Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Matkakertomus Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen Opintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iin Englantiin Cereals 2013 will take place on 12th and 13th June at Boothby Graffoe, Lincolnshire. Cereals 2012 ( Vilja näyttely, on laaja näyttely Lincolnin ( asukasta) kaupungin luona, 220 km päässä Lontoosta, Englannin tärkeimmällä peltokasvituotantoalueella. Näyttelyssä on tärkeimpien kasvinjalostusyritysten ja siemenliikkeiden lajikkeiden esittelyruudut, työnäytöksiä, kasvinsuojeluyrityksiä, koneita, suuri määrä näytteilleasettajia. 1

2 Menomatka tiistaina Lähtö: Tiistai , klo 8:30-12:00 bussikuljetus Huittinen Vampulan Seo- Virttaa Oripään risteys Aura Helsinki-Vantaan lentokenttä Lento Tiistai AY839 Helsinki Heathrow (Lontoo) 14:05 15:10 Finnairin lentokone Tilausbussikuljetus Lontoo, Heathrow:n lentokenttä Britannia Nottingham hotelli, Nottingham (matkaa noin 200 km), klo 15:10 19:00 Yöpyminen Britannia Nottingham hotellissa Nottinghamissa Cereals 2012 näyttely keskiviikkona Keskiviikko ohjelman mukaan meidän olisi pitänyt lähteä hotellilta klo 8:30. Kuningatar Elisabeth vieraili samana aamuna Nottinghamissa. Kaupungin keskusta oli suljettuna liikenteeltä, minkä vuoksi bussi saapui hotellille 45 min myöhässä. Matkan varrella Lincolniin, jossa Cereals 2012 näyttely oli noin tunnin ajomatka, oli kuitenkin tietöitä, joten saavuimme näyttelyalueelle noin klo 11:30 eli 1 h 30 min myöhässä suunnitelmasta. Bayer Crop Science:n osasto ( Bayer Crop Science:iin meillä oli etukäteen tilattu osaston yhteisesittely. Bayer Crop Science:n osastolla oli esillä lähinnä kasvinsuojeluaineilla tehtyjä koeruutuja ja muita kokeita. Bayer Crop Science:n omistuksessa olevien lajikkeiden koeruutuja ei ollut. Bayer Crop Science:n omistuksessa on mm se pohjoissaksalainen kasvinjalostusyritys, joka on jalostanut Suomessa parhaiten talvehtineen Vectra-syysrapsilajikkeen. Osastolla oli Monsanto:n sienitauteja vastaan resistenttin syysrapsin koeruutu. Sen sadon uskottiin tuottavan noin 3-5 tn/ha. Osastolla oli myös leikatulle syyrapsiruudulle tehty etanoiden torjuntakoe. Englannissa on etanaongelmia syysvehnässä, kun se kylvetään syysrapsin jälkeen. Bayer Crop Science:lla on markkinoilla etanoiden torjunta-aineita. Etanat torjutaan peittaamalla vehnän siemenet Redigo Deter-valmisteella sekä etanakannan ollessa hyvin runsas pellon pintaan levitettävillä syöteillä Draza Fortella. Em. peittausaine suojaa viljaa myös sienitaudeilta. Peittauksen ainekustannus on n. 15 /ha ja etanasyöttien /ha. Draza Forte etanasyöttejä ei saa levittää ojan reunoille vaan ojien varsille pitää jättää muutaman metrin käsittelemätön kaista. Sadetta ja homehtumista hyvin kestävät etanasyötit neuvottiin levittämään kylvön jälkeen ennen viljan orastumista. Bayerin englantilaisessa kasvinsuojeluoppaassa kehotetaan hyödyntämään etanantorjunnassa myös eikemiallisia etanoiden torjuntakeinoja. Tällaiseksi opas mainitsee mm. pellon jyräyksen. Jyräys estää etanoiden piiloutumisen multakokkareiden alle, jolloin luontaiset tuholaiset voivat syödä niitä ja kuivalla ilmalla kuivuus voi tehdä tehtävänsä. 2

