KUNNITTAISTEN KUULEMISTILAISUUKSIEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 2014 KUNNITTAISTEN KUULEMISTILAISUUKSIEN LOPPURAPORTTI vuotiaiden palveluita Keski-Pohjanmaalla VARTU julkaisut 1/2014 Pia Fraktman & Pia Hakala Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. VARTU-hanke

2 TAUSTAA Varhainen Tuki Nuorelle, VARTU-hanke käynnistyi toukokuussa Hanke on syntynyt alueen lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden taholta nostetusta tarpeesta, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen Keski-Pohjanmaalla. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys RAY. Hanke työllistää kaksi projektityöntekijää, ja sen suunniteltu kesto on Hankkeen päätavoitteena on olla tukemassa alueellisia lasten ja nuorten kanssa toimivia kunnallisen ja kolmannen sektorin tahoja kehittämään palveluita yhteistyössä siten, että jokainen keskipohjalainen nuori saisi tarvitsemaansa apua ja tukea matalalla kynnyksellä, varhaisessa vaiheessa. Hanke järjesti kunnittaiset kuulemistilaisuudet, jokaisessa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnassa syksyn 2013 kevään 2014 aikana. Kunnittaisten kuulemistilaisuuksien avulla haluttiin selventää ja kartoittaa nuorten kanssa toimivien tahojen, sekä nuorten itsensä näkemyksiä ja kokemuksia, nuorille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tukipalveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta. Kartoitus tehtiin kehittämisen tarpeiden sekä hyvien käytänteiden selvittämisen näkökulmasta. Kuulemisten kautta tavoitteena oli saada materiaalia pohjaksi seuraavien vuosien aikana tehtävälle kehittämistyölle. Kuulemistilaisuuksia edeltävästi kerättiin aineistoa sähköisellä kyselyllä niin nuorilta kuin alueen toimijoilta. Kuulemistilaisuuksissa aineistoa kartutettiin ryhmätöillä. Tilaisuuksien kautta oli tarkoitus myös lisätä hankkeen tunnettuutta alueella sekä luoda tilaisuus alueen eri toimijoiden verkostoitumiselle. Tavoitteena oli myös luoda nuorille kuulemisen ja vaikuttamisen tiloja alueen toimijoiden kanssa. Tilaisuuksien aineistosta on tehty yhteenvedot, joiden alustava koonti jaettiin kyselyyn osallistuneille ja alueiden palveluista vastaaville palauteseminaareissa toukokuun 2014 aikana. Kerättyä aineistoa hyödynnetään hankkeen kehittämistyössä ja siitä koottu aineiston on vapaasti kuntien käytössä. Tässä raportissa esitetään kuulemistilaisuuksia varten kerättyjen sähköisten kyselyiden tuloksia sekä kuulemistilaisuuksien yhteydessä toteutettuja ryhmätöiden tuloksia. Keskeisimpinä kuulemisten yhteydessä tulleena teemana voidaan toimijoiden osalta nostaa esille asiakastyöhön käytettävän ajan koettu riittämättömyys, palveluohjauksen puutteellisuus, sekä erityispalveluiden karsiutuminen pienemmiltä paikkakunnilta. Raportissa esitellään hankkeen valossa olennaisimpia tunnuslukuja joidenkin avaintoimijoiden osalta. Raportti on osa VARTU-hankkeen nykytilaselvitystyötä ja siten kartoittavaa perustyötä eikä se kuvaa kaikkia toimijoita tai tilanteita tyhjentävästi. Aineisto toimii yhtenä pohjana pilottikunnista 2014 syksyllä käynnistyvälle työlle.

3 Nuorille suunnatun kyselyn vastanneista suurin osa oli yläkouluikäisiä nuoria. Kyselyn tuloksista keskeisimpiä on nuorten esiintuomat käyttäjäkokemukset palveluissa. Suurin osa vastanneista koki palveluiden olevan hyvin saatavilla. Nuoret kokivat myös että tietoa on palveluista hyvin saatavilla. Suurin osa vastanneista nuorista ei osannut sanoa voivatko tai haluavatko he osallistua palveluiden kehittämiseen. Nuorten kyselyn tulosten vastaukset olivat samansuuntaisia kuin kouluterveyskyselyssä oppilashuollon palveluiden käyttöä ja saatavuutta koskevien kysymysten tulosten kanssa. Nyt kerätty aineisto tukee käsitystä niistä kehittämishaasteista palveluille sekä palveluohjaukselle, joita mm. nuorisotakuu ja ministeriön tarkastusvaliokunnan mietintö ovat nostaneet esille. Nuorille suunnattujen matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen sekä palveluohjauksen kehittäminen, ovat tarpeellisia toimia, haluttaessa keventää ns. korjaavien palveluiden kuormitusta ja kustannuksia sekä vähentää syrjäytymistä. Tämä raportti on julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa.

4 Sisällysluettelo TAUSTAA TOIMINTA-ALUE väestö VUOTIAIDEN NUORTEN PALVELUITA KESKI-POHJANMAALLA Sivistys- ja nuorisopalvelut Terveyspalvelut Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalityön, toimeentulotuen ja työllistämisen palvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Yksityiset palveluntuottajat Sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavat yritykset Ammatillisia sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoavat järjestöt Sidosryhmät Järjestöt ja yhteisöt osana lasten ja nuorten palveluita Seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt Harrastetoimintaa tarjoavat järjestöt KUULEMISTILAISUUKSIEN TULOKSET Kuulemisten järjestelyt ja aineiston keruu Toimijoiden kysely Nuorten kysely Kuulemisten ryhmätyöt Kuulemisten palaute TULOKSISTA KEHITTÄMISTYÖHÖN LÄHTEET... 53

5 1. TOIMINTA-ALUE Hankkeen toiminta-alueena on Keski-Pohjanmaan maakunta, joka muodostuu kahdesta kaupungista (Kokkola ja Kannus) ja kuudesta kunnasta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli). Hallinnollisesti alue jakautuu kahteen seutukuntaan, Kokkolan ja Kaustisen seutukuntaan. Kokkolan seutukuntaan kuuluvat, sekä Kokkolan että Kannuksen kaupunki. Kaustisen seutukunnan muodostavat alueen pienimmät kunnat; Halsua, Kaustinen, Veteli, Perho, Toholampi, ja Lestijärvi. Toimintaympäristön laajuus ja alueen jakautuminen kahteen erilaiseen seutukuntaan antavat oman haasteensa hankkeen tavoitteille ja kehittämistyölle. 1.1 väestö Kokkolan seutukunnan väestömäärä vuonna 2013 oli , joista nuoria vuotiaita oli , eli 19,6 % koko väestöstä. Kaustisen seutukunnan kokonaisväestömäärä vuonna 2013 oli , joista vuotiaita nuoria oli eli 24,9 % koko väestömäärästä vuotiaiden osuus koko väestöstä, ruotsinkielisten osuus väestöstä ( ) Kunta Koko väestö vuotiaat v. osuus väestöstä % Halsua ,6 Kannus ,1 Kaustinen ,9 Kokkola ,2 Lestijärvi ,4 Perho ,1 Toholampi ,2 Veteli ,7 Yhteensä ,5 Lähde: On muistettava, että tilastoissa huomioidaan ainoastaan vakinaisesti paikkakunnilla asuvat nuoret. Keski-Pohjanmaalla on koulutus- ja työpaikkojen vuoksi paljon väliaikaisesti paikkakunnalla asuvia nuoria, joita ei siis näy väestömäärissä. Erityispiirteenä on mainittava, että alueella asuu sekä suomen-, että ruotsinkielisiä nuoria, ja maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden äidinkieli ei ole kumpikaan edellä mainituista.

6 VUOTIAIDEN NUORTEN PALVELUITA KESKI- POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaa toiminta-alueena on laaja ja monimuotoinen, sisältäen useita maaseutumaisia pieniä kuntia ja kaksi kaupunkia. Alueen toimijoiden ja palveluiden kirjo on laaja. Palveluiden saatavuus, järjestämistavat sekä palvelunkäyttäjien etäisyydet palveluihin vaihtelevat alueen sisällä. Nämä tekijät tuovat haasteita sekä hankkeen tavoitteiden mukaiseen kehittämistyöhön että palvelujärjestelmän kuvaamiseen osana sitä. Hankkeessa koottu Keski-Pohjanmaan vuotiaiden nuorten palvelukartta kuvaa hyvin sekä sirpaleista toimintakenttää että palveluiden monimuotoisuutta. Palvelukarttaan on pyritty kokoamaan koko hanke alueella toimivat palvelut; sivistystoimi/ nuorisopalvelut, terveys-, sosiaali-, ja vammaispalvelut, sekä kolmannen sektorin toimijat. Palvelukartasta löytyy myös sidosryhmät, joihin palveluiden tuottajat sekä käyttäjät ovat mahdollisesti sidoksissa erilaisissa palveluketjuissa. Osana hankkeen alkukartoitusta tuotettu palvelukartta ei kerro eri toimijoiden suhteesta toisiinsa, eikä se kerro sitä miten nuori näissä palveluissa kulkee. Se ainoastaan luetteloi ne toimijat, joita kentässä nähdään tällä hetkellä olevan. Kuva 1: Palvelukartan Palvelukartta 2013, jaottelu Pia Hakala on VARTU tehty kolmeen maantieteelliseen osaan: Kokkolan, Lesti-, ja

7 Kartassa on luetteloitu erikseen Kokkolanseudun, ja Lesti- sekä Perhonjokilaakson eli Jytaalueen palvelut. Palvelukartan kehittäminen edelleen, on yksi osa hankkeen kehittämistyötä. Projektin lopullinen tuotos on palvelukartan ja kehittämistyön pohjalle rakennettu palveluohjauksen malli, joka kuvaa eri toimijoiden suhdetta toisiinsa, ja sitä miten nuori kulloisenkin terveydentilansa tai elämänhallintaa koskevan haasteensa kanssa palvelujärjestelmässä kulkee. Hankealueella ei tässä hetkellä ole varsinaista, erikseen nimettyä, matalan kynnyksen palveluiden tuottajaa. Hankkeessa matalan kynnyksen palvelun kriteeriksi on määritelty lähetteettömyys. Matalan kynnyksen palvelulle ei myöskään ole yhtä tieteellistä määritelmää. Matalan kynnyksen toiminta määrittää itse itseään kävijäkunnan mukaan. Yhteistä kaikille matalan kynnyksen palveluille on perustuminen vapaaehtoisuudelle. Toiminnassa korostuu terveysneuvonta, varhainen tuki ja eriasteinen palveluohjaus. Matalan kynnyksen palveluiden edellytyksinä pidetään yleisesti lähetteettömyyttä, ajanvarauksettomuutta, anonyymiutta, asiakaslähtöisyyttä, luottamuksellisuutta sekä palveluiden maksuttomuutta. Matalan kynnyksen palveluilla pyritään vastaamaan palveluiden kysyntään, antamaan apu riittävän ajoissa, osallistamaan ja antamaan vertaistukea sekä yhteisöllisyyttä. (Lund & Kaakinen, Törmä, Huotari & Inkeroinen 2003.) Seuraaviin kappaleisiin on koottu keskeisimpiä palveluita vuotiaiden nuorten kannalta koko hankealue huomioiden. Erilaisia lähetteettömiä palveluita on hankealueella laajasti. Lähinnä matalan kynnyksen palveluiden yleistä määritelmää, on etsivä nuorisotyö, jota toteutetaan hankealueen jokaisessa kunnassa syksystä 2014 lähtien sekä kouluterveydenhuolto. Lisäksi monet muut kunnalliset peruspalvelut usealla sektorilla tuottavat palveluita matalalla kynnyksellä ilman lähetettä, ajanvarauksella. Kappaleissa on kuvattu niin kunnallisia, kuin kolmannen sektorin toimijoita. Kolmas sektori on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset (yhteiskunnalliset) tavoitteet, sekä vapaaehtoisuus. Kolmannen sektorin organisaatiot vaihtelevat suuresti niin kokonsa kuin toimintojensakin puolesta. Niihin luetaan yleisesti muun muassa naapuruus-yhdistykset, urheiluseurat, virkistys-yhdistykset, yhdyskuntien paikallisyhdistykset, avustusjärjestöt, kirkot, ammatilliset järjestöt, avustussäätiöt ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot. (Vuorinen, Särkelä, Perälahti, peltosalmi, Peisa, Londén & Eronen 2005 & Jyväskylän yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 2014). 2.1 Sivistys- ja nuorisopalvelut Keski-Pohjanmaan kuntien sivistys- ja/tai opetustoimet vastaavat perus-, sekä lukioopetuksesta. Hanke-alueella on kaikkiaan 14 yläastetta, yksi kymppiluokka sekä 9 lukiota. Ammatillisesta koulutuksesta vastaa Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, johon

8 kuuluvat kaikki hankealueen kunnat. Vuosittain noin 4000 opiskelijaa opiskelee eri koulutusohjelmissa sekä kehittämishankkeissa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eri toimipisteissä. Hankealueella korkea-asteen tutkintoihin tähtäävää opetusta tuottaa ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoihin kouluttava Centria, sekä yliopistokeskus Chydenius. Centria ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 3000 opiskelijaa viidellä koulutusalalla. Ammattikorkeakoululla on kampukset kolmessa kaupungissa: Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Kokkolassa sijaitsevassa Yliopisto Chydeniuksella opiskelijoita on noin Hankealueella sijaitsee, niin Kokkolassa kuin maakunnassa, koulutuspaikkoja joihin hakeutuu nuoria ympäri Suomea. Tällaisia koulutuspaikkoja ovat mm. Kaustisen musiikkilukio, Koulutuskuntayhtymän toimipisteistä Kaustisen raviopisto, ja Kannuksen, Perhon, ja Toholammin maaseutuopistot, sekä Kokkolan toimipisteet, ja alueella sijaitsevat ammattikorkeakoulu Centrian yksiköt. Ulkopaikkakuntalaiset nuoret voidaan nähdä haasteena myös palveluiden käyttäjänäkökulmasta. Kokkolan seudulla asuu n ulkomaan kansalaista. He edustavat yli 80 eri kansallisuutta. Yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille järjestetään valmistavaa opetusta Kokkolassa Kiviniityn koulussa. Aikuisten perehdyttämisopetuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaa Kokkolan seudun opisto ja Aikuisopisto, yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Suomessa vakituisesti asuvalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä ulkomaalaistoimiston ja työvoimaviranomaisten kanssa. Kokkolan kaupungin kotouttamisohjelmalla pyritään edistämään maahanmuuttajien kotoutumista Kokkolaan sekä luomaan pohjaa monikulttuuriselle, kansainväliselle, ja avoimelle kaupunkikuvalle. 2 Keski-Pohjanmaan kunnissa tuotetaan kunnallisia nuorisopalveluita joiden tehtävänä on osaltaan edistää nuorten hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta, ja osallisuutta. Keski- Pohjanmaan alueelta löytyy 11 nuorisotaloa /-tilaa. Kokkolan nuorisopalveluissa sisältäen Kälviän, Lohtajan ja Ullavan nuorisotyön, työskentelee nuorisosihteeri, neljä koordinaattoria sekä yhdeksän nuoriso-ohjaajaa. Muissa hankealueen kunnissa työskentelee yksi nuorisotyöntekijä/ kunta. Työntekijän nimike vaihtelee nuorisosihteeri, liikunta- ja vapaaaikasihteeri, kulttuuri- ja nuorisosihteeri. Etsivä nuorisotyö auttaa ja tukee niitä nuoria, joilla on haasteita/ ongelmia opiskelu tai työpaikan, ja/tai tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen, ja nuoren omaan haluun ottaa apua vastaan. Toiminnan avulla pyritään tarjoamaan nuorelle ne palvelut, jotka auttavat nuorta elämässä eteenpäin. Tavoitteena on, että nuori saa elämänhallinnan omiin käsiinsä. Kontaktin etsivään työntekijään voi ottaa nuori itse, omainen tai viranomainen. Etsivä nuorisotyö toimii ilman ajanvarausta ja tajaopetus/

9 lähetettä. Kokkolassa työskentelee viisi etsivää nuorisotyöntekijää; kolme nuorten toimintakeskus Hansalla nuorten tieto-, ja neuvontapalvelupiste HUBI:n yhteydessä, yksi Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän alaisuudessa, ja yksi Kokkotyösäätiöllä. Kokkolassa vuonna 2013 etsivän nuorisotyön asiakkuuksia oli kaikkiaan 302. Uusia asiakkuuksia tuli 165 ja pelkkiä yhteydenottoja 107. Vuodelta 2012 jatkui 30 asiakkuutta. 3 Kaustisen seutukunnassa ja Kannuksessa työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää kummassakin. Kaustisen seutukunnassa oli 95 ja Kannuksessa 70 yksittäistä asiakkuutta vuonna Perhossa ja Kyyjärvellä on yksi yhteinen etsivä nuorisotyöntekijä. Perhon asiakasmäärä vuonna 2013 oli Toholammilla aloittaa etsivä nuorisotyöntekijä syksyllä Nuorille palveluita tuottaa myös Kokkolassa sijaitseva Nuorisokeskus Villa Elba, joka on yksi 10 valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta Suomessa. Nuorisokeskuksen yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen tehtävä on tukea lasten ja nuorten hyvää elämää. Nuorisokeskus Villa Elba tarjoaa nuorille mm. Myötätuuli valmennusta, joka on osa keskuksen sosiaalista nuorisotyötä, sekä sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta. Myötätuuli valmennus on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka ovat joutuneet tai joutumassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Valmennukseen tullaan useimmiten etsivän nuorisotyön, työpajan, koulun tai viranomaisten kautta. Vuonna 2013 Myötätuuli valmennuksessa oli noin 300 nuorta Terveyspalvelut Sosiaali-, ja terveyspalvelujen puitelain mukaisia yhteistoiminta-alueita Keski-Pohjanmaan alueella on kaksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ovat liittyneet Kokkolan kaupunkiin vuonna Muut Keski-Pohjanmaan kunnat (ns. jokivarsialueiden kunnat) ovat muodostaneet Peruspalveluliikelaitos Jyta:n, jossa kuntien sosiaali-, ja terveystoimet on yhdistetty yhteiseksi peruspalveluliikelaitokseksi. Kokkolan kaupunki vastaa peruspalveluiden tuottamisesta Kokkolassa. Lisäksi Kokkolan kaupunki toimii Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevan kaksikielisen Kruunupyyn kunnan isäntäkuntana koskien sosiaali-, ja terveyspalveluiden järjestämistä. Kaupungin sosiaali-, ja terveystoimen budjetti vuodelle 2014 on kaikkiaan n. 184 miljoonaa euroa. Kruunupyyn menot sisältyvät tähän summaan. Terveyspalveluissa työskentelee kaikkiaan 377 henkilöä. Lukumäärä sisältää myös Kruunupyyn terveyspalveluiden henkilökunnan. Kokkolan terveyskeskus palvelee Kokkolan, ja Kruunupyyn asukkaita perusterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Jokivarsikunnissa perusterveydenhuollon terveyskeskuksia on 4; Kannuksessa, Toholammilla, Perhossa, ja Vetelin Tunkkarilla. Tunkkarin terveyskeskus palvelee Kaustisen, Vetelin ja Halsuan asukkaita. Lestijärvellä 3 Sähköposti Etsivän nuorisotyön koordinaattori Pirita Kylmä 4 Sähköposti Etsivä nuorisotyöntekijä Susanna Lindholm ja sähköposti Etsivä nuorisotyöntekijä Hanne Ylitalo 5 Sähköposti Nuoriso-kulttuurisihteeri Raija Salhgren 6 Sähköposti Sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori Päivi Hakola

10 vastaanotto on osaviikkoista. Perusterveydenhuollon palvelut toimivat ajanvarauksella, lukuun ottamatta lääkäripäivystyspalveluita Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Toiminta on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta, tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltään vaivaavista asioista. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen (2004) mukaan kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 oppilasta kohden. Kokkolan alueella työskentelee laskennallisesti 5,5 terveydenhoitajaa, jotka vastaavat koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Oppilasmäärä yläkouluilla vuonna 2014 on yhteensä 1628 oppilasta. 7 Jokivarsikuntien alueella toimii laskennallisesti 6 terveydenhoitajaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Oppilasmäärä yläkouluilla on vuonna oppilasta. 8 Alueelta löytyy yksi kymppiluokka eli perusopetuksen lisäopetus. Kokkolassa sijaitseva kymppiluokka sijoittuu hallinnollisesti Kokkolan aikuislukion alaisuuteen. Kokkolassa kymppiluokan oppilasmäärä oli 9 oppilasta vuonna Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaisille, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville ja ammattikorkeakoululaisille. Opiskeluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolain 1326/ mukaan, kunnan tehtävänä on järjestää opiskeluterveydenhuollon piirissä oleville terveydenhoito-, ja sairaanhoitopalvelut sekä suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palvelut. Terveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Tyypillisiä vastaanotolla käsiteltäviä asioita ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta, omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta ja psykososiaalisen tuen antaminen. Kokkolassa työskentelee 5,5 terveydenhoitajaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (lukiot, toisen asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulu). Kokkolan lukioissa oppilaita on 905 ja ammattioppilaitoksissa 1500, ja ammattikorkeakouluissa 1300 lukuvuonna Jokivarsikunnissa työskentelee 6 terveydenhoitajaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuollon oppilasmäärä vuonna 2014 Jyta-alueella on 874 oppilasta mukaan lukien lukiot ja toisen asteen oppilaitokset. Hankkeen näkökulmasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut, ovat ensisijaisia matalan kynnyksen palveluita, joihin nuoret ohjautuvat/hakeutuvat ongelmiensa kanssa Sähköposti Vt. osastonhoitaja Annukka Bergroth 8 Sähköpostit Johtava terveydenhoitaja Inkeri Jussila, Opetustoimenjohtaja Outi Leväniemi, Sivistystoimenjohtaja/ Rehtori Tapani Hotakainen, Etsivä nuorisotyöntekijä Susanna Lindholm 9 Sähköposti Vs. Rehtori Jonna Finell 10 Sähköposti Johtava terveydenhoitaja Inkeri Jussila

11 Kouluterveydenhuollon lääkärin tehtävät kouluterveydenhoitajan työparina voivat liittyä kouluyhteisöön, yksittäiseen oppilaaseen tai moniammatilliseen yhteistyöhön koulussa. Kokopäiväistä koululääkäriä kohti tulee olla korkeintaan 2100 koululaista tai kouluterveydenhuollon lääkärillä olla yksi työpäivä viikossa 500 oppilasta kohti. (Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004.) Kokkolassa koululääkärin virka on olemassa, mutta siihen ei ole saatu viranhoitajaa, joten varsinaisia pelkästään koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäreitä Kokkolassa ei ole. Monet lääkärit tekevät muun työn ohessa myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ja yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetyt lääkärit. Markku Vähähyyppä toimii vastuulääkärinä Kokkolan yläkouluissa ja opiskelijaterveydenhuollossa. 11 Jyta-alueella ei ole erikseen nimettyä koululääkäriä. 4 lääkäriä hoitaa muiden töiden ohella koululääkärin tehtäviä; 1 lääkäri Halsua-Kaustinen-Veteli, 1 Kannus, 1 Toholampi-Lestijärvi ja 1 Perho. 12 Koulukuraattori ja psykologin palvelut Koulukuraattorin tehtävänä on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä ongelmia sekä välittää tietoa saatavilla olevista mielenterveys-, ja sosiaalialan palveluista, sekä tarvittaessa ohjata oppilaita niiden piiriin. Keskustelut koulukuraattorin kanssa ovat luottamuksellisia. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse tai hänen vanhempansa. Myös kouluterveydenhoitaja voi ohjata oppilaan kuraattorin luokse. Kokkolassa toimii perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa yhteensä yhdeksän kuraattoria, joista kolme osa-aikaisena. 13 Jyta-alueella työskentelee perusopetuksessa viisi kuraattoria sekä kaksi kuraattoria ammatillisissa oppilaitoksissa. 14 Koulupsykologin tehtävänä on edistää lasten ja nuorten oppimista sekä tasapainoista kehitystä, yhteistyössä opettajien, vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kokkolassa toimii neljä koulupsykologia, joista kolme vastaa yläkoulun ja lukion oppilaista sekä yksi ammattikorkeakoulun oppilaista. Jokivarsikunnissa ei ole yhtään koulupsykologia. Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan Laki kattaa opiskelu- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Uusi laki on lisännyt kunnan velvoitteita erityisesti lukiolaisten ja toisen asteen opiskelijoiden palveluiden järjestämisessä. Kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut tietyssä määräajassa. Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Uuden lain mukaan myös terveydenhoitajan työaika koulu-, ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että 11 Sähköposti Vt. avohoidon ylilääkäri Markku Vähähyyppä 12 Sähköposti Johtava terveydenhoitaja Inkeri Jussila 13 Sähköposti Vastaava koulukuraattori Sanna Sarkkinen-Vuorinen 14 Sähköposti Vastaava koulukuraattori Silva Sevola

12 oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. (Finlex 1287/2013, ) Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoitonsa toteuttamiseksi Keski-Pohjanmaan kunnat kuuluvat Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuruun. Kiuru vastaa myös jokivarsikuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toteuttamisesta (Peruspalveluliikelaitos Jyta). Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa hoidetaan vuosittain noin potilasta ja siellä työskentelee keskimäärin eri alojen asiantuntijaa. Erikoissairaanhoitoon tullaan lähetteellä. Hankkeen kannalta keskeisinä toimijoina erikoissairaanhoidossa ovat fysiatria ja kuntoutuspalvelut, psykiatrian palvelut sekä sosiaalityön ja psykologian palveluyksiköt. Jokivarsikuntien alueella toimii kaksi erikoissairaanhoidon yksikköä; Lesti-, ja Perhojokilaaksojen psykiatrian aluepoliklinikat, muutoin toiminta on keskittynyt Kokkolaan. Fysiatrian ja kuntoutuspalveluiden yksikkö tuottaa erikoissairaanhoidon lääkinnällisiä kuntoutuksen palveluja. Fysioterapia-, ja kuntoutusohjauspalveluja tuotetaan poliklinikoille, ja erikoisaloille keskussairaalassa. Apuvälinekeskus huolehtii erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. Kuntoutustutkimuspoliklinikalla arvioidaan toiminta-, ja työkykyä sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Fysiatrian poliklinikalla toteutetaan tuki-, ja liikuntaelimistön sairauksien diagnostiikkaa, hoitoa, ja kuntoutusta. Yksikköön ohjautuu potilaita lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidosta, terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityisiltä vastaanotoilta. Psykiatrian tulosalue tarjoaa palveluitaan lapsille, nuorille, ja aikuisille niin polikliinisesti kuin osastohoidon muodossa vuotiaiden nuorten hoidosta vastaa nuorisopoliklinikka, lasten ja nuorten terapiapoliklinikka sekä 7-paikkainen nuoriso-osasto 17. Aikuispsykiatrian yksiköitä ovat psykiatrian poliklinikka, psykiatrian monimuotoinen avohoitoyksikkö sekä psykiatrian kurssiyksikkö että suljettu 16-paikkainen psykiatrian osasto 15 ja avo-osasto psykiatrian osasto 16, jossa on 12 potilaspaikkaa. Nuoriso-osaston, ja aikuisosastojen keskimääräinen hoitoaika oli 11 vuorokautta vuonna Nuorisopsykiatrian osalta hoitotakuu toteutuu. Nuorisopoliklinikalla ensikäynti toteutuu kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Kiireellisyys arvioidaan yksilöllisesti ja kiireellisiin lähetteisiin reagoidaan heti. Nuoriso-osastolla tutkimusjaksolle pääsee kuuden kuukauden sisällä, kriisihoitoon välittömästi. 15 Myös aikuispsykiatrian poliklinikoiden osalta hoitotakuu toteutuu. Päivystyksellisesti hoitoon tulevat hoidetaan päivystyksellisesti, 1-7 päivää lähetteet tuossa ajassa, ja 8 päivää ja siitä yli sen ajan puitteissa. Arviointiin ei ole jonoa. Hoitoa odottavissa on jonoa, nämä liittyy adhd-tutkimuksiin. 16 Jokivarsikuntien alueella toimii kaksi erikoissairaanhoidon yksikköä. Lestijokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka tuottaa lestijokilaakson (Kannus, Toholampi, Lestijärvi) 15 Sähköpostit Nuoriso-osaston osastonhoitaja Raija-Leena Rekilä 16 Sähköposti Aikuispsykiatrian avohoidon osastonhoitaja/ vastuuyksikköjohtaja Markus Heikell

13 asukkaiden tarpeista lähteviä, laadukkaita ja mahdollisimman kattavia erikoissairaanhoidon palveluja aikuisväestölle, sekä vuotiaille nuorille. Perhonjokilaakson psykiatrian aluepoliklinikka vastaa ensisijaisesti alueensa (Halsua, Kaustinen, Veteli ja Perho) aikuisväestön psykiatrisesta avohoidosta. Aluepoliklinikka tarjoaa palveluja myös nuorille 16 ikävuodesta ylöspäin. Lisäksi tilapäisesti paikkakunnalla asuvat opiskelijat voivat käyttää aluepoliklinikan palveluita. Molempien aluepoliklinikoiden hoitoon hakeudutaan lähetteellä. Sosiaalityön palveluyksikkö kuuluu hallinnollisesti psykiatrian tulosalueeseen. Sairaalassa sosiaalityö painottuu eri tavoin hoitavan yksikön tehtävän mukaan. Kullekin osastolle ja poliklinikalle on nimetty oma sosiaalityöntekijä, joka on tavattavissa arkipäivisin virka-aikana. Potilas voi ottaa sosiaalityöntekijään yhteyttä itse, tai henkilökunnan välityksellä. Käynnit sosiaalityöntekijän luona ovat maksuttomia. Psykologian palveluyksikön tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon ja erityishuollon psykologipalvelut Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Keskeisiä psykologin työalueita ovat psykologiset tutkimukset sekä psykologiset hoidot, mm. psykoterapiat. Yksikössä on erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa työskenteleviä psykologeja yhteensä 18. Psykologian palveluyksikköön tullaan asiakkaaksi lähetteellä erikoisalojen kautta. 2.3 Sosiaalityön, toimeentulotuen ja työllistämisen palvelut Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityö on keskeinen osa lastensuojelun toimintaa, ja perheiden tukemista, koulun psykososiaalista työtä, päihdeja mielenterveystyötä, vammais- ja vanhustenhuoltoa, kuntouttavaa työtoimintaa sekä maahanmuuttajatyötä. (Poikonen 2014.) Näistä toiminnoista osa voi koskettaa hankkeen kohderyhmään (13 29 vuotiaat) kuuluvia nuoria, kuten vuotiaisiin kohdentuva lastensuojelu- sekä jälkihuoltotyö. Hankealueella toimii viisi sosiaalitoimistoa; Kokkolassa, Kannuksessa, Perhossa, Toholammilla, joka palvelee myös Lestijärven asukkaita sekä Kaustisella Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala, joka palvelee Kaustisen, Vetelin ja Halsuan asukkaita. Sosiaalitoimistoon ja sosiaalityöntekijälle pääsee ajanvarauksella. Lisäksi päivystystapauksissa hankealueen asukkaita palvelee Kokkolan, Jyta-alueen sekä Kruunupyyn yhteinen sosiaalipäivystys. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva, yhteiskunnan viimesijainen taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta se kunta, jossa henkilö/perhe asuu vakinaisesti. Toimeentulotukea haetaan Kokkolassa sosiaalitoimen palvelukeskuksesta ja jokivarsikunnissa omista sosiaalitoimistoista pääsääntöisesti kirjallisella hakemuksella. Toimeentulotuen laskenta ja maksatus siirtyvät kunnilta pois vuoden 2017 alusta ja tulee jatkossa Kelan tehtäväksi. Uudistus on osa hallituksen rakenneuudistusohjelmaa. Kansaneläkelaitos KELA hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii

14 vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. Kela on kehittänyt henkilökohtaiseen palveluun perustuvia toimintamalleja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Työkykyneuvonta on Kelan palvelu niille sairauspäiväraha-, ja työkyvyttömyyseläkeasiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työkyvyn edistämisessä. Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista. Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisesti sairaille ja vammaisille asiakkaille suunniteltu palvelu. Henkilökohtaisessa Kela-neuvonnassa kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne haastattelussa. Tämän jälkeen sovitaan yhdessä asiakkaan, ja tarvittaessa eri yhteistyötahojen kanssa, asiakkaan palvelujen järjestämisestä. Kelan toimipisteet löytyvät Keski-Pohjanmaalla seuraavista kunnista; Kokkola, Kannus ja Kaustinen. Talous-, ja velkaneuvonta palvelee nuoria silloin, kun he tuntevat tarvitsevansa apua joko taloutensa tasapainottamiseen tai ylivelkaantumistilanteeseen. Apu on luottamuksellista ja maksutonta. Talous-, ja velkaneuvonnassa kartoitetaan talouden kokonaistilanne ja yhdessä asiakkaan kanssa päätetään, miten edetään. Velkojen järjestelykeinoina ovat laina-ajan pidentäminen, koron alentaminen, luottojen yhdistäminen, vakuuksien uudelleenjärjestely jne. Kokkolassa talous-, ja velkaneuvonta sijaitsee kaupungintalolla. Jokivarsikuntien alueella talous-, ja velkaneuvonnan päätoimipaikka sijaitsee Kaustisella ja sivutoimipiste Kannuksessa. Talous- ja velkaneuvonta toimii ajanvarauksella. Työ-, ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tarjoavat maksutta palveluja työnhakijoille, jotka asuvat Suomessa tai haluavat Suomeen töihin. TE-palveluja tuottavat työ-, ja elinkeinotoimistot sekä työvoiman palvelukeskukset. TE-toimistojen asiakaspalvelu auttaa kolmella palvelulinjalla; työnvälitys-, ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Keski-Pohjanmaalla TE-toimistot sijaitsevat Kokkolassa ja Kaustisella. Kannuksen TE-toimisto on lakkautettu heinäkuussa Jatkossa toimiston palvelut, on suunniteltu toteutettavaksi ajanvaraukselle, virkailijan tullessa Kokkolasta Kannukseen noin kerran viikossa. Työvoiman palvelukeskus on työvoimatoimiston, Kokkolan kaupungin ja Kelan yhteinen palveluyksikkö. Palvelukeskus tarjoaa henkilökohtaista palvelua ja ohjausta, motivointia ja ratkaisun hakemista. Ohjaus palveluun tapahtuu lähetteellä tai ajanvarauksella. Tavoitteena on moniammatillisesti selvittää asiakkaan työllistymisen mahdollisuuksia, poistaa mahdollisia esteitä, parantaa työmarkkinavalmiuksia ja edistää arjessa selviytymistä. Työvoiman palvelukeskus toimii Kokkolassa, jossa toimii 7 työntekijää. Lisäksi käytettävissä ovat työhallinnon ammatinvalintapsykologin ja Kelan toimihenkilön palvelut. Työllisyyspalveluiden kolmannen sektorin toimija, Kokkotyö-säätiö on työvalmennuksen asiantuntija-, ja palveluorganisaatio. Kokkotyö-säätiö tukee ja valmentaa nuoria ammatillisesti ja elämänhallinnallisesti sekä tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kokkotyösäätiön toiminta on keskittynyt Kokkolaan ja Pietarsaareen. Säätiö on käynyt yhteistyöneuvotteluja toiminnan laajentamiseksi Kaustisen seutukuntaan Kaustiselle ja Kannukseen. Kokkolassa säätiöllä työskentelee viisi työntekijää työ-, ja nuorten valmennuksessa sekä kaksi työntekijää mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuksessa.

15 Vuonna 2013 säätiön toiminnan piirissä oli 593 eri henkilöä, joista 58 % (345) oli alle 29- vuotiaita. 17 Kannuksessa ja Perhossa on nuorten työpajatoimintaa kuntien itsensä toteuttamana. Kannuksessa toimiva seinätön työpaja on tarkoitettu kannuslaisille, alle 29 -vuotiaille nuorille. Työpajan tarkoituksena on parantaa nuoren valmiuksia päästä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen sekä lisätä alueen työmarkkinatietoutta. Seinättömällä pajalla vuonna 2013 oli kaikkiaan 51 nuorta, joista naisia 11 ja miehiä 40 sekä vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä 18 nuorta, joista oli yksi nainen ja 17 miestä. Lisäksi Kannuksessa on toiminut Starttipaja, joka on suunnattu vuotiaille nuorille. Tavoitteena on arjen rytmin löytyminen ja yhdessä tekeminen. Starttipajan toiminnassa oli mukana 10 nuorta; kahdeksan miestä ja kaksi naista. Starttipajan toiminta on tällä hetkellä tauolla. Molemmilla työpajoilla työskentelee yksi työntekijä. Kannukseen on suunnitteilla myös seinällinen työpaja, jonka kokonaisuudesta vastaavat yhdessä starttipajan ja seinättömän työpajan ohjaajat. 18 Perhon ja Kyyjärven yhteinen työpaja tarjoaa harjoittelu-, ja työpaikkoja yli 17-vuotiaille, sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työpajalla työskentelee yksi ohjaaja, ja vuonna 2014 alle 29 vuotiaita perholaisia nuoria on Sosiaali- ja vammaispalvelut Sosiaalipalvelujen tehtäväalaan kuuluvat sosiaalihuoltolain ja erillislakien mukaiset sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, toimeentulotuen, vammaispalvelujen, perheneuvolan ja ulkomaalaistoiminnan palvelut, etuudet ja tuet. Kokkolan kaupungin sosiaali- ja vammaispalveluissa työskentelee 199 henkilöä. Hankkeemme kannalta keskeisinä toimijoina näemme perheneuvolat sekä alueen päihdepalvelut. Sosiaalityön ja toimeentulotuen asioita käsitellään kohdassa toimeentulotuen ja työllistämisen palvelut. Perheneuvola palvelee perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Perheneuvoloiden tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja tukemalla ja edistämällä lasten, nuorten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Perheneuvolaan voi soittaa ja varata ajan ilman lähetettä. Hankealueellamme toimii kolme perheneuvolaa; Kokkolassa, Kaustisella ja Kannuksessa. Kokkolassa toimii kuusi paikkainen Tukikoti Siilinpesä, joka on itsenäistymis- ja asumiskuntoutumisyksikkö vuotiaille nuorille mielenterveyskuntoutujille. Työntekijöitä on kaikkiaan 6; palveluesimies sekä 5 ohjaajaa. Tukikoti Siilinpesään tarvitaan lähete sekä nuoren täyttämä hakemuslomake. 17 Sähköposti Toimitusjohtaja Margita Lukkarinen 18 Sähköposti Etsivä nuorisotyöntekijä Hanne Ylitalo Nuoriso-kulttuurisihteeri Raija Sahlgren

16 Päihdehuollon palvelut toteutetaan hankealueellamme pääsääntöisesti Päihdekeskus Portin toimesta, jonka palvelut tuottavat Ventuskartano ry. Päihdekeskus Portti sijaitsee Kokkolassa, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välittömässä läheisyydessä. Päihdekeskus Portti tuottaa selviämis- ja vieroitushoitoa, avokuntoutusta ja laitos- ja perhekuntoutusta. Portti on erikoistunut päihdekuntoutuksen lisäksi peliongelman hoitoon. Päihdekeskus Portti on matalan kynnyksen hoitopaikka. Selviämis- ja vieroitushoitoon riittää puhelin soitto paikkatilanteen varmistamiseksi. Avokuntoutus (A-klinikka ja Nuotta) toimii ajanvarauksella. Laitoskuntoutukseen vaaditaan arvio laitoskuntoutuksen tarpeesta sekä maksusitoumus. Jyta-alueella toimii päihdehuollon sosiaalityöntekijä, jolla on vastaanotto jokaisessa jokivarsikunnassa eri viikonpäivinä. Päihdehuollon sosiaalityöntekijän vastaanotto edellyttää aina ajanvarausta asiakkaalta itseltään tai yhteistyökumppanilta. 2.5 Yksityiset palveluntuottajat Sosiaali- ja terveysalan palveluita tuottavat yritykset Syömishäiriöklinikka on organisaatio, joka pitää sisällään neljä eri yksikköä; kokovuorokausiosasto, 8-20 osasto, päiväosasto ja poliklinikka. Syömishäiriöklinikka täyttää Valviran kriteerit nuorisopsykiatriselle sairaalalle, ainoana yksityisenä toimijana Suomessa. Hoitoon otetaan syömishäiriöistä, syömisen hallinnan vaikeuksista, sekä muista syömiskäyttäytymisen ongelmista kärsiviä henkilöitä kaikkialta Suomesta, kaikissa sairauden vaiheissa. Hoitoon tullaan lähetteellä. Potilaiden alaikäraja on 13 vuotta, yläikärajaa ei ole. Hoitojakson kesto riippuu sairauden vakavuudesta, hoidon tavoitteista ja lähettävän tahon jatkohoito-resursseista. Keskimääräinen hoitoaika on 3-12kk. Henkilökuntaa on 26, sisältäen oman sosiaalityöntekijän. Lisäksi syömishäiriöklinikalla työskentelee neljä lääkäriä; kolme psykiatria ja yksi yleislääketieteen erikoislääkäri. Yksi psykiatreista on myös nuorisopsykiatri. Mikeva tuottaa mielenterveysalan kuntoutus-, hoiva-, ja asumispalveluita kunnille ja kaupungeille sekä yksityisille asiakkaille useassa kunnassa. Kokkolassa sijaitsee kaksi Mikevan palvelukotia; 12-paikkainen Honkatupa, joka tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista mielenterveyskuntoutujille sekä 16-paikkainen Rinnetupa, joka tarjoaa asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille. Lastensuojelun palveluita hankkeemme alueella tuottavat Tuikkula Oy, Käpälämäki sekä Väylä Oy. Hankealueella toimii siis kaksi lastensuojeluyksikköä Kokkolassa, yksi perhekoti Kokkolassa ja yksi Lestijärvellä sekä yksi nuorisokoti Vetelissä. Yksityisinä palveluidentuottajia ovat myös terveyspalveluita tuottavat Lääkärikeskus ja Terveystalo, jotka molemmat sijaitsevat Kokkolassa. Molemmat palveluiden tuottajat tarjoavat erikois- ja yleislääkäripalveluita. Terveystalo tarjoaa myös psykologin sekä työterveyshuollon palveluita Ammatillisia sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoavat järjestöt Keski-Pohjanmaalla myös toimii yhdistyksiä, jotka tuottavat alueen mielenterveys-, ja päihdepalveluita. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. toimii ideologiansa ja

17 arvojensa mukaisesti mielenterveyskuntoutuspalveluja tarvitsevien, neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien ja erityistukea tarvitsevien nuorten aseman parantamiseksi. KPSPY ry tuottaa alueellaan vaikuttamistoimintansa ohella kuntoutuspalveluja mielenterveyskuntoutujille, neuropsykiatrisille asiakkaille ja erityistukea tarvitseville nuorille. Yhdistyksen tuottamat palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeille sekä yhteisökuntoutuksen periaatteille ja ne ovat luonteeltaan kuntouttavia, tavoitteellisia sekä yksilöllisiä. Yhdistyksen toimiyksiköitä on 12 kappaletta, jotka sijaitsevat Kokkolassa, Vetelissä ja Kannuksessa. Henkilökuntaa yhdistyksessä työskentelee noin 50 ja palveluidenkäyttäjiä on noin Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n tuottaa myös tuetun asumisen palveluita nuorille, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelija-asuntoloiden yhteydessä sijaitsevassa ATSA yksikössä. ATSA tulee sanoista Asuminen Tuettuna, Saavutuksena Ammatti. Yksikön kohderyhmänä ovat toisen asteen, ensisijaisesti Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijat, jotka kyetäkseen suorittamaan opintonsa loppuun tarvitsevat erityistä tukea. Ohjausta annetaan mm. arjen hallintaan, vuorokausirytmin löytymiseen, sosiaalisiin taitoihin, vapaa-ajan viettämiseen ja harrastamiseen sekä muihin elämänhallinnallisiin taitoihin. ATSA:ssa on paikkoja 8 nuorelle. Tuettu asuminen yksikössä on mahdollista nuoren kotikunnan sosiaalitoimen myöntämällä maksusitoumuksella. Vuoden 2013 aikana ATSA:ssa asui 11 nuorta. Ikäjakauma vuotiaita. Poismuuttaneiden nuorten asumisajat olivat keskimäärin 10,4 kuukautta. 21 Alueelle päihdepalvelut tuottaa Ventuskartano ry., jonka toiminta on keskitetty Kokkolaan, terveyskeskuksen, ja keskussairaalan välittömään yhteyteen vastaikään rakennettuun Päihdekeskus Porttiin. Päihdekeskus Portin toimintaa on raportissa kuvattu kohdassa sosiaali- ja vammaispalvelut. Alueella työpajatoiminnan palveluita tuottava Kokkotyösäätiö on myös tärkeä kolmannen sektorin toimija. Kokkotyösäätiön toimintaa on kuvattu kohdassa sosiaalityön, toimeentulotuen ja työllistämisen palvelut. Kokkolan ensi-, ja turvakotiyhdistyksen tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen sekä tukea vanhemmuutta ja perhettä. Tarkoituksena on myös ehkäistä perhe-, ja lähisuhdeväkivaltaa sekä perheissä ilmenevää päihdeongelmaa, ja auttaa näitä ongelmia kohtaavia aikuisia, lapsia ja perheitä. Kokkolan ensi-, ja turvakodissa palvelee ensi- ja turvakoti Aina, sekä ensikoti ja avopalveluyksikkö Iida- Liina. Ensikoti Aina on tarkoitettu vauvaperheille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja ympärivuorokautista tukea esimerkiksi vanhempien mielenterveysongelmien vuoksi tai arjen hallinta ei suju. Turvakoti Aina on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivallasta kärsiville aikuisille ja lapsille. Lisäksi ensi- ja turvakoti Aina tarjoaa perhekuntoutusta, tapaamispaikkaja ryhmätoimintaa. Ensikoti ja avopalveluyksikkö Iida-Liina on tarkoitettu päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Mieskeskus on Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n hanke, jonka tavoitteena on elämäntilanteessa vaikeuksiin joutuneiden poikien ja miesten avun saamisen helpottuminen. 20 Sähköposti Toiminnanjohtaja Leena Veiskola 21 Sähköposti Vastaava ohjaaja Satu Kinnunen

18 Asiakaspalvelun lisäksi Mieskeskuksen tavoitteena on koota, ylläpitää ja luoda uutta tietoa miehestä ja miehenä olemisesta sekä ongelmien kohtaamisesta. Lisäksi tarkoituksena on osaltaan yhdistää olemassa olevia palveluita alueellisiksi verkostoiksi. Toiminnan periaatteena on luottamuksellisuus, nopeus, kynnyksettömyys ja miehen kohtaaminen miehenä. Toiminta on suunnattu miehille, ja miesten kanssa työskenteleville. Keskus antaa tukea ja apua poikien ja miesten kriisitilanteissa, toimii väkivaltaa ehkäisevästi ja tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan. Mieskeskuksen toiminta on palvelunkäyttäjällä maksutonta. Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry:n toimipiste sijaitsee Kokkolassa, joka on paikka, jossa voi tavata toisia samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhdistyksen tärkein tehtävä on tukea mielenterveyspotilaiden omaisten ja muiden läheisten, kuten ystävien ja työtovereiden jaksamista. Toiminta-alueena on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kokkolan omaisyhdistyksessä työskentelee kaksi omaisneuvojaa. Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry:n työ painottuu maahanmuuttajanuorten tuettuun asumiseen sekä lastensuojelun jälkihuoltoon. Kokkolan toimipisteessä työskentelee 6 ohjaajaa, osa osa-aikaisena ja tuen piirissä vuonna 2013 oli 22 nuorta. Heistä 17 oli maahanmuuttajanuoria ja viisi suomalaisia nuoria. Jälkihuollon nuoria oli kuusi vuonna Sidosryhmät Poliisilaitos osallistuu kasvatustyöhön tarjoamalla ennalta ehkäisevää opetusta kouluissa. Toimintaa koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa koulupoliisi. Pääasiassa koulupoliisi tekee koulutus- ja valistustyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Keski-Pohjanmaan alueella toimii tulevana lukuvuonna oppilaitospoliisia ja jokaisella hankealueen koululla tulee olemaan erikseen nimetty poliisi. Yhdellä poliisilla voi olla useita kouluja vastuullaan. 23 Sidosryhmiin kuuluviksi voidaan lukea myös erilaiset nettisovellukset, joista mielenterveystalo.fi, nuortenelama.fi ja Keski-Pohjanmaan nuorten tieto- ja neuvontapalvelu eli sekä siellä sijaitseva Oppilas- ja opiskelijahuollon virtuaalikeskus ovat hankkeen kannalta keskeisimmät, paikallisella tasolla olemassa olevat nettisovellukset. Mielenterveystalo.fi on psyykkistä hyvinvointia edistävä nettipalveluiden kokoelma, joka kokoaa kansalaisten saataville tietoa ja välineitä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Nuorten ja aikuisten mielenterveystalo.fi -palvelut tarjoavat tietoa psyykkisistä vaikeuksista ja mielenterveyspalveluista. Ne sisältävät myös itsehoitomenetelmiä. Nettiterapiat tarjoavat kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin ja niihin ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Nuorten elämä sivuston tuottaa Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuortenelämä.fi on verkkopalvelu 22 Sähköposti Vastaava ohjaaja Sara Airola 23 Sähköposti Poliisi Juha Puurula

19 Suomessa asuville nuorille. Palvelu tarjoaa opastusta ja ohjausta elämän eri tilanteissa. Nuortenelämä.fi ohjaa myös oman kotipaikkakunnan lähipalveluiden luo, jotka neuvovat vielä tarkemmin elämän haastavissa tilanteissa. Keski-Pohjanmaan nuorten tieto- ja neuvonta palvelu eli Kenuti tarjoaa Keski-Pohjanmaan alueella asuville nuorille ajankohtaista tietoa nuorten elämään liittyvistä aiheissa. Sivustoilta löytyy tietoa mm. asumisesta, opiskelusta, ihmissuhteista ja alueen palveluista. Sivujen yhteydessä sijaitsevalle Oppilas- ja opiskelijahuollon virtuaalikeskuksen sivuille on koottu Keski-Pohjanmaan alueen nuorille suunnattuja palveluita ( Netistä löytyy myös maahanmuuttajille suunnattu oma blogi, Tietoa maahanmuuttajille, Ovi auki Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle ( josta löytyy tietoa arjen asioista mm. koulutuksista ja työelämästä, sekä terveys-, ja hyvinvointiasioista. Blogia ylläpitää Tsemppiä -projekti. ESR-rahoitteinen tsemppi, on Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa, vuosina toimiva Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen maahanmuuttajien ohjausprojekti. Projekti on avannut myös sivun myös Facebookissa nimellä Ovi auki Kokkolaan. 2.7 Järjestöt ja yhteisöt osana lasten ja nuorten palveluita Etenkin pienemmissä kunnissa erilaisten järjestöjen ja seurakuntien toiminta tarjoaa matalan kynnyksen toimintaa nuorille kohdata toisia nuoria ja aikuisia Seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt Seurakunnat tarjoavat vuotiaille nuorille kohtaamispaikkoja, nuorteniltoja, tapahtumia ja leirejä. Nuorisotyö on seurakunnan järjestämää toimintaa yläkouluikäisille ja vanhemmille nuorille. Nuorisotyön tarkoituksena on pitää nuoret aktiivisesti toiminnassa mukana ja tarjota vaihtoehto vapaa-ajan viettoon sekä tukea ja vahvistaa nuoren kasvamista kohti aikuisuutta. Iltojen ja kokoontumisien yhteydessä on myös mahdollisuus jutella ja keskustella mieltä askarruttavista asioita työntekijän kanssa. Kokkolan seurakuntayhtymä laajeni vuoden 2009 alusta käsittämään viisi seurakuntaa: Kokkolan suomalainen seurakunta, Karleby svenska församling (Kokkolan ruotsalainen seurakunta), Kaustisen ja Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta sekä Lohtajan seurakunta. Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa työskentelee oma nuorisopastori sekä kolme nuorisotyönohjaajaa. Nuorisotyönohjaajat päivystävät kerran viikossa muutaman tunnin ajan Kokkolan yläkouluilla ja lukioissa. Lisäksi Kokkolassa on oma oppilaitospastori, joka tekee työtä toisen asteen ja korkeakoulujen kanssa, näiden oppilaitosten, opiskelijoiden ja työntekijöiden arjessa. Oppilaitospappi toimii osana opiskelijoiden hyvinvointipalveluja. Tärkeimpiä tehtäviä on olla läsnä ja tavoitettavissa jokaisen omista lähtökohdista käsin. Kokkolan suomalainen seurakunta tarjoaa myös perheneuvontaa Keski-Pohjanmaan perheasianneuvottelukeskuksessa sekä tekee päihde- ja kriminaalityötä koko maakunnan alueella. Karleby Svenska Församlingenilla on oma nuorisotyöntekijä. Heidän toiminnastaan löytyy nuorille nuorteniltoja leirejä, ja erilaisia tapahtumia. Karleby Svenska Församling ja

20 Kokkolan suomalainen seurakunta järjestävät molemmat toimintaa ja tapahtumia nuorille suunnatulla Backstagella. Kälviän, Lohtajan sekä Kaustisen ja Ullavan seurakunnissa on yksi nuorisotyöntekijä kaikissa. Kaustisen ja Ullavan seurakunnan nuorisotyöntekijä päivystää kerran viikossa Kaustisen kirkonkylän koululla. Vetelin seurakunnan nuorisotyö on järjestetty yhdessä Halsuan seurakunnan kanssa. Yhteinen nuorisotyönohjaaja päivystää kerran viikossa Vetelin keskuskoululla. Perhon seurakunnan nuorisotyöstä vastaa seurakunnan pastori. Kannuksen seurakunnassa sekä Toholammin seurakunnassa työskentelee yksi nuorisotyönohjaaja. Toholammin nuorisotyönohjaaja päivystää sekä Toholammin että Lestijärven koululla. Alueella toimii myös useita muita eri seurakuntia, jotka omalta osaltaan tarjoavat vuotiaille nuorille palveluita ja toimintaa. Muista seurakunnista ainakin mm. Kokkolan Baptistiseurakunta järjestää nuorteniltoja, erilaisia projekteja, aktiotyötä, nuortenpäiviä sekä paljon muuta toiminnallista yhteistä tekemistä. Helluntaikirkko järjestää ainakin nuorten iltoja. Myös maakunnissa toimivilla helluntaiseurakunnilla on nuorille suunnattua toimintaa. Kokkolassa toimiva Församlingen Ny Start järjestää toimintaa, tapahtumia, ja tilaisuuksia, johon osallistuu paljon etenkin ulkomaalaistaustaisia nuoria Harrastetoimintaa tarjoavat järjestöt Keski-Pohjanmaan alueella toimii varsin aktiivisia 4H-yhdistyksiä, jotka omalta osaltaan tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia nuorille. Alueella toimii kaikkiaan 10 4H-yhdistystä, jotka järjestävät nuorille erilaisia koulutus-, kurssi- sekä työ-, että virkistystoimintaa. 4Hyhdistykset tarjoavat työelämäkoulutuksia, joiden avulla pyritään parantamaan nuoren työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Yhteisöklubi SILTA, joka toimii Kokkolassa, tarjoaa neuvontapisteen, josta yhdistykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat tulla hakemaan neuvoja, tietoa ja tukea toimintaansa. Yhteisöklubi järjestää myös koulutuksia, tapahtumia ja toimii yhdistysten sekä vapaaehtoistoiminnan edunvalvojana. Siellä myös kerätään tietoa Keski-Pohjanmaan alueen yhdistyksistä ja niiden toiminnasta. Lisäksi yhteisöklubi ylläpitää yhdistysrekisteriä helpottamaan tiedonvälitystä sekä lisäämään yhdistysten näkyvyyttä netissä. Kansalaisia yhdistysrekisteri auttaa tuomalla yhdistysten tiedot helposti löydettäviksi. Yhdistyksiä rekisteri auttaa saamaan uusia toimijoita ja saamaan toimintaansa tarvittavaa tukea. Silta toimii myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkana mm. nuorille, maahanmuuttajille sekä erilaisten ryhmien kokoontumispaikkana. Pienemmissä kunnissa järjestötoimijat tarjoavat nuorille kohtaamisen paikkoja matalalla kynnyksellä. Erilaista harrastetoimintaa tuottavia järjestöjä maakunnassa ovat mm riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat, kalastuskunnat, kotitalousseurat, Maatalousnaiset, Martat, maa- ja kotitalousseura, SPR, partiolaiset, urheiluseurat, ja kansalaisopistot.

21 3. KUULEMISTILAISUUKSIEN TULOKSET Kuulemistilaisuudet järjestettiin marraskuu 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana (Kunkin paikkakunnan perässä on suluissa kuulemiseen osallistuneiden määrät toimijoita/nuoria) Lestijärvi (8/6), Veteli (8/4) Perho (6/-), Kannus (16/2), Kokkola (25/2), 3.2. Halsua (5/-), 5.2. Toholampi (8/-) ja Kaustinen (9/-) Kaikkiaan kuulemistilaisuuksiin osallistui 85 toimijaa ja 14 nuorta eli yhteensä 99 henkilöä. Osallistujien määrä jäi monilla paikkakunnilla toivottua pienemmäksi. Syitä tähän on useita. Tilaisuuden tiedotus ei mahdollisesti onnistunut tavoittamaan kohderyhmää riittävän hyvin. Kuntien resursseja rasittavat myös erilaiset meneillään olevat organisaatiouudistukset, joten mahdollisuudet osallistua eri tilaisuuksiin ovat rajallisia. Ilmassa on myös projektiähkyn tuntua, jonka seurauksena uusiin kehittämishankkeisiin, ei aina jakseta lähteä mukaan. Toisaalta on todettava, että pienet osallistujamäärät mahdollistivat hyvän vuorovaikutuksen tilaisuuksissa, sekä tukivat tilaisuuden keskustelevaa luonnetta. Yhdistettynä sähköisenä ennalta kerättyyn aineistoon, saatiin kuitenkin hyvin aineistoa kehittämistyön pohjaksi. 3.1 Kuulemisten järjestelyt ja aineiston keruu Kuulemisten järjestelyt aloitettiin ottamalla yhteyttä kunkin kunnan sosiaali- /perusturvajohtajaan. Yhteydenotot toteutettiin sähköpostilla jossa kuvattiin hankkeen taustoja sekä järjestettävän kuulemistilaisuuden tavoitteet, tavoiteltava kohderyhmä ja konkreettiset toteuttamistavat. Käytännössä kuntien edustajilta pyydettiin apua tilojen tarjoamisessa, sekä kahvitusten tilaamisessa. Kahvituksesta aiheutuneet kuluista vastasi hanke. Kunnilta toivottiin apua myös kuulemiskutsun (Liite2) edelleen jakamisessa verkostoille. Kokkolassa nuorisotyö sekä KASE:n alueella ja Kannuksessa etsivä nuorisotyö, osoittautuivat korvaamattomaksi yhteistyökumppaniksi, sekä järjestelyissä, että tilaisuuksien tiedottamisessa. Myös nuorten kyselyiden vastausprosentti oli suurempi kunnissa, joissa etsivän nuorisotyön panos valmisteluissa oli suurempi. Tilaisuuden järjestämisajankohdat sovittiin kunnittain riittävän hyvissä ajoin, että tilaisuuksiin saataisiin mahdollisimman paljon tavoiteltua kohderyhmää. Kutsun yhteydessä osallistuville toimijoille linkitettiin sähköinen kysely. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa toimijoiden näkemyksiä palveluiden tuottamisesta, saavutettavuudesta, sekä palveluohjauksesta. Kysely suunnattiin kaikille kunnan alueella lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille, riippumatta siitä, osallistuvatko he kuulemistilaisuuteen. Ensimmäisen kuulemistilaisuuden jälkeen heräsi ajatus kerätä myös kohderyhmän nuorten näkemyksiä palveluiden käytöstä, saavutettavuudesta ja saatavuudesta. Tämäkin kysely toteutettiin sähköisenä SurveyMonkey-palvelimella. Nuorten kysely oli alussa ajateltu suunnattavaksi vain kuulemistilaisuuteen osallistuville nuorille. Myöhemmin päätettiin, että kyselyä voi jakaa laajemminkin, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva alueen nuorten näkemyksistä, ja kokemuksista. Molemmat sähköiset kyselyt hyväksytettiin hankkeen

22 ohjausryhmällä ennen niiden käyttöönottoa. Nuorille suunnattu kysely tuotettiin myös ruotsiksi. Kuulemistilaisuuksien yhteydessä osallistujien näkemyksiä paikkakuntansa lasten- ja nuorten palveluista kerättiin ryhmätöinä SWOT kaaviota hyödyntäen. Sähköisesti kerätyn aineiston tulokset esiteltiin osallistujille tilaisuuden alussa, ja ryhmätöiden kautta kerätty aineisto käsiteltiin kunkin tilaisuuden lopussa. Kuulemistilaisuudet suunniteltiin sisällöltään vuorovaikutteisiksi, jotta tilaisuuden aikana saataisiin keskustelun kautta rikastettua, sekä ennalta kerättyä aineistoa, että tilaisuuden ryhmätöistä saatua aineistoa. Kuulemistilaisuuksiin osallistuneilta kerättiin sähköisen kyselyn avulla palaute tilaisuuksista. Tilaisuuksissa kerätty ns. raaka-aineisto esiteltiin keskitetyissä palauteseminaareissa toukokuussa (Kannus 6.5, Kokkola ja Veteli 15.5.). Palauteseminaareihin osallistui yhteensä 45 henkilöä; 15 Kannuksessa, 20 Kokkolassa ja 10 Vetelissä. Palauteseminaareissa käytiin läpi aineisto kokonaisuutena, sekä avattiin hankkeen etenemistä ja kehittämistyön suunnitelmaa. 3.2 Toimijoiden kysely Kysely koostui perustietokysymyksistä, sekä 12 avoimesta kysymyksestä. Avoimissa kysymyksissä pyrittiin kartoittamaan vastaajien näkemyksiä omasta roolistaan osana lasten, ja nuorten palveluita sekä siitä miten palveluohjaus heidän näkemyksestään toimii, onko palveluita riittävästi saatavilla ja mihin palveluiden kehittämisessä tulisi voida kiinnittää enemmän huomiota. Toimijoiden kyselyyn tuli 142 vastaajaa. Kaikki vastanneista eivät kuitenkaan vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Voidaan ajatella, että avointen kysymysten määrä oli liian suuri. Suurin osa vastanneista oli Kokkolasta, missä luonnollisesti on eniten toimijoitakin. Koska ei ole tietoa kyselyn saavuttamien eri toimijoiden kokonaismääristä tai kohderyhmän mukaisista lukumääristä kunnittain, ei vastaajia voida niiltä osin vertailla. Jokaisella paikkakunnalla osa vastanneista ilmoitti työskentelevänsä yhtä useammalla paikkakunnalla.

23 Taustaorganisaation osalta suurin osa kaikista vastanneista (88 %) oli kunnallisen organisaation palveluksessa, 9 % edusti järjestöä ja 3 % yksityistä palveluntuottajaa. Kysymyksen täydennysosiossa muutama vastaaja ilmoitti edustavansa seurakuntaa tai poliisia, eikä näin ollen kuulunut mihinkään vastausvaihtoehdoiksi tarjotuista ryhmistä. Toholammin ja Vetelin osalta kysymykseen vastanneet olivat kaikki kunnallisen työnantajan edustajia. Yksityisen edustajia oli ainoastaan Kokkolan ja Kaustisen osalta vastanneissa. Muissa kunnissa oli kunnallisen ja järjestöjen palveluksessa olevia. Toimialan osalta enin osa vastaajista oli sivistyspalveluiden tai sosiaalipalveluiden edustajia. Vain pieni osa edusti terveyspalveluita. Työllisyyspalveluita edusti vain yksi vastanneista.

24 Täydennysosassa yksi ilmoitti toimialakseen talous- ja velkaneuvonnan, kaksi turvallisuusalan (poliisi), ja kaksi seurakunnan sekä yksi valtuuston edustajana. Vastanneiden määrä laski koko ajan kysymysten edetessä. Avoimet kysymykset eivät olleet kohderyhmälle oikea valinta. Osin ennalta odotettavaa oli myös, että suuri kysymysten määrä johti vastausprosentin melkoiseen laskuun kyselyn loppua kohden. Saadut vastaukset olivat kuitenkin odotetun mukaisia, eikä suuria alueellisia eroja ollut. Kysymyksistä on sisällön analyysin avulla poimittu olennaiset teemat, joita selkiytetään suorin lainauksin. Kysymykset esitellään kyselylomakkeenmukaisessa järjestyksessä. Q4: Mikä tehtävässäni nuorten kanssa on tällä hetkellä mielestäni tärkeää? (68 vastausta). Vastaajat kuvasivat hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä elementtejä; tukeminen, aito läsnäolo, kohtaaminen, ajan antaminen ja kuunteleminen. Läsnäolo, aikaa nuorelle, kiinnostus nuoren asioista Nuorten oman näkemyksen ja mielipiteen kuuleminen, arvostaminen ja todesta ottaminen esim. perheen vaikeuksissa. Vastauksissa tuotiin esille myös syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia: luoda mahdollisuudet saada paikka, jossa harjoitella työssä olemista ja saavutettuja taitoja - luoda mahdollisuudet aikaan keskusteluun - tehdä yhteistyötä nuorten palveluja tarjoavien kanssa Tehtävistä tärkeinä mainittiin muun muassa nuoren konkreettinen ohjaaminen palveluissa ja elämässä sekä tietynlaisten palveluiden tuottaminen: mahdollistaa ammatin hankkimisen - opintojen keskeyttämisen ehkäisy - elämänhallinnan tukeminen Avustaminen työ- ja koulutuspaikkojen etsimisessä ja hankkimisessa. oikeaan aikaan kohdennetut palvelut - matalan kynnyksen palvelut - leimaamattomuus - nuorten tarpeista lähtevät palvelut - nuorten aito kohtaaminen palveluiden tuottaminen mahdollisimman hyvin, toisaalta tasapuolisesti, mutta myös laadukkaasti ja kustannustehokkaasti Kaikki vastaukset olivat samansuuntaisia paikkakunnasta tai taustasta riippumatta. Tärkeänä nähtiin ammatillinen, nuorta kunnioittava ja kuuleva vuorovaikutus. sekä ohjaavat ja opastavat toimet jolla halutaan tukea nuoren elämänhallintaa ja palveluohjausta.

25 Q5: Minkä painoarvoa tehtävässäni nuorten kanssa tulisi mielestäni vahvistaa? (64 vastausta) Lähes kaikki vastanneet korostivat riittävän ajan merkitystä nuoren kanssa tehtävässä työssä. Aikaa tehdä perustyötä, eli ohjausaikaa riittävästi. Enemmän aikaa kuunnella nuoria. olisi aikaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan aikaa löytää nuoren omat vahvuudet aikaa kohtaamiselle yhteistyötä kotien kanssa Työn osalta korostettiin yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä nuoren ja tämän verkoston kanssa. Kohtaamisissa painotettiin paitsi riittävää aikaa myös henkilökohtaista ja osallistavaa työotetta, hyvää vuorovaikutusta ja nuoren kuulemisen/kuuntelemisen taitoa. - vuorovaikutusta - näkemistä, kuulemista, ymmärtämistä, tukemista Itseluottamuksen vahvistaminen, se että he pärjäisivät elämässään omillaan ja eläisivät tasapainoista onnellista elämää. nuorten osallisuutta - palvelujen selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen ehkä nuorten oman aktiivisuuden huomioon ottamista siihen kannustamista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Perhe- ja verkostotyön ajattelumallia, asiakaslähtöisyyttä. Palveluiden luonteen ja tietynlaisen palveluohjauksen kehittämiseen liittyviä asioita tuotiin myös esille: leimaamattomuus ja kohtaaminen aidosti, helposti saavat ja selkeä ohjausprosessi ennen ja jälkeen valmennuksen -eri palveluiden saatavuutta luottamuksellista aikuiskontaktia, ammattitaitoa eri palveluiden helppoa ja saumatonta saavutettavuutta (esim. Kela asiointi) Oikea-aikaisuutta tuen tarjoamisessa Q6: Mikä toiminnassamme on mielestäni turhaa, mistä voisi mielestäni luopua? (44 vastannutta) Lähes kaikki vastanneista kritisoi erilaisten byrokraattisten elementtien olemassaoloa ja niiden määrää.

26 byrokratia vie liikaa työaikaa Turha byrokratia, palvelun piiriin pääseminen on liian vaikeaa, matalampaa kynnystä tarvittaisiin. tehtävänjakoa oman yksikön sisällä tarkistettava, jotta "turhat toimistorutiinit" hoituisivat muualla pikkutarkka kirjaaminen, tapaamisten muuttaminen eril. lukemattomiksi koodeiksi kirjaamisvaiheessa paperityöt, kirjaa, kirjaa, kirjaa paperityö vie hirveän paljon aikaa kaiken ylös kirjaaminen monien asioiden kirjaaminen, tilastointi, taulukointi Kirjaamisen osalta myös tehtävänjakoa, paitsi oman yksikön sisällä myös eri toimijoiden kesken toivottiin selkeytettävän. Moni vastanneista toi esiin huolen eri palveluiden päällekkäisyydestä ja siitä kuinka toimijat eivät ole aina tietoisia toisistaan nuorten asioita hoidettaessa. yhden ja saman nuoren kohdalla voi olla useamman sektorin toimijoita eikä niistä välity tieto toimijoille itselleen päällekkäisyyttä ja työnjakoja voisi selkeyttää nuoren ympärillä on kyllä verkosto, mutta se saattaa olla nuorelle ahdistava - kartoitus, ettei tule päällekkäisyyksiä Päällekkäinen työ muiden tahojen kanssa (usein toisistaan tietämättä) Vastauksissa toivottiin myös, että lopetettaisiin nuorten pakottaminen samaan muottiin, heidän puolestaan tekeminen ja suunnitteleminen. Lisäksi tuotiin esille, että työntekijän näkymättömyys, turha byrokratia, palveluiden korkea kynnys ja jotkut nykyisistä verkkopalveluista olivat asioita, joista voitaisiin luopua. Kritiikkiä saivat osin myös kehittämishankkeet. Q7: Mitä toiminnastamme puuttuu, mitä uutta meidän tulisi luoda? (60 vastausta) Suurimpana yksittäisenä teemana nousi esille riittävän ajan saaminen nuoren asioiden hoitoon. Toisiksi eniten vastauksissa korostettiin toimintamallien ja ajatusten uudistamista. Myös palveluiden yhteistyön kehittämistä, päällekkäisyyksien karsimista toivottiin. Aikaa tuntuu välillä olevan liian vähän kaikkien auttamiseen. Verkostoituminen

27 tehostaa nuorten hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä koko maakunnan alueella, helposti saatavilla olevia palveluja ja lisätä esim. koulutuksin työntekijöiden sinnikkyyttä hoitosuhteeseen motivoinnissa kunnan nuorisotyöntekijöiden osallistumista nuorten kanssa aktiivisesti tehtävään työhön ja vapaaehtoisesti seuratoiminnan kautta toimivien tahojen työn arvostamista nuorten kuuleminen (paremmaksi!) viranomaisyhteistyö. Harvoin tiedän, ketkä muut nuoren asioita hoitavat ja mitkä ovat todelliset nuoren murheet; onko hän jo saanut apua ongelmiinsa? uusia toimintatapoja, miettiä toimintoja järkevällä tavalla eikä vain vanhaan pohjautuen "meillä on aina tehty näin" innovatiivisia uusia ratkaisuja, jotka voivat olla joiltakin osin yksikkörajojen ylikin meneviä malleja, rohkeutta tehdä asioita toisin; nuorten työllistymistä tukevia toimia, mm. työpajan vakiinnuttaminen voisi olla yksi mahdollisuus Meiltä puuttuu suunnitelma nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyön toteuttamisesta käytännössä - esim. jonkinlainen vuosikello ja toimintasuunnitelma olisi tarpeen. Nyt kaikki toimijat toimivat kukin tahollaan usein samojen nuorten kanssa tietämättä välttämättä, mitä muut puuhaavat samojen nuorten kanssa: yhteistyöstä olisi varmasti hyötyä kaikille osapuolille.. En osaa nimetä osapuolia, kun en tiedä niistä juurikaan - siis tietoakin puuttuu muista toimijoista. Palveluohjauksen prosesseihin toivottiin selkiyttämistä ja palveluihin pääsyn kynnystä toivottiin madallettavaksi. Osin toivottiin konkreettisia resursseja esimerkiksi työntekijöiden lisäyksen myötä, erityisesti erityisammattilaisten osalta mm. psykologipalvelut, erityisopettamisen kehittäminen. Myös konkreettista taloudellista resurssia toivottiin mm. nuorille tarjottavan harrastustoimintaa tukevan rahan muodossa. Taloudellisia resursseja toivottiin myös erilaisten ryhmätoimintojen (pienryhmät, tavoitteelliset ryhmät kuten voimauttava valokuvaaminen) ja työpajatoiminnan järjestämiseksi. Toimijoiden keskelle toivottiin tehtävän enemmän tilaa avoimelle keskustelulle palveluista ja niiden järjestämisestä, sekä nuorten kuulemiselle. Q8: Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnallasi on mielestäsi saatu aikaiseksi? (61 vastausta) Yli 70 % vastanneista kuvasi suoraan nuorelle kohdentuvia hyötyjä. Näissä vastauksissa mainittiin mm. nuoren elämänhallinnan lisääminen, opintojen loppuunsaattaminen, koulunkäynnin tukeminen, ennaltaehkäisyä/syrjäytymisen ehkäisyä. Lisäksi tuotiin esille yleinen tiedon jakaminen nuorista ja heidän tarpeistaan muille tahoille. -autettu nuoria päihteettömyyteen. Ovat voineet aloittaa opiskelun/työn. Perustaneet perheitä. Arjen hallinta parantunut. Elämänlaatu parantunut.

28 Nuoret ovat päässeet elämäntilanteissaan eteenpäin. Nuorten koulunkäynnin eteneminen (koulutuksesta valmistuminen) - Elämänhallinnan tuki nuorelle ja perheille (osana nuoren kasvua ja hoitokontaktia) Etsivä työ on omasta mielestäni auttanut monia paikallisia nuoria löytämään suuntaviivoja omalle elämälle, joko koulu- tai työelämässä. Vastauksissa kuvattiin myös erilaisia toimia, joissa oli onnistuneesti kehitetty nuorille suunnattuja palveluita sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. -yhteistyötahojen hyvä yhteistyö, puututaan ongelmaan mahdollisimman aikaisin Kehitetty alueelle toisen asteen opiskelijoille palvelu, mikä tukee kasvua ja koulunkäyntiä (ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä) kohtalaisen ehkä jopa erittäinkin hyvät palvelut, toki kehittämistä on edelleen jatkettava, syrjäytymistä on saatu ehkäistyä Q9: Ketkä tai mitkä tahot toiminnastamme hyötyvät? (60 vastausta) Vastanneista puolet kertoi nuorten suoraan hyötyvän toiminnasta. Muina hyötyvinä tahoina mainittiin nuoren vanhemmat, perheet, koulut, työelämä ja yhteiskunta yleensä. Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, kunta, yksityiset ihmiset, yritykset, yhteisöt ja yhteiskunta. nuoret, heidän perheensä ja työelämä sekä sen ja tulevan hyvinvoinnin kautta kunta ja valtio Toivottavasti vanhemmatkin, sillä joillakin on vanhemmuus hukassa Nuoret, vanhemmat, koulu, oppilaitokset ja muu nuorten kanssa toimiva verkosto Q10: Mitkä ovat mielestänne olennaisimmat kehittämiskohteet työssänne? (55 vastausta) Olennaisimpina keittämiskohteina mainittiin: - Yhteistyö (monialaisuus, verkottuminen, yhteinen tavoitesuunta) - Resurssit (tilat, työn pysyvyys, rahoituksen riittävyys, työn aikaresurssien riittävyys) - Varhaisen tuen /ennaltaehkäisevän työn menetelmien kehittäminen - Nuorten osallisuus, riittävä tiedonsaanti/tiedottaminen, aktivointi, motivointi - Toiminnallisten menetelmien kehittäminen - Työhyvinvointi omassa työssä

29 samaan suntaan katsominen lasten ja nuorten asioissa, ollaan menty viime vuosina liikaa omiin toimipiste ja sektorinäkökulmiin, yhdessä tekeminen nuoren asiassa kaventunut (onneksi ei loppunut) Tiedottaminen - Nuorten tavoittaminen ja heidän saaminen mukaan toimintaan Palvelun kehittäminen niin, että nuori saa tuen aikuiseksi kasvuun/ itsenäistymiseen/ vahvistumiseen - Rajata palvelun sisältö resurssien vaatimiin raameihin - Varmistaa, että tukitoimen kesto on riittävä nuoren kasvun kannalta Hyvä yhteistyö kaikkien nuoren kasvamiseen ja kehittymiseen vaikuttavien tahojen kanssa. Luottamus eri osapuolien välillä, tiedonkulun helpottaminen. meidän tulisi kertoa palveluverkostolle nuorten kokemuksista ja tarpeista - useimmiten meidät kuitenkin haukutaan, jos uskallamme esim. vaatia nuorelle henkilökohtaista palvelua nettipalvelun sijaan. Ajankäyttö ja resurssien kohdentaminen pitkäjänteisemmällä tavalla (resurssien lisääminen/pysyminen) - yleisesti ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen kuntien alueella Osa mainitsi myös konkreettisia toimia, joita tulisi tehdä mm. tilojen, palveluiden, ohjeistusten ja käytettävien menetelmien suhteen: laaja-alaisten terveystarkastusten toteuttamistapa hakee vielä paikkaansa - vanhempien osallistuminen lasten ja nuorten terveystarkastuksiin (keinot!) Palveluohjauksen parantaminen peruspalveluiden ja esh:n välillä, aito ja oikea yhteistyö eri toimijoiden välillä, konsultaatiopalvelun kehittäminen. koulupuolella opetussuunnitelmatyö käynnistyy vuoden 2014 aikana, siellä ensinnä opiskelijahuoltolain muutokset opsiin, nuoren kokonaisvaltainen huomioiminen Avoimen kriisi/ vastaanottopisteen luominen yhteistyössä. Toimiva lapsi ja perhe menetelmissä on lapset puheeksi keskusteluun kehitetty lokikirja myös koulun käyttöön esim. vanhempain varttia varten. Tämä voisi olla kehittämisjuttu.

30 Q11: Mistä kautta nuoret ohjautuvat Teidän palveluihin/toimintaan? (62 vastausta) Koska suurin osa vastanneista edusti sivistystoimea, odotetusti suurin osa vastanneista kertoi nuorten myös ohjautuvan palveluihinsa koulun kautta. Muina ohjaavina tahoina mainittiin sidosryhmien toimijoita ja pieni osa ohjautui itse, ystävien tai vanhempien kautta palveluiden piirin. Kutsuttuna - vastanneet viittaa kouluterveydenhuollon säännöllisiin palveluihin (terveystarkastukset). Q12: Ohjautuvatko nuoret mielestänne oikein palveluihinne /toimintaanne? (59 vastausta) Vain 32 % vastanneista oli yksiselitteisesti sitä mieltä, että nuoret ohjautuvat palveluihin/toimintaan oikein. 20 % oli sitä mieltä, että nuoret eivät ohjaudu oikein palveluihin ja peräti 48 % eli lähes puolet vastasi jotain seuraavista; luultavasti, toivottavasti, aina välillä, pääsääntöisesti, osittain kyllä, ei tarpeeksi hyvin, toivomisen varaa, kehitettävää olisi. Kyllä, mutta aikaresursseja heidän palvelemiseensa ei ole riittävästi Eivät aina. Osa nuorista voisi saada avun perustasolta, jos siellä olisi koordinoitu nuorten palvelut. ei ole vääriä nuoria väärässä paikassa Yksittäistapauksina kaikki nuoret eivät välttämättä ohjaudu oikeaan paikkaan, vaan joskus saattaa olla ns. pingispalloefekti, jossa nuori kiertää turhauttavaa kehää toimipisteeltä toiselle Osa kyllä. (Voisi tulla aiemminkin) Osa ei joiden pitäisi ohjautua. mikä on oikea aika? - kaikki eivät saa, ole saaneet apua ajoissa, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan

31 ei. Olisi tärkeää että jo hyvin varhaisessa vaiheessa pystyisimme nuoren kohtaamaan ennenkuin ongelmat ovat kasautuneet liian isoiksi. Nyt tyypillinen asiakas n. 20v., jolla päihteiden käyttö jo rajua ja paljon ongelmia. enimmäkseen. Jotkut yrittävät välttää palveluja. Monesti juuri eniten apua tarvitsevat eivät itse ymmärrä/halua palveluja. tietokoneaika vie liikaa nuorten huomiota yhteiskunta ei kiinnosta kovin nuorena, ja vanhempana koulumaailma vie mennessään joten tuntuu että aina on väärä aika Q13: Toimiiko yhteistyö eri nuorten kanssa toimivien tahojen kesken? (Mitä siinä on hyvää, mitä parannettavaa siinä olisi?) 39 % vastanneista oli sitä mieltä, että yhteistyö toimii. Vain 10 % oli sitä mieltä, että yhteistyö ei toimi. Loput 51 % oli sitä mieltä että toimii, mutta aikaa vaan tarvitaan lisää toiminnan tulee olla suunnitelmallista.. Joidenkin kanssa toimii hyvin, joidenkin kanssa tulisi tiivistää yhteistyötä - Varhainen ja nopea yhteydenotto nuoresta (kehitettävä asia) Parannettavaa olisi päällekkäisyyksien poistamisen ja yhteisten asiakkaiden asioiden koordinoinnin selkeässä sopimisessa. Lisäksi osa yksilöi vastauksissaan kenen kanssa yhteystyö toimii ja kenen ei. Oman toimialan sisäinen yhteistyö koettiin parempana kuin eri alojen välinen. Mielestäni kunnan eri yksiköiden ja toimijoiden välillä toimii hyvin, samoin ainakin osittain seurakuntaan päin, kodin ja koulun yhteistyö hyvin, mutta kolmannen sektorin osalta heikosti, yhteistyötä tiivistettävä siinä missä voidaan, toisaalta ehkä myös tehtävä työnjakoa, jotta ei olisi päällekkäistä toimintaa, mm. harrastustarjonta, kerhot, tapahtumat jne. Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa toimii, muut tahot jäävät usein näkymättömiksi (esim. nuorisotyön kanssa yhteistyötä ei ole, vaikka varmasti syytä olisi) Joo. Mm. etsivät ja nuorisopsykiatria ja koulu. Koulun henkilöstö voisi tarvittaessa olla enemmänkin yhteydessä Yhteistyö on vuosi vuodelta parantunut koulun sisällä toimivien tahojen kanssa, mutta edelleen kaipaisin lisää suunnitelmallisuutta siihenkin yhteistyöhön. Koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteistyötä on hirveän vähän (ainakin omasta vinkkelistäni katsoen) - siihen tulisi panostaa: suunnitelmallisuus ja säännöllisyys yhteistyöhön

32 Toimii suurimman osan kanssa Kela: hyvä olisi henkilökohtainen ohjaus nuorelle, hänen asioiden hoitamisessa Toimii kohtuullisesti - ajan ja resurssien puute - eri hankkeiden kautta on tullut uusia verkostoja - oman alan ihmisten kanssa toimii hyvin Hyvän yhteistyön esteinä mainittiin rakenteet ja erityisesti tietosuojan salassapitovelvollisuus. Moni vastaaja tunnisti puutteita myös tiedonkulussa yleisesti. Tietosuoja estää joskus hyvän yhteistyön Salassapitovelvollisuus on hyvä asia mutta hankaloittaa usein yhteistyön sujuvuutta eri nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Esim. opiskelijat ovat koulussa suuren osan ajastaan ja koululla olisi tietoa koulussa tapahtuvista asioista. Olisi hyvä saada palautetta muilta toimijoilta, lähetetäänkö opiskelija oikeaan paikkaan yms. Esim. jatkuvat sairauspoissaolot vaikuttavat koulusuorituksiin ja joskus haluaisimme neuvoa, tulisiko koulun kannustaa opiskelijaa koulunkäyntiin vai lepäämiseen... Hoitopuolella on tietoa opiskelijan jaksamisesta/pystymisestä opiskelua kohtaan. - joskus tuntuu, että toiseen asteen koulun keskenjättänyt jää yksin, vaikka etsivä nuorisotyö on olemassa -> Kuka tiedottaa etsiviä, kun nuori ei aina jaksa/ viitsi ottaa yhteyttä..? Parannettavaa erityisesti tiedonkulussa välillä yhteinen dialogi on puutteellista Q14: Mitä nuorten palveluita alueeltanne puuttuu? (48 vastausta) Suurin osa vastanneista mainitsi koulupsykologin puuttuvan alueelta. Muina toimijoina kaivattiin kouluterveydenhoitajia, erityisnuorisotyöntekijöitä, kuraattoreja, ammatinvalintapsykologeja ja puheterapeutteja. Palveluina kaivattiin työpajatoimintaa, matalan kynnyksen päihdepalveluita nuorille, sukupuolisensitiivisiä palveluita tytöille (vrt. mieskeskus), työvoimatoimiston palvelupisteitä, nuorten tuetun asumisen ja hätämajoituksen palveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita nuorille sekä nuorten mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa. Vastauksissa näkyi pelko erityispalveluiden karkaamisesta kauemmas keskuksiin. Osa vastaajista kaipasi alueelle nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palveluyksikköjä, joissa nuorten palvelut olisivat kaikki saman katon alla. Pienemmillä paikkakunnilla kaivattiin myös lisää nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yhteinen seks.terv.neuvontaan nuorille asiakkaille tarkoitettu palvelu Uskon, että palveluita on, mutta niiden koordinointi siten, että nuoren ei tarvitse ihmetellä nimikoukeroita tai etsiä juuri oikeaa henkilöä asiaansa vaan että olisi enemmän "yksi paikka", jossa nämä The Viranomaiset voisivat käydä.

33 -tiivistä, tehokasta, monipuolista kuntoutusta - erityisasiantuntemusta asiantuntemusta adhd, yms erityistapauksien hoitamiseen, kuntoutumiseen joidenkin urheilulajien harrastaminen hankalaa, koska harrastajia niin vähän, teatteritoimintaa niukalti, myös ohjaajia ei tahdo olla, konsertteja, nuorten tapahtumia nuorille, koulupsykologin palvelut, ammatinvalintapsykologin palvelut, myös te-toimiston palvelut siirtyneet verkkoon ja etäpalveluksi, mikä mahtaa olla puheterapeuttien tilanne? onko riittävästi palveluita saatavilla? Nuorille pitäisi saada ns. matalan kynnyksen yksikkö, jossa olisi yhteen paikkaan koottu kaikki nuorten palvelut ja jossa olisi selkeästi koordinoitu toimintamalli niin, että kaikki tietäisivät tehtävänsä ja nuori tulisi autettua oikea-aikaisesti. Vapaa-ajan toiminnot esim. kaljoittelun sijaan. Esim. viikonloppukurssit nuoria kiinnostavista aiheista (sirkus, parkour, jne. jne. mitä ei nyt voi maalla harrastaa ja välimatkat ovat hankalia kulkea). Nuorten pajatoiminta ks. esim. Jyväskylässä Nuorten Taidetyöpajat ja vastaavat innostavat toiminnat! -koulupsykologi -kuraattori harvoin paikalla -mielenterveyspalvelut, varsinkin vuotiaat väliinputoajaryhmä - koululääkärin vastaanotot (tällä hetkellä vain pakolliset tarkastukset järjestetään) - Nuorten tukiasuminen, itsenäisen elämän harjoittelua - Ohjattua ja säännöllistä päivätoimintaa nuorille mielenterveyskuntoutujille. -"Palvelu".. ihminen jolla on aikaa olla nuoren kanssa ja olla niille nuorille keltä puuttuu, se välittävä aikuinen. Halpoja/maksuttomia palveluita mm. liikunta olisi todella tärkeä hyvinvoinnin kannalta, harrastelu porukat - Tukitoimet nuoren asuessa omassa asunnossa - 18 v. nuorten elämänhallinnan ja kasvun tukipalvelut puuttuvat Q15: Mitä muuta haluat sanoa? (27 vastausta) Vastauksissa peräänkuulutettiin nuorten kanssa tehtävän työn merkitystä ja toimijoiden roolia siinä. Asenteista saivat huomautuksia, niin nuoret kuin toimijatkin. Jonkin verran peräänkuulutettiin yhteistä vastuuta asioista. eli vain asenne nuoria ja nuorten kanssa vapaaehtoisesti toimivia kohtaan on väärä Nuorten asenne muuttunut negatiivisempaan suuntaan: Häiriökäyttäytyminen lisääntynyt, (liikenne)sääntöjä rikotaan enemmän, päihteiden käyttö yleistä... Nuoriin kannattaa uskoa ja heidän palveluihinsa satsata Ensimmäistä kertaa kotoa pois muuttaneiden nuorten ongelmat näkyvät usein myös omassa työssäni. Em. huumeongelman paheneminen huolestuttaa

34 erityisesti. Samoin sosiaalisen median käyttöön liittyvät ongelmat tulevat korostuneesti esille nimenomaan nuorten ja nykyään myös lasten elämässä. Jos me haluamme, että jatkossakin näillä seuduilla asuu väkeä, on meidän saatava nämä nuoret kokemaan, että täällä on hyvä olla ja asua. Järjestetään juttuja omalla paikkakunnalla ja huolehditaan kaikista ryhmistä. Päihdekeskus Portti on kyllä tullut, mutta ympärillämme kulkee paljon päihdeongelmaisia, joille ei ilmeisesti ole tehokasta katkaisuhoitoa? Koko Keski- Pohjanmaan alueen nuorten huumetilanne vaikuttaa merkittävältä ongelmalta - onkohan tähän kunnolla puututtu? - Kaikilla nuorten kanssa toimivilla tahoilla on velvollisuus puhua niin, että nuori ymmärtää. Monella nuorella on lisäksi kokemus, että häntä ei aidosti ole kuunneltu. Jopa terapiapuolen henkilöstöltä saattaa välittyä asenne, että "mä oon vain töissä täällä", eikä aito kohtaamista ole tapahtunut. Samalla nuoren on mahdollisuus vedättää eri tahoja, kertomalla pinnalta kaunista tarinaa mm. reseptejä saadakseen, eikä nuori joudu vastuuseen eikä näin ollen todellisen kehittymisen mahdollisuuden eteen koskaan. 3.3 Nuorten kysely Nuorten kyselylinkkiä jaettiin kuulemistilaisuuksien kutsussa. Lisäksi kuntien sivistys- ja nuorisotoimen henkilöstöä lähestyttiin pyynnöllä jakaa linkkiä edelleen nuorten keskuuteen mm. koulun omien tiedotuskanavien kautta. Koska kysely valmistui kuulemisten jo käynnistyttyä, ei hankkeessa onnistuttu tekemään selkeää suunnitelmaa sen jakamiseksi. Alussa oli myös epäselvää ketä siihen tavoiteltiin vastaamaan vain kuulemiseen osallistuvia nuoria vai kaikkia kohderyhmän nuoria. Jälkikäteen arvioituna parempi valmistelu ja suunnittelu olisivat todennäköisesti nostaneet vastausprosenttia etenkin koululaisten ja opiskelijoiden osalta, joiden tavoittamiseksi on yhtenäisiä kanavia. Kyselyosion kysymyksistä kolme ensimmäistä kysymystä oli muotoiltu monivalintakysymyksiksi, jotta vastaaminen olisi vaivatonta, helppoa ja nopeaa. Olettamana oli, että nuoret vastaavat todennäköisimmin monivalintakysymyksiin kuin avoimiin kysymyksiin. Jokaisen monivalintakysymyksen perässä oli avoin kohta (muu, mitä muuta haluaisit sanoa). Kyselyn lopussa oli yksi avoin kysymys. Myös avoimiin kysymyksiin tuli vastauksia. 111 nuorta vastasi viimeiseen, täysin avoimeksi aseteltuun kysymykseen. Kyselyyn jäänyt virhe, salli kysymysten ohittamisen vastaamatta kyselyn edetessä. Näin ollen vastausprosenteissa esiintyi jonkin verran vaihtelua saman kysymyksen eri vaihtoehtojen välillä. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta absoluuttisen aineiston tulisi olla vähintään 30 %. Nuorten kyselyn osalta tästä jäädään reilusti. Näin huolimatta siitä, joidenkin kuntien osalta vastausprosentti on yli 30 % absoluuttisesta aineistosta. Nuorten kyselyyn vastasi yhteensä vuotiasta nuorta Keski-Pohjanmaalta. Tavoitellun kohderyhmän vastausprosentti

35 jäi pieneksi ollen 3,8 %. Tulosten tulkinnassa tulee pitää mielessä, että kyse ei ole tutkimuskokonaisuudesta vaan yksittäisestä kyselystä. Suurin vastaajaryhmä oli yläkouluikäiset nuoret, joita oli 75 % vastanneista. Ikäluokkiin suhteutetut vastausprosentit ovatkin näin tarkasteltuna suuremmat yläkouluikäisten vastaajien kohdalla. Alue vuotiaat lkm ikäryhmän vastaus % vuotiaat lkm Halsua % % Kannus ,7 % % Kaustinen 853 6,4 % % Kokkola ,7 % % Lestijärvi 151 7,3 % % Perho 589 7,1 % ,5 % Toholampi 615 7,5 % % Veteli 556 0,4 % 137 1,5 % Keski-Pohjanmaa ,8 % % ikäryhmän vastaus % Taulukko 1 Vastanneiden % osuudet koko ryhmästä Yläkouluiän ylittäneiden pieni vastausprosentti selittyy sillä, että luotettava ja kattava kanava tavoittaa peruskoulun päättäneitä nuoria puuttuu. Vastanneista 16 % (85) oli vuotiaita lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kautta tavoitettuja nuoria. Määrällisen tutkimuksen validiteetin kannalta alle 20 vastausprosentteja pidetään heikkona. Näin ollen ikäryhmiin suhteutettuna validia aineistoa saatiin kerättyä ainoastaan Halsualta, Kannuksesta ja Kaustiselta. Huolimatta heikosta vastausprosentista, nuorten vastaukset kyselyssä olivat samansuuntaisia eri paikkakunnilla, pieniä sävyeroja lukuun ottamatta. Pienemmillä paikkakunnilla nuoret toivat jonkin verran esiin palveluiden puuttumista tai karkaamisen pelkoa sekä kaipasivat enemmän harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Kyselyn taustatiedoissa kysyttiin vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka sekä tämänhetkinen elämäntilanne. Sukupuolta kysyttäessä vastausvaihtoehtoina tarjottiin hankkeen ohjausryhmän esityksestä perinteisten mies/nainen vaihtoehtojen tilalle myös kolmatta vaihtoehtoa; en halua määritellä. Tätä saatettiin tietoisesti käyttää oman tunnistettavuuden hämärtämiseen ja toisaalta sen valitseminen saattoi kieliä myös yläkouluikäiselle ominaisesta huumorintajusta. Kaikkiaan 21 vastannutta käytti mahdollisuuden olla määrittelemättä sukupuoltaan kysymyskohdassa. Yli puolet vastanneista 62 % oli naisia, 34 % miehiä ja 4 % ei halunnut määritellä sukupuoltaan. Joissakin vastauksissa on syytä epäillä, että kolmannen vastausvaihtoehdon tarjoaminen houkutti jonkin verran leikittelemään

36 vastausvaihtoehdoilla. Sukupuolten välillä ei kuitenkaan vastauksissa tullut eroa, joten kyselyn kokonaisuuden kannalta sillä ei ole vaikutusta. 95 % vastanneista oli koululaisia/opiskelijoita, 2 % työssä, 1 % työttömänä ja 2 % Muu (mikä esim. sairasloma, kuntoutustuki, kotona jne.). Muu vastauksen valinneissa oli tarkennuksena mainittu sairausloma, kuntouttava työtoiminta, työpaja ja kuntoutustuki. Ensimmäinen varsinainen palveluiden käyttöä kartoittava kysymys, koski nuorille suunnatuksi katsottujen palveluiden käyttöä. Kysymyksessä lueteltiin 22 erilaista palvelua, ja kysyttiin onko nuori käyttänyt kyseisiä palveluita viimeisen 12 kk:n aikana. Kysymyksen vaihtoehdot luotiin niin, että joukkoon saatiin myös ns. universaaleja palveluita, eikä ainoastaan ongelmalähtöisiä palveluita. Tarkoituksena oli paitsi kartoittaa nuorten palveluiden käyttöä, myös herättää vastaajassa ajatuksia siitä minkälaisia palveluita voi nuorille olla. Kaikkia vastauksia katsottaessa ja tulkittaessa on syytä pitää mielessä että suurin osa vastaajista (yli 80 %) on yläkouluikäisiä. Yksi kysymykseen vastanneista nuorista vastasi kyllä kaikkien palveluiden käyttöä koskien. Koska vastaajatietojen takaa löytyy yläasteikäinen nuori, herää epäily vastausten oikeellisuudesta. Ilman tätä vastaajaa ensi-, ja turvakodin, sekä sovittelutoimintaa käyttäneiden määrä jäisi 0 %:iin. 83,7 % kaikista vastanneista kertoi käyttäneensä kouluterveydenhoitajan palveluita viimeisen 12kk aikana. Tämä selittynee osin sillä, että suurin vastanneiden ryhmä oli yläkouluikäisiä, joilla terveydenhoitajan vastaanotolle vievät myös suunnitellut terveystarkastukset. Tästä huolimatta osa nuorista toi esille sekä kyselyssä, että kuulemistilaisuudessa huolensa kouluterveydenhoitajan riittävästä tavoitettavuudesta. Osassa Keski-Pohjanmaan kunnista kouluterveydenhoitaja, on koulusta riippuen, tavoitettavissa vain 1-2 päivänä viikossa. Kouluterveydenhoitaja on kuitenkin, nuoren näkökulmasta merkittävässä asemassa, kun apua halutaan hakea matalalla kynnyksellä. Muiden oppilashuoltoon liittyvien palveluiden osalta palveluita kertoi kyselyssämme käyttäneensä koulukuraattorin palveluita viimeisen vuoden aikana yhteensä 33 % vastanneista. Koulupsykologin palveluita kertoi viimeisen vuoden aikana käyttäneensä vain 3 % kyselyyn vastanneista. Koululääkärin palveluita viimeisen vuoden aikana oli kyselyymme vastanneista käyttänyt 30 %. Poliisipalveluiden suuri käyttöprosentti yläkouluikäisten keskuudessa (69 %) saattaa liittyä joltakin osin lupapalvelu-asiointiin kuten metsästysluvat, mopokortti-asiat ja passi-asiat. Määrällisesti suurin poliisin palveluita käyttäneiden ryhmä olivat 15 vuotiaat. Joukossa voi toki olla myös rikkeitä, rikoksista tm. johtuvia kohtaamisia. Yksi kysymykseen vastanneista nuorista vastasi kyllä kaikkien palveluiden käyttöä koskien. Koska vastaajatietojen takaa löytyy yläasteikäinen nuori, herää epäily vastausten oikeellisuudesta. Ilman tätä vastaajaan, ensi- ja turvakodin, sekä sovittelutoimintaa käyttäneiden määrä jäisi 0%:iin. Muina palveluina mainittiin terveyskeskuksen kuntoutus, lastensuojeluyksikkö, sekä Ehjä ry:n palvelut, ulkomaalaistoimisto, ja KitinVapari.

37

38 Nuorilta kysyttiin myös palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta, sekä nuorten omasta kyvystä etsiä ja löytää tietoa palveluista. Suurin osa vastanneista koki saavansa palveluita helposti (osaksi samaa mieltä tai täysin samaa mieltä yhteensä 63 %). 36 % vastanneista oli osin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että palveluita ei ole riittävästi saatavilla omalta paikkakunnalta. 67 % vastanneista oli osin tai täysin samaa mieltä siitä, että osaavat etsiä tietoa eri palveluista. 44 % vastanneista oli osin tai täysin samaa mieltä siitä että tietoa eri palveluiden saatavuudesta on helposti löydettävissä/saatavilla. Kaikkiaan kysymykseen vastasi 533 nuorta. Nuorille tarjottiin mahdollisuus avoimeen kommentointiin kysymykseen liittyen. Osa nuorista kritisoi palveluiden puuttumista, etäisyyttä palveluihin, tai sinne hakeutumisen kynnystä. Osa koki myös, että ei ole päässyt palveluihin, vaikka olisi hakeutunutkin. Palvelu pelaa kun sitä osaa hakea. Palveluita varmasti on, mutta sekä varsinkin nuoren, että aikuisen/ammattilaisen on vaikea löytää oikeaa paikkaa - yhden luukun periaate! Nuorille aikuisille ei ole mitään suunnattua toimintaa ja yhdessä oloa kaustisella. Tarvitaan selkeämmät nettisivut.. Vetelin terveyskeskusta kannattaa kehittää. Kaikki palvelut on liian kaukana

39 Palvelut pitäisi olla helposti saatavilla iästä riippuen, kiusallisuus palveluiden käyttöön liittyen pitäisi poistaa Enemmän nuorisotoimintaa Terveyskeskukseen on turha soittaa tai mennä, jos haluaa saada apua. terveyskeskukseen ajat on vaikeasti saatavilla osa olemassa olevista palveluista ei oo vastannut sitä tarvetta mitä olen itse halunnut. nuorilla ei ole annettu tarpeeksi tietoa eikä ole itse helppoa ottaa yhteyttä mihinkään ellei olisi kuraattoria, joka kertoo ja neuvoo. En ole saanut psykiatrista hoitoa vaikka olen tarvitsenut. Maalla ei ole hirveästi tällasia juttuja. opinto-ohjaaja uupuu usein!!! Palveluiden saatavuus on hyvä täälläkin mutta en ole itse niitä vain tarvinnut. Toivottavasti ne eivät siirry kauas pois Perhosta!!! Joku niitä kumminkin tarvitsee, täälläkin!! Kolmas substanssikysymys nuorten kyselyssä, koski palveluihin vaikuttamista. Edelleen vastausta tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon, että suurin osa vastanneista oli yläkouluikäisiä. Kummankin kysymyksen kohdalla yli puolet vastanneista vastasi, en osaa sanoa. Kaikkiaan kysymykseen vastasi 533 nuorta.