brandillä. Englannissa on viljelyssä 3 syysöljypellavalajiketta: Everest, Glacial ja Oleane. Syysöljypellava on suunnattu erityisesti niille tiloille, joilla on liian paljon syysrapsia viljelyssä. Se soveltuu hyvin syysrapsin kiertoon. Syysöljypellava: - kylvetään samaan aikaan syysrapsin kanssa (elokuun loppu-syyskuun alku) - korjataan samaan aikaan syysrapsin kanssa (heinäkuun puoliväli-elokuun alku) 10

11 - osoittautunut talvenkestäväksi (97,5 % talvehtiminen 2011/12; 95 % talvehtiminen 2010/11) - vähentää syysrapsin tautiriskiä - syyspellavasta helppo hävittää rikkasinappi (charlock) (Sinapis arvensis), peltoretikka (runch) (Raphanus raphanistrum) ja kurjenpolvi (cranesbill) (Geranium molle) - ei suosi etanoita - tuottoisampi kuin pavut (syyspellavan tuotto 679 /ha; pavut 375 /ha) - hyvä esikasvi vehnälle o helppo hävittää heinärikkakasvit o helppo hävittää rikkapuntarpää (blackgrass) (Arundinacea myosuroides) o parantaa maan rakennetta ja helppo suorakylvää vehnä syyspellavan jälkeen o vehnän sato 4 % korkeampi kuin syysrapsin jälkeen Öljypellavalajikkeita oli myös Senovan (www.senova.uk.com) ja Elsom Seeds:in (www.elsoms.com) osastoilla, joilla en kuitenkaan ehtinyt käydä. Myös Limagrain Ltd. jalostaa öljypellavalajikkeita. Abacus on Senovan lajike. Elsoms Seeds markkinoi myös vihanneskasvien siemeniä. NIAB:in (National Institute of Agricultural Botany) osasto (www.niab.com) NIAB järjestää Englannin viralliset lajikekokeet. Osastolla oli runsaasti lajikeruutuja sekä luettelo tutkimusprojekteista (BBSRC projektit). Alueella oli mm pieniä koeruutuja geenimarkkereihin perustuvasta valinnasta kasvinjalostuksessa. Wherry & Sons: osasto (www.wherryandsons.com) Wherry & Sons:in osastolla oli runsaasti syysharkäpapu- ja syyshernelajikkeiden ruutuja. Englannissa viljellään noin ha härkäpapua ja ha kuivahernettä. Härkäpavusta lajikkeet ovat pääasiallisesti syysmuotoisia. Wherry & Sons markkinoi seuraavia syyshärkäpapulajikkeita: Arthur, Clipper, Sultan, Wizaed ja Honey. Syyshärkäpavut kylvetään loka-marraskuussa ja puidaan elo-syyskuussa. Sato on noin 2 tn/eekkeri eli noin 5000 kg/ha. Härkäpapuja kylvetään Englannissa 18 itävää siementä/m 2. Tämä tuottaa Englannissa 45 tervettä vartta/m 2. Härkäpapuja lannoitetaan seuraavasti: 45 kg/ha P 2 O 5 eli 19 kg/ha fosforia ja 140 kg K 2 O eli 116 kg/ha kaliumia. Härkäpavulle annetaan siis Englannissa hyvin suuri kaliumlannoitus. Kysyin osastolla valkokukkaista tanniinitonta härkäpapua ja he kertoivat, että Tattoo on vuonna 2009 kauppaan laskettu valkokukkainen keväthärkäpapulajike, jossa ei ole tanniineja. Sen sato on jonkin verran heikompi kuin syyshärkäpapujen. Se saattaisi olla kuitenkin lajike, jota kannattaisi kokeilla Suomessa. Rehun laatu olisi parempi kuin tavallisella härkäpavulla. 11

12 RWA, Rob Wilkinson Agriculture:n osasto (www.rwagriculture.co.uk) Maize Grain Solutions RWA, Rob Wilkinson Agriculture markkinoi heinien, rehukasvien ja maissin siementä siementuotantoon. Osastolla oli kevätkylvöisiä vielä melko pieniä maissin taimia. Tämä osasto markkinoi maissisadon tuotolle laadittuja viljelyohjeita ja viljelykoneita. Teiden varsilla maissia ei kuitenkaan juurikaan näkynyt. Farm Works Information Management, a Division of Trimble -osasto (www.farmworks.com) (www.trimble.com) Osastolla esiteltiin Trimble GPS-järjestelmää, jolla voidaan laatia peltolohkoille ravinnepitoisuus-, ph- ja satokarttoja ja kylvää, muokata, lannoittaa, hoitaa kasvinsuojelu, kalkita peltolohkon eri osia täsmällisesti kartan mukaisesti. Järjestelmä laatii satelliitin avulla peltolohkon kartan, jota voidaan edelleen käyttää viljelyn eri toimenpiteissä. Järjestelmän hyödyntäminen edellyttää tietysti ensin datan keräämistä peltolohkolta, esim. ravinnetiedot, ph, maalaji ym. tiedot, joista laaditaan kartat. Järjestelmä soveltuu useisiin konetyyppeihin. Tämän järjestelmän käyttö alkaa peltolohkon eri osien kartoituksella, ravinteiden, ph:n, maalajitietojen selvittämisellä lohkon eri osista. Sen jälkeen seuraa karttojen laatiminen GPSpisteittäin. Yrityksellä oli myös hinnasto eri sovellutusosiin. Eri sovellutusosien hinnat vaihtelevat Suomessa Helsingin yliopisto tekee selvitystä ja tutkimusta näiden järjestelmien soveltamista suomalaisille maatiloille. Ilmeisesti muutamalla tilalla saattaa olla tämä järjestelmä jo käytössä. ilexenviroscience osasto (www.ilex-enviroscience.com) Osasto markkinoi nestemäisiä lannoitteita. Yrityksellä oli mm seuraavat lannoitteet: Pro-Cal: sisältää 15 % N, 7 % Ca, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-K: sisältää 15 % N, 5,5 % K 2 O, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-Sul: sisältää 14 % N ja rikkiä lannoitteet soveltuvat viljoille, perunalle, rapsille, herneelle, pavuille ja vihanneksille Start-uP: sisältää 4 % N, 20 % P 2 O 5 ja 6 % K 2 O; lannoitusmäärä 2 l/sato-tn Mn Plus: sisältää 36 % Mn, 10 % N ja 10 % S, lannoitusmäärä 0,50-0,75 l/ha PK MAXX: sisältää 2,6 % N, 31 % P 2 O 5, 6,5 % K 2 O, 1 % MgO, 1 % Mn, 0,75 % Zn, 0,13 % Cu, 600 mg/l B, 300 mg/l Mo; lannoitusmäärät 0,5-3 l/ha kasvilajista riippuen 12

13 Nestemäiset lannoitteet ovat Englannissa halvempia kuin rakeiset lannoitteet. Lannoitteiden hinta on noussut kovasti ja hinnan nousu johtuu energian hinnan noususta (Kuva 9). Näyttelyalueella oli myös Yaran osasto. Kuva 9. Lannoitteiden hinnan nousun suhde öljyn ja kaasun hinnan nousuun verrattuna vuosina (Kuva: Jukka Saarinen) Just Oats:in osasto Just Oats markkinoi kauraa. Just Oats on brandi, jossa ovat mukana eri toimijat kasvinjalostuksesta myyntiin, markkinointiin ja tuotteisiin. Just Oats toimii ainakin osittain myös Kanadan ja USA:n puolella. Just Oats-osastolla esiteltiin kauratuotteita ja syysmuotoisia kauralajikkeita (Kuvat 10-11). Ihan mahtavan näköisiä, joilla uskoisi ainakin kasvustojen ulkonäöstä päätellen olevan hyvin suuri sadontuottopotentiaali. Kauran sopisi muutenkin hyvin saarivaltakunnan ilmastoon. Runsaasti sadetta ja ilmeisesti kesänaikaiset lämpötilat eivät kohoa huippukorkeiksi useinkaan. 13

14 Kuva 10. Balado-syyskauraa, joka on Senovan (www.senova.uk.com ) lajike (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 11. Syyskauran mahtavan leveää lehvästöä (Kuva: Jukka Saarinen) 14

15 Kauraa ei näkynyt kuitenkaan teiden varsilla, vaan vehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta ja laitumia. Ilmeisesti kauran usein muita viljoja matalampi hinta ja pienempi satopotentiaali esim. syysvehnään verrattuna ei innosta viljelijöitä kaura viljelyyn, mikä on tietysti etu Suomen kauran viennille. Velcourt Ltd.:n osasto (www.velcourt.co.uk) Velcourt Ltd:llä oli näyttävä suuri osasto. Velcourt on Euroopan suurin maatalouden managementyritys. Yritys järjestää sellaisten maanomistajien viljelyn, jotka eivät itse hoida viljelyään. Yrityksen palkkalistoilla on 80 henkeä. Yritys järjestää parhaan mahdollisen tuoton niille maanomistajille, jotka eivät itse viljele omia maitaan. Englannissa ilmeisesti tarvitaan tämän tapainen yritys, koska maassa on paljon lordeja ja kuninkaallisia, jotka omistavat paljon kartanoita ja maita, joita eivät itse hoida. Bioenergian tuotanto Bioenergia-asiat olivat myös laajasti esillä. Aiheet olivat pääosin samoja kuin meilläkin. Tuuli, biokaasu ja kiinteät biopolttoaineet. Myös maailman suurimmalla olkea polttoaineena käyttävällä sähköntuottajalla EPR:llä oli osastolla näyttelyssä (Kuva 12). Cambridgessa sijaitsevan laitoksen sähköteho oli kunnioitettavat 38 MW. Myös jätteiden käsittelyratkaisuja esiteltiin monipuolisesti. Tekniikan taso vaihteli suuresti, halvimmissa kompostointiratkaisuissa kostea materiaali pakattiin lujan muovikalvon sisään ja prosessia ohjattiin pakotetulla, koneellisella ilmastuksella (Kuva 13). Kuva 12. Polttamiseen tarkoitettuja energiantuotanto-olkipaaleja (Kuva: Jukka Saarinen) 15

16 Kuva 13. Kompostointiin ja mädätyslaitoksen syötteiden ja prosessien jälkeisen mädätteen varastointiin tarkoitettu mädätyssäkki (Kuva: Jukka Saarinen) Ruiskutusnäytökset: Ruiskutusnäytösalueella esiteltiin itsestään kulkevia ruiskuja (Kuva 14). Kuva 14. Leveällä työleveydellä varustettu itsestään kulkeva ruisku (Kuva: Jukka Saarinen) 16

17 Koneet: Näyttelyalueella oli runsaasti isoja leveällä työleveydellä varustettuja koneita (Kuvat 15-16). Kuva 15. Suurikokoinen telaketjupyörillä varustettu traktori (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 16. Leveällä työleveydellä varustettu leikkuupuimuri (Kuva: Jukka Saarinen) 17

18 Näyttelyalue oli hyvin laaja ja vajaan päivän aikana ei mitenkään ehtinyt tutustumaan edes kaikkiin niihin osastoihin, joilla oli koeruutuja viljelyssä. Mitään maatalouteen kuulumatonta krääsää alueella ei ollut. Monilla näytteilleasettajilla oli tarjota ruokaa, juomia ja kahvia. Torstai Meidän oli tarkoitus mennä vierailulle Rothamsted Research Station:lle. Bussimatkalla sinne moottoritiellä rekka oli kaatunut ja se tukki täysin liikenteen. Bussin kuljettaja ilmoitti heti, että emme pääse käymään Rothamsted Research Station:ssa. Tämän seurauksena bussimme joutui ajelemaan pikkuteitä ja saatoimme katsella auton ikkunasta englantilaista maaseutua. Alue oli hyvin kumpuilevaa, hyvin hoidettuja peltoja ja laitumia. Suuria lammaslaumoja oli runsaasti. Lypsy- ja lihakarjaa oli vähemmän (Kuva 17). Pelloilla kasvoi paljon syyskylvöisiä kasveja: syysvehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta (Kuva 18). Englannissa liikenneolot näyttävät olevan arvaamattomat. Kuva 17. Lypsykarjaa laitumella bussin ikkunasta kuvattuna. Tämä oli poikkeuksellisen suuri karja. (Kuva: Jukka Saarinen) 18

19 Kuva 18. Sokerijuurikas ei ollut vielä tämän suurempaa (Kuva: Jukka Saarinen). Jouduimme kuitenkin ajoissa lentokentälle. Paluumatka tapahtui muuten aikataulujen mukaan. Lento torstai AY840 Heathrow (Lontoo) Helsinki (Finnairin kone) 16:10 21:05 Bussikuljetus Helsinki-Vantaan lentokenttä Huittinen, klo 21:30-12:10 Yleinen arvio matkasta Matkalle saatiin tavoitteen mukainen vahvuus, 25 henkeä. Joku jäi myös matkan ulkopuolelle, koska kiintiö oli tullut täyteen. Matka oli mielenkiintoinen ja Cereals 2012 näyttely oli todella suuri, monipuolinen ja havainnollinen koeruutuineen ja esittelyineen. Näyttely poikkesi täysin Suomen maatalousnäyttelyistä sekä laajuudeltaan, maatalouteen kuulumattoman tavaran kaupan puuttumisen ja tarjoilun puolesta. Koeruutujen, kasvitautiruiskutuskokeiden ja muun havaintomateriaalin runsaus tekee näyttelystä erinomaisen Suomen näyttelyihin verrattua. Yritykset panostavat asiakkaisiinsa. 19

20 Ongelmana matkalla olivat bussikuljetukset, teiden runsas autokanta, kolarit, tietyöt ja muut viivytykset. Matka ei toteutunut kokonaisuudessaan, koska Rothamsted Research Station:iin ei kolarin takia päästy. Näyttelyalueen sijaitseminen 200 km päässä Lontoosta antoi mahdollisuuden nähdä englantilaista maaseutua ja viljelyksiä melko laajasti. Kasvustot Englannissa ovat edellä Suomen kasvustoista, mutta se johtuu suurelta osalta syyskylvöisten kasvien viljelystä, esim. sokerijuurikas oli vielä melko pienellä taimella. Hotellin sijaitseminen vanhassa Nottinghamin kaupungissa antoi kuvan englantilaisesta vanhasta kulttuurista, sikäläisestä tavasta vaalia vanhoja rakennuksia (1200-luvulla rakennettu käytössä oleva rakennus heti hotellin vieressä) ja rakennusperinnettä. Lentomatkat ja bussimatkat Suomessa toteutuivat suunnitelmien mukaan. Hotelli oli tyydyttävä. Aamiainen oli runsas ja täyttävä. Viljelijät eivät matkan ongelmista huolimatta olleet ainakaan avoimen tyytymättömiä matkaan, vaan esittivät enemminkin toiveenaan matkojen järjestämisen jatkamista. LIITTEET: Ohjelma osanottajalistoineen liitteenä 20

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke MATKAKERTOMUS: VILJELIJÄMATKA SAKSAAN Matkan kohde: KWS Saat AG (KWS Lochow:in kasvinjalostusyritys), Saksa, hybridirukiin, hybridirapsin ja sokerijuurikkaan

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen Matkakertomus Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon 1 Satafood Kehittämisyhdistys ry Viialankatu

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS! Celest Formula M ja Zardex G Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS 2 x UUTUUS! Peittaus on vakuutus hyvälle sadolle Peittaus on hyvän sadon vakuutus. Taudinaiheuttajat haittaavat siemenen itämistä ja kasvin

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010

Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin 29.-2.7.2010 Matkan järjestäjä: Satafood Kehittämisyhdistys

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Syysviljat valmistautuvat talveen

Syysviljat valmistautuvat talveen KASVINVILJELY Syysviljat valmistautuvat talveen Ruis ja syysvehnä ovat komealla oraalla Murronmaan tilalla Janakkalassa. Kahukärpäset on ruiskutettu. Ennen talvea on ohjelmassa lumihomeen torjunta, jota

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot