GLADIOLUS. Sleyn teologinen verkkojulkaisu 2/ Nuorta teologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLADIOLUS. Sleyn teologinen verkkojulkaisu 2/ 2014. Nuorta teologiaa"

Transkriptio

1 GLADIOLUS Sleyn teologinen verkkojulkaisu 2/ 2014 Nuorta teologiaa L atinankielinen nimi Gladiolus tarkoittaa pikku miekkaa. Nimi muistuttaa Jumalan sanan miekasta. Jumalan sana luo Kirkon ja pitää sitä yllä. Gladiolus nostaa esiin tärkeitä teologisia aiheita kansanomaisessa muodossa. Lehti on ilmestynyt vuodesta TOIMITUS Ville Auvinen, Gladioluksen päätoimittaja, TT, STI:n pääsihteeri Pekka Lindqvist, Gladioluksen toimitussihteeri, TT, yliopistonopettaja Ida Heikkilä, TM, tohtoriopiskelija Lauri Vaahtoranta, MuM, TK, fil. yo. Pääkirjoitus: Nuorta teologiaa 2 Pasi Schultz: Apostolien välienselvittely (Gal. 1:11 2:21) 4 Tuomas J. Salo: Kleemens Roomalaisen ensimmäinen kirje stoalaisessa kontekstissa 9 Linus Stråhlman: Syntiset pyhät ihmiset 16 Mika Malinen: Osmo Tiililän ja Aarne Siiralan käsitykset uskosta 22 Markus Korri: Keskustelu Jumalan kaitselmuksesta modernissa teistisessä uskonnonfilosofiassa 28 Kirjaesittely: Leif Erikson: Jumala on lähellä 33 1

2 Pääkirjoitus Ville Auvinen, TT Nuorta teologiaa Teologiaa voi Suomessa opiskella kolmessa eri yliopistossa. Suurin teologisista oppilaitoksista on Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, jossa aloittaa vuosittain lähes 200 uutta opiskelijaa. Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osastossa (Joensuu) on läntisen ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmat, joissa on yhteensä 55 aloituspaikkaa. Åbo Akademi puolestaan tarjoaa teologian opetusta Turussa ruotsin kielellä. Åbo Akademin teologisessa tiedekunnassa aloittaa vuosittain parisenkymmentä uutta opiskelijaa. Teologian maisterin tutkintoa suorittavat perehtyvät omakohtaisesti tieteellisen tutkimuksen tekemiseen kirjoittaessaan opintojensa loppuvaiheessa pro gradu -opinnäytteensä. Pro gradu on yleensä sivun mittainen tutkielma ja sen laajuus on 40 opintopistettä (maisterintutkinto käsittää kokonaisuudessaan 300 opintopistettä), joka vastaa noin 20 viikon kokopäiväistä työskentelyä. Monille pro gradun kirjoittaminen lienee elämän toistaiseksi haastavin ponnistus. Teologia on oppiaineena erittäin monipuolinen, ja opiskelija voi valita pääaineensa ja samalla pro gradu työnsä aihepiirin monesta vaihtoehdosta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pääainevaihtoehtoja ovat Vanhan testamentin eksegetiikka, Uuden testamentin eksegetiikka, yleinen kirkkohistoria, Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria, dogmatiikka, ekumeniikka, uskonnonfilosofia, teologinen etiikka & sosiaalietiikka, uskontotiede, käytännöllinen teologia, kirkkososiologia ja uskonnonpedagogiikka. Eri pääaineiden tutkimuskohteet, metodit, lähdeaineistot ja terminologia ovat niin kaukana toisistaan, että joskus teologin on lähes mahdoton ymmärtää toisen teologin tutkimusta. Tässä Gladioluksen numerossa yksi pro graduaan viimeistelevä ja neljä sen jo valmiiksi kirjoittanutta nuorta teologia esittelee oman tutkimuksensa lähtökohtia ja tuloksia. Heistä kolme opiskelee Helsingin yliopistossa, yksi Itä-Suomen yliopistossa ja yksi Åbo Akademissa. Tutkielmista yksi on Uuden testamentin eksegetiikan alueelta, kaksi on kirjoitettu dogmatiikan oppiaineeseen ja kaksi edustaa uskonnonfilosofiaa. Tutkimusten kohteina ovat Paavalin suhtautuminen muihin apostoleihin Galatalaiskirjeen ja sen retoriikan pohjalta, ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteessa 2

3 kirjoitetun Kleemens Roomalaisen kirjeen suhde stoalaisuuteen, Lutherin asennoituminen pyhimyksiin ja pyhimysten palvontaan, kahden 1900-luvun merkittävän suomalaisen systemaatikon, Osmo Tiililän ja Aarne Siiralan käsitykset uskosta sekä Jumalan kaitselmuksen käsite teistisessä uskonnonfilosofisessa keskustelussa. Jo nämä viisi kirjoitusta osoittavat, miten erilaisia asioita teologia tänä päivänä tutkii. 3

4 Pasi Schultz, Itä-Suomen yliopisto Apostolien välienselvittely (Gal. 1:11 2:21) Paavalin kirje galatalaisille alkaa kertomuksella kahden apostolin kolmesta kohtaamisesta. Tarinan päähenkilö on Paavali, pakanoiden apostoli. Kertomuksen vastapuolena toimii Pietari, ympärileikattujen apostoli. Hänen roolinsa on niin keskeinen, että häntä voidaan pitää kertomuksen toisena päähenkilönä. Mukana seikkailee myös liuta sivuhenkilöitä, jotka tuovat lisäväriä päähenkilöiden kohtaamisiin. Kertomus koostuu kolmesta jaksosta. Ensimmäinen käsittelee Paavalin kääntymystä ja hänen lähetystyönsä alkuvaihetta. Paavali saa evankeliumin Jumalalta ilmestyksessä ja aloittaa välittömästi lähetystyön pakanoiden parissa. Kolmen vuoden työrupeaman jälkeen hän matkustaa Jerusalemiin tutustuakseen Pietariin. Vietettyään Jerusalemissa kaksi viikkoa hän palaa jälleen lähetystyönsä pariin neljäksitoista vuodeksi. Toinen jakso kuvaa Paavalin toista Jerusalemin matkaa, joka on luonteeltaan virallisempi kuin ensimmäinen. Nyt Paavali saapuu hakemaan evankeliumilleen hyväksyntää arvossapidetyiltä apostoleilta. Hän kohtaa Jerusalemissa myös vastustajia, jotka vaativat häntä noudattamaan Mooseksen lakia. Paavali ei tähän kuitenkaan suostu, vaan saa hakemansa tunnustuksen. Jakso päättyy Paavalin ja muiden apostolien väliseen sopimukseen yhteistyön jatkamisesta. Kolmas jakso käsittelee Antiokiassa sattunutta välikohtausta, ja se poikkeaa sävyltään edellisistä. Aiemmin apostolit ovat olleet samalla puolella, mutta nyt Paavali hyökkää Pietaria vastaan. Hän syyttää Pietaria tekopyhyydestä ja lain tekoihin palaamisesta, koska tämä alkoi välttää pakanakristittyjen kanssa aterioimista sen jälkeen kun Jerusalemista saapui joukko juutalaiskristittyjä. Kertomus apostolien kohtaamisista on kaiken kaikkiaan varsin tapahtumari- 4

5 kas. Erityisen huomiotaherättävää siinä on Paavalin suhtautuminen Jerusalemin apostoleihin. Hänen asennoitumisensa kun tuntuu muuttuvan jatkuvasti. Aluksi hän suhtautuu heihin välinpitämättömästi ja korostaa, että hädin tuskin tapasi heidät. Tarinan puolivälissä hän kuitenkin osoittaa heille ylenpalttista kunnioitusta. Loppua kohden hän puolestaan kuvailee heitä erittäin kielteisesti. Miten tällainen heiluriliike on selitettävissä? Tarinan takaa Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kertomus heijastelee apostolien väleissä tapahtunutta muutosta. Paavali kunnioitti aluksi muita apostoleja, jopa siinä määrin että haki heiltä oikeutusta omalle toiminnalleen. Antiokiassa tilanne kuitenkin muuttui. Paavalin ja Pietarin evankeliumien välinen ero tuli esiin, ja tästä oli seurauksena aiemmin mainittu selkkaus. Tekstistä ei käy ilmi, miten apostolien kiista päättyi. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Paavali kärsi tappion. Olisihan Pietarin mielenmuutoksen mainitseminen toiminut erinomaisena perusteluna Paavalin sanoman uskottavuuden puolesta. [Esim. Kuula 2001, 95 96, Räisänen 2011, 45.] Kertomuksen käyttäminen Paavalin asennemuutoksen tarkastelussa ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Galatalaiskirje ei ole Paavalin muistelmateos eikä raportti apostolien välisessä suhteessa tapahtuneesta muutoksesta, vaan käytännöllisiä päämääriä varten kirjoitettu kirje. Sen tarkoitus ei ole ensisijaisesti välittää lukijoille tietoa, vaan vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä ja arvoihinsa. Tämä on otettava huomioon, kun kertomusta käytetään historiallisen tiedon lähteenä. [Thurén 2008.] Paavalin asenteita etsittäessä ei siis riitä, että tarkastellaan kertomusta sellaisenaan. On selvitettävä, miksi Paavali halusi kertoa kertomuksensa galatalaisille. Mitä hän yritti sen avulla saada kuulijoissaan aikaan? Paavalin asenteissa tapahtunutta muutosta voidaan tarkastella vasta sen jälkeen kun on saatu selville, millaista muutosta hän toivoi tapahtuvan galatalaisten asenteissa. Tarinan sisällä Kirjeen lähettämiselle on aina olemassa jokin syy. Se voi olla jokin uutinen tai tapahtuma, joka antaa aiheen kirjeen kirjoittamiselle. Galatalaiskirjeen kirjoittamisen syy käy ilmi kirjeen alusta: seurakunnissa on alkanut vaikuttaa evankeliumi, joka poikkeaa Paavalin aiemmin julistamasta. Keskeisin ero evankeliumien välillä on Paavalin mukaan se, pitääkö pakanakristittyjen noudattaa Mooseksen lakia vai ei. Paavalin evankeliumin mukaan ei pidä. Kirjeellä on aina myös päämäärä, jokin muutos vastaanottajan asenteissa tai 5

6 toimintatavoissa, jonka kirjoittaja yrittää saada kirjeellään aikaan. Galatalaiskirjeen päämäärä on, että vastaanottajat hylkäisivät Paavalin julistuksesta poikkeavan opin. Tätä tavoitetta kohti hän pyrkii sekä lisäämällä oman sanomansa uskottavuutta että heikentämällä kilpailevan sanoman uskottavuutta. Tämä kirjeen kokonaispäämäärä mielessä voidaan nyt ryhtyä tarkastelemaan kertomusta apostolien kolmesta kohtaamisesta. Kertomuksen alussa Paavali vahvistaa sanomansa uskottavuutta korostamalla sen jumalallista alkuperää. Hän tekee tämän kahdella tavalla. Ensin hän kuvailee, miten hän sai evankeliuminsa suoraan Jumalalta ilmestyksessä, ilman välikäsiä. Tämän jälkeen hän pyrkii osoittamaan, ettei oppinut sitä myöhemminkään keneltäkään ihmiseltä. Niinpä hän painottaa, ettei tuntenut apostoleja eihän sellaiselta voi oppia, jota ei ole edes tavannut. Apostolien arvovallan vähättelyllä on siis tärkeä tehtävä kertomuksen alussa. Paavalin evankeliumi on luotettava, koska se on peräisin Jumalalta eikä ihmisiltä. Osoitettuaan evankeliuminsa jumalallisen alkuperän Paavali tarjoaa toisen perustelun sanomansa erinomaisuudelle: arvovaltaisten ihmisten hyväksyntä. Nyt Paavalin ei enää tarvitse vähätellä Jerusalemin apostolien arvovaltaa, kuten tarinan alkupuolella. Hän voi päinvastoin jopa ylikorostaa sitä. Näin hän tekeekin kertomalla lukijoilleen neljästi, että hänen evankeliuminsa vahvistajat ovat arvossapidettyjä henkilöitä. Täysin varaukseton Paavali ei ihailussaan ole, sillä maine ei ole hänestä kovin hyvä peruste ihmisten luotettavuuden arvioinnissa. Kertomuksen vakuuttavuus perustuu kuitenkin apostolien arvovallan korostamiselle. Paavalin evankeliumi on luotettava, koska Jerusalemin apostolit sanovat sen olevan luotettava. Kertomuksen kolmas osa, eli Pietarin käytös Antiokiassa palvelee kirjeen päämäärää hieman toisella tavalla kuin aiemmat apostolien kohtaamiset. Muutamalla kerronnallisella työkalulla Paavali rakentaa yhtäläisyyden vastaanottajaseurakuntien tilanteen, Paavalin Jerusalemissa saavuttaman voiton sekä Pietarin Antiokiassa tapahtuneen lankeemuksen välille. Paavalin ja Pietarin menettelytavat esitetään galatalaisille siis esikuvina. Koska he ovat nyt tilanteessa, jossa apostolit ovat aiemmin olleet, on heillä menneisyydessä tarjolla kaksi esimerkkiä, joita he voivat seurata. Paavalin ja Pietarin ratkaisut ovat luonnollisesti päinvastaisia. Siinä missä Paavali kieltäytyi noudattamasta lakia, Pietari suostui tekemään niin. Myös tekojen seuraukset kuvataan päinvastaisina. Paavalin valinnan myötä evankeliumin totuus säilyi ja hän sai arvovaltaisten apostolien tunnustuksen. Pie- 6

7 tari puolestaan ajautui tekopyhyyteen ja saattoi myös muut lankeamaan pois evankeliumin totuudesta. Ei ole vaikeaa päätellä, kumman esimerkkiä galatalaisten olisi Paavalin mielestä järkevä seurata. Tarinan jälkeen Kertomus apostolien kohtaamisesta toimii siis luontevasti osana Galatalaiskirjeen kokonaispäämäärää. Paavali kuvailee Jerusalemin apostoleja kussakin kertomuksen vaiheessa tavalla, joka parhaiten palvelee hänen argumentaatiotaan. Varautuneisuus kertomuksen alussa korostaa evankeliumin yliinhimillisyyttä. Ylenpalttinen kunnioitus puolivälissä lisää heidän antamansa hyväksynnän merkitystä. Pietarin mustamaalaaminen lopussa puolestaan korostaa lain noudattamisen synkkiä seurauksia. Kaikki tämä tähtää siihen, että Galatalaiset hylkäisivät toisenlaisen evankeliumin ja palaisivat Paavalin julistamaan sanomaan. Kertomuksen päämäärän selvittämisen jälkeen on aika pohtia sen takaa hahmottuvaa kuvaa Paavalin suhtautumisesta Jerusalemin apostoleihin. Mikäli oletetaan, että kertomus heijastelee ainakin jossain määrin Paavalin todellisia asenteita, voidaan hänen suhtautumistaan kuvata varautuneen kunnioittavaksi. Paavali myöntää, että Jerusalemin apostoleilla on asemansa vuoksi auktoriteettia oppia koskevissa kysymyksissä. Mikäli he kuitenkin toiminnallaan saattavat uskovat lankeamaan pois evankeliumin totuudesta, heitä ei pidä seurata, vaan nuhdella. Ainut auktoriteetti, jonka Paavali tunnustaa varauksetta, on Jumala. Aiemmin artikkelissa mainittu historiallinen tulkintatapa vaikuttaa kertomuksen lähemmän tarkastelun perusteella siis liian yksinkertaiselta. Tekstin pohjalta ei voi vetää johtopäätöksiä ilman, että huomioidaan se päämäärä, jota kirjoittaja pyrkii sen avulla saavuttamaan. Paavalin asenteissa tapahtuva muutos ei tämän tarkastelun perusteella ole luonteeltaan niinkään historiallinen, vaan retorinen. Vaikka Paavalin asenteet varmasti muuttuivat ajan myötä, Galatalaiskirje ei tästä muutoksesta kerro juuri mitään. Tämä artikkeli on keskittynyt ainoastaan Galatalaiskirjeen tar-kasteluun. Oma kysymyksensä on, mitä muut lähteet kertovat Paavalin asenteista ja apostolien väleistä yleensäkin. Apostolien kirjeissä on runsaasti aiheeseen liittyvää lisämateriaalia. Varhaiskristillisissä teksteissä vaikuttaisi lisäksi olevan sekä sellaisia, joiden mukaan välit olivat hyvät, että sellaisia, joiden mukaan ne olivat huonot. Kaikkien näiden tekstien tulkinnassa on kuitenkin huomioitava niiden retorinen päämäärä. Liian hätäisiin tulkintoihin ei pidä sortua, sillä kuten Galatalaiskirjeen tarkastelu on osoittanut, kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää edes Raamatussa. 7

8 Lue koko gradu Pro gradu -tutkielma Tekopyhä Pietari Jerusalemin apostolit Paavalin argumentaatiossa (Gal. 1 2), hyväksyttiin Itä-Suomen yliopistossa ja on luettavissa pdf:nä osoitteessa _fi_uef /urn_nbn_fi_uef pdf Kirjallisuutta Kuula, Kari 2001: Paavali. Kristinuskon ensimmäinen teologi. Räisänen, Heikki: 2011, Mitä varhaiset kristityt uskoivat. Stewart, Eric 2011: I m okay, you re not okay. Constancy of character and Paul s understanding of change in his own and Peter s behaviour. Thurén, Lauri 2008: Fighting Against Straw Men: Derhetorizing Theology and History in Paul. Teoksessa: Nordic Paul: Finnish Approaches to Pauline Theology. Toim. Lars Aejmelaeus ja Antti Mustakallio. 8

9 Tuomas J. Salo, Helsingin yliopisto Kleemens Roomalaisen ensimmäinen kirje stoalaisessa kontekstissa Vuoden 96 jkr. paikkeilla Rooman seurakunta lähetti kirjeen Korintin seurakunnalle. Korintissa oltiin taas hölmöilty: Seurakunta oli erottanut ainakin osan paimenistaan ilman mitään hyväksyttävää syytä yhden tai kahden henkilön yllytyksestä. Rooman kristityt pitivät tilannetta hyvin vakavana, sillä se tuotti suurta häpeää koko Kristuksen kirkolle eikä ainoastaan Korintin seurakunnalle. Jälkeenpäin katsottuna tässä kriisissä oli kuitenkin se hyvä puoli, että myöhemmälle kristikunnalle säilyi hyvin pitkä kirje. Se on noin kaksi kertaa niin pitkä kuin Heprealaiskirje. Tuota pitkää kirjettä luettiin jumalanpalveluksissa Korintissa ja sen lähettyvillä vielä monta sataa vuotta. Kirkollinen perimätieto kertoo, että tuon kirjeen kirjoitti aikanaan Kleemens Roomalainen, joka oli eräs Rooman seurakunnan varhaisista piispoista. Siksi kirje tunnetaan nykyään nimellä Kleemens Roomalaisen ensimmäinen kirje ja se luetaan apostolisten isien kirjoitusten joukkoon. Tutkijat ovat luonnollisesti osoittaneet epäilyksensä kirjoittajan henkilöllisyydestä. Tämä kysymys ei kuitenkaan ole ollut oman tutkimukseni kannalta lainkaan merkittävä. Vielä keskeneräinen pro gradu - tutkielmani käsittelee Kleemens Roomalaisen ensimmäisen kirjeen suhdetta tuon ajan Rooman suosituimpaan filosofiseen suuntaukseen, stoalaisuuteen. Kirjeen kirjoittaja oli tutkijoiden mukaan korkeasti koulutettu, joten hän varmasti tunsi myös roomalaisen eliitin suosimaa stoalaista filosofiaa. Koska nykyäänkin filosofian ja kristinuskon suhde on varsin mutkikas, mielestäni on perusteltua tutkia, millä tavalla tämä suhde näkyy aivan ensimmäisissä kristillisissä kirjoituksissa. Tämän takia olen joutunut selvittämään itselleni, mitä stoalaisuus oikeastaan on. Tämä näkyy tutkielmassani lyhyiden stoalaisuutta selittävien osioiden muodossa. 9

10 Tämän jälkeen olen verrannut stoalaista ajattelua kirjeen tekstiin ja ajatustapaan. Olen siis ikään kuin lukenut kirjettä stoalaisin silmälasein. On ollut yllättävää huomata, että monin paikoin näkyykin tiettyä samankaltaisuutta. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Kleemensin kirjeen ajatusmaailma ei ole riippuvainen stoalaisista käsityksistä. Kleemens on siis hyödyntänyt aikansa stoalaista kielenkäyttöä, mutta soveltanut sen palvelemaan omaa kristillistä vakaumustaan. Stoalaisuudessa kuten muissakin antiikin filosofioissa pyrittiin saavuttamaan eudaimonia eli eräänlainen perinpohjaisen onnellisuuden tila. Toisin kuin monissa muissa filosofioissa, stoalaisuudessa tällä tarkoitettiin apatiaa eli tunteettomuutta. Nykyään apatialla tarkoitetaan passiivista ja halutonta oloa, mutta stoalaiset käsittivät tunteettomuuden olevan aktiivinen ja vakaa tila. Tämä johtui heidän erikoisesta tunneteoriastaan. Tunne (kr. pathos) oli heidän ajattelussaan järjenvastainen arvio siitä, että (1) jokin samantekevä asia on hyvää tai pahaa, ja että (2) siihen pitäisi reagoida jollakin tavalla. Stoalaiset olivat täysin moralistisia siinä mielessä, että heidän mielestään hyvää oli ainoastaan hyve, ja pahaa oli ainoastaan pahe. Kaikki muu oli heidän mielestään siis samantekevää: Elämä, kuolema, terveys, sairaus, rikkaus ja köyhyys olivat vain ulkonaisia olosuhteita. Tämän takia stoalainen ihannehahmo, viisas, suhtautuu täysin tunteettomasti itsensä ulkopuolella olevaan todellisuuteen. Hän tuntee ainoastaan maltillista iloa täydellisestä järjestään ja tekee eettisesti tarkkaan laskelmoituja valintoja niiden asioiden suhteen, joita tavalliset ihmiset (virheellisesti) tapaavat pitää hyödyllisinä tai haitallisina. Stoalaiset eivät tietenkään ajatelleet, että tällaista ihmistä olisi koskaan ollut olemassakaan (vaikka Sokrates pääsikin melko lähelle). Yllä lyhyesti kuvattu stoalainen etiikka liittyy kiinteästi stoalaiseen maailmankuvaan. Koska eräs heidän suosimistaan hyveen määritelmistä oli luonnonmukainen elämä, täytyi heidän myös pohtia, mitä luonto yleensäkin on. Heidän mielestään maailma oli kokonaisuus, joka koostui pohjimmiltaan kahdesta asiasta: aineesta ja sen läpäisevästä hengestä tai järjestä. Näiden kahden erilaisista sekoituksista ja yhdistelmistä muodostuvat koko maailma ja kaikki siinä olevat asiat. Mitä puhtaampana henki ilmenee aineessa, sitä korkea-arvoisempia sen muodostamat oliot ovat. Eläimet ovat arvokkaampia kuin kasvit, ja kasvit ovat arvokkaampia kuin elottomat esineet. Arvossa kaikkein korkein on kuitenkin ihminen, sillä häntä ohjaa järki, joka koostuu hengestä kaikkein puhtaimmillaan. Ihmisen kohdalla luonnonmukainen elämä on siis järjellisesti johdonmukaista elämää. Stoalaisen ajattelun järkeä korostava maailmankuva näkyy myös sii- 10

11 nä, millä tavalla he ymmärsivät maailmassa toteutuvaa historiaa sekin oli täydellisen järjellinen prosessi! Siksi myös historian kulku tuli hyväksyä luonnollisena osana järjellistä maailmankaikkeutta. Suurin osa stoalaisista ajattelijoista ei kuitenkaan uskonut ikuisesti kestävään historiaan, vaan he katsoivat, että historialla on selkeä alku ja loppu. Tästä huolimatta he pitivät kiinni hengen ikuisesta säilymisestä, mikä johti ajatukseen siitä, että sama täydellinen historia vain toistuu uudestaan ja uudestaan. Historiallisten syklien välissä oli vaihe, jota kutsuttiin maailmanpaloksi (kr. ekpyrosis). Tuolloin henki valtaa koko maailman niellen tulen tavoin sisäänsä kaiken aineen. Tätä hengen kaikkein puhtainta olotilaa stoalaiset kutsuivat Jumalaksi, sillä se muodostuu pelkästä järjestä eikä ole mistään riippuvainen. Jonkin ajan kuluttua tuo luova tuli synnyttää maailman uudestaan ja säilyy maailmassa järjellisinä periaatteina tai sääntöinä, jotka ohjaavat maailman kulun täysin samalla tavoin kuin edelliselläkin kerralla. Lukijalle, jolle kristinuskon sisältö on tuttu, nousee luonnollisesti mieleen kysymys siitä, mitä tekemistä yllä kuvatulla stoalaisella ajattelulla on kristinuskon kanssa. Kristillisen teologian sisältö ja tavoite ovat täysin erilaisia stoalaiseen filosofiaan verrattuna. Kuitenkaan esimerkiksi Paavalille ei tuottanut ongelmia käyttää stoalaisten suosimia kielikuvia kirjeissään. Paavali nimittäin hyödyntää stoalaisista lähteistä tuttua ruumisvertausta useassa kirjeessään. Kun stoalaiset käyttivät sitä kuvaamaan ihmisyksilöiden keskinäistä riippuvuutta kaupungeissa tai muissa yhteisöissä, Paavali käyttää sitä kuvaamaan seurakunnan ykseyttä. Hän siis käyttää hyväkseen aikansa kielikuvia sekä ideoita ja ilmaisee niiden kautta kristinuskon radikaalisti erilaista sisältöä. Sama ilmiö esiintyy paikoitellen myös Kleemens Roomalaisen ensimmäisessä kirjeessä. Hän mielellään ottaa esiin esimerkiksi roomalaisten sotajoukkojen kurinalaisuuden tai joidenkin muinaisten pakanakuninkaiden uhrautuvaisuuden. On mielenkiintoista, että kertoessaan esimerkkejä pakanoiden toiminnasta, Kleemens ei kertaakaan mainitse heistä mitään negatiivista. Ilmeisesti hän haluaa esittää Korintin seurakunnan toiminnan mahdollisimman huonossa valossa hehän ovat pahempia kuin pakanat! Vaikka Kleemensin kirjeen yksityiskohdissa huomataankin yhtymäkohtia stoalaiseen (ja yleisesti ottaen hellenistiseen) ajatteluun, hänen tapansa lähestyä etiikkaa on täysin erilainen kuin hellenististen filosofien. Monessa paikassa tulee selväksi, että Kleemens pitää Jumalan käskyjä eettisen elämän lähtökohtana. Ihminen toimii siis oikein ainoastaan, jos hän mukautuu Jumalan käskyihin, jotka ovat kirjoitettuina pyhissä kirjoituksissa. Kirjeessä onkin paljon pitkiä 11

12 lainauksia ja monia lyhyempiä viittauksia Vanhan testamentin kirjoituksiin. Erityisen paljon Kleemens lainaa Psalmien, Sananlaskujen ja Jesajan kirjoja. Hän ilmiselvästi tuntee myös suurimman osan Paavalin kirjeistä, sillä hän viittaa niihin useaan otteeseen. Kuten arvata saattaa, Kleemensin ajattelussa ihmisen lopullinen päämäärä ei ole maanpäällinen hyveellinen elämä, vaan iankaikkinen pelastus. Tässä hänen ajattelunsa on jyrkästi ristiriidassa stoalaisen ajattelun kanssa, jonka mukaan ihmisen sielukin hajoaa jonkin ajan kuluttua kuolemasta. Kleemensin käsityksestä pelastuksen luonteesta voidaan kirjeen perusteella tehdä muutamia havaintoja: Ensinnäkin pelastus on lopunajallinen ja siihen sisältyy ruumiin ylösnousemus. Toiseksi tämä pelastus voidaan saavuttaa ainoastaan uskomalla Jeesukseen. Tämä usko on hänelle pyhää tietoa, jossa ihminen voi kasvaa ja kehittyä: Hänen [eli Kristuksen] kauttaan luomme katseemme taivasten korkeuksiin, hänen kauttaan me katselemme kuin kuvastimesta Jumalan puhtaita ja ylhäisiä kasvoja, hänen kauttaan meidän ymmärrystä vailla oleva ja pimentynyt ajatuksemme versoo ylös valoa kohti ja hänen kauttaan Valtias on tahtonut antaa meidän maistaa kuolematonta tietoa[...] (1. Klem. 36.2a) Mielestäni kaikkein mielenkiintoisinta on kuitenkin se tapa, jolla Kleemens kuvaa tämän uskon saamista ja siinä kehittymistä. Hän nimittäin liittää sen kiinteästi seurakunnan yhteiseen rukoukseen: Huomatkaamme, kuinka hänen enkeliensä koko joukko palvelee häntä hänen edessänsä seisten. Raamattuhan sanoo: Kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessään ja tuhannen tuhatta palveli häntä, ja huusivat: Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot, koko luomakunta on täynnä hänen kunniaansa. [Jes. 6:3] Samoin kerääntykäämme mekin yksimielisinä hengessämme samaan paikkaan ja huutakaamme kuin yhdestä suusta hartaasti hänen puoleensa, jotta pääsisimme osallisiksi suurista ja ihanista lahjoista, jotka hän lupaa. (1. Klem. 34.5a 7) Lahjoilla hän tarkoittaa nimenomaan iankaikkiseen elämään liittyviä lahjoja, jotka ovat niin ihmeellisiä, ettei ihminen niitä voi vielä edes ymmärtää. On siis selvää, että ihmistä ohjaavina järjestelminä stoalaisella filosofialla ja Kleemensin kristillisellä uskolla on aivan erilaiset päämäärät. Tämä johtaa luonnollisesti aivan erilaisiin tapoihin käsittää ihmisen edistyminen kohti tuota päämäärää ja siihen käytettävät keinot. Kun stoalaisten tulee jatkuvasti tutkia ympäröivän maailman järjestystä ja perata ajattelustaan järjenvastaisia käsityksiä, kristittyjen tulee Kleemensin mukaan keskittyä tutkimaan Kristusta ja ylistämään yhdessä seurakunnan kanssa. Kleemensin jumalakuva poikkeaa sekin stoalaisesta käsityksestä huomattavasti. Kun stoalaisten Jumala piiloutuu maailmaan joukkona järkähtämättömiä 12

13 luonnonlakeja, Kleemensin Jumala on selkeästi tuonpuoleinen ja toimii itsenäisesti. Sen sijaan, että maailmaa hallitsisi joukko jumalallisen järjen siemeniä, Kleemensin ajattelussa maailmaa hallitsevat Jumalan sille antamat käskyt. Kleemensin kosmologiaan liittyen esittelen kirjeestä lyhyesti kaksi mielenkiintoisinta kohtaa: luvussa 20 esiintyvän hymnin, jossa Kleemens ylistää luonnossa vallitsevaa harmoniaa, sekä kertomuksen foiniks-linnusta (tunnetaan paremmin feenix-lintuna). Kleemensin kirjeen hymni kosmiselle harmonialle käsittelee juhlallisesti erilaisia luonnonilmiöitä kuten taivaankappaleita, tuulia, hedelmällistä maata, vuorokauden kiertoa ja pieniä eläimiä. Kaikessa Kleemens näkee selkeän järjestyksen, jota ilmiöt järkähtämättä noudattavat. Ilmiöiden hyvyys ja kauneus nousee kuitenkin ennen kaikkea niiden uskollisuudesta Jumalan säädöksille. Tästä seuraa myös ilmiöiden keskinäinen harmonia. Kuten yllä mainittiin, tämä järjestys ei siis johdu siitä, että Jumala olisi suorastaan sulautunut näihin ilmiöihin, vaan siitä, että nämä luonnonilmiöt noudattavat luojansa käskyjä. Hymni ei ole kirjeen aiheesta irrallinen, sillä Kleemens ilmeisesti käyttää sitä vastakohtana Korintin seurakunnan epäjärjestykselle ja keskinäiselle riidalle. Kleemensin kirjeen kertomus foinikslinnusta kuvaa sekin luomakunnan juhlallista järjestystä, mutta on Kleemensin mukaan myös merkki ylösnousemuksesta. Kleemens kertoo, kuinka tämä Arabian seuduilla asuva ainutlaatuinen lintu elää 500 vuotta ja sitten kuolee. Sen mätänevästä ruhosta kuitenkin syntyy uusi toukka, joka kasvettuaan aikuiseksi vie pesässä makaavan ruhon Egyptin Heliopoliiseen auringonjumalan alttarille. Koko kertomus juontuu kreikkalaisilta, ja sitä on käytetty monessa eri yhteydessä. On yllättävää, että Kleemens käyttää juuri tätä esimerkkiä, sillä se sopisi paremmin stoalaiseen ajatukseen maailmanpalosta ja uudelleen syntyvästä maailmankaikkeudesta. Ilmeisesti tämä ei ollut ongelma Rooman seurakunnalle eikä myöskään Korintin seurakunnalle, sillä kirjettä on historiallisissa lähteissä ainoastaan kehuttu. Stoalaisessa järjestelmässä oppi Jumalasta tai jumalista on oikeastaan osa kosmologiaa, sillä heille koko maailma on tietyllä tapaa jumalallinen maailma on ikään kuin Jumalan ruumis. Kleemensin ajattelu on tähän verrattuna hyvin erilainen. Vaikka Kleemens katsoo, että maailmalla on jumalallinen alkuperä, ei tämä tee maailmasta varsinaisesti jumalallista. Jumala on hänelle nimittäin jotakin maailmasta erillistä, ja ainoa yhteys maailmasta Jumalaan on Kristus, kuten yllä jo todettiin. Kristillisen kirjeen jumalakuvaa tutkittaessa 13

14 on yleensä järkevää pohtia, minkälainen kristologia siinä vallitsee. Kleemens tarjoaa hyvän tilaisuuden tälle, sillä hän kirjoittaa moneen otteeseen Kristuksesta ja luonnehtii häntä monella eri tavalla. Monin paikoin Kleemens mainitsee, että Jeesus on Jumalan valitsema palvelija, ja kuvailee häntä hyvin inhimilliseksi. Kleemens mainitsee muun muassa, kuinka Kristus antaa verensä, ruumiinsa ja sielunsa meidän edestämme vain ihmisellä on nämä. Hän kuitenkin väittää Kristuksen olevan jotain enemmän kuin ihminen (esimerkiksi Jumalan valtasuuruuden valtikka ja enkeleitä korkeampi ). Jeesus kohoaa kirjeessä myös eettisen elämän ihanteeksi, sillä hän on täydellisesti palvellut Jumalaa. Kleemens ei missään kohtaa suoraan mainitse Kristuksen olevan Jumala, tai että hän olisi ollut olemassa ennen inhimillistä syntymäänsä. Tähän on kuitenkin eräitä mielenkiintoisia viitteitä. Ensiksi huomataan, että Kristuksella on jollakin tapaa jumalallinen alkuperä: Apostolit saivat Jeesukselta Kristukselta evankeliumin meitä varten, Jeesus Kristus oli Jumalan lähettämä. Jumala siis lähetti Kristuksen ja Kristus apostolit; kumpikin on tapahtunut hyvässä järjestyksessä Jumalan tahdosta. (1. Klem ) Toiseksi Kleemens liittää Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen erääseen Vanhasta testamentista tuttuun valaformeliin eli kaavamaiseen tapaan ilmaista valan tai lupauksen pitävyys: Sillä Jumala elää ja Herra Jeesus Kristus ja Pyhä Henki elävät[...] (1. Klem. 58:2) Vanhassa testamentissa Jumala käyttää tätä samaa kaavaa vain itsestään (esim. Hes. 33:11). Kleemensin kolminainen valaformeli siis ilmentää selkeän kolminaisuusopin kehityksen juuria, vaikka valmista kolminaisuusoppia ei kirjeestä vielä löydykään. Tämä kaikki kuitenkin osoittaa, että Kleemens ei suinkaan ole ajattelussaan riippuvainen stoalaisesta filosofiasta, vaan hänen kristillinen ajattelunsa perustuu selkeästi Vanhan testamentin kirjoitusten ja (varsin tuoreen) kristillisen tradition tulkintaan. Kleemensin kirjeestä voisi kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta se ei näin lyhyeen artikkeliin mahdu. Jo kirjeen tutkiminen stoalaisen filosofian näkökulmasta vaatii kokonaisen pro gradu - tutkielman kirjoittamisen. Voin kuitenkin lyhyesti todeta, että kirjeen lukeminen on hyödyllistä nykyajan kristityille ensinnäkin sen takia, että se kuvaa erinomaisella tavalla oikeaa kristillistä rakkautta. Lisäksi se kertoo seurakunnan ihanteellisesta järjestyksestä, luomakunnan ihmeellisyydestä, tulevasta ylösnousemuksesta, Kristuksen sovitustyöstä, rukouksesta, nöyryydestä ja monesta muustakin kristillisen elämän kannalta olennaisesta aiheesta. Se on osa varhaisen kirkon rikasta perintöä. Suomenkielistä kirjallisuutta 14

15 Apostoliset isät. Toim. ja suom. Heikki Koskenniemi. STKS 163. Jyväskylä Stoalaisuus. Toim. Teija Kaarakainen ja Jari Kaukua. Gaudeamus: Helsinki Englanninkielistä kirjallisuutta The Cambridge Companion to the Stoics. Ed. by Brad Inwood. Cambridge University Press: Cambridge Hagner, Donald A.: The Use of the Old and New Testaments in Clement of Rome. E. J. Brill: Leiden Thorsteinsson, Runar M.: Roman Christianity and Roman Stoicism. Oxford University Press: Oxford

16 Linus Stråhlman, Åbo Akademi Syntiset pyhät ihmiset Martti Luther oli keskiajan vaikutusvaltaisimpia teologeja. Hän loi perustan uskonpuhdistukselle sekä sen myötä uusille kirkoille, niiden joukossa oma evankelis-luterilainen kirkkomme. Yksi näiden kirkkojen teologiasta kadonneista elementeistä (tai ainakin puhe siitä siirtyi taka-alalle) oli pyhimykset ja ja esirukousten pyytäminen heiltä. Myöhempinä vuosisatoina protestanttiteologit ovat hyvin jyrkästi kieltäneet pyhimyksien olemassaolon ja julistaneet kaiken sellaisen kerettiläisyydeksi. Kuitenkin hiljattain protestanttisissa maissa - myös Suomessa - herännyt uusi avoimuus muita kirkkoja kohtaan ja tämän myötä myös pyhimykset ovat alkaneet kiinnostaa yhä useampia. Mutta mitä Martti Luther, kirkkomme suuri teologi ja auktoriteetti, oikein sanoi pyhistä ihmisistä, pyhäinjäännöksistä ja pyhimysten esirukouksista? Ovatko ne kerettiläisyyttä ja Raamatun vastaisia? Ennen kuin voimme vastata siihen, on meidän ymmärrettävä mikä pyhimys on ja mistä koko ajatus esirukousten pyytämisestä heiltä sai alkunsa. Teologia pyhistä ihmisistä ja esineistä muotoutui jo kirkkomme ensimmäisellä vuosisadalla. Jo sitä ennen antiikin yhteiskunnassa ja sen ajan uskonnoissa oli olemassa pyhiä ihmisiä ja esineitä. Tämä oli hyvin yleinen uskomus eikä sitä kiistetty. Keskustelua käytiin kuitenkin siitä, ketä voidaan nimittää pyhäksi ja onko pyhyydellä eri asteita, eli onko joku enemmän pyhä kuin joku muu. Kaikkein pyhin ihminen antiikissa lienee ollut Rooman keisari, jossa ruumiillistui sekä jumalana että yliinhimillinen voima. Voimallaan hän suojeli kansalaisia ja takasi rauhan jumalien ja ihmisten välillä. Tuon ajan maailmassa oli myös muita pyhiä ihmisiä. Tutkija Peter Brown on tuonut esille nykyisen Syyrian alueelta esimerkkejä kylänvanhimmista ja suojelijoista. Jokaisessa kylässä oli vanhus (vanhus viittaa tässä enemmänkin viisauteen ja voimaan, kun ikään), jota pidettiin pyhänä. Tämä pyhä vanhus eli eristäytyneenä muusta kylästä ja sen elämästä. Hänen luokseen hakeuduttiin hakemaan neuvoja ja hän toimi erään- 16

17 laisena tuomarina kiistoissa. Vanhus toimi keisarin edustajana ja lähettiläänä kylässä. Hänen kauttaan kylä oli keisarin suojeluksen alaisena ja vanhuksen kautta kylä pystyi asioimaan valtiovallan kanssa. Brownin mukaan kristityt siirsivät tämän käsityksen pyhästä keisarista ja kylän vanhuksesta sen ajan marttyyreihin. Marttyyrit olivat kristittyjä, jotka todistivat uskonsa Kristukseen julkisesti antamalla henkensä, usein kidutettuina. Näitä miehiä ja naisia, heidän uskoaan ja tekojaan, muisteltiin jumalanpalveluksissa. Usein hyvin väkivaltaisen kuoleman kautta tapahtuneen uhrauksen myötä heidän ajateltiin siirtyneen suoraan taivaaseen Jumalan luokse. Jumalan luona he pystyivät toimimaan eräänlaisina välimiehinä ja -naisina, samalla tavoin kuin kylävanhukset olivat keisarin edustajia kylässä. Marttyyrien kautta Jumalan voima ja armo välittyi ihmisille. Hyvin varhain kirkossa virisi usko, että tämä voima ja armo saattoi välittyä ihmisille myös marttyyrien jäännösten ja heille kuuluneiden tavaroiden kautta. Kertomus Polykarpoksen (k. noin 156 jkr) kuolemasta, ns. marttyyrio, on ensimmäinen tunnettu todiste siitä, että kristityn marttyyrin luita ja tavaroita säilytettiin jumalanpalvelusta varten, koska niitä pidettin pyhinä. Milanon piispa Ambrosius (n ) kertoo, siirtäneensä martyyrien luita haudoista kirkkoihin. Nämä "pyhät" luut sijoitettiin alttarin alle ja niiden uskottiin toimivan eräänlaisena johtimena tai antennina Jumalan voimalle ja armolle. Näin alttarista ja kirkosta tuli maan ja taivaan kohtauspaikka, siinä sekoittui aika ja paikka. Se oli samanaikaisesti ihmisten rakentama rakennus ajallisessa universumissa, mutta myös paikka taivaassa Jumalan pyhässä ajattomassa tilassa. Neljännen vuosisadan taitteessa eräs kirkkomme ehkä kuuluisimpia teologeja, Augustinus, kirjoitti tyhjentävästi marttyyreista ja pyhimyksistä. Augustinuksella oli myös suuri vaikutus tuhat vuotta myöhemmin eläneeseen Martti Lutheriin. Augustinus oli kääntynyt kristinuskoon aikuisiällä. Kristityn elämänsä alussa hän vastusti kiivaasti ajatusta pyhimysten erityisasemasta Jumalan edessä, mutta myöhemmällä iällä hän vaihtoi kantaa. Kuuluisassa teoksessaan Jumalan kaupunki hän kirjoittaa marttyyrien olevan pyhimyksiä. He ovat ansainneet paikkansa Jumalan luona uhraamalla itsensä uskon puolesta. Jumalan luona he pystyvät vaikuttamaan Jumalan tahtoon ja välittämään ihmisten rukouksia. Myöhemmin alettiin uskoa, ettei Jumalan voima ja armo välittynyt vain pyhimysten jäännösten ja tavaroiden kautta, vaan myös heidän muotokuviensa kautta. Näitä muotokuvia alettiin nimittää ikoneiksi kreikan kielen kuvaa tarkoittavan sanan mukaan. Antiikin ajan 17

18 uskonnoissa oli jo varhain samanlainen käytäntö. Jumalien, keisarin ja esi-isien muotokuvia pidettiin kodeissa sekä mukana matkalla, koska ajateltiin että niiden kantaja tai talo johon ne oli sijoitettu oli jumalien suojeluksen alla kuvien kautta. Kristityt eivät omaksuneet samaa käytäntöä pienistä mukana kannettavista kuvista, mutta kirkkojen ja kappeleiden seinille maalattiin ahkerasti Kristuksen, raamatullisten henkilöiden ja pyhimysten muotokuvia niiden uskotun voiman vuoksi. Siitä huolimatta, että uskomus pyhimyksistä ja näiden asemasta Jumalan luona oli yleinen kirkossa, siitä ei muotoiltu virallista oppia ennen kuin vasta uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa 1600-luvulla. Uskomukset pyhimyksistä saivat kehittyä melko vapaasti kirkossa ja eri puolilla kristikuntaa syntyikin erilaisia käytäntöjä. Kirkossa ei ollut yhtä virallista oppia myöskään pyhimysten julistamisesta tai minkäänlaisia ohjeita sille. Useimmiten paikalliset piispat ja arkkipiispat julistivat henkilöitä pyhimyksiksi ilman minkäänlaista virallista tutkintaa henkilön elämästä tai "pyhyydestä". Vasta luvulta eteenpäin vakiintui käytännöksi, että paavi julisti pyhimykset. Martti Lutherin aikaan tavallinen kansa harjoitti uskoaan pyhimyksien kautta. Uskoa ilmaistiin ja elettiin todeksi osoittamalla rukouksia pyhimyksille niin, että he voisivat rukoilla Jumalaa. Tavallinen kansalainen ei uskonut omaavansa lupaa rukoilla Jumalaa suoraan. Messut, toimitukset ja muu kirkollinen elämä kuului papistolle ja luostariväelle. Martti Lutherin aikana kirkko oli yksi ja yhtenäinen paavin alaisuudessa, mutta samalla teologiassaan hyvinkin jakautunut. Ei ollut olemassa yhtä virallista oppia tai käytäntöä. Keskiajan Euroopassa oli samanaikaisesti jopa yhdeksän erilaista teologista koulukuntaa. Moni kirkollisesta valtakoneistossa käytti tilannetta hyväkseen saadakseen rahaa ja valtaa itselleen. He saattoivat jopa vääristää tai keksiä kirkollisia oppeja ja lakeja saadakseen haluamansa. Muun muassa tätä vastaan Martti Luther hyökkäsi 95 teesillään ja uskonpuhdistuksella. Martti Luther syntyi tavalliseen keskiluokan perheeseen Eislebenissä, nykyisessä Saksassa vuonna Hänet kastettiin seuraavana päivänä katoliseen kirkkoon ja uskoon. Martti nimensä hän sai Pyhän Martinus Toursilaisen (Pyhä Martti) mukaan, jonka kuolinpäivää muisteltiin kirkossa juuri sinä päivänä. Martin isä teki kannattavaa kauppiaan uraa ja nousi kaupungin rikkaimpien joukkoon. Tämä takasi Martille mahdollisuuden opiskella yliopistossa lakimieheksi. Martti kuitenkin keskeytti lakitieteen opinnot ja antoi luostarilupaukset pahan rajuilman jälkeen. Myrskyssä Martti oli rukoillut Pyhää Annaa selvitäkseen myrskystä. Luostariin menon seurauksena Martista 18

19 tulikin teologi ja myöhemmin Wittenbergin teologisen tiedekunnan dekaani. Martti Luther siis aloitti elämänsä tyypillisenä sen ajan kristittynä: pyhimykset olivat vahvasti läsnä. Hänen ajattelunsa kuitenkin kehittyi ja hän muutti kantaansa moneen otteeseen elämänsä aikana. Yksinkertaisuuden vuoksi puhun seuraavassa vain aikaisesta ja myöhästä Lutherista. Aikainen Luther oli katolinen henkeen ja vereen. Hän omaksui sen ajan skolastisen teologian kokonaan. Oman luostarikuntansa kautta hän kuitenkin tuli kosketuksiin mm. Augustinuksen ja muiden kirkkoisien kanssa. Heidän kirjoituksensa johdattivat hänet ajatuksiin, joista 95 teesiä ja uskonpuhdistuskin ponnistavat. Aikainen Luther kirjoittaa lämpimästi pyhimyksistä ja omaksuu sellaisenaan ajatuksen siitä, että he ovat jo Jumalan luona. He voivat myös vaikuttaa Jumalan tahtoon ja päätöksiin. Keskiajan kirkossa armo ymmärrettiin jonkinlaisena aineena tai substanssina. Tämä armo-substanssi oli välttämätön ihmisen pelastukselle. Ihminen ei kuitenkaan kyennyt vastaanottamaan tätä suoraan Jumalalta. Se tarvitsi jonkinlaisen välikappaleen - välittäjän. Pyhimykset toimivat sellaisina, he pystyivät välittämään Jumalan armon ihmisille ja näin edesauttamaan heidän pelastustaan. Pyhimykset pystyivät myös välittämään Jumalan voimaa ja tahtoa ihmisille siinä mielessä he olivat eräänlaisia viestinviejiä. Aikainen Luther ei kuitenkaan pitänyt pyhäinjäännöksistä tai ikoneista. Hänen mielestään ne olivat vain tavaroita, elottomia esineitä. Nämä esineet ja kuvat toimivat kuitenkin muistuttajina, ne pystyivät herättämään ihmisien palvomaan Jumalaa. Martti Lutherin ajattelun kehittyessä hän myös omaksui kriittisemmän kannan pyhimyksiä kohtaan. Myöhempi Luther rakensi ajattelunsa ja teologiansa ajatukselle, että Jumala oli armollinen. Tämä ominaisuus ei ollut aine tai substanssi, vaan jotain mitä Jumala itsessään oli. Tästä johtuen ihminen ei tarvitse minkäänlaisia välikappaleita, hänen pitää vain uskoa ja ottaa vastaan pelastus. Näin ollen pyhimyksistä tuli ihmiselle tarpeettomia. Martti Luther ei kuitenkaan hylännyt ajatusta pyhimysten olemassaolosta, mutta kritisoi jyrkästi kirkkoa ja paaveja monien julistamisesta pyhimyksiksi. Lutherin mukaan emme voi saada täyttä varmuutta siitä, kuka on pyhimys ja kuka ei. Hänen mielestään paavi oli julistanut monia pyhimyksiksi poliittisista syistä eikä suinkaan siksi, että he olisivat eläneet esimerkillistä kristillistä elämää. Kaiken tämän takana Luther näki Saatanan pahoja suunnitelmia kirkon ja tavallisten kristittyjen kilvoittelun turmelemiseksi. Martti Luther oli hyvin käytännöllinen teologiassaan ja lähestyi myös pyhimysteologiaa pragmaattisesti. Hän 19

20 käytti sitä, mikä antaa parhaan tuloksen ja parhaiten johdattaa ihmisen Kristuksen luo. Puhuessaan pyhimyskertomuksista hän käytti tätä lähestymistapaa. Uskovainen ei voi olla varma siitä, mitä kaikkea pyhimykset tekivät ja ajattelivat. Ehkä he ihmisten tietämättä lankesivat syntiin ajatuksissaan ja teoissaan. Siksi oli parempi antaa pyhimysten olla rauhassa ja sen sijaan keskittyä Raamatun kertomuksiin. Erityisesti Psalmit ovat Raamatun parasta antia tässä mielessä, koska Psalmit kertovat siitä mitä raamatulliset pyhimykset ajattelivat ja tunsivat. Lutherin mukaan tämä oli paljon arvokkaampaa kuin tieto heidän teoistaan ja elämänsä vaiheista. Myöhäinen Martti Luther saattoi samalla logiikalla hyväksyä myös ikonit. Ikonit ovat elottomia esineitä, eivätkä ne pysty millään tavoin välittämään jotain Jumalalta. Ne ovat vain kuvia, jotka auttavat ihmistä rakentamaan mielessään kuvaa Raamatun henkilöistä ja tapahtumista. Ne siis edesauttavat ihmistä uskomaan Jumalaan ja Kristukseen. Luther oli kuitenkin hyvin skeptinen pyhäinjäännöksiä kohtaan. Ihminen ei voi saada täyttä varmuutta niiden aitoudesta ja mahdollisesta aitoudestaan huolimattakin ne olivat vain elottomia objekteja. Monet myivät väärennettyjä pyhäinjäännöksiä voiton toivossa. Siksi Martti Lutherin kehotus kuului pysytellä niistä erossa. Luther lähestyi siis pyhimyksiä ja pyhimysteologiaa pääasiallisesti käytännön tarpeista evankeliumin pohjalta. Toisaalta vaikutti siltä, että hän hyväksyi ajatuksen pyhimyksien olemassaolosta ja siitä, että he pystyivät vaikuttamaan rukouksien kautta Jumalan päätöksiin. Toisaalta ihmiset eivät tarvitse pyhimyksiä - kaikki on jo Kristuksessa. Kristuksen sovitusteko ja rukoukset ovat tarpeeksi. Itse pidän Lutherin ratkaisua hyvänä ja kannustavana. Ajatus pyhimysten rukoilemisesta tuntuu oudolta - ei niinkään väärältä, mutta oudolta. Eikö Kristus ja Pyhä Henki riitä? Toisaalta olen löytänyt inspiraatiota, kannustusta ja voimaa pyhimysten elämäkerroista. Erityisesti Pyhittäjä Serafim Sarovilainen ( ), jota muistellaan ensisijassa ortodoksisessa kirkossa merkitsee minulle paljon. Hän syntyi porvariperheeseen ja hänelle tarjottiin koulutusta ja uraa, mutta hän valitsi munkin elämän. Monien vuosien jälkeen hän nousi suosioon sielunhoitajana ja hengellisenä ohjaajana. Sanotaan, että hänellä oli aikaa jokaiselle, vaikka hänen luonaan saattoi vierailla tuhansia ihmisiä päivässä. Hän kohtasi jokaisen rakkaudella ja ymmärryksellä. Mutta ensi sijassa hän kantoi jokaista rukouksessa. Toivon itse, että jonain päivänä osaisin kohdata ihmisiä niin kuin Serafim sekä kykenisin rukoilemaan samalla innokkuudella ja rakkaudella heidän puolestaan. 20

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kristityt ovat Kristuksessa

Kristityt ovat Kristuksessa 1 Efesolaiskirjeen selitys 1 Ef. 1:1-3 Savonlinnan Tuomiokirkko, 11.9.2013 Kristityt ovat Kristuksessa Aloitamme nyt uuden tekstin selittämisen, ja suokoon Jumala siihen armonsa ja apunsa. Kyseessä on

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

26. LIPUN SIUNAAMINEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN 26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Joh.20: Tämän jälkeen Paavali kertoo miten varma tuo ylösnousemus on, miten monet kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Joh.20: Tämän jälkeen Paavali kertoo miten varma tuo ylösnousemus on, miten monet kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen. Joh.20:19-31 Joh.20:19-31: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja

Lisätiedot

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed 1 Abodah Zarah Rabbi J. Melamed 6.2.2013 Talmud Tänään haluan keskustella millä tavalla Talmudissa käsitellään juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita. Todellisuudessa tämän tyyppisiä kertomuksia

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Antikristus ja vihan aika Missio Järvenpään ja TV7:n raamattukoulu Pekka Sartola

Antikristus ja vihan aika Missio Järvenpään ja TV7:n raamattukoulu Pekka Sartola Antikristus ja vihan aika Missio Järvenpään ja TV7:n raamattukoulu 24.11.2010 Pekka Sartola Antikristus, kuka hän on? ( Hitler (ei kumpikaan kuvan henkilöistä, Amin el-husseini ja Adolf Antikristus Vanhassa

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE

JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLE 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Opetuslapset ovat yhä Jerusalemissa lukittujen ovien takana,

Lisätiedot

Kuka Jeesus haluaa meille olla?

Kuka Jeesus haluaa meille olla? 1 Johanneksen evankeliumin selitys 9 Joh. 3:9-15 Savonlinnan Tuomiokirkko, 16.9.2015 Kuka Jeesus haluaa meille olla? Viime kerralla tapasimme Nikodemos nimisen juutalaisten hallintomiehen, joka oli yöllä

Lisätiedot

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 1 Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 Abrahamin tapaus Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava.

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen.

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen. Omat kokemukset Olen syntynyt tähän kristillisyyteen, olen siitä onnellinen. 15-vuotiaana jätin kristillisyyden, koska koin sen liian lakihenkisenä. Ajauduin maailmaan. Elin syntielämää, myös päihteiden

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA?

VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA? Jeesus parantaa sokean Jerikon tiellä, Nicolas Poussin, Mark.10.46 VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA? Reijo Telaranta Minä, Herra, olen sinun parantajasi 2.Moos.15:26 Aatamin luominen, Michelangelo, v. 1510, 1.Moos.2:1-25

Lisätiedot

Uskontunnustuksestani

Uskontunnustuksestani Uskontunnustuksestani Voiko Jeesusta sanoa Jumalaksi?... 1 Onko pelastus lihasta vai sanasta?... 1 Uhrasiko Jumala itsensä?... 3 Vanhurskaus... 4 Synti... 4 Fariseusten hapatus... 5 Voiko Jeesusta sanoa

Lisätiedot

Aramean poistaminen antisemitismin takia ja kreikan korostaminen

Aramean poistaminen antisemitismin takia ja kreikan korostaminen Aramean poistaminen antisemitismin takia ja kreikan korostaminen Kun Uuden Testamentin kreikan käännöksistä haetaan hakusanalla kreikkalainen jakeita, niin saadaan luettelo, jossa on lähes 30 jaetta. Kun

Lisätiedot

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 Kuunneltavissa osoitteessa:

Lisätiedot

Pauli Selkee Saarna 8.11. 2015. Danielin esimerkki

Pauli Selkee Saarna 8.11. 2015. Danielin esimerkki 1 Pauli Selkee Saarna 8.11. 2015. Danielin esimerkki Luther-talo, Tampere. Isänpäivän vanhan testamentin lukukappaleessa (Dan. 2. 31-41. 44) kohtaamme Danielin, juutalaisen nuoren miehen. Siirrymme nyt

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 4. vuosi nro APT_5 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 14.6.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 4. vuosi nro APT_5 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 14.6. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) DIAKONIEN VALINTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Erilainen sanoma riippuen vastaanottajien elämäntilanteesta

Erilainen sanoma riippuen vastaanottajien elämäntilanteesta Suomen teologinen instituutti Luentosarja Apostolien teoista Henrik Perret 24.1.2006 Pyhän Hengen Sanoma Apostolien tekojen puheperikoopit Mitä Pyhä Henki sanoo ihmisille Erilainen sanoma riippuen vastaanottajien

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot