Kutkuta vaikka toisen korvaa ohikulkiessasi!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutkuta vaikka toisen korvaa ohikulkiessasi!"

Transkriptio

1 Väestöliitto Parisuhde vahvaksi Kutkuta vaikka toisen korvaa ohikulkiessasi! Tie oman kullan luo voi olla monen mutkan ja matkan takana. Tutustu parisuhdekarttaan! Kolmas pyörä parisuhteessa: anoppi Kahden kulttuurin liitoissa nahistellaan ihan tavallisista asioista 1

2 Kun vanhakin taas nuortuu Ikäihmiset rellestää ympäri maailmaa ja naivat sen kun ehtivät, mutta eläkeikää ei vaan saa nostaa. Jotenkin tähän tapaan kateellinen lukija kommentoi Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, jossa kerrottiin uudesta ilmiöstä: ikäihmiset eroavat ja menevät uusiin naimisiin. Suurten ikäluokkien edustajat eivät tyydy vain heille varattuun isovanhemman rooliin vaan ottavat elämän omiin käsiin. Vuosittain noin yli kuusikymppistä solmii avioliiton. Leski tai eronnut haluaa vielä rinnalleen toisen, ihan virallisestikin. Ihmisen ikävä toisen luo ei kysy ikävuosia. Tosin miehet näyttävät avioituvan hanakammin, kun taas naiset tyytyvät useammin pelkkään deittikaveriin. Sunnuntain sanomalehden sivuilla on monenlaisia hääkuvia. On kauniita, photoshopattuja kuvia nuorista pareista, joilla yhteinen taival on vasta alussa. Ja on vanhanaikaisia hääkuvia pariskunnista, jotka nyt juhlistavat hopea- tai kultahääpäiväänsä. Sitten on kuvia kypsemmistä pareista, jotka vanhoilla päivillään ovat löytäneet toisensa. Ehkä takana on avioero tai sitten puoliso on kuollut. Miten hienoa, että he vielä haluavat ja uskaltavat rakastua ja mennä yhteen. Olkoonpa taivalta takana vuosikymmeniä, tai se on vasta alussa, kaikki toivovat parisuhteensa kestävän. Paljon puhutaan siitä, kuinka parisuhdetta pitää hoitaa. Se kuulostaa kovin työläältä. Voisiko parisuhteen hoitamisen sijasta hoitaa kumppaniaan? Parhaimmillaan parisuhde on ihmiselle levon ja hyväksynnän paikka, jossa voin hoitaa toista ja tulla itse hoidetuksi juuri sellaisena kuin on. Kovin monimutkaisia asioita ei tarvita sanoja, tekoja ja aikaa kylläkin. Tarvitaan myös hyvää tahtoa tehdä oma osansa yhteisen arjen eteen. Kotitöiden jakamisesta puhutaan paljon, mutta jos aletaan millimetrillä ja sekuntikellolla mitata, tekeekö kumpikin yhtä paljon kotitöitä, ollaan hakoteillä. Maija-tätini tapasi silittää paidat miehelleen ja vielä kuoria perunatkin lautaselle valmiiksi. Me siskontytöt protestoimme äänekkäästi. Kun on miehen saanut, siitä on pidettävä hyvää huolta, tätini totesi vähän naureskellen. Aarne-setä piti vaimoaan kuin kukkaa kämmenellä. Tasan eivät kotityöt menneet, mutta rakkautta ja huolenpitoa riitti molemmin puolin yllin kyllin. Hyvän parisuhde lisää mahdollisuutta terveeseen ja onnelliseen elämään. Se myös vähentää sairastumisen riskiä ja myöhentää laitoshoidon tarvetta. Ikäihmisten hyvää parisuhdetta kannattaa vaalia paitsi sen itseisarvon vuoksi myös ihan kansantaloudellisista syistä. Ja ehkäpä onnellinen ikäihminen jaksaa tehdä töitäkin pitempään. Päätoimittajalta Helena Hiila-O Brien KUVA Timo Raunio Väestöliitto 2013 PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Åberg ULKOASU Pekka Niemi / Rhinoceros Oy TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj), Anna Kokko, Lassi Lainiala, Jussi Pekkola, Jaana Syrjälä, Juulia Ukkonen, Ritva Åberg TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi pari.perhe vaestoliitto.fi KANSIKUVA Pixhill.com KUSTANTAJA Väestöliitto ry. TILAAJAPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset: PAINOS kpl Ilmoitustilan myynti Media-q, Tuija Saarimäki puh pari_perhe-lehti/mediatiedot ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seitsemäs vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen. PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala Painotuote Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy teemalla Hyvä seksuaaliterveys. 2 Pari&Perhe

3 Parisuhde Parista perheeksi kun vauva saapuu taloon Mitä tapahtuu parisuhteelle, kun kahdesta tulee kolme? Kutkuta vaikka toisen korvaa ohikulkiessasi Rakkauden ylläpitäminen ei vaadi ihmetemppuja. Vahvassa parisuhteessa on tilaa myös anopille Puoliso valitaan, mutta anoppi tulee kaupan päälle ilman palautusoikeutta. Monikulttuurisissa liitoissa ongelmien ratkaisu tuottaa päänvaivaa Ongelmat yleensä ihan tavallisia. Sinkkuelämää, aikamiespoikia ja parisuhteita Väestöliiton parisuhdekartasta voisi olla apua parin etsimiseen. Monikulttuurisuus 18 Opettajat opissa Ruotsalaisia kiinnosti Pohjois-Hervannan koulun suomen kielen perehdyttäminen. KUVA Antero Aaltonen KUVA Katja Tähjä Palstat Kolumni: Läpi ekan vuoden lapsen kanssa Elina Laavi Julkaisuja parisuhteesta 31 Koulutusta Ajankohtaista Miten syventäisin parisuhdettani? 10 vuotta työtä kotoutumisen edistämiseksi Tuoreilla vanhemmilla valtava tiedontarve Eka kerta seksissä tunteet lyövät tekniikan Väestöliiton Kodin viikon seminaari KUVA Anu Kylvén Parisuhde vahvaksi Maailma ja me 21 Koulutuksella naisen voimaantumista ja lasten hyvinvointia Uutisia maailmalta KUVA Salla Hongisto Perhe Piirros Osmo Penna Jotta voisi pelkäämättä itkeä, nauraa, raivota ja mokata Katriina Järviselle oma perhe on ollut pelastus lapsuuden traumoista. Avaimia arkeen kotona lapsensa hoitavalle Väestöliiton Minna Oulasmaa antoi espoolaisille kotivanhemmille neuvontaa. 3 Pari&Perhe KUVA Timo Raunio

4 Parisuhde Teksti ja kuvat Annaliina Niitamo Parista perheeksi kun vauva saapuu taloon Suuri onni tulee pienissä paketeissa, kuuluu sanonta. Vauvan saanti on usein elämän suurin ilo, mutta samalla myös haaste parisuhteelle. Mitä tapahtuu parille, kun kahdesta tulee kolme? 4 Pari&Perhe

5 Vahva keskusteluyhteys ehkäisee ennalta turhia ristiriitoja. 4 Raskit saivat perheenlisäyksen tammikuun alussa. Robinilla oli haastattelupäivänä puolivuotispäivä. Yhdessä odotettu vauva tuo parisuhteeseen suuren lisän, mutta vaatii ennen kaikkea sitä, että molemmat pysyvät kartalla sekä vauvan maailmassa että toistensa maailmassa. Väestöliiton perheklinikan psykologi Keijo Markovan mukaan paras lahja lapselle on rakastavat ja toisilleen läheiset vanhemmat. Perhe voi hyvin, jos vanhemmat voivat hyvin. Markova korostaa pariskunnan halua puhua asioista ja jakaa tunteita yhdessä. Vanhemmat vaativat itseltään hyvin paljon. Pitäisi pärjätä töissä ja lapsen kanssa. Muuten on vaarassa jäädä sivuun. Vauvan synnyttyä huomio kiinnittyy uuteen tulokkaaseen niin tiiviisti, että kumppanin kanssa oleva yhteys jää helposti liian vähälle huomiolle: Parin välinen intiimiys kärsii, jos toinen laiminlyödään. Sitten voidaan kauniisti tai vähemmän kauniisti todeta, että kasvoimme erilleen. Lisästressi luo jännitystä Keskeinen syy jännityksiin tulee siitä kaikesta lisästressistä, mitä vauvan tulo tuo mukanaan. Osa rasitteista voi tulla vauvan kanssa valvomisesta. Joskus voi olla sairauskierteitä. Osa stressistä voi myös tulla niistä oman itsen puolista, jotka nousevat uudessa tilanteessa esiin. Vauvan tarvitsevuus saattaa tuoda pintaan omaa kohtaamatonta tarvitsevuutta. Elämä ei ole sitä mitä se oli ennen ja tähän uuteen tilanteeseen meneminen tuo oman siirtymävaiheensa, joka voi olla vanhemmille varsin yllättävä, Markova kertoo. Pariskunnalla voi olla erilaisia toiveita ja odotuksia toistensa suhteen. Tunteita ei aina jaeta ja asioita jää sanomatta. Jos vastakaikua omille tunteille ei kuulu, johtaa se helposti yksinäisyyden tunteeseen ja pettymykseen. Jossain vaiheessa huomaa, että kumppanin kanssa ei ole läheinen olo henkisesti eikä fyysisestikään. Keskeistä tälle vaiheelle on se, että molemmat voisivat kokea toisen olevan itselle läsnä ja samalla ymmärtää toisen tilannetta ja sen aiheuttamia tunteita. Vauvavaihe voi olla hyvin vaativa elämänvaihe. Markova korostaa vanhempien keskinäistä tunnelmaa ja hyvinvointia. Yhtä paljon huolta ja huomiota kuin vauva vaatii, niin sitä tarvitsee myös kumppani. Olennaista ei ole se, tuleeko vastaan ongelmia, vaan se, miten ne kohdataan yhdessä. Oletko ollut siinä kanssani vierellä, tukenut ja ymmärtänyt. Toimiva yhteispeli on kaiken ydin Palaset loksahtivat kohdalleen viisi vuotta sitten Shadian ja Antin tavattua toisensa. Paljoa ei kumpikaan aikaillut, kun puolen vuoden tiiviin seurustelun jälkeen tavarat muutettiin saman katon alle. Yhdessä olemisen luonnollisuus ja yhteiset arvot kohtasivat. Tulevaisuuden haaveet sitoivat parin yhteen, ja lämpimät ajatukset perhe-elämää kohtaan innostuttivat. Puheet perheen perustamisesta tulivat esiin jo seurusteluaikojen aikaisessa vaiheessa. Shadialta tulikin seurusteluaikana pieniä vihjeitä aikatauluista ja naimisiin haluttiin ennen vauvaa. En koe että parisuhteemme olisi muuttunut vauvan tultua, Antti kertoo Robin-vauva luontevasti sylissä jokellellen. Nyt vietämme vain aikaa kolmisin aiemman kahden sijaan, Antti kuvailee ja lisää, että oma vapaa-aika on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Robin tulla putkahti Raskin perheeseen melko vaikean synnytyksen jälkeen. Puoli vuotta on jo tutustuttu uuteen perheenjäseneen ja todettu hänen olevan oikein iloinen ja nauravainen. Keskustelulla vältetään ristiriidat Robin sopi meidän muutenkin perhekeskeiseen elämään hyvin, Shadia kertoo. Tietyt arkiset seikat, kuten pyykinpesun määrä ja liikkumisen hitaus ovat hieman yllättäneet. Toimiva yhteispeli on parisuhteemme ja perhe-elämän toimivuuden ydin. Shadialle kasaantuu vielä määrällisesti enemmän kotitöitä, mutta vahva keskusteluyhteys ehkäisee ennalta turhia ristiriitoja, Antti korostaa. Uudenlaista stressiä ja huolta on tietenkin tullut lapsensaannin myötä ja sen mukana pientä tiuskimista, mutta molemmat ymmärrämme, mistä se tulee, lisää Antti. Pari kertoo pilke silmäkulmassa tulevaisuuden kasvatusrooleistaan, että Shadialle on luontaisempaa järjestyksenpitäjän bad cop rooli ja Antille good cop. Toimivaa yhteispeliä! Seurusteluajoilta on jäänyt tavaksi yhdessä salilla käynti ja lenkkeily. Uutta on Robinin tultua se, että vauvan vahtivuoroa vaihdetaan salin aulassa, kun toinen käy vuorollaan salilla. Tavaksi on myös jäänyt iltaruoan yhdessä valmistaminen ja kuulumisten vaihto kotona. Parisuhdetta ja perhe-elämää vaalitaan yhdessä hitailla viikonloppuaamujen aamupaloilla kotona lehtiä lukien ja Robinin kanssa leikkien. Kotona rauhassa vietetystä ajasta on tullut entistä arvokkaampaa ja iloiseksi tekee ihan se, että saa välillä istua yhdessä sohvalla ja katsoa vaikka telkkaria. 5 Pari&Perhe

6 Yhteinen aikamme on yhteistä aikaa perheenä. 2 Tiina ja Toni Stigzeliuksen perheessä riittää hulinaa, kun perheen kolme poikaa: Axel, 7, Benjamin ja Max, 3, pääsevät sille tuulelle. Hulinaa ja vilinää M eillä jää ihan varmasti kiinni kun sanoo jotain vahingossa väärin, Tiina-äiti nauraa iltapalapöydässä, kun tarkkaavainen Benjamin, 5, ilmoittaa käkätyksellään äitinsä sanasolmusta. Silloin nauravat kaikki. Stigzeliuksen perheessä riittää hulinaa, kun perheen kolme poikaa: Axel, 7, Benjamin ja Max, 3, pääsevät sille tuulelle. Leikkisäksi pääseminen onnistuukin pojilta käden käänteessä. Pojat kihertävät ja juoksevat pihassa kypärät päässä, ettei menossa sattuisi. Tiina ja Toni tapasivat, kuten useimmat suomalaiset, baarissa. Toni oli kuitenkin huomannut Tiinan jo toisaalla ennen varsinaista kohtaamista, joka tapahtui kolmetoista vuotta sitten. Seurustelu eteni melko suoraviivaisesti ja uusi kumppani oli pian puolin ja toisin esitelty vanhemmille. Tiinan mukaan kummankin perheet tulivat melko aikaisessa vaiheessa mukaan kuvioihin, sillä molemmat ovat hyvin perhekeskeisiä ihmisiä. Perhekeskeisyys on ollut seurusteluajoista asti vahva teema, ja on aina ihastuttanut toisessa. Tiinan mukaan lasten saaminen nuorena on aina tuntunut tärkeältä. Toiveet lapsista ja omasta perheestä on ollut parille aina selkeää. Yhteinen aika on perheaikaa Nyt pariskunnalla on kolme lasta, kaunis koti ja molemmat isovanhempivaljakot asuvat muutaman kilometrin päässä. Miten kiireisessä ja vaativassa työssä oleva ja maisterin lopputyötään tekevä löytävät yhteistä aikaa? Yhteinen aikamme on yhteistä aikaa perheenä, Tiina ja Toni toteavat kuin yhdestä suusta. Sooloilu on jäänyt pois. Kaverimatkat ja extemporé golfaukset eivät sovi enää perhearkeen, Toni kertoo. On selvää, että illat vietetään yhdessä perheenä ja lasten mentyä 8 9 aikoihin nukkumaan, hemmottelee Toni usein Tiinaa ihanilla gourmet-iltapaloilla. Aikuisten aika ja keskustelu on pariskunnalle tärkeää. Aikaa vietetään myös paljon isovanhempien ja sisarusten ja heidän lapsiensa kanssa. Ohjelmaa järjestetään myös ystäväperheiden kanssa: juuri tehty Tykkimäen matkan oli jymymenestys ja yksi lasten kesän kohokohdista. Tiinan mukaan tärkeä on tunne siitä, että apua löytyy läheltä, jos vaikka kahdestaan olisi päästävä johonkin. Kallisarvoisen vapaaajan viettää kyllä mieluiten ihan koko perheenä, hän hehkuu. 6 Pari&Perhe

7 7 Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko, ei edes toivo eikä rakkaus, vaan tarvitsimme Väestöliiton apua. Kiitos hedelmöityshoitojen, lapsen nyt saamiseen ei riittänyt pelkkä usko, Meillä ei edes meillä toivo asuu eikä Onni. rakkaus, vaan tarvitsimme Väestöliiton apua. Kiitos hedelmöityshoitojen, nyt meillä asuu Onni. Väestöliiton klinikat Oy on arvostettu ja Suomen suurin lapsettomuushoitoihin erikoistunut yritys. Yksilölliset palvelut ovat kohtuuhintaisia ja Väestöliiton kaikille avoimia. klinikat Oy on arvostettu ja Suomen suurin lapsettomuushoitoihin erikoistunut yritys. Yksilölliset palvelut ovat kohtuuhintaisia ja kaikille avoimia. HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh OULU: Kiviharjuntie 11, puh TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh OULU: Kiviharjuntie 11, puh TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh

8 Parisuhde Teksti ja kuvat Anu Kylvén Olennaista on, että arkielämä toimii ja voidaan myös harrastaa yhdessä. Rakkauden ylläpitäminen ei vaadi ihmetemppuja. Arkiset teot riittävät. Kolme pariskuntaa kertoo, miten suhde pysyy elävänä. Kutkuta korvaa o 8 Pari&Perhe

9 Näin se tehdään Pidä kumppani mielessä pitkin päivää. Tekstiviesti ei vaadi lähettäjältä paljon mutta ilahduttaa saajaa. Kohtaa toinen arjessa. Suikkaa suudelma pyykin lajittelun lomassa, vaikka lapsi huutaisi viereisessä huoneessa. Vierähtääkö ilta CSI:tä katsellen tai tablettia ja kännykkää pläräten? Sammuttakaa vaihteeksi laitteet ja tehkää jotakin yhdessä. Keittäkää edes teet ja jutelkaa päivän kuulumisista. Aivan kuten lapsi, puolisosikin kaipaa huomiota, hellyyttä ja läheisyyttä. Pidä toinen mielesi kartalla ja muista, että me kaikki muutumme koko ajan. Uskalla haluta kuulla, mitä puoliso on nyt. Päivitä itsekin puolisolle, mitä elämältä ja suhteelta haluat. Se voi olla aivan muuta kuin viisi vuotta sitten. Jaa muutenkin asioita ja kerro, mitä mielessä pyörii. Kiireisessä pikkulapsivaiheessa äidin ja isän suhde saattaa jäädä sivummalle, vaikka juuri silloin sitä pitäisi hoitaa. Vaikka väsyttää ja enin aika menee lapsiin, näytä, että haluat olla lähellä. Kutkuta vaikka toisen korvaa ohikulkiessasi. Asiantuntijana Väestöliiton perheklinikan psykologi Suvi Laru. Sanoja ja tekoja Labradorinnoutaja Saara tahtoo ulos. Alkaa olla iltalenkin aika. Laura Torkkeli ja Mikko Tammisto eivät vedä pitkää tikkua koiran lenkityksestä: he lähtevät yhdessä. Neljä vuotta seurustellut pariskunta tutustui internetin deitti-ilmoituksella. Laura oli julkaissut ilmoituksen, johon kertyi vain epämiellyttäviä vastauksia. Hän tilitti tilannetta pettyneenä veljelleen Juitulle mesessä. Mikko on Juitun kaveri ja sattui istumaan Juitun koneella silloin, Laura virnistää. Mikko vastasi Lauran viestiin, ja jutustelu jatkui omassa mese-osoitteessa myöhemmin. Siitä se lähti. 1 Sanat eivät merkitse mitään, jos ei ole tekoja. Tekojen ei tarvitse olla massiivisia, mutta ne ovat tärkeitä, Mikko Tammisto ja Laura Torkkeli tuumaavat. Meillä oli alusta asti hauskaa yhdessä. Puhuimme paljon kaikesta. Ajattelimme monesta asiasta samalla tavalla. Molemmat halusivat perustaa perheen, Laura sanoo. Kummallakin oli takana pitkä suhde, ja tiesimme, millaista haluamme, Mikko lisää. No millaista? Luotettavaa kumppania, jonka kanssa voi tehdä kaikenlaista yhdessä. Olennaista on, että arkielämä toimii ja voidaan myös harrastaa yhdessä, Mikko sanoo. Sopeutumista ja huomioimista Eivät Laura, 30, ja Mikko, 27, sentään kaikessa ole samanlaisia. Arki on kuitenkin paljon helpompaa, kun toisen erilaiset tavat vain hyväksyy. Ne ovat osa pakettia. Jämptimpi ja järjestelmällisempi Mikko sietää jo siellä täällä satunnaisesti lojuvia vaatteita. Laura taas ei jaksa enää kauhistella sitä, että Mikko taittelee pyykkitelineen syrjään heti, kun se on tyhjentynyt kuivuneista vaatteista. Tuollaisista asioista jouduttiin skabailemaan, kun olimme muuttaneet yhteen. Mielestäni telinettä oli turha kasata, kun kohta kuitenkin tulisi uutta pyykkiä, Laura nauraa. Sopeutuminen ja sulautuminen ovat hyvän arjen avainsanat. Tarkempi yrittää ottaa lunkimmin, ja hösäle yrittää skarpata. Silloin molemmilla on hyvä olla. Mikko sanoo, että onnellinen suhde ei synny itsekseen. Kumppania pitää huomioida ja huomioiminen on tekoja. Vaikka sitä, että kun toista väsyttää, toinen ilmoittaa hoitavansa koiran ulkoilutuksen. Tai jos Mikko hakee Subin, hän tuo samalla minullekin. Jos teen ruokaa, teen sellaista, josta Mikkokin tykkää vaikkapa tortilloja. Mutta kyllä meillä muistetaan sanoakin kaikkea kivaa ja vähän pussailla, Laura hymyilee. vaikka toisen hikulkiessasi 9 Pari&Perhe

10 Tikutaku! Elisa ja Sakari Välimaa hörppivät kahvia mökkiterassilla Sastamalassa. Kupit ovat vuonna 1982 häälahjaksi saadusta astiastosta. Yhtäkään kuppia ei ole vuosien varrella tarvinnut paiskata seinään. 1 Elisa ja Sakari Välimaan mielestä toisen kunnioittamisen pitää näkyä kaikissa valinnoissa. Kunnioittaminen ja huolehtiminen kantavat arjessa. Mökki on meille yhteinen harrastus tänne tulemme aina, kun voimme, Sakari, 55, ja Elisa, 53, kertovat. Huvilan laajennus vaatii paljon työtä, mutta yhteistä aikaa riittää muuhunkin. Pyöräilemme paljon ja harrastamme myös jäätelönsyöntiä, pariskunta nauraa. Elisalle kelpaa vain nougat, mutta minulle käy melkein kaikki, Sakari tarkentaa. Sakarilla on autopesula, ja Elisa työskentelee omassa yrityksessään jalkahoitajana. Vapaalla he eivät kaipaa omaa aikaa. Yhdessä on hyvä. Elisa hemmottelee miestään arabialaisella kahvikakulla. Viivi-tytär ja Elisa puolestaan maanittelevat Sakaria leipomaan paholaisenkakkua. Kipeät niskat saavat usein hierontaa puolin ja toisin. Hemmottelua riittää, kun on toista lähellä. Se tunne riittää, Sakari sanoo. Aina voi joustaa Iltaisin halataan ja suukotetaan. Vuodesta 1975 yhdessä ollut pari nukkuu yhä saman peiton alla, ihan kiinni toisissaan. Te menettekin aina samaan aikaan nukkumaan, Viivi huomauttaa. Eihän yksin voisi nukahtaa, Elisa huudahtaa. Elisa on aamu-unisempi. Sakari keittää aamukahvit. Kun lapset olivat pieniä, Sakari heräsi heidän kanssaan. Elisa sai nukkua pidempään. Sinä olit muuten enemmän lasten kanssa, mies sanoo. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa Elisa ja Sakari sanovat toisilleen ne kolme tärkeintä sanaa. Yhteen aikaan he huvittivat toisiaan sanaleikillä. Olin sairaalassa töissä, ja iäkäs potilas kertoi, ettei hänen miehensä koskaan sanonut rakastavansa. Nainen keksi ehdottaa, että mies voisi sanoa tikutaku. Ehkä se tuntuisi helpommalta mutta tarkoittaisi samaa. Mies otti sen käyttöön. Välimaille siitä tuli hetkellinen kahdenkeskinen leikki. Käytimme sitä etenkin vieraiden aikana. Ehkä äänensävystä muutkin päättelivät, mistä oli kyse. Kunnioittaminen ja huolehtiminen kantavat arjessa. Tässä perheessä ei arastella näyttää välittämistä. Jos toinen haluaa tehdä jotain eri tavalla, kannattaa miettiä, jäkittääkö oman näkemyksensä takana. Ihan hyvin voi joustaa ja täytyykin, Elisa pohtii. Pienenkään riidan jälkeen, Sakari ei suostu nukkumaan ennen kuin asia on sovittu. Pitkittyessään asiat mutkistuvat. Parempi ottaa alta pois, niin pääsee uusi tilalle, hän virnuilee. Joskus taidettiinkin valvoa vähän pidempään, mutta ei moneen vuoteen enää, Elisa toteaa. 10 Pari&Perhe

11 Perheenä pärjätään Rami, 42, ja Marjo, 45, Kaivanto haaveilivat suuresta perheestä jo, kun he tutustuivat toisiinsa 22 vuotta sitten. Nyt lapsia on neljä: Anniina on 20, Sanna 18, Henri 14 ja Johannes 10. Lisäksi perheeseen voi laskea vuohet, koirat, kissat, kanit ja hevoset. Kaivantojen elämä on aina ollut perhekeskeistä. Vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa. Tyttöjä kuskataan ratsastamaan ja poikia jääkiekkotreeneihin. Kahdenkeskistä aikaa meillä ei ole koskaan kauheasti ollut. Enemmän touhuamme koko perheenä yhdessä. Kahdenkeskinen aika tuntuu jäävän aina viimeiseksi, ja voisihan sitä olla enemmänkin, Rami sanoo. Erityisiä äidin ja isän irtiottoja risteilyjä tai viikonloppureissuja Kaivannot eivät kaipaa. Joskus käytiin teatterissa hääpäivänä. Muuten meillä ei ole paljon lastenhoitajaa tarvittu, eikä anoppejakaan ole monta kertaa värvätty hoitoavuksi, Marjo ja Rami nauravat. Sähköpostit ja tekstiviestit singahtelevat päivittäin. Yleensä niissä sovitaan, kuka vie pojat treeneihin. Iltaisin Marjo ja Rami yrittävät päästä yhtä aikaa istahtamaan alas ja puhumaan päivän tapahtumista. Harvoin sekään täysin kahdenkeskistä aikaa on. Rakkaus mukana arjessa Kun lapset olivat pieniä, Marjo oli heidän kanssaan kotona. Ramia työllisti tiiviisti perheen oma liikunta-alan yritys. Rami työskentelee siinä edelleen, nyt osakkaana. Marjo työskentelee asianajotoimistossa, ja hänellä on säntillisemmät työajat kuin yrittäjämiehellään. Roolit jakautuvat loogisesti niin, että minulla on enemmän vastuuta kodin ylläpidosta. En ruikuta, että Rami tekee pitkää päivää. Kyllä ihmiset pärjäsivät sota-aikanakin, Marjo naurahtaa. Marjo on aika sitkeä, Rami katsoo vaimoaan hellästi. Se, että suhteen ylläpitäminen vaatisi työtä, kuulostaa Kaivantojen mielestä väkinäiseltä, melkein humpuukilta. Rakastamista ei tarvitse hokea, koska se on koko ajan mukana elämässä. Arki on yhteistä perheen eteenpäin viemistä, ei niinkään parisuhde-elämää, Marjo miettii. Ei ole yhtä oikeaa tapaa pitää rakkautta yllä. Eikä se liekki väkisin pala, lykkäsit sinne prikettiä tai mitä tahansa, Rami tokaisee. Lyhyitä omia hetkiä voi napata vaikka lähtemällä kaksistaan koiria ulkoiluttamaan. Emme ole niin materialistisia, että kaipaisimme kummempia lahjoja. Joskus teen pannarin, kun Rami tulee illalla kotiin, Marjo kertoo. Tykkäämme myös leipoa mokkapaloja ja pullaa, Rami sanoo. 2 Yhdessä olemme menneet jo pitkän matkaa. On tunne, että tällä porukalla on pärjätty ja pärjätään. 20 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta nopeasti se on mennyt, Marjo ja Rami Kaivanto sanovat. Rakastamista ei tarvitse hokea, koska se on koko ajan mukana elämässä. 11 Pari&Perhe

12 Parisuhde Puoliso valitaan, mutta anoppi tulee kaupan päälle eikä palautusoikeutta ole. Ei vaikka miniä sitä toisinaan toivoisi. Rakastan miestäni. Mutta jos olisin tiennyt, millaisen anopin Inkeristä saan, olisin ehkä antanut rakkauden jäädä. Monta kyyneltä olisi jäänyt vuodattamatta ja riitaa käymättä ilman tuota naista. Anoppi arvostelee kaikkia tekemisiäni ja tuntee aina jonkun, joka osaa vastaavat asiat paremmin. Mikä tekee anopin ja miniän suhteesta vaikean? Ystävät ja puoliso valitaan, ja valinta on omien mieltymysten mukainen. Anoppia ei miniä pääse valitsemaan eikä toisinpäinkään. Vaihtoehtoja ei anneta, psykologi Anne Ryynänen Väestöliiton perheklinikalta vastaa. Miniä ja anoppi ymmärtävät toisiaan huonosti, sillä kumpikin kilpailee alitajuisesti yhden ja saman miehen rakkaudesta Miniän ja apen välillä ei vastaavaa jännitettä synny, kun kilpailu puuttuu. Anopin tapa kiintyä lapseensa vaikuttaa miniän ja anopin suhteeseen. Takertuva, pojastaan kiinni pitävä äiti aiheuttaa herkästi mielipahaa. Inkeri soittaa miehelleni monta kertaa viikossa, nykyään töihin. Aiemmin anoppi pirautti usein perheemme ruoka-aikaan: puhui puoli tuntia omia ja tuttaviensa kuulumisia, ja mies kuunteli kiltisti. Suhteemme alussa anoppi tuli kertomaan kuulumiset paikan päälle ja astui ovesta vara-avaimellamme. Anoppi ei välttämättä tunkeudu suhteeseen pahuuttaan. Omasta mielestään hän huolehtii pojastaan ja tämän perheestä. Hän voi kokea itsensä tarpeelliseksi, kun hän pitää poikansa ajan tasalla yhteisten tuttavien asioista. Inkeri sairastaa diabetesta. Omien sanojensa mukaan hän voi kuolla siihen koska tahansa. Tätä puhetta on kestänyt jo 20 vuotta. Mies auttaa anoppia vapaa-ajallaan ja juoksee anopin lehdestä bongaamien tarjousten perässä. Mieheni on usein väsynyt eikä meillä ole yhteistä aikaa. Jos anopista tulee parisuhteen kolmas pyörä, syy ei yksin ole hänessä. Pari on päästänyt anopin väliinsä. Pelisäännöt selviksi Anopin paikka poikansa perheessä jää herkästi epäselväksi, ellei poika ole irtaantunut kunnolla lapsuudenperheestään. Sitä hän ei ole, jos hän tulee lapsuudenkotiinsa kuin hotelliin. Aikuisen lapsen pitäisi tulla lapsuudenkotiinsa kuin vieras, joka tulee sinne kutsuttu- Vahvassa parisuhteessa 12 Pari&Perhe Perhe

13 na ja auttaa pyydettäessä. Tällä tapaa toimiva aikuinen lapsi voi odottaa samanlaista käytöstä omalta vanhemmaltaan. Aikuisen lapsen ja vanhemman suhde on parhaimmillaan kuin syvä ja hyvä ystävyyssuhde. Kumpikin voi luottaa tarvittaessa toisen apuun, mutta kummallakin on oma elämänsä eikä toisen osapuolen tarvitse tietää kaikkia siihen liittyviä asioita. Anoppi tietää työstäni ja parisuhteestamme asioita, joita hänen ei mielestäni pitäisi tietää. Kun otimme aikanaan asuntolainan, miehen lapsuudenystävä tiesi sen suuruuden. Hän oli kuullut sen anopilta, ja anoppi mieheltäni. Parisuhteessa on pelisääntönsä, ja niissä pitäisi käsitellä myös yhteiseloa ja yhteydenpitoa kummankin sukuun. Säännöistä tulisi kertoa sukulaisille. Takertuvan anopin on helpompi hyväksyä ne, kun hänelle kerrotaan, mitä häneltä odotetaan. Kertomatta jätetään se, mitä tältä ei haluta. Jos anoppi on aiemmin vaikka soittanut joka päivä, aikuinen lapsi voi ottaa vastuun yhteydenpidosta ja luvata soittaa vanhemmalleen esimerkiksi maanantaisin ja perjantaisin. Pelisääntöjä olisi hyvä päivittää aika ajoin elämäntilanteen mukaan. Rajankäynti lapsuuden perheen ja oman perheen välillä on ikuista. Ensimmäisen lapsen syntymä on usein hetki, jolloin pelisäännöt kaipaavat uudelleentarkastelua. Kun lapset olivat pieniä, Inkeri soitti miehelleni tämän tästä ja käski häntä tuomaan kullannuppuset luokseen. Mies vei, vaikka me olisimme olleet perheenä juuri lähdössä jonnekin. Oma lähtömme viivästyi useamman kerran. Sinun, minun ja meidän tavat Molemmat osapuolet tuovat parisuhteeseen lapsuudessa omaksumiaan asioita. Esimerkiksi tapa viettää merkkipäiviä periytyy herkästi. Mieheni perheessä päiväkodin kevätjuhla oli tilaisuus, jonne pynttäydyttiin koko perheen voimin. Inkerille lastemme kevätjuhlat olivat tilaisuuksia vaatettaa tyttäremme. Neidit saivat sellaiset hörsömekot, joita en olisi halunnut pukea heidän päälleen edes pimeällä. Ne puettiin, jottei anoppi olisi loukkaantunut. Anoppi voi pyrkiä kouluttamaan miniää omille tavoilleen monesti tietämättään. Hänestä saattaa tuntua luonnolliselta siirtää oman pojan kohdalla hyvin toimineita tapoja tämän lapsille. Kun kahden sukupolven arvot ja tavat ottavat yhteen, erimielisyydet syntyvätkin juuri anopin ja miniän välille. Ketään ei pidä loukata tahallaan, mutta kenenkään ei tarvitse myöskään pahoittaa turhaan mieltään. Parisuhde on aikuisen ihmisen elämän tärkein ihmissuhde. Se ohittaa aikuisen lapsen suhteen vanhempaansa. Ristiriidoissa puolison tulisi olla lojaali nykyiselle perheelleen vaikka se anoppia loukkaisikin. Tukea perheterapiasta En halua pahoittaa mieltäni. Nykyään en enää tapaa anoppiani lainkaan. Mies käy hänen luonaan pari kertaa viikossa. Tytöt soittelevat mummilleen. Ilman anoppia ei naisella olisi rakastamaansa miestä. Ilman anoppia ja hänen vaikutustaan miehestä olisi luultavasti kasvanut toisenlainen. Hankalimmassakin anopissa on aina myös hyvää, ja siksi miniän ja anopin kannattaisi huolehtia suhteestaan. Se vaikuttaa myös miehen ja naisen väleihin. Vaikka yhteinen aallonpituus puuttuisi, yhteiseloa voidaan pitää yllä toiminnan tasolla. Miniä voi viedä anopille kauppakassin, mutta tämän luokse ei tarvitse jäädä kahvittelemaan. Jos anoppi haluaa hoitaa lapsia, se sopii vaikka miniän uimahallireissun ajan. Suvun naisten kovin tulehtuneisiin väleihin voi hakea apua voi perheterapeuteilta. He hoitavat myös sukuja. Väkisin ei yhteiseloa tarvitse yrittää: jommallekummalle osapuolelle kärsimystä aiheuttavan suhteen saa katkaista. Vaikka anoppi-miniä suhde päättyisi, miehellä on oikeus tavata äitiään ja lapsenlapsilla isovanhempaansa. Isovanhemman ja lapsenlapsen suhdetta tulee vaalia eikä miniän ja anopin suhde saa sitä vahingoittaa. Tarvittaessa tapaamiset voidaan sopia isovanhemman luo tai vaikka puistoon. Kursivoidut kohdat tekstissä ovat 40-vuotiaan miniän. Anopin nimi on muutettu. Lisää luettavaa: Taru Korhonen ja Kirsi Ahonen Anoppikirja. Otava, 2013 on tilaa myös anopille Teksti Virve Järvinen Kuva Shutterstock 13 Pari&Perhe

14 Parisuhde Teksti Saila Lindroos Kuva Katja Tähjä Monikulttuurisissa liitoissa ongelmien ratkaisu tuottaa päänvaivaa Siina, Camara ja Emil sekä Milo-koira asuvat kauniissa, keltaisessa puutalossa Espoossa. Suomalais-guinealainen pariskunta elää kiireisiä ruuhkavuosia ja rakentaa monikulttuurista perhettä haasteista huolimatta. Puolitoistavuotiaan Emilin hoitoapu löytyy läheltä, toiselta puolelta paritaloa Siinan vanhemmilta. Hoitoapu tulee tarpeeseen, sillä Siina tekee töitä parturikampaajana ja Camara opiskelee logistiikan opintojen lisäksi ahkerasti suomea. Perheessä riidellään harvoin, mutta yleisin kinastelun aihe on ajankäyttö. Turhaudun, kun Camara opiskelee myöhään ja jatkaa vielä koneella kotiin tultuaan. Haluaisin, että hän viettäisi enemmän aikaa perheensä kanssa ja muistaisi, että aikaa Emilin kanssa ei voi saada takaisin, Siina kuvailee. Mutta olen todella ylpeä siitä, kuinka paljon hän tekee töitä. Hän haluaa olla koko ajan parempi ja mennä eteenpäin, Siina kertoo. Saadakseni jotain huomenna, minun täytyy tehdä töitä tänään. Siina haluaisi, että eläisin enemmän hetkessä. Silti prioriteettini on rakentaa hyvä elämä, jotta viihtyisimme kaikki yhdessä. En halua muuttaa masentuneena ulkomaille ja jättää poikaani tänne. Siksi teen paljon töitä tavoitteideni eteen, mikä välillä ärsyttää Siinaa, Camara kuvailee. Pari on yhdessä sopinut, että molemmat vanhemmat saavat kaksi kertaa viikossa omaa aikaa harrastuksille. Eripuraa aiheuttaakin nimenomaan yhteisen parisuhdeajan puute, ei niinkään oman ajan kaipuu. Samat riidanaiheet Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntijan, Anita Novitskyn, mukaan monikulttuuristen parien ongelmat ovat yleensä ihan tavallisia. Riidellään kotitöistä, yhteisestä ajasta ja niin edelleen. Sen sijaan ongelmien käsittelytavat saattavat olla täysin erilaisia. Ongelmien ratkaisu onkin yksi monikulttuuristen liittojen kompastuskivistä, koska riitojen ratkaisutavat ja jopa riitelyllä tavoitetltavat asiat ovat erilaisia. Siina ja Camara ovat tästä samaa mieltä. He riitelevät ihan tavallisista asioista, lähinnä yhteisen ajan puutteesta. Se lienee varsin tavallinen riidan aihe ruuhkavuosia elävillä suomalaisilla pareilla. En puhu mielelläni ongelmista. Jos jokin asia häiritsee minua, olen mieluummin hiljaa ja yritän ratkaista sen kuin, että valittaisin asiasta Siinalle, Camara toteaa. Siina sen sijaan nostaa kissan pöydälle ja on erittäin suora ja rehellinen tunteistaan. Välillä musta tuntuu, että Camara säikähtää, kun puhun suuni suoraksi. Enhän minä tarkoita puolikaan mitä vihamielissäni sanon, Siina kertoo. Camara nyökkää. Hän toteaa kuitenkin olevansa ylpeä Siinasta, koska tämä kertoo rehellisesti mielipiteensä, eikä vain mitä muut haluavat kuulla. Koti ja lapsi hoituvat Kodinhoidosta Siina ja Camara riitelevät harvoin. Camara on kodinhoidossa ja lapsenhoidossa hirveen hyvä. Camara vaihtaa vaipat, syöttää ja nukuttaa. Ei ole mitään sellaista, mitä se ei tekisi. Koska olen paljon kotona Emilin kanssa, teen ehkä kuitenkin enemmän. Kotitöistä meillä riidellään harvoin, Siina toteaa. Siinan ja Camaran perheessä puhutaan englantia ja suomea. Lisäksi Camara puhuu Emilille omaa äidinkieltään madingaa ja ranskaa. Siitä huolimatta, että Siina ja Camara puhuvat sujuvaa englantia, tulee välillä väärinymmärryksiä. Joskus tuntuu siltä, että puhumme samoilla sanoilla eri asioista. Siis, että puhumme vaikkapa rakkaudesta, mutta kumpikin ymmärtää sanan merkityksen erilailla, Camara kertoo. Kaksikulttuuriset liitot ovat onnellisia, silloin kun ne täyttävät molempien osapuolten odotukset. 14 Pari&Perhe

15 3 Siinan ja Camaran perheessä puhutaan englantia ja suomea. Lisäksi Camara puhuu Emilille omaa äidinkieltään madingaa ja ranskaa. Välillä tulee väärinymmärryksiä. Siina nyökkäilee ja naurahtaa: Minusta tuntuu, että Camaralle rakkaus on jotenkin enemmän käytännön tekoja ja vähemmän puhetta. Tosin luulen, että tämä on vähemmän kulttuuriero ja enemmän naisten ja miesten välinen ero. Kulttuurieroja ja kielimuureja Anita Novitsky kertoo, että kulttuurirajat ylittävässä liitossa on usein käytössä useampia kieliä ja parin yhteinen kieli voi olla molemmille vieras kieli. Yhteinen kieli ei kuitenkaan aina takaa puolisoiden välistä hyvää kommunikaatiota. On tärkeää, että kieltä ei käytetä vallan välineenä, esimerkiksi, niin että toinen on aina altavastaajan asemassa kielellisesti. Puhuttu kieli on ihmisten välisen kommunikoinnin perusta kaikissa kulttuureissa. Kieli on vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja hyvä kielitaito edellyttää kulttuuriseen ilmaisuun tutustumista. Tosin kaikki pariskunnat eivät yksinkertaisesti tarvitse yhteistä kieltä. Jotkut suomalaisetkaan pariskunnat eivät juuri puhu keskenään ja elävät onnellisesti yhdessä. Novitsky toteaa, että kielimuuria tai kulttuurieroa on mahdotonta erottaa ulkoapäin. Jokainen parisuhde on erilainen ja siksi myös niiden ongelmat ovat aina yksilöllisiä, kulttuurierot eivät siis ole mikään kaiken kattava selitys haasteille monikulttuurisissa suhteissa. Lisäksi kahden eri maista kotoisin olevan keskiluokkaisen, koulutetun ihmisen kulttuurierot saattavat olla hyvin pienet verrattuna muihin samasta maasta oleviin. Esimerkiksi Camaran mielestä guinealainen keskiluokka elää hyvin samanlaisessa kulttuurissa kuin Siina. Silti koska hän on maaseudulta, kulttuurierot ovat suuremmat. Toisaalta kaikki parisuhteet ovat joka tapauksessa monikulttuurisia, koska kaikilla perheillä on omat kulttuurinsa. Minun tapani viettää joulua on varmasti erilainen kuin sinun. Me joudumme neuvottelemaan, millainen meidän yhteinen joulumme tulee olemaan, Anita Novitsky tiivistää. Vaikka tämä on vaikea koulu, saadaan me kuitenkin toistemme kulttuureista iso pala, mikä on hienoa, Siina kuvailee. Tärkeintä odotukset Kaksikulttuuriset liitot ovat onnellisia, silloin kun ne täyttävät molempien osapuolten odotukset. Jos etukäteen on selvää, mikä on molempien motivaatio ja mitä odotuksia molemmilla on suhteesta, vältytään monilta ongelmilta. Myös pienistä asioista kuten kotitöistä, ajankäytöstä ja raha-asioista kannattaa jutella etukäteen. 15 Pari&Perhe

16 Parisuhde Teksti Niko Sandbacka Kuva Pixhill.com Sinkkuelämää, aikamie Moni sinkku ihmettelee, mistä löytäisi itselleen sopivan puolison. Löytyykö sopiva kumppaniehdokas omilta kotinurkilta vai pitääkö etsiä kauempaa? Väestöliitto on julkaissut nettisivuillaan interaktiivisen parisuhdekartan, josta voi tarkastella sukupuolijakaumia eri paikkakunnilla. Television Sinkkuelämää-sarjan päähenkilöt Carrie, Miranda, Charlotte ja Samantha ihmettelivät monet kerrat, mihin kaikki naimakelpoiset miehet olivat hävinneet. Kaupungista tuntui löytyvän vain pariskuntia, varattuja tai parisuhteessa eläviä sekä naisten parhaimpia ystäviä, homoja. Deittaaminen oli kuvattu sarjassa erittäin haastavana ja työläänä. Sarjan henkilöt olivat valmiina monenlaisiin tekoihin, jotta sopiva kumppani löytyisi urbaanista betoniviidakosta, jossa myös monet meistä elävät. Edellä mainittu televisiosarja tilanteineen ja roolihahmoineen eivät ole tietenkään tosia. Tosiasia on kuitenkin, että monella meistä on haasteita löytää sopiva kumppani. Voiko tähän liittyä myös muita syitä, kuin omat vaatimukset? Yhtenä syynä ovat Väestöliiton tutkimusten mukaan sukupuolijakauman erot, jotka ovat Suomessakin kasvaneet. Tarkasteltaessa tilastoja, käy selväksi, että joillakin paikkakunnilla erot ovat niin suuret, että sopivan kumppanin löytyminen voi olla kiven ja kannon alla. Väestöliiton tutkimus paljastaa, että Suomessa miesten ja naisten sukupuolijakauma on kasvanut jatkuvasti viimeisen 20 vuoden aikana. Koko maan tunnusluvuissa tilanne ei vielä vaikuta hälyttävältä. Sen sijaan paikkakuntaisissa luvuissa erot tulevat esiin silmiinpistävästi. Nuorten naisopiskelijoiden enemmistö Suurimmat erot sukupuolijakaumassa ovat vuotiailla nuorilla aikuisilla. Näihin eroihin vaikuttaa selkeimmin sotilas- tai siviilipalvelukseen astuminen tai muutot paikkakunnalta toiselle opintojen tai työn perässä. Sotilas- tai siviilipalvelukseen astuminen erottaa sukupuolet toisistaan. Tämän vuoksi myös miesten jatkokoulutukseen tai työelämään pääsy hidastuu. Tilastojen mukaan, kun miehet ovat armeijassa, naiset lähtevät muille maisemille, joko paremman työn perässä tai opiskelemaan. Suurissa opiskelukaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, onkin selkeä naisenemmistö vuotiaiden ikähaarukassa. Varttuneemmilla, yli 44-vuotiailla, nämä erot alkavat tasaantua. Se miksi varttuneemmat jakautuvat sukupuoleltaan tasaisemmin, voi olla seurausta monestakin syystä. Yleisimmät syyt liittyvät elämäntilanteiden ja elämänarvojen muutoksiin. Ehkäpä aikuisemmat toivovat elämältään hieman rauhallisempaa tahtia ja he päättävät muuttaa takaisin kotiseuduilleen. Kun miesten sotilas- tai siviilipalvelus loppuu, he kuitenkin alkavat kiriä naisia kiinni opinnoissa ja työssä. Monet miehet muuttavat pieniltä paikkakunnilta pois työn ja opiskeluiden perässä. Muuttotilastot kertovat, että muuttovirta suuriin kaupunkeihin jatkuu ja pienet maalaiskunnat kuihtuvat pois nuorista asukkaistaan. Peräkammarin pojat jäävät Kaikki miehet eivät kuitenkaan lähde kotiseudultaan pois. Vanhempiensa luokse jäävien miesten eli ns. peräkammarinpoikien osuus on noin 10 prosenttia kaikista miehistä. Heitä on moninkertaisesti verrattuna naisiin, joita on samassa tilanteessa noin 2 3 prosenttia. Lisäksi, mikäli miesten määrä maakunnissa lisääntyy verrattuna naisiin, se saattaa altistaa miehiä jonkin verran itsemurhille ja alkoholikuolemille. Miljoonan euron kysymys on, mikä saa näinkin merkittävän osan miehistä pysymään lapsuudentalossaan. Vaikka miehet muuttavat suurempiin kaupunkeihin, se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että pariutuminen ja kumppanin löytyminen helpottuisivat. Sinkkumiehiä on silti paljon, vaikka valinnanvaraa on enemmän. Parinvalintaan vaikuttavat monet muutkin asiat kuin alueellinen sukupuolijakauma. Muut asiat voivat olla esimerkiksi toiveet kumppanin ulkonäöstä, ammatista, tuloista ja varallisuudesta tai muista seikoista. Kasvava sukupuolijakauma ei siis varsinaisesti vaikuta parinmuodostusprosessissa, eli niissä asioissa, joita kumppanista toivotaan. Se kuitenkin myöhentää parinmuodostuksen ajoittamista sen verran, että monessa parisuhteessa otollinen lapsentekoaika, joka on vuotta, ohitetaan. Miehillä vara valita Sukupuolijakauman erot vaikuttavat enimmäkseen vastakkaisen sukupuolen kumppania etsivään mieheen. Suomesta näet löytyy vain 33 kuntaa, joissa on enemmän vuotiaita naisia kuin miehiä. Näissä kunnissa miehillä on vara valita. Kunnissa, joissa miehiä on enemmän kuin naisia, voi havaita matalampaa kynnystä avioitua nuorempana. Osasyynä tähän on paikallinen kilpailuvietti, jolla halutaan varmistaa kumppanin pysyminen parisuhteessa. Toiveet kumppanin ominaisuuksista jakavat myös sukupuolia. Naiset hakevat kumppania kapeammalla ikähaarukalla kuin miehet. Naiset etsivät pääsääntöisesti itseään 2 3 vuotta vanhempaa kumppania, miehet taas itseään nuorempaa. Myös muut deittikriteerit ovat naisilla paljon tarkempia, kuin miehillä. Naisten toivomukset alkavat kuitenkin höllentyä 30 ikävuoden jälkeen. Vielä ei tarkalleen ymmärretä, miksi naisten toivomukset ovat tiukimmillaan ennen kolmekymppiseksi tulemistaan. Sattumoisin monilla naistenlehdillä ja ohjelmilla tavoitellaan juuri tätä kohderyhmää. Vaikuttavatko viihde ja mainostaminen parinmuodostukseen? 16 Pari&Perhe

17 spoikia ja parisuhteita Väestöliiton tulevassa jatkotutkimuksessa perehdytäänkin enemmän parinmuodostuksen prosesseihin, minkälaisia toiveita ja haluja ihmisillä on. Tuloksia saadaan kevään 2014 aikana. Asiantuntijana perhetutkija Lassi Lainiala, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksesta. Interaktiivinen parisuhdekartta löytyy osoitteesta: Lähteet: Löytyykö se oma kulta? Sukupuolijakauma, liitot ja syntyvyys Suomen kunnissa. Lassi Lainiala ja Anna Rotkirch. Biosynteesi-symposio XII. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Sinkkuelämää (Sex and the City). HBO Tilastokeskus 2012, karttapohja Google Earth Tilastokeskus 2012: Väestötilastot 4 Kuvio osoittaa vuotiaiden miesten määrän 100 naista kohden eri alueilla vuosina 1990, 2000 ja vuotiaiden sukupuolijakauma Suomessa. Punainen väri osoittaa epätasapainoa alueilla, joissa miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. 17 Pari&Perhe

18 Monikulttuurisuus Teksti ja kuvat Tiina Kirkas Opettajat opissa Tukholmalaisen Elinsborgin koulun opettajat huomasivat, että Tampereella maahanmuuttajataustaiset lapset saavat mallikasta opetusta. Tampereella Pohjois-Hervannan peruskoulussa kello on soinut ja oppilaat kolistelevat huhtikuisena maanantaiaamuna ensimmäiselle oppitunnilleen. Alakoulun puolella kaikki kahdeksan valmistavan luokan oppilasta hakeutuu pulpettiensa ääreen ja ryhtyy opettajansa Sakari Ilkan opastamina töihin. Parittain he alkavat koota erillisille paperipaloille kirjoitetuista sanoista järkevältä kuulostavia suomenkielisiä lauseita: Me kat-som-me te-le-vi-si-ota il-tai-sin. Te istut-te luo-kas-sa hil-jaa. Osalle lapsista suomen kieli on vielä varsin vierasta, ja luokan seinälle kiinnitetty kartta näyttääkin lapsilla olevan siteitä eri puolille maailmaa: Afganistaniin, Irakiin, Etelä-Koreaan, Viroon, Liettuaan, Portugaliin ja Ukrainaan. Tänään lasten aherruksella on poikkeuksellisesti yleisöä, sillä Pohjois-Hervannan koulu on saanut vieraakseen joukon ruotsalaisia opettajia Elinsborgin koulusta, Tukholman Tenstasta. Heitä kiinnostaa nähdä, miten Suomessa maa- 2 Takariviin järjestäytyneet kuudesluokkalaiset kertovat viihtyvänsä hyvin Pohjois-Hervannan koulussa. Monen muun pohjoishervantalaisen tavoin lapset tulevat eri puolilta maailmaa. Arxhendan (vas.) vanhemmat ovat Kosovosta. Kotonaan tyttö puhuu albaniaa. Leilan äiti on suomalainen ja isä somalialainen, ja kotikielinä vaihtelevat suomi ja englanti. Shababin vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen Pakistanista. Kosar on syntynyt Iranissa, jonne hänen vanhempansa muuttivat aikoinaan Afganistanista. Kotonaan tyttö puhuu sekä persiaa että daria. Eturivissä Darija (vas.) on kotoisin Liettuasta ja Zahra Irakista. Syksyllä 2013 he ovat siirtyneet valmistavalta luokalta yleisopetukseen. 18 Pari&Perhe

19 hanmuuttajataustaisia lapsia perehdytetään suomen kieleen. matta kaikilla ruotsalaisopettajilla on suomalaisia sukujuuria. Paananen on esimerkiksi muuttanut Ruotsiin 33 vuotta sitten pienestä suomalaisesta maalaispitäjästä. Opettajat kiertelevät luokassa, valokuvaavat oppilaita ja opetusmateriaaleja sekä kyselevät Ilkalta hänen työskentelymenetelmistään. Lukemaan oppiminen on tärkeintä. Muodostamme ja lihotamme lauseita. Sillä tavoin lapset saavat sujuvuutta puheeseensa, Ilkka kertoo. Ruotsalaisopettajat saavat kuulla, että valmistava opetus kestää pääsääntöisesti vuoden mutta tarvittaessa kauemminkin. Sen jälkeen lapset siirtyvät normaaliin opetukseen mutta saavat tukea oman luokanopettajan lisäksi eri- Lihavia lauseita Titta, kyllä sinä osaat! Marita Paanaselta menevät kielet sekaisin, kun hän innostuu kannustamaan virolaista Evaa sanojen sijoittelussa oikeaan järjestykseen. Suomen kielen oppiminen on kyllä vaikeaa, koska verbit taipuvat persoonamuodoissaan. Ruotsin kielessä ei tarvita erilaisia päätteitä, hän selittää opettajakollegalleen Semra Inal Kaliskanille. Opetuksen seuraamista helpottaa se, että turkkilaissyntyistä Inal Kaliskania lukuun ottatyisopettajalta, kouluohjaajalta ja oman äidinkielen opettajalta. Kaikkiaan Pohjois-Hervannassa annetaan oman äidinkielen opetusta 16 eri kielessä. Opetusjärjestelyistä ja opetusmateriaaleista räätälöidään kullekin oppilaalle henkilökohtaisia, Ilkka kertoo. Elinsborgin koulun vararehtori Terhi Sörensen kiinnittää huomiota myös siihen, että kielen lisäksi lapset oppivat asiaa. Dominopelissä kurkun kuvaa ei vastaa vain sana vaan selitys: se sisältää 90 prosenttia vettä. Suomessa panostetaan korkealaatuisiin opetusvälineisiin. Opettajien ilmainen työnohjaus auttaa myös paljon. Ruotsissa se on kallista ja verottaa koulujen budjettia, Sörensen kertoo. Matikkaa ja vappuhattuja Seuraavaksi opettajajoukko siirtyy viereiseen luokkahuoneeseen, jossa parisenkymmentä ensimmäisen luokan oppilasta valmistautuu askartelemaan vappuhattuja. Sitä ennen luokanopettaja Anita Santaharju pyytää lapsia keskittymään hetkeksi matematiikkaan ja suomen kieleen. Nimilappujen ja kasvonpiirteiden perusteella tässäkin luokassa lapset ovat kotoisin ympäri maailmaa. Lapset istuvat pulpeteissaan hevosenkenkämuodostelmassa ja kaivavat esille peilit, joiden avulla he piirtävät kirjoihinsa kolmioiden, neliöiden ja suunnikkaiden peilikuvia. Apua he pyytävät ja saavat auliisti vieruskavereiltaan. Luokassa on lapsia varten myös kouluavustaja. Hetken hälinän jälkeen lapset järjestäytyvät joukkueisiin, jotka ryhtyvät kilpailemaan muistipelissä. Santaharju heijastaa tietokoneen välityksellä seinälle kuvioita, jotka lapsiryhmät käyvät vuorollaan tunnistamassa. Riemu on rajaton, kun syntymäpäiväänsä juhlivan pojan joukkue voittaa ja vieläpä ylivoimaisesti! Ruotsalaisopettajat seisoskelevat luokan seinustalla ja hämmästelevät Santaharjun taitoa ohjata suurta ja monimuotoista lapsiryhmää lempeästi mutta jämäkästi. Kaikki osallistuvat yhteiseen tekemiseen, ja innokkainkin oppilas rauhoittuu opettajansa pyynnöstä kuuntelemaan, mitä muilla on sanottavaa. Moinen vapaa askartelu ei kyllä onnistuisi minun luokassani, toteaa Annci Högberg ja seuraa lapsia, jotka vihdoin ovat päässeet levittämään vappuhattutarpeet pulpeteilleen ja osin lattiallekin. Jokaiselle taitonsa mukaan Ruotsalaisopettajat ihmettelevät myös luokan tietokonetta, jota ei tarvitse päivän päätteeksi kätkeä lukkojen taakse. Niin ikään outoa on antaa lapsille kotitehtäviä, jotka tarkistetaan seuraavana päivänä yhdessä. 19 Pari&Perhe

20 4 Virolaissyntyinen Eva kokoaa keskittyneesti suomenkielisiä lauseita paperilapuille kirjoitetuista sanoista. Syksyllä 2013 hän on siirtynyt valmistavalta luokalta yleisopetukseen. 3 Habib (vas.) ja Fardin ovat kotoisin Afganistanista. Syksyllä 2013 he ovat siirtyneet valmistavasta opetuksesta pienluokalle. Annan lapsille läksyjä myös tietokoneella erityisen sivuston kautta. Lapset voivat harjoitella esimerkiksi kellon aikoja ja suomen kieltä, Anita Santaharju kertoo. Hän muistuttaa, että ensimmäisellä luokalla lapset osaavat muutoinkin asioita hyvin eritasoisesti, joten eriyttämisen tarve on suuri. Jo aiemmin valmistavan luokan opettaja Sakari Ilkka on puhunut lasten kotitaustan vaikutuksesta heidän oppimisvalmiuksiinsa. Karkeasti yleistäen voi sanoa, että lukuja kirjoitustaidottoman afgaaniperheen lapsi on lähtökohdiltaan kovin erilaisessa asemassa kuin teknillisessä yliopistossa ytimiä halkovan venäläistutkijan lapsi. Ruotsalaisopettajien mielestä erilaisten lasten eriyttäminen omiin ryhmiinsä on tarpeen, jotta opetuksessa voidaan keskittyä lasten taitojen kehittämiseen heidän oman tasonsa mukaisesti. Valitettavasti näin ei Ruotsissa enää toimita, opettajat pahoittelevat. Ruotsissa kaikki lapset opiskelevat samassa ryhmässä riippumatta siitä, minkälaisia oppimisvalmiuksia heillä on. Suomessa näyttäisikin olevan oppivelvollisuus, Ruotsissa taas koulunkäyntivelvollisuus, Terhi Sörensen vertaa. Koulu kuin suurperhe Tiiviin aamupäiväkierroksen jälkeen ruotsalaisopettajilla on hetki aikaa istahtaa ennen lounasta ja kertoa hervantalaiskollegoille omasta arjestaan. Opettajat toteavat, että oppilaiden kotitilanne haastaa heidät monin tavoin. Elinsborgin koulun 330 oppilaasta 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja monet heistä tulevat sotaa käyvistä maista, kuten Somaliasta, Irakista ja Syyriasta. Lapset eivät välttämättä ole käyneet koskaan koulua, eikä heidän vanhemmillaankaan ole tuntumaa kouluarkeen, Kristina Helander- Carayol kertoo. Aina lapsilla ei ole myöskään yhteistä kieltä, mikä synnyttää keskinäisiä kiistoja. Koulussamme on paljon konflikteja mutta sitäkin enemmän niiden ehkäisyä. Ehkä me Elinsborgissa ymmärrämme oppilaiden taustoja ja heidän käyttäytymisensä syitä paremmin kuin muissa kouluissa, Marita Paananen pohtii. Ruotsalaisopettajat muistuttavatkin oman koulujärjestelmänsä vahvuudesta eli sosiaalisten taitojen painottamisesta. Elinsborgissa me olemme kuin yksi suuri perhe, Seila Törnström lisää ja korostaa kodin ja koulun yhteistyötä. Koulussa on esimerkiksi puututtu kaikilla kielillä kuultavaan kiroiluun ja halventavaan puheeseen opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteisellä kirjallisella sopimuksella. Oppilaat saattoivat sanoa ruotsiksi asioita, joita he eivät välttämättä edes ymmärtäneet. Nyt koulussamme ei suvaita lainkaan kiroilua vaan erilaisin julistein muistutetaan kauniista ilmaisuista, Törnström kertoo. 20 Pari&Perhe

21 Maailma ja me Teksti Tuula Marshalls ja Leena Hannula Piirros Osmo Penna Koulutuksella naisen voimaantumista ja lasten hyvinvointia YK:n vuosituhannen tavoitteiden pyrkimyksenä on taata kaikille oikeudet ihmisyyden ja terveyden lisäksi koulutukseen. Vuosituhattavoitteiden määräaika menee umpeen vuonna 2015 ja tällä hetkellä pohditaan globaalisti tulevaisuuden kehitystavoitteita. Vuosituhattavoitteita ja niiden vaikuttavuutta ja saavutuksia tarkastellaan laajalti. Niin myös Tuula Marshallin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä laatimassa kirjallisuuskatsauksessa Naisen koulutuksen yhteys huollettavien lastensa hyvinvointiin vähiten kehittyneissä maissa tarkastellaan naisen koulutuksen aihetta Afrikan lähtökohdista. Katsauksen aineisto perustuu vuosien aikana julkaistuihin Saharan eteläpuolisia vähiten kehittyneitä maita koskeviin tutkimusartikkeleihin ja asiantuntijakatsauksiin. Tiedetään, että koulutuksella on selkeä yhteys naisen kohentuneeseen sosioekonomiseen asemaan, perheen terveyden edistämiseen ja terveyspalvelujen käytön lisääntymiseen sekä turvallisempaan ympäristöön. Koulutuksen kautta voimaantumista kuvataan myös yksilön lisääntyneinä kelpoisuuksina sekä minäkuvan vahvistumisena. Lukutaito nousee modernissa maailmassa selviytymisen lähtökohdaksi. Katsauksen tulosten perusteella naisen koulutus lisää lapsuuden ajan selviytymismahdollisuuksia. Koulutuksella katsottiin olevan selkeä yhteys myös lasten kohentuneeseen terveydentilaan sekä lasten kouluttautumismahdollisuuksiin. Naisen koulutus on tärkeä yksittäinen tekijä esimerkiksi lasten ravitsemuksen, kasvun ja kehittymisen edistämisessä. Aineistossa naisen voimaantumista koulutuksella sekä naisen koulutuksen yhteyttä lasten hyvinvointiin kuvataan enimmäkseen perhetasolla. Tuula Marshalls. Naisen koulutuksen yhteys huollettavien lastensa hyvinvointiin vähiten kehittyneissä maissa -kirjallisuuskatsaus. YAMK opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki Maailma ja me Uutisia maailmalta Enemmistö avioituvista nigeriläisnaisista alaikäisiä Heinäkuussa julkaistun Nigerin terveysministeriön tutkimuksen mukaan vuonna 2012 kolme neljästä maassa avioituvasta naisesta oli alaikäisiä. Tämä 16 miljoonan asukkaan länsiafrikkalainen valtio oli UNICEFin Maailman lasten tila raportin varhaisten avioliittojen yleisyyden listalla sijalla 1. Varhaiset avioliitot johtavat varhaisiin raskauksiin. Ne taas estävät tyttöjen koulunkäynnin ja usein myös vaarantavat heidän terveytensä. Vaikka varhaisiin avioliittoihin liittyvät ongelmat tiedostetaan maan terveysministeriössä, vuonna 2002 laaditun naimaiän 18 vuoteen nostavan lakialoitteen voimaan astumista vastustavat yhä uskonnolliset järjestöt. Inter Press Service YK:n väestörahasto UNFPA julkaisee raportin teiniraskauksista Tilaa maksutta suomenkielinen tiivistelmä myöhemmin syksyllä: kansainvalisyys/materiaalit/ Terapeuttinen abortti vaiettu asia Chilen politiikassa Lähes neljännesvuosisata Chilen demokratiaan paluun jälkeen maassa on lukuisista lakialoitteista huolimatta yhä puutetta poliittisesta tahdosta terapeuttisen abortin laillistamiseen. Terapeuttisella abortilla tarkoitetaan raskauden keskeyttämistä silloin, kun äidin terveys on uhattuna, sikiö on epämuodostunut tai kuollut, tai raskaus on insestin tai raiskauksen tulosta. Tässä 17 miljoonan asukkaan maassa suoritetaan kansallisen tilastoinstituutin mukaan vuosittain laitonta aborttia. Tuoreessa kyselytutkimuksessa 64 prosenttia kansalaisista olisi laillistanut terapeuttiset abortit. Laittomat tai taitamattomasti tehdyt abortit on yleisin äitiyskuolleisuuden syy Latinalaisessa Amerikassa. Global Issues Väestöliitto Facebookissa 21 Pari&Perhe

22 Perhe Teksti Ritva Åberg KuvaT Timo Raunio Jotta voisi pelkäämättä itkeä nauraa, raivota ja mokata Perheen avulla voi saada korjaavia kokemuksia. Jos esimerkiksi oma lapsuus on ollut tunnekylmä, voi itse pyrkiä luomaan rakastavan perheen. Se vaatii kuitenkin omien, vaikeiden muistojen työstämistä, tietää sosiaalipsykologi Katriina Järvinen. Hänelle oma perhe on ollut pelastus. Raskaus ja äidiksi tulo oli hienointa, mitä elämässäni oli tapahtunut. 22 Pari&Perhe

23 Lapset ja perhe ovat tärkeitä sosiaalipsykologi Katriina Järviselle. Hän on itse elänyt turvattoman ja paineisen lapsuuden. Oma perhe on myöhemmin tarjonnut korjaavan kokemuksen. Hän on itse nähnyt lasten haurauden ja tarvitsevuuden, ja miten riippuvaisia he ovat vanhemmistaan. Katriina Järvisen taustalla on lapsuuden ahdistava, fundamentalistinen helluntailaisperhe: Meitä asui 1960-luvulla Tampereella vuokrakaksion puolikkaassa kuusihenkinen perhe. Toisessa huoneessa oli liiviompelimo meidän alivuokralaisena. Myöhemmin siinä asui isänisä, Katriina Järvinen muistelee. Pienissä tiloissa oli tiivis tunnelma: Siellä oli polvirukouksia ja kielilläpuhumista. Sitä uskovaista porukkaa lappasi meillä. Yritin olla pienestä pitäen Jumalalle mieliksi. Tunsin kuitenkin, että päästäni nousi kysymyksiä, joita ei olisi saanut olla. Pienen tytön käsityskykyyn ei mahtunut: Jos oikeudenmukainen Jumala loi maailman, miksi vain helluntailaiset pelastuvat ja heistäkin vain ne, jotka sattuvat olemaan valmiita sillä hetkellä, kun taivas repeää ja pasuunat soivat. Ja Jeesus tulee hakemaan omiaan. Miksi 99,999 prosenttia ihmisistä joutuu helvettiin? Minulla oli koko ajan taustalla ylivoimainen pelko: Jo 3-vuotiaana sain kuulla, että jos kiukuttelen ja Jeesus tulee ensi yönä, niin jään ihan yksin tänne. Vanhemmat temmataan taivaaseen, minä palan helvetissä iankaikkisesta iankaikkiseen. Pahinta oli, että en voinut turvautua kehenkään pelkojeni kanssa. Asuimme paloaseman vieressä. Kun paloautot lähtivät yöllä, ajattelin että nyt pasuunat soivat. Ryntäsin katsomaan, onko vanhempani temmattu taivaaseen. Normaalisti lapsi menee yöllä herättämään vanhempansa, jos on peloissaan. Minun äitini ja isäni mielestä pelkoni todisti, että minulla on syntejä tunnollani. Pelkäsin vanhempiani vielä enemmän kuin Jumalaa. Usein tärisin sängyssä aamuun asti. 1 Pahinta oli, että en voinut turvautua kehenkään pelkojeni kanssa, Katriina Järvinen kertaa lapsuutensa ahdistavia muistoja. Irti lapsuudenkodista Katriina jätti lapsuudenkotinsa ahdistavan ilmapiirin parikymppisenä: Elämäni oli täynnä muutoksia. Muutin useita kertoja. Poikaystävät ja opiskelualat vaihtuivat, samoin maat ja kaupungit. Nuori nainen haki etäisyyttä uskonyhteisöön mm. Tukholman siirtolaislähiöstä, Rinkebystä, ja päätyi lopulta Helsingin yliopistoon opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Opiskelu sujui hyvin, mutta hän kärsi pitkään ulkopuolisuuden tunteesta ja heikosta itsearvostuksesta. 23 Pari&Perhe

24 Vaihteleva elämä johti 90-luvulla lopulta siihen, että yhtenä päivänä Katriina piteli käsissään positiivista raskaustestiä. Se raskaus ei ollut suunniteltu, mutta lapsen isälle ja minulle oli ilman muuta selvää, että lapsi otetaan vastaan ja meistä tulee perhe. Raskaus ja äidiksi tulo oli hienointa, mitä elämässäni oli tapahtunut. Kun vietimme lapsen isän kanssa tapaamisemme yksivuotispäivää, meillä oli sitä juhlistamassa kolmen kuukauden ikäinen tytär. Muistan, miten järisyttävää oli Helsingin naistenklinikalla lapsi rinnalla kokea ensimmäistä kertaa toisen ihmisen ehdoton hyväksyntä. Tajusin samalla, että jos minä en kunnioita tätä pientä ihmistä, joka luottaa minuun täysin, hän luulee vian olevan itsessään. Katriina oli kuullut hokeman, että kun saa omia lapsia, alkaa ymmärtää vanhempiaan. Hänelle kävi päinvastoin. Kun sain oman viattoman rääpäleen rinnalleni, tajusin, että lapsi on syntyessään täysin viaton. Minäkin olin ollut, vaikka minua pidettiin synnynnäisesti pahana. Ymmärsin, että tehtäväni oli osoittaa ehdotonta rakkautta ja suurta kunnioitusta tälle uudelle ihmisolennolle. Mikä on normaali epätäydellisyys? Katriina kertoo, että hän poti äitinä oman lapsuutensa traumojen ylikorjaamista. Hän ei tiennyt, mitä on normaali epätäydellisyys. Hän halusi joka hetki vaistota lapsen tarpeet. Yhden lapsen kanssa se vielä menetteli, mutta kun toinen lapsi syntyi ja päälle tulivat korvatulehdukset ja yövalvomiset, hän uupui. Eikä tiennyt, mistä lohduton itku tuli. En tajunnut silloin, että siellä taustalla itki se pieni tyttö, josta ei koskaan pidetty oikealla tavalla huolta, pidetty sylissä. Nyt oli marttyyriolo: joudun olemaan syli ja hoiva kaikille. Kukaan ei pidä minusta huolta. Katriinan elämä ei silti lasten kanssa ollut huonoa. Hänen miehensä jakoi vastuuntuntoisesti perheestä ja kodista huolehtimisen. Lapset tuottivat päivittäin iloa. Elämää vaikeutti kuitenkin myös 90-luvun lama. Katriina oli miehensä kanssa vastavalmistunut vailla koulutusta vastaavaa työtä. Opintolainat painoivat päälle. Elämä oli kituuttamista, piti laskea tarkkaan, mihin raha riitti. Liitto purkautui 11 vuoden yhdessäolon jälkeen. Toimimme mieheni kanssa vanhempina hyvin yhteen. Emme olleet kuitenkaan ehtineet mitenkään tutustua toisiimme ja se kostautui, kun lapset kasvoivat isommiksi. Meillä oli perhe, mutta ei oikein parisuhdetta. Ennen eroa Katriina kävi terapiassa, purki menneisyyttään ja tajusi, miten se oli vaikuttanut häneen äitinä. Eheytyminen alkoi tästä. En uskaltanut olla lapsilleni vihainen, kun he rikkoivat rajoja. Kun suutuin, pyysin heti anteeksi suuttumistani. Lapset tuskastuivat, että äiti älä aina pyydä anteeksi. Sulla on oikeus suuttua meille, kun me tehdään tyhmyyksiä. Katriina toivookin, että jos hänen tyttärillään on joskus onni tulla äideiksi, he uskaltavat olla inhimillisen epätäydellisiä. Voi suuttua ja rakastaa ilman, että jokainen riita johtaisi katastrofiin. Minä pelkäsin, että lapseni hylkäävät minut, jos suutun. Hän on kertonut nykyisin 21- ja 19-vuotiaille tyttärilleen käyneensä heidän lapsuutensa myötä läpi omaa lapsuuttaan ja olleensa tiedostamattaan masentunut. Ei samaa syyllisyyttä Katriina on onnellinen tyttäristään; heidän tiensä ei vaikuta yhtä mutkikkaalta kuin äidin. Toinen on pyrkimässä lääketieteelliseen, toinen opiskelee sosiologiaa. Meillä on samat jutut ja osittain samat opettajatkin yliopistolla. Minun ja tyttöjeni välillä ei ole sitä luokkaeroa, jota oli omien vanhempieni ja minun välillä, hän hymyilee. Katriinan äiti oli siivooja ja isä duunarina kumitehtaassa. He eivät lukeneet kirjallisuutta, saatikka käyneet kirjastossa. Raamattu oli lähes ainoa hyväksytty kirja. Meillä oli hirveän jyrkkä sukupolvien välinen kuilu. Vanhempani olivat iäkkäitä saadessaan minut ja lisäksi tulivat uskonto- ja koulutuskuilu. Minun tyttöni saavat olla äitiään parempia eikä siitä synny heille samaa syyllisyyttä, mikä minulla on aina ollut suhteessa vanhempiini. Katriina sai runsaasti hyvääkin vanhemmiltaan. Näillä oli herkkä sosiaalinen omatunto, paljon kielellistä, taiteellista lahjakkuutta ja huumorintajua. Osaa lapsuuden perheen arvoista Katriina on viljellyt omassakin perheessään. Monessa suhteessa hän silti haluaa olla erilainen vanhempi lapsilleen kuin omat vanhempansa: Toivon, että lapseni uskaltavat nyt aikuisina nähdä minut kaikkine ristiriitoineni, panna vastuuseen ja syyttääkin, hän toteaa. Tyttöjeni kasvatuksessa en ole korostanut vahvuutta ja yksin pärjäämistä, vaan sitä, että he oppisivat auttamaan muita ja ottamaan apua vastaan. Tämä on samalla äidiksi ja perheihmiseksi kasvattamista. Äitejä ja isiä ei vain työihmisiä Katriina on puhunut julkisuudessa siitä, miten lapsia nykyisin kasvatetaan vain työelämää varten. Heille kaavaillaan tiettyjä ammatteja jo kehdossa. Ehkä joku tiedostava nainen kasvattaa poikansa, niin että tästä tulee hyvä isä ja kunnon aviomies. Tyttöjen kasvattaminen äitiyteen sen sijaan on poliittisesti epäkorrektia. Herätän aina vaivautuneisuutta, kun sanon, että olen kasvattanut tyttöjäni äideiksi. Jos tyttärilläni ei ole onnea tai halua saada omia lapsia, niin toivottavasti heistä silti tulee äidillisiä naisia. Joidenkin mielestä tällaiset näkemykset ovat patakonservatiivisia. Katriinasta on kuitenkin radikaalimpi ajatus, että työ suhteutettaisiin perhe-elämään kuin toisinpäin. Mieluummin kannattaisi ajatella, minkälaista työtä jaksaa tehdä, kun on pieniä lapsia. On turha kuvitella, että perhe vain jotenkin hoituu siinä sivussa. Katriinan mielestä erityisesti tytöille olisi syytä korostaa kasvatuksessa, että hyvinvointi syntyy monesta asiasta. Naisen tulisi muistaa kysyä itseltään: miten kroppani voi, miten voi suhde lapsiini, mieheeni, ystäviini? Onko minulla aikaa pitää kotiani viihtyisänä ja kodikkaana? Voi olla, että nuoret miehet testosteronihuumassaan saavat tyydytystä vain yhden tien jyräämisestä. On kuitenkin miehellekin iso riski huomata jossain vaiheessa, että perhe ja suhteet lapsiin sekä terveys ovat menneet. Jos minulla olisi poikia, olisin kasvattanut heitä myös isiksi. Katriina haluaa korostaa, että sukupuolten vastakkainasetteluun perheissä menee turhaa energiaa. Parisuhteessa ei pitäisi kilpailla. Meillä oli perhe, mutta ei oikein parisuhdetta. 24 Pari&Perhe

25 Katriina Järvinen Syntynyt Tampereella 1962 Sosiaalipsykologi, kulttuuriantropologi ja psykoterapeutti. Pitää vastaanottoa Helsingin Katajanokalla. Päätyönään opettaa Helsingin avoimessa yliopistossa sosiaalipsykologiaa. Perhe: kaksi tytärtä, synt. -92 ja -94, eronnut. Avoliitossa. Kirjoittanut yhdessä Laura Kolben ja Tuulikki Pietilän kanssa teokset Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa ja Vapaa nainen törmää todellisuuteen. Kirjoissaan Järvinen on käsitellyt mm. luokkaa, sukupuolta ja uskontoa ja ihmisten jokapäiväisiä arkikokemuksia. Ne lähtevät itse koetusta ja eletystä elämästä. Viime toukokuussa Väestöliitto palkitsi Katriina Järvisen Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnolla tunnustuksena hänen työstään perhe- ja lapsimyönteisyyden lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. 3 Toivon, että lapseni uskaltavat nyt aikuisina nähdä minut kaikkine ristiriitoineni, panna vastuuseen ja syyttääkin, Katriina Järvinen toteaa. Kaikille ihmisille, niin perheellisille kuin perheettömillekin, on tärkeää huolehtia siitä, että on läheisiä suhteita muihin ihmisiin että on niitä, joiden kanssa voi itkeä, nauraa raivota ja mokata pelkäämättä tulevansa suljetuksi lauman ulkopuolelle. Hänestä hienoa perheessä on, että sen avulla voi saada korjaavia kokemuksia. Jos esimerkiksi oma lapsuus on ollut tunnekylmä, voi itse pyrkiä luomaan rakastavan perheen. Se vaatii kuitenkin samanaikaisesti omien vaikeiden muistojen työstämistä. Ja siitä, että ei lannistu omien virheiden alle, vaan miettii, mitä niistä voi oppia. 25 Pari&Perhe

26 Perhe Teksti ja kuvat Salla Hongisto 4 Sanna Haaman (kesk.) miettii lasten kehitystä. Minna Oulasmaa (vas.), Sophorn Sar ja Hanna Ruokomäki pohtivat mukana. Avaimia arkeen kotona lapsensa hoitaville 26 Lasten hoitaminen kotona käy kokonaisvaltaisesta työstä, mutta yhteiskunnalta tukea ei juuri heru. Espoon Tuomarilassa pyöri viime keväänä ryhmä, jossa ongelmaa yritettiin paikata. Väestöliiton ja Espoon tuomioseurakunnan järjestämältä arjen tukikurssilta kotivanhemmat hakivat jaksamista, voimaa ja tukea. Tuomarilan aseman alakerrassa Espoossa keskustelee vilkas ryhmä vanhempia. Osa heistä opiskelee, osa tekee töitä ja osa on kotiäitinä. Joku vastaa lapsistaan yksin, joku jakaa arjen vastuun kumppanin kanssa. Heitä kaikkia yhdistää se, että kaikki hoitavat lapsensa kotona ja ovat nyt hakemassa avaimia parempaan arkeen. Lapset leikkivät kurssin ajan aseman yläkerrassa, jossa lapsia hoitaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva vapaaehtoisten lastenhoitajien kanssa. Vanhemmat voivat keskittyä. Täällä saa puhua mistä vaan, kulmasohvan reunalla istuva Tiina Kettula kiittelee. Kenenkään ei silti ole pakko sanoa mitään, jos ei halua. Kaikki on osallistujista itsestään kiinni. Jokaisella vuoro valokeilassa Ryhmässä on kahdeksan kotiäitiä ja yksi koti-isä. Tunnelma on tiivis ja toisia kunnioittava. Kaikki perustuu luottamukseen. Puhuttavat asiat on luvattu pitää ryhmän sisäisenä. Tarkoitus on, että keskustelusta jää hyvä olo. Kurssi kokoontuu viisi kertaa. Jokaiselle osallistujalle on varattu yksi vuoro valokeilassa. Silloin saa valita ja valmistella aiheen, mistä puhutaan. Ryhmää luotsaava ammattiohjaaja, Väestöliiton perheverkon perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa haastattelee valokeilassa olevaa kymmenen minuuttia. Sitä seuraa ryhmäkeskustelu. Osallistujat eivät pelkää jakaa arkaakaan tietoa. Besserwissereitä ei ole. Kukaan ei neuvo, jos ei erikseen pyydetä. Lopuksi puheenvuoro palaa valokeilassa olevalle itselleen. Kun tauko koittaa, ryhmä pulisee iloisesti. Naurukin kaikuu aseman seinissä. Irti päästäminen on tärkeätä. Toisen murheet pitää ottaa vakavasti, muttei omaksi taakaksi, Oulasmaa kehuu. Asioiden käsitteleminen jatkuu kotona Tiina Kettula tuli Tuomarilan kurssille, koska on työssään käynyt työnohjauksessa. Hän haluaa myös arkeensa tukea. Kettula tekee nykyisin pitkää päivää kahden alle kolmevuotiaan lapsen kanssa kotona. Päivät venyvät aamukuudesta iltayhteentoista. Kurssilta hän on jo saanut käytännöllisiä vinkkejä arjen pyörittämiseen, mutta menevä äiti pitää kurssin käynnistämää ajatusprosessia sen tärkeimpänä antina. Ajatusten työstäminen on jatkunut kotona. Moni asia on tullut käsitellyksi jo ennen omaa vuoroa valokeilassa. Mietin, miksi minä huudan lapsilleni, kun meillä lapsuuden kodissa ei koskaan huudettu. Tuomarilan keskustelujen myötä Kettula on alkanut kiinnittää huomiotaan äänen korottamiseen. En huuda enää, hän tiivistää tyytyväisenä. Apua työelämän oheen Marjo Wredfors on ollut lasten kanssa kotona viisi vuotta. Työt kutsuvat taas syksyllä. Wredfors etsii kurssilta tukea muuttuvan arjen järjestämiseen. Ammattiohjaajan johdolla ryhmäläisiltä saa vinkkejä, joista poimia itselle parhaiten sopivat. Elämä kolme- ja viisivuotiaiden lasten kanssa on erilaista kuin vauvavaiheessa. Lapset nahistelevat keskenään enemmän, ja aika meinaa loppua kesken, kun lapset harrastavasta viulusta kerhoihin. 26 Pari&Perhe

27 4 Marjo Wredfors hakee kurssilta tukea siirtymään takaisin työelämään. 4 Tiina Kettulasta kurssin käynnistämä prosessi on tärkeintä. 4 Sophorn Sar toivoo arkeen enemmän aikaa. Tämä on kuin surutyötä sille, että aikani lasten kanssa kotona on loppumassa. Kambodžasta Suomeen seitsemän vuotta sitten tullut Sophorn Sar jakaa pienen lapsen hoidon vaimonsa kanssa. Molemmat tekevät samalla töitä. Aamuisin, kun toinen lähtee töihin, toinen jää hoitamaan lasta. Iltapäivällä vaihdetaan vuoroja. Aika raskasta, kun arki on yhtä juoksemista. On hyvä kuulla ryhmän kokemuksia. Sar uskoo saavansa kurssilta apua siinä, miten arjesta saisi vähemmän väsyttävää. Ryhmässä huomaa, ettei olekaan yksin Mitä pitempään kotivanhemmat ovat vain kotona, sitä suurempi on kynnys lähteä kotoa sosiaalisten verkostojen perässä. Mikä tahansa, mihin uskaltaa lähteä mukaan, voi toimia ponnahdusalustana. Turvaverkot pitää kasata itse, ohjaaja Oulasmaa korostaa. Pelkkä ryhmässä oleminen voi voimaannuttaa. Vertaistuki onkin ollut monelle osallistujalle syy tulla mukaan. On hienoa huomata, että monia muita mietityttävät samanlaiset asiat. En olekaan ainut, Tiina Kettula täsmentää. Pilottikurssia on keväällä jäljellä enää kaksi kertaa. Käsillä oleva kerta päättyy Oulasmaan kiitoksiin hyvästä keskustelusta. Osallistujat hakevat lapsensa yläkerrasta hoidosta. Arki kutsuu taas heitä. Muutama ajatus on työstetty pitemmälle. Kotivanhemmatkin tarvitsevat työyhteisön Idea järjestää tukea lapset kotona hoitaville syntyi, kun Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa päätti puuttua epäkohtaan. Kotivanhemmille ei aikaisemmin ole tarjottu minkäänlaista tukea. Heiltä puuttuu työyhteisö. Tuomarilassa tapaavat äiti- ja isäkollegat, jotka työskentelevät eri toimipisteissä, omissa kodeissaan, hän täsmentää. Vanhemmuus on Oulasmaasta etuoikeutettua, mutta lastenhoito käy myös työstä. Se on raskasta, yksinäistä ja rutiininomaista perustyötä. Usein palkka on pieni, eikä vapaa-aikaa juuri ole. Kotivanhemmilla jatkuva vastuu lapsen hyvinvoinnista painaa taakkana harteilla. Vanhemmat saattavat miettiä, olenko riittävän hyvä tai tarjoanko riittävästi virikkeitä lapselle. Jos on 24 tuntia vuorokaudessa vanhempana, se uuvuttaa. Siitä on hyvinvointi kaukana. Tuomarilan työyhteisön ohjaajana Oulasmaa auttaakin vanhempia löytämään arjesta myös omaa aikaa ja sosiaalista tukea. Jos sosiaalista verkostoa arkikokemusten jakamiseen ei ole, voi jäädä ajatustensa kanssa yksin. Edessä voi olla jopa erakoituminen. Oulasmaa on erityisen kiitollinen Espoon tuomioseurakunnalle järjestelyavusta. He lähtivät uuteen kokeiluun todella ennakkoluulottomasti. Tällaista yhteistyötä kaivataan, Oulasmaa kiittelee. Kysyntää vastaaville kursseille on. Tuomarilan kurssi täyttyi heti ilmoittautumisen alkaessa. Moni joutui tyytymään paikkaan jonossa. Väestöliitto ja Espoon tuomioseurakunta järjestivät tukikurssin arjen perustyöhön viime keväänä ensimmäistä kertaa. Seurakunta tarjosi tilat, kurssin markkinoinnin ja lastenhoidon, Väestöliitto ammattiohjaajan. Kurssimalli leviää jo yli Espoon rajojen. Kauniaisissa aloitettiin vastaava ryhmä elokuussa. 27 Pari&Perhe

28 Kolumni Elina Laavi kirjoittaja on 31-vuotias sateenkaariperheen mamma, jonka perheeseen kuuluu 1-vuotias Louna-tyttö ja tyttären hurmaava äiti. Läpi ekan vuoden lapsen kanssa Saimme lapsemme vuosi sitten. Silloin meille vaimoni kanssa sanottiin, että ensimmäinen vuosi on haastavinta aikaa parisuhteelle. Aikaa on ihan hyvin valmistautua lapsiperheen arkeen enemmän tai vähemmän kuin yhdeksän kuukautta. Valmistautuminen meidän tapauksessamme oli ensi alkuun akateemista keskustelua kasvatusihanteista. Lupasimme toisillemme, ettei lapsi tule väliimme. Jotakin realismia oli myös mukana. Sovimme nimittäin, että tapahtui mitä tahansa, eka vuosi ollaan yhdessä ja tarkistetaan vasta sen jälkeen tilanne. Odotuksen loppusuoralla, kahdeksannella kuulla, löysin meidät lauantai-iltana lajittelemasta nauloja ja ruuveja, kutakin omiin pikku rasioihinsa. Olihan perheeseen tulossa lapsi, ja talon piti olla järjestyksessä, putipuhdas ja mahdollistaa sujuva arki. Fiksuina kolmekymppisinä jo pian lapsen syntymän jälkeen ryhdyimme tietysti vaalimaan parisuhdetta. Saimme isovanhemmat hoitamaan lasta ja lähdimme kahdestaan ulos syömään ja puhumaan vauvastamme. Yhteinen yö hotellissa oli luksusta nukkumiselle. Aamulla oli pidättelyä, ettemme olisi olleet takaisin kotona jo aamutuimaan. Saumatonta yhteistyötä ja toisen rakastamista haastaa kuitenkin väsymys. Väsyneenä on hankala joustaa, olla empaattinen, sanoa fiksuja ja olla avulias varsinkin, kun perheenjäsenet painivat elämänsä suurimman kriisin kanssa yksi syntymänsä ja kaksi uudessa roolissa vanhempana. Tuossa kriisissä pintaan nousevat lapsuusmuistot, traumat ja ihanteet, joita sitten nukkumattomien öiden, työstressin ja sisäisten paineiden keskellä koetetaan sovittaa yhteen, huonosti. Vähitellen unohtui puhe lapsen vahvasta itsetunnosta ja tilalle tuli käsittämätön kiista siitä, tuleeko lapsella olla pipo päässä vaunuissa (lapsihan sairastuu ja kohta ollaan taas sairaalassa!). Isoimpien kiistojen keskellä pahimmilta tuntuivat ohipuhuminen ja kuuntelemattomuus: olisin vaihtanut sata pipoa yhteen empaattiseen ynähdykseen. Tai ehkä sata pipoa olisin pitänyt terveyden nimissä, mutta olisin voinut tehdä puolisolle eväät töihin. On ollut armollista pistää kummallisimmat hullutukset tai riidat maagisen ekan vuoden piikkiin. Vastapainoksi elämäni ainutlaatuisimmat hetket ovat kuuluneet juuri tähän aikaan. On mahdotonta kuvailla, miltä tuntui juuri meidän synnytyksessä, kun lapsi kutsui lelupingviiniään äidiksi halatessaan sitä tai kun koko perhe nauraa yhdessä. Eräs viisaimmista ratkaisuista oli jäädä itse hoitamaan lasta vanhempainvapaalle, kun vaimoni palasi takaisin töihin. Arjessa lapsesta huolehtiminen antoi aivan erilaista näppituntumaa tuohon uuteen otukseen. Sen myötä ymmärsin yhä paremmin, miten puolisoni saattoi olla illalla väsynyt hoitamaan lasta pientä kullannuppuamme! tai kuinka tärkeää oli tulla kotiin sovittuun aikaan, sillä toiselle tuo hetki oli päivän kohokohta. Vähitellen alkoi näyttää, että selviämme vuodesta yhdessä ilman suurempia kolhuja. Dramatiikkaan taipuvaisena ilmoitin juhlallisesti puolisolleni, etten ole koskaan rakastanut häntä niin paljoa kuin nyt. Lapsen 1-vuotissynttärit lähestyvät, mutta tuntuu siltä, että juhlan aihe on koossa pysynyt perheemme. KUVA Ritva Åberg Ajankohtaista Teksti Ritva Åberg Kuva Martti Vilminko Miten syventäisin parisuhdettani? Kaikki parisuhteet ovat erilaisia ja niille eri asiat ovat tärkeitä. Aina ei tarvitse lähteä intiimiin keskusteluun. Eikä kaikilla ole siihen halua tai tarvettakaan. Väestöliiton perheklinikan psykologit Keijo Markova ja Anna Salmi ovat kehittäneet Väestöliiton parisuhdesivuille itseapukurssin pareille, jotka haluavat syventää parisuhteensa keskusteluja. Kaikissa suhteissa myös keskustelun luonteessa on vaihtelua. Toisinaan voi tuntua hyvältä puhua vaikeammistakin asioista, kun taas joskus se ei tunnu luontevalta, Keijo Markova sanoo. Parisuhteen syventämisen itseapukurssi koostuu vuorovaikutuksen seitsemästä tasosta. Tehtävät voi tehdä yksin tai parin kanssa. Nettitehtävät alkavat tarkastelemalla parisuhteen arjen keskusteluja. Miten hyvin ne sujuvat? Tämän jälkeen siirrytään mielipiteiden ilmaisuun. Moniko pystyy ilmaisemaan mielipiteensä asioista, ilman että siitä nousisi riita tai se olisi uhka suhteelle? Kolmannella tasolla voi harjoitella toiveiden ja unelmien jakamista. Ja näin päästäänkin myönteisten tunteiden jakamiseen. Viidennellä tasolla harjoitellaan mm. kiukun tunteiden vastaanottamista. Pelon ja tarvitsevuuden tunteiden jakaminen ei taas ole helppoa jokaiselle. Kaikki me kuitenkin tarvitsemme toisiamme, Keijo Markova huomauttaa. Viimeisellä tasolla harjoitellaan syvimpien kaipauksien ilmaisua. Turvallisessa suhteessa on tunne, että voi olla oma itsensä ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Parisuhteen syventämisen itseapukurssi löytyy netistä 28 Pari&Perhe

29 Ajankohtaista 10 vuotta työtä kotoutumisen edistämiseksi Kotipuu-hankkeesta vuonna 2003 alkanut maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia edistävä toiminta on kasvanut ja kehittynyt Väestöliitossa. Vieraskielisten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Samaan aikaan myös monikulttuurinen toiminta Väestöliitossa on vahvistunut. Hankkeesta on tullut yksikkö, Monikulttuurinen osaamiskeskus, joka vuosien varrella on kouluttanut, tuottanut aineistoja ja tehnyt vaikuttamistyötä kotoutumisen edistämiseksi. Monikulttuurinen osaamiskeskus juhlisti kymmenvuotista taipalettaan syyskuussa kansainvälisessä Metropolis-konferenssissa Tampereella ( ). Omassa juhlassa julkistettiin uusi kirja Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel ja Minna Säävälä (toim.). monikulttuurisuus Tuoreilla vanhemmilla valtava tiedontarve Pikkulapsiperheet etsivät verkosta paljon tietoa ja tukea. Tämä on huomattu Väestöliiton pikkulapsiperheille tarkoitetussa verkkopalvelussa Perheaikaa.fi. Runsas vuosi sitten perustetulla sivustolla on vieraillut nyt jo yli tiedonhaluista tai tuen tarpeessa olevaa vanhempaa ja käyttäjämäärät lisääntyvät jatkuvasti. Vanhemmat ovat huolestuneita aivan tavallisista asioista, kuten parisuhteen ja pikkulapsiarjen yhdistämisestä, seksuaalisuudesta ja parisuhteesta, vauvan itkuisuudesta, unesta ja ruokailusta, sisarussuhteista ja arjen rytmittämisestä, kertoo Perheaikaa. fi-sivuston projektikoordinaattori Juulia Ukkonen. Perheaikaa.fi on asiantuntijoiden ohjaama, maksuton, vuorovaikutteinen verkkopalvelu ja tietokirjasto. Toteutuksessa on mukana kuusi perhejärjestöä. Eka kerta seksissä tunteet lyövät tekniikan Väestöliitto on julkaissut Eka kerta -applikaation Androidälypuhelimille. Applikaation aihe on ensimmäinen seksikerta omasta halusta. Se sisältää testin, jonka avulla nuori voi valmistautua ekaan kertaansa. Testissä korostetaan nuoren tunteita ja valmistautumista seksin tekemiseen. Applikaatiossa voi myös opetella kondomin käyttöä ja tilata kondomeja kondomikioskista kotiin. Tunteilla on suuri merkitys siihen, kuinka mukava kokemus on: Itsensä tunteminen on erittäin tärkeää. Voisi jopa sanoa, että ei ole seksiä ilman tunteita. Tunteet toimivat kompassina koko seksille. Tarvitaan siis sekä oma että toisen halu, jotta seksistä voi jäädä mieluisa muisto. Jos pelkoa ja jännitystä on vielä enemmän kuin halua, olisi tärkeää antaa itselleen vielä aikaa ennen ekaa kertaa, sanoo Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen erityisasiantuntija Maaret Kallio. Eka kerta -applikaation voi ladata Google Play -kaupasta ilmaiseksi. Väestöliiton Kodin viikon seminaari Työ ja elämänkaari voiko yhtälö toimia? Työn saanti, perheellistyminen ja perheiden arjen toimivuus ovat hyvinvoinnin perustaa. Perhesuhteita on monenlaisia: lähiomaisista huolenpitoon liittyvät järjestelyt koskevat eri-ikäisiä ihmisiä eri elämäntilanteissa. Lapsiperheissä jatkuva kiireen tunne kuormittaa usein arkea. Väestön keski-iän noustessa ja vanhusväestön osuuden kasvaessa yhä useammalla on myös vastuullaan osittain tai kokopäiväisesti aikuisesta läheisestä huolehtiminen. 29 Miten eri elämänvaiheiden vaatimukset ja yllättävätkin tilanteet otetaan huomioon töissä ja kotona? Kenen vastuulla ovat hyvät ja vastuuta kantavan ihmisen jaksamista tukevat järjestelyt? Mm. näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Väestöliiton Kodin viikon seminaarissa klo Ateneumissa, Helsingissä. Tilaisuuden pääpuhujana on sosiaalipsykologi Katriina Järvinen. Mukana on myös joukko muita työ- ja perhe-elämän vaikuttajia. Pari&Perhe

30 Koukussa netin keskustelupalstoihin ja seksisivuihin En pääse yli vaimoni syrjähypystä Mieheni ei tiedä, sitoutuako vai ei perheeseen Haluttomuus vetää molempien mielen mustaksi - r- et n- lun a ja evitaan Julkaisuja parisuhteesta HALUT JÄISSÄ? - Naisten seksuaalisen halun puute Osmo Kontula & Tarja Sandberg Osmo Kontula & Tarja Sandberg HALUT JÄISSÄ? Naisten seksuaalisen halun puute S Miten saisin mieheni puhumaan? Riitelemme maailman huonoimmalla tavalla En pysty kertomaan, että haluan erota Sata kysymystä parisuhteesta rohkaisua ja keinoja parisuhteen vaalimiseen V äestöliiton Parisuhdekeskuksen internetsivustolla on Kysy asiantuntijalta -palsta, jolla parisuhteensa kanssa kamppaileva saa neuvoja ja tukea pulmiinsa. Palvelussa Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat, psykologit ja pari- ja perheterapeutit, antavat tietoa Väestöliiton psykologit ja pari- ja perheterapeutit vastaavat parisuhdetta koskeviin huolenaiheisiin. Kirjaan on koottu Väestöliiton parisuhdesivujen asiantuntijapalstan kysymyksiä ja vastauksia vuosilta Tarkoitus on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään keinoja parisuhteensa vaalimiseen. Kirjasta hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät psyko- ja pariterapeutit. Ritva Åberg (toim.). Hinta 25 euroa + toimituskulut. Parisuhde uusperheen ydin Samarakas parisuhdetta vahvistava peli ja miettivät keinoja, joilla kysyjä pääsee eteenpäin. He tuovat tilanteeseen oman näkökulmansa, mutta viimeinen sana elämästään on kysyjällä. Asiantuntijat vinkkaavat tahoja, joista kysyjä voi tarvittaessa itse etsiä lisää apua. Kysymyksiä ovat lähettäneet niin sinkut, varatut kuin eronneetkin, eri-ikäiset naiset ja miehet, Suomesta sekä ulkomailta. ata kysymystä parisuhteesta -kirjaan on koottu asiantuntijapalstan kysymyksiä ja vastauksia vuosilta Kysymykset on ryhmitelty keskeisimpien huolenaiheiden mukaan. Viime vuosina kysymykset ovat koskeneet paljolti parisuhteen kommunikaatiota, parisuhdekulttuuria ja seksiä. On kysytty, mitä tehdä, kun unelmat eivät toteudukaan parisuhteessa. Myös erilaiset riippuvuudet huolestuttavat. Kuten elämä koostuu vaiheista ja muutoksista, niin parisuhteellakin on niitä edessään. Muutos voi olla myös parempaan päin. Tieto ja neuvonta auttavat pareja ja yksilöitä ratkaisemaan ongelmiaan sekä näkemään pulmat uudella tavalla. Kirjan tarkoitus on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään keinoja parisuhteensa vaalimiseen. Kirjasta hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät psyko- ja pariterapeutit. Väestöliitto Parisuhdekeskus Kalevankatu 16 A, PL Helsinki ISBN Helsinki 2012 Sata kysymystä parisuhteesta Parisuhdekeskus Uusperhe rakentuu parisuhteen eli perheen kahden aikuisen varaan. Kun uuspari saa uuden perheensä rakenteet kuntoon, luotua omat säännöt ja rajat, alkaa elämä tuntua taas normaalilta. Kirjoittajien kokemus uusparien ja -perheiden kanssa työskentelystä on, että ihmiset jäävät yksin omien kokemustensa kanssa ja ajattelevat helposti, että jos uusi parisuhde ja -perhe ei alakaan toimia, se johtuu yksinomaan heistä. Kirja antaa sanoja tunteille ja ajatuksille emme ehkä olekaan epänormaaleja, ymmärrystä sille, että uusperhe ei ole ongelma ja muutkin painivat samojen asioiden kanssa. Uusperheen parisuhteeseen vaikuttavat kaikki aikaisemmat suhteet. Niistä eroaminen ja eriytyminen on riittävästi tehtävä, jotta uusi liitto lähtee suotuisasti rakentumaan. Tämä ehkäisee ennalta muun muassa uusperheessä tutun ilmiön biologisiin puolueisiin menemisen. Se auttaa uusparia muotoutumaan ehkäisemällä uuden puolison ulkopuolelle jäämisen ja nostamaan hänet toiseksi aikuiseksi ja sosiaaliseksi vanhemmaksi uusperheessä. Näin tilaa jää myös rakastuneelle parille ja vanhemmuuden hoitamiselle. Kun perheellä on selkeä valmennusjohto, perheytymisprosessi ja vanhemmuuden hoitaminen yhdessä käynnistyvät suotuisasti. Uusparilla ja -perheellä on omat kehitysvaiheensa, joiden tiedostaminen auttaa paria ja perhettä kehittymään omanlaisekseen perheeksi ja sen jäseniä löytämään oman paikkansa uudessa perheessä. Uusperhe on perhe, ei ongelma, vaan uusi mahdollisuus, jolla on tulevaisuutta sekä aikuisille että lapsille. Kirja on suunnattu sekä uuspareille ja -perheille että työssään heitä kohtaaville ammattilaisille. viivakoodin paikka PARISUHDE UUSPERHEEN YDIN Vuokko Malinen ja Pekka Larkela Sata kysymystä parisuhteesta Samarakas-parisuhdepelin tarkoituksena on tukea ja vahvistaa parisuhdetta. Se opettaa vuorovaikutustaitoja ja opastaa läheisyydestä, suhteista sukuun ja ystäviin sekä toiveista ja unelmista. Peli sisältää 220 kysymystä ja tehtävää sekä opasvihkosen. Se perustuu Väestöliiton psykologien kokemukseen pariterapiasta ja parisuhdetutkimuksesta. Hinta 27 euroa + toimituskulut. I Love My Partner Improve your relationship, and have fun! I Toim. Ritva Åberg Parisuhdekeskus Love My Partner is a relationship card game for couples. The game includes 220 questions and relationship tasks. It helps you communicate better at home and on a holiday. Share quality time and jump into the game of I Love My Partner! The game was created by psychologists working with couples and doing couple relationship research at the Family Federation of Finland. Price 27 euros + delivery costs. I Love Leikki eroottinen peli kahdelle Kuka haluaa yllättää kumppaninsa eroottisilla leikeillä? I Love Leikki -pelin tarkoituksena on edistää myönteistä seksuaaliterveyttä, lisätä läheisyyttä ja voimistaa seksuaalista kipinää parin välillä. Peli sisältää yli 200 eroottista kysymystä ja tehtävää. Pelissä olevien tehtävien tarkoituksena on herätellä intiimiyttä, hellyyttä ja eroottisuutta sekä tuoda uusia kokemuksia kumppanin kanssa. Hinta 27 euroa + toimituskulut. Parisuhde uusperheen ydin on suunnattu sekä uuspareille ja -perheille että työssään heitä kohtaaville ammattilaisille. Kirja tarjoaa Väestöliiton asiantuntijoiden käytännössä toimiviksi kokemia neuvoja ja opastusta parisuhteen kehittämiseksi. Kirja tarjoaa uusperhetietoutta ja vertaistukea sekä toimintamalleja, josta kaikki perheenjäsenet hyötyvät. Vuokko Malinen ja Pekka Larkela. Hinta 26 euroa + toimituskulut. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute Haluttomuus heikentää parisuhteen seksuaalista tyytyväisyyttä. Se voi johtaa jopa eroon. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute -kirja antaa neuvoja, opastusta ja tukea sekä vastauksia haluttomuuteen liittyvissä huolissa ja kysymyksissä. Siinä käsitellään myös parisuhteen ongelmia, stressiä, romantiikan puutetta ja itsetuntoa. Osmo Kontula ja Tarja Sandberg. Hinta 24 euroa + toimituskulut. Kosketuksen kaipuu kypsän iän seksuaalisuudesta Kokonaisvaltainen seksuaalisuus ei ole vain nuorten oikeus. Rakkaudella ja seksuaalisuudella ei ole parasta ennen päiväystä. Seksuaalinen ja eroottinen hyvinvointi ovat myös osa ikäihmisten onnea. Kirja avaa uusia näkökulmia kypsän iän seksuaalisuudesta. Se rikkoo myyttejä, kannustaa vaalimaan ikääntyvien seksuaalisuutta ja antaa käytännön vinkkejä seksuaaliseen hyvinvointiin. Anne Leinonen ja Jaana Syrjälä (toim.). Hinta 25 euroa + toimituskulut. Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja -perhebarometri 2012 Kaksikulttuurisia avio- ja avoliittoja on Suomessa jo noin Parisuhteeseen ollaan tyytyväisiä, vaikka ristiriitoja on tavanomaista useammalla. Väestöliiton Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja perhebarometrin 2012 tulokset ovat kiinnostavia erityisesti kaksikulttuurisissa liitoissa itse eläville ja monikulttuurista perhetyötä tekeville. Minna Säävälä ja Lassi Lainiala. Hinta 25 euroa + toimituskulut. Kaikkien julkaisujen tilaukset PARISUHDE UUSPERHEEN YDIN Vuokko Malinen ja Pekka Larkela Myös tästä parisuhde hyötyy: Kondomikauppa netissä Väestöliiton kondomisivustolta löytyy tietoa kondomin käytöstä ja seksuaalisuudesta. Kondomikioski.fi on suunnattu erityisesti vuotiaille ja tarjoaa tiedon ja opastuksen lisäksi edullisia kondomeja ja liukuvoidetta. Sivuilla on humoristiset ja havainnolliset YouTube-videot kondomin käytöstä. Kondomien myynnistä saadut tuotot käytetään kokonaisuudessaan suomalaisten nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen. Pistäydy kioskilla: 30 Pari&Perhe

31 Koulutusta Helsingin Messukeskus TERVETULOA Kauneus&Terveys-lavalla: osastollemme 7b48 Lauantaina klo Parisuhteen kuprut ja karikot Heli Vaaranen, Parisuhdekeskuksen johtaja Sunnuntaina klo Intohimon säilyttäminen pitkässä parisuhteessa Maaret Kallio, Erityistason seksuaaliterapeutti Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä ohjelma Kohtaatko parisuhdeasioita työssäsi? Haluatko kouluttautua parisuhdeohjelman vetäjäksi kunnassasi, järjestössäsi, yhdistyksessäsi? Seuraava ohjaajakoulutus alkaa tammikuussa 2014 ja koostuu kahdesta kaksipäiväisestä teoriaseminaarista, kaksipäiväisestä työnohjausseminaarista ja loppuseminaarista. Kevät 2014: Perusopinnot/teoriaseminaarit ja ja työnohjausseminaari Syksy 2014: Loppuseminaari Paikka: Väestöliitto, Kalevankatu 16 A, 5. krs, Helsinki Koulutuksen hinta: 600 euroa (sis. alv 24 %), sisältää käsikirjan ja vuorovaikutus-dvd:n Kouluttajat: Mallin kehittäjä pari- ja perheterapeutit Vuokko Malinen ja Sinikka Kumpula Lisätiedot: Vuokko Malinen, puh , vuokko.malinen(at)vaestoliitto.fi Ilmoittautuminen: Aija Väisänen, aija.vaisanen(at)vaestoliitto.fi Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Katso mediakortti HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh OULU: Kiviharjuntie 11, puh TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6. krs, puh Tilaa Pari&Perhe-lehti Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen / 2013 Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 Määräaikaistilaus (12 kk) 33 Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun. Tilauksen maksaja / Vanha osoite Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2013 alkaen Vastaanottaja maksaa postimaksun Väestöliitto ry Tunnus Vastauslähetys Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Päiväys ja allekirjoitus Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden peruutat tilauksesi 31 ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen Pari&Perhe

32 32 väestöliiton kotisisar on lapsiperheiden oma kotipalvelu tilaukset puhelimitse toimimme pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristökunnissa. katso lisää Sisarilta sujuvat: lastenhoito kotityöt arjen neuvot ja niksit perinteinen perhetyö

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot