Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. Matkakertomus. Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen"

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Matkakertomus Marketta Saastamoinen ja Jukka Saarinen Opintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iin Englantiin Cereals 2013 will take place on 12th and 13th June at Boothby Graffoe, Lincolnshire. Cereals 2012 (http://www.cerealsevent.co.uk), Vilja näyttely, on laaja näyttely Lincolnin ( asukasta) kaupungin luona, 220 km päässä Lontoosta, Englannin tärkeimmällä peltokasvituotantoalueella. Näyttelyssä on tärkeimpien kasvinjalostusyritysten ja siemenliikkeiden lajikkeiden esittelyruudut, työnäytöksiä, kasvinsuojeluyrityksiä, koneita, suuri määrä näytteilleasettajia. 1

2 Menomatka tiistaina Lähtö: Tiistai , klo 8:30-12:00 bussikuljetus Huittinen Vampulan Seo- Virttaa Oripään risteys Aura Helsinki-Vantaan lentokenttä Lento Tiistai AY839 Helsinki Heathrow (Lontoo) 14:05 15:10 Finnairin lentokone Tilausbussikuljetus Lontoo, Heathrow:n lentokenttä Britannia Nottingham hotelli, Nottingham (matkaa noin 200 km), klo 15:10 19:00 Yöpyminen Britannia Nottingham hotellissa Nottinghamissa Cereals 2012 näyttely keskiviikkona Keskiviikko ohjelman mukaan meidän olisi pitänyt lähteä hotellilta klo 8:30. Kuningatar Elisabeth vieraili samana aamuna Nottinghamissa. Kaupungin keskusta oli suljettuna liikenteeltä, minkä vuoksi bussi saapui hotellille 45 min myöhässä. Matkan varrella Lincolniin, jossa Cereals 2012 näyttely oli noin tunnin ajomatka, oli kuitenkin tietöitä, joten saavuimme näyttelyalueelle noin klo 11:30 eli 1 h 30 min myöhässä suunnitelmasta. Bayer Crop Science:n osasto (www.bayercropscience.co.uk) Bayer Crop Science:iin meillä oli etukäteen tilattu osaston yhteisesittely. Bayer Crop Science:n osastolla oli esillä lähinnä kasvinsuojeluaineilla tehtyjä koeruutuja ja muita kokeita. Bayer Crop Science:n omistuksessa olevien lajikkeiden koeruutuja ei ollut. Bayer Crop Science:n omistuksessa on mm se pohjoissaksalainen kasvinjalostusyritys, joka on jalostanut Suomessa parhaiten talvehtineen Vectra-syysrapsilajikkeen. Osastolla oli Monsanto:n sienitauteja vastaan resistenttin syysrapsin koeruutu. Sen sadon uskottiin tuottavan noin 3-5 tn/ha. Osastolla oli myös leikatulle syyrapsiruudulle tehty etanoiden torjuntakoe. Englannissa on etanaongelmia syysvehnässä, kun se kylvetään syysrapsin jälkeen. Bayer Crop Science:lla on markkinoilla etanoiden torjunta-aineita. Etanat torjutaan peittaamalla vehnän siemenet Redigo Deter-valmisteella sekä etanakannan ollessa hyvin runsas pellon pintaan levitettävillä syöteillä Draza Fortella. Em. peittausaine suojaa viljaa myös sienitaudeilta. Peittauksen ainekustannus on n. 15 /ha ja etanasyöttien /ha. Draza Forte etanasyöttejä ei saa levittää ojan reunoille vaan ojien varsille pitää jättää muutaman metrin käsittelemätön kaista. Sadetta ja homehtumista hyvin kestävät etanasyötit neuvottiin levittämään kylvön jälkeen ennen viljan orastumista. Bayerin englantilaisessa kasvinsuojeluoppaassa kehotetaan hyödyntämään etanantorjunnassa myös eikemiallisia etanoiden torjuntakeinoja. Tällaiseksi opas mainitsee mm. pellon jyräyksen. Jyräys estää etanoiden piiloutumisen multakokkareiden alle, jolloin luontaiset tuholaiset voivat syödä niitä ja kuivalla ilmalla kuivuus voi tehdä tehtävänsä. 2

3 Bayer Crop Science tekee neuvontatyötä, jotta viljelijät kylväisivät viljan huolellisemmin, että peitattuja siemeniä ei jäisi pintaan, koska linnut pääsevät syömään niitä. Englannissa noin 10 % kylvetyistä siemenistä jää pintaan. Osastolla oli kanadalaista Seiko-syysvehnää, jonka voi kylvää vielä marraskuussa. Syysvehnän keskisato Englannissa on 8500 kg/ha. Parhaat syysvehnän sadot ovat kg/ha. Englannin vehnäalasta 80 % on syysvehnää. Kevätvehnäala on kasvussa rikkapuntarpään takia. Osastolla oli esittelyssä uusia laajavaikutteisia fungisideja, jotka tehosivat moniin kasvitauteihin. Näiden aineiden nimet olivat Aviator 235 Xpro ja Siltra xpro. Aviator sisältää 7,4 % biksafeeniä (bixafen) ja 16 % protiokonatsolia (prothioconazole). Siltra sisältää 6,2 % biksafeeniä ja 20,2 % protiokonatsolia. Siltra soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitauteihin ohralle ja vehnälle. Aviator soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitautien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle, ruisvehnälle ja rukiille. Näitä aineita eri suhteissa käytetään eri kasveilla. Nämä ovat uudet kasvitautien torjunta-aineet Septoria-laikkutautia, keltaruostetta, Fusariumi-lajeja ja monia muita sienitauteja vastaan. Aineita voi käyttää sekä rapsille että viljoille. Nämä torjunta-aineet ovat uudet aineet Proline:n tilalle. (Bayerin oppaassa rapsille suositellaan Proline 275 :n käyttöä.) Ruiskutuksen saa tehdä 2 kertaa, mutta suositellaan vain yhtä ruiskutusta. Myös Englannissa hometoksiinit ovat ongelma etenkin leipäviljalla. Leipävilja testataan hometoksiinien suhteen myllyissä. Nämä uudet torjunta-aineet tehoavat myös hometoksiineja tuottaviin Fusarium-sieniin. Osastolla oli esittelyssä ohrasta ruiskuttamaton ruutu ja Siltralla ruiskutettu ruutu, joka oli täysin puhdas taudeista (Kuva 1 ja 2). Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti eri tauteja. Englannissa 70 %:lla ohra-alasta käytetään kasvitautien torjuntaruiskutusta. Sadon lisäys ruiskutusten ansiosta on noin 500 kg/ha ja saattaa olla jopa 1000 kg/ha. Tämä vuosi oli ollut sateisin vuosi viimeisten 100 vuoden aikana ja kasvitauteja oli runsaasti. Kuva 1. Kasvitautien vaivaama ruiskuttamaton ohraruutu (Kuva: Jukka Saarinen) 3

4 Kuva 2. Vasemmalla ruiskuttamaton sienitautien saastuttama ohraruutu ja oikealla puhdas ruiskutettu ruutu (Kuva: Jukka Saarinen) Laatu ja hometoksiinittomuus ohralla ovat tärkeitä etenkin mallasteollisuudessa, samoin myllyvehnällä. Hometoksiineille on EU:ssa olemassa sallitut maksimipitoisuudet elintarvikeviljalajeille, rehuviljalle ja lastenruokaviljalle. Englannissa vesistöjen varsilla on oltava 10 m ruiskuttamaton suojavyöhyke. Osastolla oli eri torjunta-aineilla ruiskutettuja pieniä laatikkoruutuja herbisidiresistentistä rikkapuntarpää-heinästä (black grass) (Alopecurus myosuroides). Tästä heinästä on tullut Englannissa herbisidiresistentti kanta, johon normaalit rikkakasvien torjunta-aineet eivät tehoa. Rikkapuntarpää itää syksyllä ja on siten syysmuotoisten vehnän ja ohran vitsaus. Bayer Crop Science:lla oli uusi torjunta-aine Liberator, joka tehoaa tämän heinäkasvin resistentteihin kantoihin (Kuva 3). 4

5 Kuva 3. Pienoiskoossa oleva ruiskutuskoe eri torjunta-aineilla herbisidiresistenttiä rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides) heinää vastaan (Kuva: Jukka Saarinen) Monin paikoin teiden varsilla näkyikin viljapelloilla runsaita kasvustoja heinämäistä rikkakasvustoa. Näille pelloille kannattaa käyttää glyfosaattia ennen kylvöä ja Liberatorin ja Pendemethalin seosta myöhemmin, joka antaa parhaan tehon. Bayer Crop Science:n osastolla meidät ohjattiin maksuttomaan hyvään ruokailuun jälkiruokamansikoineen (Kuva 4). Osastolta sai mukaansa myös Bayer Crop Science:n mainosreput pientä kyselyä vastaan. 5

6 Kuva 4. Bayer Crop Science:n osastolla tarjottiin näyttelyvieraille ruuat (Kuva: Jukka Saarinen) Syngenta:n osasto (www.syngenta-crop.co.uk) Syngentan osastolla oli esillä esimerkiksi härkäpavun kasvinsuojeluohjelma. Härkäpapu kärsii ilmeisesti myös Englannissa kasvitaudeista. Syngetan kasvinsuojeluohjelmassa härkäpavulle ruiskutetaan jo taimivaiheella FusiladeMax, ennen kukintaa FolioGold ja palkojen kehityksen aikana 2 ruiskutusta 2 aineen seoksella (toinen oli Amistar). Englannissa näkyi teiden varsilla runsaasti isoja härkäpapupeltoja. Niitä viljellään pääsääntöisesti rehuksi. Härkäpavut ovat pääsääntöisesti syysmuotoisia. KWS Lochow:in osasto (www.kws-uk.com) KWS Lochowin osastolla oli ruutuja syysrapsi-, vehnä-, peruna- ja sokerijuurikaslajikkeista. Syysrapsista olivat lajikkeet Cuillin, Rhino, Quertz ja Rivalda. Koeruuduilla kasvoi syysvehnälajike KWS Willon sekä vaihtoehtoisina vehnälajikkeina Zirkon valkea vehnälajike (Kuva 4) sekä kevätvehnälajike Rivalda (Kuva 5). Valkeassa vehnälajikkeessa ei ole tanniineja ja muita kitkeriä aineita, minkä vuoksi siitä voi tehdä kokojyväleipää kuorimatta jyvää. Zirkonin voi kylvää joko syksyllä tai keväällä. Suomessa sitä on kokeiltu kevätkylvöisenä. Perunasta oli esillä Ramos, 6

7 monipuolinen perunalajike. Hybridiruislajikkeita ei osastolla ollut, koska Englannissa ei viljellä ruista. Kuva 5. Zirkon valkoinen vehnälajike ja taustalla myös vaihtoehtoisena vehnänä mainostettu Granary (Kuva: Jukka Saarinen) 7

8 KWS Lochow tarjosi vierailleen pullakahvit. Osastolla naiset leipoivat itse tarjoamiaan leivonnaisia (Kuva 6). Kuva 6. KWS Lochowin osastolla naiset leivontapuuhissa (Kuva: Jukka Saarinen) DSV United Kingdom:n osasto (www.dsv-uk.co.uk) DSV on yksi Euroopan johtavista hybridirapsin jalostusyrityksistä. DSV:n osastolla oli runsaasti syysrapsilajikkeita ja kokeita. Osastolla oli esittelyssä seuraavat hybridisyysrapsilajikkeet: Troy, Marathon, Dimension, Compass, Climber, Diffusion, Record. Macro on DSV:n myöhään kypsyvä hybridikevätrapsi. Osastolla oli rinnakkain tavallinen syysrapsi ja hybridisyysrapsi. Hybridisyyrapsi oli huomattavasti pidempi ja aikaisempi (Kuva 7). Alueella oli myös vertailuna koeruutu, jossa oli pelletöity hybridisiemen sekä ureakäsittely. 8

9 Kuva 7. Syysrapsin populaatiolajike vasemmalla ja hybridilajike oikealla (Kuva: Jukka Saarinen) Lisäksi osastolla oli ruutuja, joissa oli käytetty kylvöön eri kylvösiemenkokoa olevia syysrapsiruutuja. Suurempi siemenkoko parantaa syysrapsin kasvua. Osastolla oli myös eri kylvösiemenmäärillä kylvettyjä syysrapsiruutuja. Normaalisti hybridisyysrapsia kylvetään 50 itävää siementä/m 2. Näyttelyalueella oli ruudut, jotka oli kylvetty 7 itävää siementä/m 2 ja 5 itävää siementä/m 2 (Kuva 8). Jopa tällä pienimmällä siemenmäärällä kylvetty ruutu oli hyvin ruudun peittavä. Harva kylvömäärä lisää kasvien haaroittumista ja kasvien varsista tulee käsivarren paksuisia pensasmaisia kasveja. Englannissa syyrapsin typpilannoitus syksyllä on kg/ha, mikä on vähemmän kuin Svensk Rapsin suositus Ruotsissa. Osaston esittelijä kertoi, että heillä on lajikkeita viljelyssä sekä Ruotsissa että Eestissä. Eestissä ovat viljelyssä lajikkeet Hornet ja Sitro. Esittelijä kertoi edelleen, että viime talvena Englannissa oli ollut hyvin kylmä -20 C jakso kaksi viikkoa, jolloin ei ollut lunta. Syysrapsilla esiintyi runsaasti talvituhoja. Compass-syysrapsilajike oli ollut viime talvena talvehtimisominaisuuksiltaan paras. Syysrapsilajikkeita oli myös esim. DLF Trifoliumin (www.dlf.co.uk) osastolla, jolla en kuitenkaan ehtinyt käymään. Myös Senovalla (www.senova-uk.com) on sekä syys- että kevätkylvöisiä rapsilajikkeita, joista ainakin Tamarinia on viljelty Suomessa. 9

10 Kuva 8. Syysrapsiruutu, joka on kylvetty tiheydellä 5 itävää siementä/m 2 (Kuva: Jukka Saarinen). Premium Crops Ltd:n osasto: syysöljypellavat (www.premiumcrops.com) Premium Crops Ltd. on Englannin suurin öljypellavan siemenen tuottaja ja markkinoija. Se edustaa myös monia muita kasveja, vehnää, hirssiä, kanarianhelpiä (Phalaris canariensis), joka on 1- vuotinen heinäkasvi, jonka siemeniä viljellään pikkulintujen ravinnoksi. Ranskalainen Valorex yhtiö huomasi pellavan omega-3 rasvahappojen terveellisyyden eläinten rehuissa. Englannissa tuotetaan Tradilin-tuotemerkillä pellavaa sisältäviä rehuja monille eläinryhmille mm lypsykarjalle, joilla pellavan omega-3 rasvahapot parantavat maidon rasvan koostumusta tehden siitä terveellisempää. Premium Crops:in osastolla oli koeruutuja syysöljypellavista. Syysöljypellavia markkinoidaan WintaLin brandillä. Englannissa on viljelyssä 3 syysöljypellavalajiketta: Everest, Glacial ja Oleane. Syysöljypellava on suunnattu erityisesti niille tiloille, joilla on liian paljon syysrapsia viljelyssä. Se soveltuu hyvin syysrapsin kiertoon. Syysöljypellava: - kylvetään samaan aikaan syysrapsin kanssa (elokuun loppu-syyskuun alku) - korjataan samaan aikaan syysrapsin kanssa (heinäkuun puoliväli-elokuun alku) 10

11 - osoittautunut talvenkestäväksi (97,5 % talvehtiminen 2011/12; 95 % talvehtiminen 2010/11) - vähentää syysrapsin tautiriskiä - syyspellavasta helppo hävittää rikkasinappi (charlock) (Sinapis arvensis), peltoretikka (runch) (Raphanus raphanistrum) ja kurjenpolvi (cranesbill) (Geranium molle) - ei suosi etanoita - tuottoisampi kuin pavut (syyspellavan tuotto 679 /ha; pavut 375 /ha) - hyvä esikasvi vehnälle o helppo hävittää heinärikkakasvit o helppo hävittää rikkapuntarpää (blackgrass) (Arundinacea myosuroides) o parantaa maan rakennetta ja helppo suorakylvää vehnä syyspellavan jälkeen o vehnän sato 4 % korkeampi kuin syysrapsin jälkeen Öljypellavalajikkeita oli myös Senovan (www.senova.uk.com) ja Elsom Seeds:in (www.elsoms.com) osastoilla, joilla en kuitenkaan ehtinyt käydä. Myös Limagrain Ltd. jalostaa öljypellavalajikkeita. Abacus on Senovan lajike. Elsoms Seeds markkinoi myös vihanneskasvien siemeniä. NIAB:in (National Institute of Agricultural Botany) osasto (www.niab.com) NIAB järjestää Englannin viralliset lajikekokeet. Osastolla oli runsaasti lajikeruutuja sekä luettelo tutkimusprojekteista (BBSRC projektit). Alueella oli mm pieniä koeruutuja geenimarkkereihin perustuvasta valinnasta kasvinjalostuksessa. Wherry & Sons: osasto (www.wherryandsons.com) Wherry & Sons:in osastolla oli runsaasti syysharkäpapu- ja syyshernelajikkeiden ruutuja. Englannissa viljellään noin ha härkäpapua ja ha kuivahernettä. Härkäpavusta lajikkeet ovat pääasiallisesti syysmuotoisia. Wherry & Sons markkinoi seuraavia syyshärkäpapulajikkeita: Arthur, Clipper, Sultan, Wizaed ja Honey. Syyshärkäpavut kylvetään loka-marraskuussa ja puidaan elo-syyskuussa. Sato on noin 2 tn/eekkeri eli noin 5000 kg/ha. Härkäpapuja kylvetään Englannissa 18 itävää siementä/m 2. Tämä tuottaa Englannissa 45 tervettä vartta/m 2. Härkäpapuja lannoitetaan seuraavasti: 45 kg/ha P 2 O 5 eli 19 kg/ha fosforia ja 140 kg K 2 O eli 116 kg/ha kaliumia. Härkäpavulle annetaan siis Englannissa hyvin suuri kaliumlannoitus. Kysyin osastolla valkokukkaista tanniinitonta härkäpapua ja he kertoivat, että Tattoo on vuonna 2009 kauppaan laskettu valkokukkainen keväthärkäpapulajike, jossa ei ole tanniineja. Sen sato on jonkin verran heikompi kuin syyshärkäpapujen. Se saattaisi olla kuitenkin lajike, jota kannattaisi kokeilla Suomessa. Rehun laatu olisi parempi kuin tavallisella härkäpavulla. 11

12 RWA, Rob Wilkinson Agriculture:n osasto (www.rwagriculture.co.uk) Maize Grain Solutions RWA, Rob Wilkinson Agriculture markkinoi heinien, rehukasvien ja maissin siementä siementuotantoon. Osastolla oli kevätkylvöisiä vielä melko pieniä maissin taimia. Tämä osasto markkinoi maissisadon tuotolle laadittuja viljelyohjeita ja viljelykoneita. Teiden varsilla maissia ei kuitenkaan juurikaan näkynyt. Farm Works Information Management, a Division of Trimble -osasto (www.farmworks.com) (www.trimble.com) Osastolla esiteltiin Trimble GPS-järjestelmää, jolla voidaan laatia peltolohkoille ravinnepitoisuus-, ph- ja satokarttoja ja kylvää, muokata, lannoittaa, hoitaa kasvinsuojelu, kalkita peltolohkon eri osia täsmällisesti kartan mukaisesti. Järjestelmä laatii satelliitin avulla peltolohkon kartan, jota voidaan edelleen käyttää viljelyn eri toimenpiteissä. Järjestelmän hyödyntäminen edellyttää tietysti ensin datan keräämistä peltolohkolta, esim. ravinnetiedot, ph, maalaji ym. tiedot, joista laaditaan kartat. Järjestelmä soveltuu useisiin konetyyppeihin. Tämän järjestelmän käyttö alkaa peltolohkon eri osien kartoituksella, ravinteiden, ph:n, maalajitietojen selvittämisellä lohkon eri osista. Sen jälkeen seuraa karttojen laatiminen GPSpisteittäin. Yrityksellä oli myös hinnasto eri sovellutusosiin. Eri sovellutusosien hinnat vaihtelevat Suomessa Helsingin yliopisto tekee selvitystä ja tutkimusta näiden järjestelmien soveltamista suomalaisille maatiloille. Ilmeisesti muutamalla tilalla saattaa olla tämä järjestelmä jo käytössä. ilexenviroscience osasto (www.ilex-enviroscience.com) Osasto markkinoi nestemäisiä lannoitteita. Yrityksellä oli mm seuraavat lannoitteet: Pro-Cal: sisältää 15 % N, 7 % Ca, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-K: sisältää 15 % N, 5,5 % K 2 O, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % Mo Pro-Sul: sisältää 14 % N ja rikkiä lannoitteet soveltuvat viljoille, perunalle, rapsille, herneelle, pavuille ja vihanneksille Start-uP: sisältää 4 % N, 20 % P 2 O 5 ja 6 % K 2 O; lannoitusmäärä 2 l/sato-tn Mn Plus: sisältää 36 % Mn, 10 % N ja 10 % S, lannoitusmäärä 0,50-0,75 l/ha PK MAXX: sisältää 2,6 % N, 31 % P 2 O 5, 6,5 % K 2 O, 1 % MgO, 1 % Mn, 0,75 % Zn, 0,13 % Cu, 600 mg/l B, 300 mg/l Mo; lannoitusmäärät 0,5-3 l/ha kasvilajista riippuen 12

13 Nestemäiset lannoitteet ovat Englannissa halvempia kuin rakeiset lannoitteet. Lannoitteiden hinta on noussut kovasti ja hinnan nousu johtuu energian hinnan noususta (Kuva 9). Näyttelyalueella oli myös Yaran osasto. Kuva 9. Lannoitteiden hinnan nousun suhde öljyn ja kaasun hinnan nousuun verrattuna vuosina (Kuva: Jukka Saarinen) Just Oats:in osasto Just Oats markkinoi kauraa. Just Oats on brandi, jossa ovat mukana eri toimijat kasvinjalostuksesta myyntiin, markkinointiin ja tuotteisiin. Just Oats toimii ainakin osittain myös Kanadan ja USA:n puolella. Just Oats-osastolla esiteltiin kauratuotteita ja syysmuotoisia kauralajikkeita (Kuvat 10-11). Ihan mahtavan näköisiä, joilla uskoisi ainakin kasvustojen ulkonäöstä päätellen olevan hyvin suuri sadontuottopotentiaali. Kauran sopisi muutenkin hyvin saarivaltakunnan ilmastoon. Runsaasti sadetta ja ilmeisesti kesänaikaiset lämpötilat eivät kohoa huippukorkeiksi useinkaan. 13

14 Kuva 10. Balado-syyskauraa, joka on Senovan (www.senova.uk.com ) lajike (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 11. Syyskauran mahtavan leveää lehvästöä (Kuva: Jukka Saarinen) 14

15 Kauraa ei näkynyt kuitenkaan teiden varsilla, vaan vehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta ja laitumia. Ilmeisesti kauran usein muita viljoja matalampi hinta ja pienempi satopotentiaali esim. syysvehnään verrattuna ei innosta viljelijöitä kaura viljelyyn, mikä on tietysti etu Suomen kauran viennille. Velcourt Ltd.:n osasto (www.velcourt.co.uk) Velcourt Ltd:llä oli näyttävä suuri osasto. Velcourt on Euroopan suurin maatalouden managementyritys. Yritys järjestää sellaisten maanomistajien viljelyn, jotka eivät itse hoida viljelyään. Yrityksen palkkalistoilla on 80 henkeä. Yritys järjestää parhaan mahdollisen tuoton niille maanomistajille, jotka eivät itse viljele omia maitaan. Englannissa ilmeisesti tarvitaan tämän tapainen yritys, koska maassa on paljon lordeja ja kuninkaallisia, jotka omistavat paljon kartanoita ja maita, joita eivät itse hoida. Bioenergian tuotanto Bioenergia-asiat olivat myös laajasti esillä. Aiheet olivat pääosin samoja kuin meilläkin. Tuuli, biokaasu ja kiinteät biopolttoaineet. Myös maailman suurimmalla olkea polttoaineena käyttävällä sähköntuottajalla EPR:llä oli osastolla näyttelyssä (Kuva 12). Cambridgessa sijaitsevan laitoksen sähköteho oli kunnioitettavat 38 MW. Myös jätteiden käsittelyratkaisuja esiteltiin monipuolisesti. Tekniikan taso vaihteli suuresti, halvimmissa kompostointiratkaisuissa kostea materiaali pakattiin lujan muovikalvon sisään ja prosessia ohjattiin pakotetulla, koneellisella ilmastuksella (Kuva 13). Kuva 12. Polttamiseen tarkoitettuja energiantuotanto-olkipaaleja (Kuva: Jukka Saarinen) 15

16 Kuva 13. Kompostointiin ja mädätyslaitoksen syötteiden ja prosessien jälkeisen mädätteen varastointiin tarkoitettu mädätyssäkki (Kuva: Jukka Saarinen) Ruiskutusnäytökset: Ruiskutusnäytösalueella esiteltiin itsestään kulkevia ruiskuja (Kuva 14). Kuva 14. Leveällä työleveydellä varustettu itsestään kulkeva ruisku (Kuva: Jukka Saarinen) 16

17 Koneet: Näyttelyalueella oli runsaasti isoja leveällä työleveydellä varustettuja koneita (Kuvat 15-16). Kuva 15. Suurikokoinen telaketjupyörillä varustettu traktori (Kuva: Jukka Saarinen) Kuva 16. Leveällä työleveydellä varustettu leikkuupuimuri (Kuva: Jukka Saarinen) 17

18 Näyttelyalue oli hyvin laaja ja vajaan päivän aikana ei mitenkään ehtinyt tutustumaan edes kaikkiin niihin osastoihin, joilla oli koeruutuja viljelyssä. Mitään maatalouteen kuulumatonta krääsää alueella ei ollut. Monilla näytteilleasettajilla oli tarjota ruokaa, juomia ja kahvia. Torstai Meidän oli tarkoitus mennä vierailulle Rothamsted Research Station:lle. Bussimatkalla sinne moottoritiellä rekka oli kaatunut ja se tukki täysin liikenteen. Bussin kuljettaja ilmoitti heti, että emme pääse käymään Rothamsted Research Station:ssa. Tämän seurauksena bussimme joutui ajelemaan pikkuteitä ja saatoimme katsella auton ikkunasta englantilaista maaseutua. Alue oli hyvin kumpuilevaa, hyvin hoidettuja peltoja ja laitumia. Suuria lammaslaumoja oli runsaasti. Lypsy- ja lihakarjaa oli vähemmän (Kuva 17). Pelloilla kasvoi paljon syyskylvöisiä kasveja: syysvehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta (Kuva 18). Englannissa liikenneolot näyttävät olevan arvaamattomat. Kuva 17. Lypsykarjaa laitumella bussin ikkunasta kuvattuna. Tämä oli poikkeuksellisen suuri karja. (Kuva: Jukka Saarinen) 18

19 Kuva 18. Sokerijuurikas ei ollut vielä tämän suurempaa (Kuva: Jukka Saarinen). Jouduimme kuitenkin ajoissa lentokentälle. Paluumatka tapahtui muuten aikataulujen mukaan. Lento torstai AY840 Heathrow (Lontoo) Helsinki (Finnairin kone) 16:10 21:05 Bussikuljetus Helsinki-Vantaan lentokenttä Huittinen, klo 21:30-12:10 Yleinen arvio matkasta Matkalle saatiin tavoitteen mukainen vahvuus, 25 henkeä. Joku jäi myös matkan ulkopuolelle, koska kiintiö oli tullut täyteen. Matka oli mielenkiintoinen ja Cereals 2012 näyttely oli todella suuri, monipuolinen ja havainnollinen koeruutuineen ja esittelyineen. Näyttely poikkesi täysin Suomen maatalousnäyttelyistä sekä laajuudeltaan, maatalouteen kuulumattoman tavaran kaupan puuttumisen ja tarjoilun puolesta. Koeruutujen, kasvitautiruiskutuskokeiden ja muun havaintomateriaalin runsaus tekee näyttelystä erinomaisen Suomen näyttelyihin verrattua. Yritykset panostavat asiakkaisiinsa. 19

20 Ongelmana matkalla olivat bussikuljetukset, teiden runsas autokanta, kolarit, tietyöt ja muut viivytykset. Matka ei toteutunut kokonaisuudessaan, koska Rothamsted Research Station:iin ei kolarin takia päästy. Näyttelyalueen sijaitseminen 200 km päässä Lontoosta antoi mahdollisuuden nähdä englantilaista maaseutua ja viljelyksiä melko laajasti. Kasvustot Englannissa ovat edellä Suomen kasvustoista, mutta se johtuu suurelta osalta syyskylvöisten kasvien viljelystä, esim. sokerijuurikas oli vielä melko pienellä taimella. Hotellin sijaitseminen vanhassa Nottinghamin kaupungissa antoi kuvan englantilaisesta vanhasta kulttuurista, sikäläisestä tavasta vaalia vanhoja rakennuksia (1200-luvulla rakennettu käytössä oleva rakennus heti hotellin vieressä) ja rakennusperinnettä. Lentomatkat ja bussimatkat Suomessa toteutuivat suunnitelmien mukaan. Hotelli oli tyydyttävä. Aamiainen oli runsas ja täyttävä. Viljelijät eivät matkan ongelmista huolimatta olleet ainakaan avoimen tyytymättömiä matkaan, vaan esittivät enemminkin toiveenaan matkojen järjestämisen jatkamista. LIITTEET: Ohjelma osanottajalistoineen liitteenä 20

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Ei rikkoja puutarhassa MAX Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot