Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella"

Transkriptio

1 Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Käsitteiden määrittely Termit Energia Energia kuvaa kykyä tehdä työtä. Energiaa on olemassa monia erilaisia muotoja, kuten sähköenergiaa, lämpöenergiaa ja kemiallista energiaa. Esimerkiksi tavallisessa takassa polttopuiden tai pelletin sisältämä kemiallinen energia muuttuu paloprosessissa lämpöenergiaksi. Sama tapahtuu vaikkapa öljykattilassa öljylle. Suuremmissa voimalaitoksissa lämpöenergiaa voidaan edelleen muuttaa mekaaniseksi energiaksi ja siitä sähköenergiaksi höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia polttoaineita, kuten öljy, maakaasu ja kivihiili. Fossiilisten polttoaineiden varat ovat muodostuneet maapallolle miljoonia vuosia sitten. Suomessa ja Ruotsissa ei juurikaan tuoteta fossiilisia polttoaineita, vaan niitä joudutaan tuomaan mm. Norjasta ja Venäjältä. Uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvat polttoaineet tuotetaan luonnon kiertokulku huomioiden. Mikäli niitä tuotetaan oikein, ne eivät vähennä maapallon energiavarajen kokonaismäärää. Uusiutuvia polttoaineita ovat mm. puuperäiset polttoaineet ja biokaasu. Turvetta ei ole toistaiseksi määritelty uusiutuvaksi polttoaineeksi. Biopolttoaine Biomassasta koostuva tai valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi turve, metsähake, pelletit biokaasu ja biodiesel. Biopolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön on sekä liikenteen polttoaineena. Biopolttoaineet ovat uusiutuvia turvetta lukuun ottamatta. Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla tasolla myös niiden raaka-aineita tai lopputuotteita Lämpökattila Lämpökattilassa poltetaan biopolttoaineita. Polttoprosessissa lämpö siirtyy veteen joka edelleen lämmittää tiloja esimerkiksi patterien kautta. Kaukolämpökattilalla lämmitetään suurempaa vesimäärää lämpöverkostossa, joka lämmittää useita taloja tai kokonaisia yhdyskuntia. Teollisuudessa Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 lämpökattilalla voidaan tuottaa lämmön (kuuma vesi) lisäksi myös teollisuushöyryä. Voimalaitos Voimalaitoksessa tuotetaan keskitetysti yhteiskunnan tai teollisuuden tarvitsemaa lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksia on lähes kaikissa kaupungeissa ja osassa pienempiäkin keskuksia. Biovoimalaitoksissa poltetaan biopolttoaineita. Lämpöyrittäjyys Termillä tarkoitetaan yleensä yksityisten pienyrittäjien yksin tai yhdessä toteuttamaa yritystoimintaa, jossa joko tuotetaan ja myydään polttoainetta toisen yrityksen omistamalle lämpölaitokselle tai että tämän lisäksi myös operoidaan itse lämpölaitosta ja myydään lämpöä asiakkaille. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa kuvaavana terminä käytetään usein lähilämpöä (närvärme), valmislämpöä (färdig värme) tai pienimuotoista kaukolämpöä (småskalig fjärrvärme). Ruotsissa näitä energiamuotoja tosin toimittavat yleisesti myös mm.kunnalliset energiayritykset pienyrittäjien lisäksi. Megawatti (MW) Tehon yksikkö. 1 MW = 1000 kw. Megawattitunti (MWh) Energiamäärän yksikkö. 1 MWh = 1000 kwh Pelletti Valmistetaan puristamalla hienojakoista biomassaa kuten sahanpurua. Useimmiten sylinterin muotoisia halkaisijaltaan noin 2 senttimetriä ja pituudeltaan muutaman senttimetrin. Briketti Brikettejä valmistetaan pelletin tapaan puristamalla hienojakoista biomassaa. Briketit ovat kuitenkin kooltaan pellettejä suurempia. Metsähake Haketta valmistetaan pilkkomalla lastuiksi esimerkiksi harvennushakkuissa syntynyttä puumassaa, kaja tai puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. Haketta poltetaan usein turpeen kanssa samoissa lämpökattiloissa. Turve Suoalueilla tuotettava biopolttoaine, jota käytetään polttoaineena alueella yleisesti. Suurissa kohteissa käytetään irtonaista jyrsinturvetta. Pienemmissä kohteissa voidaan käyttää kokoon puristettua palaturvetta. Turpeesta voidaan myös valmistaa pellettejä ja brikettejä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 Biokaasu Valmistetaan mädättämällä orgaanisia aineita, kuten ruokajätteitä, lantaa tai kasveja. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, DME ja bioetanoli. Biodiesel on dieseliä vastaava biopolttoaine, jonka kemialliset ominaisuudet ovat sitä lähellä. Dimetyylieetteriä (DME) tuotetaan mustalipeästä ja sitä voidaan käyttää dieselmoottoreissa. Bioetanolia voidaan käyttää bensiiniautoissa alle 5 % seoksina ja erikoisajoneuvoissa suuremmissa määrin. Mustalipeä Metsäteollisuuden sivutuote, jota syntyy selluprosessin sivutuotteena. Yleisesti sitä poltetaan sellutehtaiden yhteydessä voimalaitoksissa ja sen sisältämät kemikaalit kierrätetään takaisin prosessiin. Mustalipeästä voidaan kaasutusprosessin kautta valmistaa DME:tä. Kehittäjäorganisaatioita Centek Centek on Luulajan teknillisen yliopiston, Luulajan kunnan ja Piteån kunnan omistama kehitysyhtiö. Centek mm. koordinoi energia-alan kehitysprojekteja. Chydenius Kokkolan yliopistokeskus, jossa toimivat yhteistyössä Oulun, Vaasan ja Jyväskylän Yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ETC Energitekniskt Centrum i Piteå (ETC) on tutkimus- ja kehityskeskus poltto- kaasutus- ja biojalostamoteknologioiden alueella. ETC:n taustalla ovat Piteån kaupunki sekä Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto. KPAMK / Centria Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu (KPAMK) antaa sähkö- ja energia-alan koulutusta Ylivieskassa. Koulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö on nimenltään Centria. Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia antaa koulutusta antaa koulutusta ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Lappia osallistuu energia-alan kehittämisprojekteihin. LTU Luulajan teknillinen yliopisto. Tuottaa mm. energiatekniikan alan yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Toimintaa Luulajan lisäksi mm. ssa. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 METLA Metsäntutkimuslaitos. Tekee puubioenergian tutkimusta. Toimipaikkoja eri puolilla Suomea, selvitysalueella Kannuksessa, Muhoksella ja Kolarissa. OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opetusta ja kehittämistoimintaa liittyen bioenergia-alaan. Oulu Innovation Oy / OSKE Oulun Innovation hallinnoi Oulun OSKE:a, eli osaamiskeskusta. Osaamiskeskusohjelma on määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Oulussa on ympäristöalan OSKE. OY Oulun Yliopisto. Erilaista energia-alaan liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa. Oulun lisäksi sivutoimipisteitä useilla paikkakunnilla. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 Tiivistelmä Perämerenkaarelle ja Tornionlaaksoon on keskittynyt runsaasti bioenergia-alan osaamista ja toimintaa. Alueella toimii kaksi vahvaa osaamista kokoavaa yliopistoa Luulajassa ja Oulussa sekä lisäksi lukuisia alaa kehittäviä kehittämis- ja neuvontaorganisaatioita sekä koulutuslaitoksia. Alan tutkimuslaitosten, yliopistojen ja koulutuslaitosten ympäristöön on syntynyt runsaasti uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Lisäksi alueella toimii vahvaa perusliiketoimintaa harjoittavia suuryrityksiä ja näiden alihankkijoina tai itsenäisinä yrittäjinä toimivia pienyrityksiä, kaikkiaan noin 300 kappaletta. Tämän lisäksi alueella on noin 100 putkiliikettä tai niiden toimipaikkaa ja runsaasti pienimuotoisesti bioenergiaa tuottavia metsänomistajia ja maanviljelijöitä. Huomioitavaa myös on, että suurin osa alueella tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. Myös sähköntuotannossa ja tulevaisuudessa yhä enemmän liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytetään biopolttoaineita. Vahvaa alueen energiateollisuutta tukee monipuolinen laitevalmistus ja palveluosaaminen. Aluekehittämiselle alueen halkaiseva valtakunnan raja tarjoaa kuitenkin merkittävän haasteen. Jatkossa bioenergia-alan kehityksen kannalta tärkeää olisikin perusliiketoiminnan kehittämisen ja tutkimuksen edistämisen ohella pohjoismaisen yhteistyön lisääminen eri tasoilla. Nykyisin pohjoismaista yhteistyötä tehdään lähinnä yliopistotasolla ja suurten yritysten toimesta. Yliopistotasolla yhteistyö perustuu hyvään kielitaitoon ja kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin, joita osataan käyttää. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja pk-yrityssektorilla tietotaso ja osaaminen molemmista edellä mainituista on heikompaa ja ollaan vakiinnuttu kansallisiin käytäntöihin. Pienillä yrityksillä markkinat ovat usein paikallisia eikä lisämarkkinoita useinkaan etsitä aktiivisesti toisesta maasta potentiaalista huolimatta. Suurten yritysten osalta lähialueen pohjoismainen yhteistyö on luonnollisempaa, koska niiden liiketoiminta, organisaatiot ja konsernirakenteet ovat jo valmiiksi kansainvälisiä. Alueen pienyritysten vähäinen markkinointi muihin pohjoismaihin näkyy esimerkiksi internetsivustoilla, joita pk-yrityksillä on vain harvoin Ruotsin kielellä Suomessa tai päinvastoin. Kehittämisorganisaatioilla puolestaan kansainvälinen kehittäminen alalla on myöskin yliopistoja vähäisempää ja aidosti varsinkin valtioiden rajat ylittäviä hankkeita on vähän. Jatkossa siis alueen bioenergia-alaa, tai laajemmin uusiutuvaa energiaa ja ympäristöalaa tulisi kehittää nykyistä kansainvälisemmäksi lähialueillaan. Kansainvälistä aspektia tulee käytännön liiketoiminnan edistämisen ja investointien houkuttelun lisäksi myös alueen markkinoinnissa. Myös uusien rahoituslähteiden käytön osaamisen lisäämiseksi alueella tulisi tehdä toimenpiteitä, tämä lisäisi alueen mahdollisuuksia tutkimuksessa-, tuotekehityksessä ja elinkeinollisessa kehittämisessä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisissä yhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Jatkossa Pohjois-Kalotin alueella toimintaa voisi koordinoida esimerkiksi kohtalaisen pitkäaikainen energiakaari hanke. Osana selvitystyötä kartoitettiin energia-alan yrityksiä ja kehittäjiä yhteystietoineen. Toimijalista on liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...3 TIIVISTELMÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SELVITYSALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA SEKÄ ELINKEINOLLINEN KEHITTÄMINEN YRITYSTOIMINNAN JAKAUTUMINEN Biopolttoaineiden ja jakelu Turve ja puupolttoaineet Biokaasu Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli Energian Laitteiden ja palvelut Laitevalmistus Laite-edustus, ja huolto Asiantuntijapalvelut BIOENERGIA-ALA ALUEITTAIN Keski-Pohjanmaa Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä Ylivieskan seutu kaasutusteknologiaa ja polttoaineita Oulun ja Raahen seutu energia-alan keskittymä Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta rajakauppaa myös energia-alalla Tornionlaakso energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn yliopistokoulusta ja laitekauppaa Piteå kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki bioenergiaan investoiva kunta Pohjois-Norja bioenergiaa ja öljyä MUIDEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOMUOTOJEN KEHITYS ALUEELLA YHTEENVETO JA JATKOEHDOTUS...38 LIITE: BIOENERGIA-ALAN YRITYKSET SEKÄ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT...39 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 1 Johda Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita. Ala on kuitenkin hajanainen ja varsinkin pienemmät toimijat tunnetaan huonosti. Lisäksi alan kehittäjien ja tutkijoiden välillä tapahtuvia yhteistyömahdollisuuksia voisi olla nykyistä enemmän. Tämän selvityksen avulla bioenergiaalan kehittämistoimia alueella voidaan tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Työn tarkoituksena oli selvittää Bioenergia-alan toimijat ja alan tilanne Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella. Alan toimijoista tuli huomioida niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioidaan koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Toimija-analyysin jälkeen laadittiin analyysi alan bioenergiayritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta ja tilanteesta sekä selvitettiin alan nykyisiä yhteistyömuotoja ja klusterirakenteita. Lisäksi selvitettiin myös meneillään olevia hankkeita ja niiden tilannetta. Tähän raporttiin koottiin analyysi bioenergia-alan tilanteesta alueella sekä jatkoehdotukset. Toimijoiden nimet, sijainti ja yhteystiedot ovat saatavissa liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Selvitysalueena tämän kartoituksen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen että Ruotsin puoleiselta osaltaan. Lisäksi käytiin läpi alan toimintaa Pohjois-Norjassa. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Selvitysalue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Selvityksessä alue jaettiin tarkemman tarkastelun suorittamiseksi pienempiin seutuihin. Selvitysalue, alueen kuntia ja valtakunnan rajat on esitetty kartassa alla. Kuva 1: Selvitysalue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään eri organisaatioissa ja hankkeissa. Yritykset tekevät tuotekehitystä omissa hankkeissaan, mutta myös yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seuraavalla sivulla on esitetty kuva tärkeimmistä julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevistä tahoista alueella. Tutkimustoiminnassa tärkein rooli on alueen yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, vaikkakin esimerkiksi teknillisen alan tutkimuslaitoksilla on myös vahvaa kehittämis- ja tuotekehitystoimintaa akateemisen tutkimustoiminnan lisäksi. Käytännönläheistä kehitystä ja tutkimusta tehdään alempaa koulutustasoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Elinkeinotoiminnan kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa tehdään elinkeinojen kehityksestä vastaavien tahojen toimesta mm. kunnissa, seutukunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Oulun seudulla ympäristöalaa laajasti kehittää Oulu Innovationin yhteydessä toimiva ympäristöalan osaamiskeskus (OSKE). Yhteistyötä bioenergian edistämiseksi tehdään myös metsänomistajien järjestöjen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa yhteistyötahoja ovat lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja Ruotsissa metsänomistajayritys Norra Skogsägarna. Norjassa vastaavan tyyppinen toimija on Allskog. Erilaisten neuvontapalveluiden tehtävänä puolestaan on paitsi kehittää yritystoimintaa, myös tarjota tietoa tavallisille kansalaisille siitä, kuinka esimerkiksi energiaa voi säästää tai ottaa käyttöön biopolttoaineita. Energianeuvontaa tehdään laajasti Ruotsissa, jossa on jo pidempään vaikuttanut alueellinen energiatoimisto Norrbottens Energikor AB ja lisäksi on olemassa kuntien energianeuvojien verkosto joka kunnassa. Suomessa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto on vasta perustettu hankerahoituksella METLA:n yhteyteen Muhokselle. Käytännön energianeuvontaa maatiloilla antavat Suomessa lähinnä metsäkeskukset (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset) sekä Pro Agria ja Ruotsissa LRF konsult. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Kehittämistoimintaa Tutkimustoimintaa Energianeuvontaa - Norrbottens Energikor AB -Kuntien energianeuvojat (Ruotsi) - Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto - LRF Konsult - Metsäkeskukset Käytännön tutkimusta - KPAMK/Centria - Oulun AMK - Lappia Yliopistot ja Tutkimuslaitokset -LTU - OY - ETC Elinkeinojen kehittämistä - kehitysyhtiöt, kunnat ja seutukunnat - Toimintaryhmät Erillishankkeet - Highbio - Coe energy - Oulunkaaren uusiutuvan energian yrityskeskus Kuva: Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella, tärkeimpiä toimijoita ja hankkeita Erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttavat erilaiset tahot. Suomessa runsaasti bioenergiahankkeita ovat toteuttaneet mm. metsäkeskukset (metsäbioenergia) ja METLA (Muhoksen ja Kannuksen yksiköt). Myös Pro Agria on toteuttanut energiahankkeita. Ruotsissa vastaavan tyyppisiä hankkeita toteuttaa mm. LRF Konsult. Suomessa metsäkeskusten ja Pro Agrian rooli energia-alalla voi kasvaa, kun valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma Suomessa alkaa todennäköisesti vuoden 2009 puolivälissä. Uudella ohjelmakaudella suurimmat kehittämishankkeet Suomessa ovat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus hanke ja vuoden vaihteessa 2009 todennäköisesti alkava Lapin bioenergiaklusteri hanke, joka toimii edelleen sateenvarjona muille alan hankkeille Lapissa (koordinaattori hankkeelle ei toistaiseksi tiedossa). Interreg hankkeista merkittäviä jo rahoitettuja hankkeita ovat puun kaasutukseen perustuva suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen Highbio hanke (OY, Centria, LTU ja ETC) ja lähinnä ruotsalaisten ja.norjalaisten välillä toteutettava Coe Energy hanke (Centek, LTU, VINN AS, Innovation Norway, HIN). Ruotsissa sekä Luulajan teknillinen yliopisto että ETC sekä monet muut toteuttavat lukuisia energia-alan tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alla olevassa taulukossa on esitetty meneillään olevia hankkeita. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 Taulukko: Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita. Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita Kv-hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri METLA (koordinaattori Juha Nurmi), SLU Umeå, Umeån yliopisto, BioFuel Region, Allskog (metsänomistajayhdistys Norjassa), Norska Ökat uttag av skoglig skogsforskningsinstitutet Skog og biomassa Landskap, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto ja keskipohjanmaan metsänhoitoyhdistys Highbio COE-Energy Kokkolan Yliopistokeskus (koordinaattori Ulf-Peter Granö), Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu,, ETC Piteå ja Luleå tekniska universitätet VINN AS, Centek (koordinaattori Lars-Åke Isaksson), Innovation Norway, Narvik University College, Luleå University of Technology Metsäbioenergian ja lämpöyrittäjyyden tutkimus Pienen kokoluokan puun kaasutuksen tutkimus Energiantuotannon kehittäminen kylmissä olosuhteissa Tärkein rahoittaja Interreg IV A Botnia-Atlantica Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri Rahoituslähde Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto Bieonergian saannon selvitys Uusiutuvan energian yrityskeskus Toisen sukupolven biodiesel -tehtaan perustamisselvityshanke Enepro Norrbotten ja Oulu METLA METLA (Rovaniemi ja Joensuu) Oulunkaaren seutukunta Kemi-Tornion kehittämiskeskus Oulun Yliopisto LTU, ETC, Oulun Yliopisto, kumppanit Energiatoimiston EAKR käynnistäminen Tutkia bioenergian saatavuutta mm. EAKR Kemi-Tornio alueella Bioenergia-alan yritystoiminnan EAKR kehittäminen Biodieseltehtaan perustamiseen liittyviä EAKR kehittämistöitä Energia-alan tutkimuksen ja EAKR koulutuksen profilointi Oulun Yliopistossa Runsaasti erilaista Tutkimusrahoitus bioenergiatutkimusta Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella perustuu eri tyyppisiin toimijoihin eri alueilla. Yliopistokaupungeissa Oulussa ja Luulajassa merkittävä osa työstä tehdään nimenomaan yliopistoissa ja näissä kaupungeissa onkin eniten erilaisia teknologioita kehittäviä yrityksiä. Monien korkean teknologian yritysten osaamispohjan on yliopistolähtöistä ja liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa. Luulajassa alan kehittämistoimintaa tehostaa oma energiatekniikan osasto Luulajan teknillisessä yliopistossa, joka tekee sekä alan tutkimusta että antaa opetusta. Oulussa ei varsinaisesti ole omaa energiatekniikan osastoa, mutta useita tutkimusaloja, joilla on yhteyksiä energianon. Oulun yliopistossa on myös parhaillaan menossa Enepro -hanke, jonka tavoitteena on mm. uudistaa energia-alan opetusta ja käynnistää energia- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on koordinoida alan tutkimusta ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Oulun Yliopisto toimii myös Kokkolassa ja osa hankkeista toteutetaan Kokkolan yksikön johtamina. Ruotsissa hyvin merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa on Piteåssa, jossa on oma energiateknologian tutkimuskeskus (ETC). Piteå on suhtautunut alan kehittämiseen avoimesti ja alue onkin varsinkin alan ammattilaisten keskuudessa erittäin tunnettu jopa Euroopan ja maailman tasolla puuhun perustuvien energiatuotteiden kehityspaikkana. Alueen tunnetuimpia yrityksiä ovat Chemrec AB (mustalipeän kaasutusteknologia) ja Sunpine AB (kehittää mäntyöljybiodieselin valmistusta), molemmat näistä yrityksistä tekevät läheistä yhteistyötä ETC:n ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Piteåån suunnitellaan parhaillaan myös suurta tuulipuistoa. Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ja seuduilla Suomessa korostuvat ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen yhteydessä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö energia-alalla. Ylivieskan ja Kemi- Tornion alueilla alueen kuntayhtymien koulutus- ja tutkimuslaitokset (Centria ja Lappia) ovat yleensä tutkimus- tai kehittämishankkeiden hallinnoijina paikallisten elinkeinoyhtiöiden ja seutukuntien ohella energiahankkeissa. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan kehittämiseen. Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehitysohjelmia (EU-kehittämisohjelmia) Suomessa omilla alueillaan ja rahoittavat pieniä paikallisia hankkeita myös bioenergia-alalla (esim energiapuun korjuuvälineistö pienyrityksiin). Toimintaryhmistä alueella toimivat Pirityiset ry ja Rieska-LEADER ry Keski- Pohjanmaalla ja Ylivieskan seudulla, Nouseva rannikkoseutu ry ja Jomma ry Oulun ja Raahen seudulla, Peräpohjolan kehitys ry Kemin ympäristössä ja Outokaira Tuottamhan ry sekä Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Tornionlaaksossa. Käytännössä yhteistyötä eri maissa olevien tahojen kanssa tehdään erityisesti yliopisto- ja tutkimuslaitostasolla. Yliopistot ovat tottuneet mm. EU-hankkeissa kansainvälisyyteen ja tieteelliseen työhön kuuluvat muutoinkin kansainväliset kontaktit. Lisäksi kielitaito hankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavilla henkilöillä on yleensä hyvä. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja neuvonnassa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Haasteena yhteistyölle kehittämishankkeissa on paitsi rahoituksen jako (usein alue- tai maakohtainen) sekä osittainen kilpailuasetelma Suomen ja Ruotsin ja maiden sisäisten eri seutujen ja myös yritysten välillä. Toisaalta olisi huomioitava alueiden eri osaamistaso eri asioissa, osaamista siirtämällä tai yhteistyöhankkeita tuottamalla erilaisten osaamisen välille lisää hyötyä voitaisiin saada. Myös kielikysymykset voivat aiheuttaa haasteita osalle henkilöistä ja omassa maassa toimiminen koetaan Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 helpommaksi. Elinkeinojen kehittämisen osalta haaste myös on että bioenergia-alan liiketoiminta varsinkin pk-sektorilla on usein paikallista eikä vientiin välttämättä panosteta yrittäjien toimesta. Neuvontahankkeilla osaamista voitaisiin myöskin vaihtaa enemmän, vaikkakin neuvonta tulee suorittaa sitä tarvitsevien äidinkielellä eikä siten vastaavan konkreettiseen yhteistyöhön voida mennä. Huomioiden rajan tuoma vähäinen kulttuuriero ja helppo ylitettävyys, yhteistä energia-alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa voisi olla huomattavasti enemmänkin ja laajemmin. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu yliopistojen väliseen sekä Tornionlaakson kuntien markkinointi- ja kuntapalveluiden yhteistyöhön. Lisäksi suomalaisten välinen yhteistyö Norjaan on melko vähäistä kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisessä käytännön kehittämistyössä ja yritystoiminnassa alueen kehitysorganisaatioilla olisi vielä haasteita ratkottavaksi. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4 Yritystoiminnan jakautuminen Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa on hyvin monen eri tyyppistä bioenergia-alan yritystoimintaa. Karkeasti toiminta voidaan jakaa polttoaineiden on ja jakeluun sekä energianon ja laitevalmistukseen, in ja asennukseen. Lisäksi alueella on mm. alan palveluntuottajia, eli suunnittelijoita ja konsultteja. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin alan yrityksiä eri tahojen antamien tietojen sekä yritysrekistereiden avulla. Alla on esitetty löydettyjen yritysten jakauma sen mukaan, mikä on niiden päätoimiala bioenergiaalalla. On huomioitava että kartoituksessa ei huomioitu energiakasveja viljeleviä yrityksiä (tavalliset maanviljelijät), kuljetusyrittäjiä eikä tavallisia putkiliikkeitä jotka mm. asentavat lämpölaitteita (alueella noin 100 toimipaikkaa). Konsulteista ja suunnittelijoista huomioitiin vain bioenergia-alalle panostaneet yritykset (ei esim. energiansäästökeinoja kartoittavia yrityksiä). On myös hyvin todennäköistä, että osaa kaikkein pienimmistä yrityksistä ei löydetty. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset eri aloilla ovat hyvin eri kokoisia eikä alan työllistävyyttä tai taloudellista merkitystä voi arvioida alla olevien tietojen perusteella. Bioenergia-alan tarkkaa rahallista volyymiä alueella ei voida myöskään tarkasti arvioida, koska tilastotietoa asiasta ei ole saatavissa. Useimpien bioenergia-alalla toimivien yritysten päätoimiala on muu kuin bioenergia, jolloin alan volyymi ja laajuus ei tule kattavasti esiin tilastotiedoissa. Taulukko: Kartoitettujen yritysten jakautuminen alueella Toimiala Yritysten määrä Biodieselin 3 Biokaasun 9 Hakkeen 26 Energian 34 Lämpöyrittäjyys 19 Pelletin 5 Pelletin Konsultointi ja suunnittelu 6 Energiapuun korjuu Bioenergiahankkeiden rahoitus 1 Yhteensä 301 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Yritysten jakautuminen toimialoittain Biodieselin 14 % 0 % 1 % 3 % 9 % Biokaasun Hakkeen Energian 5 % 2 % 17 % 26 % 11 % 6 % 2 % 4 % Lämpöyrittäjyys Pelletin Pelletin Konsultointi ja suunnittelu Energiapuun korjuu Bioenergiahankkeiden rahoitus Kuva: Bioenergia-alan yritystoiminnan jakautuminen alueella yritysten määrän mukaan. 4.1 Biopolttoaineiden ja jakelu Turve ja puupolttoaineet Turve Alueen tärkein energianlähde erityisesti Suomen puolella on pitkään ollut turve. Turvealalla markkinajohtajia ovat Suomessa Vapo Oy:n ja Ruotsissa Vapon tytäryhtiö Neova AB. Oulun seudulla myös Turveruukki on hyvin merkittävä toimija. Lisäksi muutamissa kunnissa on myös pienempiä paikallisia yrittäjiä mm. Övertorneålla, Ylitorniolla ja Kolarissa. Muutoin paikalliset yrittäjät osallistuvat turveon koneurakoinnin ja kuljetusten osalta, sillä mm. Vapo ostaa suuren osan turpeen urakoista ja kuljetuspalveluista paikallisilta yrittäjiltä. Turvealan toiminta pidemmällä tähtäimellä voi olla osittain uhattuna, koska sitä ei ainakaan toistaiseksi lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mikäli sen käyttö sallitaan liikennepolttoaineiden valmistuksessa, voi sen käyttö alueella kasvaa nopeastikin, sillä Vapo suunnittelee rakentavansa biodieseltehtaan mahdollisesti Kemi-Tornio-alueelle tai Kolari-Pajala- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n lupaa käyttää turvetta liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa, asia päätettäneen lopullisesti vuonna Sivutuotepuu ja metsähake Sivutuotepuuta ja metsähaketta poltettavaksi tuotetaan alueella merkittäviä määriä. Useimmiten biopolttoaineiden hankintakustannukset ovat kuitenkin halvimpia turpeen ja haketetun sivutuotepuun osalta, jolloin metsähaketta käytetään hyvin laajamittaisesti suurissa laitoksissa vain jos päästöoikeuden hinta on hyvin korkea tai turpeen saatavuus on heikko (kuten talvi 2008/9). edullisuus onkin jonkin verran hidastanut puuenergia-alan kehitystä varsinkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta turve on välttämätön peruspolttoaine useimmissa suurissa laitoksissa, jota ilman ei myöskään puupolttoaineiden käyttöä voida lisätä. Haketta käytetään eniten pääpolttoaineena pienissä lämpöyrittäjien omistamissa laitoksissa. Sivutuotepuuta (esim kuoret, puru, lastut) syntyy mm. alueen sahoilla, talotehtailla ja puusepänverstaissa ja sitä käytetään polttoaineena useilla alueen voimalaitoksilla tarjonnan mukaan. Tarkkaa hakeketjussa olevien yrittäjien määrää alueella ei ole tiedossa (Energiapuun korjuu, haketus, kuljetukset), heitä on kuitenkin useita kymmeniä. Polttopuut Polttopuita tuotetaan varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa suuressa osassa talouksia on takka. Ruotsissa poltetaan puolestaan usein pellettiä vastaavalla tavalla takassa kuin Suomessa polttopuuta. Polttopuita tuottavat useat yrittäjät sivutyönään tai väliaikaisesti omien metsänhoitotoimien mukaan ja myyvät niitä alueen asukkaille ja matkailijoille. Nykyisin polttopuiden hinta voi paikallisesti varsinkin pienissä erissä myytynä nousta hyvinkin korkeaksi ja tämä on kehittänyt alaa edelleen. Merkittäviä polttopuun myyjiä alueella ovat mm. tmi Veikko Ojala (www.pilkepalvelu.com) Pudasjärvellä, TP Liiteri (www.puuliiteri.fi) Lumijoella ja Norrlands ved (http://www.norrlandsved.com) ssa. Myös Pohjois-Norjassa tuotetaan polttopuita, kuten Nordreisa Asvo AS Nordreisassa (http://www.reisavekst.no/default.asp?nc=3840&id=48). Pelletit Pellettejä tuotetaan mekaanisen metsäteollisuuden (lähinnä sahat) kuivasta sivutuotepuusta puristamalla. Raaka-ainetta pellettitehtaille voidaan myös tuottaa hakettamalla tuorepuuta. Selvitysalueella sijaitsee viisi pellettitehdasta, joista neljä Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa pellettitehtaat sijaitsevat ssa (Bureå Pellets AB ja Kraft AB), Luulajassa (Bioenergi i Luleå AB) ja Pajalassa (Pajala Bioenergi AB). Suomen ainoa pellettitehdas sijaitsee Keminmaalla (Lapin Ekolämpö Oy). Lisäksi lähialueilla sijaitsee muutamia pellettitehtaita, mm. Arvidsjaurissa (Glommers Miljöenergi AB) ja Haapavedellä sekä Kärsämäellä (Vapo Oy). Kraftilla on uutta pellettien a myös Storumanissa. Nämä toimijat myös tarjoavat pellettejä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson alueella. Lähiaikoina pellettialalle Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 voi syntyä uusi toimija alueelle, sillä Fortum suunnittelee parhaillaan pellettitehtaan rakentamista Pudasjärvelle. Tuorein pellettitehdasinvestointi alueen yritysten tekemänä on Kraftin pellettitehdas Storumanissa. Investoinnin myötä Kraftista voi tulla jopa Ruotsin toiseksi suurin pelletintuottaja Lantmännen agroenergin jälkeen, sillä yhteensä noin tonnia vuosikapasiteetiltaan oleville n ja Storumanin laitoksillaan se voi tuottaa noin % Ruotsin pelleteistä. 1 Bioenergi i Luleå AB operoi myös suurehkoa pellettitehdasta Luulajassa. Yrityksen omistavat ja toiminnallisesti tehtaalla yhteistyötä tekevät Luleå Energi AB (kaupungin energiayhtiö) ja SCA Skog Norrbränslen. Alueen pellettitehtaat on esitetty kartassa alla. Luulajan ja n tehtaat ovat alueen suurimpia. Pajala Pajala Bioenergi Keminmaa Lapin Ekolämpö Arvidsjaur Glommers miljöenergi Luulaja Bioenergi I Luleå Kraft Bureå Pellets Haapavesi Ja Kärsämäki Vapo Kuva: Pellettitehtaat Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa sekä lähialueilla Pellettien antaa lisätuloja suurelle joukolle pienyrityksiä eri paikkakunnilla. Pellettiä Ruotsissa myyvät mm. Granngården ketjun pisteet, joita on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla. Lisäksi paikallisten yrittäjät myyvät ja jakelevat pellettiä mm. huoltoasemien yhteydessä. Suurempia eriä pellettiä voi tilata myös suoraan tehtailta. 1 Bioenergi 1/2008: Pelletsfabriker 2008 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 Lisäksi pellettiä suurempia brikettejä voidaan valmistaa mm. puulastuista, joita syntyy puunjalostusteollisuuden sivutuotteina. Kiinnostusta briketteihin oli varsinkin 2000 luvun alkupuolella ja kokeiluja on tehty eri raaka-aineille. Toistaiseksi brikettien valmistus ja jakelu ei ole yhtä laajaa kuin pellettien ja perustuu lähinnä yksittäisiin laitteistoihin puunjalostustehtaiden yhteydessä ja kokeiluihin. Suomessa pieniä briketöintilaitoksia on ollut Lestijärvellä (Hirviset Oy) ja Ruukissa (Ruukin puunjalostus / Ruukki wood) Biokaasu Biokaasua voidaan tuottaa sekä kaatopaikoilta keräämällä että erillisessä laitoksessa, jossa mädätetään eri raaka-aineita. Biokaasuala on vasta kehittymässä alueella. Toistaiseksi energiaa tuottavia biokaasulaitoksia on Suomessa vain kaatopaikkojen yhteydessä Oulussa ja Ylivieskassa sekä maatilan yhteydessä Halsualla ja Kalajoella. Muuallakin kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään, mutta siitä ei tuoteta energiaa syrjäisen sijainnin tai lähialueen vähäisen energiantarpeen vuoksi. Ruotsissa biokaasulaitoksia on useampia, yleensä omistajina ovat kunnat tai niiden omistamat yhtiöt. n kunnan biokaasulaitos mädättää erilaisia biojätteitä biokaasuksi. Bodenin kunnan omistamalla Svedjanin laitoksella raaka-aineina ovat jätevesiliete ja lajiteltu biojäte, Bodenissa myös kaatopaikalla syntyvästä biokaasusta tuotetaan energiaa. Haaparannassa Bottenvikens Reningsverk AB:n laitos puolestaan tuottaa biokaasua Haaparannan ja Tornion yhteisellä jätevedenpuhdistamolla jätevesilietteestä. Biokaasusta tuotetaan Haaparannassa lämpöä laitoksen omiin tarpeisiin. Myös Luulajassa ja Piteåssa toimivat biokaasulaitokset jätevesilaitosten yhteydessä. Bodenissa ja ssa biokaasua puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi. Luulajassa on Pohjois-Ruotsin toistaiseksi ainoa maatalousbiokaasulaitos, jossa pääraaka-aineena on sian lanta. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot