KIRKKOLAHTI, 3. kaupunginosa (kohde 69) , päivitetty , , , , ,

Transkriptio

1 KIRKKOLAHTI, 3. kaupunginosa (kohde 69) , päivitetty , , , , , Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Lähtökohdat ja tavoitteet Kirkkolahden (kaavan työnimi) nykyisen syväsatama ja sen viereinen teollisuus- ja liikealue on tarkoitus kaavoittaa korkeatasoiseksi asuinkerrostaloalueeksi. Syväsatama ja sitä ympäröivät varastoalueet on katsottu toiminnoiksi, jotka eivät enää kuulu ydinkeskustaan. Lisäksi kaavoitetaan asuinkerrostaloalueeseen liittyvät puisto-, katu- ja venevalkama-alueet sekä teknisen huollon tarvitsemat tilat. Kaavamuutosaluetta on pienennetty aiemmasta Citymarketin ja Kauppalinnan ympäristöt sisältäneestä kaava-alueesta käsittämään pelkästään syväsataman ja sen viereisten liiketontin ns. Norpanranta. Suunnitelmat Citymarketin, K-Raudan ja Kauppalinnan tulevaisuudesta eivät maanomistajilla ole vielä selkeytyneet, joten nämä alueet eivät ole kaavatyössä mukana. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 4,3 ha. Alueen asemakaavan valmistelutyö on käynnistynyt vuonna Tällöin määriteltiin kaavatyön lähtökohdiksi ja tavoitteiksi (tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi 157) mm. seuraavaa: Korkeatasoisuus, omaleimaisuus ja tiiveys sekä tehokkuus yleiskaavan mukaisesti 1,0 1,2, jossa virkistyskäyttöön tarvittavat tilat otetaan huomioon. Rantaviiva rakennetaan keskustan edellyttämällä tavalla ja alue liittyy osaksi ydinkeskustaa. Rakennuksissa otetaan huomioon Savonlinnan asuntojen maksimihintataso laadukkaalla, mutta normaalilla rakentamisella sekä rajallinen vuotuinen asuntojen kysyntä maltillisina talokokoina. Järvinäköalat kaikista asunnoista tuovat laatua asunnoille Paikoitus tulee suunnitella maantasoon 1autopaikka /asunto Edulliset katu- ja kunnallistekniset ratkaisut 1/12

2 Ympäristön haittatekijöiden selvittäminen Alueelle tulee laatia rakentamisohjeet talosuunnittelijoita varten Kaavoitusprosessin kuluessa on selvitettävä syväsataman ja muiden satamatoimintojen tulevaisuus, jotka on otettava huomioon asemakaavan kustannusselvityksessä Vaihtoehtotarkastelut Vuosien aikana laaditut kaavaluonnosvaihtoehdot on esitetty OASn lopussa. Tekninen lautakunta teki päätöksen, että VEA vuodelta 2012 hyväksytään suunnittelun jatkamisen pohjaksi sillä ohjeistuksella, että puistoaluetta vaihtoehdossa lisätään. Päätökset Kaavamuutosalue kuuluu vuosien kaavoitusohjelmiin. Alue on satama-, puisto- ja katualueita lukuun ottamatta yksityisessä maanomistuksessa, joka tarkoittaa neuvotteluja maanomistajien kanssa sekä maankäyttösopimusten laatimista alueen toteuttamisesta. Sopimukset tulee allekirjoittaa viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Ote maakuntakaavasta Uutta Syväsatamaa rakennetaan parhaillaan UMP-Kymmenen tehtaiden viereen Vuohisaareen. Syväsatama valmistuu vuonna Kaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja Kirkkolahti venesatamaaluetta (lsv 248). Kaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Ydinkeskustan osayleiskaavassa (oikeusvaikutteinen 1997) kaavamuutosalue on pääosin asuinrakennusten (AK) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KL). Käyttötarkoitus kerrostaloalueena (AK) on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan rajaukset eivät vastaa asemakaavamuutoksen rajoja, sillä niissä Kirkkolahtea on merkittävästi täytetty ja alueella on yleiskaavassa esitetty enemmän rakennusoikeutta. Ote yleiskaavasta (1997) Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä satama-aluetta, katuja ja puistoa. 2/13

3 Kaupungin viranomaiset: ympäristö- ja rakennusvalvonta, Savonlinnan vesi, maankäyttö, satamalaitos, kunnallistekniset palvelut Valtion viranomaiset: Etelä-Savon ELY ja Etelä-Savon maakuntaliitto, palo- ja pelastusviranomainen Yhdyskuntatekniikka: Suur-Savon Sähkö Oy, BLC Oy, Järvi-Suomen Energia Oy ja TeliaSonera Oyj Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa alue on syväsatamaa ja teollisuusaluetta, katuja sekä puistoa Selvitykset Kaava-alueella ei ole paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, jotka vaatisivat erityistä huomiota. Pilaantuneet maat on selvitetty vuosina 2010 ja 2012 sekä alueesta on laadittu alustava rakennettavuusselvitys. Pilaantuneiden maiden esiintymät ovat pienialaisia ja pitoisuuksiltaan vähäisiä. Alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä 2008, josta alueelta ei löydetty merkittäviä luontoarvoja tai lajeja. Kaavamuutosalueesta suuri osa on täyttömaalla. Alueella ei ole kulttuuriperintöarvoja tai kohteita tai muinaisjäännöksiä, joita tulisi selvittää. Järvialueen täytöt tulevat olemaan erittäin vähäiset, lähinnä rantaviivan vähäisiä siirtoja ja maanpinnan tason nostamista, joilla ei ole oleellista merkitystä Pihlajaveden Natura-alueeseen ja saimaannorppaan, jotta Natura-arvioinnin tarveharkinta tulisi tehdä. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat, naapurit ja kaupungin asukkaat Arvioitavat vaikutukset Asemakaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin, maastokäynteihin sekä luonto- ja pilaantuneiden maiden inventointeihin ja rakennettavuusselvitykseen. Näiden lisäksi selvitetään kaavoitusratkaisun vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen.. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaava on tullut ensimmäisen kerran vireille kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Vuonna 2006 käytiin läpi suunnittelutyön lähtökohtia ja tavoitteita teknisessä lautakunnassa sekä pidettiin osallisten kokous sekä laadittiin 3/13

4 ensimmäinen kaavaluonnosvaihtoehto. Kaupunginhallitus on tehnyt Kirkkolahdesta kaavoituspäätöksen myös ja kohde on ollut vuosittain hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa Ilmoitus kaavatyön käynnistymisestä on ollut kunnallisella ilmoitustaululla sekä Itä-Savo lehdessä. OAS oli teknisessä lautakunnassa ja sitä on päivitetty työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungintalolla (Olavinkatu 27 kaupunkisuunnittelu 3 krs) ja internet-sivuilla OASia päivitetään kaavatyön aikana. Kaavaluonnos: Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat teknisessä lautakunnassa , jonka jälkeen ne laitettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuus valtuustosalissa. Nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta tiedotettiin Itä-Savo -lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaluonnosvaihtoehtoihin oli mahdollisuus tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululla ja internetissä Nähtävillä oloaikana kaavaluonnosvaihtoehdoista oli mahdollisuus antaa palautetta joko suullisesti, kirjeellä tai sähköpostilla. Kaavavaihtoehdoista saatujen mielipiteiden ja palautteiden perusteella tekninen lautakunta valitsi suunnitteluun valittavan vaihtoehdon VEA vuodelta 2012, sillä ohjeistuksella, että puistoaluetta lisätään. Valittu kaavavaihtoehto VEA tarkistettiin kaavaluonnokseksi, jonka oli nähtäville Nähtävillä olosta kuulutettiin Itä- Savo -lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Aineistoon oli mahdollisuus tutustua ilmoitustaulun lisäksi myös internetissä. Kaavaehdotus: Kaavaluonnoksen tarkistamisen jälkeen kaavaehdotus laitettiin nähtäville teknisen lautakunnan kautta väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotettiin kaupungin ilmoitustaululla ja Itä-Savo-lehdessä. Kaavaehdotukseen oli mahdollisuus tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululle ja internet-sivuilla. Lausunto kaavaehdotuksesta pyydettiin Etelä- Savon ELY-keskukselta, joka ilmoitti, ettei jätä lausuntoa Kirkkolahdesta. Muistutuksia jätettiin yhteensä viisi. Kaavaehdotukseen tehtiin kevään nähtävillä olon jälkeen tarkistuksia, jonka vuoksi kaavaehdotus laitettiin uudelleen nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta kuulutettiin Savonmaa lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Muistutuksia jätettiin yhteensä kaksi. Myöhemmin kaavaehdotuksesta jätettiin pois K-Raudan alue, joka alue kaavoitetaan myöhemmin. Kaavaehdotukseen tehtiin tämän johdosta muutoksia, jonka vuoksi se laitetaan uudelleen nähtäville. Muistutukset on jätettävä kirjallisena osoitteeseen Savonlinnan kaupunki, Tekninen toimiala/ hallintopalvelut, Olavinkatu 27, Savonlinna tekninen.toimiala@savonlinna.fi ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Myös aiemmat ehdotuksesta jätetyt muistutukset otetaan huomioon. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Asemakaava: Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaava menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Valtuuston hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös ELY-keskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Kuopion hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan laatijan yhteystiedot Päivi Behm asemakaava arkkitehti puh paivi.behm@savolinna.fi 4/13

5 Ilmakuva Kirkkolahden kaavamuutosalueesta. Oikealla syväsataman laituri ja venerantaa, jotka tällä hetkellä estävät liikkumisen alueella ja rannan virkistyskäytön. Taustalla oleva Citymarketin alue ei kuulu kaavamuutosalueeseen, koska kaavatavoitteet alueen osalta eivät ole vielä selvillä eikä alue ole kaupungin omistuksessa. Ilmakuva Kirkkolahdesta. Etualalla oleva siilo ja Citymarket eivät kuulu kaavamuutosalueeseen 5/13

6 Kaavaluonnosvaihtoehdot vuosilta Raunio Vuonna 2006 alueelle laadittiin idealuonnos, jossa esitettiin 6,5 kerroksisia tornitaloja. Luonnoksen on laatinut silloinen asemakaava-arkkitehti Juhani Raunio. Tavoitteena on, että alue on tiivis tehokkuudella e=1,0 1,2. Kaikista asunnoista on järvinäköalat. Kerrostalot ovat kooltaan noin 1700 k-m2, yhden portaan tornitaloja, jolloin ne eivät ole liian suuria kerralla rakennettavana, ovat toteutettavissa kustannustehokkaaksi ja saadaan myytyä Savonlinnassa. Arkkitehtuurin on tarkoitus olla modernia. Rantaviiva tehdään keskustamaisena ja veneilyä palvelevaksi. Vaihtoehtoa arvosteltiin pysäköinnin korostumisesta ja pysäköintikadusta, joka halkaisee asuinalueen ja sen oleskelupihat ja yleiset viheralueet keskeltä. Lisäksi rannan tornitalojen sijoittelua haluttiin väljemmäksi ja ilmeeltään vaihtelevammaksi. Jätevedenpumppaamoa haluttiin kauemmas asutuksesta, koska se oli jätetty nykyiselle paikalleen syväsatamaan. Lisäksi ehdotettuja ravintolatoimintoja rannassa ei pidetty realistisina. Rakentajat pitivät vaihtoehtoa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisena esitetyin muutoksin. Vaihtoehdossa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka/70 k-m2. Raunion luonnos vuodelta 2006, tornitalot, 6 ½ kerrosta 6/13

7 Wörman Kaupungin strategiaan kirjattiin myöhemmin linjaus s- Vanhanaikaisesta tyylistä tilattiin ruotsalaiselta arkkitehdilta Erika Wörmanilta vuonna 2008 vaihtoehtoluonnos. Wörmanin luonnoksessa pidettiin hyvänä pikkukaupunkiin sopivaa mittakaavaa, 2-3,5 kerroksisia taloja, kerroskorkeuksien vaihtelua ja matalia taloja rannassa sekä pihojen puistomaisuutta. Arvostelua tuli siitä, että kaikista asunnoista ei pientalojen rajaamassa umpikorttelissa ole järvinäköalaa. Alueen rakentamisen kustannukset arvioitiin Raunion vaihtoehtoa kalliimmiksi mm. arkkitehtuurin vaihtelevuuden, runsaiden yksityiskohtien ja ehdotettujen kapeiden, mutta pitkien lamellitalorunkojen osalta, puolikkaiden ullakkokerrosten osalta sekä julkisten ulkoalueiden kustannusten osalta. Arvostelua vaihtoehto sai myös siitä, että rakennuksiin ei ollut ajateltu lasitettuja parvekkeita, vaan avoparvekkeet. Lisäksi arvosteltiin sitä, että alueella on kolme rinnakkaista ajoreittiä, joista yksi oleskelualueella rannassa ja pysäköintiä on vähemmän kuin Rauniolla. Wörmanin luonnoksessa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka / 80 k-m2. Koko Kirkkolahden alueen mukaan lukien Citymarketin ja Kauppalinnan ympäristö kaavoittamisesta järjestettiin teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteinen iltakoulu, jossa keskusteltiin idealuonnoksista. Rakentajat pitivät Raunion ehdotusta teknisesti ja taloudellisesti sekä järvimaisemien vuoksi parempana. Esittelyaineiston perusteella ensisijaiseksi asemakaavan yhteydessä tutkittavaksi vaihtoehdoksi valittiin kuitenkin ns. Wörmanin idean puutarhakaupunkimaisesta asuinympäristöstä. Puutarhakaupunkimaisen ympäristön koettiin soveltuvan paremmin nykyiseen Heikinpohjaan kuin tornitalojen ja olevan kaupunkikuvallisesti vaihtelevampi. Wörmanin luonnos vuodelta 2008, puutarhakaupunki, 2-3 ½ kerrosta 7/13

8 Behm Vuoden 2010 keväällä Päivi Behm laati vaihtoehtoluonnoksen Heikinpohjan tyylisestä asuinalueesta. R n- pohjan 50-luvun tyylisiä vaaleita rapattuja taloja. Kerroskorkeudet ovat maltilliset 4-5.kerrosta sekä rannassa matalampia tiilitaloja. Korkeammat 5. kerroksiset talot ovat Kipparinkadun ja Automiehenkadun kulmauksessa. Kerrostalot ovat ns. yhden porrashuoneen ja hissin kapeita lamellitaloja. Rannan talot ovat matalia luhtitaloja. Suunnittelussa haluttiin 1. kerroksen asuntoja maantasoon, jolloin niihin voidaan halutessa tehdä rivitalotyyppiset pihat. Kadun puolelle jää 1. kerroksessa varasto- ja yhteiskäyttötiloja. Järvinäkymiä avautuu mahdollisimman paljon ja parhaaseen ilmansuuntaan. Sijoittelu mahdollistaa suuret maisemaikkunat ja lasitetut oleskeluparvekkeet sekä selkeät asuntopohjat. Automiehenkadun nykyisistä kerrostaloista säilyvät osittaiset järvinäkymät uusien kerrostalojen välistä, pysäköintikadun kohdalta ja 2. kerroksisten talojen yli. Näkymä Heikinpohjanmäeltä puistoalueen yli järvelle säilyy. Tavoitteena on, että alue on asuttavissa ja viihtyisä, kun se rakennetaan vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Sisäpihat rakentuvat ensin ja talot ympärille. Rantavyöhyke on rakennettua oleskelualuetta kävely- ja venelaitureineen. Pysäköinti on hajautettuna talojen välissä ja pysäköintikadulla kerrostaloalueen välissä ja laidoilla. Puolet paikoista on autokatoksissa. Pysäköinti on osittain pihalla Norpanrannan tontilla, jossa maastoerojen vuoksi osa pysäköinnistä sijoitetaan Automiehenkadun ja Norppapuiston kulmassa olevan talon 1. kerrokseen. Nykyisiä katuja sekä syväsataman laituria on hyödynnetty ja kunnallistekniikka on helposti rakennettavissa alueelle. Vaihtoehtoa arvosteltiin rakennusten sijoittelun ja ehdotetun arkkitehtuurin tavanomaisuudesta Heikinpohjan Kaavaluonnoksesta käytiin maanomistajien kanssa neuvottelut, joiden pohjalta oli valmiudet kaavatyön jatkamiseen. Vaihtoehdossa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2. Behmin luonnos vuodelta 2010, Heikinpohjan tyylinen, 2 5 kerrosta 8/13

9 Arkkitehtikilpailu Keskustelua syntyi myöhemmin siitä, että Raunion, Wörmanin ja Behmin vaihtoehdoissa on pysäköintiä pihoilla, kadun varressa ja rakennusten välissä tavanomaisen kerrostaloalueen tapaan, joten voitaisiinko alue rakentaa keskitetyllä pysäköinnillä, jolloin piha-alueet olisivat pelkästään oleskeluun. Lisäksi haluttiin vielä tutkia modernia ja näyttävämpää arkkitehtuuria. Kesällä kaavoituspalvelut järjestivät kaupungin vuosisopimuskaavoittajille (4 eri toimistoa) arkkitehtikilpailun uusien ideoiden löytämiseksi. Arkkitehtikilpailun voittanut Kide todettiin arkkitehtuuriltaan onnistuneeksi ja erittäin näyttäväksi. Toiseksi kilpailussa tullutta Heikinpohjan tyylistä modernia ehdotusta Kirkkolahden kippari pidettiin myös hyvänä arkkitehtuuriltaan. Voittaneessa Kiteessä on rakennusoikeutta noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 77 k-m2. Arvostelua Kide sai erityisesti siitä, että suunnitelma ei ole realistinen kustannuksiltaan ja osittain myös käytännön toteutuksessa on ongelmia. Kide perustui koko alueen kattamiseen pysäköintikannella, jonka alle autot sijoitettaisiin piiloon, mikä todettiin kaupunkikuvan kannalta hyväksi, mutta kalliiksi ratkaisuksi, varsinkin kun aiemmissa kolmessa ehdotuksessa asia on ratkaistu pintapysäköintinä. Ehdotuksessa syväsataman rantaa on täytetty runsaasti järvelle päin ja maisemoitu pysäköintikansi maatäytöillä, joka ei ole realistista massataloudeltaan ja ranta on erittäin syvä täytöille. Kannen, ehdotettujen viherkattojen, täyttöjen ja rannan tukimuurien/portaiden kustannukset todettiin korkeiksi rakentamisen määrään nähden. Asunnoille ei löydy ostajia, jos hintataso nousee liian korkeaksi Savonlinnan hintatasoon nähden. Lisäksi toteutuksen kannalta Kiteessä rakennusten vinot seinät ja vinot asuntopohjat ovat hankalia käytännössä. Osassa asuntoja puuttuu järvinäköala tai näkymät ovat vastakkaisiin asuntoihin. Osa taloista on kooltaan liian pieniä hissillisiksi kerrostaloiksi (III-kerroksiset talot) noin 600 k-m2. Suositeltava vähimmäiskoko on noin 1500 k-m2 hissillisessä kerrostalossa. Osa asunnoista on kooltaan liian suuria k-m2, kun kerrostaloasuntojen keskikoko on Savonlinnassa noin k-m2. Lisäksi paloautoja ja lumen aurausta sekä muuta huoltoa (ajo pysäköintikannen päälle), ei ollut otettu huomioon. Kulkuyhteys rannan 2- kerroksisille taloille on etelästä portaita pitkin, joten huoltoajo tai pelastustie on ainoastaan pohjoisesta Kipparinkadulta. Arkkitehtuuriltaan ehdotus on erikoisratkaisuja vaativa ja siten kallis. Keskustelua herätti myös, millainen alue on asua, kun kansi ja paikoitus rakennetaan vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Arkkitehtikilpailun voittaja Kide vuodelta /13

10 Toiseksi tullut ehdotus Kirkkolahden Kippari vuodelta 2011, jossa oli Heikinpohjan tyylinen moderni arkkitehtuuri, joka sai kehuja ja vihersormia alueen välissä ja rantapuistoa pidettiin hyvänä. Toteutuksessa todettiin osittain samoja ongelmia kuin Kiteessä pihakannen ja kustannusten osalta. Kolmanneksi sijoittunut ehdotus Kotisatama vuodelta 2011, joka sai kritiikkiä mm. rantatalojen vastakkaisen sijoittelun, pysäköinnin sijoittelun ja hallitsevuuden sekä järven suurien täyttöjen osalta. 10/13

11 VE A Behmin 2. vaihtoehdossa kerrostalot rajaavat puistomaisia oleskelu- ja viheralueita, joka tekee alueesta turvallisen, yhteisöllisen ja viihtyisän. Rakennusten selkeä ja tavanomainen sijoittelu mahdollistaa suuret maisema-ikkunat ja parvekkeet parhaisiin ilmansuuntiin ja järvelle. Rannassa on leveä puurivien rajaama puistoalue Heikinpohjan tai yleensä Savonlinnan tyyliin, mutta rakennetumpana. Nykyinen syväsataman o- alueen yli rantaan säilyy. Arkkitehtuuri on Heikinpohjan 50-luvun tyylisiä vaaleita rapattuja taloja tai modernimpaa. Kerrostalot ovat 3 5 kerroksisia kapeita lamellikerrostaloja ja Citymarketin kulmauksessa 7-kerroksinen tornitalo. Asuntopohjat ovat tehtävissä selkeinä ja järvinäkymin. Tavoitteena on, että alue on asuttavissa ja viihtyisä, kun se rakentuu vaiheittain kymmenen vuoden aikana. Vaihtoehto sai kritiikkiä puistoakselin poistumisesta ja naapuritalojen järvinäkymien peittymisestä. Alueen sisäiset kulkureitit on suunniteltu siten, että alueella on helppoa, avointa ja turvallista liikkua sekä huolto- ja pelastusliikenne pihoihin ja sisäänkäynneille onnistuu. Pysäköinti on pintapysäköintinä pysäköintikadulla ja 50 % pysäköinnistä on autokatoksissa. Rakennusoikeutta oli esitetty enemmän kuin aiemmin noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2. Sittemmin mm. rakennusoikeutta on vähennetty yhdellä kerrostalolla ja puistoalueiden määrää lisätty teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Behmin luonnos vuodelta 2012, Heikinpohjan tyylinen tai modernimpi, 3 7 kerrosta 11/13

12 VE B Arkkitehtikilpailun voittaneesta ideasta Kiteestä laadittiin uusi vaihtoehto (Eriksson Arkkitehdit Oy ja kaavoitusarkkitehti Sakari Meinilä) VEB, joka perustuu moderneihin viuhkamaisesti rantaan päin avautuviin kerrostaloihin ja näiden väliin jääviin puistomaisiin vihersormiin. Rakennusten sijoittelu mahdollistaa suuret maisema-ikkunat ja parvekkeet parhaisiin ilmansuuntiin ja järvelle. Kerroskorkeudet ovat 3. 5.kerrosta. Rannassa 5-kerroksiset talot työntyvät näyttävästi järvelle päin. Puistovyöhykettä on jatkettu Heikinpohjanmäeltä rantaan päin. Rantareitti on suunniteltu rakennettuna torimaisena ja siten, että rannan 5. kerroksisten talojen päätyjen alta on myös kulkuyhteys, jolloin talojen päädyt ikään kuin nou Ehdotuksessa pysäköintihallit on sijoitettu alueen reunoille. Automiehenkatu on muutettu pysäköintikaduksi, jossa autopaikat ovat pintapysäköintinä. Piha-alueet on siis rauhoitettu liikenteeltä muuten, paitsi huoltoliikenteen ja pelastusliikenteen osalta. Vaihtoehto sai palautetta pysäköintipaikkojen alhaisesta määrästä, osan kerrostalojen liian pienestä koosta ja asuntopohjien kulmikkaista muodoista. Ehdotuksessa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2, joka mitoitus on viitteellinen, koska talojen alle ei voida rakentaa kaikkia vaihtoehdossa esitettyjä paikkoja. Meinilä (Eriksson Arkkitehdit Oy) vuodelta 2012, moderni, 3-5 kerrosta 12/13

13 Kirkkolahti kaavaehdotuksen havainnekuva vuodelta 2013, joka oli nähtävillä Saaduissa muistutuksissa mm. toivottiin jätevedenpumppaamon sijainnin tarkastelua, tornitaloja V-kerroksisten talojen tilalle tai matalampaa rakentamista. 13/13