Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITTO Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 Jukka Alasentie PIRKANMAAN LIITTO Nalkalankatu 12 PL 76, Tampere Puhelin (03) Faksi (03) COUNCIL OF TAMPERE REGION Office: Nalkalankatu 12 P.O.Box 76, FI Tampere, Finland Tel Fax

2 2 (7) JOHDANTO Pirkanmaan skenaariotyö on osa Pirkanmaan liitossa kehitettyä yhteismuutos 2040 toimintaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa systeeminen yhteismuutos maakunnassa. Yhteismuutos ajattelumalli tähtää yhteistyön ja yhteisnäkemyksen vahvistamiseen niissä strategisissa suunnitteluprosesseissa, joita Pirkanmaalla aloitetaan ja viedään läpi vuosina Näitä ovat Pirkanmaan liiton puitteissa mm. maakuntakaava 2040 ja maakuntastrategia. Pirkanmaan liiton sisäisestä näkökulmasta skenaarioprosessin ensisijaisena tarkoituksena on tukea maakuntakaavoituksen maankäyttövaihtoehtojen suunnittelua ja antaa pohjaa maakuntastrategian valinnoille. Skenaariot voivat kuitenkin tarjota maakunnallisen yhteistyön kautta lähtökohtia myös muiden organisaatioiden johtamille prosesseille. Väestö- ja työpaikkasuunnite täsmentää skenaarioiden kuvaamaa maailmaa. Suunnite laaditaan erityisesti maakuntakaavan 2040 ja maakuntastrategian mitoitusta varten. Skenaarioprosessin alkuvaiheessa syntyi liiton sisäisenä työnä tehty Ysikentäksi nimetty skenaarioiden runkomalli. Ysikentän ajattelumalli koostui väestön, työpaikkojen ja asumisen (asumisväljyyden) numeerisista linjauksista tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen 1) tasaantuva 2) trendinomainen ja 3) optimistinen mukaisesti. Numeeriset linjaukset perustuivat Tilastokeskuksen eri vuosien väestöennusteisiin ja Tampereen väestösuunnitteeseen, eri hallitusten linjauksiin työllisyysasteesta ja asumisväljyyden nykytilanteeseen vs Pohjoismainen taso. Ysikenttä esiteltiin yhteisessä synkronointiworkshopissa ELY:n ja Tampereen kaupungin kanssa. Ysikentän työpaja pidettiin kesäkuussa 2012, jossa työstettiin mm todennäköisiä ja haluttuja maailmoja kolmesta vaihtoehdosta, sekä mahdollisia villejä kortteja. Saadun palautteen pohjalta syyskuussa 2012 linjattiin, että ennen numeeristen arvojen määrittämistä on tärkeää ymmärtää skenaarioiden taustaoletukset, sisällöllinen logiikka ja arvomaailma. Tulevaisuuden mahdollisuuksille ja ajattelulle pitää antaa kaikki tila ennen konkreettisia päätettyjä numeroarvoja. Skenaarioiden laadinnan suunnaksi täsmennettiin erilaisten skenaariologiikkojen ja arvomaailmojen synnyttäminen yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Skenaariotyön työmenetelmäksi valittiin yhteistyö ja osallistaminen. Tavoitteena oli, että skenaariotyöhön osallistuisi monipuolinen ja kattava pirkanmaalaisten toimijoiden ryhmä. Tarkoitus oli herättää keskustelua, koota ajatuksia tulevaisuudesta monipuolisesti eri näkökulmista. Yhteisen näkemyksen luominen tulevaisuuden maailmojen sisällöistä ja niiden arvovalinnoista koettiin tärkeäksi. Tämä loi pohjan numeeristen arvojen hakemiselle ja numeerisen haarukan määrittämiselle sekä keskustelulle siitä, miten numeerisiin lukuihin kussakin skenaariossa päästään. Tulevaisuudessa kiinnosti erityisesti väestön kehitys, elinkeinorakenne ja työpaikkojen kehitys sekä asumisen kehitys. Yhteistyö toteutettiin viiden työpajan ja nettisivustolle perustetun kommentoinnin mahdollistavan työryhmäkansion avulla. Pääpaino oli työpajatyöskentelyllä, joihin osallistui yhteensä 38 ihmistä. Pirkanmaan liitto vastasi prosessin suunnittelusta ja työpajatyöskentelyiden yhteenvedosta sekä nettiin viedyn työryhmäkansion ylläpidosta. Työmenetelmällä haluttiin herättää keskustelua, koota monipuolisesti erilaisia näkökantoja ja työstää niitä eteenpäin yhteiseksi pirkanmaalaiseksi näkemykseksi mahdollisesta tulevaisuudesta. Lopputulokseksi saatiin neljä perusskenaariota, joista kolmelle kasvuskenaariolle on skenaarioiden muodostamisen yhteydessä määritelty suuntaa antavia numeerisia arvoja. Tuleviin prosessin vaiheisiin kuuluvat skenaarioiden riskien ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja skenaarioiden seurannan suunnittelu.

3 3 (7) PIRKANMAAN VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE 2040 Skenaariot ovat lyhyitä, loogisia, mahdollisia ja toisilleen vaihtoehtoisia tulevaisuustarinoita. Skenaarioiden avulla ennakoidaan, mutta ei ennusteta tulevaa kehitystä. Skenaariotyöskentelyn pyrkimyksenä on avartaa nykytilan ymmärrystä, vähentää riippuvuutta totutuista ajattelumalleista ja vahvistaa valmiutta kohdata ei vältettävissä olevia yllätyksiä, joita tulevaisuudessa on. Skenaariomaailmat luotiin nelikenttään. Skenaarioiden rakentamisessa hyödynnettiin kahta voima-akselia, jotka jäsentävät skenaarioiden mahdollista kehitystä: 1) Pirkanmaan kilpailukyky (suhteellisesti vahvistunut/heikentynyt) 2) Kehityksen kestävyys (on / ei ole kestävää). Väestön kasvun kehitys, elinkeinorakenteen ja työpaikkojen kehitys sekä asumisväljyyden kehitys olivat skenaarioissa lähemmin tarkasteltavia osa-alueita. Neljä skenaariomaailmaa syntyi maakuntakaavan ohjausryhmän ryhmätyönä. Ryhmät tekivät myös alustavat syy-seuraus polut tarinoille. Skenaarioita tarkennettiin kolmessa teemakohtaisessa pienryhmässä. Skenaarioille haettiin myös lukuarvoja väestön, työpaikkojen ja asumisväljyyden suhteen. Pohjana toimivat erilaiset ennusteet ja suunnitteet tulevasta kehityksestä (Tilastokeskus, Tampereen kaupunki, VATT, ETLA). Työryhmiin osallistui eri alojen asiantuntijoita eri puolilta Pirkanmaata. Skenaariotyöprosessi tuotti neljä erilaista tulevaisuuden tarinaa Pirkanmaalle vuonna 2040: 1. Vahvojen valintojen Pirkanmaa 2. Villi ja vapaa Pirkanmaa 3. Jäähdyttelevä, kotoileva Pirkanmaa 4. Valtavirtainen Pirkanmaa Vahvojen valintojen Pirkanmaassa Pirkanmaan kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja, koska on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ja välttämään vääriä. Kehityksen kestävyys painottuu kaikessa päätöksen teossa. Alueella on panostettu innovatiivisuuteen, kansainväliseen vetovoimaan ja verkostoyhteistyöhön yli rajojen. Pirkanmaata voi kuvata erilaisten tuotannontekijävirtojen yhtymäkohtana: ihmiset, tavarat, kulttuurit ja innovaatiot kohtaavat täällä. Kasvustrategiana on valikoidun kasvun strategia, jossa kasvetaan valikoiduilla sektoreilla ja kohderyhmillä. Laatu korostuu, mitä tahansa ei haluta tehdä. Villin ja vapaan Pirkanmaan kilpailukyky on myös vahva, mutta enemmän tekemiseen määrään kuin valintoihin perustuen. Taloudellinen hyvinvointi on noussut alueella erittäin vahvaksi, mutta se ei ole jakautunut tasaisesti. Kaikkia nykyresursseja käytetään maksimaalisen taloudellisen kasvun tavoitteluun. Alueella tehtävät päätökset eivät perustu kestävälle kehitykselle. Kasvustrategiana on valikoimattoman kasvun strategia. Tässä maailmassa tehdään tilaa kaikelle: pyritään taloudelliseen kasvuun joka sektorilla ja kaikilla keinoilla. Jäähdyttelevässä, kotoilevassa Pirkanmaassa alueen kilpailukyky on heikentynyt suhteessa muihin alueisiin. Alueen kehitys on perustettu vahvasti kestävälle kehitykselle. Elinkeinorakenteen uudistaminen ja kehitystyö eri sektoreilla on jäänyt selkeästi jälkeen suhteessa muuhun maahan ja kansainvälisesti. Alueella ei niinkään tavoitella kasvua, vaan painotetaan ihmisten välistä solidaarisuutta ja omavaraistaloutta. Kasvustrategiana on jarruttelevan kasvun strategia. Kasvuun suhtaudutaan pidättyväisesti ja epäillen. Perinteiset elämäntavat ja maanläheiset arvot painottuvat. Valtavirtaisen Pirkanmaan maailmassa Pirkanmaan kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi suhteessa muihin. Pirkanmaalaisten kehittämisote on muuttuvassa kirvonnut: alueella ei ole panostettu uusiin investointeihin ja uusin avauksiin. Pirkanmaan elinkeinot perustuvat vanhoihin tuotantoprosesseihin ja koneisiin, jotka käyttävät paljon edelleen kallistunutta energiaa ja väheneviä luonnonvaroja. Ihmisten elämäntapaa kuvaa kuluttaminen. Korporatismi ja oman edun tavoittelu ovat lamauttaneet tulevaisuuteen suuntaavat investoinnit. Kasvustrategiana on ymmärtämättömyyden kasvustrategia. Kasvukärjet on valittu hyväntahtoisen hölmösti, joissa on lyhyellä aikavälillä ollut tarjolla helppoja voittoja, mutta jotka eivät ole olleet kestävästi hyvinvointia luovia. Valinnat ovat muuttuneet negatiivista kehitystä vahvistaviksi kärjiksi.

4 4 (7) PIRKANMAAN KOLME KEHITYSKUVAA Jatkotarkastelujen pohjaksi valittiin Vahvojen valintojen Pirkanmaa. Skenaariokuvaus ei ollut riittävän tarkka, joten sitä päätettiin tarkentaa kolmella tarkemmalla kehityskuvalla. Kehityskuvat ovat paitsi kuvauksia mahdollisista tulevaisuuksista myös kuvaavia strategiavalintoja. Lähtökohtana oli kuitenkin usko Pirkanmaan kasvuun ja positiiviseen kehitykseen. Alla on tarkempi kuvaus näin syntyneistä kolmesta kehityskuvasta. Jokaisessa kehityskuvassa ikärakenteen on oletettu noudattavan Tilastokeskuksen ennustetta vuodelle Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa Väestön määrä Työhön osallistuvuus 75% työväestöstä, työelämän joustavuus, työn ja opiskelun yhteensovittaminen, useita työsuhteita yhtä aikaa, mikroyrittäjyys, nopeat syklit. 75% työväestöstä, mahdollisimman pitkä työssäoloaika. 77% työväestöstä, aktiivinen työtäjakava politiikka, osapäivä- ja etätyö, työn jakaminen. Palveluiden saatavuus 5-8 keskuksen verkko, e-palveluiden kärkialue. Tampereen seutu ja eteläinen Pirkanmaa ovat työpaikka- ja palvelukeskittymiä. Tampereen seutu ja eteläinen Pirkanmaa painottuvat, myös keskusseudun ulkopuolelta löytyy palveluita. Asuminen Asuminen tukeutuu kattavaan joukkoliikenneverkkoon. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja - halu korostuvat. Laadukas yksilöllinen rakentaminen. Tiiviin kaupunkirakenteen kylkeen on syntynyt uutta rakentamista, määrä tärkeämpää kuin laatu. Asuinalueiden eriarvoisuus voi korostua. Nopea massiivinen rakentaminen Asuminen ja työ yhdistyvät. Yhteisöeläminen suosiossa. Laadukas ekotetehokas rakentaminen. Kilpailuetu Erikoistuva kasvu, koulutustason nosto, verkottuminen yli rajojen, laatu ja innovaatiivisuus, B to C vahvistuu. Valmistava teollisuuden osaaminen, B to B kasvualat. Vähähiiliset ja energiatehokkaat järjestelmäratkaisut. Elinkeinorakenne / työpaikat Työpaikat: Yksityinen palvelusektori ja rakentaminen kasvavat suhteessa nykyhetkeen, teollisuuden osuus säilyy samana. Kasvuyritykset korostuvat. Työpaikat: Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osuudet kasvaneet suhteessa nykyhetkeen, rakentaminen kasvanut. Julkinen sektori pienentynyt selkeästi. Työpaikat: Teollisuuden ja rakentamisen osuudet pienentyneet suhteessa nykyhetkeen, Palvelusektori ja alkutuotanto kasvaneet. Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori voimistunut. Maahanmuutto Korkean osaamisen maahanmuuttoa. Nuorten rooli korostuu. Työperäinen maahanmuutto, vuokra- ja alityövoima, matalapalkkatyövoima Ko. arvomaailmaa arvostavien maahanmuuttoa. Korkeaa vihreään osaamiseen liittyvää maahanmuuttoa.

5 5 (7) Liikkuminen Keskusten verkko joiden välillä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Logistiikan sujuvuuteen ja kuljetuskäytäviin on panostettu. Liikkumistarve on minimoitu ja liikenteen määrää vähennetty. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat suosiossa. Raideliikennettä on lisätty. Kehittämishankkeet T&K valmiudet, innovaatioalustat, kansainvälistyminen, oppimisympäristöt, työelämän laatu. Yritysten investointituet, yritysrahoitus, teknologian kehittäminen, ammatillinen koulutus. Energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen, vähähiilisyys, clean tech, uudet tuotantoteknologiat. 1. Osaavan ja erikoistuvan kasvun Pirkanmaa Pirkanmaan kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja. Kasvua haetaan valikoiduilla sektoreilla ja kohderyhmillä. Alueella on panostettu koulutuksen tason nostoon ja kansainvälistymiseen. Innovatiivisuus ja verkostoyhteistyö yli rajojen ovat avainasemassa uuden kasvun luonnissa. Laatu korostuu. Väestön määrä on kasvanut nykyisestä 0,7%/a eli yhteensä noin asukkaalla. Tämä tarkoittaa, että Pirkanmaan väkiluku on asukasta vuonna Väkeä on muuttanut Pirkanmaalle muualta Suomesta ja ulkomailta erityisesti Pirkanmaan vetovoimaisen elinkeinorakenteen ja kansainvälisen yhteistyön houkuttelemina. Kasvun painopisteet ovat pääkeskuksessa Tampereella ja sen ympäristöalueissa. Tämän lisäksi yhteensä 5-8 seutukaupunkia ja muuta keskusta kasvavat vahvan erikoitumisen kautta. Kaupungistuminen on kasvanut selkeästi Pirkanmaalla. Pirkanmaalle on syntynyt keskusten verkko, joiden välillä on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pääkeskuksessa on helppo elää ilman autoa, ja alakeskuksiin on aktiiviset runkoyhteydet. Palvelurakenne seuraa kasvun painopisteitä maakunnassa, ja lisäksi Pirkanmaa on yksi kärkimaakunnista e-palveluiden toteuttamisessa. Yksityinen ja julkinen palveluverkko ovat vahvasti integroituneet. Pirkanmaa on luonut vähähiilisyydestä alueen elinkeinojen kilpailuedun. Alueella on tehty uusia päätöksiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla liittyen jokaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Yritysten kilpailukykyvalttina ovat paitsi vähähiilisyys, myös kapeat huippuosaamiskärjet, nopea reagointikyky ja ekosysteemiosaaminen. Elinkeinorakenteessa yksityiset palvelut ovat suurin sektori, Rakentaminen on kasvanut, julkinen sektori pienentynyt ja teollisuus pysynyt suurin piirtein samana suhteessa nykyhetkeen. Pirkanmaata voi kuvata erilaisten tuotannontekijävirtojen yhtymäkohtana: ihmiset, tavarat, kulttuuri ja innovaatiot kohtaavat täällä. Pirkanmaa on kasvanut osaksi kansainvälistä innovatiivista verkostoa. Kansainvälisyys ja erilaisten toiminta- ja tapakulttuurien ymmärrys ja omaksuminen korostuvat alueella. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat osa ihmisten elämäntapaa. Kehityshankkeita Pirkanmaalla: T&K valmiudet, innovaatioalustat, kansainvälistyminen, oppimisympäristöt, työelämän laatu Pirkanmaa Ydinalueet Etelä Pohjoinen Väkiluku Kasvu %/a ,7 0,6-1,0 0,3-0,8-0,5 - +0,2 Kokonaislisäys n Työllisyysaste 75 % Työpaikkoja Kasvu %/a ,9 % Kokonaislisäys n

6 6 (7) 2. Teollisen tradition, yrittäjyyden ja logistiikan Pirkanmaa Pirkanmaan kilpailukyky ja vetovoima ovat vahvoja. Taloudellinen hyvinvointi on noussut alueella korkeaksi, ja aluetta voidaankin pitää tuottavan Suomen pääalueena. Valmistavan teollisuuden arvon ja osaamisarvojen kasvuun on panostettu, samoin yrittäjyyden kasvupohjaan. Myös koulutuksessa korostuu teollisuutta tukevan ammattikoulutuksen vahvistaminen. Pirkanmaalla pyritään monin eri keinoin teollisuuden tarpeiden tyydyttämiseen. Väestön määrä on kasvanut nykyisestä 0,9%/a eli yhteensä noin asukkaalla. Tämä tarkoittaa, että Pirkanmaan väkiluku on asukasta vuonna Pirkanmaalle on muuttanut väkeä paitsi muualta Suomesta myös ulkomailta erityisesti avoimen yritysilmapiirin ja työmahdollisuuksien houkuttelemina. Kasvun painopiste on erityisesti Tampereen ydinalue ja eteläinen Pirkanmaa. Suuren väestön lisäyksen myötä väestön määrä on kasvanut muuallakin Pirkanmaata. Tampere ja eteläinen Pirkanmaa ovat kuitenkin Pirkanmaan työpaikka-alueita ja palvelukeskittymiä. Palveluliiketoiminta on erityisesti teollisuuden tukena. Maakunnan yhteistyöverkot toimivat nykyrakenteen mukaisesti. Elinkeinorakenteen painopiste Pirkanmaalla on perusteollisuudessa. Rakentaminen on kasvanut, samoin yksityinen palvelusektori verrattuna suhteessa nykytilanteeseen. Julkinen sektori on selkeästi pienentynyt. Pirkanmaan teollisuus- ja logistiikka-alueet ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä. Logistiikan sujuvuuteen ja kuljetuskäytäviin on panostettu. Luonnonvaroja hyödynnetään selkeästi enemmän verrattuna nykyiseen, ja ympäristöongelmat ovat kasvaneet. Taloudellinen hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti; taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ero on kasvanut ja tätä myöden myös kansalaisten eriarvoisuus. Kehittämishankkeita Pirkanmaalla: Yritysten investointituet, yritysrahoitus, teknologian kehittäminen, ammatillinen koulutus, älykäs valmistus Pirkanmaa Ydinalueet Etelä Pohjoinen Väkiluku Kasvu %/a ,9 0,8-1,2 0,5-1,0-0,5 - +0,3 Kokonaislisäys n Työllisyysaste 75 % Työpaikkoja Kasvu %/a ,0 % Kokonaislisäys n Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin maakunta Pirkanmaan kilpailukyky on jäänyt suhteessa jälkeen muista alueista. Alueella ei niinkään haeta kasvua, vaan panostetaan elämänarvojen merkitykseen ja elämyksellisyyteen. Alueella arvostetaan kestävää kehitystä kaikessa päätöksenteossa. Pirkanmaalla on panostettu erityisesti ympäristöteknologioihin ja clean techiin, Luomumaatalous on kasvanut. Alueella hyödynnetään enenevässä määrin uusiutuvia luonnonvaroja ja energia- ja materiaalitehokkuus ovat huipputasoa. Alueen kasvua voi luonnehtia hitaaksi kasvuksi ympäristön ehdoilla. Yritykset ovat luoneet kestävästä kehityksestä kilpailutekijän itselleen ja korostavat omaa brändiään. Elinkeinorakenteessa painottuu yksityiset palvelut. Teollisuuden ja rakentamisen osuudet ovat pienentyneet suhteessa nykyhetkeen. Alkutuotanto ja biotalous kasvavat. Osa-aika- ja etätyö on kasvattanut suosiotaan erityisen paljon. Työtä jaetaan aktiivisesti uudistuvan työpolitiikan avulla. Väestön määrä on kasvanut nykyisestä 0,6%/a eli yhteensä noin asukkaalla. Tämä tarkoittaa, että Pirkanmaan väkiluku on asukasta vuonna Väestön kasvu alueella on peräisin suurelta osin muualta Suomesta muuttaneista ja luonnollisen väestön kasvun myötä syntyneistä. Alueen ekologinen arvomaailma on vetänyt puoleensa muuttajia. Kasvun painopiste on erityisesti Tampereen ydinalue, ja osittain Etelä-Pirkanmaa.

7 Joissakin kunnissa väestö voi jopa vähentyä muuttoliikkeen keskittyessä. Yleisesti, Pirkanmaalla korostuu urbaani- ja maaseutuasuminen. Elämänarvot korostavat 0-energia-alueita. Työpaikat, asuminen ja palvelut ovat sovitettu yhteen liikkumistarpeen ja liikenteen minimoimiseksi. Ihmiset suosivat joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Alueella on lisätty myös raideliikennettä. Etä- ja osaaikatyö ovat kasvattaneet suosiotaan ja merkitystään erityisen paljon. Kehittämishankkeita Pirkanmaalla: energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen, vähähiilisyys, clean tech, uudet tuotantoteknologiat, biotalous 7 (7) Pirkanmaa Ydinalueet Etelä Pohjoinen Väkiluku Kasvu %/a ,6-0,2 - +1,2 0,2-0,7-0,5 - +0,2 Kokonaislisäys n Työllisyysaste 77 % Työpaikkoja Kasvu %/a ,8 % Kokonaislisäys n