UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS Sastamalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Susanna Vainiola

2 1 JOHDANTO Selvitysalueen sijainti Suunnittelutilanne Maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja Maiseman inventointi ja maastokäynnit HISTORIALLINEN MAISEMATARKASTELU HÄIJÄÄN ALUEELLA Esihistoria ja maankäytön vaikutukset maisemaan Keskiaika ja asutuksen leviäminen ja 1600-luvun elinkeinoelämä maiseman muokkaajana ja 1800-luku ryhmäkylät hajoavat ja asutus hajaantuu luku maatalouden koneistuminen vaikuttaa maalaismaisemaan Viljelysmaiseman tila nykypäivänä ja vertailu menneeseen Rakennetun ympäristön historiaa Mouhijärvellä Muinaisjäännökset MAISEMARAKENNE Maisemamaakuntajako Topografia ja korkeussuhteet Maa- ja kallioperä Kasvillisuus ja eläimistö Vesiolosuhteet Ilmasto-olot MAISEMAKUVA Selvitysalueen maisemakuva Maisemallisesti merkittävät alueet Maisemavauriot ja ongelmat...62

3 4.4 Rakennustapaohjeistusta maisemasuunnittelun näkökulmasta...64 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Rakentamiseen soveltuvat alueet LÄHTEET LIITE 1 Maaperä

4 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalueen sijainti Selvitysalue sijaitsee Häijään taajama-alueella entisen Mouhijärven kunnan alueella, nykyisessä Sastamalan kaupungissa Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Selvitysalueen läpi kulkee länsi-itäsuunnassa Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja etelä-pohjoissuunnassa Sastamalan ja Hämeenkyrön välinen seututie. Tiet risteävät Häijäässä. Selvitysalue on luonteeltaan maalaismaisemaa. Maisematiloja hallitsevat maisemallisesti arvokkaiksi luokitellut peltoalueet. Osayleiskaava-alue näkyy kuvassa 1, jossa maisemallisesti arvokkaat pellot on osoitettu merkinnällä MA. KUVA 1 Uotsola Häijää Salmi osayleiskaava-alue. 1

5 1.2 Suunnittelutilanne Uotsolan ja Häijään taajamien alueet ovat Sastamalan kaupungin asukasmäärältään voimakkaimmin kasvavia alueita. Tämä luo painetta maankäytön tehostamiseen varsinkin Häijään alueella. Tämän alueen ennakoitua suuremmat kasvupaineet luovat tarpeen muuttaa Mouhijärven kunnanvaltuuston vuonna 2002 hyväksymää osayleiskaavaa. Vuoden 2002 osayleiskaavassa keskeiset alueet ovat merkittyinä maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Käytännössä alueelle ei nykyisen kaavan mukaan voisi juuri sijoittaa rakentamista. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Häijäätä kehitetään Sastamalan pohjoisosan kaupan keskuksena. Siksi olisi tärkeää, että saataisiin maa-alueita osoitetuksi täydennysrakentamiselle. Tämä tukisi Sastamalan kaupungin Kasvun Sastamala -tavoitetta. Vuoden 2007 lopussa entisen Mouhijärven kunnan alueella asui 3064 asukasta, josta Häijäällä asui tuolloin 430 asukasta ja Uotsolassa 1121 asukasta. Lopuista 1495 asukasta asuu haja-asutuksena ja 18 asukkaan kohdalta sijoittuminen asutusrakenteessa on tuntematon. (Pirkanmaan liitto 2008a.) Lähitulevaisuudessa Häijää lienee muuttovoittoista seutua. Kuvasta 2 selviää asutusrakenteen sijoittuminen Häijäällä. KUVA 2 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liitekartasta numero 19, josta näkee Häijään asutusrakenteen (Pirkanmaan liitto 2008b, 76). 2

6 Vanhan Uotsola Häijää Salmi -osayleiskaava-alueen laajuus on noin 3300 hehtaaria, josta oikeusvaikutteista kaava-aluetta on ollut 210 hehtaaria Häijään keskusalueella. Vuoteen 2030 mennessä alueelle suunniteltaneen uusi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka kumoaa vanhan. Uusi osayleiskaava-alue on noin hehtaaria laaja. (Sastamalan kaupunki 2009, 4.) Selvitysalueelta löytyy vanhan osayleiskaavan mukaan pientalovaltaista asunto-aluetta (AP), kyläaluetta (AT), kaupallisten palvelujen alue (KM), lähipalvelujen alue (PL), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), työpaikka-alue (TP), matkailupalvelujen alue (RM), maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), muinaismuistoalueita (SM) ja luonnonsuojelualue (SL). Näiden alueiden rajaukset alueella ovat nähtävissä kuvassa 1. KUVA 3 Kuvassa on Tupurlan viljelysmaisema Tupurlanjärven länsipuolella ja Salmin viljelysmaisema järven itäpuolella (merkitty vihreällä). Salmin maisemallisesti arvokkaille peltoalueille ei ole osoitettu rakentamistarvetta, joten pääpaino tässä selvityksessä on valtatie 11:n varrelle jäävän Tupurlan maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja niiden välittömän lähialueen tarkastelussa lähellä Häijään keskustaa (kuva 3). Vastapainona Tupurlan viljelysmaisemalle on tarkastelussa myös Tiisalan viljelysmaisema. Tiisalan viljelysmaisema rajautuu valtatie 11:n varteen Sastamalan Kyröntien länsipuolelle. 3

7 1.3 Maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja Viljelyalueiden historiallisuutta on tutkittu vanhojen karttojen avulla ja etsitty maaperältään (laatu) hyviä peltoalueita. Viljelyalueiden valintaan on vaikuttanut myös niiden sijainti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla tai kulttuuriympäristöissä. Lisäksi valintaan ovat vaikuttaneet viljelyalueiden vaihtelevuus, laaja-alaisuus, luonnon- ja kulttuurimaiseman yhteisvaikutus, maakunnallisten ja seudullisten ominaispiirteiden korostuminen maisemassa. (Pirkanmaan liitto 2006, 25.) Häijää kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen, jonka sijoittumisen voi nähdä kuvasta 4. Maisemakokonaisuus koostuu Mouhijärven kirkkoseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemista. Vuoden 1993 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt -luettelossa mainittiin Salmin kylä ja kulttuurimaisema sekä Valkaman kylä ja Häijään kulttuurimaisema. Rakennusviraston tekemän uuden inventoinnin mukaan näitä osayleiskaava-alueelle rajautuvia maisemia ei enää lueta valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (vuoden 2010 alusta alkaen). KUVA 4 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Arvokkaat maisema-alueet -liitekartasta (kartta nro 7), jossa vihreä alue on maakunnallisesti arvokas maisemaalues. Häijääseen päättyvä vihreä viiva kuvassa merkitsee Kyrönkankaantietä, joka on valtakunnallisesti arvokas historiallinen tielinjaus Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaan. (Pirkanmaan liitto 2008b, 20.) 4

8 Liitteestä 8 (Ote maakuntakaavasta) selviää Häijään aluetta koskevat aluevaraukset. 1.4 Maiseman inventointi ja maastokäynnit Selvityksen teossa on käytetty eri aineistoja, kuvia ja selvityksiä maiseman historian ja luonteen selvittämiseksi. Kartat ja maastokäynnit ovat olleet tärkein maisemaselvityksen pohjamateriaali. Uotsolan itäosan ja Häijään keskustan väliin jäävän osa-alueen (myöh. Tiisala) maisemaa on selvitetty enimmäkseen kesäaikaan (2009), kun taas Häijään keskustan ja Salmin väliin jäävää osa-aluetta on selvitetty talvella (2010). Toisena osittaisena tutkimusmenetelmänä nykymaiseman hahmottamiseksi käytin karttavertailua. Maiseman historiallisia muutoksia pystyy tulkitsemaan vertaamalla vanhojen karttojen tietoja nykyaikaan. Kartta-analyysista tuloksena ovat tämän työn luvussa 2.7 esiintyvät karttapiirrokset. Maastokäyntien tulokset esitellään tässä työssä luvussa 4 Maisemakuva. 5

9 2 HISTORIALLINEN MAISEMATARKASTELU HÄIJÄÄN ALUEELLA 2.1 Esihistoria ja maankäytön vaikutukset maisemaan Satakunta vapautui mannerjäätikön peitosta ekr. ja joutui perääntyvän jään reunan vuoksi 99-prosenttisesti veden peittoon. 1 Jääkautisen merenpinnan asema on nähtävissä muun muassa Karkussa Nohkuan- eli Jyränvuoren rinteillä, jossa jäämeren rantatörmä on ollut 164 metriä meren pinnan yläpuolella. Veden mukana alaville seuduille huuhtoutuneet korkeammilta seuduilta peräisin olevat ainekset muodostivat muinaisten jokilietteiden kanssa hedelmällisiä savitasankoja, joihin asutus Satakunnassa myöhemmin keskittyi. Savitasankojen vastakohtana ovat paljaaksi huuhtoutuneet, harvametsäiset ja asumattomat kalliomäet ekr. oli jo laajoja aloja maata Satakunnassa paljastunut. (Virkkala 1939, ) Kostea ja lämpenevä ilmasto sai kasvillisuuden leviämään. Ensin tulivat heinäkasvit, sitten kanerva- ja ruusutyyppinen kasvillisuus, pajut ja lopulta koivu. Kun ilmasto muuttui kuivemmaksi, alkoi koivu taantua ja metsistä tuli mäntyvaltaisia. (Äetsän kunta, Vammalan kaupunki, Kokemäen kaupunki 2000, 1. osio.) Itämeri patoutui suureksi sisäjärveksi, Ancylusjärveksi ja Ancyluskauden kuluessa Satakunnan nykyiset piirteet alkoivat hiljalleen hahmottua nopean maankohoamisen seurauksena ekr. Ancylusjärvi muuttui vähitellen Litorinamereksi. Tällöin rantaviiva oli nykyistä paljon rikkonaisempi. Esimerkiksi Huittisten tasangolta ulottui kapeneva vuonomainen lahti Rautaveden ja Kuloveden ohi, Siuron ja Hämeenkyrön kautta Kyröskoskelle, lähettäen samalla haarakkeita Mouhijärveäkin kohti ja samalla Saikkalanjokilaaksoon. 2 Litorinakauden alussa kuroutuivat Tyrvään Liekovesi ja Rautavesi itsenäisiksi järviksi ja Kokemäenjoki syntyi. Merenpinta oli metrin korkeudella. (Virkkala 1939, ) 1 Pirkanmaahan Mouhijärvi siirrettiin 1993, tätä ennen se kuului Satakuntaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/). 2 Virkkalan kartasta tulkiten Saikkalanjoenlaakso oli osa merenlahtea (Virkkala 1939, 34). 6

10 Tällöin ilmasto oli kostea ja lämmin, ja alkoi lehtipuiden valtakausi (lepät, jalot lehtipuut). Litorinavaiheen lopulla lehtipuut alkoivat taantua, jonka jälkeen kuusi alkoi yleistyä. (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio.) Satakunnan (tarkoittaen myös Mouhijärveä) ensimmäiset kivikautiset asukkaat saapuivat luultavasti Litorinakauden alussa, vaikka vanhimmat asuinpaikkalöydöt ovat vasta kauden puolivälin paikkeilta (Virkkala 1939, 39). Kivikauden ihmiset elivät harmoniassa luonnon kanssa, joten he eivät jättäneet pysyviä merkkejä maisemaan. Kivikautinen asutus oli ranta-asustusta, joka rannanperääntymisen mukana joutui alinomaa muuttamaan asuinpaikkaansa. Noin vuonna 1000 ekr. tienoilla alkoi vähittäinen ilmaston huononeminen, jonka vaikutuksesta Satakunnan kivikautinen asutus harventui. (Virkkala 1939, ) Mouhijärven alueelta on todennäköisesti löydetty esikeraamisen kauden asuinpaikkoja. Näitä asuinpaikkoja ei nykymaisemassa pysty havaitsemaan, sillä ne sijaitsevat humuskerroksen alla. (Tampereen seutukaavaliitto 1990, IV.) Professori Unto Salo ajoittaa maanviljelyksen alun kiukaiskulttuuriin ekr. Pronssikautisen kulttuurin aikana Satakunnan asutus oli harvempaa kuin kivikaudella, kuten harvalukuiset pronssikautiset esinelöydöt osoittavat (Virkkala 1939, 41). Peltojen kaskeaminen alkoi pronssikaudella (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio). Mouhijärven alueelta tunnettiin vuoteen 1973 mennessä 11 kivikautista asuinpaikkaa, nykyään niitä on jo 29 (Museokeskus Vapriikki 2005). Yhteensä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä on Mouhijärven alueelta löytynyt 34 kappaletta (Pirkanmaan liitto 2005a, 17). Tässä työssä rajatulta selvitysalueelta ei ole löytynyt muinaisjäännöksiä. Rautakauden kulttuuri on vaikuttanut Pirkanmaan kulttuurimaisemakuvaan merkittävästi, koska tällöin alkoi siirtyminen pyyntielinkeinosta maanviljelyynkin (Tampereen seutukaavaliitto 1990, IV). Ensimmäiset viljelykasvit olivat vehnä ja ohra (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio). Rautakaudella syntyi pysyvää viljelyä Lounais-Suomen savikoille (Isotalo 1998, 31). Toistaiseksi Mouhijärven alueelta ei ole löydetty rautakautisia kalmistoja tai asuinpaikkoja (Peltonen, Laakso, Hannu, & Savola 1999, 1.osio). Tämä saattaa osin johtua siitä, että myöhempi asutus on keskittynyt samoille paikoille ja pyyhkinyt rautakautisten rakennusten jäljet pois (Tampereen seutukaavaliitto 1990, IV). Litorinakaudella Kokemäenjoen merkitys maantieteellisenä tekijänä Satakunnan maisemassa oli huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Nyt Kokemäenjoki muodostaa kokonaisuudessaan laajan liikenneväylän, jota pitkin Satakunnan sekä varhaisempi että myös nykyinen asutus on maahan tunkeutunut. Jokivarren laaja-alaiset ja hedelmälliset savitasangot ovat tarjonneet kehittyvälle maataloudelle riittävät perusedellytykset. Maatalous keskittyi suurimpiin asutuskeskuksiin (esim. Huittisiin), jotka olivat kehittyneet otollisten liikenneyhteyksien varrelle. (Virkkala 1939, ) Häijään maisemalliset piirteet ovat muokkautuneet vähitellen vuosituhansien kuluessa. 7

11 2.2 Keskiaika ja asutuksen leviäminen Viljelyä on Mouhijärvellä ollut 1200-luvulta saakka; tältä ajalta löytyy tieto, että 12 kylää (muun muassa Häijää) maksoi ruokalisän rukiina (Piilonen 2007, 95). Jo ennen kristinuskon tuloa olivat olemassa Ala-Satakunta ja Ylä-Satakunta. Ala-Satakunta käsitti Kokemäen alueen ja Ylä-Satakunta Pirkkalan alueen. Vuonna 1331 Ylä-Satakunta ja Ala-Satakunta todistettavasti olivat sulautuneet yhdeksi maakunnaksi, Satakunnaksi luvulla uudisasutus levisi Kokemäeltä Pirkkalaan ja Mouhijärvellekin. (Jokipii 1958, 18.) Samaan aikaan kun asutus levisi Kokemäenjoen laaksosta jokivarsia pitkin, vaihtui eränkäynti pellonviljelyksi (Berg 1958, 43) ja 1600-luvun elinkeinoelämä maiseman muokkaajana Vuonna 1545 Satakunta taas jakaantui osiin ja vuonna 1634 lääninjaossa Satakunnan alueet siirtyivät kuulumaan Turun lääniin (Jokipii 1958, 21). Mouhijärvi sai oman kirkon vuonna 1580 (Vasara 1975, 6). Vuonna 1592 Mouhijärvestä tuli pitäjäseurakunta, kun Mouhijärvi erotettiin Karkun kirkkoherrakunnasta. Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa vuonna (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, 241.) Vuonna 1540 Mouhijärvellä oli tiloja 145 kappaletta, vuonna 1571 niitä oli 133 ja vuonna 1644 enää 117 tilaa (Piilonen 2007, 134). Sarkajako levisi todistettavasti 1600-luvun lopussa Mouhijärvelle, Selkeenkylään, jossa sarkajakoa vastustettiin (Jokipii 1974). 3 Sarkajaon seurauksena syntyi ryhmä-, rivi- ja raittikyliä (Isotalo 1998, 34). Vuonna 1610 Keski-Satakunnan pääviljalaji oli ohra, ja Mouhijärvenkin kylissä ohra oli tuolloin viljellyin viljakasvi. Isonvihan aikaan 1700-luvulla pääviljalaji Mouhijärvellä oli ruis luvun alussa kaskenviljely, vanha maanviljelymuoto, on ollut voimakkaampaa Ylä-Satakunnassa kuin Ala-Satakunnassa. Mouhijärvelläkin raivattiin metsää pelloiksi innokkaasti. Pelto- kaskiviljely, karjanhoito ja kalastus olivat Satakunnan selvät pääelinkeinot luvun lopussa metsätuotteiden erilainen hyväksikäyttö lisääntyi, mikä vaikutti Satakunnan rannikon lähellä sijaitsevien pitäjien elinkeinoelämään. Metsän arvo nousi ja metsien määrä väheni luvulla käsityöläisyys alkoi levitä Mouhijärvelle. (Jokipii 1974.) Ensi kerran Mouhijärvi on mainittu kartalla, joka on valmistunut vuonna Kartan on laatinut maanmittari Hannu Hannunpoika. Karttaan on merkitty Mohuijärven kirkkokin (kuva 5). (Piilonen 2007, ) 3 Sarkajako= kylässä olevat peltokappaleet yhdistettiin, aidattiin kahteen lohkoon ja sarat jaettiin talojen kesken (http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/sarkajako.htm). 8

12 KUVA 5 Ote Hannu Hannunpojan tekemästä kartasta. Karttaan on merkitty Uotsola, Mustianoja, Tiisala, Saikkala, Tupurla, Ryömälä, Salmi, Kairila, Hermala, Valkama, Rienilä, Lampinen, Ryymä, Tuisku ja Iirola. Maanmittari Jonas Streng laati vuonna 1644 Mouhijärven pitäjästä maakirjakarttoja. Kuvan 6 maakirjakartta Mustianojalta on Jonas Strengin laatima. Karttoihin oli merkitty muun muassa pellot, aidat, tontit, tiet, vedet, myllyt ja niityt. Metsiä kaskimaineen ei kartoitettu. Ympäristön, maanviljelyksen tilan ja luonnonolojen kuvauksen lisäksi maakirjakarttoihin merkittiin verotukseen liittyvää tietoa; kartoista pystyi näkemään varallisuuden. Kaikista Mouhijärven pitäjän tiloista ei tällaista maakirjakarttaa tehty. Nimittäin osa Mouhijärven tiloista maksoi veronsa aatelille ja osa kruunulle; vain kruunun verottamat tilukset kartoitettiin. (Papunen 1952, 160.) 9

13 KUVA 6 Otteet vuoden 1644 maakirjakartoista. Vasemmalla Mustianoja ja oikeanpuolimmaisella Ryömälän kylä. Mustianojan kylä: Harmaat alueet ovat peltoja, keskellä sijaitsee yhdeksän talon ryhmä (Jyväskylän yliopiston historian laitos & CSC-Tieteellinen laskenta Oy, 2002). Mustitanojan kartalla muun muassa Pynnärin, Kapalon, Juntun, Nutun, Liuhan, Kypön, Tervon ja Tuorin talot, jotka sijaitsevat vieri vieressä Töllinmäellä. Enää noista taloista on jäljellä Pynnäri. Kuvaan 6 on merkitty Ryömälän ojat keltaisella (suorat, pystyt kappaleet), keskellä kiemurtelee harmaana tie. Harmaat erimuotoiset monikulmiot kartalla ovat peltoja, peltojen vieressä näkyy niittyalue (pisteet). Pelto- ja niittyalueita kiertää aitaus (kuvassa uloin merkintä). Pienet puusymbolit kuvastavat metsää. Kuvasta pystyy näkemään, että maanmittari Jonas Streng on myös arvioinnut peltojen laadun (leer = savi) saviseksi. Pentti Papusen piirroksesta (kuva 7) näkyy, että kruunulle on Mouhijärvellä kartoitettu muun muassa Mustianojan kylä ja Tuiskun kylä. Molemmat on merkitty Papusen piirrokseen isoilla harmailla neliöillä. Papusen piirroksen mukaan suuri osa Mouhijärven kylistä ja tiloista oli rälssimaata. Papusen piirros havainnollistaa sitä, että Häijäässä (kuten koko Mouhijärvellä) on ollut jo vuonna 1640 runsaasti peltoja. Maakirjakartoista ei selviä kaikkien kartoitettujen tilojen rajoja eikä pelto-osuuksien sijaintia. Papusen piirroksesta selviää pelto-alojen 10

14 suhteellinen sijainti ja koko. Mouhijärven maakirjakarttoihin ei ole merkitty ollenkaan peltopinta-aloja. Pentti Papunen on arvioinut vuonna 1640 Mouhijärven kartoitettujen kylien peltojen pinta-alojen olleen yhteensä 308 tynnyrinalaa. 4 Ylä-Sastamalan (sisältää Mouhijärvenkin) kartoittamattoman peltoalan kokonaissummaksi Papunen arvioi 1138,4 tynnyrinalaa. 5 (Papunen 1952, , 167, ) KUVA 7 Pentti Papusen piirros Ylä-Sastamalan peltopinta-alojen suhteellisesta suuruudesta ja sijainnista vuonna 1640 (Papunen 1952, 169). 4 Tynnyriala on 0,494 hehtaaria, joten 308 tynnyrinalaa on nykymittoina noin 152 hehtaaria, ,4 tynnyrinalaa on noin 562 hehtaaria. 11

15 ja 1800-luku ryhmäkylät hajoavat ja asutus hajaantuu Selvitysalueen asutuksen ja maankäytön kehittymistä voidaan tarkastella eri-ikäisistä kartoista luvun loppupuolella laaditusta Kuninkaan kartasta (kuva 8) ilmenee, että Mouhijärveä ei vielä ollut kartoitettu. Kuninkaan kartasta kuitenkin selviää, että Karkusta on haarautunut tie Häijäälle ja Salmin suuntaan. Kuvassa 8 näkyy Saikkalanjoki kuvan yläreunassa, kartalla nähtävissä myös Salminkylä, Ryömälänvuori ja Tupurlanjärvi. KUVA 8 Osa Mouhijärven pitäjästä näkyy Ruotsin armeijan vuosina laatimasta Kuninkaan kartastossa (Alanen & Kepsu 1989, 295). Osan Häijäällä kulkeneista teistä voi hahmottaa tältä kartalta luvulla Mouhijärvellä käytettiin peltomaiksi ainoastaan etelänpuolisia rinnemaita. Notkot eivät kelvanneet viljelyyn eikä peltoja ojitettu (Puumala 1936, 61). Peltokuviot olivat 1700-luvulla maaston epätasaisuuden vuoksi usein pieniä ja soveltuivat erityisen huonosti sarkajakoon. Suurin osa Mouhijärven pelloista oli jo isonjaon aikaan yksityisinä ulkopalstoina, joita talolliset olivat raivanneet yhteismetsään ja joihin sarkajako ei ollut ulottunut. (Piilonen 2007, 228.) Vainiopakko määräsi, miten peltotyöt oli tehtävä ja esti uusien viljelymenetelmien käyttöönoton. Isojako eli lohkominen 1700-luvun lopulla järkevöitti maanomistusta, yhtenäisti peltolohkoja, lisäsi viljelysmaata ja hajotti ryhmäkylät. Maisemassa tapahtui muutos kun maanomistajat siirsivät talonsa tiluksiensa keskelle ja torppien perustaminen muillekin kuin aatelisten maille sallittiin. Tässä oli nykypäi- 12

16 vän haja-asutuksen alku. (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio.) Karkun tiloilla (Harsu, Tillo, Seikku) on ollut Isonjaon aikaan niittyjä Tupurlanjärven rannoilla saakka Rienilän kylässä (Saikkala 1939, 142). Maanmittari Widenius mainitsee 1700-luvulla kirjoittamassaan pitäjänkuvauksessa Mouhijärven elinkeinoksi ainoastaan maanviljelyksen. Widenius kuvailee, että pellot ovat järvien ja jokien rantamilla, maanpinnan muoto on enimmäkseen sileää ja tasaista, muutamin paikoin kumpuilevaa ja vettä kohti viettävää. Tästä johtuen vilja kärsii harvoin yöhalloista (Widenius 1948, 31). Vuonna 1749 Mouhijärvellä oli asukasta ( Piilonen 2007, 306). KUVA 9 Ote pitäjänkartasta vuodelta 1847 (Kansallisarkiston digitaaliarkisto 1847). Pitäjänkartat laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot. Täydennysmittauksissa kiinnitettiin huomio asumuksiin, viljelyksiin, metsämaihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkuyhteyksiin, mutta topografisia tietoja ei vielä esitetty. (Kansallisarkiston digitaaliarkisto 1847.) Pitäjänkartasta vuodelta 1847 (kuva 9) näkee vanhan kylän rakenteen; talojen, teiden, metsien ja vainioiden sijoittumisen Häijään ja Uotsolan välillä. Kylien ja talojen nimet on kirjattu karttaan ja merkitty punaisella. Pellot on merkitty keltaisella, niityt vihreällä, ja suot ruskealla. Kartan tyhjät, epämääräisesti vaihtelevan vaalean väriset kohdat ovat maanmittarin mielestä olleet käyttökelvotonta metsäluontoa. (Roiko-Jokela & Hämäläinen 2005.) 13

17 Vuonna 1858 uusi kirkko rakennettiin Uotsolan viereen Mustianojalle (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, 241.). Mouhijärven kunta itsenäistyi vuonna Mouhijärvellä asutus keskittyi aluksi kahtaalle, toisaalta Tupurlajärven ympäristöön Salmin ja Häijään kyliin, ja toisaalta Kirkkojärven seudulle, jonne myös ensimmäiset kirkot rakennettiin. (Peltonen ym. 1999, 1.osio.) 1800-luvun alussa Mouhijärvellä oli 157 taloa. 6 Tuohon aikaan viljely oli vielä alkeellista ja sadot jäivät huonoiksi luvun jälkipuoliskolla alkoi kylvöön perustuva heinänviljely. Heinäsadot suurenivat, talvirehun määrä kasvoi ja tämä mahdollisti karjan määrän lisäämisen. (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio.) Kuvassa 10 nähtävissä Mustianojan asutusta 1860 luvulla. KUVA 10 Mustianojaa 1860 luvulla, kylän talot ovat edelleen samoilla paikoilla kuin 1600-luvun alussa (Haapanen 2006, 19). Kartta maanmittauslaitoksen arkistosta. 6 Lähdeteoksen sivun 95 taulukosta havaittu tieto. (Alho, K. O Ison vihan vaurioitten korjaamisesta Satakunnassa 1720-luvulla. Teoksessa Satakuntasarja, Kotiseutututkimuksia X. Satakuntalainen osakunta. Vammala: Tyrvään Kirjapaino Oy, ) 14

18 KUVA 11 Mouhijärven vanhalla postitiellä oleva Salmin silta 1893(Piilonen 1997, 74). Vuonna 1883 perustettiin Saikkalan pieneen koskeen, Hiikonvirtaan mylly ja sen yhteyteen sirkkelisaha. Heti perään Mouhijärvelle perustettiin muuallekin tällaisia pieniä kotitarvesahoja. (Piilonen 1997, 135.) Kuvassa 11 Otamusjoki ja sen ylittävä Salminsilta 1800-luvun lopulla luku maatalouden koneistuminen vaikuttaa maalaismaisemaan Puutavaran kauppa 1800-luvun lopulla teki maatalouden koneistumisen mahdolliseksi. Talonisännät saivat tukinmyynnistä ja metsätöistä hyvin rahaa ja pystyivät ostamaan maatalouskoneita. Tästä seurauksena oli rakennuskannan muutos; maisemaan ilmestyivät konehallit ja viljakuivaamot, jotka muokkasivat maalaismaisemaa. Omavaraisuus maataloustuotannossa saavutettiin 1950-luvulla ja syntyi ylituotantoa. (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio.) Monet isännät möivät metsänsä niin tarkkaan Porin sahoille, että Mouhijärvelläkin maisemat muuttuivat ratkaisevasti metsien kadotessa (Piilonen 1997, 127). Mouhijärven keskustaajamaksi nousi 1900-luvulla hiljalleen Uotsola teolli- 15

19 suuden keskittyessä Uotsolaan (Peltonen ym. 1999, 3.osio) luvun alussa Mouhijärvelle saatiin uusi energianlähde, sähkö (Piilonen 1997, 148). KUVA 12 Ote venäläisestä topografikartasta, karttakuvaa on hieman muokattu (Kansallisarkiston digitaaliarkisto 1910). 16

20 Venäläisestä topografikartasta (ote kuvassa 12) pystyy päättelemään jotain Häijään maankäytöstä. Vuoden 1910 kartassa metsät näkyvät pieninä ympyröinä, vesistöt on merkitty sinisellä värillä. (Kansallisarkiston digitaaliarkisto 1910.) Topografikartassa pellot on merkitty valkoisella, avosuot kartan lounaisnurkassa sinisellä vaakaviivoituksella. Rakennukset ja tiet on merkitty punaisella. Vihreät alueet kartassa kuvastavat pensoittuneita niittyjä ja vaaleat, harmaanvihertävät alueet kartan itälaidassa (Saikkalan ja Rienilän tilojen läheisyydessä) lienevät pensoittuneita laitumia. Kartan metsät on merkitty sekametsiksi oranssilla värillä. (Lahden Taimi 2009.) Vuoden 1910 kartassa näkyy myös Tuiskun kylästä Mustianojalle johtanut vanha tie. Kylien sijainnit näkyvät kartasta, asutus on keskittynyt Uotsolaan ja Häijääseen. Venäläisestä topografikartasta näkee myös aukean peltoalueen määrän. Peltojen pinta-ala on jokseenkin pysynyt samana tähän päivään asti. Kartasta pystyy näkemään myös, että vuonna 1910 Saikkalanjoki on ollut paikoitellen leveämpi kuin mitä se on nykyään. Kohdassa, jossa joki muodostaa Tiisalanlampea isomman lampimaisen leventymän, on nykyään niittyä joen vedenpinnan laskettua ajan saatossa. (Kuva 12.) KUVA 13 Näkymä Häijään Kuusikosta vuodelta Taustalla näkyvät Tupurlanjärvi ja Ryömälänvuori. (Vasara 1975.) Häijään koulu luvun taitteessa (Penttilä 1980, 6) Mielenkiinto karjatalouteen lisääntyi Mouhijärvellä 1910-luvulla. Sotien jälkeen Mouhijärvellä perustettiin lehmille yhteislaitumia, kun oman tilan peltoala ei riittänyt viljelyn lisäksi laiduntamiseen. Yhteislaiduntoiminta lakkautettiin 1960-luvulla. (Penttilä 1989.) Mouhijärvellä voi aistia maanviljelyksen olleen pitäjän pääelinkeino. Satakuntakirjassa vuodelta 1958 mainitaan maisemien olevan suurelta osaltaan samanlaiset kuin mitä ne olivat Wideniuksen 1700-luvun pitäjänkuvauksessa. Entisen Mouhijärven kunnan alueelta löytyi vuoden 1955 kuvauksen mukaan laajoja reheviä metsiä, vesistöjen rantamille levittäytyviä kivettömiä viljelymaita, lukuisia pieniä järviä ja kum- 17

21 puilevaa maastoa (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, 239). Kuvasta 13 näkee miltä Häijään maisemat ovat näyttäneet 1900-luvun alkupuolella. Kuvista 13, 14 ja 15 nähtävissä Häijään ja Salmin vanhaa rakennuskantaa ja maisemia. KUVA 14 Häijään kauppa kuvattuna Yli-Sarkilta 1920-luvulla (Penttilä 1982, 9) vasen kuva. Mouhijärven Salmi (Saikkala 1939, 136). Näkymät Otamusjoen laaksossa ovat tänäkin päivänä samankaltaiset (oik.kuva). KUVA 15 Häijään risteys 1930-luvulla. ja Salminkylää n luvulla (Penttilä 1989, 192). 18

22 Tampereen Porin valtatien (valtatie 11) rakentaminen käynnistyi 1950-luvun lopussa ja valmistui Salmi Nokia välille vuonna Samalla valmistui suora maantie Häijään ja Hämeenkyrön välille. Mouhijärven liikenneyhteydet parantuivat merkittävästi. (Penttilä 1989.) Kuvasta 14, 15 ja 16 ilmenee Häijään teiden laatu ja sijoittuminen maisemassa. KUVA 16 Saikkalan uusi ja vanha silta (Penttilä 1989,112 vasemmassa kuvassa). Oik. kuva: Tampereen-Porin maantie kiemurtelee kohti Uotsolaa. Kunnantalo nähtävissä mäen juurella. Kuva on otettu vuonna (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, 238.) Vuonna 1955 Mouhijärvellä oli viljeltyä maata noin hehtaaria ja metsämaata noin hehtaaria. Mouhijärven pinta-ala oli noin 260 neliökilometriä. (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, 239.) 19

23 KUVA 17 Mouhijärveläistä viljelysmaisemaa vuonna Kuvassa virtaa Saikkalanjoki. (Satakunnan maakuntaliiton hallitus 1958, s.238.) 1960-luvulla Suomessa alkoi peltojen paketointi eli viljelyn lopettaminen. Tästä seurasi maaseudun tyhjeneminen, kun maatilat lakkautettiin. Tuotannosta poistetuista pelloista, karjan teurastamisesta ja metsän istuttamisesta heikosti tuottavalle peltomaalle maksettiin korvauksia (Maanmittauslaitos 2008). Tämä aiheutti isoja muutoksia suomalaiseen maalaismaisemaan. Kuvassa 16 maisema Saikkalanjoelta, ajalta jolloin viljeleminen vielä kannatti luvun taitteesta eteenpäin maatalouden merkitys alkoi vähentyä Mouhijärvellä; tähän saakka maatalous oli ollut elämisen perusta Mouhijärvellä (Penttilä 1989). Muutos ei vielä näy maisemassa (kuva 19) luvulla säädetty pakkokesannointi sinetöi kehityksen, jonka ansiosta avoimet peltomaisemat ovat vaarassa muuttua sulkeutuneemmaksi ja alueen maisema menettää sille ominaiset piirteensä (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio). KUVA 18 Mouhijärven viljelysmaisemaa 1980-luvulla (Leinonen, Kahelin & Oja 1987, 32). 20

24 2.6 Viljelysmaiseman tila nykypäivänä ja vertailu menneeseen Suomalainen maisema muuttuu samassa tahdissa suomalaisen elämäntavan muutosten kanssa. Suomessa on ympäristöministeriön mukaan jäljellä maaseudun perinnemaisemaa enää hehtaaria, kun sitä sata vuotta sitten oli satoja tuhansia hehtaareja. (Isotalo 1998, 11, ) Maaseutukulttuurin aliarvostaminen on johtanut siihen, että komeiden, vanhojen ja rapistuvien päärakennuksien viereen rakennetaan aivan erityylisiä omakotitaloja (Isotalo 1998, 37). Vanhan ja uuden rakennuskannan yhteentörmäyksiä näkee siellä täällä Suomessa. Vanhan ja uuden riidellessä maiseman kuva kärsii ja yleisvaikutelma on hajanainen, kenties levotonkin. Vanhoja rakennuksia tulisi suojella ja korjata, eikä antaa niiden rappeutua maisemassa. Pelto-ojat ovat vähitellen kadonneet maisemasta salaojituksen yleistyttyä. Tämä on kasvattanut peltokuvioiden kokoa ja maiseman pienipiirteisyys on vähentynyt. Niityt ovat kadonneet maisemasta lähes tyystin. Maatalouden kehittyminen on vaikuttanut voimakkaasti maaseudun rakennettuun ympäristöön (muun muassa ryhmäkylien hajoamiseen). Kun tilakoot kasvavat ja maatilojen määrä vähenee, muuttaa sekin maisemaa ja rakennettua ympäristöä. (Äetsän kunta ym. 2000, 1. osio.) Nykyään maaseutu nähdään hyvänä asuinympäristönä ja maaseutuyritysten toimintaympäristönä. Suuntaus näyttää olevan se, että lapsiperheet muuttavat kaupunkikeskuksista ja lähiöistä maalle lähelle luontoa, avarampiin maisemiin. Nykyihmiset eivät kuitenkaan muuta liian kauaksi keskuksista, jotta palvelut ovat tavoitettavissa. Yhteiskunnan muutokset, kuten esimerkiksi elinkeinorakenteen muutos, vaikuttavat lopulta maisemaankin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet koko maassa viimeisten vuosikymmenien aikana (Peltonen & Widbom 1997). Sastamalassakin (Vammala-Mouhijärvi) suuntaus on ollut tämä. Vuonna 1987 alkutuotannossa työskenteli noin 14 prosenttia työvoimasta, mutta vuonna 1995 enää noin 9,5 prosenttia aikana (Peltonen & Widbom 1997). Häijään taajaman maa-alueista suuri osa on viljelysmaisemaa. Suurimmat metsäalueet sijaitsevat asutusrakenteen ja peltojen takana taajaman laidoilla. Saikkalanjokilaakson viljelysmaiseman keskellä sijaitsee jokunen maatilarakennus. Suurimmaksi osaksi (taajama-)asutus on keskittynyt Häijään keskustaan. Maisema on käynyt läpi pitkän ajan kuluessa ihmisen aikaansaamia muutoksia. Häijään maanviljelyllä on pitkät perinteet. Elinkeino on siirtynyt sukupolvesta toiseen kautta historian. 21

UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS. Sastamalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu 12.2.2010 Susanna Vainiola

UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS. Sastamalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu 12.2.2010 Susanna Vainiola UOTSOLA (ITÄOSA) HÄIJÄÄ SALMIN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS Sastamalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu 12.2.2010 Susanna Vainiola 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvitysalueen sijainti... 1 1.2 Suunnittelutilanne...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä

Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä Tässä harjoitustyössä on inventoitu Harvialan kartanon

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Siilinjärven kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Kustantaja: Kauhavan kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki 1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten inventointi. 2010 V. 2009 inventoinnin täydennys- ja jatkotyö Timo Jussila Tapani Rostedt

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht. P 876:2:0 0 1 km 3:59 2:61 7:60 878:5:0 13:5 10:169 7:80 9:106 1:52 1:19 50:0 7:166 7:167 7:165 7:169 10:170 7:174 10:171 7:168 7:170 10:172 7:171 10:175 10:173 10:176 7:175 10:178 10:177 10:174 46:0 10:155

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot