KIRKKOLAHTI, 3. kaupunginosa (kohde 69) , päivitetty PB

Transkriptio

1 KIRKKOLAHTI, 3. kaupunginosa (kohde 69) , päivitetty PB Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Lähtökohdat ja tavoitteet Kirkkolahden (kaavan työnimi) nykyisen syväsatama ja sen viereinen teollisuus- ja liikealue on tarkoitus kaavoittaa korkeatasoiseksi asuinkerrostaloalueeksi. Syväsatama ja rautakauppa on katsottu toiminnoiksi, jotka eivät enää kuulu ydinkeskustaan. Kaavamuutosaluetta on pienennetty aiemmasta Citymarketin ja Kauppalinnan ympäristöt sisältäneestä kaava-alueesta käsittämään pelkästään syväsataman ja sen viereisten liiketonttien ns. Sotkan ja K-Raudan alueet. Suunnitelmat Citymarketin ja Kauppalinnan tulevaisuudesta eivät ole vielä selkeytyneet. Lisäksi kaavoitetaan asuinkerrostaloalueeseen liittyvät puisto-, katu- ja venevalkama-alueet sekä teknisen huollon tarvitsemat tilat. Puolet alueesta on yksityisessä maanomistuksessa ja puolet kaupungin omistamaa syväsatamaa. Kaupungin toiveesta Sotkan ja K-Raudan tonttien maanomistajat kilpailuttivat tonteilleen rakennusliikkeet. Ns. Sotkan tontilla rakentajana ovat Lujatalot ja K-Raudan tontilla YIT. Tarkoituksena kilpailuttamisessa oli alueen kaavasuunnitelmien toteutuskelpoisuuden arviointi ja se, että alue lähtisi kaavavaiheen jälkeen hyvin toteutumaan. Kaupunki kilpailuttaa omistamansa alueet myöhemmin. Alueen asemakaavan valmistelutyö on käynnistynyt vuonna Tällöin määriteltiin kaavatyön lähtökohdiksi ja tavoitteiksi (tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi 157) mm. seuraavaa: Korkeatasoisuus, omaleimaisuus ja tiiveys sekä tehokkuus yleiskaavan mukaisesti 1,0 1,2, jossa virkistyskäyttöön tarvittavat tilat otetaan huomioon. 1/5

2 Rantaviiva rakennetaan keskustan edellyttämällä tavalla ja alue liittyy osaksi ydinkeskustaa. Rakennuksissa otetaan huomioon Savonlinnan asuntojen maksimihintataso laadukkaalla, mutta normaalilla rakentamisella sekä rajallinen vuotuinen asuntojen kysyntä maltillisina talokokoina. Järvinäköalat kaikista asunnoista tuovat laatua asunnoille Paikoitus tulee suunnitella maantasoon 1autopaikka /asunto Edulliset katu- ja kunnallistekniset ratkaisut Ympäristön haittatekijöiden selvittäminen Alueelle tulee laatia rakentamisohjeet talosuunnittelijoita varten Kaavoitusprosessin kuluessa on selvitettävä syväsataman ja muiden satamatoimintojen tulevaisuus, jotka on otettava huomioon asemakaavan kustannusselvityksessä Vaihtoehtotarkastelut Vuosien aikana laaditut kaavaluonnosvaihtoehdot on esitetty OASn lopussa. Tekninen lautakunta tekee päätöksen jatkotarkasteluun kehitettävästä vaihtoehdosta esitettyjen luonnosten ja kaavaluonnoksista saatujen kommenttien pohjalta. Päätettävänä on mm. halutaanko: a) Moderni, vanhanaikainen vai tavanomainen normaali arkkitehtuuri. Talosuunnittelijoille laaditaan rakennustapaohjeet asemakaavatyön aikana, jotka ratkaisevat alueen lopullisen kaupunkikuvan. b) Heikinpohjaan sopiva vai kaupunkikuvassa selkeästi erottuva kerrostaloalue, joka liittyy enemmän ydinkeskustaan c) keskitetty pysäköinti vai hajautettu pysäköinti talojen viereen d) järvinäköalat vai tiivis kaupunkirakenne Asemakaavan toteuttaminen edellyttää K-Raudan ja Sotkan siirtymistä toisaalle, joista Sotka on jo siirtynyt ns. länsikeskukseen. Kirkkolahdessa on myös kalasatama ja sen jääpiste, joiden uusi sijaintipaikka on etsinnässä. Syväsataman siirrosta UMP-Kymmenen tehtaiden viereen Vuohisaareen on laadittu YVA ja asemakaava on parhaillaan hyväksyttävänä valtuustossa. Syväsataman alustava kustannusarvio on 5,5 milj., joten on ajateltu osittain rahoitettavan Kirkkolahden kerrostalorakentamisella. Kaavatilanne Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja Kirkkolahti venesatama-aluetta (lsv 248). Ydinkeskustan osayleiskaavassa kaavamuutosalue on pääosin asuinrakennusten (AK) sekä liikeja toimistorakennusten korttelialuetta (KL). Yleiskaavan rajaukset eivät vastaa asemakaavaalueen rajoja, sillä niissä Kirkkolahtea on merkittävästi täytetty ja alueella on enemmän rakennusoikeutta kuin nyt esitetyissä kaavaluonnosvaihtoehdoissa. Käyttötarkoitus kerrostaloalueena (AK) on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä satama-aluetta, katuja ja puistoa. Valitun ratkaisun tulee olla taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoinen sekä myös muiden maanomistajien hyväksymä. Päätökset Kaavamuutosalue kuuluu vuosien kaavoitusohjelmiin. Alue on satama-, puisto- ja katualueita lukuun ottamatta yksityisessä maanomistuksessa, joka tarkoittaa neuvotteluja maanomistajien kanssa sekä maankäyttösopimusten laatimista alueen toteuttamisesta. Sopimukset tulee allekirjoittaa viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Ote maakuntakaavasta 2/12

3 Järvialueen täytöt tulevat olemaan erittäin vähäiset, lähinnä rantaviivan vähäisiä siirtoja ja maanpinnan tason nostamista, mutta vaativat vesilain mukaiset luvat. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ote yleiskaavasta (1997) Maanomistajat, naapurit ja kaupungin asukkaat Kaupungin viranomaiset: ympäristö- ja rakennusvalvonta, Savonlinnan vesi, maankäyttö, satamalaitos Valtion viranomaiset: Etelä-Savon ELY ja Etelä-Savon maakuntaliitto Yhdyskuntatekniikka: Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinnan Puhelin Oy, Järvi-Suomen Energia Oy ja TeliaSonera Oyj Finland Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa alue on syväsatamaa ja teollisuusaluetta, katuja sekä puistoa Selvitykset Alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä 2008, josta alueelta ei löydetty merkittäviä luontoarvoja tai lajeja. Pilaantuneet maat on alustavasti selvitetty ja ne ovat pitoisuuksiltaan ja pinta-alaltaan vähäiset. Tutkimuksia tarkistetaan kesällä Kaavamuutosalueesta suuri osa on täyttömaalla. Alueella ei ole kulttuuriperintöarvoja tai kohteita tai muinaisjäännöksiä, joita tulisi selvittää. Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Näiden lisäksi selvitetään kaavoitusratkaisun vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. 3/12

4 Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin, maastokäynteihin ja luonto- ja pilaantuneiden maiden inventointeihin.. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaava on tullut ensimmäisen kerran vireille kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Vuonna 2006 käytiin läpi suunnittelutyön lähtökohtia ja tavoitteita teknisessä lautakunnassa sekä pidettiin osallisten kokous sekä laadittiin ensimmäinen kaavaluonnosvaihtoehto. Kaupunginhallitus on tehnyt Kirkkolahdesta kaavoituspäätöksen myös ja kohde on ollut vuosittain hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa Ilmoitus kaavatyön käynnistymisestä on ollut kunnallisella ilmoitustaululla sekä Itä-Savo lehdessä. OAS oli teknisessä lautakunnassa ja sitä on päivitetty työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungintalolla (Olavinkatu 27 kaupunkisuunnittelu 3 krs) ja internet-sivuilla OASista voi esittää kommentteja koko kaavaprosessin ajan. Kaavaluonnos: Kaavaluonnokset olivat teknisessä lautakunnassa , jonka jälkeen ne laitetaan nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnosvaihtoehdoista järjestetään yleisötilaisuus valtuustosalissa. Nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaluonnosvaihtoehtoihin voi tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululla ja internetissä Nähtävillä oloaikana kaavaluonnosvaihtoehdoista on mahdollisuus antaa palautetta joko suullisesti, kirjeellä tai sähköpostilla. Tekninen lautakunta vastaa kaavaluonnosvaihtoehdoista jätettyihin mielipiteisiin. Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja palautteiden perusteella tekninen lautakunta valitsee jatkokäsittelyyn valittavan vaihtoehdon ja kaavaa tarkistetaan kaavaluonnokseksi, joka laitetaan nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä ja tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja aineistoon voi tutustua myös internetissä. Tekninen lautakunta vastaa kaavaluonnoksesta jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaavaehdotus: Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaehdotusvaiheessa. Kaupunginhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 2012 syksyllä. Nähtävillä oloaika on minimissään 30 vuorokautta. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Tekninen lautakunta vastaa kaavaehdotuksesta jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaavaehdotukseen voi tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululle ja internetsivuilla. Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (tekla, kaupunginhallitus). Asemakaava: Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaava menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös ympäristökeskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Kuopion hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Yhteystiedot : Päivi Behm asemakaava arkkitehti puh paivi.behm@savonlinna.fi 4/12

5 Ilmakuva Kirkkolahdesta. Etualalla oleva siilo ja Citymarket eivät kuulu kaavamuutosalueeseen. Ilmakuva Kirkkolahden kaavamuutosalueesta. Oikealla syväsataman laituri ja venerantaa, jotka tällä hetkellä estävät liikkumisen alueella ja rannan virkistyskäytön. 5/12

6 Vaihtoehdot Tekninen toimiala Raunio Vuonna 2006 alueelle laadittiin idealuonnos, jossa esitettiin 6,5 kerroksisia tornitaloja. Luonnoksen on laatinut silloinen asemakaava-arkkitehti Juhani Raunio. Tavoitteena on, että alue on tiivis tehokkuudella e=1,0 1,2. Kaikista asunnoista on järvinäköalat. Kerrostalot ovat kooltaan noin 1700 k-m2, yhden portaan tornitaloja, jolloin ne eivät ole liian suuria kerralla rakennettavana, ovat toteutettavissa kustannustehokkaaksi ja saadaan myytyä Savonlinnassa. Arkkitehtuurin on tarkoitus olla modernia ja normaalia. Rantaviiva tehdään keskustamaisena ja veneilyä palvelevaksi. Vaihtoehtoa arvosteltiin pysäköinnin korostumisesta ja pysäköintikadusta, joka halkaisee asuinalueen ja sen oleskelupihat ja yleiset viheralueet keskeltä. Lisäksi rannan tornitalojen sijoittelua haluttiin väljemmäksi ja ilmeeltään vaihtelevammaksi. Jätevedenpumppaamoa haluttiin kauemmas asutuksesta, koska se oli jätetty nykyiselle paikalleen syväsatamaan. Lisäksi ehdotettuja ravintolatoimintoja rannassa ei pidetty realistisina. Rakentajat pitivät vaihtoehtoa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisena esitetyin muutoksin. Vaihtoehdossa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka/70 k-m2. Raunion luonnos vuodelta 2006, tornitalot, 6 ½ kerrosta 6/12

7 Wörman Kaupungin strategiaan kirjattiin myöhemmin linjaus vanhan Savonlinnan uudelleen rakentamisesta. Vanhanaikaisesta tyylistä tilattiin ruotsalaiselta arkkitehdilta Erika Wörmanilta vuonna 2008 vaihtoehtoluonnos. Wörmanin luonnoksessa pidettiin hyvänä pikkukaupunkiin sopivaa mittakaavaa, 2-3,5 kerroksisia taloja, kerroskorkeuksien vaihtelua ja matalia taloja rannassa sekä pihojen puistomaisuutta. Arvostelua tuli siitä, että kaikista asunnoista ei pientalojen rajaamassa umpikorttelissa ole järvinäköalaa. Alueen rakentamisen kustannukset arvioitiin Raunion vaihtoehtoa kalliimmiksi mm. arkkitehtuurin vaihtelevuuden, runsaiden yksityiskohtien ja ehdotettujen kapeiden, mutta pitkien lamellitalorunkojen osalta, puolikkaiden ullakkokerrosten osalta sekä julkisten ulkoalueiden kustannusten osalta. Arvostelua vaihtoehto sai myös siitä, että rakennuksiin ei ollut ajateltu lasitettuja parvekkeita, vaan avoparvekkeet. Lisäksi arvosteltiin sitä, että alueella on kolme rinnakkaista ajoreittiä, joista yksi oleskelualueella rannassa ja pysäköintiä on vähemmän kuin Rauniolla. Wörmanin luonnoksessa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka / 80 k-m2. Koko Kirkkolahden alueen mukaan lukien Citymarketin ja Kauppalinnan ympäristö kaavoittamisesta järjestettiin teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteinen iltakoulu, jossa keskusteltiin idealuonnoksista. Rakentajat pitivät Raunion ehdotusta teknisesti ja taloudellisesti sekä järvimaisemien vuoksi parempana. Esittelyaineiston perusteella ensisijaiseksi asemakaavan yhteydessä tutkittavaksi vaihtoehdoksi valittiin kuitenkin ns. Wörmanin idean puutarhakaupunkimaisesta asuinympäristöstä. Puutarhakaupunkimaisen ympäristön koettiin soveltuvan paremmin nykyiseen Heikinpohjaan kuin tornitalojen ja olevan kaupunkikuvallisesti vaihtelevampi. Wörmanin luonnos vuodelta 2008, puutarhakaupunki, 2-3 ½ kerrosta 7/12

8 Behm Vuoden 2010 keväällä Päivi Behm laati vaihtoehtoluonnoksen Heikinpohjan tyylisestä asuinalueesta. Rakennukset rajaavat puistomaisia asukkaiden yhteisiä sisäpihoja. Arkkitehtuuri on vanhanaikaista Heikinpohjan 50-luvun tyylisiä vaaleita rapattuja taloja. Kerroskorkeudet ovat maltilliset 4-5.kerrosta sekä rannassa matalampia tiilitaloja. Korkeammat 5. kerroksiset talot ovat Kipparinkadun ja Automiehenkadun kulmauksessa. Kerrostalot ovat ns. yhden porrashuoneen ja hissin kapeita lamellitaloja. Rannan talot ovat matalia luhtitaloja. Suunnittelussa haluttiin 1. kerroksen asuntoja maantasoon, jolloin niihin voidaan halutessa tehdä rivitalotyyppiset pihat. Kadun puolelle jää 1. kerroksessa varasto- ja yhteiskäyttötiloja. Järvinäkymiä avautuu mahdollisimman paljon ja parhaaseen ilmansuuntaan. Sijoittelu mahdollistaa suuret maisemaikkunat ja lasitetut oleskeluparvekkeet sekä selkeät asuntopohjat. Automiehenkadun nykyisistä kerrostaloista säilyvät osittaiset järvinäkymät uusien kerrostalojen välistä, pysäköintikadun kohdalta ja 2. kerroksisten talojen yli. Näkymä Heikinpohjanmäeltä puistoalueen yli järvelle säilyy. Tavoitteena on, että alue on asuttavissa ja viihtyisä, kun se rakennetaan vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Sisäpihat rakentuvat ensin ja talot ympärille. Rantavyöhyke on rakennettua oleskelualuetta kävely- ja venelaitureineen. Pysäköinti on hajautettuna talojen välissä ja pysäköintikadulla kerrostaloalueen välissä ja laidoilla. Puolet paikoista on autokatoksissa. Pysäköinti on osittain pihalla Sotkan tontilla, jossa maastoerojen vuoksi osa pysäköinnistä sijoitetaan Automiehenkadun ja Norppapuiston kulmassa olevan talon 1. kerrokseen. Nykyisiä katuja sekä syväsataman laituria on hyödynnetty ja kunnallistekniikka on helposti rakennettavissa alueelle. Vaihtoehtoa arvosteltiin rakennusten sijoittelun ja ehdotetun arkkitehtuurin tavanomaisuudesta Heikinpohjan tyyli. Kaavaluonnoksesta käytiin maanomistajien kanssa neuvottelut, joiden pohjalta oli valmiudet kaavatyön jatkamiseen. Vaihtoehdossa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja autopaikkamitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2. Behmin luonnos vuodelta 2010, Heikinpohjan tyylinen, 2 5 kerrosta 8/12

9 Arkkitehtikilpailu Keskustelua syntyi myöhemmin siitä, että Raunion, Wörmanin ja Behmin vaihtoehdoissa on pysäköintiä pihoilla, kadun varressa ja rakennusten välissä tavanomaisen kerrostaloalueen tapaan, joten voitaisiinko alue rakentaa keskitetyllä pysäköinnillä, jolloin piha-alueet olisivat pelkästään oleskeluun. Lisäksi haluttiin vielä tutkia modernia ja näyttävämpää arkkitehtuuria. Kesällä kaavoituspalvelut järjestivät kaupungin vuosisopimuskaavoittajille (4 eri toimistoa) arkkitehtikilpailun uusien ideoiden löytämiseksi. Arkkitehtikilpailun voittanut Kide todettiin arkkitehtuuriltaan onnistuneeksi ja erittäin näyttäväksi. Toiseksi kilpailussa tullutta Heikinpohjan tyylistä modernia ehdotusta Kirkkolahden kippari pidettiin myös hyvänä arkkitehtuuriltaan. Voittaneessa Kiteessä on rakennusoikeutta noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 77 k-m2. Arvostelua Kide sai erityisesti siitä, että suunnitelma ei ole realistinen kustannuksiltaan ja osittain myös käytännön toteutuksessa on ongelmia. Kide perustui koko alueen kattamiseen pysäköintikannella, jonka alle autot sijoitettaisiin piiloon, mikä todettiin kaupunkikuvan kannalta hyväksi, mutta kalliiksi ratkaisuksi, varsinkin kun aiemmissa kolmessa ehdotuksessa asia on ratkaistu pintapysäköintinä. Ehdotuksessa syväsataman rantaa on täytetty runsaasti järvelle päin ja maisemoitu pysäköintikansi maatäytöillä, joka ei ole realistista massataloudeltaan ja ranta on erittäin syvä täytöille. Kannen, ehdotettujen viherkattojen, täyttöjen ja rannan tukimuurien/portaiden kustannukset todettiin korkeiksi rakentamisen määrään nähden. Asunnoille ei löydy ostajia, jos hintataso nousee liian korkeaksi Savonlinnan hintatasoon nähden. Lisäksi toteutuksen kannalta Kiteessä rakennusten vinot seinät ja vinot asuntopohjat ovat hankalia käytännössä. Osassa asuntoja puuttuu järvinäköala tai näkymät ovat vastakkaisiin asuntoihin. Osa taloista on kooltaan liian pieniä hissillisiksi kerrostaloiksi (III-kerroksiset talot) noin 600 k-m2. Suositeltava vähimmäiskoko on noin 1500 k-m2 hissillisessä kerrostalossa. Osa asunnoista on kooltaan liian suuria k-m2, kun kerrostaloasuntojen keskikoko on Savonlinnassa noin k-m2. Lisäksi paloautoja ja lumen aurausta sekä muuta huoltoa (ajo pysäköintikannen päälle), ei ollut otettu huomioon. Kulkuyhteys rannan 2- kerroksisille taloille on etelästä portaita pitkin, joten huoltoajo tai pelastustie on ainoastaan pohjoisesta Kipparinkadulta. Arkkitehtuuriltaan ehdotus on erikoisratkaisuja vaativa ja siten kallis. Keskustelua herätti myös, millainen alue on asua, kun kansi ja paikoitus rakennetaan vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Arkkitehtikilpailun voittaja Kide vuodelta /12

10 Toiseksi tullut ehdotus Kirkkolahden Kippari vuodelta 2011, jossa oli Heikinpohjan tyylinen moderni arkkitehtuuri, joka sai kehuja ja vihersormia alueen välissä ja rantapuistoa pidettiin hyvänä. Toteutuksessa todettiin osittain samoja ongelmia kuin Kiteessä pihakannen ja kustannusten osalta. Kolmanneksi sijoittunut ehdotus Kotisatama vuodelta 2011, joka sai kritiikkiä mm. rantatalojen vastakkaisen sijoittelun, pysäköinnin sijoittelun ja hallitsevuuden sekä järven suurien täyttöjen osalta. 10/12

11 VE A Behmin 2. vaihtoehdossa kerrostalot rajaavat puistomaisia oleskelu- ja viheralueita, joka tekee alueesta turvallisen, yhteisöllisen ja viihtyisän. Rakennusten selkeä ja ehkä tavanomainenkin sijoittelu mahdollistaa suuret maisema-ikkunat ja parvekkeet parhaisiin ilmansuuntiin ja järvelle. Rannassa on leveä puurivien rajaama puistoalue Heikinpohjan tai yleensä Savonlinnan tyyliin, mutta rakennetumpana. Nykyinen syväsataman laituri palvelee matkustajalaivaliikennettä ja sen vieressä on toriaukio. Näkymä Heikinpohjanmäeltä puistoalueen yli rantaan säilyy. Arkkitehtuuri on Heikinpohjan 50-luvun tyylisiä vaaleita rapattuja taloja tai modernimpaa. Kerrostalot ovat 3 5 kerroksisia kapeita lamellikerrostaloja ja Citymarketin kulmauksessa 7-kerroksinen tornitalo. Asuntopohjat ovat tehtävissä selkeinä ja järvinäkymin. Tavoitteena on, että alue on asuttavissa ja viihtyisä, kun se rakentuu vaiheittain kymmenen vuoden aikana. Alueen sisäiset kulkureitit on suunniteltu siten, että alueella on helppoa, avointa ja turvallista liikkua sekä huolto- ja pelastusliikenne pihoihin ja sisäänkäynneille onnistuu. Pysäköinti on pintapysäköintinä pysäköintikadulla ja 50 % pysäköinnistä on autokatoksissa. Rakennusoikeutta on enemmän kuin aiemmin noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2. Behmin luonnos vuodelta 2012, Heikinpohjan tyylinen tai modernimpi, 3 7 kerrosta 11/12

12 VE B Arkkitehtikilpailun voittaneesta ideasta Kiteestä laadittiin uusi vaihtoehto (Eriksson Arkkitehdit Oy ja kaavoitusarkkitehti Sakari Meinilä) VEB, joka perustuu moderneihin viuhkamaisesti rantaan päin avautuviin kerrostaloihin ja näiden väliin jääviin puistomaisiin vihersormiin. Rakennusten sijoittelu mahdollistaa suuret maisema-ikkunat ja parvekkeet parhaisiin ilmansuuntiin ja järvelle. Kerroskorkeudet ovat 3. 5.kerrosta. Rannassa 5-kerroksiset talot työntyvät näyttävästi järvelle päin. Puistovyöhykettä on jatkettu Heikinpohjanmäeltä rantaan päin. Rantareitti on suunniteltu rakennettuna torimaisena ja siten, että rannan 5. kerroksisten talojen päätyjen alta on myös kulkuyhteys, jolloin talojen päädyt ikään kuin nousevat ilmaan. Ehdotuksessa pysäköintihallit on sijoitettu alueen reunoille. Automiehenkatu on muutettu pysäköintikaduksi, jossa autopaikat ovat pintapysäköintinä. Piha-alueet on siis rauhoitettu liikenteeltä muuten, paitsi huoltoliikenteen ja pelastusliikenteen osalta. Ehdotuksessa on rakennusoikeutta noin k-m2 ja pysäköintimitoitus on noin 1 autopaikka / 70 k-m2. Meinilä (Eriksson Arkkitehdit Oy) vuodelta 2012, moderni, 3-5 kerrosta 12/12