Pientalojen omavalvonnan toimintaohje

Transkriptio

1 Pientalojen omavalvonnan toimintaohje Pientalo ohje.indd

2 Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on tukea pientalojen asukkaita oman kodin turvallisuustason arvioinnissa. Omavalvonnan yhtenä tärkeimpänä tarkoituksena on auttaa pientalojen asukkaita ylläpitämään ja kehittämään omaa asumisturvallisuuttaan sekä tunnistamaan mahdollisia vaaranpaikkoja. Toimintaohjeessa käsitellään pientalojen lakisääteisiä turvallisuusvaatimuksia. Tutustukaa ensiksi tähän ohjeeseen. Sen jälkeen kiertäkää talonne ja täyttäkää liitteenä olevaan omavalvontalomakkeeseen havaintonne. Lomakkeessa on lisäselvitystilaa, johon voitte halutessanne tarkentaa vastauksianne. Mikäli mahdollista, täyttäkää varsinainen omavalvontalomake internetissä Internetissä oleva lomake ohjaa teitä ainoastaan teidän talonne kannalta relevantteihin kysymyksiin. Lomakkeita on lisäksi saatavilla tulostettavassa muodossa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta Omavalvonnan voi palauttaa joko rakennuksen omistaja tai asukas. Lisätietoa asumisen turvallisuudesta on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta -> pientalot Lisätietoa asumisen turvallisuudesta on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta -> pientalot. ULKOPUOLI Osoitenumerointi Talon osoitenumeron tulee olla näkyvällä paikalla ja pimeällä valaistu. Osoitenumero tulee sijoittaa riittävän korkealle, jotta se näkyy kadulle kaikista tontille saapumisreiteistä. Lisäksi sijoittelussa on huolehdittava siitä, että esimerkiksi pihan kasvusto ei peitä merkintää. Osoitenumero voidaan asettaa myös kadulle johtavan portin tai tontille johtavan ajoväylän alkupäähän. Lisätietoa osoitemerkinnästä on saatavilla Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksestä sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ohjeesta Pientalon osoitemerkintä -> pientalot -> Pientalon osoitemerkintä. Piha-alueen järjestelyt Ulkoalueiden järjestelyjen osalta on tärkeää, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaaraa on mahdollisimman vähäinen. Helposti syttyvää materiaalia ei tule säilyttää rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Yksittäisen jäteastian tulee olla vähintään 4 metrin etäisyydellä rakennuksen räystäslinjasta, jottei tulipalotilanteessa palo leviä rakennukseen. Piha-alueen ja ajotien tulee olla sellaisessa kunnossa, että sairaankuljetusyksikkö pääsee vähintään 25 metrin etäisyydelle rakennuksen sisäänkäynnistä. Pientalo ohje.indd

3 Talotikkaat ja kattosillat Ilmanvaihtolaitteille ja savupiipulle tulee olla turvallinen, kiinteästi asennettu kulkutie. Talotikkaiden tulee olla kiinteästi asennetut, kestävät ja asianmukaisesti sijoitetut. Pelastuslaitos suosittelee, että tikkaat on valmistettu metallista ja ne ovat suojattu syöpymistä vastaan. Lapetikkaat voivat olla askelmatikkaita. Jyrkällä katolla suositellaan puolitikkaita. Rakennuksen tikkaita, kattokulkuteitä ja turvavarusteita tulee ylläpitää, jotta nuohous sekä muut katolla käyntiä edellyttävät työt voidaan tehdä turvallisesti. Lisää tietoa talotikkaista on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ohjeesta Talotikkaat internetsivuilta -> pientalot -> Talotikkaat. Autosuoja Autosuoja on tarkoitettu ajoneuvojen säilytystä varten. Autosuojaa ei saa käyttää esimerkiksi varastona, asuntona tai liiketilana. Alle 60 m² autosuojassa saa säilyttää esimerkiksi vähäisen määrän auton huoltoon tarkoitettuja työkaluja sekä yhden vaihtorengaskerran. Yli 60 m² autosuojassa saa säilyttää vain ajoneuvoja, eikä tilassa saa säilyttää esimerkiksi autonrenkaita. Mikäli tilassa säilytetään ylimääräistä tavaraa, tulipalo saattaa levitä nopeammin autosuojasta asuintilaan. Autosuojat muodostavat yleensä oman palo-osastonsa. Palo-osaston tarkoituksena on estää tulipalon ja savun leviäminen palo-osastosta toiseen ennalta määritellyn ajan. Palo-osaston rajana toimii yleensä paloovi. Mikäli autosuojasta on viety esimerkiksi kaapeleita asunnon puolelle, tulee asukkaan huolehtia läpivientien palotiiveydestä. Johdetut läpiviennit tulee tiivistää esimerkiksi palokatkomassalla. Autosuojan ja asuintalon välisen palo-oven tulee sulkeutua ja salpautua itsestään, jottei tulipalo pääse leviämään autosuojasta asuinrakennukseen. Vain suljettu palo-ovi estää tulen ja savun leviämisen asuintilan puolelle. Lisätietoja autosuojan käytöstä on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ohjeesta Autosuojan paloturvallisuus omavalvonta -> pientalot -> Autosuojaohje. Pientalo ohje.indd

4 RAKENNUKSEN SISÄPUOLI Palovaroitin Palovaroittimen tärkeimpänä tehtävä on herättää nukkuva tulipalotilanteessa. Asuinrakennukseen on asennettava vähintään yksi toimiva oikein asennettu palovaroitin alkavaa 60m² sekä jokaista asuinkerrosta kohden. Lisäksi rakennuksen yhteydessä olevissa kellarikerroksissa ja ullakoilla tulee olla oma palovaroitin. Pelastuslaitos suosittelee kuitenkin hankkimaan palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen sekä yhdyskäytäviin ja olohuoneisiin. Palovaroittimen hankinta ja ylläpito ovat asukkaan vastuulla. Palovaroittimen toimintakunnosta tulee varmistua testaamalla niitä säännöllisesti. Vain toimiva ja oikein asennettu palovaroitin pelastaa henkiä! Lisää tietoa palovaroittimista on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Palovaroitinohjeesta. /omavalvonta -> pientalot. Alkusammutuskalusto Pelastuslaitos suosittelee sammutuspeitteen hankkimista keittiöön, sillä sammutuspeite on tehokas alkusammutin esimerkiksi rasvapalojen sammuttamiseen. Pelastuslaitos suosittelee sijoittamaan alkusammutuskaluston näkyvälle paikalle, jotta sen käyttö onnettomuustilanteessa olisi mahdollisimman tehokasta. Lisäksi alkusammutuskalusto kannattaa sijoittaa riskikohteiden läheisyyteen, kuten kattilahuoneen lähelle. Käsisammuttimet tulee tarkastuttaa turvatekniikan keskuksen (Tukes) vahvistamassa käsisammutinliikkeessä kahden vuoden välein. Mikäli sammutinta säilytetään esimerkiksi ajoneuvossa tai kylmässä varastotilassa, jossa se altistuu kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle ja pakkaselle, tulee käsisammutin tarkastuttaa vuoden välein. Alkusammutin tulee huoltaa aina käytön jälkeen. Käyttämättömiä alkusammuttimia tulee huoltaa valmistajan tai maahantuojan ohjeistuksen mukaan. Suositus palovaroittimien määrästä ja sijainnista asunnossa Käsisammutin Sammutuspeite Pientalo ohje.indd

5 Varatiejärjestelyt Jokaisessa asunnossa on oltava varatie normaalin uloskäytävän lisäksi, jotta rakennuksesta pystytään poistumaan tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa. Varatie voi olla toinen ovi, parveke tai kiinteällä avauskahvalla varustettu ikkuna. Mikäli ikkunasta on pudottamiskorkeutta yli 3,5 m, tulee ikkunasta olla kiinteät varatietikkaat. Ullakko Pelastuslaitos ei suosittele ullakolla säilytettävän palavia nesteitä eikä muutakaan syttyvää tavaraa. Ullakolla ei saa säilyttää nestekaasua, sillä nestekaasu on ilmaa raskaampaa ja se saattaa levitä asuintilan puolelle. Mikäli ullakko on jaettu useampaan palo-osastoon, tulee eri palo-osastoihin olla pääsymahdollisuus. Pääsy voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäkautta palo-ovien kautta tai ulkoa kattoluukusta. Palo-osastojen väliset seinät tulee olla umpinaisia. Seinissä olevat aukot tulee olla tiivistetty esimerkiksi palokatkomassalla, jottei tulipalo pääse leviämään osastosta toiseen. Pientalo ohje.indd

6 Sähköturvallisuus Rakennuksen sähkökeskuksessa ei tule säilyttää ylimääräistä tavaraa, sillä sähkötaulun jäähdytys voi estyä ja sähkötaulu voi vikaantua liiallisesta pölystä sekä edessä tai päällä säilytettävästä tavarasta. Vikatilanteessa sähkötaulusta voi aiheutua kipinöintiä joka voi aiheuttaa tulipalon syttymisen ja leviämisen vaaran. Viallisia ja rikkinäisiä sähkölaitteita ei saa käyttää, vaan ne on joko korjattava tai hävitettävä asianmukaisesti. Sähköasennuksia sekä sähkölaitteiden huoltoja saa tehdä ainoastaan ammattihenkilö, eikä omia sähkövirityksiä tule tehdä. Ohjeet sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön löytyvät laitteen käyttöohjeista. Sähkölaitteita saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen johon ne on valmistettu. Esimerkiksi ulkotiloissa tai kosteissa tiloissa saa käyttää vain niihin soveltuvia sähkölaitteita. Asuinrakennuksia ei koske velvoite sähköasennusten määräaikaisista tarkastuksista, mutta pelastuslaitos suosittelee sähköasennusten tarkastuttamista noin 25 vuoden välein. Lisätietoa sähköturvallisuudesta on saatavilla Pelastustoimen kodin turvaoppaasta sekä Tukesin oppaasta Kodin sähkölaitteiston kunnossapito tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf. Pientalot, tulipalon syttymisen syyt Pientalo ohje.indd

7 Sauna ja kiuas Kiuas tulee asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kiukaan ja palavan materiaalin välisiä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa. Kiukaan suojakaiteiden kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Kiukaan yläpuolella ei saa kuivata pyykkiä eikä saunassa saa varastoida tavaraa, koska ne voivat syttyä palamaan kuumuuden vaikutuksesta. Ilmanvaihtolaitteet ja liesituuletin Ajan myötä ilmanvaihtokanavat pölyttyvät ja rasvoittuvat. Asuintalon ilmanvaihtokanavat tulee nuohota ja puhdistaa riittävän usein. Pelastuslaitos suosittelee ilmanvaihtokanavien nuohousta noin 10 vuoden välein, jotta ilmanvaihtohormeihin kerääntyvä pöly ja rasva eivät aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Ilmanvaihtolaitteistoa tulee huoltaa säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Liesituulettimen rasvasuodatin tulisi pestä tai vaihtaa säännöllisesti rasvapalovaaran vähentämiseksi. Lisätietoa oman liesituulettimesi huollosta saat valmistajan antamista ohjeista. Kotivara Kotivaralla tarkoitetaan tavanomaisten elintarvikkeiden säilyttämistä varalla, mikäli esimerkiksi ruoan jakelu ruokakauppoihin keskeytyy lakon vuoksi tai aluetta häiritsee laajamittainen sähkökatkos. Kotivaraa tulisi olla siten, että ruokaa riittää useaksi päiväksi tai viikoksi. Kotivaraa tulisi käyttää siten, että vanhempia elintarvikkeita käytetään normaalisti ja tilalle hankitaan uutta, jottei elintarvikkeet pääse vanhenemaan. Vesiastioita tulisi olla saatavilla, sillä jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä josta saa hakea itselleen vettä. Vesipisteiden sijainneista tiedotetaan erikseen. Yleensä veden tarve on noin 16 litraa henkilöä kohden viikoksi. Lisätietoa kotivarasta on saatavilla Suomen pelastusalan keskusjärjestön ylläpitämältä sivustolta sekä Kuvan kiuas on liian lähellä seinää ja on aiheuttanut hiiltymistä. Pientalo ohje.indd

8 Palavien nesteiden ja kaasujen säilytysrajat kotona Palavia nesteitä tai palavia nesteitä ja kaasuja sisältäviä aerosoleja, kuten bensiiniä, liuottimia ja aerosolimaaleja saa säilyttää asuinhuoneistossa, parvekkeella ja terassilla yhteensä 25 litraa. Asuinrakennukseen kuuluvassa erillisessä varastotilassa saa säilyttää lisäksi 50 litraa. Nestekaasuja saa säilyttää asuinhuoneistossa 25 kg ja asuinrakennukseen kuuluvassa erillisessä varastotilassa 50 kg. Nestekaasuja ei saa missään olosuhteissa säilyttää ullakolla eikä kellarissa tai muissa maanalaisissa tiloissa. Alle 60 m² moottoriajoneuvosuojassa saa säilyttää: - Syttyviä palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai kaasuja sisältäviä aerosoleja 60 litraa - Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 55 C, kuten öljyä ja dieselöljyä 200 litraa - Maanpäällisessä ajoneuvosuojassa nestekaasua 25 kg Lisätietoja vaarallisten kemikaalien säilytysrajoituksista on saatavilla Tukesin oppaasta: Vaarallisten kemikaalien säilytys Nestekaasulaitteet Nestekaasupullot tulee sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa ne eivät pääse kuumenemaan tai altistumaan mekaaniselle vahingoittumiselle. Nestekaasuletkun tulee olla nestekaasun käyttöön tarkoitettu ja hyvässä kunnossa. Kotitaloudessa käytettävä nestekaasuletku on aina väriltään oranssi. Mikäli letku on vanha ja esimerkiksi halkeilee taivutettaessa, tulee letku uusia. Pientalo ohje.indd

9 LÄMMITYS Nuohous Helsingissä on käytössä piirinuohousjärjestelmä. Nuohouksesta vastaa kolme yksityistä yritystä, jotka ovat tehneet nuohoussopimuksen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kaupunki on jaettu kolmeen nuohousalueeseen. Asukkaan vastuulla on kuitenkin huolehtia siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti. Nuohouksella poistetaan tulisijoista ja hormeista palojätteet, jotka voivat aiheuttaa palovaaraa. Kaikki käytössä olevat tulisijat tulee nuohota vuoden välein. Esimerkiksi takat, leivinuunit sekä saunojen tulisijat ja hormit on nuohottava vuosittain. Vuoden välein tulee nuohota myös kevyellä polttoöljyllä, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimivat tulisijat ja hormit. Lisää tietoa nuohouksesta ja palveluntarjoajista on saatavilla Helsingin pelastuslaitoksen ohjeesta Nuohous Tulisijojen suojaus Tulisijojen edessä oleva lattia tulee suojata, jotta tulisijan kipinöinti ei aiheuta tulipaloa. Suojaus voidaan toteuttaa metallilevyllä tai esimerkiksi laatoituksella. Aina kun tulisijaa käytetään, tulee varmistaa, ettei sen edustalla tai sen läheisyydessä ole syttyvää materiaalia. Pientalo ohje.indd

