Mietteitä suvun alkuperän tutkimisesta
|
|
- Toivo Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esitelmä. Jormakan Sukuseuran kokous Jyväskylä Mietteitä suvun alkuperän tutkimisesta Kokouspaikkanne soveltuu erinomaisesti esitelmäni sisältöön, jossa käsittelen muun muassa ortodoksien ja luterilaisten rinnakkaiseloa 1600-luvun Sortavalassa, ja kysymyksen suvun ortodoksinen vai luterilainen -lähtökohta tutkimista. Tätähän koskettelee myös osaltaan Teidän ansiokkaan laajasti lähteitä käyttävä sukukirjanne ensimmäinen osa (toinen osa on vielä tämän kirjoittajalle tuntematon). Identiteetistä ja uskonnosta Varsinaissuomalais-satakuntalaisena sukututkijana, joka isän kautta liityn karjalaiseen sortavalalaislähtöiseen sukuun, olen työn vuoksi asettumassa savolaisten pariin. Perinteentutkijana minua kiinnostaa ihmisten reaktiot ja niiden kuvastamat asenteet ja ajatukset tapahtuneeseen muuttooni. Nykyisin on jo tavallistakin muuttaa kaukaisuuksiin mutta minun Turusta Mikkeliin muuttoni vaikuttaa olevan melko eksoottista. Minulle esitetään paljon kysymyksiä niistä toisista puolin ja toisin, koskien monien tapojen erilaisuutta, ruokaan liittyviä eroja, mutta keskeisesti kieleen eli murteeseen liittyen. Murre on siis yhä yksi identiteetin ja tiettyyn ryhmään kuuluvuuden osoitin luvun Karjalassa kieli ei kuitenkaan luonut yhtenäisyyden tunnetta vaan uskonto, toteaa muun muassa tutkija Kimmo Katajala tutkimuksessaan Ruotsin ajan Karjalasta. Uskonto olikin perinteisesti jo vanhan uskon ajalta osa ihmisen elämää kokoaikaisesti, jokapäiväisesti, ei vain joskus rituaaleissa. Se määritti ihmisen maailmankuvaa, ja antoi selityksen kaiken olemassaololle ja tapahtumille. Se oli myös olennainen erottava tekijä eri tavoin uskovien ryhmien välillä. Se oli merkittävä tekijä valtakunnanpoliittisella tasollakin, ja valtaapitävien oli otettava se huomioon
2 yhtenäistäessään valtakuntaa ja lujittaessaan otetta vallatuilla alueilla, myös Sortavalassa ja muualla Käkisalmen läänissä. Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen nykytutkimuksen mukaan uskonnon vuoksi kreikkalaiskatolisia eli ortodokseja ei suorastaan vainottu 1600-luvun Karjalassa. Ruotsin kuninkaan alamaisuuteen jälleen yhden sodan päätyttyä vuonna 1617 siirtynyt Käkisalmen lääni, jossa asui ortodokseja ja luterilaisia, ja jossa tapahtui paljon muuttoliikettä uskonnollistenkin syiden vuoksi suuntaan ja toiseen, oli vallanpitäjien taholta suhteellisen suopea vieraan uskonnon harjoittajia eli ortodokseja kohtaan, vielä ruptuurisodan eli kapinan jälkeenkin 1600-luvun loppupuolella. Esivallan tarkoituksena oli pitää väestö rajan länsipuolella ja estää karkaaminen tai pakeneminen Venäjän puolelle. Rinnakkaiselo näiden uskonnollisten ryhmien välillä vaikuttaa olleen suhteellisen ystävällismielistä ja tyyntä, joskin toki kyräilyä, epäluuloa ja raakaa vihanpitoa ryhmien välillä ilmeni. Pidä puukko aina mukanasi kun ryyppäät ortodoksin kanssa, totesi eräs luterilainen. Yhdessä juhlittiin, juotiin ja tapeltiin, ja käräjillä sitten todistettiin ystävän ja tappelupukarin syyttömyyttä uskontokunnasta riippumatta. Mutta, uskontoon perustunut raja on kuitenkin ollut keskeinen erottelun perusta kahden ryhmän välillä. Ja uskonto oli yksi perusasia, josta ei kevyesti luovuttu, jota puolustettiin, ja joka liitti yksilön tiiviisti omaan ryhmäänsä. Eipä tämä ole ihan vieras ilmiö nykyäänkään. Uskonnosta ja siten ryhmästä toiseen siirtyminen oli harvinaista Käkisalmen läänissä muttei olematonta, ja yksittäisinä tapauksina sitä ilmeni esimerkiksi avioliiton kautta. Ryhmän ulkopuolella ei ollut hyvä olla, ja aina oli omiensa parista irtautuneelle mahdollista, ettei uusi ryhmä hyväksynytkään täysin jäsenekseen, eikä välttämättä ainakaan tasavertaisena. Ortodoksiväestö oli keskimäärin luterilaista väestöä varakkaampaa, mikä osaltaan antaa painoa kysymykselle, miksi yksilöt ja kokonaiset perheet olisivat vaihtaneet ortodoksiuskontonsa, tapansa, kulttuurinsa ja nimensä luterilaisiksi. Paitsi, elleivät muuttaneet jo ennestään tuttuun, eli olivat olleet aiemmin luterilaisia.
3 Nimestä Pentti Laasonen mainitsee kirjassaan Novgorodin imu Miksi ortodoksit muuttivat Venäjälle Käkisalmen läänistä 1600-luvulla?, että olisi kiinnostavaa selvittää, kuinka monen Karjalan ortodoksin juuret ovatkaan luterilaisuudessa. Tästäpä johtuu mieleen kysymys, että jos nimi Jormakka tulee venäläisnimestä Jeromka, Jeremka, voisiko luterilaisuudesta ortodoksiksi kääntynyt Jeromka olla alun perin Jorma, Jormas, Jormakka? Tähänastisten tutkimusten mukaan on etunimistä päätellen ainakin vuodesta 1681 lähtien Sortavalassa asuneet Jormakat olleet luterilaisia. Raudussa, joka sijaitsee Sortavalasta etelään, on vuonna 1668 haastettu käräjille etunimeltään luterilainen Matts Jorma, jonka sukunimi on käräjäpöytäkirjassa kirjoitettu mahdollisesti lyhennetyssä muodossa. Nimien kirjoitusasuun ja vaihteluun viittaa Heljä Pulli mainitessaan, että verolähteissä on vuonna 1681 Tuomas Jormakan nimi kirjoitettu muotoon Giermaka ja että se johtuisi ruotsinkielisestä kirjurista. Mutta kirjuri saattoi olla myös ortodoksi, joka kotoisti Jormakkanimen Giermakaksi. Luku- ja kirjoitustaitoisia ortodokseja käytettiin venäjää osaavina virkamiestehtävissä, kirjureina ja asiantuntijoina, joskin ruptuurisodan jälkeen 1600-luvun lopulla huomattavasti vähemmän. Todettakoon, että seuraavan vuoden eli 1682 käräjäpöytäkirjoissa kyseisen Tuomaksen sukunimi on kirjoitettu muotoon Jormakka. Verotuslähteiden mukaan Pulli toteaa Tuomas Jormakan asuinpaikaksi vuosina Anjalan, ja Sortavalan tuomiokirjat vuodelta 1695 kertoo Tuomas Jormakan asuneen Timilässä, joka tarkoittaa samaa kylää kuin Anjala rippikirjojen ja Suomenmaa-teoksen mukaan (sukututkija Pertti Kilpiön suullinen tiedonanto). Kun ihmiset ovat kokeneet turvattomuutta levottomina ja sotaisina aikoina, on syntynyt muuttoliikettä pois rauhallisemmille asuinalueille, itään ja länteen. Asuinpaikkaa on muutettu myös kaupankäynnin ja verotuksen vuoksi. Länttä kohti Karjalasta lähdettäessä muuttajien suuntana oli Savo, Peräpohjola ja Kainuu (viittaan tässä lähinnä Veijo Saloheimon laajoihin tutkimuksiin). Mutta, muun muassa Jouko Vahtolan mukaan tapahtui myös vastakkaista liikettä. Käkisalmen
4 läänistä itään muuttaneiden ortodoksien hylkäämille tiloille muutti runsaasti luterilaista väkeä Savosta, Kainuusta ja Pohjanmaalta, esimerkiksi raskaita sotaväenottoja ja muita velvollisuuksia pakoon. Muuttoliikettä tapahtui myös Ruotsiin ja Baltian maihin sekä Norjan Ruijaan. Kainuuseen kuuluvassa Sotkamossa on esiintynyt paikannimiä Jormas, Jormasjärvi, Jormasjoki, Jormaskylä, Jormasranta ja Jormua. Aarre Läntisen teoksessa Kainuun talonpoikaissuvut mainitaan myös paikannimet Jormas ja Jormua. Christfrid Gananderin painamattomassa käsikirjoituksessa Nytt finskt lexicon vuodelta 1787 on sana jorwa, jonka merkitys on lårstycke eli reisi. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana jorva, jorvake, jorvas, jorma esiintyy Peräpohjolassa ja tarkoittaa poron tai yleensä eläimen reittä, reisikappaletta. Tästä syntyy kiehtova ajatus, ajatusleikki, että mahdollisesti jorva-, jorvas-, jorma-sanan ja jorma-alkuisen paikannimen alueelta eli Kainuusta olisi muuttanut väkeä Käkisalmen lääniin, ja asettunut Sortavalaan ottaen nimekseen Jormakan. Vallitsevan käsityksen mukaan, joka toistuu lähteissä sanasta sanaan ja ilmeisesti kyseenalaistamatta, Jormakka-nimi juontuu Jeromka/Jeremka-Jermolai-Jeremiasjohtoisesti. Mutta miksipä ei suoraan jorma-sanasta? Perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila on kritisoinut historian- ja myös perinteentutkimuksessa esiintyvää näkemystä historian kulun tietynlaisesta deterministisyydestä. Hänen mukaansa tutkijat, kansan vastakohta, ovat aina osanneet selittää menneisyyden johdonmukaisesti ja tarkoituksenhakuisesti. Vallan auktorisoimalla tulkinnoillaan he ovat osoittaneet kansalle milloin minkäkinlaisen paikan, mikä on usein johtanut ristiriitaan ns. kansanomaisen näkemyksen kanssa. Sukututkija Matti J. Kankaanpää on esittänyt samankaltaista kritiikkiä auktorisoidun tulkinnan pyhyydestä selvittäessään Karjalainen Karilainen nimien eroa. Hänen mukaansa on tyypillistä että asuinpaikkaa muuttaneen lähtöalueella ei kyseistä nimeä esiinny, vaan se on otettu uudella asuinpaikalla ja kertoo lähtöpaikasta. Hän viittaa tässä lähinnä heimojen yhteyteen, esimerkiksi Karjalaisia ei esiintyisi Karjalassa, Savolaisia Savossa jne. Karjalaiset eivät nimittäneet 1600-luvulla itseään karjalaisiksi vaan nimitys tapahtui uskontokunnan
5 mukaan, luterilaiset olivat suomalaisia tai ruotseja ja ortodoksit venäläisiä, ryssiä. Mainittua Kankaanpään ajatusta voisi mielestäni testata muidenkin muuttajien kohdalla kertomaan ihmisten lähtöpaikasta. Muutosta Euroopassa lännen ja idän raja kulkee Balkanilta Jäämerelle ja se on taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen raja. Uskonto sinänsä ei liene aiheuttanut tätä rajaa, vaan uskonnolliset rajat ovat seurausta valtiollisista ja poliittisista jaoista, kuten Pekka Hakamies on kirjoittanut tutkiessaan Karjalaa kulttuurin rajana. Tunnusomaista koko tälle raja-alueelle etelästä pohjoiseen on se, että juuriltaan yhtenäiset kansanryhmät ovat aikaa myöten ikään kuin sattuman oikusta joutuneet erilleen, eri valtio- ja kirkkoryhmien alaisuuteen. Karjala on pohjoinen osa tätä raja-aluetta. Mutta Karjalassa kulttuurisen rajan hahmottamista vaikeuttaa se, että Karjala ei ole mikään yksiselitteinen käsite ja homogeeninen kulttuurialue. Tärkein kulttuuria aikojen saatossa muovannut seikka on ekologisten olosuhteiden ohella ollut valtiollinen ja uskonnollinen raja, mutta sitä on muutettu vuosisatojen mittaan, ja siten ihmisiä on kulttuurisessa mielessä jäänyt väärälle puolelle rajaa. Ja sitten muuttanut rajan puolelta toiselle. Olen tässä pyöritellyt muuttoteemaa joltakin osin. Olen tuonut esiin konkreettista muuttoa, fyysisenä muuttona paikasta toiseen, kaukaa tai läheltä kauas tai lähelle. Se on voinut tapahtua omasta halusta kohti uusia mahdollisuuksia, tai pakosta, pakenemisena tai karkaamisena. Usein syynä on ollut esivallan toimet. Sortavalasta muutettiin länteen ja itään rajan taakse muun muassa verojen takia, samoin Sortavalaan muutettiin Kainuusta ja muualta sotapalvelusta ja myös verotusta pakoon. Liikettä on aina tapahtunut, moneen suuntaan ja edestakaisin. (Itse olen ihmetellyt miksi isoisäni muutti 1900-luvun alussa Sortavalasta Turkuun asti, miksei lähemmäksi esimerkiksi
6 loistavaan Viipuriin? Miksi perheellistyttyään muutti takaisin Sortavalaan, josta sitten taas Turkuun?) Muuttoa on tapahtunut myös henkisellä tasolla, poliittisissa virtauksissa sekä hengellisellä alueella. Uskontokunnan vaihto on saattanut tapahtua vapaaehtoisesti tai pakon edessä. Karjalan ortodoksitkin, heihin kohdistuneesta pääasiallisesta suopeudesta huolimatta, kokivat kuitenkin painetta ja painostusta, jopa joissakin tapauksissa vainoakin vaihtaa uskontokuntaa. Samoin Karjalan ortodoksialueelle muuttaneet luterilaiset saattoivat vaihtaa uskontoa, painostuksestakin, sopeutuakseen helpommin ympäristöön. Samoin suomalaisten ja karjalaisten oma vanha uskonto on joutunut väistymään kristinuskon edessä, vähitellen mutta vääjäämättä. Muuttoliikkeen seuraaminen varhaisilla ajoilla on tietysti vaikeaa. Sukututkijan on käytettävä useiden eri tieteenalojen lähteitä, sekä ajassa taaksepäin yhä harvalukuisimmaksi käyviä lähteitä. Kaikki esiin tulevat mahdollisuudet on käytävä läpi, pientäkään vihjettä väheksymättä, mutta lähdekriittisesti ja jatkuvasti epäillen, kuitenkin innostuneen tuoreesti. Jatkotutkimuksista Tutkittaessa Jormakka-nimen ja Jormakoiden olemista Sortavalassa tai mahdollista tulemista Sortavalaan voidaan käyttää lähteenä käräjäpöytäkirjoja mutta myös 1700-luvulta, ja niistä voi varsinaisten juttujen lisäksi silmäillä muun muassa lautamiesten nimiä. Tuomiokirjoista saattaa löytyä vahvistusta 1645 syntyneen Antti Jormakan ja 1655 syntyneen Juhana Jormakan sukulaisuussuhteelle. Historiallisten karttojen asiantuntijan Heikki Rantatuvan mukaan 1650-luvun pitäjäkartat Käkisalmen läänistä ovat antoisa mutta perin vähän käytetty sukututkimuksen lähdeaineisto. Niitä
7 tutkimalla voidaan selvittää ortodoksi- ja luterilaista asujaimistoa talollisten osalta. Vuonna 1633 perustettiin maanmittauslaitos, jolloin alkoi maakirjakarttojen teko, ja vuodelta 1688 on isojakoa ennakoivia karttoja, joissa on ensi kertaa kyläkokonaisuuksia. Verotuslähteitä uskon Heljä Pullin jo käyttäneen lähes täydellisesti. Mutta Petroskoissa olevasta Karjalan Tasavallan Kansallisen arkiston aineistosta, joka ei ole Suomessa käytettävissä, voinee vielä saada lisävalaistusta suvun juuriin. Yhtenä päälähteenä on käytettävissä laaja kirjallisuus tutkimuksia, pitäjähistorioita, artikkeleita, joista valikoiden voi löytää kysyjän taivalta kirkastavia helmiä. Uutta ja vielä tuntematonta aluetta tällaiselle perinnetomuhumanistille on DNA-tutkimusten suomat mahdollisuudet. Nehän eivät kuitenkaan korvaa arkistotukimusta. Sukututkimusta on kuvattu salapoliisityöksi, mutta sen voisi ajatella olevan kimpunkerääjän kulkemista niityllä, jossa kukkien lisäksi on myös nokkosia ja ohdakkeita. Se on yhtä ääretöntä uteliaisuutta ja toivottavasti myös ennakkoluulottomuutta, kuten Teidän sukuseuranne kohdalla. Toisinaan on hyvä pysähtyä miettimään omia itsestäänselvyyksiä, esimerkiksi mitäs käsite suku oikein tarkoittaakaan ja mitä se on minulle. Ja aina välillä suku voi olla sen kaltainen, josta ei ole haaveillut, kuten koko elämämme kulku. Kiitos.
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotMillä oksalla istut? Teuvo Ikonen
Millä oksalla istut? Pilottihanke genomitutkimus on osa sukututkimusympäristöä -> helposti väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja pilotointikohde -> Ilomantsin Ikoset -> taustalla vajavaiset kirkolliset
LisätiedotAFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi
AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA
4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta
LisätiedotGlobaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?
Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus
LisätiedotNIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo
NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotHallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotMarttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus
Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotLuostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia
Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla Meri Peltonen Historia 4 27.02.2018 Luostarilaitoksen synty Luostariliikkeen ja edelleen luostarilaitoksen synnyn peruspohjana on erakkoaate, joka pohjautuu
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotKilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja
Kilpailukykyä ja vetovoimaa Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Mikko Helander Syntynyt Kuopiossa 2.6.1960 Ylioppilaaksi Minna Canthin yhteiskoulusta 1979 Jalkapalloilua KuPS:ssa ja Etelä-Kuopion Ilveksessä
LisätiedotEnsiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!
ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Lisätiedotnro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i
V I R nro. T 9 1 / 2013 Luova kultt(uur)i A "Henkisen tutkimuksen tehtävä on tehdä oikeutta kaikille uskonnoille. Onko Kristus-virike lähtöisin länsimaista? Onko jokin länsimainen
LisätiedotHISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA
28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotAINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55
LisätiedotLataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa
Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123526 Sivumäärä: 473 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.56 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten
LisätiedotKatsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino
LisätiedotLataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa
Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123939 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.43 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotUSKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotMaahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt
Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotRIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI
RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotO H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!
Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa
KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu
LisätiedotSIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE
SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)
1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:
LisätiedotOuto Eurooppa. Sanna Oksanen, Sara Valli, Ilari Aalto, Heidi Lehto, Minna Nieminen, Katja Nurmi, Kerttu Rajaniemi, Kaisa Luhta
Outo Eurooppa Sanna Oksanen, Sara Valli, Ilari Aalto, Heidi Lehto, Minna Nieminen, Katja Nurmi, Kerttu Rajaniemi, Kaisa Luhta Kulttuurien kohtaamisia Levantissa ja Ottomaanien imperiumissa 1500-1700-luvuilla:
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotRiekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset
Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset 15.7.2017 kolehmainen.ari@gmail.com Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012
Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotUSKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ
USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta
LisätiedotMitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983
Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset
LisätiedotVEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.
LisätiedotKorhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa
Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Kainuun Korhoset 1200-luku Muolaan ja Metsäkylän pitäjissä Korhola niminen talo 1300-luku Korhonen niminen henkilö oikeudessa nimi tuomiokirjoihin 1500-luku
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotSUKUSEURA TUO YHTEEN
SUKUSEURA TUO YHTEEN Heikkisten perinnepäivä keräsi sukulaisia lähes 400 vuotta suvussa olleelle tilalle. Heikkisten Sukuseuran Kainuun osasto kokoontui 4. elokuuta Moisiovaaran Seppälässä perinnepäivää
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotEtnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
Lisätiedot2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.
DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotNuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!
KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotOlipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi
Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
Lisätiedot