3 Bayer Crop Science tekee neuvontatyötä, jotta viljelijät kylväisivät viljan huolellisemmin, että peitattuja siemeniä ei jäisi pintaan, koska linnut pääsevät syömään niitä. Englannissa noin 10 % kylvetyistä siemenistä jää pintaan. Osastolla oli kanadalaista Seiko-syysvehnää, jonka voi kylvää vielä marraskuussa. Syysvehnän keskisato Englannissa on 8500 kg/ha. Parhaat syysvehnän sadot ovat kg/ha. Englannin vehnäalasta 80 % on syysvehnää. Kevätvehnäala on kasvussa rikkapuntarpään takia. Osastolla oli esittelyssä uusia laajavaikutteisia fungisideja, jotka tehosivat moniin kasvitauteihin. Näiden aineiden nimet olivat Aviator 235 Xpro ja Siltra xpro. Aviator sisältää 7,4 % biksafeeniä (bixafen) ja 16 % protiokonatsolia (prothioconazole). Siltra sisältää 6,2 % biksafeeniä ja 20,2 % protiokonatsolia. Siltra soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitauteihin ohralle ja vehnälle. Aviator soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitautien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle, ruisvehnälle ja rukiille. Näitä aineita eri suhteissa käytetään eri kasveilla. Nämä ovat uudet kasvitautien torjunta-aineet Septoria-laikkutautia, keltaruostetta, Fusariumi-lajeja ja monia muita sienitauteja vastaan. Aineita voi käyttää sekä rapsille että viljoille. Nämä torjunta-aineet ovat uudet aineet Proline:n tilalle. (Bayerin oppaassa rapsille suositellaan Proline 275 :n käyttöä.) Ruiskutuksen saa tehdä 2 kertaa, mutta suositellaan vain yhtä ruiskutusta. Myös Englannissa hometoksiinit ovat ongelma etenkin leipäviljalla. Leipävilja testataan hometoksiinien suhteen myllyissä. Nämä uudet torjunta-aineet tehoavat myös hometoksiineja tuottaviin Fusarium-sieniin. Osastolla oli esittelyssä ohrasta ruiskuttamaton ruutu ja Siltralla ruiskutettu ruutu, joka oli täysin puhdas taudeista (Kuva 1 ja 2). Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti eri tauteja. Englannissa 70 %:lla ohra-alasta käytetään kasvitautien torjuntaruiskutusta. Sadon lisäys ruiskutusten ansiosta on noin 500 kg/ha ja saattaa olla jopa 1000 kg/ha. Tämä vuosi oli ollut sateisin vuosi viimeisten 100 vuoden aikana ja kasvitauteja oli runsaasti. Kuva 1. Kasvitautien vaivaama ruiskuttamaton ohraruutu (Kuva: Jukka Saarinen) 3

4 Kuva 2. Vasemmalla ruiskuttamaton sienitautien saastuttama ohraruutu ja oikealla puhdas ruiskutettu ruutu (Kuva: Jukka Saarinen) Laatu ja hometoksiinittomuus ohralla ovat tärkeitä etenkin mallasteollisuudessa, samoin myllyvehnällä. Hometoksiineille on EU:ssa olemassa sallitut maksimipitoisuudet elintarvikeviljalajeille, rehuviljalle ja lastenruokaviljalle. Englannissa vesistöjen varsilla on oltava 10 m ruiskuttamaton suojavyöhyke. Osastolla oli eri torjunta-aineilla ruiskutettuja pieniä laatikkoruutuja herbisidiresistentistä rikkapuntarpää-heinästä (black grass) (Alopecurus myosuroides). Tästä heinästä on tullut Englannissa herbisidiresistentti kanta, johon normaalit rikkakasvien torjunta-aineet eivät tehoa. Rikkapuntarpää itää syksyllä ja on siten syysmuotoisten vehnän ja ohran vitsaus. Bayer Crop Science:lla oli uusi torjunta-aine Liberator, joka tehoaa tämän heinäkasvin resistentteihin kantoihin (Kuva 3). 4

5 Kuva 3. Pienoiskoossa oleva ruiskutuskoe eri torjunta-aineilla herbisidiresistenttiä rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides) heinää vastaan (Kuva: Jukka Saarinen) Monin paikoin teiden varsilla näkyikin viljapelloilla runsaita kasvustoja heinämäistä rikkakasvustoa. Näille pelloille kannattaa käyttää glyfosaattia ennen kylvöä ja Liberatorin ja Pendemethalin seosta myöhemmin, joka antaa parhaan tehon. Bayer Crop Science:n osastolla meidät ohjattiin maksuttomaan hyvään ruokailuun jälkiruokamansikoineen (Kuva 4). Osastolta sai mukaansa myös Bayer Crop Science:n mainosreput pientä kyselyä vastaan. 5

6 Kuva 4. Bayer Crop Science:n osastolla tarjottiin näyttelyvieraille ruuat (Kuva: Jukka Saarinen) Syngenta:n osasto ( Syngentan osastolla oli esillä esimerkiksi härkäpavun kasvinsuojeluohjelma. Härkäpapu kärsii ilmeisesti myös Englannissa kasvitaudeista. Syngetan kasvinsuojeluohjelmassa härkäpavulle ruiskutetaan jo taimivaiheella FusiladeMax, ennen kukintaa FolioGold ja palkojen kehityksen aikana 2 ruiskutusta 2 aineen seoksella (toinen oli Amistar). Englannissa näkyi teiden varsilla runsaasti isoja härkäpapupeltoja. Niitä viljellään pääsääntöisesti rehuksi. Härkäpavut ovat pääsääntöisesti syysmuotoisia. KWS Lochow:in osasto ( KWS Lochowin osastolla oli ruutuja syysrapsi-, vehnä-, peruna- ja sokerijuurikaslajikkeista. Syysrapsista olivat lajikkeet Cuillin, Rhino, Quertz ja Rivalda. Koeruuduilla kasvoi syysvehnälajike KWS Willon sekä vaihtoehtoisina vehnälajikkeina Zirkon valkea vehnälajike (Kuva 4) sekä kevätvehnälajike Rivalda (Kuva 5). Valkeassa vehnälajikkeessa ei ole tanniineja ja muita kitkeriä aineita, minkä vuoksi siitä voi tehdä kokojyväleipää kuorimatta jyvää. Zirkonin voi kylvää joko syksyllä tai keväällä. Suomessa sitä on kokeiltu kevätkylvöisenä. Perunasta oli esillä Ramos, 6

7 monipuolinen perunalajike. Hybridiruislajikkeita ei osastolla ollut, koska Englannissa ei viljellä ruista. Kuva 5. Zirkon valkoinen vehnälajike ja taustalla myös vaihtoehtoisena vehnänä mainostettu Granary (Kuva: Jukka Saarinen) 7

8 KWS Lochow tarjosi vierailleen pullakahvit. Osastolla naiset leipoivat itse tarjoamiaan leivonnaisia (Kuva 6). Kuva 6. KWS Lochowin osastolla naiset leivontapuuhissa (Kuva: Jukka Saarinen) DSV United Kingdom:n osasto ( DSV on yksi Euroopan johtavista hybridirapsin jalostusyrityksistä. DSV:n osastolla oli runsaasti syysrapsilajikkeita ja kokeita. Osastolla oli esittelyssä seuraavat hybridisyysrapsilajikkeet: Troy, Marathon, Dimension, Compass, Climber, Diffusion, Record. Macro on DSV:n myöhään kypsyvä hybridikevätrapsi. Osastolla oli rinnakkain tavallinen syysrapsi ja hybridisyysrapsi. Hybridisyyrapsi oli huomattavasti pidempi ja aikaisempi (Kuva 7). Alueella oli myös vertailuna koeruutu, jossa oli pelletöity hybridisiemen sekä ureakäsittely. 8

9 Kuva 7. Syysrapsin populaatiolajike vasemmalla ja hybridilajike oikealla (Kuva: Jukka Saarinen) Lisäksi osastolla oli ruutuja, joissa oli käytetty kylvöön eri kylvösiemenkokoa olevia syysrapsiruutuja. Suurempi siemenkoko parantaa syysrapsin kasvua. Osastolla oli myös eri kylvösiemenmäärillä kylvettyjä syysrapsiruutuja. Normaalisti hybridisyysrapsia kylvetään 50 itävää siementä/m 2. Näyttelyalueella oli ruudut, jotka oli kylvetty 7 itävää siementä/m 2 ja 5 itävää siementä/m 2 (Kuva 8). Jopa tällä pienimmällä siemenmäärällä kylvetty ruutu oli hyvin ruudun peittavä. Harva kylvömäärä lisää kasvien haaroittumista ja kasvien varsista tulee käsivarren paksuisia pensasmaisia kasveja. Englannissa syyrapsin typpilannoitus syksyllä on kg/ha, mikä on vähemmän kuin Svensk Rapsin suositus Ruotsissa. Osaston esittelijä kertoi, että heillä on lajikkeita viljelyssä sekä Ruotsissa että Eestissä. Eestissä ovat viljelyssä lajikkeet Hornet ja Sitro. Esittelijä kertoi edelleen, että viime talvena Englannissa oli ollut hyvin kylmä -20 C jakso kaksi viikkoa, jolloin ei ollut lunta. Syysrapsilla esiintyi runsaasti talvituhoja. Compass-syysrapsilajike oli ollut viime talvena talvehtimisominaisuuksiltaan paras. Syysrapsilajikkeita oli myös esim. DLF Trifoliumin ( osastolla, jolla en kuitenkaan ehtinyt käymään. Myös Senovalla ( on sekä syys- että kevätkylvöisiä rapsilajikkeita, joista ainakin Tamarinia on viljelty Suomessa. 9

10 Kuva 8. Syysrapsiruutu, joka on kylvetty tiheydellä 5 itävää siementä/m 2 (Kuva: Jukka Saarinen). Premium Crops Ltd:n osasto: syysöljypellavat ( Premium Crops Ltd. on Englannin suurin öljypellavan siemenen tuottaja ja markkinoija. Se edustaa myös monia muita kasveja, vehnää, hirssiä, kanarianhelpiä (Phalaris canariensis), joka on 1- vuotinen heinäkasvi, jonka siemeniä viljellään pikkulintujen ravinnoksi. Ranskalainen Valorex yhtiö huomasi pellavan omega-3 rasvahappojen terveellisyyden eläinten rehuissa. Englannissa tuotetaan Tradilin-tuotemerkillä pellavaa sisältäviä rehuja monille eläinryhmille mm lypsykarjalle, joilla pellavan omega-3 rasvahapot parantavat maidon rasvan koostumusta tehden siitä terveellisempää. Premium Crops:in osastolla oli koeruutuja syysöljypellavista. Syysöljypellavia markkinoidaan WintaLin brandillä. Englannissa on viljelyssä 3 syysöljypellavalajiketta: Everest, Glacial ja Oleane. Syysöljypellava on suunnattu erityisesti niille tiloille, joilla on liian paljon syysrapsia viljelyssä. Se soveltuu hyvin syysrapsin kiertoon. Syysöljypellava: - kylvetään samaan aikaan syysrapsin kanssa (elokuun loppu-syyskuun alku) - korjataan samaan aikaan syysrapsin kanssa (heinäkuun puoliväli-elokuun alku) 10

11 - osoittautunut talvenkestäväksi (97,5 % talvehtiminen 2011/12; 95 % talvehtiminen 2010/11) - vähentää syysrapsin tautiriskiä - syyspellavasta helppo hävittää rikkasinappi (charlock) (Sinapis arvensis), peltoretikka (runch) (Raphanus raphanistrum) ja kurjenpolvi (cranesbill) (Geranium molle) - ei suosi etanoita - tuottoisampi kuin pavut (syyspellavan tuotto 679 /ha; pavut 375 /ha) - hyvä esikasvi vehnälle o helppo hävittää heinärikkakasvit o helppo hävittää rikkapuntarpää (blackgrass) (Arundinacea myosuroides) o parantaa maan rakennetta ja helppo suorakylvää vehnä syyspellavan jälkeen o vehnän sato 4 % korkeampi kuin syysrapsin jälkeen Öljypellavalajikkeita oli myös Senovan ( ja Elsom Seeds:in ( osastoilla, joilla en kuitenkaan ehtinyt käydä. Myös Limagrain Ltd. jalostaa öljypellavalajikkeita. Abacus on Senovan lajike. Elsoms Seeds markkinoi myös vihanneskasvien siemeniä. NIAB:in (National Institute of Agricultural Botany) osasto ( NIAB järjestää Englannin viralliset lajikekokeet. Osastolla oli runsaasti lajikeruutuja sekä luettelo tutkimusprojekteista (BBSRC projektit). Alueella oli mm pieniä koeruutuja geenimarkkereihin perustuvasta valinnasta kasvinjalostuksessa. Wherry & Sons: osasto ( Wherry & Sons:in osastolla oli runsaasti syysharkäpapu- ja syyshernelajikkeiden ruutuja. Englannissa viljellään noin ha härkäpapua ja ha kuivahernettä. Härkäpavusta lajikkeet ovat pääasiallisesti syysmuotoisia. Wherry & Sons markkinoi seuraavia syyshärkäpapulajikkeita: Arthur, Clipper, Sultan, Wizaed ja Honey. Syyshärkäpavut kylvetään loka-marraskuussa ja puidaan elo-syyskuussa. Sato on noin 2 tn/eekkeri eli noin 5000 kg/ha. Härkäpapuja kylvetään Englannissa 18 itävää siementä/m 2. Tämä tuottaa Englannissa 45 tervettä vartta/m 2. Härkäpapuja lannoitetaan seuraavasti: 45 kg/ha P 2 O 5 eli 19 kg/ha fosforia ja 140 kg K 2 O eli 116 kg/ha kaliumia. Härkäpavulle annetaan siis Englannissa hyvin suuri kaliumlannoitus. Kysyin osastolla valkokukkaista tanniinitonta härkäpapua ja he kertoivat, että Tattoo on vuonna 2009 kauppaan laskettu valkokukkainen keväthärkäpapulajike, jossa ei ole tanniineja. Sen sato on jonkin verran heikompi kuin syyshärkäpapujen. Se saattaisi olla kuitenkin lajike, jota kannattaisi kokeilla Suomessa. Rehun laatu olisi parempi kuin tavallisella härkäpavulla. 11

12 RWA, Rob Wilkinson Agriculture:n osasto ( Maize Grain Solutions RWA, Rob Wilkinson Agriculture markkinoi heinien, rehukasvien ja maissin siementä siementuotantoon. Osastolla oli kevätkylvöisiä vielä melko pieniä maissin taimia. Tämä osasto markkinoi maissisadon tuotolle laadittuja viljelyohjeita ja viljelykoneita. Teiden varsilla maissia ei kuitenkaan juurikaan näkynyt. Farm Works Information Management, a Division of Trimble -osasto ( ( Osastolla esiteltiin Trimble GPS-järjestelmää, jolla voidaan laatia peltolohkoille ravinnepitoisuus-, ph- ja satokarttoja ja kylvää, muokata, lannoittaa, hoitaa kasvinsuojelu, kalkita peltolohkon eri osia täsmällisesti kartan mukaisesti. Järjestelmä laatii satelliitin avulla peltolohkon kartan, jota voidaan edelleen käyttää viljelyn eri toimenpiteissä. Järjestelmän hyödyntäminen edellyttää tietysti ensin datan keräämistä peltolohkolta, esim. ravinnetiedot, ph, maalaji ym. tiedot, joista laaditaan kartat. Järjestelmä soveltuu useisiin konetyyppeihin. Tämän järjestelmän käyttö alkaa peltolohkon eri osien kartoituksella, ravinteiden, ph:n, maalajitietojen selvittämisellä lohkon eri osista. Sen jälkeen seuraa karttojen laatiminen GPSpisteittäin. Yrityksellä oli myös hinnasto eri sovellutusosiin. Eri sovellutusosien hinnat vaihtelevat Suomessa Helsingin yliopisto tekee selvitystä ja tutkimusta näiden järjestelmien soveltamista suomalaisille maatiloille. Ilmeisesti muutamalla tilalla saattaa olla tämä järjestelmä jo käytössä. ilexenviroscience osasto ( Osasto markkinoi nestemäisiä lannoitteita. Yrityksellä oli mm seuraavat lannoitteet: Pro-Cal: sisältää 15 % N, 7 % Ca, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-K: sisältää 15 % N, 5,5 % K 2 O, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-Sul: sisältää 14 % N ja rikkiä lannoitteet soveltuvat viljoille, perunalle, rapsille, herneelle, pavuille ja vihanneksille Start-uP: sisältää 4 % N, 20 % P 2 O 5 ja 6 % K 2 O; lannoitusmäärä 2 l/sato-tn Mn Plus: sisältää 36 % Mn, 10 % N ja 10 % S, lannoitusmäärä 0,50-0,75 l/ha PK MAXX: sisältää 2,6 % N, 31 % P 2 O 5, 6,5 % K 2 O, 1 % MgO, 1 % Mn, 0,75 % Zn, 0,13 % Cu, 600 mg/l B, 300 mg/l Mo; lannoitusmäärät 0,5-3 l/ha kasvilajista riippuen 12

13 Nestemäiset lannoitteet ovat Englannissa halvempia kuin rakeiset lannoitteet. Lannoitteiden hinta on noussut kovasti ja hinnan nousu johtuu energian hinnan noususta (Kuva 9). Näyttelyalueella oli myös Yaran osasto. Kuva 9. Lannoitteiden hinnan nousun suhde öljyn ja kaasun hinnan nousuun verrattuna vuosina (Kuva: Jukka Saarinen) Just Oats:in osasto Just Oats markkinoi kauraa. Just Oats on brandi, jossa ovat mukana eri toimijat kasvinjalostuksesta myyntiin, markkinointiin ja tuotteisiin. Just Oats toimii ainakin osittain myös Kanadan ja USA:n puolella. Just Oats-osastolla esiteltiin kauratuotteita ja syysmuotoisia kauralajikkeita (Kuvat 10-11). Ihan mahtavan näköisiä, joilla uskoisi ainakin kasvustojen ulkonäöstä päätellen olevan hyvin suuri sadontuottopotentiaali. Kauran sopisi muutenkin hyvin saarivaltakunnan ilmastoon. Runsaasti sadetta ja ilmeisesti kesänaikaiset lämpötilat eivät kohoa huippukorkeiksi useinkaan. 13

14 Kuva 10. Balado-syyskauraa, joka on Senovan ( ) lajike (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 11. Syyskauran mahtavan leveää lehvästöä (Kuva: Jukka Saarinen) 14

15 Kauraa ei näkynyt kuitenkaan teiden varsilla, vaan vehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta ja laitumia. Ilmeisesti kauran usein muita viljoja matalampi hinta ja pienempi satopotentiaali esim. syysvehnään verrattuna ei innosta viljelijöitä kaura viljelyyn, mikä on tietysti etu Suomen kauran viennille. Velcourt Ltd.:n osasto ( Velcourt Ltd:llä oli näyttävä suuri osasto. Velcourt on Euroopan suurin maatalouden managementyritys. Yritys järjestää sellaisten maanomistajien viljelyn, jotka eivät itse hoida viljelyään. Yrityksen palkkalistoilla on 80 henkeä. Yritys järjestää parhaan mahdollisen tuoton niille maanomistajille, jotka eivät itse viljele omia maitaan. Englannissa ilmeisesti tarvitaan tämän tapainen yritys, koska maassa on paljon lordeja ja kuninkaallisia, jotka omistavat paljon kartanoita ja maita, joita eivät itse hoida. Bioenergian tuotanto Bioenergia-asiat olivat myös laajasti esillä. Aiheet olivat pääosin samoja kuin meilläkin. Tuuli, biokaasu ja kiinteät biopolttoaineet. Myös maailman suurimmalla olkea polttoaineena käyttävällä sähköntuottajalla EPR:llä oli osastolla näyttelyssä (Kuva 12). Cambridgessa sijaitsevan laitoksen sähköteho oli kunnioitettavat 38 MW. Myös jätteiden käsittelyratkaisuja esiteltiin monipuolisesti. Tekniikan taso vaihteli suuresti, halvimmissa kompostointiratkaisuissa kostea materiaali pakattiin lujan muovikalvon sisään ja prosessia ohjattiin pakotetulla, koneellisella ilmastuksella (Kuva 13). Kuva 12. Polttamiseen tarkoitettuja energiantuotanto-olkipaaleja (Kuva: Jukka Saarinen) 15

16 Kuva 13. Kompostointiin ja mädätyslaitoksen syötteiden ja prosessien jälkeisen mädätteen varastointiin tarkoitettu mädätyssäkki (Kuva: Jukka Saarinen) Ruiskutusnäytökset: Ruiskutusnäytösalueella esiteltiin itsestään kulkevia ruiskuja (Kuva 14). Kuva 14. Leveällä työleveydellä varustettu itsestään kulkeva ruisku (Kuva: Jukka Saarinen) 16

17 Koneet: Näyttelyalueella oli runsaasti isoja leveällä työleveydellä varustettuja koneita (Kuvat 15-16). Kuva 15. Suurikokoinen telaketjupyörillä varustettu traktori (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 16. Leveällä työleveydellä varustettu leikkuupuimuri (Kuva: Jukka Saarinen) 17

18 Näyttelyalue oli hyvin laaja ja vajaan päivän aikana ei mitenkään ehtinyt tutustumaan edes kaikkiin niihin osastoihin, joilla oli koeruutuja viljelyssä. Mitään maatalouteen kuulumatonta krääsää alueella ei ollut. Monilla näytteilleasettajilla oli tarjota ruokaa, juomia ja kahvia. Torstai Meidän oli tarkoitus mennä vierailulle Rothamsted Research Station:lle. Bussimatkalla sinne moottoritiellä rekka oli kaatunut ja se tukki täysin liikenteen. Bussin kuljettaja ilmoitti heti, että emme pääse käymään Rothamsted Research Station:ssa. Tämän seurauksena bussimme joutui ajelemaan pikkuteitä ja saatoimme katsella auton ikkunasta englantilaista maaseutua. Alue oli hyvin kumpuilevaa, hyvin hoidettuja peltoja ja laitumia. Suuria lammaslaumoja oli runsaasti. Lypsy- ja lihakarjaa oli vähemmän (Kuva 17). Pelloilla kasvoi paljon syyskylvöisiä kasveja: syysvehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta (Kuva 18). Englannissa liikenneolot näyttävät olevan arvaamattomat. Kuva 17. Lypsykarjaa laitumella bussin ikkunasta kuvattuna. Tämä oli poikkeuksellisen suuri karja. (Kuva: Jukka Saarinen) 18

19 Kuva 18. Sokerijuurikas ei ollut vielä tämän suurempaa (Kuva: Jukka Saarinen). Jouduimme kuitenkin ajoissa lentokentälle. Paluumatka tapahtui muuten aikataulujen mukaan. Lento torstai AY840 Heathrow (Lontoo) Helsinki (Finnairin kone) 16:10 21:05 Bussikuljetus Helsinki-Vantaan lentokenttä Huittinen, klo 21:30-12:10 Yleinen arvio matkasta Matkalle saatiin tavoitteen mukainen vahvuus, 25 henkeä. Joku jäi myös matkan ulkopuolelle, koska kiintiö oli tullut täyteen. Matka oli mielenkiintoinen ja Cereals 2012 näyttely oli todella suuri, monipuolinen ja havainnollinen koeruutuineen ja esittelyineen. Näyttely poikkesi täysin Suomen maatalousnäyttelyistä sekä laajuudeltaan, maatalouteen kuulumattoman tavaran kaupan puuttumisen ja tarjoilun puolesta. Koeruutujen, kasvitautiruiskutuskokeiden ja muun havaintomateriaalin runsaus tekee näyttelystä erinomaisen Suomen näyttelyihin verrattua. Yritykset panostavat asiakkaisiinsa. 19

20 Ongelmana matkalla olivat bussikuljetukset, teiden runsas autokanta, kolarit, tietyöt ja muut viivytykset. Matka ei toteutunut kokonaisuudessaan, koska Rothamsted Research Station:iin ei kolarin takia päästy. Näyttelyalueen sijaitseminen 200 km päässä Lontoosta antoi mahdollisuuden nähdä englantilaista maaseutua ja viljelyksiä melko laajasti. Kasvustot Englannissa ovat edellä Suomen kasvustoista, mutta se johtuu suurelta osalta syyskylvöisten kasvien viljelystä, esim. sokerijuurikas oli vielä melko pienellä taimella. Hotellin sijaitseminen vanhassa Nottinghamin kaupungissa antoi kuvan englantilaisesta vanhasta kulttuurista, sikäläisestä tavasta vaalia vanhoja rakennuksia (1200-luvulla rakennettu käytössä oleva rakennus heti hotellin vieressä) ja rakennusperinnettä. Lentomatkat ja bussimatkat Suomessa toteutuivat suunnitelmien mukaan. Hotelli oli tyydyttävä. Aamiainen oli runsas ja täyttävä. Viljelijät eivät matkan ongelmista huolimatta olleet ainakaan avoimen tyytymättömiä matkaan, vaan esittivät enemminkin toiveenaan matkojen järjestämisen jatkamista. LIITTEET: Ohjelma osanottajalistoineen liitteenä 20