10 Öljylämmitys Öljysäiliötilojen sekä muiden polttoaineen varastotilojen läheisyydessä tulee olla toimivat ja huolletut alkusammutusvälineet. Pelastuslaitos suosittelee käsisammuttimen sijoittamista kattilahuoneen ja varastotilan ulkopuolelle. Öljylämmityslaitteistoa tulee huoltaa käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Huolto- ja asennustöitä sekä määräaikaisia tarkastuksia saa suorittaa turvatekniikan keskuksen (Tukes) päteväksi arvioimat toiminnanharjoittajat sekä hyväksymät tarkastusliikkeet. Omatoimisesti saa tehdä ainoastaan sellaisia huoltotoimenpiteitä, jotka on mainittu käyttö- ja huolto-ohjeessa. Asukkaan tulee huolehtia siitä, että öljysäiliö tarkastutetaan ja nuohotaan vaatimusten mukaisesti. Määrävälein tehtävillä tarkastuksilla voidaan varmistua lämmitysjärjestelmän turvallisuudesta sekä estää öljyvahinkoja ja vuotoja. Öljysäiliötilat sekä muun polttoaineen varastotilat muodostavat usein oman palo-osaston. Katso lisää palo-osastoinneista autosuojaa koskevasta kappaleesta. Palavia nesteitä ja kaasuja sekä aerosoleja tulee säilyttää erillään sytytyslähteistä sekä paikassa, jossa ne eivät pääse kuumenemaan. Polttoainetta saa säilyttää kattilahuoneessa enintään 3 m³. Kattilahuoneeseen ei tule varastoida sinne kuulumatonta tavaraa. Öljysäiliön täyttöputken suuaukon vieressä tulee olla säiliön sisällöstä kertova kilpi. Mikäli imuputki on varustettu sulkuventtiilillä, pelastuslaitos suosittelee sulun merkitsemistä öljysulku tai hätäsulku kilvellä. Pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa määräajoin. Säiliö on tarkastutettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta ja jatkossa tarkastusajankohta määräytyy säiliön materiaalin sekä tarkastuksessa määritellyn kuntoluokan mukaan. Pelastuslaitos suosittelee muidenkin öljysäiliöiden tarkastuttamista säännöllisesti. Lisää tietoa öljylämmityslaitteista on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ohjeesta Pientalon öljylämmitys /omavalvonta -> pientalot. Öljysäiliön sijainti Pientalo ohje.indd

11 Vinkkejä kodin turvallisuuden ylläpitoon Pidä huolta, että kotona on riittävä määrä palovaroittimia sekä varmista niiden toimivuus säännöllisesti. Tarkista säännöllisesti, että palo-osastoitujen tilojen ovet ovat sulkeutuvat ja salpautuvat itsestään. Puhdista sähkölaitteet säännöllisesti ja tarkkaile niiden kuntoa. Vaihda rikkinäiset laitteet uusiin. Varmista sähkölaitteiden turvallinen sijoittelu. Esimerkiksi ei liian lähelle syttyviä materiaaleja, kuten verhoja ja huonekaluja. Pidä sisätilojen kulkureitit esteettöminä sekä varmista piha-alueen kulkureittien kunto ottamalla huomioon sään vaikutukset, kuten liukkaus. Älä säilytä helposti syttyvää materiaalia tai roska-astioita rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Pidä kotona sähkö- ja vesikatkojen tai muiden yllättävien tilanteiden varalta juomavettä, ruokaa ja muita tarpeellisia välineitä, kuten sähkölamppua, lääkkeitä, kynttilöitä ja tulitikkuja sekä omaan arkeen välttämättömiä tarvikkeita. Yhteystietoja Lisätietoa asuintalojen omavalvonnasta antaa palotarkastaja Sebastian De Caro sähköpostitse sekä puhelimitse arkisin kello 10:00 14:00. Pientalo ohje.indd