Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella"

Transkriptio

1 Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys

2 Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel Gsm Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel Gsm Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2

3 Käsitteiden määrittely Termit Energia Energia kuvaa kykyä tehdä työtä. Energiaa on olemassa monia erilaisia muotoja, kuten sähköenergiaa, lämpöenergiaa ja kemiallista energiaa. Esimerkiksi tavallisessa takassa polttopuiden tai pelletin sisältämä kemiallinen energia muuttuu paloprosessissa lämpöenergiaksi. Sama tapahtuu vaikkapa öljykattilassa öljylle. Suuremmissa voimalaitoksissa lämpöenergiaa voidaan edelleen muuttaa mekaaniseksi energiaksi ja siitä sähköenergiaksi höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia polttoaineita, kuten öljy, maakaasu ja kivihiili. Fossiilisten polttoaineiden varat ovat muodostuneet maapallolle miljoonia vuosia sitten. Suomessa ja Ruotsissa ei juurikaan tuoteta fossiilisia polttoaineita, vaan niitä joudutaan tuomaan mm. Norjasta ja Venäjältä. Uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvat polttoaineet tuotetaan luonnon kiertokulku huomioiden. Mikäli niitä tuotetaan oikein, ne eivät vähennä maapallon energiavarajen kokonaismäärää. Uusiutuvia polttoaineita ovat mm. puuperäiset polttoaineet ja biokaasu. Turvetta ei ole toistaiseksi määritelty uusiutuvaksi polttoaineeksi. Biopolttoaine Biomassasta koostuva tai valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi turve, metsähake, pelletit biokaasu ja biodiesel. Biopolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön on sekä liikenteen polttoaineena. Biopolttoaineet ovat uusiutuvia turvetta lukuun ottamatta. Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla tasolla myös niiden raaka-aineita tai lopputuotteita Lämpökattila Lämpökattilassa poltetaan biopolttoaineita. Polttoprosessissa lämpö siirtyy veteen joka edelleen lämmittää tiloja esimerkiksi patterien kautta. Kaukolämpökattilalla lämmitetään suurempaa vesimäärää lämpöverkostossa, joka lämmittää useita taloja tai kokonaisia yhdyskuntia. Teollisuudessa Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3

4 lämpökattilalla voidaan tuottaa lämmön (kuuma vesi) lisäksi myös teollisuushöyryä. Voimalaitos Voimalaitoksessa tuotetaan keskitetysti yhteiskunnan tai teollisuuden tarvitsemaa lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksia on lähes kaikissa kaupungeissa ja osassa pienempiäkin keskuksia. Biovoimalaitoksissa poltetaan biopolttoaineita. Lämpöyrittäjyys Termillä tarkoitetaan yleensä yksityisten pienyrittäjien yksin tai yhdessä toteuttamaa yritystoimintaa, jossa joko tuotetaan ja myydään polttoainetta toisen yrityksen omistamalle lämpölaitokselle tai että tämän lisäksi myös operoidaan itse lämpölaitosta ja myydään lämpöä asiakkaille. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa kuvaavana terminä käytetään usein lähilämpöä (närvärme), valmislämpöä (färdig värme) tai pienimuotoista kaukolämpöä (småskalig fjärrvärme). Ruotsissa näitä energiamuotoja tosin toimittavat yleisesti myös mm.kunnalliset energiayritykset pienyrittäjien lisäksi. Megawatti (MW) Tehon yksikkö. 1 MW = 1000 kw. Megawattitunti (MWh) Energiamäärän yksikkö. 1 MWh = 1000 kwh Pelletti Valmistetaan puristamalla hienojakoista biomassaa kuten sahanpurua. Useimmiten sylinterin muotoisia halkaisijaltaan noin 2 senttimetriä ja pituudeltaan muutaman senttimetrin. Briketti Brikettejä valmistetaan pelletin tapaan puristamalla hienojakoista biomassaa. Briketit ovat kuitenkin kooltaan pellettejä suurempia. Metsähake Haketta valmistetaan pilkkomalla lastuiksi esimerkiksi harvennushakkuissa syntynyttä puumassaa, kaja tai puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. Haketta poltetaan usein turpeen kanssa samoissa lämpökattiloissa. Turve Suoalueilla tuotettava biopolttoaine, jota käytetään polttoaineena alueella yleisesti. Suurissa kohteissa käytetään irtonaista jyrsinturvetta. Pienemmissä kohteissa voidaan käyttää kokoon puristettua palaturvetta. Turpeesta voidaan myös valmistaa pellettejä ja brikettejä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4

5 Biokaasu Valmistetaan mädättämällä orgaanisia aineita, kuten ruokajätteitä, lantaa tai kasveja. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, DME ja bioetanoli. Biodiesel on dieseliä vastaava biopolttoaine, jonka kemialliset ominaisuudet ovat sitä lähellä. Dimetyylieetteriä (DME) tuotetaan mustalipeästä ja sitä voidaan käyttää dieselmoottoreissa. Bioetanolia voidaan käyttää bensiiniautoissa alle 5 % seoksina ja erikoisajoneuvoissa suuremmissa määrin. Mustalipeä Metsäteollisuuden sivutuote, jota syntyy selluprosessin sivutuotteena. Yleisesti sitä poltetaan sellutehtaiden yhteydessä voimalaitoksissa ja sen sisältämät kemikaalit kierrätetään takaisin prosessiin. Mustalipeästä voidaan kaasutusprosessin kautta valmistaa DME:tä. Kehittäjäorganisaatioita Centek Centek on Luulajan teknillisen yliopiston, Luulajan kunnan ja Piteån kunnan omistama kehitysyhtiö. Centek mm. koordinoi energia-alan kehitysprojekteja. Chydenius Kokkolan yliopistokeskus, jossa toimivat yhteistyössä Oulun, Vaasan ja Jyväskylän Yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ETC Energitekniskt Centrum i Piteå (ETC) on tutkimus- ja kehityskeskus poltto- kaasutus- ja biojalostamoteknologioiden alueella. ETC:n taustalla ovat Piteån kaupunki sekä Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto. KPAMK / Centria Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu (KPAMK) antaa sähkö- ja energia-alan koulutusta Ylivieskassa. Koulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö on nimenltään Centria. Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia antaa koulutusta antaa koulutusta ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Lappia osallistuu energia-alan kehittämisprojekteihin. LTU Luulajan teknillinen yliopisto. Tuottaa mm. energiatekniikan alan yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Toimintaa Luulajan lisäksi mm. ssa. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5

6 METLA Metsäntutkimuslaitos. Tekee puubioenergian tutkimusta. Toimipaikkoja eri puolilla Suomea, selvitysalueella Kannuksessa, Muhoksella ja Kolarissa. OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opetusta ja kehittämistoimintaa liittyen bioenergia-alaan. Oulu Innovation Oy / OSKE Oulun Innovation hallinnoi Oulun OSKE:a, eli osaamiskeskusta. Osaamiskeskusohjelma on määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Oulussa on ympäristöalan OSKE. OY Oulun Yliopisto. Erilaista energia-alaan liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa. Oulun lisäksi sivutoimipisteitä useilla paikkakunnilla. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6

7 Tiivistelmä Perämerenkaarelle ja Tornionlaaksoon on keskittynyt runsaasti bioenergia-alan osaamista ja toimintaa. Alueella toimii kaksi vahvaa osaamista kokoavaa yliopistoa Luulajassa ja Oulussa sekä lisäksi lukuisia alaa kehittäviä kehittämis- ja neuvontaorganisaatioita sekä koulutuslaitoksia. Alan tutkimuslaitosten, yliopistojen ja koulutuslaitosten ympäristöön on syntynyt runsaasti uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Lisäksi alueella toimii vahvaa perusliiketoimintaa harjoittavia suuryrityksiä ja näiden alihankkijoina tai itsenäisinä yrittäjinä toimivia pienyrityksiä, kaikkiaan noin 300 kappaletta. Tämän lisäksi alueella on noin 100 putkiliikettä tai niiden toimipaikkaa ja runsaasti pienimuotoisesti bioenergiaa tuottavia metsänomistajia ja maanviljelijöitä. Huomioitavaa myös on, että suurin osa alueella tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. Myös sähköntuotannossa ja tulevaisuudessa yhä enemmän liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytetään biopolttoaineita. Vahvaa alueen energiateollisuutta tukee monipuolinen laitevalmistus ja palveluosaaminen. Aluekehittämiselle alueen halkaiseva valtakunnan raja tarjoaa kuitenkin merkittävän haasteen. Jatkossa bioenergia-alan kehityksen kannalta tärkeää olisikin perusliiketoiminnan kehittämisen ja tutkimuksen edistämisen ohella pohjoismaisen yhteistyön lisääminen eri tasoilla. Nykyisin pohjoismaista yhteistyötä tehdään lähinnä yliopistotasolla ja suurten yritysten toimesta. Yliopistotasolla yhteistyö perustuu hyvään kielitaitoon ja kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin, joita osataan käyttää. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja pk-yrityssektorilla tietotaso ja osaaminen molemmista edellä mainituista on heikompaa ja ollaan vakiinnuttu kansallisiin käytäntöihin. Pienillä yrityksillä markkinat ovat usein paikallisia eikä lisämarkkinoita useinkaan etsitä aktiivisesti toisesta maasta potentiaalista huolimatta. Suurten yritysten osalta lähialueen pohjoismainen yhteistyö on luonnollisempaa, koska niiden liiketoiminta, organisaatiot ja konsernirakenteet ovat jo valmiiksi kansainvälisiä. Alueen pienyritysten vähäinen markkinointi muihin pohjoismaihin näkyy esimerkiksi internetsivustoilla, joita pk-yrityksillä on vain harvoin Ruotsin kielellä Suomessa tai päinvastoin. Kehittämisorganisaatioilla puolestaan kansainvälinen kehittäminen alalla on myöskin yliopistoja vähäisempää ja aidosti varsinkin valtioiden rajat ylittäviä hankkeita on vähän. Jatkossa siis alueen bioenergia-alaa, tai laajemmin uusiutuvaa energiaa ja ympäristöalaa tulisi kehittää nykyistä kansainvälisemmäksi lähialueillaan. Kansainvälistä aspektia tulee käytännön liiketoiminnan edistämisen ja investointien houkuttelun lisäksi myös alueen markkinoinnissa. Myös uusien rahoituslähteiden käytön osaamisen lisäämiseksi alueella tulisi tehdä toimenpiteitä, tämä lisäisi alueen mahdollisuuksia tutkimuksessa-, tuotekehityksessä ja elinkeinollisessa kehittämisessä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisissä yhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Jatkossa Pohjois-Kalotin alueella toimintaa voisi koordinoida esimerkiksi kohtalaisen pitkäaikainen energiakaari hanke. Osana selvitystyötä kartoitettiin energia-alan yrityksiä ja kehittäjiä yhteystietoineen. Toimijalista on liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7

8 Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...3 TIIVISTELMÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SELVITYSALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA SEKÄ ELINKEINOLLINEN KEHITTÄMINEN YRITYSTOIMINNAN JAKAUTUMINEN Biopolttoaineiden ja jakelu Turve ja puupolttoaineet Biokaasu Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli Energian Laitteiden ja palvelut Laitevalmistus Laite-edustus, ja huolto Asiantuntijapalvelut BIOENERGIA-ALA ALUEITTAIN Keski-Pohjanmaa Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä Ylivieskan seutu kaasutusteknologiaa ja polttoaineita Oulun ja Raahen seutu energia-alan keskittymä Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta rajakauppaa myös energia-alalla Tornionlaakso energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn yliopistokoulusta ja laitekauppaa Piteå kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki bioenergiaan investoiva kunta Pohjois-Norja bioenergiaa ja öljyä MUIDEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOMUOTOJEN KEHITYS ALUEELLA YHTEENVETO JA JATKOEHDOTUS...38 LIITE: BIOENERGIA-ALAN YRITYKSET SEKÄ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT...39 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8

9 1 Johda Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita. Ala on kuitenkin hajanainen ja varsinkin pienemmät toimijat tunnetaan huonosti. Lisäksi alan kehittäjien ja tutkijoiden välillä tapahtuvia yhteistyömahdollisuuksia voisi olla nykyistä enemmän. Tämän selvityksen avulla bioenergiaalan kehittämistoimia alueella voidaan tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Työn tarkoituksena oli selvittää Bioenergia-alan toimijat ja alan tilanne Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella. Alan toimijoista tuli huomioida niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioidaan koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Toimija-analyysin jälkeen laadittiin analyysi alan bioenergiayritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta ja tilanteesta sekä selvitettiin alan nykyisiä yhteistyömuotoja ja klusterirakenteita. Lisäksi selvitettiin myös meneillään olevia hankkeita ja niiden tilannetta. Tähän raporttiin koottiin analyysi bioenergia-alan tilanteesta alueella sekä jatkoehdotukset. Toimijoiden nimet, sijainti ja yhteystiedot ovat saatavissa liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9

10 2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Selvitysalueena tämän kartoituksen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen että Ruotsin puoleiselta osaltaan. Lisäksi käytiin läpi alan toimintaa Pohjois-Norjassa. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Selvitysalue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Selvityksessä alue jaettiin tarkemman tarkastelun suorittamiseksi pienempiin seutuihin. Selvitysalue, alueen kuntia ja valtakunnan rajat on esitetty kartassa alla. Kuva 1: Selvitysalue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10

11 3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään eri organisaatioissa ja hankkeissa. Yritykset tekevät tuotekehitystä omissa hankkeissaan, mutta myös yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seuraavalla sivulla on esitetty kuva tärkeimmistä julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevistä tahoista alueella. Tutkimustoiminnassa tärkein rooli on alueen yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, vaikkakin esimerkiksi teknillisen alan tutkimuslaitoksilla on myös vahvaa kehittämis- ja tuotekehitystoimintaa akateemisen tutkimustoiminnan lisäksi. Käytännönläheistä kehitystä ja tutkimusta tehdään alempaa koulutustasoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Elinkeinotoiminnan kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa tehdään elinkeinojen kehityksestä vastaavien tahojen toimesta mm. kunnissa, seutukunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Oulun seudulla ympäristöalaa laajasti kehittää Oulu Innovationin yhteydessä toimiva ympäristöalan osaamiskeskus (OSKE). Yhteistyötä bioenergian edistämiseksi tehdään myös metsänomistajien järjestöjen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa yhteistyötahoja ovat lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja Ruotsissa metsänomistajayritys Norra Skogsägarna. Norjassa vastaavan tyyppinen toimija on Allskog. Erilaisten neuvontapalveluiden tehtävänä puolestaan on paitsi kehittää yritystoimintaa, myös tarjota tietoa tavallisille kansalaisille siitä, kuinka esimerkiksi energiaa voi säästää tai ottaa käyttöön biopolttoaineita. Energianeuvontaa tehdään laajasti Ruotsissa, jossa on jo pidempään vaikuttanut alueellinen energiatoimisto Norrbottens Energikor AB ja lisäksi on olemassa kuntien energianeuvojien verkosto joka kunnassa. Suomessa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto on vasta perustettu hankerahoituksella METLA:n yhteyteen Muhokselle. Käytännön energianeuvontaa maatiloilla antavat Suomessa lähinnä metsäkeskukset (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset) sekä Pro Agria ja Ruotsissa LRF konsult. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11

12 Kehittämistoimintaa Tutkimustoimintaa Energianeuvontaa - Norrbottens Energikor AB -Kuntien energianeuvojat (Ruotsi) - Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto - LRF Konsult - Metsäkeskukset Käytännön tutkimusta - KPAMK/Centria - Oulun AMK - Lappia Yliopistot ja Tutkimuslaitokset -LTU - OY - ETC Elinkeinojen kehittämistä - kehitysyhtiöt, kunnat ja seutukunnat - Toimintaryhmät Erillishankkeet - Highbio - Coe energy - Oulunkaaren uusiutuvan energian yrityskeskus Kuva: Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella, tärkeimpiä toimijoita ja hankkeita Erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttavat erilaiset tahot. Suomessa runsaasti bioenergiahankkeita ovat toteuttaneet mm. metsäkeskukset (metsäbioenergia) ja METLA (Muhoksen ja Kannuksen yksiköt). Myös Pro Agria on toteuttanut energiahankkeita. Ruotsissa vastaavan tyyppisiä hankkeita toteuttaa mm. LRF Konsult. Suomessa metsäkeskusten ja Pro Agrian rooli energia-alalla voi kasvaa, kun valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma Suomessa alkaa todennäköisesti vuoden 2009 puolivälissä. Uudella ohjelmakaudella suurimmat kehittämishankkeet Suomessa ovat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus hanke ja vuoden vaihteessa 2009 todennäköisesti alkava Lapin bioenergiaklusteri hanke, joka toimii edelleen sateenvarjona muille alan hankkeille Lapissa (koordinaattori hankkeelle ei toistaiseksi tiedossa). Interreg hankkeista merkittäviä jo rahoitettuja hankkeita ovat puun kaasutukseen perustuva suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen Highbio hanke (OY, Centria, LTU ja ETC) ja lähinnä ruotsalaisten ja.norjalaisten välillä toteutettava Coe Energy hanke (Centek, LTU, VINN AS, Innovation Norway, HIN). Ruotsissa sekä Luulajan teknillinen yliopisto että ETC sekä monet muut toteuttavat lukuisia energia-alan tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alla olevassa taulukossa on esitetty meneillään olevia hankkeita. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12

13 Taulukko: Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita. Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita Kv-hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri METLA (koordinaattori Juha Nurmi), SLU Umeå, Umeån yliopisto, BioFuel Region, Allskog (metsänomistajayhdistys Norjassa), Norska Ökat uttag av skoglig skogsforskningsinstitutet Skog og biomassa Landskap, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto ja keskipohjanmaan metsänhoitoyhdistys Highbio COE-Energy Kokkolan Yliopistokeskus (koordinaattori Ulf-Peter Granö), Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu,, ETC Piteå ja Luleå tekniska universitätet VINN AS, Centek (koordinaattori Lars-Åke Isaksson), Innovation Norway, Narvik University College, Luleå University of Technology Metsäbioenergian ja lämpöyrittäjyyden tutkimus Pienen kokoluokan puun kaasutuksen tutkimus Energiantuotannon kehittäminen kylmissä olosuhteissa Tärkein rahoittaja Interreg IV A Botnia-Atlantica Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri Rahoituslähde Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto Bieonergian saannon selvitys Uusiutuvan energian yrityskeskus Toisen sukupolven biodiesel -tehtaan perustamisselvityshanke Enepro Norrbotten ja Oulu METLA METLA (Rovaniemi ja Joensuu) Oulunkaaren seutukunta Kemi-Tornion kehittämiskeskus Oulun Yliopisto LTU, ETC, Oulun Yliopisto, kumppanit Energiatoimiston EAKR käynnistäminen Tutkia bioenergian saatavuutta mm. EAKR Kemi-Tornio alueella Bioenergia-alan yritystoiminnan EAKR kehittäminen Biodieseltehtaan perustamiseen liittyviä EAKR kehittämistöitä Energia-alan tutkimuksen ja EAKR koulutuksen profilointi Oulun Yliopistossa Runsaasti erilaista Tutkimusrahoitus bioenergiatutkimusta Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella perustuu eri tyyppisiin toimijoihin eri alueilla. Yliopistokaupungeissa Oulussa ja Luulajassa merkittävä osa työstä tehdään nimenomaan yliopistoissa ja näissä kaupungeissa onkin eniten erilaisia teknologioita kehittäviä yrityksiä. Monien korkean teknologian yritysten osaamispohjan on yliopistolähtöistä ja liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa. Luulajassa alan kehittämistoimintaa tehostaa oma energiatekniikan osasto Luulajan teknillisessä yliopistossa, joka tekee sekä alan tutkimusta että antaa opetusta. Oulussa ei varsinaisesti ole omaa energiatekniikan osastoa, mutta useita tutkimusaloja, joilla on yhteyksiä energianon. Oulun yliopistossa on myös parhaillaan menossa Enepro -hanke, jonka tavoitteena on mm. uudistaa energia-alan opetusta ja käynnistää energia- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13

14 alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on koordinoida alan tutkimusta ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Oulun Yliopisto toimii myös Kokkolassa ja osa hankkeista toteutetaan Kokkolan yksikön johtamina. Ruotsissa hyvin merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa on Piteåssa, jossa on oma energiateknologian tutkimuskeskus (ETC). Piteå on suhtautunut alan kehittämiseen avoimesti ja alue onkin varsinkin alan ammattilaisten keskuudessa erittäin tunnettu jopa Euroopan ja maailman tasolla puuhun perustuvien energiatuotteiden kehityspaikkana. Alueen tunnetuimpia yrityksiä ovat Chemrec AB (mustalipeän kaasutusteknologia) ja Sunpine AB (kehittää mäntyöljybiodieselin valmistusta), molemmat näistä yrityksistä tekevät läheistä yhteistyötä ETC:n ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Piteåån suunnitellaan parhaillaan myös suurta tuulipuistoa. Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ja seuduilla Suomessa korostuvat ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen yhteydessä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö energia-alalla. Ylivieskan ja Kemi- Tornion alueilla alueen kuntayhtymien koulutus- ja tutkimuslaitokset (Centria ja Lappia) ovat yleensä tutkimus- tai kehittämishankkeiden hallinnoijina paikallisten elinkeinoyhtiöiden ja seutukuntien ohella energiahankkeissa. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan kehittämiseen. Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehitysohjelmia (EU-kehittämisohjelmia) Suomessa omilla alueillaan ja rahoittavat pieniä paikallisia hankkeita myös bioenergia-alalla (esim energiapuun korjuuvälineistö pienyrityksiin). Toimintaryhmistä alueella toimivat Pirityiset ry ja Rieska-LEADER ry Keski- Pohjanmaalla ja Ylivieskan seudulla, Nouseva rannikkoseutu ry ja Jomma ry Oulun ja Raahen seudulla, Peräpohjolan kehitys ry Kemin ympäristössä ja Outokaira Tuottamhan ry sekä Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Tornionlaaksossa. Käytännössä yhteistyötä eri maissa olevien tahojen kanssa tehdään erityisesti yliopisto- ja tutkimuslaitostasolla. Yliopistot ovat tottuneet mm. EU-hankkeissa kansainvälisyyteen ja tieteelliseen työhön kuuluvat muutoinkin kansainväliset kontaktit. Lisäksi kielitaito hankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavilla henkilöillä on yleensä hyvä. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja neuvonnassa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Haasteena yhteistyölle kehittämishankkeissa on paitsi rahoituksen jako (usein alue- tai maakohtainen) sekä osittainen kilpailuasetelma Suomen ja Ruotsin ja maiden sisäisten eri seutujen ja myös yritysten välillä. Toisaalta olisi huomioitava alueiden eri osaamistaso eri asioissa, osaamista siirtämällä tai yhteistyöhankkeita tuottamalla erilaisten osaamisen välille lisää hyötyä voitaisiin saada. Myös kielikysymykset voivat aiheuttaa haasteita osalle henkilöistä ja omassa maassa toimiminen koetaan Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14

15 helpommaksi. Elinkeinojen kehittämisen osalta haaste myös on että bioenergia-alan liiketoiminta varsinkin pk-sektorilla on usein paikallista eikä vientiin välttämättä panosteta yrittäjien toimesta. Neuvontahankkeilla osaamista voitaisiin myöskin vaihtaa enemmän, vaikkakin neuvonta tulee suorittaa sitä tarvitsevien äidinkielellä eikä siten vastaavan konkreettiseen yhteistyöhön voida mennä. Huomioiden rajan tuoma vähäinen kulttuuriero ja helppo ylitettävyys, yhteistä energia-alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa voisi olla huomattavasti enemmänkin ja laajemmin. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu yliopistojen väliseen sekä Tornionlaakson kuntien markkinointi- ja kuntapalveluiden yhteistyöhön. Lisäksi suomalaisten välinen yhteistyö Norjaan on melko vähäistä kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisessä käytännön kehittämistyössä ja yritystoiminnassa alueen kehitysorganisaatioilla olisi vielä haasteita ratkottavaksi. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15

16 4 Yritystoiminnan jakautuminen Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa on hyvin monen eri tyyppistä bioenergia-alan yritystoimintaa. Karkeasti toiminta voidaan jakaa polttoaineiden on ja jakeluun sekä energianon ja laitevalmistukseen, in ja asennukseen. Lisäksi alueella on mm. alan palveluntuottajia, eli suunnittelijoita ja konsultteja. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin alan yrityksiä eri tahojen antamien tietojen sekä yritysrekistereiden avulla. Alla on esitetty löydettyjen yritysten jakauma sen mukaan, mikä on niiden päätoimiala bioenergiaalalla. On huomioitava että kartoituksessa ei huomioitu energiakasveja viljeleviä yrityksiä (tavalliset maanviljelijät), kuljetusyrittäjiä eikä tavallisia putkiliikkeitä jotka mm. asentavat lämpölaitteita (alueella noin 100 toimipaikkaa). Konsulteista ja suunnittelijoista huomioitiin vain bioenergia-alalle panostaneet yritykset (ei esim. energiansäästökeinoja kartoittavia yrityksiä). On myös hyvin todennäköistä, että osaa kaikkein pienimmistä yrityksistä ei löydetty. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset eri aloilla ovat hyvin eri kokoisia eikä alan työllistävyyttä tai taloudellista merkitystä voi arvioida alla olevien tietojen perusteella. Bioenergia-alan tarkkaa rahallista volyymiä alueella ei voida myöskään tarkasti arvioida, koska tilastotietoa asiasta ei ole saatavissa. Useimpien bioenergia-alalla toimivien yritysten päätoimiala on muu kuin bioenergia, jolloin alan volyymi ja laajuus ei tule kattavasti esiin tilastotiedoissa. Taulukko: Kartoitettujen yritysten jakautuminen alueella Toimiala Yritysten määrä Biodieselin 3 Biokaasun 9 Hakkeen 26 Energian 34 Lämpöyrittäjyys 19 Pelletin 5 Pelletin Konsultointi ja suunnittelu 6 Energiapuun korjuu Bioenergiahankkeiden rahoitus 1 Yhteensä 301 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16

17 Yritysten jakautuminen toimialoittain Biodieselin 14 % 0 % 1 % 3 % 9 % Biokaasun Hakkeen Energian 5 % 2 % 17 % 26 % 11 % 6 % 2 % 4 % Lämpöyrittäjyys Pelletin Pelletin Konsultointi ja suunnittelu Energiapuun korjuu Bioenergiahankkeiden rahoitus Kuva: Bioenergia-alan yritystoiminnan jakautuminen alueella yritysten määrän mukaan. 4.1 Biopolttoaineiden ja jakelu Turve ja puupolttoaineet Turve Alueen tärkein energianlähde erityisesti Suomen puolella on pitkään ollut turve. Turvealalla markkinajohtajia ovat Suomessa Vapo Oy:n ja Ruotsissa Vapon tytäryhtiö Neova AB. Oulun seudulla myös Turveruukki on hyvin merkittävä toimija. Lisäksi muutamissa kunnissa on myös pienempiä paikallisia yrittäjiä mm. Övertorneålla, Ylitorniolla ja Kolarissa. Muutoin paikalliset yrittäjät osallistuvat turveon koneurakoinnin ja kuljetusten osalta, sillä mm. Vapo ostaa suuren osan turpeen urakoista ja kuljetuspalveluista paikallisilta yrittäjiltä. Turvealan toiminta pidemmällä tähtäimellä voi olla osittain uhattuna, koska sitä ei ainakaan toistaiseksi lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mikäli sen käyttö sallitaan liikennepolttoaineiden valmistuksessa, voi sen käyttö alueella kasvaa nopeastikin, sillä Vapo suunnittelee rakentavansa biodieseltehtaan mahdollisesti Kemi-Tornio-alueelle tai Kolari-Pajala- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17

18 alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n lupaa käyttää turvetta liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa, asia päätettäneen lopullisesti vuonna Sivutuotepuu ja metsähake Sivutuotepuuta ja metsähaketta poltettavaksi tuotetaan alueella merkittäviä määriä. Useimmiten biopolttoaineiden hankintakustannukset ovat kuitenkin halvimpia turpeen ja haketetun sivutuotepuun osalta, jolloin metsähaketta käytetään hyvin laajamittaisesti suurissa laitoksissa vain jos päästöoikeuden hinta on hyvin korkea tai turpeen saatavuus on heikko (kuten talvi 2008/9). edullisuus onkin jonkin verran hidastanut puuenergia-alan kehitystä varsinkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta turve on välttämätön peruspolttoaine useimmissa suurissa laitoksissa, jota ilman ei myöskään puupolttoaineiden käyttöä voida lisätä. Haketta käytetään eniten pääpolttoaineena pienissä lämpöyrittäjien omistamissa laitoksissa. Sivutuotepuuta (esim kuoret, puru, lastut) syntyy mm. alueen sahoilla, talotehtailla ja puusepänverstaissa ja sitä käytetään polttoaineena useilla alueen voimalaitoksilla tarjonnan mukaan. Tarkkaa hakeketjussa olevien yrittäjien määrää alueella ei ole tiedossa (Energiapuun korjuu, haketus, kuljetukset), heitä on kuitenkin useita kymmeniä. Polttopuut Polttopuita tuotetaan varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa suuressa osassa talouksia on takka. Ruotsissa poltetaan puolestaan usein pellettiä vastaavalla tavalla takassa kuin Suomessa polttopuuta. Polttopuita tuottavat useat yrittäjät sivutyönään tai väliaikaisesti omien metsänhoitotoimien mukaan ja myyvät niitä alueen asukkaille ja matkailijoille. Nykyisin polttopuiden hinta voi paikallisesti varsinkin pienissä erissä myytynä nousta hyvinkin korkeaksi ja tämä on kehittänyt alaa edelleen. Merkittäviä polttopuun myyjiä alueella ovat mm. tmi Veikko Ojala (www.pilkepalvelu.com) Pudasjärvellä, TP Liiteri (www.puuliiteri.fi) Lumijoella ja Norrlands ved (http://www.norrlandsved.com) ssa. Myös Pohjois-Norjassa tuotetaan polttopuita, kuten Nordreisa Asvo AS Nordreisassa (http://www.reisavekst.no/default.asp?nc=3840&id=48). Pelletit Pellettejä tuotetaan mekaanisen metsäteollisuuden (lähinnä sahat) kuivasta sivutuotepuusta puristamalla. Raaka-ainetta pellettitehtaille voidaan myös tuottaa hakettamalla tuorepuuta. Selvitysalueella sijaitsee viisi pellettitehdasta, joista neljä Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa pellettitehtaat sijaitsevat ssa (Bureå Pellets AB ja Kraft AB), Luulajassa (Bioenergi i Luleå AB) ja Pajalassa (Pajala Bioenergi AB). Suomen ainoa pellettitehdas sijaitsee Keminmaalla (Lapin Ekolämpö Oy). Lisäksi lähialueilla sijaitsee muutamia pellettitehtaita, mm. Arvidsjaurissa (Glommers Miljöenergi AB) ja Haapavedellä sekä Kärsämäellä (Vapo Oy). Kraftilla on uutta pellettien a myös Storumanissa. Nämä toimijat myös tarjoavat pellettejä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson alueella. Lähiaikoina pellettialalle Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18

19 voi syntyä uusi toimija alueelle, sillä Fortum suunnittelee parhaillaan pellettitehtaan rakentamista Pudasjärvelle. Tuorein pellettitehdasinvestointi alueen yritysten tekemänä on Kraftin pellettitehdas Storumanissa. Investoinnin myötä Kraftista voi tulla jopa Ruotsin toiseksi suurin pelletintuottaja Lantmännen agroenergin jälkeen, sillä yhteensä noin tonnia vuosikapasiteetiltaan oleville n ja Storumanin laitoksillaan se voi tuottaa noin % Ruotsin pelleteistä. 1 Bioenergi i Luleå AB operoi myös suurehkoa pellettitehdasta Luulajassa. Yrityksen omistavat ja toiminnallisesti tehtaalla yhteistyötä tekevät Luleå Energi AB (kaupungin energiayhtiö) ja SCA Skog Norrbränslen. Alueen pellettitehtaat on esitetty kartassa alla. Luulajan ja n tehtaat ovat alueen suurimpia. Pajala Pajala Bioenergi Keminmaa Lapin Ekolämpö Arvidsjaur Glommers miljöenergi Luulaja Bioenergi I Luleå Kraft Bureå Pellets Haapavesi Ja Kärsämäki Vapo Kuva: Pellettitehtaat Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa sekä lähialueilla Pellettien antaa lisätuloja suurelle joukolle pienyrityksiä eri paikkakunnilla. Pellettiä Ruotsissa myyvät mm. Granngården ketjun pisteet, joita on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla. Lisäksi paikallisten yrittäjät myyvät ja jakelevat pellettiä mm. huoltoasemien yhteydessä. Suurempia eriä pellettiä voi tilata myös suoraan tehtailta. 1 Bioenergi 1/2008: Pelletsfabriker 2008 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19

20 Lisäksi pellettiä suurempia brikettejä voidaan valmistaa mm. puulastuista, joita syntyy puunjalostusteollisuuden sivutuotteina. Kiinnostusta briketteihin oli varsinkin 2000 luvun alkupuolella ja kokeiluja on tehty eri raaka-aineille. Toistaiseksi brikettien valmistus ja jakelu ei ole yhtä laajaa kuin pellettien ja perustuu lähinnä yksittäisiin laitteistoihin puunjalostustehtaiden yhteydessä ja kokeiluihin. Suomessa pieniä briketöintilaitoksia on ollut Lestijärvellä (Hirviset Oy) ja Ruukissa (Ruukin puunjalostus / Ruukki wood) Biokaasu Biokaasua voidaan tuottaa sekä kaatopaikoilta keräämällä että erillisessä laitoksessa, jossa mädätetään eri raaka-aineita. Biokaasuala on vasta kehittymässä alueella. Toistaiseksi energiaa tuottavia biokaasulaitoksia on Suomessa vain kaatopaikkojen yhteydessä Oulussa ja Ylivieskassa sekä maatilan yhteydessä Halsualla ja Kalajoella. Muuallakin kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään, mutta siitä ei tuoteta energiaa syrjäisen sijainnin tai lähialueen vähäisen energiantarpeen vuoksi. Ruotsissa biokaasulaitoksia on useampia, yleensä omistajina ovat kunnat tai niiden omistamat yhtiöt. n kunnan biokaasulaitos mädättää erilaisia biojätteitä biokaasuksi. Bodenin kunnan omistamalla Svedjanin laitoksella raaka-aineina ovat jätevesiliete ja lajiteltu biojäte, Bodenissa myös kaatopaikalla syntyvästä biokaasusta tuotetaan energiaa. Haaparannassa Bottenvikens Reningsverk AB:n laitos puolestaan tuottaa biokaasua Haaparannan ja Tornion yhteisellä jätevedenpuhdistamolla jätevesilietteestä. Biokaasusta tuotetaan Haaparannassa lämpöä laitoksen omiin tarpeisiin. Myös Luulajassa ja Piteåssa toimivat biokaasulaitokset jätevesilaitosten yhteydessä. Bodenissa ja ssa biokaasua puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi. Luulajassa on Pohjois-Ruotsin toistaiseksi ainoa maatalousbiokaasulaitos, jossa pääraaka-aineena on sian lanta. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Juho Korteniemi Bionova Engineering Sisällys Innehåll Tavoitteet / Mål Kartta /

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella

Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergia -workshopit Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Loppuraportti ei Raportti 29.12.2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson

Lisätiedot

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Keski-Savon bioenergiapuisto Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Mikä bioenergiapuisto on? Bioenergiajalostusliiketoimintojen, tarvittavien teknologioiden ja teollisten palveluiden kehittäminen ja tuotanto sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12. KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.2010 Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

ENERGIATUTKIMUSKESKUS ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Hanke-esittely 12.12.2006 BIOENERGIAN TULEVAISUUS ITÄ-SUOMESSA 3 Talvivaara lyhyesti Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät 340 Mt mineraalivaranto Tuotannon

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot